Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston suositukseksi monimuoto-oppimisesta laadukkaan ja osallistavan perus- ja keskiasteen koulutuksen edistämiseksi”

(COM(2021) 455 final)

(2022/C 105/19)

Yleisesittelijä:

Tatjana BABRAUSKIENĖ

Yleisesittelijä:

Michael MCLOUGHLIN

Lausuntopyyntö	neuvosto, 30.8.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan 4 kohta ja 166 artiklan 4 kohta
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen täysistunnossa	20.10.2021
Täysistunnon nro	654
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	152/0/0

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa todetaan seuraavaa: ”Koulutus on perusihmisoikeus ja lapsen oikeus.” ETSK suhtautuu myönteisesti myös siihen, että ehdotuksen tarkoituksena on panna täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja muita tärkeitä EU:n aloitteita (1), joilla pyritään tehostamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta laadukkaasta ja osallistavasta koulutuksesta voisi tulla totta yhteiskunta- ja talouselämässä ja työmarkkinoilla tapahtuvan vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä.

1.2

ETSK kehottaa jälleen ”Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisen periaatteen eli tekemään laadukkaasta ja inklusiivisesta opetuksesta, koulutuksesta ja elinikäisestä oppimisesta kaikille kuuluvan oikeuden Euroopassa” (2) sekä parantamaan tältä pohjalta digitaalisten taitojen ja osaamisen tarjontaa ja tukemaan kaikille yhdenvertaista pääsyä monimuoto-oppimiseen hyödyntäen työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa sovittua, kestävällä pohjalla olevaa julkista rahoitusta.

1.3

ETSK viittaa aiempaan lausuntoonsa (3), jossa se vaati seuraavaa: ”[D]igitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027 täytäntöönpanon yhteydessä on varmistettava tehokas työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja sidosryhmien kuuleminen, työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ja toteuttaminen sekä työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa ja osallistumisensa digitaalisten taitojen ja yrittäjätaitojen kehittämiseen, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja työntekijöiden koulutuksessa, jotta voidaan vähentää yritysten osaamisvajetta.”

1.4

ETSK kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon koulutusalalla covid-19-kriisin aikana saadut kokemukset ja varmistamaan, että monimuoto-oppiminen suunnitellaan huolellisesti ja toteutetaan osana tasapainoista opetussuunnitelmaa soveltuvien pedagogisten välineiden avulla, niin että taataan, että kaikille lapsille on tarjolla tarkoituksenmukainen ja innovatiivinen oppimisympäristö ja oppimistyökalut. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että monimuoto-oppimisen käyttöönoton tarkoituksena on tukea laadukkaan ja osallistavan koulutuksen tarjoamista erityisesti apua tarvitseville lapsille. Monimuoto-oppimisen käsite on valtaamassa alaa ja saamassa yhä enemmän huomiota, mutta sitä on vielä tutkittava ja pohdittava tarkemmin erityisesti heikompien oppimislähtökohtien sekä perusasteen ja alemman keskiasteen koulujen näkökulmasta.

1.5

ETSK toteaa, että oppilaiden itsenäisempien oppimisprosessien tukemiseksi on tärkeää, että monimuoto-oppiminen on kaikkien oppilaiden saatavilla, ei ainoastaan maaseudulla, missä kouluun meno ei ole mahdollista, tai korkea-asteen koulutuksessa, missä opiskelijoilta vaaditaan itsenäistä opiskelua.

1.6

ETSK toteaa, että kun kyseessä on muualla kuin koulussa tapahtuva hankepohjainen oppiminen, on varmistettava oppilaiden ja erityisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveys ja turvallisuus. Pitkään jatkunut etäopiskelu covid-19-kriisin aikana on vaikuttanut kielteisesti oppilaiden ja opettajien henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä oppimistuloksiin. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että ehdotuksessa korostetaan pätevien mielenterveysalan ammattilaisten tarvetta oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnin käytännön tukena.

