—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa vetoomusvaliokunnan käsittelemistä asioista,

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10 ja 11 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 20, 24 ja 227 artiklan, joista käy ilmi, kuinka tärkeänä perussopimuksessa pidetään unionin kansalaisten ja asukkaiden oikeutta saattaa huolenaiheensa parlamentin tietoon,

—

ottaa huomioon SEUT 228 artiklan Euroopan oikeusasiamiehen asemasta ja tehtävistä,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä perusoikeuskirja, 44 artiklan, joka koskee oikeutta vedota Euroopan parlamenttiin,

—

ottaa huomioon rikkomusmenettelyä koskevat SEUT-sopimuksen määräykset ja erityisesti sen 258 ja 260 artiklan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan ja 227 artiklan 7 kohdan,

—

ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A9-0323/2021),

A.

ottaa huomioon, että parlamentti vastaanotti vuonna 2020 yhteensä 1 573 vetoomusta, mikä on 15,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 esitetyt 1 357 vetoomusta ja 28,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018 esitetyt 1 220 vetoomusta;

B.

ottaa huomioon, että vuonna 2020 parlamentin vetoomusportaalissa yhtä tai useampaa vetoomusta tukevien käyttäjien määrä oli 48 882, mikä on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019, jolloin käyttäjiä oli 28 076; ottaa huomioon, että vuonna 2020 myös vetoomuksia tukevien klikkausten määrä kasvoi ja että niitä oli yhteensä 55 129;

C.

ottaa huomioon, että vuonna 2020 tehtiin suuri määrä vetoomuksia, joissa kansalaiset toivat esiin huolenaiheita, jotka liittyivät covid-19-pandemian puhkeamisesta johtuviin kansanterveydellisiin ja sosioekonomisiin hätätilanteisiin, ja toteaa, että tämä vaikutti merkittävästi siihen, että vuonna 2020 kirjattujen vetoomusten määrä oli edellisvuosia suurempi; ottaa huomioon, että vuonna 2020 vastaanotetuista vetoomuksista 13,23 prosenttia liittyi covid-19-pandemiaan;

D.

katsoo, että vuonna 2020 esitettyjen vetoomusten suuri määrä on osoitus siitä, että kriisiaikoina kansalaiset tukeutuvat vaaleilla valittuihin EU:n tason edustajiinsa esittämällä heille suoraan huolenaiheensa ja valituksensa;

E.

toteaa kuitenkin, että vastaanotettujen vetoomusten määrä on edelleen vaatimaton EU:n kokonaisväkilukuun nähden ja että toimia on vahvistettava entisestään, jotta lisätään kansalaisten tietoisuutta heidän vetoomusoikeudestaan ja kannustetaan heitä käyttämään sitä; ottaa huomioon, että vetoomusoikeutta käyttäessään kansalaiset odottavat EU:n toimielinten tuovan lisäarvoa löytämällä ratkaisun heidän ongelmiinsa;

F.

ottaa huomioon, että vetoomusten käsiteltäväksi ottamisen edellytyksistä määrätään SEUT-sopimuksen 227 artiklassa ja parlamentin työjärjestyksen 226 artiklassa, joiden mukaan vetoomusten on oltava EU:n kansalaisten tai asukkaiden esittämiä asioista, jotka koskevat heitä välittömästi ja jotka kuuluvat unionin toiminnan alaan;

G.

ottaa huomioon, että vuonna 2020 esitetyistä 1 573 vetoomuksesta 392:ta ei otettu käsiteltäväksi ja 51 peruttiin; ottaa huomioon, että niiden vetoomusten suhteellisen suuri osuus (24,92 prosenttia), joita ei otettu käsiteltäväksi vuonna 2020, osoittaa, että unionin vastuualueiden laajuudesta ja rajoista vallitsee edelleen laaja epäselvyys;

H.

ottaa huomioon, että oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille on yksi EU:n kansalaisten perusoikeuksista; ottaa huomioon, että vetoomusoikeus tarjoaa EU:n kansalaisille ja asukkaille avoimen, demokraattisen ja läpinäkyvän mekanismin, jonka avulla he voivat kääntyä suoraan valitsemiensa edustajien puoleen, ja että tästä syystä sillä on keskeinen merkitys sen mahdollistamisessa, että kansalaiset voivat aktiivisesti olla mukana unionin toiminnan eri osa-alueilla;

I.

ottaa huomioon, että vetoomusoikeus tarjoaa parlamentille mahdollisuuden parantaa kykyään vastata kanteluihin ja huolenaiheisiin, jotka liittyvät EU:n perusoikeuksien kunnioittamiseen ja unionin lainsäädännön noudattamiseen jäsenvaltioissa; toteaa, että vetoomukset ovat siksi hyödyllinen tietolähde EU:n lainsäädännön virheellisestä soveltamisesta tai rikkomisesta ja että ne näin ollen antavat parlamentille ja muille unionin toimielimille mahdollisuuden arvioida unionin lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamista sekä sen mahdollisia vaikutuksia unionin kansalaisten ja asukkaiden oikeuksiin;

