EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.2.2021

COM(2021) 89 final

2021/0049(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään metrologiaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen

{SEC(2021) 91 final} - {SWD(2021) 35 final} - {SWD(2021) 36 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EU:n uuden tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” (2021–2027) tavoitteena on lisätä tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta mobilisoimalla lisää yksityistä ja julkista rahoitusta eurooppalaisten kumppanuuksien kautta tehtävillä yhteisinvestoinneilla. Tällaisia kumppanuuksia aiotaan perustaa aloille, joilla mittavat ja kattavat tutkimus- ja innovointiresurssit ovat perusteltuja, jotta voidaan tukea Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ja erityisesti sen toisen pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” tavoitteiden saavuttamista.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) [XXX] 1 , jäljempänä ’Horisontti Eurooppa ‑asetus’, 8 artiklassa säädetään, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 185 tai 187 artiklan mukaiset institutionaaliset eurooppalaiset kumppanuudet ”pannaan täytäntöön vain, jos muilla Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman osilla, mukaan lukien muut eurooppalaisten kumppanuuksien muodot, ei voitaisi saavuttaa tavoitteita tai saada aikaan tarvittavia odotettuja vaikutuksia ja jos ne ovat perusteltuja pitkän aikajänteen ja pitkälle viedyn yhdentymisen kannalta”.

Lainsäätäjät ovat yksilöineet Horisontti Eurooppa ‑asetuksessa kahdeksan painopistealaa mahdollisille SEUT-sopimuksen 185 tai 187 artiklan mukaisille institutionaalisille eurooppalaisille kumppanuuksille. Tämän pohjalta on määritetty 12 mahdollista aloitetta, joille on tehty koordinoitu vaikutustenarviointi 2 .

Lainsäätäjät ovat vahvistaneet metrologian yhdeksi Horisontti Eurooppa ‑asetuksen mukaisista painopistealoista, mikä on johtanut tähän eurooppalaista metrologiakumppanuutta koskevaan ehdotukseen. Ehdotus perustuu eurooppalaisesta metrologian tutkimusohjelmasta (EMRP) ja eurooppalaisesta metrologian innovointi- ja tutkimusohjelmasta (EMPIR) saatuihin kokemuksiin. Tämä aloite koskee kuitenkin uutta kumppanuutta, jolla pyritään vastaamaan uusiin haasteisiin. Sen tarkoituksena ei ole pelkästään jatkaa aiempia ohjelmia.

Ehdotus koskee Euroopan unionin osallistumista useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään eurooppalaiseen metrologiaohjelmaan. Metrologia eli mittaustiede on taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan keskeinen mahdollistaja ja siten julkishyödyke. Tällä hetkellä metrologian tutkimusohjelmilla on vähäinen vaikutus EU:n tasolla toiminnan hajanaisuuden ja jäsenvaltioiden toimien päällekkäisyyksien vuoksi.

Eurooppa kohtaa metrologian alalla kasvavaa maailmanlaajuista kilpailua, kun tarkastellaan investointien laajuutta ja kohdentamista sekä metrologian tavoitteiden edellyttämiä pitkän aikavälin rahoitussitoumuksia. Viime vuosikymmenen aikana Yhdysvallat on lisännyt metrologiainvestointejaan 60 prosenttia, Kiina 50 prosenttia ja Intia 52 prosenttia. Samaan aikaan investoinnit eurooppalaisiin laitoksiin ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina, eikä investoinneilla ole kyetty vastaamaan uusien ja entistä tärkeämpien tutkimusalojen tarpeisiin. Riittämättömät investoinnit Euroopassa ja metrologiaresurssien hajanaisuus ovat johtaneet siihen, että toiminta on jakautunut liian moniin hankkeisiin vailla strategista suuntaa. Aiemmat EU:n tasolla rahoitetut ohjelmat, EMRP ja EMPIR, ovat kyenneet vähentämään tätä hajanaisuutta, ja niistä on myös yhteisrahoitettu metrologian uusia valmiuksia ja yhteisiä painopisteitä edistäviä toimia.

Investoinnit EU:n ulkopuolella ovat jatkuneet viime vuosina. Yhdysvalloissa kansallisella standardi- ja teknologiainstituutilla (National Institute of Standards and Technology, NIST), joka on myös maan kansallinen metrologiainstituutti, vuotuinen kokonaisbudjetti oli 724,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuosina 2018 ja 2019. Huomionarvoisia toimia ovat esimerkiksi kokeellista metrologiaa koskeva erityisohjelma, jonka vuosibudjetti on yli 60 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ja perusmetrologiaa koskeva tutkimusohjelma (joka käsittää myös kvanttitieteen), jonka vuosibudjetti on yli 160 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaan Kiinan kansallisen metrologiainstituutin (NIM) toimintabudjetti oli 180 miljoonaa euroa vuonna 2018. Lisäksi Kiina toteutti vuosina 2016–2019 metrologiaa koskevan kohdennetun tutkimusohjelman, jonka budjetti oli noin 65 miljoonaa euroa, ja rahoitti 160:tä tutkimusyhteistyöhanketta eri puolilla Kiinaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Saksan, ja myös Euroopan, suurimman metrologialaitoksen PTB:n vuotuinen kokonaisbudjetti on 200 miljoonaa euroa, josta suurin osa on tutkimuksen sijasta kohdennettu metrologiapalveluihin teollisuudelle ja yhteiskunnalle.

Globaalit kilpailijat tekevät strategisia investointeja, koska kehitteillä oleviin teknologioihin ja uusien tuotteiden kehittämiseen keskittyviä metrologiaratkaisuja tarvitaan yhä enemmän. Lisäksi luotettavia standardeja ja säännöksiä edellyttävien yhteiskunnallisten haasteiden lisääntyminen merkitsee sitä, että metrologian alan ja eurooppalaisen innovaatiojärjestelmän puutteelliseen yhdentymiseen on puututtava pikaisesti.

Jotta voidaan säilyttää Euroopan kilpailukyky kehitteillä olevissa teknologioissa ja uusien tuotteiden kehittämisessä ja varmistaa tulevaisuuteen suuntautuva lähestymistapa yhteiskunnallisia haasteita ennakoiviin luotettaviin standardeihin ja säännöksiin 3 , eurooppalaisessa metrologia-aloitteessa on olennaisen tärkeää varmistaa, että vuoteen 2030 mennessä eurooppalaiset metrologiaratkaisut ovat vähintään maailman parhaimpien ratkaisujen tasolla, kun pyritään vastaamaan nykyisiin monimutkaisiin mittaushaasteisiin ja uusien teknologioiden tarpeisiin. Tähän olisi päästävä erikoistuneilla koko Euroopan kattavilla verkostoilla, jotka yhdistävät resursseja kriittisen valmiusmassan saavuttamiseksi. Näillä metrologiaratkaisuilla olisi tuettava uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen myyntiä ottamalla käyttöön ja käyttämällä keskeisiä kehitteillä olevia teknologioita. Ratkaisujen olisi myös edistettävä yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen tähtäävien julkisten politiikkojen perustana olevien erityisten standardien ja säännösten tehokasta suunnittelua ja täytäntöönpanoa.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Metrologia on kaikkien tieteen ja teknologian alojen mahdollistaja, joten metrologiavalmiuksien parantaminen voi nopeuttaa tieteellistä ja teollista kehitystä ja auttaa siten vastaamaan esimerkiksi terveyteen, ympäristöön, ilmastonmuutokseen, sosiaaliseen suojeluun ja kulttuuriperinteeseen liittyviin haasteisiin. Kaikissa tulevissa yhteistä tutkimusta ja innovointia koskevissa eurooppalaisissa metrologia-aloitteissa olisi näin ollen luotava yhteyksiä muihin Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan kuuluviin ja sen ulkopuolisiin aloitteisiin ja hyödynnettävä näitä yhteyksiä.

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa metrologia on merkityksellinen ala ohjelman ”Digitaalitalous ja ‑teknologia, teollisuus ja avaruusala” ‑klusterista rahoitettavien tutkimus- ja innovointitoimien kannalta, sillä metrologian tuottamat luotettavat ja tarkat mittaukset vaikuttavat ratkaisevasti valmistusteollisuuden eri aloihin, erityisesti korkean lisäarvon tuotteiden, kuten ilmailu- ja ilma-alusten laitteiden, huipputehokkaiden tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, avaruuslaitteiden sekä lääkkeiden, erittäin tarkkaan valmistukseen.

Luotettavaa ja tarkkaa mittausta tarvitaan kuitenkin paljon laajemmaltikin, ja siksi eurooppalaisella metrologiakumppanuudella on merkitystä myös monille muille eurooppalaisen tutkimus- ja innovointipolitiikan aloille ja aloitteille, myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille. Sillä on merkitystä esimerkiksi älykkäiden sähköverkkojen toiminnan kannalta. Metrologia on tärkeää myös tarkkojen mittausten varmistamiseksi terveysdiagnostiikassa ja hoidoissa.