1.7

ETSK kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että monimuoto-oppiminen on sisällytetty niiden koulutusstrategiaan asiaankuuluvien koulutusalan työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien kanssa käydyn tuloksellisen vuoropuhelun pohjalta niin, että se edistää laadukasta ja osallistavaa koulutusta, varmistaa pääsyn hyvään opetus- ja oppimisympäristöön, tarjoaa tarvittavat välineet ja tuen opettajille eikä jätä oppilaita ilman tukea.

1.8

Lisäksi ETSK pyytää jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, ettei monimuoto-oppiminen heikennä koulutuksen sosiaalista arvoa tai henkilökohtaisen opetuksen tärkeyttä koulutusohjelmissa. Kokemus siirtymisestä äkillisesti verkko-opetukseen ja -opiskeluun covid-19-pandemian aikana paljasti kasvotusten tapahtuvan opetuksen ja opettajien ja oppilaiden välisen jatkuvan vuorovaikutuksen korvaamattoman merkityksen laadukkaan ja osallistavan koulutuksen varmistamisessa. Oppilaiden ja opettajien välinen suhde on keskeinen tekijä oppilaiden motivaation ja oppimisen kannalta, eikä monimuoto-oppiminen saa vaarantaa sitä.

1.9

ETSK kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että yksilöllisten koulutussuunnitelmien kehittämisessä otetaan huomioon oppilaan tarpeet apuvälineteknologian suhteen. Lisäksi ETSK korostaa, että opettajat tarvitsevat tätä varten avukseen riittävästi tukihenkilöstöä ja että heidän on tunnettava tällainen teknologia ja osattava käyttää sitä tehokkaasti vammaisten oppilaiden tarpeisiin vastaamiseksi.

1.10

ETSK painottaa opettajien keskeistä roolia monimuoto-oppimisessa. Henkilöstövaihdot, yhteistyöhankkeet ja yksilöllinen opetus ovat mahdollisia, jos niihin varataan riittävästi opettajien työaikaa ja jos koulun johto tukee niitä. On erittäin tärkeää ylläpitää monimuoto-oppimisyhteisöä opetus- ja koulutusteknologian merkityksen tekemiseksi tunnetuksi.

1.11

Lisäksi ETSK korostaa, että koulutuksen osallistavuuden ja laadun takaamiseksi monimuoto-oppimisen tulisi osaltaan edistää tulevaisuuden eurooppalaisista opettajista ja kouluttajista annettujen neuvoston päätelmien täytäntöönpanoa. ETSK kehottaakin jäsenvaltioita antamaan opettajille käytännön tukea näiden valmistautuessa tukemaan oppilaita laadukkaan monimuoto-oppimisen alalla. Tämä voitaisiin tehdä parantamalla ja ajantasaistamalla ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta ja tekemällä siitä paremmin opettajien ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaa.

1.12

ETSK kannattaa ehdotettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan opettajien tietoteknistä lukutaitoa tarjoamalla heille digitaalisia täydennyskoulutuskursseja, -ohjelmia ja -työkaluja sekä kehitetään ja levitetään verkossa ja luokkahuoneessa käytettäviä pedagogisia moduuleja ja resursseja. Lisäksi ehdotuksella olisi tuettava opettajien oikeutta saada ajantasaista ja helppopääsyistä ammatillista täydennyskoulutusta. Tämä oikeus olisi tunnustettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa ja työehtosopimusneuvotteluissa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla koulutusalan työmarkkinaosapuolten tarkoituksenmukaisella myötävaikutuksella.

1.13

ETSK korostaa, että kaikille avoimet verkkokurssit (MOOC-kurssit) eivät välttämättä ole vuorovaikutteisia tai pohjaudu hyvään pedagogiaan. Se kehottaakin komissiota tarjoamaan opettajille, kouluttajille, koulujen johtajille ja opettajankouluttajille School Education Gateway -verkkoalustalla monipuolisempaa, sertifiointiin johtavaa koulutustukea monimuoto-oppimisesta. Komission avulla kehitettävien monimuoto-oppimisessa käytettävien teknisten resurssien ja materiaalien on oltava luotettavia, helppokäyttöisiä, kaikille virallisille EU:n kielille käännettyjä ja kaikkien oppimisprosessin sidosryhmien yksimielisesti hyväksymiä. ETSK suosittaa, että eurooppalaisilta Teacher Academy -hankkeilta olisi myös vaadittava monimuoto-oppimisessa käytettävän pedagogian parantamista käsittelevien yhteisten akkreditoitujen opettajankoulutusohjelmien kehittämistä. Mikrotutkintojen roolia monimuoto-oppimisen yhteydessä olisi tutkittava.

