Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto ”Nykyaikaista ja vastuullista kulutusta edistävä mainonta”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2022/C 105/02)

Esittelijä:

Thierry LIBAERT

Komitean täysistunnon päätös	25.3.2021
Oikeusperusta	Työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta
	Oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	30.9.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	20.10.2021
Täysistunnon nro	564
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	132/0/5

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) korostaa, että Euroopan unionin (EU) tulee tukea covid-19-kriisin ankarasti koettelemaa eurooppalaista mainosalaa. Mainontaa tarvitaan digitalisaation sekä neljän suuren teknologiayrityksen (Google, Amazon, Facebook ja Apple) kilpailun johdosta nyt enemmän kuin koskaan taloudellisen toiminnan ja työllisyyden edistämiseksi.

1.2

Tarve parantaa kuluttajien huomioon ottamista sekä vihreään siirtymään ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät haasteet edellyttävät yhteistä pohdintaa, jonka avulla varmistetaan, että mainosala sisäistää etenkin Pariisin sopimuksen tavoitteet.

1.3

ETSK kehottaa mainosalaa sitoutumaan hiilijalanjälkensä pienentämiseen, jotta sen toiminnasta tulisi EU:n tavoitteiden mukaisesti hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä ja kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Näin se edistäisi yhteisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

1.4

ETSK kehottaa kaikkia mainosalan toimijoita sitoutumaan siihen, että ne pyrkivät vähentämään toimialansa mahdollisuuksien mukaisesti omia ympäristövaikutuksiaan. Tämä voidaan tehdä vähentämällä digitaalisten mainosnäyttöjen energiankulutusta ja parantamalla niiden kierrätettävyyttä, käyttämällä julisteissa ja mainoslehtisissä ensisijaisesti sellaista paperia, jonka raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä (PEFC- ja FSC-merkinnät), ja REACH- ja GreenGuard-normien mukaisia musteita sekä vähentämällä audiovisuaalisen tuotannon vaikutuksia tekniikan, energian ja logistiikan osalta.

1.5

ETSK suosittaa, että mainosalan toimijat lisäävät maksuttomien palvelujen tarjontaa sellaisten toimijoiden ekologisesti vastuullisten aloitteiden tukemiseksi, joilla ei ole riittäviä taloudellisia resursseja (pk-yritykset, startup-yritykset, osuuskunnat jne.).

1.6

ETSK kehottaa alan toimijoita tarjoamaan henkilöstölleen enemmän koulutusta vihreän siirtymän haasteista. Myös viestintäalan korkeakoulutuksessa tulee valveuttaa asiasta.

1.7

ETSK kehottaa mainosalaa pohtimaan mielikuvamainontaa ja siihen liittyviä esittämistapoja. Näin voitaisiin osaltaan varmistaa, että mainonta ei ole vihreää siirtymää haittaava vaan sitä aidosti edistävä tekijä, jonka avulla voidaan tehdä paikkansa pitävien tietojen pohjalta tunnetuksi tuotteita, jotka auttavat vähentämään ympäristövaikutuksia.

1.8

ETSK kehottaa jatkamaan työtä viherpesun ja harhaanjohtavien ympäristöväittämien torjuntaan liittyvän mainosten EU-tason sääntelyn vahvistamiseksi. Tavoitteena tulee olla EU:n jäsenvaltioissa sovellettavien sääntöjen yhdenmukaistaminen.

1.9

ETSK toivoo, että vihreään siirtymään liittyvien näkökohtien ohella kiinnitetään erityistä huomiota nuorimmille kohderyhmille varsinkin sosiaalisessa mediassa suunnattuun mainontaan.

1.10

Komitean mielestä mainonta ei voi olla kaikilta osin vastuullista, elleivät mainosalan toimijat kanna Euroopassa vastuutaan disinformaatioasioissa. Euroopan komission on tehostettava disinformaation rahallisen hyödyntämisen torjuntaan liittyviä toimiaan (1).

1.11

ETSK kehottaa mainosalaa lisäämään avoimuuttaan kansalaisyhteiskunnan suuntaan sekä vuorovaikutusta eri kohdeyleisöjen kanssa, jotta se voi sovittaa kehityksensä yhteiskunnan uusien odotusten mukaiseksi.