Lisäksi aloitteella on täydentäviä vaikutuksia seuraavien Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa kaavailtujen eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa:

·digitaali-intensiiviset teollisuudenalat, kuten Made in Europe ‑merkin mukainen erillistuotanto;

·hiilidioksidipäästöjen ja ilmansaasteiden seuranta Clean Energy Transition- and Processes4Planet-kumppanuuksien puitteissa;

·keskeisiä digitaaliteknologioita koskeva kumppanuus; älykkäitä verkkoja ja palveluja sekä tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevat kumppanuudet;

·päästötöntä maantieliikennettä (2Zero), turvallista ja automatisoitua tieliikennettä (SCOUT) sekä puhdasta ilmailua koskevat kumppanuudet.

·Synergioita olisi luotava myös innovatiivista terveydenhuoltoa koskevan aloitteen sekä terveydenhuoltojärjestelmien laajamittaista innovointia ja muutosta digitaalisessa ja ikääntyvässä yhteiskunnassa koskevan kumppanuuden kanssa. Tulevalla eurooppalaisella metrologiakumppanuudella olisi sen monialaisen luonteen vuoksi myös autettava toteuttamaan tulevia Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman missioita. Siinä olisi myös luotava yhteyksiä tulevaan eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja koskevaan kumppanuuteen.

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman lisäksi aloitteella täydennetään myös muita metrologiaratkaisujen käyttöönottoa tukevia eurooppalaisia ohjelmia, kuten Verkkojen Eurooppa ‑välinettä, Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmaa ja Life-ohjelmaa. Uusi ohjausryhmä valvoo metrologiaa koskevan kumppanuuden ja muiden asiaankuuluvien ohjelmien välisiä yhteyksiä ja tehokasta viestintää.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Eurooppalainen metrologia-aloite edistää laajasti myös muita unionin politiikkoja kuin tutkimusta ja innovointia. Metrologiaratkaisut mahdollistavat toiminnan kaikilla toimialoilla ja tieteenaloilla, ja ne koskevat kaikkia komission asettamaa kuutta painopistettä, kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi.

Taulukko: Metrologian rooli komission painopistealoilla

Metrologialla varmistetaan, että tehdyt mittaukset voidaan johtaa kansainvälisesti sovittuihin määritelmiin ja standardeihin. Tämä luo perustan kansallisille ja kansainvälisille metrologiajärjestelmille, jotka tuottavat tarkkoja ja luotettavia mittauksia monenlaisten taloudellisten toimintojen ja julkisten palvelujen tueksi ja kattavat koko sisämarkkinat ihmisten hyväksi toimivassa taloudessa. Tämä koskee sekä kulutustavaroiden turvallisuutta että rahoituspalveluja, joiden alalla metrologian avulla jokainen rahoitustoimi voidaan varustaa tarkalla aikaleimalla, mikä auttaa varmistamaan, että tiedot ovat jäljitettävissä ja että EU:n rahoitusalan säännöksiä noudatetaan.

Jotta voidaan edistää Euroopan digitaalista valmiutta, kansallisilla metrologialaitoksilla ja nimetyillä laitoksilla on oltava tarkat huipputason mittausvalmiudet, jotka mahdollistavat nykyaikaiset digitaaliset palvelut sekä kaikki kehitteillä olevat digitaaliteknologiat, kuten kvanttiteknologian tai tekoälyn.

Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää selkeitä mittausvalmiuksia kaukokartoituksessa (kuten maapallon havainnoinnissa) sekä ympäristö- ja energia-aloilla. Esimerkiksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kaikilla osa-alueilla on suoraan metrologiaan liittyviä haasteita. Tarkat ja jäljitettävissä olevia mittauksia tuottavat mittausjärjestelmät mahdollistavat ilmaston tilan kattavan ympäristöseurannan. Ne tukevat myös ympäristölainsäädännön tehokasta suunnittelua ja täytäntöönpanoa tarjoamalla luotettavaa tietoa Pariisin ilmastosopimusta tukevista ilmastomuuttujista ja ympäristöparametreista, kuten ilman ja veden laadusta.

Esimerkiksi energia-alalla mittaustiede on keskeisessä asemassa edistettäessä siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin. Vähähiilisessä tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen laajuuden, aikajänteen ja vaikutusten ymmärtäminen on keskeistä. Tämä edellyttää kaikkien ilmastomuuttujien tarkkaa ja luotettavaa seurantaa pitkällä aikavälillä, mikä on tarpeen ilmastosuuntausten havaitsemiseksi ja ymmärtämiseksi.

Lisäksi metrologian olisi tuettava tarkoituksenmukaista ympäristölainsäädäntöä esimerkiksi vesien pilaantumisen tai ilman saastumisen osalta, mukaan lukien seuranta ja täytäntöönpano. Energian ja ympäristön lisäksi muutkin vihreän kehityksen ohjelman osa-alueet, kuten kestävä teollisuus, kestävä liikkuvuus ja biologinen monimuotoisuus, tarvitsevat nykyaikaisen ja toimivan metrologiajärjestelmän.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Ehdotus eurooppalaiseksi metrologia-aloitteeksi perustuu SEUT-sopimuksen 185 artiklaan, joka koskee Euroopan unionin osallistumista useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin tutkimus- ja kehittämistyötä koskeviin toimintaohjelmiin sekä näiden toimintaohjelmien täytäntöönpanoa koskeviin järjestelmiin.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska ehdotus ei kuulu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Toissijaisuusperiaate taataan sillä, että ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 185 artiklaan, joka käsittelee unionin osallistumista useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin tutkimusohjelmiin.

Jäsenvaltiot eivät pysty yksin riittävällä tavalla saavuttamaan ehdotuksen tavoitteita, sillä metrologian laajuus ja monimutkaisuus edellyttävät kansallisten metrologialaitosten tutkimusbudjetit ylittäviä investointeja. Huippuluokan metrologiaratkaisujen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa vaadittava huippuosaaminen ylittää kansalliset rajat, minkä vuoksi sitä ei voida saavuttaa pelkästään kansallisella tasolla. Jos Euroopan tasolla ei ole johdonmukaista lähestymistapaa ja kriittistä massaa, päällekkäisten toimien riski on suuri, jolloin kustannukset nousevat ja vaikutukset vähentyvät.

Suhteellisuusperiaate

SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti ”unioni voi yhteisymmärryksessä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joita asia koskee, määrätä osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin tutkimus- ja kehittämistyötä koskeviin toimintaohjelmiin sekä näiden toimintaohjelmien täytäntöönpanoa koskeviin järjestelmiin”.

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska jäsenvaltiot vastaavat yhteisen ohjelman ja kaikkien toiminnallisten näkökohtien kehittämisestä. Erityiseksi täytäntöönpanorakenteeksi valittu EURAMET (European Association of National Metrology Institutes) on jo osoittautunut aiemmissa Euroopan tason metrologia-aloitteissa (EMRP ja EMPIR) tehokkaaksi ja toimivaksi täytäntöönpanorakenteeksi. Unioni tarjoaa kannustimia koordinoinnin parantamiseen, varmistaa synergiat EU:n politiikkojen ja Horisontti 2020 ‑ohjelman painopisteiden kanssa ja panostuksen näihin, seuraa ohjelman täytäntöönpanoa ja varmistaa EU:n taloudellisten etujen suojelun.

Eurooppalaisen metrologia-aloitteen vaikutusten ennakkoarvioinnissa todetaan, että SEUT-sopimuksen 185 artikla on sopivin perusta asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle. Tätä käsitellään tarkemmin vaikutustenarvioinnin 4 6 kohdassa, jossa SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukainen aloite sai tehokkuuden ja johdonmukaisuuden osalta parhaat pisteet ja jossa se katsottiin yhtä kustannustehokkaaksi kuin Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman mukaisia ehdotuspyyntöjä koskeva perusvaihtoehto.

Vaikutustenarvioinnin 6.4 kohdassa vahvistetaan, että tällainen kumppanuus muodostaisi vakaan kehyksen, jolla varmistettaisiin kumppanien sitoutuminen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Se tarjoaisi myös perustan strategiselle lähestymistavalle metrologian tulevaan kehittämiseen Euroopassa ja olisi tältä osin riittävän joustava, jotta ohjausryhmä voisi antaa ylhäältä alaspäin suuntautuvaa ohjausta ja toteuttaa aloitteen kohdennetusti erikoistuneiden verkostojen kautta.

Lisäksi vaikutustenarvioinnissa todetaan, että mahdollistamalla pitkän aikavälin strategisen lähestymistavan ja kohdennetun täytäntöönpanon tällainen kumppanuus houkuttelisi teollisuuden ja muiden loppukäyttäjien suurempaa sitoutumista ja osallistumista, mikä johtaisi puolestaan metrologiaratkaisujen käyttöönottoon. Strateginen lähestymistapa ja kohdennettu täytäntöönpano yhdessä teollisuuden ja muiden loppukäyttäjien lisääntyneen osallistumisen kanssa johtaisi metrologiajärjestelmään, jonka valmiudet ovat aiempaa vahvemmat ja joka on yksi maailman parhaimmista.