1.14

ETSK pitää hyvänä sitä, että ehdotuksessa korostetaan opettajien hyvinvointia ja ammatin houkuttelevuutta, ja kehottaa jäsenvaltioita palkkaamaan enemmän opettajia opetushenkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi. ETSK huomauttaa, että opettajapula ja heikot työolot ja palkat (4) vaikuttavat haitallisesti opetuksen laatuun. Tämä voi olla esteenä laadukkaiden ja osallistavien monimuoto-oppimisjärjestelmien kehittämiselle.

1.15

ETSK korostaa, että lähi- ja etäopetuksen yhdistäminen edellyttää opettajilta luovuutta ja innovatiivisuutta (5) sekä hyviä pedagogisia taitoja. On olennaisen tärkeää suunnitella monimuoto-oppiminen niin, että otetaan huomioon opettajien työtaakka, työaika ja kunnolliset työolot ja huolehditaan siitä, että työympäristö on kannustava.

1.16

ETSK kehottaa varmistamaan, että kouluja johdetaan demokraattisesti ja että oppilaat ja opettajat voivat tosiasiallisesti ohjata omaa oppimis- ja opetusprosessiaan itsenäisesti. ETSK toteaa jälleen, että on tärkeää turvata koulutusjärjestelmien demokraattinen hallinnointi ja vahvistaa sitä sekä sisällyttää siihen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tarkoituksenmukainen kuuleminen. (6)

1.17

ETSK toteaa, että monimuoto-oppiminen muualla kuin virallisissa oppimispuitteissa eli esimerkiksi epävirallisessa tai arkioppimisessa on tunnustettava panemalla tosiasiallisesti täytäntöön neuvoston 20. joulukuuta 2012 antama suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista. Epävirallinen ja arkioppiminen tukee nimittäin tärkeällä tavalla mm. sellaisten keskeisten ihmissuhde-, viestintä- ja kognitiivisten taitojen kuin luovuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja työelämätaitojen kehittymistä. Kaikilla olisi oltava pääsy validointiprosesseihin, ja tätä olisi tuettava pitkäkestoisin julkisin investoinnein.

1.18

ETSK korostaa, että hyvin kehitettyä monimuoto-oppimista on tuettava pitkäkestoisin julkisin investoinnein ja painotettava EU-ohjausjakson yhteydessä. Lisäksi sitä on tuettava muilla EU:n varoilla esimerkiksi elpymis- ja palautumistukivälineestä, Erasmus+-ohjelmasta ja ESR+:sta. Laadukkaisiin verkko-opiskeluohjelmiin pääsyn tukeminen on olennaisen tärkeää kaikille oppijoille. Lisäinvestointeja tarvitaan erityisesti korkealaatuisen etäopiskelun järjestämiseksi ammatillisen koulutuksen opiskelijoille ja työkalujen ja simulaattorien tarjoamiseksi heidän käyttöönsä, jotta he voivat tehdä käytännön harjoittelua itsenäisesti turvallisessa ympäristössä, sekä yhteisöllisten elinikäisen oppimisen keskusten (7) ja kirjastojen perustamiseksi.

1.19

ETSK panee merkille, että digitaalisten välineiden kasvava käyttö monimuoto-oppimisen yhteydessä uhkaa yhä useammin oppilaiden ja opettajien tietoturvaa sekä opettajien tekijänoikeuksia. Komission ja jäsenvaltioiden olisikin tarjottava pitkäkestoista julkista rahoitusta ja otettava koulutusalan työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien kuulemisen jälkeen käyttöön soveltuva lainsäädäntökehys, jolla turvataan tietosuoja ja tekijänoikeudet koulutusalalla. ETSK on huolissaan siitä, että suosituksen mukaan EU:n budjetista ei tarvita lisävaroja ehdotusten toteuttamiseksi. Rahoitus voi olla keino lisätä yhteistyötä aloilla, joilla EU:lla ei ole vahvaa toimivaltaa. Kustannuksia voi aiheutua alustan ylläpidosta ja huollosta sekä sen integroinnin edellyttämästä laitteistosta, opetusresurssien ylläpidosta, tietoturvasta, opettajien ja oppilaiden laitteista jne. Heikoimmassa asemassa olevat oppilaat kärsivät eniten, jos resurssit eivät ole asianmukaiset.

