—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 ja 114 artiklan,

—

ottaa huomioon tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/63/EU (1),

—

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) ja Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus) (2),

—

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (3),

—

ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22. toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (4),

—

ottaa huomioon kosmeettisista valmisteista 30. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 (5),

—

ottaa huomioon 3. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman kosmetiikkaa koskevasta yleisestä eläinkoekiellosta (6),

—

ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”Unionin kestävä kemikaalistrategia: tulosten aika” (6941/21),

—

ottaa huomioon 5. helmikuuta 2020 annetun komission vuoden 2019 kertomuksen Euroopan unionin jäsenvaltioissa vuosina 2015–2017 tieteellisiin tarkoituksiin käytettyihin eläimiin liittyvistä tilastoista (COM(2020)0016),

—

ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten” (COM(2020)0628),

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan lääkestrategiasta (COM(2020)0761),

—

ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

—

ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0456),

—

ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta (7),

—

ottaa huomioon erityiseurobarometrin 340 tieteestä ja teknologiasta,

—

ottaa huomioon toisen väliraportin Euroopan tulevaisuutta koskevasta verkkokuulemisesta ja kansalaiskeskustelujen ja kansalaisten kuulemisten keskeiset päätelmät,

—

ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2015 annetun komission tiedonannon eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ”Stop Vivisection” (C(2015)3773),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetussa direktiivissä 2010/63/EU vahvistetaan lopulliseksi tavoitteeksi ”korvata elävillä eläimillä – – tehtävät toimenpiteet kokonaisuudessaan heti, kun se on tieteellisesti mahdollista”, ja korostetaan, että eläinten käyttöä tällaisiin tarkoituksiin olisi harkittava vain, kun ei ole käytettävissä vaihtoehtoisia menetelmiä, joissa ei käytetä eläimiä; panee kuitenkin merkille, että vuodelta 2018 olevien viimeisimpien tietojen perusteella tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten kokonaismäärä on muuttunut vain vähän sitten direktiivin voimaantulon;

B.

toteaa, että direktiivissä edellytetään avoimuutta eläinten käytöstä tieteellisiin tarkoituksiin ja sitä sovelletaan eläinten käyttöön kaikilla aloilla perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen, lääkkeiden kehittämiseen ja kemikaalien turvallisuustestaukseen; toteaa, että avoimuus on edelleen puutteellista; ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään ja että kaikkien alakohtaisten säädösten, kuten lääkkeitä, elintarvikkeita tai kemikaaleja koskevien säädösten, on oltava sen tavoitteiden mukaisia, mikä tarkoittaa, että eläviä eläimiä pitäisi käyttää vain silloin, kun saatavilla ei vielä ole soveltuvia vaihtoehtoisia menetelmiä; toteaa, että yhdenmukaistaminen on tarpeen ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi;

C.

toteaa, että osaksi tähän mennessä suoritettujen eläinkokeiden ansiosta on saavutettu edistystä kehitettäessä hoitoja ihmisten sairauksiin, lääkinnällisiä laitteita, anestesia-aineita ja turvallisia rokotteita, myös koronavirustautia vastaan, ja että eläinkokein on edistetty myös eläinten terveyttä;

D.

ottaa huomioon, että vuonna 2017 eläinten käytöstä tieteellisiin tarkoituksiin raportoitiin 9,58 miljoonaa kertaa; ottaa huomioon, että eläimiä käytettiin yleisimmin tutkimukseen (69 prosenttia) ja sen jälkeen lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi (23 prosenttia) ja rutiinituotantoon (5 prosenttia); toteaa, että lakisääteinen testaus koski voittopuolisesti ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä (61 prosenttia) ja seuraavaksi eniten eläinlääkkeitä (15 prosenttia) ja teollisuuskemikaaleja (11 prosenttia) (8); toteaa, että osissa EU:ta näihin kokeisiin on käytetty muita kädellisiä kuin ihmisiä ja että joka vuosi tieteellisiin tarkoituksiin on käytetty monien muidenkin heimojen eläimiä; huomauttaa, että yhden vuoden aikana kasvatetaan ja lopetetaan eläinkokeita varten jopa 12 miljoonaa eläintä (9), joita ei edes käytetä varsinaisissa kokeissa;

