Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Euroopan lasiteollisuus tienhaarassa: ympäristövaikutusten vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen pyrkien samalla parempaan kilpailukykyyn ja säilyttämään laadukkaat työpaikat”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2022/C 105/04)

Esittelijä:	Aurel Laurențiu PLOSCEANU
Toinen esittelijä:	Gerald KREUZER

Komitean täysistunnon päätös	25.3.2021
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI)
Hyväksyminen jaostossa	29.9.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	21.10.2021
Täysistunnon nro	564
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	142/1/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan lasiteollisuus on innovatiivinen ja erittäin strateginen ala, josta EU hyötyy suuresti. Lasituotteet ovat välttämättömiä ilmastoneutraaliin kiertotalouteen siirtymisessä: rakennusten kunnostamisessa, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan sähköntuotannon lisäämisessä, liikenteen irrottamisessa hiilestä ja kestävyysajattelun mukaisten pakkausmateriaalien valmistuksessa. Lasiteollisuus edistää myös Euroopan digivallankumousta. Lyhyesti sanottuna: lasissa on tulevaisuus.

1.2

ETSK kehottaa EU:n poliittisia päättäjiä ottamaan lasiteollisuuden ja kaikki sen alasektorit keskeiseen asemaan tämänhetkisissä poliittisissa painopisteissä eli muun muassa nk. 55-valmiuspaketissa, kiertotalouspaketissa, digitaalistrategiassa sekä EU:n kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja siihen liittyvissä välineissä.

1.3

EU:n rakennusten perusparannusaalto voisi tarjota lasialalle erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka käynnistäisivät investointeja ja auttaisivat samalla vähentämään rakennusten hiilidioksidipäästöjä huomattavasti. Komitea kehottaa EU:ta ja kansallisia poliittisia päättäjiä ainakin pitämään kiinni nykyisistä ehdotetuista tavoitteista ja mahdollisuuksien mukaan nostamaan niitä.

1.4

Alalla on tehtävä energiakäänne, jotta luonteeltaan energiaintensiivinen lasinvalmistusprosessi saadaan muutettua hiilineutraaliksi. Energiakäänne aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia liiketoimintaan korkeampien toimintakustannusten ja pääomavaatimusten vuoksi.

1.5

ETSK suosittaa painokkaasti, että EU:n politiikalla tuetaan lasiteollisuutta siirtymän mahdollistamiseksi myöntämällä rahoitustukea sekä pääoma- että toimintamenoihin, vahvistamalla uusiutuvaan energiaan liittyviä valmiuksia, tarjoamalla kohtuuhintaista energiaa ja varmistamalla, että teollisuus ei joudu kilpailemaan epäreiluin ehdoin EU:n markkinoiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

1.6

ETSK kannattaa EU:n politiikkaa ja kansallisia elpymissuunnitelmia, joilla helpotetaan älykkäiden ja ilmastoneutraalien autojen vallankumousta liikenteessä ja julkisten liikennejärjestelmien mittavaa laajentumista. Huipputeknologiaan liittyvällä lasilla on tärkeä rooli.

1.7

ETSK suosittaa voimakkaasti, että EU luokittelee lasin pysyväksi materiaaliksi, koska se on luonteeltaan inerttiä, uudelleenkäyttävää ja loputtomasti kierrätettävää.

1.8

ETSK vaatii siirtymistä epälineaarisista materiaaleista täysin kiertotalouteen soveltuvaan, uudelleenkäytettävään ja kierrätettävään lasiin, jotta voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista, ensiöraaka-aineiden louhintaa ja luonnonvarojen ehtymistä. Komitea katsoo, että EU:n tulisi tunnustaa lasin hyödyt kestävyysajattelun mukaisten pakkausjärjestelmien edistämisessä.

1.9

ETSK suosittaa vahvasti, että sovelletaan kiertotalousperiaatteita nykyistä laajemmin yhdessä julkisen ja yksityisen rahoitustuen myöntämisen ja kumppanuuksien, kuten Close the Glass Loop -aloitteen, kanssa, jotta lasin kierrättäminen yleistyisi. Näin voidaan ehkäistä lasijätteen syntymistä, vähentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä ja luoda uusia työpaikkoja lasinkierrätysalalle Euroopassa.

1.10

ETSK kehottaa EU:ta tunnustamaan, että lasi on välttämätöntä vihreän energian tuotannossa. Lasi on keskeinen komponentti paitsi aurinkosähköpaneeleissa myös tuuliturbiineissa, ja sitä voidaan käyttää myös muilla tavoin vihreän sähkön tuottamiseen. ETSK kehottaa komissiota ja parlamenttia laatimaan uusia EU:n linjauksia ilmastotavoitteista ja strategisista arvoketjuista, jotta aurinkokennojen valmistus voidaan aloittaa uudelleen Euroopassa ja voidaan turvata muiden strategisten lasituotteiden tuotanto sekä arvoketjut, joihin ne kuuluvat (esim. tuulilasit kulkuneuvojen valmistajille).