1.20

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään kysymystä koulutuksentarjoajien määrän moninkertaistumisesta ja koulutusteknologia-alan laajentumisesta. Monimuoto-oppimisen käyttöönotto koulutusohjelmissa lisää näitä ilmiöitä entisestään. ETSK kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia säännöksiä, mikä kattaa myös mahdollisuuden perustaa julkisia alustoja verkko-opetusta ja -oppimista varten koulutuksen julkisen arvon suojaamiseksi. Julkisten alustojen käyttöönotto olisi lisäksi toteutettava niin, että kuullaan asianmukaisesti koulutusalan työmarkkinaosapuolia ja sidosryhmiä, kunnioitetaan täysin opettajien ja koulutushenkilökunnan ammatillista riippumattomuutta sekä oppilaitosten akateemista vapautta ja itsenäisyyttä eikä painosteta opettajia tai koulutushenkilökuntaa käyttämään tiettyä opetusmateriaalia tai pedagogisia menetelmiä.

1.21

Koska koko monimuoto-oppimisen ala on niin tärkeä, ETSK ehdottaa, että suositusta varten kehitetään ikäryhmittäin eriytetty mittaus- ja tietojenkeruujärjestelmä, jossa otetaan huomioon lasten ja nuorten erilaiset kehitystarpeet. Tämän olisi myös mahdollistettava tietojen kerääminen huono-osaisuuteen liittyvistä tekijöistä, kuten kiusaamisesta ja koulunkäynnin keskeyttämisestä. Tarkat mittaustavat voidaan kehittää yhdessä asiaankuuluvien kumppanien kanssa. Suosituksen toteuttamisesta on näin ollen myös raportoitava selkeästi, ja sitä on seurattava.

2.   Yleistä

2.1

Tässä lausunnossa tarkastellaan ehdotusta neuvoston suositukseksi monimuoto-oppimisesta laadukkaan ja osallistavan perus- ja keskiasteen koulutuksen edistämiseksi. Lausunnossa kiinnitetään erityistä huomiota myös keskiasteen ammatilliseen peruskoulutukseen. Ehdotetussa suosituksessa ei kehoteta tekemään opettajan läsnäolon vähentämisestä pysyvää käytäntöä oppimisessa eikä kannusteta viettämään enemmän tunteja ruudun ääressä. ETSK kannattaa nuorten jatkuvaa osallistumista prosessin kaikissa vaiheissa.

2.2

Euroopan komission teettämän tutkimuksen (8) mukaan monimuoto-oppimisella tarkoitetaan hybridimallia, jossa yhdistyvät koulussa tapahtuva oppiminen ja etäoppiminen muun muassa verkossa. Monimuoto-oppiminen on joustava malli, joka voi tukea hankkeen tai opintokurssin etenemistä ilman että opettajien ja oppijoiden täytyy olla koko ajan samassa fyysisessä tilassa.

2.3

Koulussa tapahtuva oppiminen vahvistaa oppijoiden sosiaalisia taitoja, hyvinvointia, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä sekä henkilökohtaista vuorovaikutusta opettajien ja oppilaiden välillä ja oppilaiden kesken, kun taas hyvin järjestetty monimuoto-oppiminen voi tukea itsenäisempää, yksilöllisempää ja itseohjautuvaa oppimista. (9) Se voi tarjota erityisen lupaavia mahdollisuuksia taideaineisiin liittyvään opiskeluun, jossa hyödynnetään muun muassa videomateriaalia.