Toimintatavan valinta

Ehdotettu eurooppalainen metrologia-aloite perustuu SEUT-sopimuksen 185 artiklaan. Väliarvioinnin päätelmät ja vaikutustenarvioinnissa esitettyjen vaihtoehtojen analyysi ovat osoittaneet, että 185 artikla on sopivin väline eurooppalaisen metrologia-aloitteen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä päätelmä vastaa edellisistä ohjelmista (EMRP ja EMPIR) tehtyjä päätelmiä. Tällaisen SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisen toimintatavan osalta SEUT-sopimuksen 188 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät päätöksen.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit

Riippumaton ulkoinen asiantuntijaryhmä teki vuonna 2017 väliarvioinnin SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesta metrologiaa koskevasta EMPIR-aloitteesta.

Sidosryhmien kuuleminen

Komissio järjesti tulevasta eurooppalaisesta metrologia-aloitteesta avoimen julkisen sidosryhmäkuulemisen. 5 Julkiseen verkkokuulemiseen saatiin 225 vastausta. Vastaajista 50 prosenttia oli tiedemaailman edustajia tai tutkijoita, 16 prosenttia EU:n kansalaisia, 14 prosenttia yrityksiä tai liike-elämän organisaatioita ja 12 prosenttia viranomaisia. Loput 8 prosenttia edusti elinkeinoyhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä.

Vastaajat esittivät näkemyksensä metrologiatutkimuksen merkityksestä, toivat esiin eurooppalaisen metrologian tutkimusjärjestelmän ongelmia ja arvioivat useita mahdollisia poliittisia ratkaisuja. Kuulemisessa nostettiin esiin useita kysymyksiä, kuten riittämätön teollinen hyödyntäminen, kansallisten metrologialaitosten yhteistyön puute laajemman tieteellisen yhteisön kanssa, EU:n jäsenvaltioiden väliset kuilut valmiuksissa, tutkijoiden riittämätön liikkuvuus kansallisissa metrologialaitoksissa ja yhteistyön puute eurooppalaisten standardointielinten kanssa.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Vaikutustenarviointi

1) Valtioiden rajat ylittävien metrologiaverkostojen kehittämistä koskevan tavoitteen osalta raportissa todetaan, että tietyssä vaiheessa (vuoteen 2030 mennessä) kumppanuutta ei enää tarvita. Raportissa olisi selvennettävä, miksi tämä maininta sisältyy vaikutustenarviointiraporttiin ja miten se liittyy nykyiseen aloitteeseen, joka kattaa rahoituskauden vuoteen 2027 asti. Jos vahvistetaan, että kumppanuus ei ole enää myöhemmin tarpeen, raportissa olisi esitettävä selkeämmin, miten ehdotetun kumppanuuden odotetaan edistävän sellaisten edellytysten luomista, jotka mahdollistavat kumppanuuden lakkauttamisen tulevaisuudessa.

2) Raportissa olisi selitettävä paremmin, miten yksityisen sektorin toimijat osallistuisivat parhaaksi katsottuun julkisen sektorin sisäiseen kumppanuuteen. Siinä olisi myös selvennettävä, millaisia kannustimia yksityisillä toimijoilla olisi osallistua toimintaan.

3) Raportissa voitaisiin antaa enemmän taustatietoa kansallisista metrologian tutkimuselimistä ja niiden toiminnasta.

Yksinkertaistaminen

Ehdotus yksinkertaistaa viranomaisten ja julkisten elinten (EU:n tai jäsenvaltioiden) sekä yksityisten osapuolten hallintomenettelyjä.

EU on suoraan tekemisissä eurooppalaisen metrologia-aloitteen erityisen täytäntöönpanorakenteen kanssa, joka vastaa EU:n rahoitusosuuden jakamisesta ja seurannasta sekä sen käytön raportoinnista.

Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tähän päätökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä esitetään arvioidut vaikutukset talousarvioon. Unionin enimmäisrahoitusosuus metrologiakumppanuuteen, EFTA-määrärahat mukaan luettuina, on 300 miljoonaa euroa käypinä hintoina Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman keston aikana.

Päätöksen sekä komission ja erityisen täytäntöönpanorakenteen (EURAMET) välillä tehtävän rahoitusosuussopimuksen määräyksillä on varmistettava EU:n taloudellisten etujen suojaaminen.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Aloitteen täytäntöönpano perustuu strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan, josta on sovittu aloitteeseen osallistuvien kansallisten kumppanien kanssa.

Aloitteen tuloksellisuutta seurataan Euroopan komission hyväksymien vuosikertomusten avulla. Tähän sisältyy raportointi edistymisestä keskeisten tulosindikaattoreiden ja muiden strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden osalta.

Euroopan talousalue

Ehdotettu päätös koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa asiaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta. Täydentävyyden varmistamiseksi kolmansien maiden kanssa on kuitenkin säädetty vastaavasta säännöksestä.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

2021/0049 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään metrologiaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 185 artiklan ja 188 artiklan toisen alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 8 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikkatavoitteita, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [XXX] 9 , jäljempänä ’Horisontti Eurooppa ‑asetus’, on vahvistettu tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Horisontti Eurooppa” eli poliittinen ja oikeudellinen kehys eurooppalaisille kumppanuuksille yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanien kanssa. Eurooppalaiset kumppanuudet ovat keskeinen osa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman poliittista lähestymistapaa. Ne perustetaan toteuttamaan Horisontti Euroopan kohteena olevat unionin painopisteet ja saamaan aikaan selkeitä vaikutuksia unionille ja sen kansalaisille, mikä voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla ja sellaisen strategisen vision avulla, johon kumppanit ovat yhdessä sitoutuneet, kuin pelkillä unionin toimilla.

(2)Erityisesti Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman pilariin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat eurooppalaiset kumppanuudet ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan strategiset tavoitteet eli nopeuttamaan siirtymistä kohti kestävän kehityksen tavoitteita ja vihreää ja digitaalista Eurooppaa sekä edistämään elpymistä. 10 Eurooppalaisilla kumppanuuksilla vastataan monimutkaisiin rajat ylittäviin haasteisiin, jotka edellyttävät yhdennettyä lähestymistapaa. Niiden avulla voidaan puuttua muutos-, järjestelmä- ja markkinahäiriöihin kokoamalla yhteen laajasti eri arvoketjujen ja teollisten ekosysteemien toimijoita, jotta voidaan luoda yhteinen visio ja muuntaa se konkreettisiksi etenemissuunnitelmiksi ja koordinoiduksi toimien täytäntöönpanoksi. Lisäksi ne mahdollistavat toimien ja resurssien keskittämisen yhteisiin painopisteisiin tulevaisuuden monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseksi.

(3)Painopistetavoitteiden saavuttamiseksi ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi eurooppalaisia kumppanuuksia olisi kehitettävä siten, että toimintaan otetaan laajasti mukaan eri puolilla Eurooppaa toimivia asiaankuuluvia sidosryhmiä, joita ovat teollisuus, tutkimusorganisaatiot, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, sekä kansalaisjärjestöt, kuten tutkimusta ja innovointia tukevat ja/tai harjoittavat säätiöt. Eurooppalaisten kumppanuuksien olisi myös oltava yksi toimenpiteistä, joilla lujitetaan yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanien välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla muun muassa yhdistämällä tutkimus- ja innovointiohjelmia ja rajat ylittäviä investointeja niin, että saadaan aikaan molemminpuolisia hyötyjä kansalaisille ja yrityksille.

(4)Asetuksen (EU) XXX tavoitteiden mukaisesti kaikilla jäsenvaltioilla ja kaikilla Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneilla mailla olisi oltava oikeus osallistua metrologiaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen, jäljempänä ’metrologiakumppanuus’. Täydentävyyden varmistamiseksi Euroopan talousalueella ja suhteessa muihin naapurimaihin muiden kolmansien maiden olisi voitava osallistua metrologiakumppanuuteen edellyttäen, että unionin kanssa tehdään tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva kansainvälinen sopimus ja että osallistujavaltiot ovat sopineet asiasta.

(5)Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa otetaan käyttöön strategisempi, johdonmukaisempi ja vaikutuslähtöisempi lähestymistapa eurooppalaisiin kumppanuuksiin Horisontti 2020 ‑ohjelman väliarvioinnista saatujen kokemusten pohjalta. Horisontti Eurooppa ‑asetuksella pyritään tehostamaan institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien käyttöä erityisesti keskittymällä selkeisiin tavoitteisiin, tuloksiin ja vaikutuksiin, jotka on mahdollista saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, ja varmistamalla, että kumppanuudet selkeästi tukevat asiaan liittyviä unionin politiikan painopisteitä ja politiikkoja. Tiivis yhteistyö ja synergiat muiden asiaan liittyvien aloitteiden kanssa unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla ja erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa ovat keskeisiä, jotta voidaan saada aikaan suurempi vaikutus ja varmistaa tulosten hyödyntäminen.

