Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jätteiden siirroista sekä asetusten (EU) N:o 1257/2013 ja (EU) 2020/1056 muuttamisesta”

(COM(2021) 709 final – 2021/0367 (COD))

(2022/C 275/15)

Esittelijä:

Anastasis YIAPANIS

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 22.11.2021 neuvosto, 1.12.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 ja 304 artikla
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	9.2.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	23.2.2022
Täysistunnon nro	567
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	160/2/0

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen uudeksi asetukseksi ja siihen liittyvään tiedonantoon ja pitää ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua EU:n ensisijaisena tavoitteena. Unionissa tuotettu jäte olisi kierrätettävä unionissa ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla, jos se vain on teknisesti mahdollista.

1.2

ETSK kehottaa jäsenvaltioita ottamaan mahdollisimman pian käyttöön sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän (EDI), sopimaan yhdenmukaisista perusteista ennakkohyväksyntämenettelyjä varten ja valtuuttamaan komissio antamaan delegoituja säädöksiä yhteistä jäteluokitusta varten. Operatiivisten valmiuksien parantamiseen olisi tarjottava välittömästi varoja ja teknistä apua.

1.3

On kiireesti tarpeen siirtyä uusiin liiketoimintamalleihin, jotka antavat maapallolle enemmän kuin mitä ne ottavat. Työterveyttä ja -turvallisuutta sekä työoloja on suojeltava ja valvottava asianmukaisesti. ETSK kehottaa investoimaan työntekijöiden koulutukseen ESR+:n erityismäärärahoilla.

1.4

ETSK kehottaa lisäämään rahoitusmahdollisuuksia EU:n kierrätyslaitosten perustamiseksi ja/tai nykyaikaistamiseksi sekä innovatiivisten teknologioiden kehittämiseksi jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten. Kierrätyskapasiteetin lisääminen EU:n rajojen sisällä auttaa pienentämään hiili- ja ympäristöjalanjälkeä ja lisää alan työllisyyttä.

1.5

ETSK katsoo, että yhdenmukaistetun rahoitusvakuuslaskelman tulisi kattaa selvästi kaikki jätteiden siirrosta aiheutuvat riskit, mutta se ei saa rasittaa liikaa yrityksiä eikä etenkään pk-yrityksiä.

1.6

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen kolmannen osapuolen suorittamista tarkastuksista, jotka toteutetaan EU:hun sijoittautuneiden tai pätevien EU:n ilmoitettujen laitosten valtuuttamien tarkastajien johdolla laitos- ja maakohtaisesti, ja katsoo, että työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen olisi oltava tarkkailijoina menettelyissä. Lisäksi olisi vahvistettava seuranta-, valitus- ja seuraamusmenettelyjä.

1.7

ETSK peräänkuuluttaa enintään kahden vuoden siirtymäkautta asetuksen hyväksymisen jälkeen. Lisäksi määräaika, jonka kuluessa kauttakulkumaan toimivaltaisten viranomaisten on esitettävä perustellut vastalauseet hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden suunnitellusta siirrosta, olisi lyhennettävä kymmeneen päivään, ja samaa siirtoa koskevien vastalauseiden esittäminen olisi oltava mahdollista vain kerran.

1.8

Komitea kehottaa laajentamaan EDI-järjestelmän koskemaan kaikkia vientiin, tuontiin ja kauttakuljetukseen tarkoitettuja jätteiden siirtoja. Järjestelmän olisi oltava toiminnassa mahdollisimman pian, jopa ennen Euroopan komission ehdottamaa kahden vuoden määräaikaa. Sen vuoksi tarvitaan riittävästi henkilöstöä ja teknisiä resursseja.

1.9

ETSK katsoo, että laadukkaan kierrätettävän jätteen vienti ja erityisesti sellaisten jätteiden vienti, jotka sisältävät paljon kriittisiä raaka-aineita, haittaa EU:n kestävyyttä ja heikentää sen maailmanlaajuista kilpailukykyä. Jätehuoltoinfrastruktuuriin on investoitava erityisesti maissa, joissa on käynnistetty rikkomusmenettelyjä. Jätteen vientimääristä olisi tehtävä perusarviointi, jotta voidaan havaita muutokset jätteiden siirrossa ja suojella näin EU:ta sekä tukea vihreän kehityksen ohjelmassa ja kiertotalouden toimintasuunnitelmassa määritettyjen EU:n tavoitteiden saavuttamista.