2.4

Ehdotuksessa kuvataan monimuoto-oppimista hybridimalliksi ja korostetaan sen joustavuutta ja potentiaalia kannustaa itsenäiseen opiskeluun, mutta opettajien ja kouluttajien rooli monimuoto-oppimisen toteuttamisessa kaipaa vielä selvennystä. Siksi on tärkeää varmistaa, että monimuoto-oppiminen toteutetaan osana opetussuunnitelmaa koko koulun laajuudessa niin, että otetaan huomioon opettajien, oppilaiden ja näiden perheiden tarpeet. On myös tärkeää, että monimuoto-oppiminen toteutetaan kouluaikana eikä se aiheuta kestämätöntä ylikuormitusta opettajille tai lisärasitetta oppilaiden perheille.

3.   Erityistä

3.1

Covid-19-kriisi pakotti perus- ja keskiasteen sekä ammattioppilaitosten oppilaat itsenäisempään opiskeluun. Koulut ja opettajat joutuivat useimmiten ilman minkäänlaista kunnollista valmistautumista sopeutumaan äkilliseen etä- ja verkko-opiskeluun, jossa lapsiin on pidetty yhteyttä digitaalisin viestein, sähköpostin kautta, juttelemalla verkossa videoyhteyden välityksellä tai käyttämällä muita keinoja opetuksen tarjoamiseksi liikkumisrajoitusten aikana. Tämä on ollut erittäin suuri haaste myös vammaisille lapsille, jotka ovat muita heikommassa asemassa digitaalisen median kautta tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Hallinto, televisiolähetykset, työmarkkinaosapuolet, koulutuksentarjoajat, kansalaisjärjestöt ja yksityishenkilöt ryhtyivät uskomattoman nopeasti auttamaan opettajia virtuaaliluokkahuoneiden ja yhteistyöalustojen perustamisessa, mutta paljon on vielä tehtävänä.

3.2

Covid-19-kriisin vaikutus nuoriin ja koulutusjärjestelmään on ollut valtava, joten myös muutoksen ajoituksen suhteen on oltava varovainen. Kouluun paluun prosessointi vie aikaa, ja monien nuorten on totuteltava ”normaaliin” elämään palaamiseen. Liian monta muutosta liian lyhyessä ajassa voi saattaa hämmennyksiin. Lapset ja nuoret ovat kärsineet pahiten covid-kriisistä. Pandemia on iskenyt erityisen pahasti lasten ja nuorten koulutukseen, sosiaaliseen elämään, taloudellisiin näkymiin ja mielenterveyteen. Tärkein asia lähiaikoina olisi normalisoida tilanne ja keskittyä erityisesti hyvinvointiin, mielenterveyteen ja viralliseen oppimiseen.

3.3

ETSK on huolissaan siitä, miten perusasteen koulut ja jopa alemman keskiasteen koululuokat pärjäävät monimuoto-oppimisjärjestelmässä, kun tässä iässä ei usein vielä hallita tarvittavia taitoja aktiiviseen oppimiseen monimuotoympäristössä. Tämänikäisiltä lapsilta puuttuu usein vielä itseohjautuvuutta, yhteistyötaitoja, tvt-taitoja, osaamisen rakentamisvalmiuksia, itsearviointitaitoja ja monia muita nk. 2000-luvun taitoja. Nämä taidot ovat välttämättömiä, jotta monimuoto-oppiminen voi onnistua, ja niiden puuttuminen oppijayhteisöltä on todellinen uhka laadukkaalle monimuoto-oppimiselle. On vakiinnutettava periaate, jonka mukaan kokeellinen siirtyminen monimuoto-oppimiseen aloitetaan vanhemmista oppilaista eikä nuoremmista.

3.4

ETSK korostaa, että ammatillisen koulutuksen opiskelijat eivät ole saaneet käytännön harjoittelukokemusta covid-pandemian aikana. Laajakaistayhteyksien ja tietoteknisten välineiden puute, riittämätön vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä sekä tarkoituksenmukaisen oppimisympäristön puute ovat johtaneet keskeytysten lisääntymiseen erityisesti tyttöjen ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien lasten kohdalla. Monimuoto-oppimisen suunnittelu ja käyttöönotto onkin toteutettava huolellisesti niin, että kaikille lapsille on tarjolla osallistava oppimisympäristö ja -välineet. Suosituksessa keskitytään laajalti perus- ja keskiasteen koulutukseen sekä keskiasteen ammatilliseen peruskoulutukseen. Olisi hyödyllistä tutkia monimuoto-oppimisen mahdollisuuksia myös oppisopimuskoulutuksen alalla.

