Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n terrorisminvastainen ohjelma: ennakointi, ennaltaehkäisy, suojelu ja vastatoimet”

(2022/C 61/05)

Esittelijä: Karl VANLOUWE (BE, EA) Flaamilaisen parlamentin jäsen Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n terrorisminvastainen ohjelma: ennakointi, ennaltaehkäisy, suojelu ja vastatoimet COM(2020) 795 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Johdanto

1.

suhtautuu myönteisesti komission esittämään terrorisminvastaiseen ohjelmaan (1), jossa todetaan paikallis- ja alueviranomaisten keskeinen rooli muun muassa radikalisoitumisen ehkäisemisessä ja julkisten tilojen suojelussa.

2.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että terroristiverkostojen ylikansallisen luonteen vuoksi tarvitaan vahvempaa yhteistyötä Euroopan yhteisten arvojen ja normien, eurooppalaisen elämäntavan sekä moniarvoisen yhteiskunnan turvaamiseksi ja tukemiseksi.

3.

muistuttaa, että terrorismin torjunta on osa turvallisuuspolitiikkaa, jota koskeva toimivalta on jaettu unionin ja jäsenvaltioiden kesken, ja että yleisen järjestyksen ylläpitäminen ja sisäisen turvallisuuden suojaaminen kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan (2). Komitea viittaa tässä yhteydessä myös alueellisten lainvalvontaviranomaisten rooliin tietyissä jäsenvaltioissa.

4.

toteaa, että EU:ssa tehtyjen terrori-iskujen taustavaikuttimet ovat moninaisia, että Europol jaottelee terrorismin viiteen ryhmään (jihadistinen terrorismi, anarkistinen ja vasemmistolainen terrorismi, oikeistolainen terrorismi, etnis-nationalistinen ja separatistinen terrorismi sekä yhden asian terrorismi) ja että tekijät toimivat yhä useammin yksin (3).

5.

huomauttaa, että liikkumisvapautta rajoittavat covid-19-toimenpiteet hankaloittavat terroristien toimintaa mutta keinoja kiertää niitä on valitettavasti löydetty ja että on otettava huomioon pandemian sosioekonomiset vaikutukset, jotka lisäävät radikalisoitumisriskiä ja luovat kriisitilanteen, jota terroristit voivat käyttää hyväkseen tavoitteidensa ja toimintansa edistämiseksi (4). (5),

Ennakointi

Strateginen tiedustelu ja uhkien arviointi

6.

pitää EU:n tiedusteluanalyysikeskusta (EU INTCEN) terroristiverkostojen ylikansallisen luonteen vuoksi erittäin tärkeänä unionin sisäiselle turvallisuudelle ja suhtautuu myönteisesti komission kehotukseen parantaa strategisen tiedustelun integrointia ja huolehtia siitä, että kansalliset turvallisuus- ja tiedustelupalvelut toimittavat tiedusteluanalyysikeskukselle jatkuvasti laadukkaita uhka-arvioita ja että keskus saa tarvittavat resurssit.

Varhaisen havaitsemisen valmiuksien parantaminen

7.

pitää myönteisenä, että EU:ssa tehtävän turvallisuustutkimuksen avulla on tarkoitus parantaa valmiuksia havaita varhain mahdollisia terroriuhkia, ja korostaa tässä yhteydessä yhteentoimivuuden merkitystä tietojenvaihdolle.

8.

kannattaa tutkimuksen integroimista Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa entistä tiiviimmin turvallisuuspolitiikan sykliin. Näin Europol voi auttaa keskeisten tutkimusaiheiden määrittämisessä sekä asian kannalta merkityksellisten EU-puiteohjelmien laatimisessa ja toteuttamisessa.

Pysyminen kehityksen kärjessä: uusien teknologioiden rooli

9.

tiedostaa tekoälyn ja droonien kaltaisten uusien innovatiivisten teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet havaita terroriuhkia etukäteen ja edistää julkisten tilojen turvallisuutta. Komitea suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen rahoittaa uuden teknologian kehittämishankkeita EU:n kaupunkiagendan puitteissa (6) ja kannustaa viranomaisten, alan toimijoiden ja asiantuntijoiden väliseen hyvien käytäntöjen vaihtoon.