1.11

ETSK pyytää tukemaan koulutusinvestointeja, jotta alalle saadaan ikääntyvän työvoiman tilalle uusia nuoria työntekijöitä, joilla on tarvittava osaaminen ja taidot, ja jotta nykyiset työntekijät pysyisivät innovaatiovauhdin ja teollisuudessa tapahtuvien muutosten tasalla.

1.12

ETSK vaatii EU:ta suojelemaan lasiteollisuutta hiilivuotojen riskeiltä. Entistä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet ja hiilikustannusten nousu edellyttävät hiilivuotojen torjunnan lisäämistä sen heikentämisen sijaan. Lasituotteiden kilpailukyky vientimarkkinoilla ja EU:n omilla markkinoilla voidaan turvata osittain päästökauppajärjestelmän kautta toteutettavilla tehokkailla hiilivuototoimenpiteillä. Järjestelmä olisi säilytettävä, jotta voidaan auttaa siirtymävaiheessa olevaa teollisuutta saavuttamaan EU:n ilmastoneutraaliustavoite. Hiilirajamekanismin ja luokituspaketin käyttöönottoa on pohdittava tarkoin. Komitea kehottaa, että hiilirajamekanismiin on sisällytettävä vientiä koskeva ratkaisu ja että hiilivuotojen torjuntatoimia on vahvistettava täydentämällä hiilirajamekanismia vertailuarvojen noudattamiseen perustuvalla ilmaisella jaolla ainakin vuoteen 2030 saakka WTO:n sääntöjen mukaisesti.

1.13

Vihreän ja digitaalisen siirtymän tulee olla oikeudenmukainen Euroopassa ja erityisesti lasiteollisuudessa. Jotta siirtymä saisi parhaan mahdollisen tuen, ETSK kehottaa ottamaan työntekijät mukaan. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua olisi siksi tuettava kaikilla tasoilla EU:n lainsäädännöllä.

1.14

Lasiteollisuudessa tapahtuvien hiilidioksidipäästöjen vähentymiseen, tuotantoon ja muihin merkityksellisiin muuttujiin liittyvien muutosten seuraamiseksi ETSK toivoisi kohdennetumpaa tukea ja analysointia koko alalle ja sen alasektoreille sekä jäsenvaltioittain.

2.   Yleinen kuvaus lasiteollisuudesta

2.1   Tuotanto

EU:ssa tuotettiin Glass Alliance Europe -järjestön mukaan 36,8 miljoonaa tonnia lasia vuonna 2020. EU:n yksi maailman suurimmista lasintuottajista. Ala koostuu viidestä alasektorista:

a)	60,4 % – pakkauslasi

b)	29,2 % – tasolasi

c)	3,2 % – käyttölasi

d)	5,3 % – lasikuitu (vahvike ja eristys)

e)	2,1 % – erikoislasi.

2.2

Työllisyys

Lasiteollisuudessa työskenteli EU27-maissa noin 290 000 työntekijää vuonna 2018 (1). Luku kattaa lasin valmistuksen, kierrätyksen ja jatkojalostuksen, sillä eräillä osa-alueilla, kuten erityisesti tasolasialalla, arvoketjut ovat monitahoisia. Lasinjalostusalalla toimii myös lukuisia pk-yrityksiä.

2.3   Työterveys ja -turvallisuus

2.3.1

Euroopan lasiteollisuus tarjoaa laadukkaita työpaikkoja monenlaisille profiileille ruumiillisesta työstä, joka ei vaadi koulutusta, aina korkean tason insinööritehtäviin.

2.3.2

Ruumiillinen työ lasiteollisuudessa voi olla fyysisesti rankkaa ja joskus edelleen vaarallista. Terveys- ja turvallisuustoimet edellyttävät investointeja, ja ne vaikuttavat usein myönteisesti tuottavuuteen. Jatkuvasti on kehittelyssä toimenpiteitä, joilla ehkäistään ammattitauteja. Yksi esimerkki tästä on silikoosin ehkäisy osana European Network for Silica -verkostossa (NEPSI) käytävää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua hengitettävästä kiteisestä piidioksidista. Turvallisuus- ja ennaltaehkäisykulttuuri on auttanut parantamaan alan työpaikkojen laatua.

2.4   Ikä ja koulutus

Toisin kuin Keski- ja Itä-Euroopassa, työvoima on Länsi-Euroopassa pääasiassa iäkästä (50+) ja erittäin kokenutta. Uusien ja nuorempien työntekijöiden houkutteleminen on yhä vaikeampaa. Iäkkäämpien ja kokeneiden työntekijöiden korvaaminen edellyttää uusien työntekijöiden kouluttamista ja nykyisten työntekijöiden pitämistä innovaatiovauhdin ja alalla tapahtuvien muutosten tasalla.