(6)Unioni päätti Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 555/2014/EU 11 myöntää eurooppalaiseen metrologian innovointi- ja tutkimusohjelmaan (European Metrology Programme for Innovation and Research), jäljempänä ’EMPIR’, siihen osallistuvien valtioiden rahoitusosuutta vastaavan rahoitusosuuden, kuitenkin enintään 300 000 000 euroa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 12 perustetun vuosia 2014–2020 koskevan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman, jäljempänä ’Horisontti 2020 ‑ohjelma’, keston ajaksi. Heinäkuussa 2017 tehdyssä EMPIR-ohjelman väliarvioinnissa ehdotettiin uuden aloitteen käynnistämistä.

(7)Unionin rahoitusosuuden ehtona olisi oltava, että osallistujavaltiot antavat virallisen sitoumuksen osallistumisestaan metrologiakumppanuuden täytäntöönpanon rahoitukseen ja että ne myös täyttävät sitoumuksensa. Osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien olisi sisällettävä osuus hallintomenoihin, joiden enimmäismäärä on viisi prosenttia metrologiakumppanuuden budjetista. Osallistujavaltioiden olisi sitouduttava tarvittaessa lisäämään rahoitusosuuttaan metrologiakumppanuuteen vararahoituksella sen varmistamiseksi, että ne voivat rahoittaa metrologiakumppanuuden toimintaan osallistuvia kansallisia yksikköjään, kuten kansallisia metrologialaitoksiaan ja nimettyjä laitoksiaan. Metrologiakumppanuuden yhteinen toteutus edellyttää täytäntöönpanorakennetta. Unionin rahoitusosuuden hallinnoinnissa olisi noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja välillistä hallinnointia koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 13 .

(8)Olisi perustettava metrologiakumppanuus. Kumppanuus olisi tehokkaampi toimintamuoto kuin perinteiset ehdotuspyynnöt tai yhteisrahoitettu kumppanuus, joka perustuisi kaikkien asiaankuuluvien Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman toisen pilarin klusterien puitteissa laadittuihin työohjelmiin.

(9)Tämän päätöksen tavoitteena on unionin osallistuminen metrologiakumppanuuteen aloitteen yleisten tavoitteiden tukemiseksi. Metrologiaa koskevat vaatimukset ovat niin laajoja ja monimutkaisia, että tarvitaan kansallisten metrologialaitosten ja nimettyjen laitosten tutkimusbudjetit ylittäviä investointeja. Terävintä kärkeä edustavien metrologiaratkaisujen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa vaadittava huippuosaaminen ylittää kansalliset rajat, minkä vuoksi sitä ei voida saavuttaa pelkästään kansallisella tasolla. Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla yhdistämällä kansalliset toimenpiteet johdonmukaiseksi eurooppalaiseksi lähestymistavaksi, saattamalla yhteen lokeroituneita kansallisia tutkimusohjelmia, auttamalla laatimaan yhteisiä, kansalliset rajat ylittäviä tutkimus- ja rahoitusstrategioita ja muodostamalla tarvittavien toimijoiden ja investointien kriittinen massa, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Samassa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(10)Metrologiakumppanuus, joka on linjassa komission poliittisten painopisteiden kanssa (mukaan lukien Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, ihmisten hyväksi toimiva talous ja Euroopan digitaalinen valmius), olisi toteutettava kymmenen vuoden ajanjaksolla (2021–2031). Ohjelmaan olisi sisällytettävä uusia toimia verrattuna Horisontti 2020 ‑ohjelman EMPIR-aloitteeseen, ja siinä olisi kehitettävä erityisesti sellaisia eurooppalaisia metrologiaverkostoja, joilla vastataan keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kehitteillä olevien teknologioiden metrologiatarpeisiin. Näiden verkostojen kautta tarjottavan metrologiakapasiteetin tulisi vastata muita maailman johtavia metrologiajärjestelmiä, olla verrattavissa niihin ja edustaa maailmanluokan huippuosaamista. Metrologiakumppanuutta koskevat ehdotuspyynnöt olisi käynnistettävä Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman täytäntöönpanon aikana.

(11)Metrologiakumppanuuden toimien olisi oltava Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman tavoitteiden sekä tutkimus- ja innovointipainopisteiden ja asetuksen (EU) XXX [Horisontti Eurooppa ‑asetus] XX artiklassa vahvistettujen yleisten periaatteiden ja edellytysten mukaisia.

(12)Unionin osallistumiselle metrologiakumppanuuteen olisi Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman keston ajaksi vahvistettava enimmäismäärä. Unionin rahoitusosuuden olisi tämän enimmäismäärän puitteissa oltava metrologiakumppanuuden osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien suuruinen, jotta voidaan varmistaa suuri vipuvaikutus ja osallistujavaltioiden ohjelmien tiiviimpi yhdentyminen.

(13)Asetuksen (EU) [XXX] [Horisontti Eurooppa ‑asetus] XX artiklan mukaisesti Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman yleisenä tavoitteena on saada unionin tutkimus- ja innovaatioinvestointien avulla aikaan tieteellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotta voidaan lujittaa unionin tieteellistä ja teknologista perustaa ja edistää sen kilpailukykyä, muun muassa teollisuudessa, saavuttaa unionin ensisijaiset strategiset tavoitteet ja auttaa vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös kestävän kehityksen tavoitteisiin, noudattamalla kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman ja Pariisin sopimuksen mukaisia periaatteita.

(14)Osallistujavaltiot ovat sopineet aiempien aloitteiden, eurooppalaisen metrologian tutkimusohjelman (European Metrology Research Programme), jäljempänä ’EMRP’, ja EMPIR-ohjelman, täytäntöönpanorakenteesta. Täytäntöönpanosta vastaavaksi rakenteeksi perustettiin vuonna 2007 eurooppalainen alueellinen metrologiajärjestö EURAMET e.V., jäljempänä ’EURAMET’, joka on Saksan lainsäädännön alainen voittoa tavoittelematon yhdistys. EURAMETilla on myös tehtäviä ja velvoitteita, jotka liittyvät metrologiatoiminnan laajempaan eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen yhdenmukaistamiseen. EURAMETin täysjäsenyys on avoin kaikille eurooppalaisille kansallisille metrologialaitoksille ja liitännäisjäsenyys nimetyille laitoksille. EURAMETin jäsenyys ei edellytä kansallisen metrologian tutkimusohjelman olemassaoloa. Koska EMPIR-ohjelman väliarvioinnin mukaan EURAMETin hallintorakenne on osoittautunut tehokkaaksi ja laadukkaaksi EMRP:n ja EMPIRin täytäntöönpanon kannalta, EURAMETia olisi käytettävä myös metrologiakumppanuuden täytäntöönpanemiseksi. EURAMETin olisi sen vuoksi hallinnoitava unionin rahoitusosuutta.

(15)Metrologiakumppanuuden tavoitteiden saavuttamiseksi EURAMETin olisi tarjottava rahoitustukea pääasiassa avustuksina EURAMETin tasolla valittuihin toimiin osallistuville. Nämä toimet olisi valittava ehdotuspyyntöjen perusteella EURAMETin vastuulla. Paremmuusjärjestyksen olisi oltava sitova, kun valitaan ehdotuksia ja kohdennetaan rahoitusta unionin rahoitusosuudesta ja osallistujavaltioiden rahoitusosuuksista tutkimushankkeisiin ja niihin liittyviin toimiin. Sellaisissa toimissa, jotka rahoitetaan osallistujavaltioiden rahoitusosuuksilla eurooppalaisiin metrologiaverkostoihin, rahoitettavien toimien olisi oltava EURAMETin vastuulla.

(16)Metrologiakumppanuudesta rahoitettaviin epäsuoriin toimiin osallistumiseen sovelletaan neuvoston asetusta (EU) N:o XXX 14 [Horisontti Eurooppaa koskevat ehdotuspyynnöt]. Metrologiakumppanuuden erityisten toiminnallisten tarpeiden vuoksi, etenkin tulevien eurooppalaisten metrologiaverkkojen rakentamiseksi ja hallinnoimiseksi sekä osallistujavaltioiden riittävän rahoitusosuuden varmistamiseksi, ehdotuksessa olisi kuitenkin oltava mahdollista tarvittaessa rajoittaa koordinaattorin rooli osallistujavaltioiden kansallisiin metrologialaitoksiin ja nimettyihin laitoksiin.