2.   Määritelmät

2.1

Tässä lausunnossa sovelletaan EU:n vahvistamaa mainonnan määritelmää, jonka mukaan sillä tarkoitetaan ”missä tahansa muodossa olevaa tietoa tai esitystä, joka annetaan elinkeinon, liiketoiminnan, käsityön tai ammatin harjoittamisen yhteydessä tavaroiden tai palvelujen – – menekin edistämiseksi”. Määritelmä ei kuitenkaan pidä sisällään institutionaalisessa tarkoituksessa (yrityksen maineen parantamiseksi) toteutettavaa mainontaa eikä julkisten tahojen tai järjestöjen harjoittamaa mainontaa.

2.2

Vastuullinen mainonta on mainontaa, jossa otetaan huomioon alan velvollisuus vastata omalta osaltaan suuriin yhteiskunnallisiin ja ympäristöhaasteisiin, joihin kuuluu esimerkiksi velvollisuus torjua ilmastonmuutosta.

3.   Mainonta taloudellista toimintaa ja työllisyyttä edistävänä tekijänä Euroopassa

3.1

Mainonnalla on tiivis yhteys kasvuun ja työllisyyteen. Siellä, missä mainontaan käytetään paljon varoja, kasvu on suurempaa kuin siellä, missä mainontainvestoinnit ovat pienempiä (2). Mainostajien maailmanliiton (World Federation of Advertisers, WFA) vuonna 2017 teettämässä selvityksessä arvioitiin, että mainontaan sanan suppeassa merkityksessä vuonna 2016 käytetyt 92 miljardia euroa lisäsivät vaurautta Euroopassa 643 miljardilla eurolla (3).

3.2

Eri tutkimusten mukaan yhden euron investoiminen mainontaan tuottaa 5–7-kertaisen kerrannais- ja heijastusvaikutuksen lisäkasvun muodossa. Belgian tapauksessa kerroin on laskelmien mukaan suunnilleen viisi (2,2 miljardin euron mainosmenot tuottivat Belgian talouteen 13 miljardia euroa) (4).

3.3

Mainonta nopeuttaa uusien tuotteiden ja palvelujen leviämistä ja joskus myös innovointia, mistä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita tiettyjen laitteiden, kuten tietokoneiden ja puhelinten, käyttöiät. Uusien tuotteiden nopeampi yleistyminen herättää kysymyksiä ympäristövaikutuksista.

3.4

Mainonta piristää kilpailua. Ilman mainontaa olisimme kaikki saman pankin asiakkaita ja pankki voisi hinnoitella palvelunsa mielensä mukaan. Pankkipalvelut ovat kaiken kaikkiaan hyvin samankaltaisia eri pankeissa, ja erot juontavat juurensa mm. mainonnasta. Sama pätee moniin toimialoihin (energia, vähittäiskauppa jne.).

3.5

Mainonta pitää monet alat – erityisesti media-alan – leivässä. Useissa EU-maissa lehdet, radio ja televisio saavat siitä suuren osan rahoituksestaan. Sen lisäksi, että mainonta on voimavara, se merkitsee myös riippuvuussuhdetta, joka voi toisinaan vaikuttaa tuotettavaan sisältöön ja kyseenalaistaa toimituksellisen riippumattomuuden.

3.6

Mainonnan liikevaihto Euroopassa on 140 miljardia euroa (2018). Osittain tai kokonaan yritysviestinnän parissa toimii 280 000 yritystä, jotka ovat usein pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja työllistävät yhteensä 998 000 henkeä (5).

3.7

Mainonta vaikuttaa välillisesti moniin ammatteihin, jotka liittyvät mainosten tekemiseen, esimerkkeinä audiovisuaalinen tuotanto, taiteenalat ja valokuvaus. Belgialaisen tutkimuksen mukaan 87 000 ihmisen työpaikat rahoitettiin mainostuloilla tai liittyivät mainosten tekemiseen toimitusketjujen kautta.

3.8

Jos kaikki yritysviestintämenot otetaan huomioon, tulee myös muistaa, että EU:ssa käytetään vuosittain suuria summia viihde-esitysten, urheilun ja kulttuuritoiminnan sponsorointiin ja muuhun tukemiseen.