1.10

Kaikkien OECD:n jäsenmaiden ja OECD:n ulkopuolisten maiden olisi täytettävä samat tiukat ympäristösitoumuksia koskevat kriteerit, jotka on vahvistettu EU:ssa, ja olisi esitettävä todisteet siitä, että kaikki vastaanottavat maat käsittelevät jo omat jätteensä ympäristön kannalta kestävällä tavalla EU:n normeja sekä ILO:n keskeisiä yleissopimuksia ja työelämän normeja vastaavasti.

1.11

ETSK kannattaa tarkastus- ja tutkintamenettelyjen täytäntöönpanoa, kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä keskenään ja unionin kanssa ja peräänkuuluttaa yhdenmukaistettua seuraamusjärjestelmää, joka on tehokas ja oikeassa suhteessa rikkomukseen. Ei-luottamukselliset tiedot olisi asetettava julkisesti kaikkien asianomaisten osapuolten, kuten työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen, kuntien ja kansalaisten, saataville.

1.12

Valmistajia on kannustettava suunnittelemaan tuotteensa siten, että ne soveltuvat uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Tarvitaan kansallisia ja eurooppalaisia strategioita, joihin osallistetaan työmarkkinaosapuolet, pk-yritysten edustajat ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, ja niitä on edistettävä yhteistyöfoorumien kautta. Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi (1) on tästä erinomainen esimerkki.

1.13

ETSK kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan mahdollisuutta perustaa uusioraaka-ainemarkkinoiden seurantakeskus, jolla olisi neuvoa-antava rooli suhteessa Euroopan komissioon ja joka voisi analysoida ja suositella alakohtaisia kehityspolitiikkoja ja keinoja nykyisten pullonkaulojen poistamiseksi sekä arvokkaiden uusioraaka-aineiden pitämiseksi EU:ssa.

1.14

Lopuksi komitea kehottaa tekemään perusteellisen vaikutustenarvioinnin asetuksen täytäntöönpanosta viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

2.   Johdanto ja yleiset huomiot

2.1

Metallien, mineraalien, biomassan ja fossiilisten polttoaineiden kaltaisten materiaalien kulutuksen odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä (2), mikä puolestaan johtaa luonnollisesti siihen, että vuotuinen jätemäärä kasvaa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä (3). Korkean tulotason maat ovat maailman suurimpia jätteiden viejiä, kun taas kehitysmaat ovat suurimpia tuojia (4).

2.2

Valmistajat käyttävät noin 40 prosenttia kokonaistuotantokustannuksista raaka-aineisiin. Tällä hetkellä vain 12 prosenttia EU:n teollisuudessa käytetyistä materiaaliresursseista on peräisin kierrätetyistä tuotteista ja kierrätysmateriaaleista (5). Suurin este uusioraaka-aineiden käytölle on niiden korkea hinta ensiöraaka-aineisiin verrattuna.

2.3

Euroopan komissio julkaisi 17. marraskuuta 2021 ehdotuksen asetukseksi jätteiden siirroista ja asetusten (EU) N:o 1257/2013 (6) ja (EU) 2020/1056 (7) muuttamisesta (”asetus”). Se korvaa 15 vuotta vanhan jätteiden siirroista annetun asetuksen (EY) N:o 1013/2006 (8) Euroopan parlamentin (9) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (10) pyydettyä sen tarkistusta, ja se perustuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (11) ja kiertotalouden toimintasuunnitelmassa (12) ilmoitettuihin tavoitteisiin.

2.4

Jätteen määrän kasvu ja talouden kehitys ovat lisänneet jätteiden vientiä EU:sta kolmansiin maihin, mikä puolestaan on aiheuttanut joitakin kielteisiä ympäristö- ja terveysvaikutuksia vastaanottomaissa. Asetuksen tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen tarkoitetun jätteen EU:n sisäisiä siirtomenettelyjä, ottaa käyttöön selkeitä sääntöjä jätteiden viennille, tuonnille ja kauttakuljetukselle sekä panna täytäntöön EU:n nykyinen kehys laittomien siirtojen estämiseksi.