10.

huomauttaa, että uusien teknologioiden myötä tulee myös uusia uhkia, ja on tyytyväinen muun muassa komission suunnitelmiin kehittää mahdollisesti vahingollisten droonien havaitsemista, jäljittämistä ja tunnistamista.

11.

korostaa tarvetta löytää tasapaino yhtäältä turvallisuuteen ja fyysiseen koskemattomuuteen liittyvien oikeuksien ja toisaalta muiden perusoikeuksien ja -vapauksien välillä. Tämä tarve on olemassa aina, mutta aivan erityisesti uusien teknologioiden kohdalla. Komitea katsoo, että tähän liittyen tarvitaan keskinäistä valvontaa, ja pitää lisäksi ensiarvoisen tärkeänä varmistaa oikeasuhteisuus ja riippumaton oikeudellinen valvonta.

Ennaltaehkäisy

Ääri-ideologioiden torjuminen verkossa

12.

pitää myönteisenä, että komissio lupaa tukea yhteistyössä Europolin kanssa EU:n kriisiprotokollan täytäntöönpanon edistämistä terroristisen sisällön leviämisen torjumiseksi verkossa. Näitä kysymyksiä käsittelevän Europolin yksikön resursseja ja kapasiteettia tulee lisätä.

13.

panee merkille komission aikomuksen lisätä viharikokset ja vihapuhe EU:n tasolla torjuttavien rikosten luetteloon (7) sekä sen esittämän ehdotuksen digipalvelusäädökseksi (8) ja korostaa, että tässä yhteydessä on otettava huomioon jäsenvaltioiden oikeudelliset kehykset ja että kaikkia perusoikeuksia ja -vapauksia, myös sananvapautta, on aina kunnioitettava.

14.

painottaa, että radikalisoitumista, terrorismia ja disinformaatiota torjuttaessa on tärkeää levittää vaihtoehtoisia narratiiveja ja vastanarratiiveja, ja on tyytyväinen komission sitoumukseen tukea jäsenvaltioita tällaisen strategisen viestinnän kehittämisessä.

Paikallisten toimijoiden tukeminen yhteisöjen vastustuskyvyn parantamiseksi

15.

korostaa aikovansa jatkossakin edistää aktiivisesti radikalisoitumisen torjuntaa ja on ilahtunut tuesta, jota komissio lupaa antaa radikalisoitumisen torjunnan EU-verkostolle (9) ja ”EU:n kaupungit radikalisoitumista vastaan” -aloitteelle (10).

16.

tähdentää etenkin radikalisoitumisen varhaisen havaitsemisen osalta sen seikan merkitystä, että toimitaan monialaisesti yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tähän liittyvistä parhaista käytännöistä voidaan mainita esimerkkinä paikalliset turvallisuusasioihin keskittyvät yhteistoimintaryhmät, joissa paikallishallinto, poliisi, ennaltaehkäisevää työtä tekevät yhteiskunnalliset organisaatiot, (epäviralliset) koulutuspalvelujen tarjoajat, uskontokysymysten neuvonantajat jne. pohtivat yhdessä tapauskohtaisesti, miten radikalisoituneiden henkilöiden kanssa toimitaan (11). Komitea viitaa tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeään yhteisen salassapitovelvollisuuden periaatteeseen, kehottaa vaihtamaan sitä koskevia hyviä käytäntöjä ja korostaa, että tässä on otettava huomioon jäsenvaltioiden säännöt yksityisyyden suojasta.

17.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset joutuvat välittömimmin tekemisiin kotouttamiseen liittyvien haasteiden ja mahdollisuuksien kanssa, ja odottaa komissiolta muun muassa kotouttamista ja osallisuutta koskevan toimintasuunnitelman (12) kautta tukea nimenomaan tälle tasolle sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamiseksi ja vahvistamiseksi.