E.

ottaa huomioon, että eläinkokeettoman testauksen välineistö lisääntyy ja sillä on potentiaalia parantaa tietämystämme taudeista ja nopeuttaa tehokkaiden hoitojen löytämistä; toteaa, että tähän välineistöön kuuluvat esimerkiksi uusi organ-on-chip-teknologia (kudosmallialusta), kehittyneet tietokonesimulaatiot, ihmissolujen 3D-viljelmät lääkkeiden testausta varten sekä muut modernit mallit ja teknologiat;

F.

ottaa huomioon, että komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) on laatinut useita kertomuksia, joissa luetellaan ja kuvaillaan kehittyneitä eläinten käyttöön perustumattomia malleja seitsemän sairauden tutkimisessa näiden teknologioiden kehittämisen nopeuttamiseksi; katsoo kuitenkin, että EU:n tutkimus-, innovointi- ja koulutusaloitteissa olisi täysin noudatettava näissä kertomuksissa määritettyjä painopisteitä;

G.

toteaa, että byrokratia jarruttaa eläinten käyttöön perustumattomien menetelmien hyväksymistä, niiden käyttöä ei valvota asianmukaisesti eikä niiden kehittämistä rahoiteta riittävästi, vaikka EU onkin ainoa alue, jossa kannustetaan virallisesti kyseisten menetelmien käyttöön;

H.

ottaa huomioon, että unionin kansalaiset ovat vankkumatta osoittaneet kannattavansa luopumista eläinten käytöstä tieteellisiin tarkoituksiin;

I.

ottaa huomioon, että komission ympäristöasioiden pääosasto, terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto, sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto, tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto ja yhteinen tutkimuskeskus ovat kukin vastuussa eläintutkimusten ja -kokeiden eri osa-alueista ja ettei ole olemassa virallista koordinointimekanismia, jolla varmistettaisiin aktiivinen, johdonmukainen ja synergioihin perustuva lähestymistapa eläinten käytön täysimääräisen korvaamisen toteuttamiseksi;

J.

panee merkille, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ja Euroopan lääkevirasto (EMA) ovat ottaneet käyttöön strategioita eläinkokeiden aktiiviseksi vähentämiseksi ja korvaamiseksi, kun taas Euroopan kemikaalivirastolla (ECHA) tällaista vähentämis- ja korvaamisstrategiaa ei vielä ole ja sen mukaan tarvitaan välittömiä kohdennettuja investointeja, jotta voidaan kehittää tehokkaita toksikologisten ennusteiden menetelmiä, jotka eivät perustu eläinten käyttöön, ja tukea suoraan sääntelytavoitteita;

K.

katsoo, että uraauurtava kosmetiikkaa koskeva eläinkoekielto on parantanut eläinten hyvinvointia EU:ssa ja osoittanut selkeästi, että eläinkokeiden käytön vähittäinen lopettaminen on toteutettavissa kosmetiikka-alan kehitystä vaarantamatta; toteaa, että edelleen on säännöksiä, joilla velvoitetaan tekemään eläinkokeita, kun selvitetään yksinomaan kosmetiikassa käytettävien ainesosien vaikutuksia niitä käsitteleviin työntekijöihin ja ympäristöön; huomauttaa kuitenkin, että selkeiden määräaikojen asettaminen tällaisista kokeista luopumiselle EU:ssa on edistänyt EU:n yritysten innovointia ja saanut kansalaisten tuen;

L.

toteaa, että eläinkokeiden korvaaminen kehittyneillä eläinkokeettomilla menetelmillä on tarpeen, jos komission Next Generation EU -elpymisvälineessä ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asettamat kunnianhimoiset terveys- ja ympäristötavoitteet halutaan saavuttaa, ja että validoidut eläinkokeettomat vaihtoehdot asetettava etusijalle aina, kun sellaisia on jo saatavilla;

M.

ottaa huomioon, että jotkin jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla varmistetaan tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun korkea taso, kun taas toiset jäsenvaltiot soveltavat ainoastaan direktiivissä 2010/63/EU säädettyjä vähimmäisvaatimuksia;

8.

9.

10.

11.

12.