2.5

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen uudeksi asetukseksi ja siihen liittyvään tiedonantoon ja pitää ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua EU:n ensisijaisena tavoitteena. EU:n olisi ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä voitava käsitellä alueellaan tuotetut jätteet sen sijaan että se vie niitä muihin maihin. On kiireesti tarpeen siirtyä uusiin liiketoimintamalleihin, jotka antavat maapallolle enemmän kuin mitä ne ottavat, ja tätä on täydennettävä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kestävällä toiminnalla. Olisi ensisijaisesti investoitava edelleen ympäristöä säästäviin jätehuoltoinfrastruktuureihin, erityisesti maissa, joissa on käynnistetty rikkomusmenettelyjä.

2.6

Talouden kannalta jätteellä voi olla merkittävää arvoa uusioraaka-aineiden talteenottoa ajatellen, sillä se edistää EU:n kiertotaloutta, vähentää riippuvuutta tietyistä primaariraaka-aineista ja alentaa samalla primaariraaka-aineiden tuottamiseen Euroopassa tarvittavaa energiankulutusta sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi ETSK katsoo, että laadukkaan kierrätettävän jätteen vienti ja erityisesti sellaisten jätteiden vienti, jotka sisältävät paljon kriittisiä raaka-aineita, on vahingoksi EU:n kestävyydelle ja heikentää se maailmanlaajuista kilpailukykyä, kun ulkoisille kilpailijoille annetaan arvokkaita resursseja.

3.   EU:n sisäiset jätteiden siirrot

3.1

Komission järjestämästä sidosryhmien kuulemisesta kävi ilmi, että on tarvetta — ilmoitusmenettelyjen digitalisoinnille — nopeutetun menettelyn päivittämiselle — jätteen luokittelua ja rahoitusvakuuksien laskentaa koskeville yhteisille ja avoimille säännöille — yhdenmukaisuudelle läheisyysperiaatteen ja jätehierarkian kanssa.

3.2

Vuoden 2006 asetuksen hajanainen täytäntöönpano eri puolilla EU:ta on johtanut pitkiin EU:n sisäisiin jätteiden siirtomenettelyihin ja jatkuvaan byrokratiaan. Tämä aiheuttaa viivästyksiä ja taloudellisia menetyksiä talouden toimijoille, mikä vähentää niiden halukkuutta siirtää jätteitä materiaalien hyödyntämistä varten EU:n sisällä.

3.3

ETSK katsoo, että silloin kun se on teknisesti mahdollista, unionissa tuotettu jäte olisi kierrätettävä unionissa ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla ja aina ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnormeja noudattaen. Suurempi määrä sisäisesti siirrettävää jätettä ja nopeammat menettelyt tehostavat kiertotaloutta unionissa, edistävät EU:n kilpailukykyä ja strategista riippumattomuutta ja luovat perustan uusille työpaikoille.

3.4

Kierrätyskapasiteetin lisääminen EU:n rajojen sisällä on äärimmäisen tärkeää, ja se auttaa pienentämään hiili- ja ympäristöjalanjälkeä. Se voisi myös lisätä työllisyyttä tällä alalla. Euroopan komission esittämät luvut, joiden mukaan kierrätys- ja uudelleenkäyttöaloilla syntyy 9 000–23 000 uutta työpaikkaa, ovat lupaavia ja voivat olla vielä suurempia, jos kierrätyskapasiteettia lisätään asianmukaisesti.

3.5

Komitea pitää täysin kestämättömänä sitä, että jotkin jäsenvaltiot turvautuvat edelleen paperipohjaisiin menettelyihin ja että joskus jopa saman jäsenvaltion alueilla on erilaisia tulkintoja täytäntöönpanomenettelyistä. ETSK kehottaakin jäsenvaltioita ottamaan mahdollisimman pian käyttöön Euroopan komission ehdottamat digitaaliset ratkaisut ja varmistamaan sujuvan siirtymisen yhdenmukaistettuun ja avoimeen eurooppalaiseen kehykseen, sopimaan yhdenmukaistettujen kriteerien hyväksymisestä ennakkohyväksyntämenettelyjä varten ja valtuuttamaan komission antamaan delegoituja säädöksiä yhteistä jäteluokitusta varten. Operatiivisten valmiuksien lisäämiseen olisi tarjottava välittömästi varoja ja teknistä apua.