J.

ottaa huomioon, että parlamentti on jo kauan ollut johtava toimija vetoomusmenettelyn kansainvälisessä kehittämisessä ja sillä on edelleen Euroopan avoimin ja läpinäkyvin vetoomusjärjestelmä, joka mahdollistaa vetoomusten esittäjien osallistumisen sen toimintaan;

K.

toteaa, että vetoomusvaliokunta tutkii ja käsittelee huolellisesti jokaisen parlamentille esitetyn vetoomuksen; toteaa, että kullakin vetoomuksen esittäjällä on oikeus saada vastaus ja tietoa käsiteltäväksi ottamista ja jatkotoimia koskevasta valiokunnan päätöksestä kohtuullisessa ajassa, omalla kielellään tai vetoomuksessa käytetyllä kielellä; ottaa huomioon, että vetoomuksen esittäjät voivat pyytää asiassa ilmaantuneisiin olennaisiin seikkoihin vedoten, että vetoomus käsitellään uudelleen;

L.

toteaa, että vetoomusvaliokunnan toiminta perustuu vetoomuksen esittäjien antamaan panokseen; ottaa huomioon, että vetoomuksen esittäjien vetoomuksissaan ja valiokunnan kokouksissa antamat tiedot sekä komission tekemä arviointi ja jäsenvaltioiden ja muiden elinten antamat vastaukset ovat erittäin tärkeitä valiokunnan työn kannalta; ottaa huomioon, että käsiteltäväksi otetut vetoomukset tarjoavat lisäksi parlamentin muiden valiokuntien työn kannalta arvokasta tietoa, sillä vetoomusvaliokunta lähettää vetoomukset eteenpäin muille valiokunnille tiedoksi tai lausuntoa varten;

M.

toteaa, että vetoomusvaliokunta pitää erittäin tärkeänä vetoomusten julkista käsittelyä kokouksissaan; toteaa, että vetoomuksen esittäjillä on oikeus esitellä vetoomuksensa ja että he ottavat usein osaa keskusteluun ja siten myötävaikuttavat aktiivisesti valiokunnan työhön; toteaa, että vuonna 2020 vetoomusvaliokunta piti 13 valiokuntakokousta, joissa keskusteltiin 116 vetoomuksesta ja joissa oli läsnä 110 vetoomuksen esittäjää, ja että 78 vetoomuksen esittäjää osallistui aktiivisesti ja käytti puheenvuoron; ottaa huomioon, että vuonna 2020 kokouksissa käsiteltyjen vetoomusten määrä oli vuoden 2019 määrää pienempi, mikä johtui siitä, että valiokunnan kokousten kestoa lyhennettiin etenkin huhtikuun ja heinäkuun välisenä aikana, koska pandemiaan liittyvistä parlamentin varotoimenpiteistä johtuen tulkkauspalveluja oli tarjolla rajallisesti;

N.

ottaa huomioon, että vuonna 2020 esitetyissä vetoomuksissa esiin tuodut tärkeimmät huolenaiheet koskivat perusoikeuksia (erityisesti covid-19-hätätoimenpiteiden vaikutuksia oikeusvaltioperiaatteeseen ja demokratiaan, liikkumisvapauteen, oikeuteen tehdä työtä, saada tietoja ja opetusta sekä suuressa määrässä vetoomuksia aiheena olleita hlbti+-ihmisten oikeuksia unionissa), terveyttä (erityisesti kysymyksiä, jotka liittyivät pandemiasta johtuvaan kansanterveyskriisiin, aina kansalaisten terveyden suojelemisesta, hoidoista ja suojaimista terveyskriisin hoitoon jäsenvaltioissa, rokotteiden hankkimiseen ja jakamiseen), ympäristöä (etupäässä kaivostoimintaa ja sen ympäristövaikutuksia, ydinturvallisuutta, ilman saastumista ja luonnonvaraisten ekosysteemien pilaantumista), oikeusasioita (erityisesti oikeuden saatavuuteen tai väitettyihin menettelyjen sääntöjenvastaisuuksiin liittyviä asioita tai oikeusvaltioperiaatetta koskevia huolenaiheita sekä rajatylittäviin lapsikaappauksiin ja lapsen huoltoa koskeviin oikeuksiin liittyviä tapauksia), työllistymistä (erityisesti työmarkkinoille pääsyä ja epävarmoja työsuhteita), koulutusta (erityisesti kysymyksiä, jotka liittyivät syrjintään koulutukseen pääsyn yhteydessä) ja sisämarkkinoita (erityisesti kysymyksiä, jotka koskivat pandemiasta johtuvia kansallisia liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutusta ihmisten liikkumisvapauteen EU:n sisällä ja ulkopuolella) sekä Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa monien muiden toiminta-alojen lisäksi;