4.   Muitakin kuin sosioekonomisia vaikutuksia

4.1

Yleisesti tunnustetaan, että lehdistöön kohdistuvan vaikutuksen johdosta tiedotusvälineet ovat laajempien joukkojen saatavilla. Ilman mainontaa lehtien hinnat olisivat huomattavan paljon korkeampia, ja mainonnan väheneminen johtaisi monien lehtien lakkauttamiseen.

4.2

Mainonta mahdollistaa lisäksi ilmaisjakelulehtien julkaisemisen ja siten uutisten tarjoamisen miljoonille lukijoille päivittäin.

4.3

Taiteellista ja luovaa puolta on syytä korostaa. Lukuisat elokuvaohjaajat, valokuvaajat ja suunnittelijat ovat aloittaneet uransa mainosalalta.

4.4

Kaupunkimaiseman osana olevat mainokset ovat tehneet monista paikoista – esimerkiksi New Yorkin Times Squaresta ja Lontoon Piccadilly Circuksesta – matkailunähtävyyksiä. Eloisat mainokset muokkaavat itsessään kaupunkikuvaa ja lisäävät tiettyjen paikkojen vetovoimaa. Mainosten vaikutus julkisiin tiloihin voidaan tietysti nähdä myös hyvin kielteisenä asiana.

4.5

Mainonta välittää omalta osaltaan myönteistä viestiä maailmasta – onnen, ilon ja kauneuden sanomaa. Jatkuvien kriisien oloissa mainokset viestittävät omalta osaltaan optimismia ja ovat innostavia. Mainoksista on myös saatu sellaisia elämänohjeita kuin Don’t imitate, innovate (Hugo Boss), Take care (Garnier) ja Impossible is nothing (Adidas). Mainonta välittää siten yleensä myönteistä maailmankuvaa, joka voi edistää merkittävästi vihreää siirtymää.

5.   Mainosalan toimintamalli ja sen yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset

5.1

Mainonnalla on suoria vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Se vaikuttaa paperin käyttöön sekä erilaisten luonnonvarojen kulutukseen (etenkin uusien LCD-näyttöjen kautta) ja energiankulutukseen internetin tai audiovisuaalisen median kautta. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin tai laajemmin ympäristövaikutukset (esim. materiaalien kierrätettävyys) eivät käytännössä koskaan kuulu mainoskampanjan toteuttamistavan valintakriteereihin.

5.2

Ulkomainonnalla on myös oma erityinen ympäristövaikutuksensa. Esimerkkeinä voidaan mainita valaistut ja digitaaliset mainostaulut, joiden energiankulutus ja valosaastevaikutus eivät ole aivan mitättömiä. Tavanomaisen 200 kg painavan digitaalisen mainosnäytön valmistus vaatii arviolta 8 tonnia erilaisia materiaaleja (6).

5.3

Koska mainonnalla pyritään lisäämään kohteena olevan hyödykkeen kulutusta, se kannustaa liialliseen kulutukseen, joka ei välttämättä vastaa tarpeita. Monista tuotteista ja kapineista on käytännössä hyvin vähän hyötyä, eikä hyöty aina ole oikeassa suhteessa niiden ympäristövaikutuksiin. Osa niistä heitetään roskiin ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Mainonta muokkaa yksilöiden tarpeita ja odotuksia markkinoijien intressien eikä välttämättä yhteisten etujen mukaisesti.

5.4

Koska mainokset ovat suurkaupungeissa vahvasti läsnä, ne voivat myös osaltaan tehdä suurista eurooppalaisista kaupungeista yhä samannäköisempiä. Identtisten mainoskampanjoiden myötä kaupunkimaisemat samanlaistuvat ja menettävät ominaislaatuaan. Ilmiötä selittää se, että suurin osa mainoksista on peräisin pieneltä määrältä mainostajia.