3.6

Komissio ehdottaa jätteiden siirtoa koskevan rahoitusvakuuslaskentamenettelyn yhdenmukaistamista. ETSK on tyytyväinen siihen, että tämä lisää ennakoitavuutta yritysten kannalta, mutta kehottaa laskemaan nämä määrät oikeasuhteisesti tavalla, joka ei aiheuta lisärasitetta talouden toimijoille. ETSK katsoo, että rahoitusvakuuden olisi katettava selvästi kaikki jätteiden siirrosta aiheutuvat riskit, mutta se ei saa rasittaa liikaa yrityksiä, varsinkin kun prosessiin osallistuu monia pk-yrityksiä, joiden varat ovat rajalliset.

3.7

Lopuksi ETSK kehottaa lisäämään Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia EU:n kierrätyslaitosten perustamiseksi ja/tai nykyaikaistamiseksi sekä innovatiivisten tekniikoiden kehittämiseksi jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten. Kierrätyksestä peräisin olevien raaka-aineiden loppumarkkinat on kehitettävä viipymättä, jotta voidaan luoda täysin toimivat uusioraaka-ainemarkkinat ja muuntaa käytöstä poistetut tuotteet uudeksi raaka-aineeksi tuotantoa varten. EU:n olisi myös parannettava kierrätettyjen materiaalien saatavuutta ja laatua siten, että materiaali säilyttäisi ominaispiirteensä kierrättämisen jälkeen ja sillä voitaisiin korvata primaariraaka-aineita myöhemmässä käytössä. Tämä johtaa jalostuskapasiteetin lisääntymiseen unionissa, uusiin laadukkaisiin ja vihreisiin työpaikkoihin sekä mahdollisuuteen tunnistaa raaka-ainetyypit, joista syntyy arvotonta jätettä, ja poistaa tai korvata ne pitkällä aikavälillä.

4.   Jätteiden vienti, tuonti ja kauttakuljetukset

4.1

Viimeisten 17 vuoden aikana kolmansiin maihin viedyn jätteen määrä on kasvanut 75 prosenttia noin 33 miljoonaan tonniin vuodessa (13), ja hyvin usein on kiinnitetty vain vähän tai ei ollenkaan huomiota siihen, miten vastaanottavat laitokset toimivat ja käsittelevät jätteitä. Tuodun jätteen määrä on 16 miljoonaa tonnia vuodessa, ja 70 miljoonaa tonnia jätettä kaupataan EU:n sisällä.

4.2

EU on osapuolena yli 80 vapaakauppasopimuksessa, joista noin 40 ei ole vielä voimassa tai niistä neuvotellaan parhaillaan. ETSK pitää erittäin epäasiallisena sitä, että vain kahdessa niistä mainitaan nimenomaisesti kiertotalous (14), ja kehottaa keskittymään laajemmin kestävää kehitystä koskevien lukujen vahvistamiseen kaikissa nykyisissä ja tulevissa vapaakauppasopimuksissa ja varmistamaan niiden tehokas täytäntöönpano.

4.3

Kiinan, Intian, Thaimaan, Vietnamin ja Malesian melko vähän aikaa sitten asettamat muovijätteen kauppaa koskevat rajoitukset ovat tuoneet esiin EU:n liiallisen riippuvuuden ulkomaisesta jätteen käsittelystä. Kestämätön riippuvuus jätteiden viennistä tekee EU:n talouden alttiiksi toimitusketjujen häiriöille.

4.4

Jätteiden viennissä olisi noudatettava kaikilta osin avoimuussääntöjä ja tarjottava julkisesti saatavilla olevaa tietoa ympäristön kannalta kestävistä vastaanottajamaan jätehuoltonormeista. ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen kolmannen osapuolen suorittamasta EU:n ulkopuolella sijaitsevien jätteenkäsittelylaitosten tarkastuksista ja katsoo, että niihin olisi sisällytettävä yksityiskohtaisia sääntöjä ympäristöjalanjäljestä ja työoloista. Uudelleenkäyttöön tarkoitettuja tuotteita siirrettäessä olisi säilytettävä saastuttaja maksaa -periaate, ja laajennetun tuottajavastuun maksujen olisi seurattava tuotteen mukana, koska kuluttajat ovat maksaneet ne jätevaiheen kattamiseksi riippumatta siitä, missä se tapahtuu. Lisäksi työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen olisi oltava osallisina tarkastusmenettelyissä, ja avoimen datan infrastruktuureja on rahoitettava ja ne on asetettava saataville. Kansalaisjärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien valitusmekanismeja olisi vahvistettava.