(17)Osallistujavaltioiden rahoitusosuudet olisi varmistettava kansallisten metrologialaitosten ja nimettyjen laitosten institutionaalisella rahoituksella. Toimien laajan kirjon olisi edistettävä metrologiakumppanuuden tavoitteiden saavuttamista, ja toimet ja niihin liittyvät toimintakustannukset ja menot olisi esitettävä vuotuisissa työsuunnitelmissa. Rahoitusosuuksien olisi katettava muun muassa sellaisten palvelujen kustannukset, jotka tarjoavat suoraan kalibrointipalveluja ja muita kansainvälistä yksikköjärjestelmää noudattavia palveluja. Osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien olisi sisällettävä myös rahoitusosuus metrologiakumppanuuden hallintomenoihin.

(18)Ohjelman läpinäkyvyyden ja sen hyödynnettävyyden varmistamiseksi metrologiakumppanuuden mukaiset ehdotuspyynnöt olisi julkaistava myös keskitetyssä osallistujaportaalissa sekä Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman mukaisissa muissa sähköisissä tiedonlevitysvälineissä, joita komissio hallinnoi.

(19)Rahoitusmallin toimivuutta unionin ja muiden kuin unionin varojen välisen vastaavuusperiaatteen osalta olisi arvioitava uudelleen metrologiakumppanuuden väliarvioinnin yhteydessä, jotta voidaan varmistaa, että vastaavuusperiaatetta noudatetaan osallistujavaltioiden rahoitusosuuksissa.

(20)Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.

(21)Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi komissiolla olisi oltava oikeus pienentää unionin rahoitusosuutta tai keskeyttää tai lopettaa sen maksaminen, jos metrologiakumppanuutta toteutetaan epäasianmukaisesti, puutteellisesti tai aikataulusta myöhässä tai jos osallistujavaltiot eivät osallistu metrologiakumppanuuden rahoittamiseen tai osallistuvat siihen puutteellisesti tai aikataulusta myöhässä. Näistä oikeuksista olisi määrättävä unionin ja EURAMETin välillä tehtävässä rahoitusosuussopimuksessa.

(22)Menettelyjen yksinkertaistamiseksi olisi kaikkien osapuolten hallinnollista rasitetta vähennettävä. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä. Tarkastuksia tehtäessä olisi otettava soveltuvin osin huomioon kansallisten ohjelmien erityispiirteet. Tämän päätöksen mukaisten unionin rahoituksen saajien tarkastusten pitäisi keventää hallinnollista taakkaa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti.

(23)Komission pyynnöstä Euroopan parlamentin, neuvoston tai tilintarkastustuomioistuimen, EURAMETin ja osallistujavaltioiden olisi toimitettava komissiolle kaikki sen tarvitsemat tiedot sisällytettäviksi metrologiakumppanuuden arviointikertomuksiin.

(24)Komission olisi tehtävä viimeistään vuonna 2025 väliarviointi, jossa tarkastellaan erityisesti metrologiakumppanuuden laatua ja tehokkuutta sekä edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, ja loppuarviointi viimeistään vuonna 2030 sekä laadittava näistä arvioinneista kertomus,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Osallistuminen metrologiaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen

1.Unioni osallistuu asetuksen (EU) [...] [Horisontti Eurooppa ‑asetus] 8 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun metrologiaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen, jäljempänä ’metrologiakumppanuus’, jonka Alankomaat, Belgia, [Bosnia ja Hertsegovina], Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Liettua, [Norja], Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, [Serbia], Slovakia, Slovenia, Suomi, [Sveitsi], Tanska, Tšekki, [Turkki], Unkari ja Viro, jäljempänä ’osallistujavaltiot’, ovat yhdessä käynnistäneet, tässä päätöksessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2.Muu kuin 1 kohdassa lueteltu jäsenvaltio tai muu Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioitunut maa voi osallistua metrologiakumppanuuteen, jos se täyttää 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn edellytyksen. Jos se täyttää kyseisen edellytyksen, se katsotaan tässä päätöksessä tarkoitetuksi osallistujavaltioksi.

3.Kolmannet maat, jotka eivät assosioidu Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan, voivat osallistua metrologiakumppanuuteen edellyttäen, että ne tekevät unionin kanssa tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen, jossa vahvistetaan asianomaisen maan metrologiakumppanuuteen osallistumiseen sovellettavat ehdot, ja edellyttäen, että maa saa 13 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetun metrologian kumppanuuskomitean hyväksynnän. Jos maa täyttää edellä kuvatut ehdot, se katsotaan tässä päätöksessä tarkoitetuksi osallistujavaltioksi.

2 artikla

Metrologiakumppanuuden tavoitteet

1.Metrologiakumppanuudella edistetään asetuksen (EU)... [XXX] [Horisontti Eurooppa ‑asetus] ja erityisesti sen 3 artiklan täytäntöönpanoa.

2.Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista metrologiakumppanuudella pyritään saavuttamaan seuraavat yleiset tavoitteet sen kautta, että kumppanit osallistuvat ja sitoutuvat tutkimus- ja innovointiohjelman suunnitteluun ja täytäntöönpanoon:

a)kehitetään kestävä ja koordinoitu metrologiajärjestelmä Euroopan tasolla;

b)varmistetaan, että innovoijat ottavat ekosysteemeissään suoraan käyttöön uusimmat metrologiavalmiudet;

c)lisätään metrologian vaikuttavuutta sellaisten yhteiskunnallisten haasteiden osalta, jotka liittyvät politiikkojen, standardien ja määräysten täytäntöönpanoon ja tarkoituksenmukaisuuteen.

3.Edellä 2 kohdassa vahvistettuja yleisiä tavoitteita toteuttaessaan metrologiakumppanuudella on seuraavat erityistavoitteet:

a)kehittää vuoteen 2030 mennessä uusien eurooppalaisten metrologiaverkkojen puitteissa uusia tutkimusvalmiuksia, joiden kalibrointi- ja mittauskyvyt ovat vähintään samantasoisia kuin osallistujavaltioiden ulkopuolisissa johtavissa metrologialaitoksissa;

b)tukea vuoteen 2030 mennessä uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen myyntiä käyttämällä ja ottamalla käyttöön uusia metrologiavalmiuksia keskeisissä kehittyvissä teknologioissa;

c)osallistua täysimittaisesti ja tehokkaasti vuoteen 2030 mennessä sellaisten erityisten standardien ja säännösten suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, jotka tukevat yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaavaa julkista politiikkaa.

3 artikla

Unionin rahoitusosuus metrologiakumppanuuteen

1.Unionin rahoitusosuus metrologiakumppanuuteen, mukaan lukien Euroopan vapaakauppaliiton määrärahat ja kolmansien maiden määrärahat, ei saa ylittää osallistujavaltioiden metrologiakumppanuuteen suorittamia rahoitusosuuksia. Unionin rahoitusosuus on enintään 300 miljoonaa euroa, ja se vastaa 1 artiklan 1 kohdassa nimettyjen osallistujavaltioiden rahoitusosuuksia.

2.Unionin rahoitusosuuden laskennassa ei oteta huomioon sellaisia osallistujavaltioiden hallintomenoihin suorittamia rahoitusosuuksia, jotka ylittävät viisi prosenttia metrologiakumppanuuteen osoitettujen yhteenlaskettujen osuuksien kokonaismäärästä.

3.Unionin rahoitusosuus maksetaan unionin yleisen talousarvion määrärahoista, jotka on kohdennettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä [XXX] 15 perustetun Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman asianomaisiin osiin.

4.EURAMET e.V., jäljempänä ’EURAMET’, käyttää unionin rahoitusosuuden 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen toimien rahoittamiseen.

5.Unionin rahoitusosuutta ei saa käyttää metrologiakumppanuuden hallintomenojen kattamiseen.

4 artikla

Unionin rahoitusosuutta koskevat edellytykset

1.Unionin rahoitusosuuteen sovelletaan seuraavia edellytyksiä, joista jokaisen on täytyttävä:

a)osallistujavaltiot osoittavat, että metrologiakumppanuus perustetaan tämän päätöksen mukaisesti;

b)osallistujavaltiot tai osallistujavaltioiden nimeämät kansalliset metrologialaitokset nimeävät EURAMETin metrologiakumppanuuden täytäntöönpanosta sekä unionin rahoitusosuuden vastaanottamisesta, kohdentamisesta ja seurannasta vastaavaksi rakenteeksi;

c)kukin osallistujavaltio sitoutuu osallistumaan metrologiakumppanuuden rahoittamiseen ja perustamaan vararahoitusvalmiuden, jonka suuruus on 50 prosenttia sitoumuksen määrästä;

d)EURAMET osoittaa kykynsä panna metrologiakumppanuus täytäntöön, mukaan lukien kyky vastaanottaa ja kohdentaa unionin rahoitusosuus ja seurata sitä unionin talousarvion välillisen hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 ja 154 artiklan mukaisesti;

e)metrologiakumppanuudelle luodaan hallinnointimalli tämän päätöksen 13–16 artiklan mukaisesti.