2.5   Lasiteollisuus on hyvin innovatiivista.

2.5.1

Terveys- ja hyvinvointisuuntaukset avaavat uusia mahdollisuuksia ja markkinoita kestäväpohjaisille, terveyttä suojeleville, uudelleenkäytettäville ja loputtomasti kierrätettäville suljetun kierron periaatteen mukaisille lasipakkauksille. Lasialalla valmistellaan muotoiluinnovaatioita ja yhä edistyksellisempiä läpimurtoja tuotantoprosessin irrottamiseksi hiilestä, mikä johtaa merkittävään murrokseen lasintuotannossa.

2.5.2

Rakennusalalla ja autoteollisuudessa käytettävästä lasista on tulossa yhä kehittyneempää, kun siihen lisätään kalvoja, kaasuja, pinnoitteita, kameroita, tutkia ja muita materiaaleja turvallisuuden, eristysominaisuuksien ja tiedon siirrettävyyden parantamiseksi. Julkisivulasiin tai auton panoraamakattoikkunoihin voidaan lisätä aurinkokennoja tehokkuuden ylläpitämiseksi ja uusiutuvan sähköenergian tuottamiseksi.

2.5.3

Korkean teknologian lasituotteita käytetään myös avaruus- ja puolustusalalla. Lasituotteita ja komposiittimateriaaleja käytetään myös avaruusalusten ja satelliittien pinnoitteissa, elektroniikassa, antureissa, näytöissä jne. Lasiteollisuus ei olekaan ainoastaan huipputeknologia- ja innovaatioala vaan myös erittäin strateginen ala.

2.6   Covid-19-pandemian vaikutukset

Keskeisten alojen markkinoilla on ollut hiljaista pandemian alkamisesta saakka, minkä vuoksi tuotantoa on supistettu. Hidasta elpymistä on havaittavissa eräillä tärkeillä lasialoilla (tasolasi, käyttölasi, lasikuitu). Vuonna 2020 ala supistui 1–14 prosenttia alasektorista riippuen. Tasolasimarkkinat, jotka palvelevat pääasiassa rakennusalaa ja autoteollisuutta, supistuivat vuonna 2020 EU:ssa yli 10 prosenttia. Rakennusalan elpyminen on ollut odotettua tasaisempaa, mutta autoteollisuuden lasimarkkinat ovat edelleen hyvin alamaissa.

3.   Lasiteollisuuden vaikutukset EU:n ilmastoneutraaliuteen, kiertotalouteen, hyvinvointiin ja digitaalistrategiaan

3.1   Ilmastoneutraalius

3.1.1   Rakennusten perusparannusaalto

3.1.1.1

Lasituotteet ovat keskeisellä sijalla EU:n rakennusten perusparannusaallossa, jonka tarkoituksena on vähentää merkittävästi rakennusten energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Ikkunalasien on oltava tiukimpien energiatehokkuusvaatimusten mukaisia rakennusten eristämiseksi. Tämä merkitsisi valtavia vähennyksiä hiilidioksidipäästöissä, sillä erittäin energiatehokkaiden ikkunoiden ansiosta rakennusten hiilidioksidipäästöt voisivat supistua 37,4 prosenttia vuoteen 2050 mennessä (2). Myös lasivilla, vaahtolasi ja muut lasikuitueristeet ovat keskeisiä rakennusten optimaalisen eristyksen saavuttamiseksi.

3.1.1.2

EU:n rakennusten perusparannusaalto tarjoaisi valtavia liiketoimintamahdollisuuksia. Ikkunoiden vaihtoasteen kaksinkertaistaminen voisi johtaa tasolasimarkkinoiden kasvamiseen yli 60 prosentilla ja se voisi lisätä investointeja.

3.1.2   Vihreän energian tuotanto

3.1.2.1

Lasi on välttämätöntä vihreän energian tuottamiseksi. Lasi on sähköä tuottavien aurinkopaneelien keskeinen komponentti. Tuuliturbiineissa käytetään lasikuitua, jotta ne olisivat kevyitä mutta vankkoja. Vihreää sähköä voidaan tuottaa myös erikoispeililasilla, jolla valo kohdistetaan generaattoriin liitettyyn keskuselementtiin.

3.1.2.2

Aurinkopaneelien eurooppalaisen valmistusteollisuuden nopea nousu ja lasku kiinalaisyritysten epäreilun kilpailun seurauksena on esimerkki siitä, miten vihreän energian tarjoamia uusia mahdollisuuksia ei pitäisi hallinnoida kansainvälisessä kilpailuympäristössä. Ilmastotavoitteita ja strategisia arvoketjuja koskevilla EU:n uusilla linjauksilla olisi pyrittävä uudistamaan aurinkosähkökennojen tuotantoa Euroopassa.