4.5

ETSK kehottaa EU:hun sijoittautuneita tai EU:n ilmoitettujen laitosten valtuuttamia päteviä tarkastajia toteuttamaan laitos- ja maakohtaisia tarkastuksia sen varmistamiseksi, että jätteen vastaanottajana olevassa maassa noudatetaan EU-maissa sovellettavia ihmisten terveyttä koskevia ja ympäristö- ja sosiaalinormeja. Tarvitaan yksityiskohtaisempia tarkastusmenettelyjä, ja on vahvistettava seurantakriteerit, valitusmenettelyt ja seuraamukset. Lisäksi on määritettävä (määrään ja riskiin perustuvat) kriteerit, joiden perusteella voidaan käynnistää tarkastuksia.

4.6

Komitea kannustaa pk-yrityksiä toteuttamaan kolmansissa maissa sijaitsevia laitoksia koskevia tarkastusmenettelyjä tuottajavastuujärjestöjen kautta, sillä sen pitäisi keventää tällaisiin toimiin liittyvää taloudellista taakkaa. Työterveyttä ja -turvallisuutta sekä työoloja on suojeltava ja valvottava asianmukaisesti. Investoinnit työntekijöiden koulutukseen ja taitotietoon olisi katettava ESR+:n erityismäärärahoilla.

4.7

ETSK toteaa, että viranomaiset ja talouden toimijat tarvitsevat jonkin verran sopeutumisaikaa voidakseen soveltaa ja noudattaa uusia sääntöjä. ETSK katsoo kuitenkin, että ehdotettu kolmen vuoden määräaika asetuksen voimaantulon jälkeen ei ole kunnianhimoinen, ja toivoo enintään kahden vuoden siirtymäkautta.

4.8

Euroopan komissio on ehdottanut 30 päivän määräaikaa, jonka kuluessa kauttakulkumaan toimivaltaisten viranomaisten on esitettävä perustellut vastalauseet hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden suunnitellusta siirrosta. ETSK katsoo, että toimivuuden varmistamiseksi ja tarpeettomien viivästyksien välttämiseksi määräaikaa olisi lyhennettävä kymmeneen päivään. Lisäksi ETSK kehottaa ottamaan käyttöön selkeän rajoituksen, jolla näitä viranomaisia estetään vastustamasta samaa siirtoa useammin kuin kerran.

4.9

Komitea kehottaa laajentamaan EDI-järjestelmän koskemaan kaikkia vientiin, tuontiin ja kauttakuljetukseen tarkoitettuja jätteiden siirtoja. Tämä on ainoa keino varmistaa näiden prosessien jäljitettävyys ja avoimuus siten, että niissä noudatetaan samoja sääntöjä kuin sisäisissä siirroissa. Komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä kaikin tavoin siihen, että järjestelmä saadaan käyttöön mahdollisimman pian, jopa ennen ehdotettua kahden vuoden määräaikaa. Tätä varten ETSK peräänkuuluttaa riittäviä henkilö- ja teknisiä resursseja.

4.10

Se, että tietyt kohdemaat voidaan vapauttaa velvollisuudesta osoittaa, missä määrin ne täyttävät ihmisten terveyttä ja ympäristöä koskevat keskeiset vaatimukset, pelkästään sillä perusteella, että ne ovat OECD:n jäseniä, on uudistuksen hengen vastaista ja voi heikentää koko järjestelmää. ETSK katsoo, että OECD:n jäsenmaiden ja OECD:n ulkopuolisten maiden olisi noudatettava jätteiden viennissä samoja tiukkoja ympäristösitoumuksia koskevia kriteerejä, jotka on vahvistettu EU:ssa. Lisäksi ETSK kehottaa vaatimaan todisteita siitä, että kaikki vastaanottavat maat käsittelevät jo omat jätteensä ympäristön kannalta kestävällä tavalla EU:ssa sovellettavaa käytäntöä vastaavasti sekä noudattavat ILO:n keskeisiä yleissopimuksia ja työelämän normeja.