5.5

Mainonnan viestittämät arvot ovat usein kaukana yhteisöllisyydestä, solidaarisuudesta ja kohtuudesta. Mainosten välittämissä mielikuvissa onni tulee ostamisesta. Mielikuvamainonnan teesinä on, että kaiken voi ostaa ja että ollakseen onnellisia ihmisten on omistettava ja kulutettava enemmän. Kuluttamisen ja onnen tunteen välillä ei mielipidekyselyjen mukaan kuitenkaan ole vahvaa tilastollista yhteyttä: onnellisuus riippuu ensisijaisesti tiettyihin arvoihin uskomisesta sekä perhesiteiden ja fyysisen sosiaalisen verkoston vahvuudesta. Mainokset voivat myös aiheuttaa kuluttajille jatkuvaa tyytymättömyyttä, patistaa kuluttamaan yhä enemmän ja turhauttaa kaikkia niitä – varsinkin vähävaraisempia – ihmisiä, jotka eivät pysty hankkimaan markkinoituja tuotteita ja palveluja.

5.6

Eurooppalaisilta yrityksiltä virtaa niiden tietämättä yli 400 miljoonaa euroa disinformaatiota levittäville verkkosivustoille (7). Suurimpien disinformaatiota tuottavien tahojen tiedetään pyrkivän taloudellisiin tavoitteisiin muun muassa hyödyntämällä linkityksiä, joiden avulla ne voivat saada suuria summia verkkomainonnasta.

5.7

ETSK:n havaintojen mukaan yhä suurempi osa sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta mainonnasta naamioidaan enemmän tai vähemmän tunnettujen somevaikuttajien välittämäksi sisällöksi sen sijaan, että ilmoitettaisiin selvästi, että kyse on mainoksista. Arviolta yli neljäsosassa (26,6 prosentissa) sosiaalisen median mainoksista ei mainita tuotemerkkiä eikä kaupallista tarkoitusta (8), mikä aiheuttaa sekaannusta ja saattaa siten heikentää tuotemerkkejä kohtaan tunnettua luottamusta. Tätä voidaan torjua osaltaan digipalvelusäädöksen avulla velvoittamalla ilmoittamaan mainoksen takana olevan organisaation nimi (9).

6.   Miten voidaan vauhdittaa vihreän siirtymän haasteiden parempaa huomioon ottamista mainosalan toimintamallissa

6.1

Ilmastotoimien tarpeen muuttuessa yhä pakottavammaksi on vaikea ymmärtää, miksi mainosala ei ole sitoutunut virallisesti Pariisin sopimuksen noudattamiseen. Euroopan parlamentti hyväksyi äskettäin päätöslauselman kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, ja Euroopan komissio julkaisi 14. heinäkuuta 2021 kahdentoista toimenpiteen 55-valmiuspaketin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Kaikkien toimialojen on osallistuttava yhteisiin ponnisteluihin, ja mainosalan on muiden alojen tavoin sisäistettävä tämä tärkeä tavoite vajaan vuosikymmenen kuluessa.

6.2

Useimmat mainostajat ovat ymmärtäneet ilmastonmuutoksen haasteet ja tarpeen ottaa huomioon yhteiskunnan mittavat vaatimukset ja pyrkineet jo vuosia aktiivisesti torjumaan harhaanjohtavia ympäristöväittämiä ja viherpesua. Niiden on nyt tehostettava toimiaan.

6.3

Euroopan komissio tukee näitä pyrkimyksiä. Oikeusasioiden pääosasto perusti vuonna 2012 ympäristöväittämiä käsittelevän sidosryhmien työryhmän, joka on julkaissut useita raportteja, ensin vuonna 2013 ja sen jälkeen vuonna 2016. Nämä asiakirjat ovat auttaneet ymmärtämään paremmin harhaanjohtavien ympäristöväittämien ongelmaa ja vaikuttaneet sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (10) täytäntöönpanoon. Komissio päivittää parhaillaan näitä suuntaviivoja, ja ne on määrä julkaista vuoden 2021 loppuun mennessä. Tarkoituksena on, että lopullisessa tekstissä selvennetään, miten direktiiviä 2005/29/EY kuuluu soveltaa harhaanjohtaviin ympäristöväittämiin. Kansalliset kuluttajaviranomaiset toteuttivat vuonna 2020 komission koordinoiman tarkastuskampanjan sellaisten yritysten verkkosivustoille, jotka väittävät myyvänsä ympäristöystävällisiä tuotteita. Kampanjan tulosten perusteella 42 prosentissa tapauksista väittämät olivat liioiteltuja, virheellisiä tai harhaanjohtavia ja mahdollisesti EU:n sääntöjen nojalla sopimattomia kaupallisia menettelyjä (11).