3.1.3   Liikenne

3.1.3.1

Lasiala on tärkeä tavarantoimittaja liikkuvan kaluston valmistajille. Covid-19-kriisin vuoksi osa julkisen liikenteen yrityksistä on pysäyttänyt tai peruuttanut suuria tilauksia, minkä seurauksena useat tehtaat ovat sulkemisuhan alla. Tämä voisi johtaa tuonnin kasvuun. Oikea-aikaisilla kansallisilla elpymissuunnitelmilla voitaisiin tukea tehokkaasti eurooppalaista tuotantoa.

3.1.3.2

Vaikka autoteollisuus oli jo kriisissä ennen covid-19-pandemiaa, edistyksellisemmille, kevyille, tehokkaasti eristäville ikkunalaseille on todennäköisesti kysyntää. Itseohjautuvien autojen tulo lisää tarvetta kehittyneemmille erikoislasituotteille, joita käytetään muun muassa näytöissä, ohjauspaneeleissa ja laajennetun todellisuuden laitteissa.

3.1.4   Kestävyysajattelun mukaiset pakkaukset

Lasiteollisuus tuottaa Euroopan elintarvike-, juoma-, kosmetiikka- ja lääkealoille (mm. covid-19-rokotteille) terveysturvallisia ja kestävyysajattelun mukaisia inerttejä pakkauksia. Lasiteollisuudessa tehdään monenlaisia kärki-innovaatioita ekosuunnittelussa, hiilestä irtautumisessa ja energiatehokkuusprosesseissa lasin valmistusmenetelmien muuttamiseksi. Joka vuosi vähintään 10 prosenttia tuotantokustannuksista investoidaan hiilestä irtautumiseen, energiatehokkuuteen ja tehtaiden parantamiseen. Uusimmassa Furnace for the Future -pakkauslasihankkeessa (3), johon on haettu rahoitusta EU:n päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastosta, vähennetään päästöjä 60 prosenttia. Se on yksi monista aloitteista, joilla tuetaan alan pyrkimyksiä tuottaa ilmastoneutraaleja lasipakkauksia. Tämä tulee mullistamaan alan ja tarjoamaan suuria kasvumahdollisuuksia vähähiilisten lasipakkausten alalle.

3.2   Kiertotalous: lasi täydellisenä kiertotuotteena

3.2.1

Lasi on pysyvää, inerttiä materiaalia, jota voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää loputtomiin ilman että sen ominaisuudet heikkenevät.

3.2.2

Lasi on ympäristöystävällinen vaihtoehto monille muovin käyttötarkoituksille. Se pitää kärkipaikkaa kierrätyksen tehokkuudessa, ja se on 100-prosenttisesti kierrätettävää ja mahdollistaa täydellisen kierron. Se on ainoa pakkausmateriaali, johon ei tarvita muovikerrosta tai -vuorausta ja joka on aina terveysturvallinen elintarvikkeille soveltuvana pakkauksena, riippumatta siitä, kuinka monta kertaa se on kierrätetty. Se on ainoa pakkausmateriaali, joka pystyy tähän. Lasi on yksi kierrätetyimmistä pakkausmateriaaleista: 76 prosenttia kaikesta markkinoille tuotavasta lasista kerätään nykyisin kierrätykseen. Kierrätyslasin käyttäminen sekä säästää energiaa että vähentää hiilidioksidipäästöjä. Olisi edelleen tuettava EU:n laajuisia kannustimia, joilla rohkaistaan koko arvoketjun sidosryhmiä, myös kuluttajia, kierrättämään entistä enemmän ja paremmin.

3.2.3

Rakennuslasialan raaka-ainepanoksesta 26 prosenttia on nykyisin kierrätyslasia (4). Kierrätystä voitaisiin vielä lisätä parantamalla vanhoista ikkunoista tai julkisivuista saatavan lasin keräystä, lajittelua ja puhdistusta.

3.2.4

Aurinkokennojen ensimmäisen sukupolven elinkaaren päättyminen voi tarjota uuden tilaisuuden aurinkoenergiaa koskevan teollisuuspolitiikan uudistamiseen ja arvokkaan materiaalin pitämiseen Euroopassa tehostetun kierrätyksen avulla. Tätä olisi tuettava selkeällä EU:n visiolla ja politiikalla.

3.3   Hyvinvointi

3.3.1

Lasia on kaikkialla. Se on välttämätöntä modernille elämälle. Lasiala on myös yksi vanhimmista teollisuudenaloista ja sillä on Euroopassa syvät historialliset juuret koristelasin, taiteen ja kulttuurin saralla. Tämä pitkä perinne on muovannut eurooppalaista lasinvalmistuksen tietotaitoa, käytäntöjä ja taidetta.