3.5

Ehdotukseen sisältyy toimenpiteitä suorana reaktiona kriisiin: ”asetetaan oppijoiden ja heidän perheidensä fyysinen ja henkinen hyvinvointi etusijalle” ja ”edistetään oppijoiden ja perheiden digitaalisten taitojen kehittymistä”. ETSK korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää laajentaa hyvinvoinnin turvaaminen ja digitaalisten taitojen parantaminen koskemaan koko koulutusjärjestelmää, etenkin myös opettajia, kouluttajia ja koulujen johtajia.

3.6

ETSK on tyytyväinen komission ehdotukseen kehittää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa näyttöön, vertaisoppimiseen ja hyviin toimintatapoihin perustuvaa erityistä ohjausmateriaalia, käsikirjoja ja muuta konkreettista aineistoa. Näin korjataan havaitut puutteet monimuoto-oppimista koskevan lähestymistavan kehittämisessä koulu- ja järjestelmätasolla. Työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien tulisi myös osallistua tähän yhteistyöhön. Jokainen koulutusjärjestelmään tehtävä siirto, muutos ja mukautus edellyttää erittäin suurta varovaisuutta. On oltava täysin varmoja siitä, että muutokset eivät missään tapauksessa pahenna koulutuksellista huono-osaisuutta tai koulunkäynnin keskeyttämistä, jotka epäilemättä ovat koulutusjärjestelmän suurimpia haasteita.

3.7

ETSK on sitä mieltä, että monimuoto-oppiminen voi mullistaa perinpohjaisesti sekä opettamisen että oppimisen. Ehdotuksessa korostetaan monimuoto-oppimisen luomia mahdollisuuksia, joihin ”kuuluu myös koulutuksen laadun ja osallistavuuden parantaminen sekä oppijoiden laaja-alainen osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi”, mutta ETSK painottaa tarvetta tarkastella huolellisesti monimuoto-oppimisen toteutuksen rajoja. Tämä pätee erityisesti maaseudulla ja köyhillä alueilla, missä oppilaita hyödyttävään laadukkaaseen monimuoto-oppimiseen tarvittava infrastruktuuri (laajakaistayhteydet ja tietotekniset välineet) ja tukiympäristö (kotitilanne, taloudellinen taustatilanne jne.) ovat puutteellisia. Tehokkaat ja luotettavat verkkoyhteydet ovat välttämättömiä erityisesti silloin, kun koko perhe tarvitsee verkkoa. Kaikilla oppilailla ei myöskään ole riittäviä digitaalisia taitoja, itsekuria tai itsenäisyystaitoja opetuksen seuraamiseen itsenäisesti ja tehtävien tekemiseen ilman henkilökohtaista vuorovaikutusta opettajien kanssa. Monimuoto-oppimisen onnistuminen riippuu yleensä suuresti vanhempien seuranta- ja apupanoksesta, erityisesti kun on kyse nuorista oppijoista. Vaarana on, että luodaan tai kasvatetaan oppilaiden oppimistuloksiin liittyvää eriarvoisuutta ja lisätään koulupudokkaiden määrää, sillä kaikilla ei ole vanhempia, jotka pystyvät tai ovat käytettävissä hoitamaan tällaista roolia.

3.8

Koulutusjärjestelmissä on siirrytty viime vuosina yhä enemmän kohti yksityistämistä, ja monimuoto-oppiminen olisikin toteutettava koulutusohjelmissa niin, että se suojelee julkisten koulutusjärjestelmien hallinnon vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta yksityisten ja kaupallisten etujen ja toimijoiden vaikutukselta. Monimuoto-oppiminen ei saa vaarantaa koulutuksen asemaa julkisena hyödykkeenä.