Vankilat, kuntoutus ja yhteiskuntaan sopeuttaminen

18.

suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen panostaa aiempaa enemmän radikalisoitumisongelman ratkaisemiseen vankiloissa edistämällä radikalisoituneiden vankien loitontumista radikalismista, kuntouttamista ja yhteiskuntaan sopeuttamista. Komitea korostaa tarvetta lähestyä asiaa kokonaisvaltaisesti: vankiloiden henkilöstölle, sosiaalityöntekijöille, uskontokysymysten neuvonantajille jne. tulee tarjota erityiskoulutusta siitä, miten radikalisoituneiden vankien kanssa toimitaan, ja lisäksi on huolehdittava siitä, ettei radikalisoituneiden henkilöiden neuvonta ja ohjaus lopu vankilasta vapautumiseen tai radikalismista luopumiseen. Komitea painottaa niin ikään parhaiden käytäntöjen vaihdon merkitystä.

Tietämyksen ja tuen vahvistaminen

19.

pitää myönteisenä, että komissio aikoo tukea asiaankuuluvien toimijoiden kansallisten verkostojen jatkokehittämistä, ja odottaa kiinnostuneena radikalisoitumisen ehkäisemisen EU-tietokeskuksen perustamista koskevia ehdotuksia. Keskuksen on tiedon ja asiantuntemuksen jakamisen lisäksi määrä edistää EU:n eri ohjelmien rahoitusmahdollisuuksien optimaalista hyödyntämistä. Komitea muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on jo laajaa tietämystä ja asiantuntemusta tästä aiheesta (13), ja kehottaa ottamaan huomioon toimivaltaisten alueellisten lainvalvontaviranomaisten ja tiedustelupalvelujen osallistumisen asiaankuuluvien toimijoiden verkostojen kehittämiseen ja radikalisoitumisen ehkäisemisen EU-tietokeskuksen toimintaan.

20.

korostaa myös sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) merkitystä terrorismin torjunnassa Euroopassa sekä tarvetta varmistaa, että jäsenvaltioiden hallinnoima osa varoista tavoittaa kaikki – sekä valtiolliset että alueelliset – viranomaiset, joilla on toimivaltaa tällä alalla.

Suojelu

Ihmisten suojelu julkisissa tiloissa

21.

korostaa julkisten tilojen alttiutta terrori-iskuille, on tyytyväinen komission aikomukseen lisätä toimia sisäänrakennetun turvallisuuden ratkaisujen edistämiseksi, odottaa kiinnostuneena komission lupaamaa virtuaalista arkkitehtuurikirjaa, josta saa vinkkejä turvallisuusnäkökohtien huomioimiseen tulevien julkisten tilojen suunnittelussa ja nykyisten kunnostamisessa, ja muistuttaa tarpeesta löytää kultainen keskitie julkisten tilojen turvallisuuden ja näiden tilojen avoimuuden, käyttäjäystävällisyyden ja esteettömyyden varmistamisen välillä.

22.

tunnustaa uskonnonharjoittamispaikkojen suuren symbolisen arvon, jonka vuoksi ne ovat usein terroristien hyökkäysten kohteina, ja suhtautuu toiveikkaasti näiden paikkojen parempaa fyysistä suojaamista koskeviin hankkeisiin, joita komissio aikoo tukea yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Tässäkin yhteydessä on pyrittävä tasapainoon avoimuuden, käyttäjäystävällisyyden ja esteettömyyden kanssa.

Kaupungit kaupunkialueiden turvallisuuden selkärankana

23.

on tyytyväinen komission ehdotuksiin kaupunkien turvallisuutta ja resilienssiä koskevasta EU-sitoumuksesta ja uudesta Kaupungit radikalisoitumista ja terrorismia vastaan -aloitteesta ja kehottaa huolehtimaan yhden luukun periaatteen mukaisesti siitä, että käytettävissä on yksi keskitetty yhteyspiste.