3.3.2

Nykyään lasi on välttämätöntä lääketieteelliselle teknologialle, bioteknologialle ja biotieteille. Lasi myös suojaa röntgensäteilyltä (radiologia) ja gammasäteiltä (ydintieteet). Sisustuksessa käytettävä lasi ja lasihuonekalut, kuten peilit, väliseinät, portaikot, pöydät, hyllyt ja lasivalaisimet, jalostavat oleskelu- ja toimistotilojamme.

3.3.3

Lasi suojaa elintarvikkeiden ja juomien laatua ja parantaa niiden säilyvyyttä. Lasiastiat parantavat ruokanautintoa ja tuovat estetiikkaa arkielämään. Lasi-ikkunat päästävät luonnonvalon koteihimme ja toimistoihimme. Lasia käytetään kodin ja toimiston varusteissa ja sähkölaitteissa, kuten uunien ovissa, liesissä, televisioissa, tietokoneen näytöissä ja älypuhelimissa.

3.4   Digitaalinen Eurooppa

Eurooppalaisissa tehtaissa tehdään jo ohuinta mahdollista lasia, jota käytetään näytöissä, älypuhelimissa, tableteissa ja muissa (kosketus)näytöissä. Lasikuituoptiset johdot ja kaapelit mahdollistavat laajamittaisen ja jopa mannertenvälisen datasiirron sekä mikroliitännät sähkölaitteissa ja siruissa.

4.   Lasi energiaintensiivisenä alana

4.1

Uusia uuneja rakennetaan ja muokataan vähitellen joka vuosi paljon energiatehokkaamman innovatiivisen vähähiilisen teknologian omaksumiseksi. Teollisuus vähentää energiankulutustaan jatkuvasti hyödyntämällä hukkalämmön talteenottoteknologiaa ja orgaanista Rankine-prosessiteknologiaa, lisäämällä lasimurskeen käyttöä ja muita symbioottisia teknologioita. Lasitehtaissa käyttöön otettavat uudet energianhallintajärjestelmät ja -tekniikat auttavat parantamaan energiatehokkuutta.

4.2

Energian käytön vähentäminen lasialalla on jatkunut jyrkkänä lähes 100 vuotta ja on nyt saavuttamassa termodynaamisen rajansa.

4.3

Koska lasialan hiilidioksidipäästöt liittyvät suoraan käytettyyn energiaan, energiatehokkuusparannukset vähentävät hiilidioksidipäästöjä. Parannukset ovatkin johtaneet selviin vähennyksiin hiilidioksidipäästöissä. Esimerkiksi Ranskan lasiteollisuudessa, joka on melko monipuolista ja pitkälle kehittynyttä, hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 70 prosentilla vuodesta 1960 vuoteen 2010.

4.4

Jotta voitaisiin seurata lasiteollisuuden edistystä muihin energiaintensiivisiin aloihin verrattuna, olisi kehitettävä kohdennetumpaa tukea alalle yleensä ja sen alasektoreille sekä kullekin jäsenvaltiolle.

4.5   Miten saavuttaa ilmasto- ja hiilineutraalius

4.5.1

Lasiala on lähes saavuttanut termodynaamisen rajansa, mikä tarkoittaa sitä, että merkittävät hiilidioksidipäästöjen vähennykset eivät enää ole mahdollisia nykytekniikoilla ja maakaasun poltolla. Nyt on tehtävä energiakäänne ja lisättävä kierrätystä entisestään lasintuotannossa niillä alueilla, missä se on mahdollista.

4.5.2   Vihreä sähkö

Sähkö on toinen lupaava mahdollisuus lasintuotannon irrottamiseksi hiilestä. Parhaillaan on kehitteillä demonstraatiohanke Furnace for the Future. Se olisi maailman ensimmäinen suuri hybridisähkökäyttöinen pakkauslasiuuni. Pakkauslasi- ja käyttölasialoilla on jo käytössä pienempiä sähköuuneja. Kuten vedyn kohdalla, myös vihreän sähkön kapasiteettia on vielä kehitettävä.

4.5.3   Vihreä vety

Vety on erittäin lupaava vaihtoehto maakaasulle. Lasialalla tutkitaan jo vetyuunivaihtoehtoa. Kuluu kuitenkin vielä useita vuosia, ennen kuin ensimmäinen kilpailullisesti kannattava vetykäyttöinen uuni voidaan ottaa käyttöön ja ennen kuin tarjolla on riittävästi vedyn tuotanto- ja kuljetuskapasiteettia.