5.   Jätteiden laiton kauppa

5.1

Vuoden 2006 asetuksen erilaiset täytäntöönpanomenettelyt eri jäsenvaltioissa ovat johtaneet jätteiden laittomien siirtojen lisääntymiseen. Lukuja on vaikea arvioida, mutta oletuksena on, että 30 prosenttia kaikista jätteiden siirroista Euroopassa on laittomia ja että niiden arvo on noin 9,5 miljardia euroa vuodessa (15).

5.2

Sidosryhmien kuulemisessa on käynyt ilmi, että jätteiden laittomien siirtojen torjuntamenettelyjen tehostamiselle on olemassa vahva kannatus. Jätteiden viennin, tuonnin ja kauttakulun tehostettu valvonta on tarpeen ympäristörikollisuuden ja laittoman kaupan torjumiseksi. ETSK suhtautuu myönteisesti tarkastus- ja tutkintamenettelyjen täytäntöönpanoon ja kannattaa niitä sekä kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä keskenään ja unionin kanssa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan uuden EU:n strategian 2021–2025 (16) mukaisesti. OLAFin osallistumisella voidaan kompensoida joidenkin jäsenvaltioiden henkilöstövajetta ja varmistaa tehokkaampi yhteistyökehys.

5.3

Jätteiden laiton kauppa on edelleen yksi vakavimmista ympäristörikoksista, ja sitä pidetään tuottoisana ja vähäriskisenä toimintana, jolla on tuhoisia seurauksia ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on todennut, että jätteiden laitonta kauppaa koskevien tunnistettujen laittomien tapausten havaitseminen on edelleen vähäistä ja että syytteeseenpanoaste on muita rikostyyppejä alhaisempi, ja seuraamukset eivät ole myöskään oikeasuhteisia ja varoittavia (17). Tämä johtuu pääasiassa siitä, että jätteiden siirtoketjut ovat hyvin monimutkaisia ja sen osoittaminen, että asianosaiset olivat tietoisia laittomasta toiminnasta, on vaikeaa erityisesti siksi, että jäte voi vaihtaa omistajaa ja maata useita kertoja ennen kuin se hävitetään laittomasti.

5.4

Teollisuuden sidosryhmillä ja kansalaisjärjestöillä on valmiudet seurata mahdollisia laittomia jätteiden siirtoja ja raportoida niistä, kunhan niillä on pääsy tietoihin. ETSK kehottaakin asettamaan ei-luottamukselliset tiedot kaikkien asianomaisten osapuolten, kuten työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen, kuntien ja kansalaisten, saataville. ETSK uskoo, että kattava tietojen keruu ja avoimuuden lisääminen tehostavat valvontaa ja vähentävät jätteiden laittomia siirtoja.

5.5

ETSK katsoo kuitenkin, että tunnistetut laittomat jätekauppiaat ja toimijat, joiden on todettu syyllistyneen inhimilliseen asiakirjavirheeseen, on erotettava aiempaan tapaan selvästi toisistaan erityisesti liitteen VII (18) osalta. ETSK peräänkuuluttaa yhdenmukaistettua seuraamusjärjestelmää, joka on tehokas ja oikeassa suhteessa rikkomukseen.

6.   Loppuhuomiot

6.1

Kaikille olisi nyt oltava selvää, että me tuotamme liikaa jätettä, samalla kun uusista luonnonvaroista on puutetta. ETSK kehottaa luomaan sääntelykehyksen, jolla kannustetaan kierrätettyjen materiaalien käyttöön, mikä puolestaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja estää arvokkaiden jätteiden päätymisen kaatopaikoille. Jätteen käyttö resurssina on kiertotalouden toimintasuunnitelman ytimessä, ja ETSK on jo todennut, että ”taloudellisen kehityksen erottamiseksi luonnonvarojen kulutuksesta ja siitä seuraavista ympäristövaikutuksista EU:n on asetettava itselleen kunnianhimoisia tavoitteita” (19).