6.4

Euroopan komission 11. maaliskuuta 2020 julkaisemassa uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa kiinnitetään puolestaan ensimmäistä kertaa huomiota nimenomaan mainosalan vastuuseen. Toimintasuunnitelman tekstijakson 2.2 mukaan komissio haluaa vahvistaa kuluttajien suojelua viherpesulta. Tarkoituksena on velvoittaa yritykset perustelemaan tuotetta tai organisaatiota koskevat ympäristöväittämänsä ympäristöjalanjälkeä koskevia menetelmiä käyttäen. Tekstijaksossa 3.2 esitetään toive kannustimien kehittämisestä ajoneuvojen käyttöasteen kasvattamiseksi. (Tämän edistämiseksi voidaan esimerkiksi vähentää mainoskuvia, joissa kuljettaja on autossa yksin.)

6.5

Euroopan parlamentti äänesti marraskuussa 2020 sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) valmistelemasta valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä ”Kohti kestävämpiä sisämarkkinoita yritysten ja kuluttajien hyväksi” (12). Tekstissä painotetaan ”sellaisen vastuullisen mainonnan merkitystä, jossa kunnioitetaan yleisiä ympäristöä ja kuluttajien terveyttä koskevia normeja”.

6.6

ETSK on ajanut erityisen aktiivisesti nimenomaan harhaanjohtavien ympäristöväittämien kieltämistä muun muassa lausunnossaan ”Ympäristöä, sosiaalisia kysymyksiä ja terveyttä koskevat väitteet sisämarkkinoilla” (13). Se on antanut lausunnon ”Kohti kestävää kulutusta koskevaa EU:n strategiaa” (14), jossa korostetaan, että on tärkeää ohjata mainontaa yhä tehokkaammin edistämään kestävämpää kulutusta. Äskettäisessä lausunnossaan uudesta kuluttaja-asioiden toimintaohjelmasta (15) komitea muistuttaa tarpeesta parantaa kuluttajatiedotusta ja torjua viherpesua.

7.   Eurooppalainen mainonta edistämään kestävämpää ja vastuullisempaa kulutusta

7.1

ETSK kannattaa kannustimiin perustuvaa lähestymistapaa, jossa luotetaan mainostajien omaan vastuunkantoon, koska ala on ottanut edistysaskeleita erityisesti harhaanjohtavien ympäristöväittämien torjunnassa ja edistystä on tapahtunut myös sääntelyn alalla. Tällaista lähestymistapaa puoltaa myös tarve tukea kasvua ja työpaikkoja luovaa alaa nykyisinä erityisen tukalina aikoina. ETSK on sitä mieltä, että kaikenlainen eurooppalaisen mainosalan toiminnan hankaloittaminen saattaa hyödyttää digitaalista mainostamista, jonka alustat ovat pitkälti neljän suuren teknologiayrityksen (Google, Amazon, Facebook ja Apple) hallussa. Ne taas ovat edelleen suurelta osin eurooppalaisen verotuksen ulottumattomissa. Tämän toimintamallin itsensä on muututtava tulevaisuudessa evästesääntöjen kehityksen vuoksi. ETSK toteaa kuitenkin, että fossiilisten polttoaineiden kaltaisille tuotteille, joilla on erityisen suuri vaikutus, voidaan harkita vahvempaa sääntelyä.

7.2

ETSK kehottaa meneillään olevan talouskriisin takia antamaan vastineeksi sitoutumisesta edellä kuvailtujen rakenteellisten muutosten toteuttamiseen pikaisesti poikkeusolojen rahoitustukea mainosalan pienimmille ja epävarmimmassa asemassa oleville toimijoille (pk-yrityksille), jotta ne pystyvät ylläpitämään rakenteitaan nykyisessä tilanteessa.