O.

toteaa, että vuonna 2020 vastaanotetuista vetoomuksista 79,7 prosenttia (1 254 vetoomusta) toimitettiin parlamentin vetoomusportaalin kautta, kun vuonna 2019 vastaava prosenttiosuus oli 73,9 prosenttia (1 003 vetoomusta); toteaa tämän vahvistavan, että parlamentin vetoomusportaalista on tullut kansalaisten selvästi eniten käyttämä kanava vetoomusten esittämiseksi parlamentille;

P.

ottaa huomioon, että vuonna 2020 vetoomusportaalista kehitettiin entistä käyttäjäystävällisempi, turvallisempi ja saavutettavampi portaali kansalaisille; ottaa huomioon, että usein kysyttyjen kysymysten osiota on päivitetty ja että Euroopan tietosuojavaltuutetun suositusten täytäntöönpanemiseksi on tehty useita tietosuojaa koskevia parannuksia ja otettu käyttöön uusi salasanan palautusmekanismi; ottaa huomioon, että vetoomusportaalin, ePetin ja PETIGREFin välistä yhteenliitäntää on kehitetty edelleen ja että ulkoisen kehitystyön ja Hermes-järjestelmän integroinnin varmistamiseksi on toteutettu toimia; toteaa, että suuri määrä käyttäjien esittämiä tukipyyntöjä käsiteltiin onnistuneesti;

Q.

ottaa huomioon, että vuonna 2020 esityslistalle otettiin käsiteltäväksi kiireellisellä menettelyllä monia covid-19-pandemiaa koskeneita vetoomuksia;

R.

ottaa huomioon, että vuonna 2020 vetoomusvaliokunta teki vain yhden tiedonhankintamatkan; ottaa huomioon, että muita tiedonhankintamatkoja ei ollut mahdollista järjestää pandemiasta seuranneen tilanteen vuoksi ja koska parlamentin puhemies päätti peruuttaa parlamentin tilaisuudet, valtuuskunnat mukaan luettuina, yhtenä varotoimenpiteenä covid-19-pandemian leviämisen hillitsemiseksi sekä parlamentin jäsenille ja henkilöstölle aiheutuvien terveysriskien minimoimiseksi;

S.

ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta järjesti 15. lokakuuta 2020 yhteistyöhön osallistuvana valiokuntana yhdessä asiasta vastaavien valiokuntien (kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunta (CULT)) kanssa julkisen kuulemisen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ”Minority SafePack – miljoona allekirjoitusta Euroopan monimuotoisuuden puolesta”; ottaa huomioon, että pandemian vuoksi kuuleminen järjestettiin hybridimuodossa ja että eurooppalaisen kansalaisaloitteen järjestäjien oli mahdollista osallistua kuulemiseen etäyhteyden välityksellä ja yleisö pystyi seuraamaan tilaisuutta suoratoistona verkossa;

T.

toteaa, että komissiolla on perussopimusten valvojana olennainen rooli vetoomusvaliokunnan työssä ja että vetoomusten esittäjien toimittamat tiedot ovat hyödyllisiä EU:n lainsäädännön virheellisen soveltamisen tai rikkomisten havaitsemiseksi;

U.

toteaa, että komission strategia vetoomusten käsittelystä perustuu sen vuoden 2016 tiedonantoon ”EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla” (C(2016)8600);

V.

toteaa, että komission vuosikertomuksissa EU:n lainsäädännön soveltamisen valvonnasta viitataan vetoomuksiin hyvin yleisesti, mikä on osoitus siitä, että ei ole olemassa asianmukaista järjestelmää tiedon keräämiseksi vetoomuksista ja siitä, millainen yhteys niillä on rikkomusmenettelyihin tai EU:n säädöksiin;

W.

toteaa, että työjärjestyksen mukaan vetoomusvaliokunta vastaa suhteista Euroopan oikeusasiamieheen, joka tutkii kanteluita EU:n toimielimissä ja elimissä havaituista hallinnollisista epäkohdista; toteaa, että nykyinen Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli vuoden 2019 vuosikertomuksensa vetoomusvaliokunnalle sen 3. syyskuuta 2020 pidetyssä kokouksessa;

X.

ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on Euroopan oikeusasiamiehen lailla Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsen ja että verkostoon kuuluu myös kansallisia ja alueellisia oikeusasiamiehiä ja vastaavia elimiä jäsenvaltioissa, ehdokasmaissa ja muissa Euroopan talousalueen maissa, ja toteaa, että verkoston tavoitteena on edistää tiedonvaihtoa unionin oikeudesta ja politiikasta sekä vaihtaa parhaita käytäntöjä;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.