3.9

Ennen covid-19-pandemiaa kouluttajien haasteena oli paikata oppilaiden välisiä kasvavia oppimiseroja, jotka johtuivat erilaisista sosioekonomisista paineista. Muita haasteita olivat rasismi, eriytyminen sekä ylöspäin suuntautuvan liikkumisen yleinen taantuminen ja maailmantalouden laskusuhdanne. Lisäksi painopiste on yhä enemmän siirtynyt esimerkiksi kotiläksyihin, mikä vain kasvattaa eroja tuloksissa. Eristäytymisellä ja itseopiskelulla on myös haitallisia psykologisia vaikutuksia. Kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus opettajien ja luokkatovereiden kanssa on monille oppilaille ja erityisesti heikommista sosioekonomisista lähtökohdista tuleville oppilaille helpottavaa ja auttaa kaventamaan oppimiseroja. Käynnissä oleva covid-19-pandemia on kärjistänyt oppimiseroja ja myös eroja digitaalisissa taidoissa, ja yhä useammat oppilaat ovat vaarassa kärsiä oppimisvajeesta.

3.10

ETSK kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että opettajien peruskoulutuksessa ja ammatillisessa täydennyskoulutuksessa ei anneta opettajille riittäviä taitoja, joihin kuuluvat myös digitaaliset taidot, tai pedagogisia menetelmiä taikka opetusmateriaalia monimuotomallissa opettamista varten. Tämä koskee erityisesti työskentelyä erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden kanssa monikulttuurisessa ympäristössä tai huono-osaisempien oppilaiden kanssa, mikä on vieläkin hankalampaa kuin yleensä, sillä tilanne asettaa juuri nämä lisätukea tarvitsevat oppijaryhmät heikompaan asemaan. Euroopan vammaisfoorumi vaatii vammaisille työntekijöille ja oppilaille yhtäläistä pääsyä koulutuspalveluihin sekä muita toimenpiteitä, joihin kuuluvat mm. viittomakielen tulkkaus, suoratekstitys ja mukautettu työskentely.

3.11

Ehdotuksessa mainitut itsearviointivälineet, kuten tuleva opettajille tarkoitettu SELFIE-verkkotyökalu, voisivat hyvinkin tukea monimuoto-oppimisen toteutusta. ETSK kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota riskiin, että työkalut saattavat johtaa oppilaitosten väliseen vertailuun ja sitä kautta koulujen paremmuusjärjestyksiin, luokitteluun ja kilpailuun. On tärkeää, että monimuoto-oppimisen toteutuksessa kunnioitetaan kunkin oppilaitoksen erikoispiirteitä ja painopisteitä tieto- ja viestintätekniikan käytön suhteen: tästä olisi sovittava opettajien, kouluttajien ja koulujen johtajien kanssa.

3.12

Lasten ja nuorten kanssa tehtävän työn on yhä enemmän perustuttava kohderyhmien todelliseen ja jatkuvaan osallistumiseen lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 12 artiklan mukaisesti. Suosituksessa ei juuri painoteta lasten näkemyksiä; heitä on kuultu vain kerran. Tämä puute olisi korjattava. Monet jäsenvaltiot kehittävät parhaiden käytäntöjen malleja, ja EU on laatimassa omaa strategiaa lasten oikeuksista. Tällaisen muutoksen pitäisi aikanaan näkyä koulujen hallinnoinnissa ja arvioinnissa.

---

(1)  COM(2020) 625 final, COM(2020) 624 final, EUVL C 66, 26.2.2021 s. 1, EUVL C 221, 10.6.2021, s. 3.

(2)  EUVL C 56, 16.2.2021, s. 1.

(3)  EUVL C 286, 16.7.2021, s. 27.

(4)  Euroopan komissio: Teachers in Europe Careers, Development and Well-being, 2021.

(5)  Euroopan komissio: Blended learning in school education – guidelines for the start of the academic year 2020/21.

(6)  EUVL C 286, 16.7.2021, s. 27.

(7)  Downes, P. (2011). Multi/Interdisciplinary Teams for Early School Leaving Prevention: Developing a European Strategy Informed by International Evidence and Research. Euroopan komissio, NESET (koulutuksen sosiaalisia näkökohtia käsittelevä asiantuntijaverkosto), koulutuksen ja kulttuurin pääosasto, Bryssel.

(8)  Euroopan komissio: Blended learning in school education – guidelines for the start of the academic year 2020/21.

(9)  Ks. edellinen alaviite.