4.5.4   Kierto

Kun lasia sulatetaan maakaasu-uunissa, 80 prosenttia hiilidioksidista vapautuu maakaasun poltosta ja 20 prosenttia ensiöraaka-aineista. Kun ensiöraaka-aineet korvataan kierrätyslasilla (lasimurske), ei tarvita ensiöraaka-aineita, jätettä ja hiilidioksidia syntyy vähemmän ja säästyy energiaa. On mahdollista saavuttaa saumaton lasin kierto (5) ja kierrättää enemmän lasia kulutuksen jälkeen. Sekä rakennusalan että autoteollisuuden lasinvalmistuksessa testataan parhaillaan useita aloitteita ja malleja keräyksen kehittämiseksi. Olisi harkittava lasin ja lasitusten irrottamista rakennuksista ennen purkamista ja asetettava materiaalikohtainen keräystavoite täydentämään rakennus- ja purkujätettä koskevaa yleistä tavoitetta, joka on tehoton lasin kaltaisten kevyiden materiaalien osalta. Tarvitaan erilliset keräysjärjestelmät korkean laadun varmistamiseksi, jotta kierrätysmateriaalin osuus lasituotteissa saadaan korkeaksi.

4.5.5   Esteet ja haasteet

Energiakäänne nostaa toimintakustannuksia (OPEX) ja pääomavaatimuksia (CAPEX). EU:n politiikalla on tuettava alan investointeja, jotta siirtymä voi onnistua, ja on varmistettava, että teollisuus ei joudu kilpailemaan EU:n markkinoiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Lisäksi toimiin on ryhdyttävä nyt, sillä uunien käyttöikä on noin 10–15 vuotta (pakkauslasi) tai 15–20 vuotta (tasolasi). Niinpä jäljellä on vain kaksi sukupolvea uuneja ennen ratkaisevaa vuotta 2050.

5.   Lasiteollisuus EU-politiikassa

5.1

Vihreä elpyminen: Vihreän kehityksen ohjelmalla, EU:n perusparannusaallolla, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä, kestävällä liikennepolitiikalla ja kiertotalousaloitteilla olisi tuettava tehokkaasti vähähiilisiin lasituotteisiin siirtymistä.

5.2

Uudet energialähteet: Olisi tuettava ja rakennettava uusiutuvista energialähteistä saatavan vihreän sähkön ja vihreän vedyn kapasiteettia ja turvattava biokaasun saatavuus. Lisäksi olisi tuettava tuuli- ja aurinkovoiman osuutta energiayhdistelmässä.

5.3

T&K: Annetaan julkista tukea ja rahoitusta T&K- ja demonstraatiohankkeille (6), kuten EU:n päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastolle, jotta voidaan irrottaa tuotanto hiilestä ja kehittää energiatehokkaita uuneja yhä pidemmälle. Rahastoon kohdistui valtava kiinnostus ensimmäisen ehdotuspyynnön yhteydessä, ja tämän odotetaan toistuvan myös myöhempien ehdotuspyyntöjen osalta.

5.4

Käyttöönotto markkinoilla: Tarvitaan mekanismeja, joilla tuetaan vähähiilisten lasituotteiden käyttöönottoa markkinoilla, jotta varmistetaan vähähiiliseen tuotantoon kohdistettujen investointien tuottavuus. Olisi tuettava muovin korvaamista kestävillä lasivaihtoehdoilla vähittäiskaupassa, kodeissa, hotelli- ja ravintola-alalla, noutoateriapalveluissa ja mukaan ostettavissa elintarvikkeissa ja juomissa, jotta voidaan siirtyä lineaarisista talousmalleista kiertotalousmalleihin.

5.5

EU:n perusparannusaalto: Tuetaan perusparannusaaltoon kuuluvia toimenpiteitä, joilla voidaan kannustaa käyttämään hiilidioksidia lisäämättömiä tuotteita energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi niin rakennuksissa kuin liikenteessäkin. Nostetaan energiatehokkuustavoitetta ja tehdään siitä sitova EU:n tasolla, sillä tämä kannustaisi kunnostamaan julkisia rakennuksia ja nostaisi energiansäästövaatimusten tavoitetasoa. Tuetaan rakennusten kunnostamiseen käytettävissä olevan rahoituksen lisäämistä eri välineiden, kuten uuden sosiaalisen ilmastorahaston, kautta.

5.6

Kestävä liikenne: Tuetaan älykkäiden ja ilmastoneutraalien autojen vallankumousta liikenteessä ja julkisten liikennejärjestelmien laajentamista. Tässä yhteydessä huipputeknologiaan liittyvällä lasilla on tärkeä rooli.

5.7

Kestävyysajattelun mukaiset pakkaukset: Tuetaan siirtymistä epälineaarisista materiaaleista täysin kiertotalouteen soveltuvaan, uudelleenkäytettävään ja kierrätettävään lasiin, jotta voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista, ensiöraaka-aineiden hankintaa ja luonnonvarojen ehtymistä.