2.Metrologiakumppanuuden täytäntöönpanon aikana unionin rahoitusosuuteen sovelletaan myös seuraavia edellytyksiä:

a)EURAMET toteuttaa 6 artiklassa säädetyt metrologiakumppanuuden toimet 2 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti;

b)asianmukaista ja tehokasta hallinnointimallia pidetään yllä 13–16 artiklan mukaisesti;

c)EURAMET noudattaa raportointivaatimuksia, jotka vahvistetaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 155 artiklassa;

d)tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut sitoumukset täytetään.

5 artikla

Osallistujavaltioiden osuudet metrologiakumppanuuteen

1.Edellä 1 artiklan 1 kohdassa nimettyjen osallistujavaltioiden on suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden kansalliset rahoituselimet suorittavat – vähintään 363 miljoonan euron suuruiset rahoitus- tai luontoissuoritukset 1 päivänä tammikuuta 2021 ja 31 päivänä joulukuuta 2031 välisenä aikana. Osa osallistujavaltioiden rahoitusosuuksista suoritetaan rahoituksen muodossa.

2.Osallistujavaltioiden osuudet koostuvat seuraavista:

a)rahoitus- tai luontoissuoritukset 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien toteuttamista varten; ja

b)rahoitus- tai luontoissuoritukset EURAMETin kaikkien hallintomenojen kattamiseksi.

3.Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla rahoitus- tai luontoissuorituksilla katetaan kustannukset, joita osallistujavaltioille aiheutuu 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimien toteuttamisesta, vähennettynä mahdollisilla suorilla tai välillisillä unionin rahoitusosuuksilla kyseisiin kustannuksiin.

4.Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla rahoitus- tai luontoissuorituksilla katetaan kustannukset, joita osallistujavaltioille aiheutuu kumppanuuden täytäntöönpanoon liittyvistä EURAMETin hallintomenoista.

5.Edellä olevan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen luontoissuoritusten arvon määrittämiseksi kulut on määritettävä asianomaisten osallistujavaltioiden tai kansallisten rahoituselinten tavanomaisten kirjanpitokäytäntöjen ja siinä osallistujavaltiossa, johon kyseiset kansalliset rahoituselimet ovat sijoittautuneet, sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja sovellettavien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS- ja IFRS-standardit) mukaisesti. Kulujen on oltava kyseisten osallistujavaltioiden tai kansallisten rahoituselinten nimeämän riippumattoman tilintarkastajan todentamia. Jos todentamisessa ilmenee epävarmuutta, EURAMET voi tarkistaa arvostusmenetelmän. Jos asiasta on edelleen epävarmuutta, EURAMET voi tarkastaa arvostusmenetelmän.

6.Edellä 2 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet, jotka lasketaan osallistujavaltioiden rahoitusosuuksiksi, suoritetaan vuotuisen työohjelman hyväksymisen jälkeen. Jos vuotuinen työohjelma hyväksytään 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun viitevuoden aikana, 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut suoritukset, jotka katsotaan vuotuiseen työohjelmaan sisältyviksi osallistujavaltioiden suorituksiksi, voivat sisältää suorituksia, jotka on tehty kyseisen vuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen. Poikkeuksellisesti 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet, jotka suoritetaan metrologiakumppanuutta koskevan päätöksen voimaantulopäivän jälkeen, voidaan laskea osallistujavaltioiden rahoitusosuuksiksi edellyttäen, että ne sisältyvät metrologiakumppanuuden ensimmäiseen vuotuiseen työohjelmaan.

6 artikla

EURAMETin toiminta

1.Metrologiakumppanuudella tuetaan monenlaisia tutkimus- ja innovointitoimia seuraavin keinoin:

a)asetuksen (EU) [XXX] [Horisontti Eurooppa ‑asetus] 2 artiklan 25 alakohdassa tarkoitetut epäsuorat toimet, joita EURAMET rahoittaa tämän päätöksen 7 artiklan mukaisesti pääasiassa avustuksin EURAMETin järjestämien avointen ja kilpailuun perustuvien kansainvälisten ehdotuspyyntöjen perusteella ja joihin kuuluvat

–i) tieteellistä perusmetrologiaa tukevat tieteellis-tekniset toimet, jotka luovat pohjan kaikille perustutkimusta seuraaville toimille, mukaan lukien soveltava metrologiatutkimus ja ‑kehitys sekä metrologiaan liittyvät palvelut;

–ii) metrologiatutkimus, jonka avulla tarjotaan ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin keskittyen energiaan, terveydenhuoltoon ja ilmastoon ja kehitetään hankkeita erityisissä eurooppalaisissa metrologiaverkostoissa näihin haasteisiin vastaamiseksi;

–iii) uusien mittalaitteiden kehittämisen tähtäävä tutkimus, jonka tavoitteena on metrologian teknologioiden teollinen käyttöönotto innovoinnin edistämiseksi teollisuudessa;

–iv) esinormatiivinen ja normien laadintaan liittyvä metrologian tutkimus ja kehittäminen, jolla tuetaan politiikan täytäntöönpanoa ja sääntelyä sekä nopeutetaan innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen markkinoille saattamista;

b)osallistujavaltioiden ilman 3 artiklassa tarkoitettua unionin rahoitusosuutta rahoittamat toimet, jotka koostuvat metrologian valmiuksien kehittämistoimista teknologian eri tasoilla ja joilla pyritään saavuttamaan tasapainoinen ja yhdennetty metrologiajärjestelmä osallistujavaltioissa, jotta nämä voivat kehittää tieteellisiä ja teknisiä valmiuksiaan metrologian alalla, ja joihin sisältyy toimia, joita ei ole valittu a alakohdassa kuvatuista ehdotuspyynnöistä ja jotka on hahmoteltu vuotuisissa työohjelmissa, mukaan lukien seuraavat toimet:

–i) osallistujavaltioiden kansallisiin ohjelmiin kuuluvat toimet, kuten ylikansalliset hankkeet, joilla edistetään Euroopan metrologiaverkostossa ja EURAMETin teknisissä komiteoissa vahvistettuja painopisteitä;

–ii) metrologiatutkimuksen tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevat toimet;

–iii) muut toimet, jotka koskevat erityisesti metrologialaitoksia, joilla ei ole lainkaan tai joilla on vain vähäisiä tieteellisiä valmiuksia, ja joilla tuetaan niitä muiden koulutukseen ja liikkuvuuteen liittyvien unionin, kansallisten tai alueellisten ohjelmien hyödyntämisessä, rajat ylittävässä yhteistyössä tai metrologiainfrastruktuuriin investoinnissa;

–iv) ulkoisten tiedonlevitys- ja tietämyksensiirtotoimien järjestäminen metrologiakumppanuuden edistämiseksi ja sen vaikutusten maksimoimiseksi.

2.Ennen kunkin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön aiheiden määrittämistä EURAMET pyytää metrologian tutkimusyhteisön ja muun metrologian arvoketjun yksittäisiltä jäseniltä tai organisaatioilta ehdotuksia mahdollisista tutkimusaiheista.

7 artikla

Vuotuinen työohjelma

1.Metrologiakumppanuus pannaan täytäntöön vuotuisten työohjelmien perusteella, jotka käsittävät tietyn vuoden 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana, jäljempänä ’viitevuosi’, toteutettavat toimet.

2.EURAMET hyväksyy vuotuiset työohjelmat viitevuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä saatuaan komission hyväksynnän. EURAMET ja komissio hyväksyvät vuotuiset työohjelmat ilman aiheetonta viivytystä. EURAMET asettaa vuotuisen työohjelman julkisesti saataville.

3.Edellä 6 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut toimet voidaan aloittaa vain viitevuonna ja vasta sen jälkeen, kun vuotuinen työohjelma on hyväksytty kyseiselle vuodelle.

4.EURAMET voi rahoittaa toimia ainoastaan, jos ne on esitetty vuotuisessa työohjelmassa. Vuotuisessa työohjelmassa on erotettava toisistaan 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimet, 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimet ja EURAMETin hallintomenot. Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä toimia vastaavat menoarviot ja määrärahat, jotka on osoitettu 3 artiklassa tarkoitetulla unionin rahoitusosuudella rahoitettaviin toimiin ja toimiin, joita osallistujavaltiot rahoittavat ilman tällaista unionin rahoitusosuutta. EURAMETin vuotuisen työohjelman on sisällettävä myös arvio osallistujavaltioiden 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen luontoissuoritusten arvosta.

5.Viitevuotta koskevissa muutetuissa vuotuisissa työohjelmissa ja seuraavia viitevuosia koskevissa vuotuisissa työohjelmissa on otettava huomioon aiempien ehdotuspyyntöjen tulokset. Niissä on pyrittävä puuttumaan tieteellisten aiheiden riittämättömään käsittelyyn, erityisesti niiden aiheiden, joita on alun perin käsitelty 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa toimissa mutta joita ei ole voitu rahoittaa asianmukaisesti.

6.Asiaankuuluviin vuotuisiin työohjelmiin liittyvät ehdotuspyynnöt on käynnistettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ne voidaan käynnistää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.