7.3

Jokaisen eurooppalaisen mainosalan toimijan ja Euroopan unionin alueella toimivan mainostoimiston tulee omaksua vuonna 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen tavoitteet ja tarkemmin ottaen EU:n äskettäin vuoteen 2030 ulottuvalle ajanjaksolle asettamat 55 prosentin vähentämistavoitteet osaksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispolitiikkaansa.

7.4

Kaikkien mainosalan taloudellisten toimijoiden tulee tunnustaa vihreään siirtymään liittyvät tavoitteet ja sisällyttää ne toimintamenettelyihinsä siten, että ne esittävät arvion kasvihuonekaasupäästöjensä tilanteesta ja suunnitelman niiden vähentämiseksi ja mukauttavat toimintasuunnitelmansa kyseisiin tavoitteisiin. Mainosalan siirtymä tulee toteuttaa joustavasti, jotta kannustetaan ja tuetaan etenkin keskisuuria yrityksiä.

7.5

Mainosalan toimijoiden on sitouduttava arvioimaan mainonnan hiilivaikutusta käytäntöjen parantamiseksi, kehittämään ympäristöystävällisempiä tuotantotapoja ja tutkimaan mahdollisuuksia siirtää tuotantoa Eurooppaan.

7.6

Mainosalan toimijoiden on lisättävä maksuttomien palvelujen tarjontaa ilmastosiirtymään ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvien kysymysten parissa aktiivisimmin toimiville järjestöille. Yleisemmällä tasolla on pohdittava mainonnan sääntelyn hallinnoinnin kehitystä, jotta kansalaisyhteiskunnalle voidaan antaa siinä suurempi rooli, mahdollisesti uudenlaisten hallintomallien puitteissa.

7.7

Mainosalan toimijoiden tulee järjestää henkilöstölleen suunnitelmallisesti sisäistä koulutusta vihreään siirtymään liittyvistä haasteista sekä vastuullisemmista mainontakäytännöistä. Niiden tulee myös antaa panoksensa markkinointi- ja viestintäalan koulutukseen.

7.8

Mainosalan on sitouduttava vahvistamaan edelleen alan sisäisiä mainonnan sääntelymekanismeja. Eurooppalaisten sääntelyelinten valvontavaltuuksia tulee laajentaa ja kansalaisyhteiskunnan (ympäristöalan kansalaisjärjestöjen, kuluttajajärjestöjen, ammattijärjestöjen jne.) todellista osallistumista hallintoon lisätä.

---

(1)  Euroopan komission esittämä ohjeistus disinformaatiota koskevien EU:n käytännesääntöjen tehostamiseksi, 26. toukokuuta 2021, https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_2585

(2)  Maximilien Nayaradou, ”L’impact de la régulation de la publicité sur la croissance économique” (tiivistelmä julkaisussa Publicité et croissance économique, Union des annonceurs, 2006), tohtorinväitös Paris-Dauphine-yliopistossa vuonna 2004.

(3)  World Federation of Advertisers, The Value of Advertising (Deloitte, 2017).

(4)  Union belge des annonceurs, L’impact de la publicité sur la croissance économique en Belgique, 3. joulukuuta 2015.

(5)  Lähde: Eurostatin mainonta- ja markkinatutkimustilastot (Advertising and Market Research Statistics).

(6)  ADEME (Ranskan vihreän siirtymän virasto), Modélisation et évaluation environnementale de panneaux publicitaires numériques, syyskuu 2020.

(7)  Claudia Cohen, ”Des marques financent, malgré elles, la désinformation”, Le Figaro, 5. elokuuta 2021

(8)  Vastuullisen vaikuttamisen seurantahanke Observatoire de l’influence responsable, Ranskan mainosalan sääntelyviranomainen ARPP, 13. syyskuuta 2021.

(9)  EUVL C 286, 16.7.2021, s. 70.

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY, annettu 11 päivänä toukokuuta 2005, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22).

(11)  Agence Europen Daily Bulletin No. 12646, 24. tammikuuta 2021.

(12)  https://oeil.secure.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?reference=2020/2021(INI)&l=en

(13)  EUVL C 383, 17.11.2015, s. 8.

(14)  EUVL C 429, 11.12.2020, s. 51.

(15)  EUVL C 286, 16.7.2021, s. 45.