24.

kehottaa komissiota kutsumaan alueiden komitean täysivaltaisena kumppanina mukaan kaupunkien turvallisuutta ja resilienssiä koskevaan EU-sitoumukseen ja kuulemaan sitä kaikista asiaan liittyvistä ehdotuksista.

25.

korostaa, että sosiaalista yhteenkuuluvuutta, integraatiota ja resilienssiä edistäviin investointeihin ja sitä kautta radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja julkisen infrastruktuurin parantamiseen voidaan käyttää myös EU:n koheesiopolitiikan varoja.

Kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantaminen

26.

painottaa, että kriittiset infrastruktuurit ovat mahdollisia terrori-iskujen kohteita ja että kyberturvallisuuspoikkeamista on tärkeää raportoida verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamista koskevan lainsäädännön (14) mukaisesti. Komitea odottaa kiinnostuneena komission ehdotuksia, joiden tavoitteena on parantaa kriittisen infrastruktuurin ylläpitäjien häiriönsietokykyä fyysisten ja digitaalisten riskien varalta.

27.

panee tyytyväisenä merkille, että kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyä koskevan direktiivin soveltamisalaa on direktiiviehdotuksessa (15) laajennettu merkittävästi niin, että se kattaa energian, liikenteen, terveydenhuollon, juomaveden, jäteveden, digitaalisen infrastruktuurin, julkishallinnon ja avaruusalan. Komitea toistaa Euroopan komissiolle esittämänsä kehotuksen (16) harkita tulevaisuudessa mahdollisuutta laajentaa direktiivin piiriin kuuluvia aloja entisestään niin, että niihin sisällytetään myös perustarvikkeiden jakeluketjut.

Rajojen turvallisuus

28.

muistuttaa, että henkilöiden vapaa liikkuvuus EU:n sisällä edellyttää ehdottomasti tarkkaa valvontaa ulkorajoilla, ja on komission kanssa samaa mieltä tarpeesta lisätä toimia, jotta saadaan aikaan tehokas rajavalvontajärjestelmä, jonka avulla pystytään huolehtimaan kaikkien matkustajien järjestelmällisistä tarkastuksista ulkorajoilla ja siten havaitsemaan terrorismista epäillyt henkilöt ja epäämään heiltä pääsy EU:n alueelle. Komitea suhtautuu toiveikkaasti komission lupaamiin ehdotuksiin uudesta Schengen-strategiasta.

29.

tiedostaa, että on välttämätöntä varmistaa rajanylitystietojärjestelmän (EES) (17), Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) (18) ja kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä koskevan eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS-TCN) (19) yhteentoimivuus ja nopea ja aukoton täytäntöönpano.

30.

toteaa, että Schengenin tietojärjestelmää (SIS) koskevien uusien asetusten (20) yhteydessä tulee toteuttaa sormenjälkien automaattinen tunnistusjärjestelmä (AFIS) ja huolehtia luotettavien kolmansien maiden toimittamien terrorismiin syyllistyneitä vierastaistelijoita koskevien tietojen sisällyttämisestä SIS-järjestelmään.

Hyökkäyskeinojen vieminen terroristeilta

31.

tiedostaa kotitekoisten räjähteiden muodostaman uhan, yhtyy komission kehotukseen panna täysimääräisesti täytäntöön räjähteiden lähtöaineita koskeva lainsäädäntö (21) ja valvoa tinkimättömästi sen noudattamista. Komitea korostaa, että tätä lainsäädäntöä on tärkeää tarkistaa ja ajantasaistaa äännöllisesti.

Vastatoimet

Operatiivinen tuki: Europolin vahvistaminen

32.

tunnustaa Europolin ja sen puitteissa toimivan Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen keskeisen roolin, korostaa lisäresurssien tarvetta ja suhtautuu myönteisesti komission hankkeeseen (22) vahvistaa Europolin mandaattia siten, että mahdollistetaan Europolin tehokas yhteistyö yksityisten osapuolten kanssa, annetaan sille mahdollisuus tukea kansallisia terrorismin vastaisia tutkimuksia analysoimalla suuria tietoaineistoja (massadataa) ja mahdollistetaan sen tutkimus- ja innovointiasiantuntemuksen hyödyntäminen.