5.8

Kiertotalous: Tuetaan erilliskeräys- ja kierrätysinfrastruktuuria, valmiuksien vahvistamista ja tekniikoita, joiden avulla varmistetaan, että mahdollisimman suuri määrä mahdollisimman korkealaatuista kertaalleen kulutettua lasia päätyy kierrätyksen kautta takaisiin uusiin lasituotteisiin. Kannustetaan julkisen ja yksityisen sektorin arvoketjujen kumppanuuksiin, jollainen on esimerkiksi pakkauslasin Close the Glass Loop -alusta (7), yhteistyön tekemistä varten.

5.8.1

Erityisesti rakennus- ja purkujätteen alalla olisi toteutettava toimia, jotta käytöstä poistettavan rakennuslasin potentiaali voidaan hyödyntää.

5.8.2

Lasipakkausten laajan uudelleenkäytön ja pakkauslasin korkean kierrätysasteen on osoitettu vähentävän lasipakkausjärjestelmien ympäristövaikutuksia ja parantavan resurssitehokkuutta. Kertakäyttölasin kierrätystä koskevien laajennettujen tuottajavastuujärjestelmien lisäksi alalla on otettu käyttöön vapaaehtoisia panttijärjestelmiä uudelleenkäytettäville lasipakkauksille korkeiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysasteiden saavuttamiseksi, ja eräillä Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioilla on kertakäyttöjuomapakkauksille pakolliset panttijärjestelmät. Vaikka kertakäyttöpakkausten pakollisia panttijärjestelmiä pidetään tehokkaana keinona estää roskaamista ja saavuttaa juomapakkausten korkeat kierrätysasteet, ETSK katsoo, että muita lasipakkauksia (ei pelkästään juomapakkauksia) koskevat kertakäyttölasin panttijärjestelmät eivät sovi yhteen hyvin toimivien laajennetun tuottajavastuun järjestelmien kanssa, jotka ovat osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi keräystä ja kierrätystä ajatellen ja joiden avulla saavutetut kierrätysasteet ovat hyvin korkeita.

5.8.3

Kertakäyttöisen pakkauslasin keräämiseksi suuremmassa määrin olisi tuettava laajennettuja tuottajan vastuujärjestelmiä. Ne ovat sekä ympäristön kannalta että taloudellisesti paljon tehokkaampia kuin panttipalautusjärjestelmät, kun on kyse kertakäyttöpakkauksista.

5.9

Digitalisaatio: Tuetaan tehokkaalla EU:n teollisuuspolitiikalla ja ekosysteemejä kehittämällä teollisuutta ja työntekijöitä, jotka luovat digitaalista Eurooppaa (kuituoptiikka, kosketusnäytöt, muut näytöt, anturit), ottaen huomioon kaikki edellä mainitut haasteet ja unohtamatta lasialan alasektoreiden erityispiirteitä.

5.10   Euroopan markkinoiden kilpailukyvyn turvaaminen

5.10.1

Lasialan energiakäänne vie aikaa, ja siirtymän kuluessa hyvin korkeat ja yhä nousevat energiakustannukset luovat lasialalle erittäin haastavan tilanteen. Tällä hetkellä energian osuus on noin 25–30 prosenttia lasin tuotantokustannuksista tuotteesta ja hinnan vaihtelusta riippuen.

5.10.2   Valtiontuki

Kaikkien lasialan alasektoreiden olisi voitava hyötyä CAPEX- ja OPEX-tulivälineistä, kuten modernisaatiorahastosta, EU:n rakennerahastoista ja päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastosta. Lasiala olisi jätettävä energiaverodirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle, mutta se olisi sisällytettävä sähkökompensaatiota koskevan ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan. Lisäksi sen pitäisi hyötyä hiilen hinnanerosopimuksista, jotta se voi investoida vähähiilisiin tuotantoprosesseihin. Ennen kaikkea erityislasi olisi lisättävä valtiontukeen oikeutettuun ilmastoluetteloon.

5.10.3

Kilpailukyky maailmanmarkkinoilla

5.10.3.1

Kolmansien maiden epäterveisiin kaupan käytäntöihin on puututtava nopeasti tehokkailla kauppapoliittisilla välineillä.

5.10.3.2

Jatkuvalla valulla tuotettavan ohuen lasikuidun ala on kärsinyt markkinoiden vääristymisestä, koska Aasiasta on tuotu runsaasti polkumyynnin ja tukien turvin tuotettua lasikuitua. On ryhdyttävä kiireellisesti soveltamaan säännösten kiertämisen vastaisia toimenpiteitä, esimerkiksi tuontiin Egyptistä ja Bahrainista.

5.10.3.3

Lasiteollisuus, joka tuottaa tuulilaseja autoteollisuudelle, kärsii myös kovasta kilpailusta pääasiassa kiinalaistuottajien kanssa. Alemmat ympäristö- ja hiilidioksidipäästövaatimukset yhdistettyinä alhaisempiin palkkoihin ja huonompiin työoloihin johtavat epäreiluun kilpailuun, jonka seurauksena eurooppalaiset autonvalmistajat saattavat lisätä tuontia Kaukoidästä. Tämä lisää maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä.