7.EURAMETin on seurattava kaikkien vuotuiseen työohjelmaan sisältyvien toimien täytäntöönpanoa ja raportoitava siitä vuosittain komissiolle.

8.Sellaisen viestinnän tai julkaisun yhteydessä, joka liittyy metrologiakumppanuuden toimiin tai toimiin, jotka toteutetaan yhteistyössä metrologiakumppanuuden kanssa, riippumatta siitä, vastaako toimen toteutuksesta EURAMET, osallistujavaltio tai sen kansalliset rahoituselimet vai toimen osanottajat, on mainittava, että toimi on Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan kuuluvan metrologiakumppanuuden osarahoittama.

8 artikla

Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt

1.EURAMET katsotaan asetuksen (EU) [XXX] [Horisontti Eurooppa ‑asetus] 2 artiklan 13 kohdassa tarkoitetuksi rahoituselimeksi, joka antaa rahoitustukea tämän päätöksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin epäsuoriin toimiin asetuksen (EU) [XXX] 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.Horisontti Eurooppa ‑asetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti vuotuisessa työohjelmassa voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa rajoittaa koordinaattorin rooli epäsuorissa toimissa osallistujavaltioiden kansallisiin metrologialaitoksiin ja nimettyihin laitoksiin sen varmistamiseksi, että toiminnan tavoitteet ja osallistujavaltioiden rahoitusosuustavoitteet saavutetaan.

3.EURAMETin on varmistettava asianmukainen vuorovaikutus kansallisten metrologialaitosten ja nimettyjen laitosten kanssa 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa epäsuorissa toimissa asianomaisen kansallisen viranomaisen suorittaman nimeämisen perusteella. EURAMETin on myös edistettävä ja tuettava muiden yhteisöjen osallistumista kaikkiin ehdotuspyyntöihin.

9 artikla

Unionin ja EURAMETin väliset sopimukset

Edellyttäen, että unionin taloudellisten etujen samantasoinen suoja varmistetaan, unionin rahoitusosuuden toteuttaminen annetaan EURAMETin tehtäväksi asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan 3 kohdan ja 154 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Unionin rahoituksen lopettaminen, vähentäminen tai keskeyttäminen

1.Jos metrologiakumppanuus ei täytä edellytyksiä, joiden mukaisesti unionin rahoitusosuus myönnetään, komissio voi lopettaa 3 artiklassa tarkoitetun unionin rahoituksen, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen maksamisen.

2.Jos osallistujavaltiot eivät osallistu metrologiakumppanuuden rahoittamiseen, osallistuvat siihen vain osittain tai eivät noudata 5 artiklassa tarkoitettuja rahoitusosuuksiin sovellettavia määräaikoja, komissio voi lopettaa 3 artiklassa tarkoitetun unionin rahoituksen, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen maksamisen. Komission päätös ei estä sellaisten tukikelpoisten kustannusten korvaamista, jotka ovat aiheutuneet osallistujavaltioille ennen kuin metrologiakumppanuudelle on ilmoitettu päätöksestä lopettaa unionin rahoitus, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen maksaminen.

11 artikla

Jälkitarkastukset

1.EURAMET suorittaa 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen epäsuorien toimien menojen jälkitarkastukset asetuksen (EU) [XXX] [Horisontti Eurooppa ‑asetus] 48 artiklan mukaisesti.

2.Komissio voi päättää toteuttaa 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset itse. Tällaisissa tapauksissa komissio noudattaa sovellettavia sääntöjä, erityisesti asetuksen (EU) [XXX] [Horisontti Eurooppa ‑asetus] 48 artiklan 3 kohtaa ja asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 127 artiklaa.

12 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän päätöksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2.Toteutettaessa metrologiakumppanuutta osallistujavaltioiden on annettava kaikki tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava muut tarvittavat toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja erityisesti sen varmistamiseksi, että unionille kuuluvat rahamäärät peritään takaisin täysimääräisinä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti.

3.EURAMET sallii komission henkilöstön ja muiden komission valtuuttamien henkilöiden sekä tilintarkastustuomioistuimen pääsyn toimipaikkoihinsa ja tiloihinsa ja luovuttaa näiden käyttöön kaikki tarkastusten toteuttamiseen tarvittavat tiedot, mukaan lukien sähköisessä muodossa olevat tiedot.

4.Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 16 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 17 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko tämän päätöksen nojalla rahoitettuun sopimukseen tai päätökseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

5.Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi suorittaa tutkimuksia neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1939 18 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tutkiakseen unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia kyseisen asetuksen 4 artiklan mukaisesti.

6.Tämän päätöksen täytäntöönpanosta johtuviin sopimuksiin ja päätöksiin on sisällyttävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, EURAMETille, tilintarkastustuomioistuimelle, EPPOlle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia, paikalla tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3, 4 ja 5 kohdan soveltamista.

13 artikla

Metrologiakumppanuuden hallinto

1.Metrologiakumppanuuden hallintoelimiä ovat vähintään seuraavat:

a)metrologian kumppanuuskomitea;

b)ohjausryhmä;

c)EURAMETin sihteeristö.

14 artikla

Metrologian kumppanuuskomitea

1.Metrologian kumppanuuskomitea hallinnoi metrologiakumppanuutta sen varmistamiseksi, että toteutettu metrologiakumppanuus täyttää tavoitteensa.

2.Metrologian kumppanuuskomitea koostuu osallistujavaltioiden EURAMET-jäsenten edustajista. Äänten painotus määritetään laskemalla neliöjuuri kansallisten sitoumusten määrästä.

3.Metrologian kumppanuuskomitean tehtävänä on erityisesti

a)tehdä päätöksiä strategisesta tutkimus- ja innovointiohjelmasta;

b)päättää ehdotuspyyntöjen suunnittelusta ja arvioinnin uudelleentarkastelumenettelystä;

c)hyväksyä vuotuinen työohjelma komissiolta saadun hyväksynnän jälkeen ja kuultuaan 15 artiklassa tarkoitettua ohjausryhmää;

d)päättää rahoitettavien hankkeiden valinnasta 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen ehdotuspyyntöjen arviointien perusteella laadittujen paremmuusjärjestysluettelojen mukaisesti;

e)seurata rahoitettujen hankkeiden edistymistä;

f)hyväksyä kaikkien Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden metrologiakumppanuuteen osallistuminen edellyttäen, että kyseinen kolmas maa on tehnyt unionin kanssa 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen.

4.Komissiolla on tarkkailijan asema metrologian kumppanuuskomitean kokouksissa. Metrologian kumppanuuskomitean vuosittaisen työohjelman hyväksyminen edellyttää kuitenkin komission ennakkosuostumusta. Metrologian kumppanuuskomitea kutsuu komission kokouksiinsa ja lähettää sille kaikki tarvittavat asiakirjat. Komissio voi osallistua metrologian kumppanuuskomiteassa käytäviin keskusteluihin.

5.Metrologian kumppanuuskomitea valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa 2 kohdassa esitetyn äänten painotuksen mukaisesti. Metrologian kumppanuuskomitean puheenjohtaja edustaa EURAMETia metrologiakumppanuuteen liittyvissä asioissa.

15 artikla

Ohjausryhmä

1.Komissio perustaa ohjausryhmän. Ohjausryhmä on metrologiakumppanuuden neuvoa-antava elin, ja se antaa metrologiakumppanuudelle neuvoja metrologian tutkimuksen uusista painopisteistä Euroopan tasolla. Sen tehtävänä on erityisesti

a)tunnistaa kehitteillä olevat teknologiat ja markkinat, joille tai joilla metrologiatutkimuksella voisi tulevaisuudessa olla merkitystä;

b)tunnistaa tutkimusalat, jotka edistävät sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, mukaan lukien asiaa koskevat säännökset ja standardit;

c)antaa metrologiakumppanuutta koskevia neuvoja tulevien työohjelmien painopisteistä.

2.Ohjausryhmässä on 12 jäsentä:

a)neljä EURAMETin nimeämää eurooppalaisten standardien laatijoiden ja sääntelyviranomaisten edustajaa;

b)viisi edustajaa eri eurooppalaisista kumppanuuksista, jotka on perustettu asetuksen (EU) [XXX] [Horisontti Eurooppa ‑asetus] mukaisesti toimialaa edustavien yksityisten kumppanien kanssa. Komissio nimeää edustajat avoimella ja läpinäkyvällä tavalla;

c)EURAMETin puheenjohtaja;

d)yksi komission nimeämä edustaja ja yksi sellaisen kansallisen ministeriön edustaja, joka ei ole EURAMETissa edustettuna olevan kansallisen metrologialaitoksen henkilöstön jäsen. Metrologian kumppanuuskomitean olisi nimitettävä asianomainen ministeriön edustaja.

3.Vähintään 50 prosenttia 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista jäsenistä vaihtuu viimeistään 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin jälkeen.

4.Ohjausryhmän puheenjohtajana toimivat yhdessä 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut edustajat.