Lainvalvontayhteistyö

33.

korostaa rajatylittävän ja monialaisen terrorismintorjuntayhteistyön tarvetta, kehottaa tiiviiseen yhteistyöhön alueellisten ja valtiollisten lainvalvontaviranomaisten ja Europolin välillä, painottaa Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston CEPOLin tarjoaman asiaan liittyvän koulutuksen (23) lisäarvoa, odottaa kiinnostuneena komission ehdotusta EU:n ”poliisiyhteistyösäännöstöstä” ja kehottaa ottamaan huomioon tiettyjen jäsenvaltioiden hallinnon hajautetun rakenteen turvallisuuden alalla. Komitea on tyytyväinen komission lupaukseen tukea edelleen erityistoimintayksiköiden Atlas-verkostoa (24) ja varmistaa sen toiminnan jatkuvuus sekä kehottaa lisäksi tutkimaan mahdollisuuksia voimavarojen yhdistämiseen ja yhteiskäyttöön.

Tiedonvaihdon parantaminen

34.

tiedostaa tarpeen tehostaa paikallis- ja alueviranomaisten, jäsenvaltioiden, poliisin, oikeusviranomaisten ja turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen välistä sekä näiden tahojen ja asiaankuuluvien EU:n virastojen välistä koordinointia, yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Komitea viittaa hyviin käytäntöihin, joissa hyödynnetään paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotasolla monialaisia erityisryhmiä, työryhmiä ja turvallisuusasioihin keskittyviä ryhmiä (25), odottaa kiinnostuneena komission ehdotuksia tehokkaan tiedonvaihtomekanismin perustamisesta terrorismin torjuntaa koskevia tapauksia varten ja tähdentää luottamuksellisuuden ja keskinäisen luottamuksen merkitystä.

35.

pitää tarpeellisena parantaa jäsenvaltioiden välistä DNA-, sormenjälki- ja kämmenjälkitietojen sekä kansallisiin ajoneuvorekistereihin kirjattujen tietojen vaihtoa niin, että se vastaa lainvalvontaviranomaisten operatiivisia tarpeita ja on EU:n tietosuojasäännösten mukaista, ja odottaa mielenkiinnolla komission ehdotuksia Prüm-päätösten (26) tarkistamiseksi, päivittämiseksi ja laajentamiseksi.

Tutkinnan ja syytteeseenpanon tukeminen

36.

on samaa mieltä siitä, että tietojen salaus on paitsi tärkeää kyberturvallisuuden ja perusoikeuksien suojelemiseksi myös terroristien väärinkäyttämä väline, ja odottaa paljon yhteistyöltä, jota komissio aikoo tehdä jäsenvaltioiden kanssa sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, joiden avulla voidaan turvata tällaisten tietojen laillinen saanti unionin vahvistamia perusoikeuksia ja -vapauksia kunnioittaen sekä EU:n tietosuojalainsäädäntöä noudattaen.

37.

tiedostaa, että todistusaineiston kokoaminen ja tietojen kerääminen taistelualueilta on välttämätöntä, jotta takaisin palaavat terrorismiin syyllistyneet vierastaistelijat voidaan tunnistaa, löytää ja asettaa syytteeseen. Se on kuitenkin myös hankalaa, ja komitea odottaakin kiinnostuneena komission aloitteita jäsenvaltioiden tukemiseksi tässä asiassa ja suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen tiivistää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

Terrorismin uhreille annettavan tuen tehostaminen

38.

korostaa terrori-iskujen valtavaa vaikutusta uhreihin ja huomauttaa, että tapahtuneen tunnustaminen, muistaminen, tekijöiden saaminen oikeuden eteen ja totuuden selvittäminen ovat uhrien tukemisen avainkysymyksiä.