5.10.3.4

Eurooppa on lasipakkausten johtava tuottaja maailmassa. Ala palvelee EU:lle olennaisen tärkeää elintarvike- ja juoma-alaa, joka on EU:n suurin elinkeinoala. Lisäksi lasin osuus ulkomaankaupasta on arviolta 250 miljardia euroa: tämä kattaa tuotteet, jotka pakataan tai todennäköisesti pakataan lasipakkauksiin. Tämä tuottaa EU:lle enemmän vientituloja kuin muovihartsit ja pelletit, orgaaniset kemikaalit ja ilma-alukset.

5.11   Siirtymän oikeudenmukaisuuden varmistaminen

Olisi kannustettava ja tuettava elinikäistä oppimista ja kouluttautumista, jotta työvoima sopeutuisi uuden teknologian ja prosessien asettamiin vaatimuksiin ja jotta voitaisiin tarjota turvatumpia työpaikkoja niin lasialalla kuin laajemminkin työmarkkinoilla. Työntekijät olisi osallistettava siirtymään, ja siksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua olisi tuettava kaikilla tasoilla EU:n lainsäädännöllä.

5.12   Lainsäädännön vakaus ja oikeusvarmuus

5.12.1

Hiilivuoto: Päästökauppajärjestelmän kautta toteutettavat tehokkaat hiilivuototoimenpiteet olisi säilytettävä, jotta voidaan auttaa teollisuutta saavuttamaan EU:n ilmastoneutraaliustavoite siirtymävaiheessa ja luodaan ja säilytetään tasapuoliset toimintaedellytykset eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla.

5.12.2

Hiilirajamekanismi: ETSK kannattaa hiilirajamekanismin harkittua käyttöönottoa WTO:n sääntöjen mukaisesti, mutta siihen tulisi sisällyttää ratkaisu vientiä varten ja sen olisi täydennettävä vertailuarvojen noudattamiseen perustuvaa ilmaisjakoa ainakin vuoteen 2030 asti, jotta yritykset voivat keskittyä vähähiilisiin investointeihin ja arvioida hiilirajamekanismin tehokkuutta.

5.12.3

Luokitus: Komitea suhtautuu myönteisesti työhön, jota on tehty EU:n kestävyysluokituspaketissa yksityisen rahoituksen ohjaamiseksi kestävyysperiaatteiden mukaisiin toimintoihin, mutta katsoo, että olisi pohdittava lasinvalmistuksen roolia ja panosta ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen lieventämisessä.

5.12.4

Kiertotalous: Komitea suhtautuu myönteisesti kiertotaloutta koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan ja kehottaa, että lasi on tunnustettava kattavasti pysyväksi materiaaliksi, joka säilyy tuottavana talouksissa, ja että aloitteita lasin kierron parantamiseksi on tuettava laajalti.

5.12.5

55-Valmiuspaketti: Paketti esiteltiin samaan aikaan, kun käsillä olevaa lausuntoa oltiin laatimassa. Siinä ehdotetaan lukuisien olemassa olevien ehdotusten muuttamista (päästökauppadirektiivi, energiaverodirektiivi, uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi jne.) ja esitellään muutamia uusia ehdotuksia (kuten hiilirajamekanismia koskeva ehdotus). Komitea kehottaa komissiota arvioimaan huolellisesti paketin vaikutuksia lasiteollisuuteen. Kun otetaan huomioon monille eri aloille esitettyjen muutosten laajuus, on ratkaisevan tärkeää varmistaa eri säädösten johdonmukaisuus ja välttää mahdolliset ristiriidat. Paketilla olisi tuettava teollisuutta energiasiirtymässä sekä varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset sellaisten EU:n ulkopuolelta tulevien kilpailijoiden kanssa, joiden hiilikustannukset eivät ole samanlaiset kuin EU:ssa.

---

(1)  Lähde: Eurostat ja FERVER.

(2)  Lähteenä on käytetty TNO:n raporttia vuodelta 2019: Glazing potential: energy savings and CO2 emission reduction – Glass for Europe.

(3)  Furnace for the Future, https://feve.org/about-glass/furnace-for-the-future/

(4)  Glass for Europe – 2050: Flat glass in climate-neutral Europe – 2019, https://glassforeurope.com/wp-content/uploads/2020/01/flat-glass-climate-neutral-europe.pdf

(5)  Close the Glass Loop, https://closetheglassloop.eu/

(6)  Lasiteollisuudella on useita hiilestä irtautumisen strategioita, kuten siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuustoimenpiteet, vähähiiliset raaka-aineet, kierrätetyn lasin käyttöönotto, liikenne ja logistiikka.

(7)  Close the Glass Loop, www.closetheglassloop.eu