16 artikla

EURAMETin sihteeristö

1.EURAMETille yleistä hallinnollista tukea antava EURAMETin sihteeristö hoitaa metrologiakumppanuuden pankkitilejä.

2.Hallinnon tukiyksikkö perustetaan EURAMETin sihteeristön osaksi, ja se on vastuussa metrologiakumppanuuden täytäntöönpanosta ja päivittäisestä hallinnoinnista.

17 artikla

Tietojen toimittaminen

1.EURAMETin on komission pyynnöstä toimitettava komissiolle kaikki 18 artiklassa tarkoitettujen arviointikertomusten laatimiseen tarvittavat tiedot.

2.Osallistujavaltioiden on toimitettava komissiolle EURAMETin välityksellä kaikki Euroopan parlamentin, neuvoston tai tilintarkastustuomioistuimen metrologiakumppanuuden varainhoidosta pyytämät tiedot.

3.Komissio sisällyttää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot 18 artiklassa tarkoitettuihin arviointeihin.

18 artikla

Arviointi

1.Komissio tekee metrologiakumppanuudesta väliarvioinnin ja loppuarvioinnin Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman arviointien puitteissa asetuksen (EU)... [Horisontti Eurooppa ‑asetus] 47 artiklan mukaisesti.

2.Arvioinneissa on tarkasteltava, miten metrologiakumppanuus täyttää tehtävänsä ja tavoitteensa, niiden on käsitettävä kaikki kumppanuuden toimet, ja niissä on arvioitava kumppanuuden Euroopan tason lisäarvoa, vaikuttavuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien metrologiakumppanuuden avoimuus ja läpinäkyvyys, toteutettujen toimien merkityksellisyyttä sekä toimien johdonmukaisuutta ja/tai täydentävyyttä suhteessa asiaan liittyviin alueellisiin, kansallisiin ja unionin politiikkoihin, myös synergioita Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman muiden osien, kuten missioiden, klusterien ja temaattisten ja erityisohjelmien kanssa. Arvioinneissa on otettava huomioon sidosryhmien näkemykset sekä Euroopan että kansallisella tasolla, ja niihin on tarvittaessa sisällyttävä myös aiempien aloitteiden pitkän aikavälin tieteellisten, yhteiskunnallisten, taloudellisten ja teknologisten vaikutusten arviointi. Niihin on tarvittaessa sisällyttävä myös arvio tehokkaimmasta toimintatavasta tulevia toimia varten sekä metrologiakumppanuuden mahdollisen uusimisen merkityksellisyydestä ja johdonmukaisuudesta, kun otetaan huomioon yleiset poliittiset painopisteet ja tutkimuksen ja innovoinnin tukiympäristö, mukaan lukien metrologiakumppanuuden asemointi suhteessa muihin Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta tuettaviin aloitteisiin.

19 artikla

Pääsy tuloksiin ja ehdotuksia koskeviin tietoihin 

1.EURAMET antaa komissiolle pääsyn kaikkiin sen rahoittamia epäsuoria toimia koskeviin tietoihin. Näihin tietoihin sisältyvät metrologiakumppanuuden epäsuoriin toimiin osallistuvien tuensaajien tulokset tai muut tiedot, joita pidetään tarpeellisina unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. Tällaiset pääsyoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja niissä on noudatettava sovellettavia luottamuksellisuussääntöjä.

2.EURAMET luovuttaa sille toimitettuihin ehdotuksiin sisältyvät tiedot komissiolle unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten.

20 artikla

Luottamuksellisuus

EURAMETin on suojattava sellaiset luottamukselliset tiedot, joiden paljastaminen unionin toimielinten ja muiden unionin elinten, laitosten ja virastojen ulkopuolisille tahoille voisi haitata sen jäsenten tai metrologiakumppanuuden toimintaan osallistuvien etuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan soveltamista. Tällaisia luottamuksellisia tietoja ovat muun muassa henkilötiedot, kaupalliset ja arkaluonteiset turvallisuusluokittelemattomat tiedot sekä turvallisuusluokitellut tiedot.

21 artikla

Eturistiriidat

1.EURAMETin, sen elinten ja henkilöstön sekä metrologiakumppanuuden elinten on vältettävä kaikkia eturistiriitoja toimiensa toteuttamisessa.

2.EURAMET hyväksyy EURAMETin henkilöstöä, metrologian kumppanuuskomitean sekä EURAMETin ja metrologiakumppanuuden muiden elinten tai ryhmien jäseniä ja muita niiden toimintaan osallistuvia henkilöitä koskevat eturistiriitojen ehkäisemistä, välttämistä ja hallintaa koskevat säännöt asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 154 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaisesti.

22 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

23 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi 

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

☑ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 19  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Kesto ja rahoitusvaikutukset 

☑ Kesto on rajattu

–☑    Toiminta alkaa [1.1.]2021 ja päättyy [31.12.]2031.

–☑    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2021 ja päättyvät vuonna 2027 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2022 ja päättyvät vuonna 2032 maksumäärärahojen osalta.

◻ Kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 20   

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–☑ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanism(e)ille, maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat) 

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–☑    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti 26 :

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotuksen/aloitteen

–◻    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–☑    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–☑    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

vaikutukset omiin varoihin

vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja). 

[…]

(1)    Asetus (EU) …[Horisontti Eurooppa ‑asetus].

(2)    Koordinoitu vaikutustenarviointi on tehty vain 12 aloitteesta, sillä yksi suurteholaskentaa koskeva aloite oli jo sisällytetty vuonna 2017 tehtyyn vaikutustenarviointiin (SEC(2018) 47).

(3)    Euroopan komission vuoden 2020 strategisessa ennakointiraportissa todetaan, että EU:n ”on nyt vahvistettava tulevaisuuteen suuntautuvia liittoutumia, jotta se voi edelleen muokata kansainvälisiä normeja ja standardeja eurooppalaisia arvoja ja etuja vastaavalla tavalla”, strateginen ennakointiraportti 2020 Strateginen ennakointi – edellytysten luominen Euroopan selviytymiskyvyn parantamiseksi, s. 15.

(4)    Viite metrologiaa koskevasta eurooppalaisesta kumppanuudesta tehtyyn vaikutustenarviointiin.

(5)    Avoin julkinen kuuleminen järjestettiin syys-marraskuussa 2019.

(6)    Technopolis Group (2020), Impact Assessment Study for Institutionalised European Partnerships under Horizon Europe, Final Report, Study for the European Commission, DG Research & Innovation.

(7)    Komissio kuuli EU:n ja Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenvaltioiden kunkin maan kansallista metrologiaohjelmaa toteuttavien ministeriöiden asiantuntijoita. Yhteensä 32 maasta 20 antoi palautetta, ja 16 maata ilmaisi selkeästi tukensa metrologia-aloitteen jatkamiselle institutionalisoidun kumppanuuden muodossa. Vastustavia kantoja ei esitetty. Yhteensä 89 prosenttia vastaajista piti metrologiaa maansa tutkimusorganisaatioiden, myös yliopistojen, kannalta merkityksellisenä, ja 86 prosenttia vastaajista piti sitä merkityksellisenä kansallisten politiikkojen ja painopisteiden kannalta.

(8)    EUVL C , , s. .

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus [XXX], annettu [päivämäärä], tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti Eurooppa” (EUVL C [...], [...], s. [...]). [Lisätään täydellinen viite.]

(10)    Euroopan komissio (2018), Horizon Europe Impact Assessment, SWD(2018) 307.

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 555/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä alulle panemaan eurooppalaiseen metrologian innovointi- ja tutkimusohjelmaan (EMPIR) (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 27).

(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(14)    Neuvoston asetus (EU) XXX, annettu... (EUVL...).

(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus [XXX] tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta (EUVL C [...], [...], s. [...]). [Lisätään täydellinen viite.]

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(17)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(18)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(19)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(20)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(21)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(22)    EFTA = Euroopan vapaakauppaliitto.

(23)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(24)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta. Kattaa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman toimien hallinnon. Kokoaikaiseksi muutetun henkilöstön menot määritetään niiden keskimääräisten vuotuisten menojen perusteella, jotka osoitetaan vuodesta 2021 alkaen pysyvän henkilöstön (127 000 euroa) palkkoihin ja muihin hallintomenoihin (25 000 euroa), jotka liittyvät epäsuoran tutkimushenkilöstön kiinteistö- ja tietotekniikkamenoihin. Kaudella 2022–2027 sovelletaan kahden prosentin vuotuista indeksikorotusta. Komission pääosastojen henkilöstötarpeiden ilmoittaminen on ohjeellista ja ei-sitovaa.

(25)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(26)    Komission pääosastojen henkilöstötarpeiden ilmoittaminen on ohjeellista ja ei-sitovaa.

(27)    AC = sopimussuhteinen henkilöstö, AL = paikallinen henkilöstö, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö, JPD = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(28)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(29)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.