39.

painottaa, että uhrien taakkaa on pyrittävä keventämään, ja viittaa hyvänä käytäntönä sellaiseen tapausten käsittelyyn, jossa tukihenkilöt auttavat ja opastavat uhreja yksilökohtaisesti hallinnollisissa menettelyissä ja antavat heille myös emotionaalista tukea.

40.

tähdentää terrorismin uhreja avustavaa EU:n asiantuntijakeskusta (27) koskevan pilottihankkeen lisäarvoa, pyytää kehittämään ja laajentamaan toimintaa vuoden 2021 jälkeen, jotta ruohonjuuritasolla tehtävää käytännön työtä voidaan lisätä, ja kehottaa tekemään tiivistä yhteistyötä perusteilla olevan radikalisoitumisen ehkäisemisen EU-tietokeskuksen kanssa sulauttamatta näitä keskuksia kuitenkaan yhteen.

41.

on ilahtunut komission aikomuksesta arvioida, miten uhrien mahdollisuuksia saada korvauksia voitaisiin parantaa myös rajatylittävissä tapauksissa sellaisten terrorismin uhrien osalta, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa kuin missä terrori-isku tapahtui. Komitea kehottaa tutkimaan mahdollisuutta perustaa esimerkiksi takuurahasto terrorismin uhreja varten.

---

(1)  COM(2020) 795 final.

(2)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 4, 67 ja 72 artikla.

(3)  Europol (2020), European Union Terrorism Situation and Trend Report 2020 (TE-SAT) [Vuoden 2020 selvitys terrorismitilanteesta ja -suuntauksista Euroopassa].

(4)  Europol (2020), European Union Terrorism Situation and Trend Report 2020 (TE-SAT).

(5)  YK:n terrorismin vastaisen komitean toimeenpaneva johtokunta (CTED) (2020), The impact of the COVID-19 pandemic on terrorism, counter-terrorism and countering violent extremism (Covid-19-pandemian vaikutus terrorismiin sekä sen ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän torjuntaan).

(6)  https://futurium.ec.europa.eu/en/urban-agenda/security-public-spaces

(7)  SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohta.

(8)  COM(2020) 825 final.

(9)  https://ec.europa.eu/home-affairs/what-we-do/networks/radicalisation_awareness_network_en

(10)  https://ec.europa.eu/home-affairs/policies/internal-security/counter-terrorism-and-radicalisation_en

(11)  https://preventie-radicalisering-polarisering.vlaanderen.be/sites/preventie-radicalisering-polarisering/files/leidraad_livc.pdf

(12)  COM(2020) 758 final.

(13)  Flaamilainen parlamentti (2015), asiakirja 366 (2014–2015) – Nr. 3; Flanderin hallitus (2017), Vlaams Actieplan ter preventie van gewelddadige radicalisering en polarisering (Flanderin toimintasuunnitelma väkivaltaisen radikalisoitumisen sekä polarisoitumisen ehkäisemiseksi).

(14)  Direktiivi (EU) 2016/1148.

(15)  COM(2020) 829 final

(16)  AK:n lausunto aiheesta ”Kriittisten toimijoiden häiriönsietokyky”, asiakokonaisuus NAT-VII/017.

(17)  https://www.eulisa.europa.eu/SiteAssets/Discover/default.aspx#/it-systems/1-ees

(18)  https://www.eulisa.europa.eu/SiteAssets/Discover/default.aspx#/it-systems/2-etias

(19)  https://www.eulisa.europa.eu/SiteAssets/Discover/default.aspx#/it-systems/3-ecris-tcn

(20)  Asetus (EU) 2018/1860, asetus (EU) 2018/1861 ja asetus (EU) 2018/1862.

(21)  Asetus (EU) 2019/1148.

(22)  COM(2020) 796 final.

(23)  https://www.cepol.europa.eu/education-training/what-we-teach/counter-terrorism

(24)  Päätös 2008/617/YOS.

(25)  https://www.besafe.be/sites/default/files/2019-06/planr_en.pdf

(26)  Päätökset 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS.

(27)  https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/criminal-justice/eu-centre-expertise-victims-terrorism_en