6.2

Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti komitea kehottaa esittämään lainsäädäntöehdotuksia, joilla valmistajia kannustetaan suunnittelemaan tuotteensa siten, että ne soveltuvat uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, ja kehittämään kiertotalouden liiketoimintamalleja. Tähän siirtymään kannustavien ja tuotteiden ennenaikaista vanhenemista torjuvien eurooppalaisten ja kansallisten strategioiden ja lainsäädäntökehysten suunnitteluun on otettava mukaan työmarkkinaosapuolet, pk-yritysten edustajat ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot. Kiertotalouteen siirtyminen tarkoittaa yhtäältä tuotteiden arvon säilyttämistä taloudessa pidempään ja toisaalta uusioraaka-aineiden käytön lisäämistä. Sen vuoksi on erittäin tärkeää helpottaa innovatiivisten ratkaisujen saatavuutta jätteen muuntamiseksi uusioraaka-aineiksi, ja sitä on edistettävä verkkoalustojen (kuten Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin) ja parhaiden käytäntöjen jakamisen avulla.

6.3

ETSK katsoo, että EDI-järjestelmän käyttöönotto on välttämätöntä ja EU:n digitaalistrategian (20) mukaista, ja kehottaa panemaan sen nopeasti täytäntöön, koska se voi vähentää yritysten taloudellisia tappioita ja varmistaa nopeammat menettelyt ja laadunvalvonnan. ETSK katsoo myös, että sähköinen järjestelmä lisää avoimuutta ja tehokkuutta, parantaa tietojen jäljitettävyyttä, tarjoaa puitteet jäsenvaltioiden väliselle tiiviille yhteistyölle ja kannustaa kehittämään vakaat jätemarkkinat. Lisäksi komitea ehdottaa nykyaikaisen teknologian (esineiden internetin ja satelliittien) käyttöä valvontatarkoituksiin ja lohkoketjuteknologian käyttöä tietoturvatarkoituksiin.

6.4

On tehtävä selvä ero uudelleenkäytettäviksi ja kierrätettäviksi tarkoitettujen jätteiden siirtojen ja muulla tapaa hyödynnettäviksi – esimerkiksi poltettaviksi – tarkoitettujen jätteiden siirtojen välillä. On ehdottoman tärkeää, että alusta alkaen on käytettävissä oikeat tutkintavälineet ja selkeät kriteerit, joilla estetään verukkeiden pohjalta toteutetut jätteiden siirrot.

6.5

Komitea kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan mahdollisuutta perustaa uusioraaka-ainemarkkinoiden seurantakeskus, joka voisi analysoida ja suositella alakohtaisia kehityspolitiikkoja ja keinoja nykyisten pullonkaulojen poistamiseksi. Seurantakeskuksen toimintaan olisi otettava mukaan kaikki asiaankuuluvat eurooppalaiset sidosryhmät, ja sillä olisi oltava neuvoa-antava rooli suhteessa komissioon.

6.6

ETSK katsoo myös, että Euroopan komission olisi tehtävä perusteellinen vaikutustenarviointi asetuksen täytäntöönpanosta viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

---

(1)  https://circulareconomy.europa.eu/platform/en

(2)  OECD (2018), Global Material Resources Outlook to 2060.

(3)  Maailmanpankki: A Global Snapshot of Solid Waste Management to 2050.

(4)  Euroopan ympäristöpolitiikan instituutti: EU circular economy and trade.

(5)  Eurostat: Circular Economy in the EU.

(6)  EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1.

(7)  EUVL L 249, 31.7.2020, s. 33.

(8)  EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1.

(9)  Euroopan parlamentti: Waste Shipment Regulation Revision of Regulation (EC) No 1013/2006 on shipments of waste.

(10)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky” (EUVL C 220, 9.6.2021, s. 118).

(11)  COM(2019) 640 final.

(12)  COM(2020) 98 final.

(13)  Komission tiedonanto ”Meidän jätteemme, meidän vastuumme”.

(14)  Vapaakauppasopimukset Meksikon ja Uuden-Seelannin kanssa.

(15)  Kysymyksiä ja vastauksia EU:n uusista jätteiden siirtoja koskevista säännöistä.

(16)  Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva EU:n strategia vuosiksi 2021–2025.

(17)  Katsaus nro 04/2020: EU:n toimet muovijäteongelman ratkaisemiseksi.

(18)  Liite VII – Tiedot, jotka on liitettävä jätteiden siirtoihin.

(19)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ilmanlaadun sekä vesi- ja jätehuollon alalla” (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 33).

(20)  EU:n digitaalistrategia – Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa.