Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Aikuiskoulutus”

(puheenjohtajavaltio Slovenian pyytämä valmisteleva lausunto)

(2021/C 374/04)

Esittelijä:

Tatjana BABRAUSKIENĖ

Neuvoston puheenjohtajavaltion Slovenian lausuntopyyntö	19.3.2021 päivätty kirje
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Työvaliokunnan päätös	23.3.2021
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	21.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	8.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	233/3/5

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK arvostaa sitä, että aikuiskoulutukseen, yleensä koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota Euroopan komission viimeaikaisissa aloitteissa, pääasiassa Euroopan osaamisohjelmassa. ETSK kehottaa suunnittelemaan ja toteuttamaan välittömästi hyvin kohdennettuja politiikkatoimia sekä jäsenvaltioita tukevia kannustimia, kuten ETSK on jo todennut lausunnossaan ”Tukea antavat koulutusjärjestelmät ratkaisuna osaamisen kohtaanto-ongelmaan – millaista siirtymää tarvitaan?” (1).

1.2

ETSK toteaa, että uusien teknologioiden nopeaan kehittämiseen ja levittämiseen on yhdistettävä tehokas täydennys- ja uudelleenkoulutus. ETSK painottaa, että covid-19-kriisin vaikutukset Euroopan yhteiskuntaan ja talouteen ovat edelleen korostaneet, miten suuri merkitys tehokkailla koulutuspolitiikoilla ja laadukkailla työpaikoilla on, kun tuetaan kestävää ja oikeudenmukaista sosiaalista ja taloudellista elpymistä ja selviytymiskykyä, mikä on ratkaisevan tärkeää, jotta Eurooppa kykenee selviytymään pandemian seurauksista. Aikuiskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen suunnattavilla investoinneilla voi olla ratkaiseva rooli talouden elpymisen ja sosiaalisen Euroopan kannalta.

1.3

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot tehostavat aikuiskoulutuspolitiikkoja omaksumalla kokonaisvaltaisen näkemyksen ja parantamalla koulutuksen saatavuutta, laatua ja osallistavuutta kunnioittaen samalla kansallista toimivaltaa ja toissijaisuusperiaatetta. ETSK kehottaa parantamaan aikuiskoulutuspolitiikkoja laajassa merkityksessä ottaen huomioon paikallisiin tarpeisiin räätälöidyt tehokkaat strategiat, jotta voidaan vastata uusiin osaamistarpeisiin. ETSK korostaa, että on tärkeää parantaa aikuiskoulutuksen pedagogiikkaa ja teoriaa laadukkaan peruskoulutuksen, jatkuvan ammatillisen kehittämisen, parannettujen ja oikeudenmukaisten työolojen ja -ehtojen sekä aikuiskouluttajien kannalta kannustavan työympäristön avulla.

1.4

ETSK korostaa, että aikuiskoulutus on ratkaisevan tärkeää, jotta aikuisia voidaan auttaa parantamaan ja hankkimaan kansalaistaitoja ja omaksumaan aktiivinen rooli yhteiskunnassa. Elinikäisestä oppimisesta olisi tultava kaikkien elämäntapa, jotta voidaan päästä eroon yhteiskunnallisista eroista ja eriarvoisuudesta, ja siitä olisi tultava todellisuutta myös työpaikoilla. Tässä yhteydessä erityisen tärkeää on ”taitojen” käyttäminen laajassa merkityksessä, kun ajatellaan työpaikkaa sekä sosiaalista ja henkilökohtaista elämää kokonaisvaltaisesti taitojen kehittämisprosessissa.

1.5

ETSK korostaa aikuiskoulutuksen merkitystä ja pahoittelee, että EU:n toimielimet ja useat jäsenvaltiot eivät pidä sitä poliittisena painopisteenä, vaikka aikuiskoulutus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan hyödyntää työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden koko potentiaali ja antaa aikuisille mahdollisuus osallistua aktiivisesti työmarkkinoille ja demokraattiseen elämään. ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot vahvistavat aikuiskoulutukseen liittyvää politiikkaa, hallintotapaa ja rahoitusta Unescon neljän koulutusalan pilarin (2) periaatteiden mukaisesti (oppia tietämään, toimimaan, olemaan ja elämään yhdessä). Kestävän kehityksen tavoitteen 4 täytäntöönpanemiseksi kansalaisyhteiskunnalle on annettava tehokasta tukea, jotta voidaan luoda kumppanuus aikuiskoulutuksen tarjoamiseksi epävirallisen ja arkioppimisen avulla ja varmistaa ihmisten tavoittaminen tehokkaasti.

1.6

ETSK ehdottaa, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot asettavat saavutettavissa olevia pitkän aikavälin tavoitteita ja perustavat kullekin jäsenvaltiolle jatkuvan seurantajärjestelmän, jossa tarkkaillaan aikuiskoulutukseen osallistumista sekä laadukkaan ja helposti saatavilla olevan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia, myös työntekijöiden koulutusta. Tässä yhteydessä on otettava huomioon alueelliset erot. Järjestelmällä olisi pyrittävä varmistamaan, että kaikilla on sellaiset tiedot, taidot, valmiudet ja asenteet, joita tarvitaan, jotta Euroopasta voidaan luoda oikeudenmukainen, yhtenäinen, kestäväpohjainen, digitaalinen ja hyvinvoiva yhteiskunta. On myös tärkeää parantaa osaamistarpeita ja osaamisennusteita koskevaa tutkimusta ja osaamista koskevan tiedon hankintaa alakohtaisella ja kansallisella tasolla, jotta voidaan ajantasaistaa siirtymävaiheessa olevien aikuisten koulutusta, parantaa tietoja jäsenvaltioiden investoinneista aikuiskoulutukseen ja varmistaa, että työntekijöiden oppimista ja heidän suorittamiaan kursseja seurataan ja niistä kerätään tietoa säännöllisesti. Työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta olisi otettava aktiivisesti mukaan osaamista koskevan kansallisen tiedon parantamiseen, kuten osaamistarpeiden analysointiin, ennustamiseen ja ennakointiin.

1.7

Jäsenvaltioiden on vauhditettava neuvoston 19. joulukuuta 2016 aiheesta ”Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille” antaman suosituksen (3) täytäntöönpanoa sen varmistamiseksi, että kaikki aikuiset, joilla on vähäinen ammattitaito tai alhainen koulutustaso, voivat kehittää perustaitojaan ja että heitä ohjataan ja motivoidaan osallistumaan koulutukseen elinolojensa ja työllistyvyytensä parantamiseksi. Jotta voidaan varmistaa, että 80 prosentilla aikuisista on digitaaliset perustaidot, ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan aikuisia digitaalisten perustaitojen vähimmäistason hankkimisessa ilmaiseksi. Näin edistettäisiin työssä ja päivittäisessä elämässä tarvittavien taitojen kartuttamista.

1.8

ETSK toteaa, että kaikki aikuiset ammattipätevyydestä ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta tarvitsevat tukea voidakseen saada laadukasta ja osallistavaa koulutusta ja hyötyä elinikäisestä oppimisesta sekä saadakseen taitonsa ja osaamisensa validoitua. Julkisilla työvoimapalveluilla olisi lisättävä ja parannettava mahdollisuuksia oikeudenmukaiseen ja maksuttomaan ohjaukseen ja neuvontaan sekä varmistettava, että kaikki aikuiset saavat tietoa elinikäiseen oppimiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja että työntekijät saavat tietoa siitä, miten työpaikat muuttuvat ja mitä taitoja uusissa työpaikoissa ja tehtävissä tarvitaan.

1.9

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään työmarkkinaosapuolten kanssa tiedotus- ja valistuskampanjoita aikuisille ja työntekijöille, joihin vihreä siirtymä ja digitalisaatio vaikuttavat, jotta näitä voidaan auttaa hankkimaan tarvittavat taidot. ETSK:n olisi järjestettävä Euroopan ammattitaitoviikon esimerkin mukaisesti vuosittaisia tapahtumia, joissa aikuisille tiedotetaan aikuiskoulutuksesta ja jatko-opiskelusta ja motivoidaan heitä niihin sekä tuetaan kansallisia toimintapolitiikkoja.

1.10

ETSK korostaa, että toissijaisuusperiaate on tärkeää ottaa huomioon aikuiskoulutuspolitiikassa, jotta kunnioitetaan kansallisten ja alakohtaisten työmarkkinaosapuolten roolia osaamisvaatimusten määrittämisessä ja kansallisten järjestelmien hallinnoinnissa aikuiskoulutuksen ja työntekijöiden koulutuksen rahoittamiseksi ja niiden saatavuuden varmistamiseksi. ETSK:n mukaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanolla olisi varmistettava, että kaikilla yrityksillä on oikeus ja valmiudet laatia osaamisstrategioita innovointitarpeita varten sekä tukea työntekijöiden oikeudenmukaista siirtymää ja nuorten ja aikuisten laadukasta oppisopimuskoulutusta vihreän siirtymän ja digitalisaation yhteydessä. Neuvoston antamissa työllisyyden suuntaviivoissa (2020) (4) erotetaan selvästi toisistaan koulutukseen liittyvien oikeuksien varmistaminen ja yksilöllisten oppimistilien tarjoaminen yhtenä mahdollisena välineenä, ja siten maat voivat itse päättää, miten nämä oikeudet varmistetaan. Yksilölliset oppimistilit ovat välineitä, joiden avulla voidaan varmistaa oikeus koulutukseen. Kaikilla aikuisilla ja työntekijöillä olisi oltava – työehtosopimusten ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti – oikeus laadukkaaseen työntekijöiden koulutukseen, palkalliseen opintovapaaseen, tutkintoihin, arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen validointiin sekä laadukkaaseen ja joustavaan ohjaukseen ja neuvontaan. EU:n jäsenvaltioiden on työmarkkinaosapuolten avustuksella perustettava rahoitusmekanismeja ja -välineitä, joilla helpotetaan aikuisten – erityisesti työntekijöiden – mahdollisuuksia oppia ja saada koulutusta.

1.11

ETSK muistuttaa jäsenvaltioita tarpeesta varmistaa, että kaikilla aikuisilla ja erityisesti sosioekonomiselta taustaltaan muita heikommassa asemassa olevilla on yhtäläiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen, joka palvelee heidän henkilökohtaisia etujaan tai urakehitystavoitteitaan. Kohdennettua tukea on annettava koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville, muuttajille ja pakolaisille sekä muita heikommassa tai haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, samoin kuin ikääntyville henkilöille aktiivisena ja terveenä ikääntymisen varmistamiseksi. ETSK kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että EU:n uudessa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa strategiassa tuetaan kaikenikäisten oppijoiden koulutusta ja keskitytään siihen, että kaikki vammaiset henkilöt ja oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt voivat saada aikuiskoulutusta ilmaiseksi fyysisesti esteettömissä ympäristöissä. Lisäksi on varmistettava, että opettajat saavat koulutusta siitä, miten heidän olisi mukautettava opetusta ja miten myös verkko-opetus voidaan tehdä esteettömäksi.

1.12

ETSK korostaa, että demokraattinen hallintotapa on avainasemassa koulutusjärjestelmien, tehokkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tarkoituksenmukaisen kuulemisen kannalta, jotta voidaan tukea kaikkien aikuisten ja erityisesti työntekijöiden ja työttömien taitojen kehittämistä ja saavuttaa aikuiskoulutukseen osallistumista koskevat EU:n tavoitteet, jotka on määritelty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa, ammatillista koulutusta koskevassa neuvoston suosituksessa ja Osnabrückin julistuksessa, sekä antaa panos valmisteilla olevaan, aikuiskoulutusohjelmaa koskevaan neuvoston päätöslauselmaan. ETSK toteaa, että ammattijärjestöjen ja työnantajien välinen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja vuorovaikutus ovat ratkaisevassa asemassa, kun pyritään lisäämään kaikkien mahdollisuuksia aikuiskoulutukseen, edistämään joustavuutta ja ohjausta, mukauttamaan koulutusta työmarkkinoiden tarpeisiin ja varmistamaan koulutuksen laatu ja rahoitus.

1.13

ETSK korostaa, että kaikilla aikuisilla ja erityisesti työntekijöillä on oltava paremmat mahdollisuudet saada ajantasaista tietoa tunnustamis- ja validointimenettelyistä. Tämä voidaan toteuttaa panemalla tehokkaasti täytäntöön epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annettu neuvoston suositus (5) ja varmistamalla, että validointijärjestelmät saavat riittävästi julkista rahoitusta kaikissa EU-maissa. Varmistamalla, että koulutus tunnustetaan, työnantajat ja ammattiliitot voivat tukea työntekijöiden koulutustason nostamista sekä edistää heidän urakehitystään ja oikeudenmukaista siirtymää työmarkkinoilla. Työmarkkinaosapuolten osallistuminen aikuiskoulutuksen, työntekijöiden koulutuksen ja palkallista opintovapaata koskevien järjestelmien hallinnointiin on olennaisen tärkeää, samoin kuin työmarkkinaosapuolten yhteisten toimien edistäminen.

1.14

ETSK korostaa, että täydennys- ja uudelleenkoulutus on äärimmäisen tärkeää vihreän siirtymän ja digitalisaation tukemiseksi eri toimialoilla ja se on nähtävä sosiaalisena ja taloudellisena vastuuna, jotta voidaan varmistaa osallistava koulutus laadukkaita työpaikkoja varten sekä oikeudenmukainen siirtymä kaikille. Työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tukemiseksi tarvitaan tulevaisuuteen suuntautuneita teollisuusstrategioita sekä tehokkaita osaamispolitiikkoja. Ne voivat auttaa varmistamaan oikeudenmukaisen, myös sosiaalisesti oikeudenmukaisen, siirtymän ilmastoneutraaliin talouteen tasapainottamalla työmarkkinoita, mikä edistää osallistavaa digitalisaatiota ja laadukkaiden työpaikkojen tarjontaa. Yritykset tarvitsevat tehokasta tukea pystyäkseen vahvistamaan ja rahoittamaan työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusstrategioitaan innovoinnin edistämiseksi. Samalla olisi otettava huomioon yleiset taloudelliset ja sosiaaliset edut. Työehtosopimuksissa olisi määriteltävä mahdollisuudet erityyppisiin palkallisiin koulutusvapaisiin työntekijöiden henkilökohtaisia ja ammatillisia tarpeita varten. ETSK muistuttaa EU:n jäsenvaltioita siitä, että niiden on mahdollisimman pian sovitettava yhteen työntekijöiden palkalliset opintovapaat taloudellisesti tuettua opintovapaata koskevan ILOn yleissopimuksen nro 140 kanssa kansallisten toimien ja työehtosopimusten avulla sekä varmistettava työmarkkinaosapuolten tuella, että niiden käyttö on tehokasta.

1.15

ETSK kannattaa aikuiskoulutuksen kestäväpohjaista kansallista rahoitusta, jota täydennetään hyödyntämällä tehokkaasti EU:n rahastoja elpymis- ja palautumistukiväline mukaan lukien, jotta voidaan tukea talouskasvua ja yhteiskunnan selviytymiskykyä talouden digitalisaation ja vihreän siirtymän yhteydessä varmistamalla mahdollisuus laadukkaaseen ja osallistavaan aikuiskoulutukseen kaikille, myös työttömille ja muille työmarkkinoiden ulkopuolella oleville, ja kiinnittämällä erityistä huomiota siihen, että koulutusta on tarjolla kaikille työntekijöille. Tämä edellyttää, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sitoudutaan selkeästi osoittamaan riittävä osuus käytettävissä olevista varoista järjestelmällisten ja koordinoitujen aikuiskoulutusjärjestelmien kehittämiseen keskeisenä osana kansallisia suunnitelmia.

1.16

ETSK korostaa, että on tärkeää varmistaa aikuiskoulutuksen laatu, merkityksellisyys, tehokkuus ja osallistavuus. ETSK ehdottaa, että jäsenvaltioita kannustetaan varmistamaan, että kaikissa opetussuunnitelmissa ja työntekijöiden koulutusta koskevissa ohjelmissa määritellään selkeästi osaamistavoitteet ja avaintaidot, ja että Euroopan komissio jatkaa työtään elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22 päivänä toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen (6) täytäntöön panemiseksi ja työmarkkinaosapuolten yhteisten toimien tukemiseksi. On tärkeää parantaa aikuiskoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmiä ja kehittää edelleen Euroopan komission ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä eli EQAVET-verkostoa, jotta sitä sovellettaisiin aikuiskoulutukseen, jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuksiin ja työntekijöiden koulutukseen. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon talouden, työnantajien ja työntekijöiden tarpeiden sisällyttäminen aikuiskoulutuksen ohjelmiin ja opetussuunnitelmiin.

1.17

ETSK kehottaa jäsenvaltioita ottamaan yritykset ja ammattijärjestöt mahdollisimman laajasti mukaan laatimaan strategioita eri toimialojen digitalisaatiota ja vihreää siirtymää varten tarvittavan osaamisen kehittämiseksi. ETSK ehdottaa, että kansallisten koordinaattorien nimeämisen avulla ympäristöpolitiikat kytketään koulutuspolitiikkaan ja laaditaan kansallisia vihreän osaamisen strategioita, jotta voitaisiin lisätä kaikkien aikuisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, ympäristövastuusta ja kestävästä kehityksestä osana elinikäistä oppimista.

1.18

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan aikuiskoulutuspolitiikkoja, jotta laadukkaasta ja osallistavasta aikuiskoulutuksesta elämäntaitoja varten tulisi kaikkien aikuisten oikeus ja jotta voitaisiin saavuttaa aikuisten koulutukseen osallistumista koskeva 60 prosentin vuositavoite ja korottaa tätä tavoitetta. Tähän on tarkoitus päästä puuttumalla osaamisen kohtaamattomuuteen sekä vahvistamalla aikuiskoulutuksen, myös työntekijöiden koulutuksen, hallintoa ja rahoitusta. ETSK kehottaa Euroopan komissiota hyödyntämään jälleen avoimia koordinointimenetelmiä aikuiskoulutusta EU:n jäsenvaltioissa käsittelevien ministeriöiden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan muodostamassa työryhmässä ja varmistamaan, että aiempien aikuiskoulutusta käsitelleiden työryhmien tuloksekas työ voi jatkua. ETSK kehottaa myös perustamaan aikuiskoulutuksen eurooppalaisesta foorumista (EPALE) (7) erillisen foorumin kansallisille aikuiskoulutuksesta vastaaville koordinaattoreille, työmarkkinaosapuolille ja sidosryhmille. Samalla se kehottaa näitä toimijoita kokoontumaan säännöllisesti verkostona.

2.   Taustaa

2.1

Covid-19-kriisi, väestörakenteen muutokset, työmarkkinoiden digitalisaatio ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen aiheuttavat valtavia muutoksia työpaikoilla ja työtehtävissä. Jo ennen pandemiaa ennakoitiin, että kahdessa viidestä työpaikasta osa työtehtävistä muuttuisi ja että 14 prosenttia työpaikoista muuttuisi digitalisaation vuoksi (Cedefop). Maailmassa voisi syntyä vuoteen 2030 mennessä jopa 20 miljoonaa työpaikkaa toimialojen vihreän siirtymän myötä (OECD). Noin 128 miljoonaa aikuista (8) eli 46,1 prosenttia Euroopan aikuisväestöstä tarvitsee täydennys- ja uudelleenkoulutusta. Digitalisaation, robotisaation, uusien talousmallien, kuten Teollisuus 4.0:n sekä kierto- ja jakamistalouden, vaikutukset uusiin osaamisvaatimuksiin edellyttävät yhteisiä toimia aikuiskoulutuksen edistämiseksi Euroopassa.

2.2

EU-maiden johtajat kokoontuivat Porton sosiaalialan huippukokoukseen 7. toukokuuta 2021 vahvistamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria. Sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyvässä toimintasuunnitelmassa ehdotettujen toimenpiteiden tarkoituksena on luoda ”lisää ja parempia työpaikkoja”, edistää ”osaamista ja tasa-arvoa” ja parantaa ”sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta”. Johtajat asettivat vuodelle 2030 tavoitteita, joiden mukaan vähintään 60 prosentin aikuisista olisi osallistuttava aikuiskoulutukseen vuosittain ja 80 prosentilla aikuisista olisi oltava vähintään digitaaliset perustaidot. Nämä tavoitteet liittyvät sosiaalisen pilarin ensimmäiseen periaatteeseen, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä”, sekä neljännessä periaatteessa mainittuihin oikeuksiin, kuten koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemiseen ja erityisesti nuorten mahdollisuuksiin osallistua täydennyskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja harjoitteluun.

2.3

Euroopan komission äskettäisten elinikäistä oppimista sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevien politiikka-aloitteiden (9) täytäntöönpanon on edistettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyvien aikuiskoulutustavoitteiden saavuttamista työmarkkinaosapuolten kanssa käytävän tehokkaan vuoropuhelun ja kansalaisyhteiskunnan kuulemisen avulla. Komission suosituksessa (EU) 2021/402 (10) tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) todetaan, että aikuiskoulutusjärjestelmiä on täydennettävä perustamalla tehokkaita elinikäisen oppimisen ohjausjärjestelmiä ja käynnistämällä neuvonta- ja tiedotustoimia, joissa otetaan huomioon muita heikommassa asemassa olevat ryhmät, sekä ottamalla käyttöön tehokkaita järjestelmiä epävirallisen ja arkioppimisen validoimiseksi.

3.   Yleistä

3.1

Euroopan ja kansallisen tason demokraattisen hallinnon vahvistaminen sekä työmarkkinaosapuolten potentiaalin hyödyntäminen osaamistarpeiden kartoittamisessa ja työelämään osallistumisen edistämisessä on olennaisen tärkeää, jotta voidaan suunnitella ja toteuttaa entistä helpommin saatavilla olevia ja laadukkaampia aikuiskoulutusjärjestelmiä kaikkien aikuisten elämän- ja sosiaalisten taitojen parantamiseksi. Samalla on otettava huomioon kestävää kehitystä koskevan tietoisuuden lisääminen, ympäristövastuu, demokraattinen kansalaisuus, suvaitsevaisuus ja eurooppalaiset arvot. On tärkeää vahvistaa aikuiskoulutuspolitiikkoja laajassa merkityksessä ja ottaa huomioon tehokkaat strategiat uusien osaamisvaatimusten täyttämiseksi.

3.2

Työmarkkinaosapuolten kanssa käytävä tehokas vuoropuhelu ja kansalaisyhteiskunnan kuuleminen ovat avainasemassa, jotta voidaan varmistaa aikuiskoulutuspolitiikkojen suunnittelun ja täytäntöönpanon onnistuminen. Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli osaamistarpeiden määrittelemisessä ja pätevyysprofiilien ajantasaistamisessa, koska yritykset ja työntekijät saavat päivittäin kokemusta työpaikkojen ja tehtävien kehittymisestä. Yritysten ja työntekijöiden on osallistuttava täysipainoisesti strategioiden laatimiseen toimialojen digitalisaatiota ja vihreää siirtymää varten tarvittavien taitojen kehittämiseksi.

3.3

Jotta aikuiskoulutusjärjestelmät saataisiin paremmin kaikkien ulottuville, tarvitaan vahvoja kansallisia strategioita ja poliittista yhteistyötä EU-maiden ja erityisesti ministeriöiden, koulutusalan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan asiaankuuluvien sidosryhmien kesken. On tärkeää yhdistää EU-tason sekä kansalliset, alueelliset ja paikalliset politiikat, jotta voidaan mahdollistaa tehokas pääsy aikuiskoulutukseen ja työntekijöiden koulutukseen sekä yhdistää eri politiikanalat niin, että sosiaali-, ympäristö-, digitalisaatio- ja rahoituspolitiikoilla voidaan parantaa aikuiskoulutusta.

3.4

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyvässä toimintasuunnitelmassa asetettu aikuiskoulutukseen osallistumista koskeva kunnianhimoinen tavoite voidaan saavuttaa, jos neuvoston suosituksella tuetulla EU:n aloitteella kannustetaan hallituksia turvaamaan oikeus koulutukseen pääsyyn ja myöntämään riittävästi rahoitusta aikuiskoulutukseen ja työntekijöiden koulutukseen erilaisten rahoitusvälineiden avulla. ETSK viittaa lausuntoonsa ”Elinikäisen oppimisen ja valmiuksien kehittämisen kestäväpohjainen rahoitus ammattitaitoisen työvoiman puutteen torjumiseksi” (11) ja korostaa, että kestäväpohjaiset julkiset investoinnit aikuiskoulutukseen ja tehokkaat yksityiset investoinnit työntekijöiden koulutukseen ovat edellytyksenä kaikenikäisten oppijoiden sosiaalista ja taloudellista osallisuutta ja yritysten tukemista koskevien poliittisten toimenpiteiden onnistumiselle. Tästä syystä elpymissuunnitelmaa, Next Generation EU -elpymisvälinettä ja muita EU:n rahastoja (esim. ESR+ ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) on käytettävä tehokkaasti ja johdonmukaisesti koulutuspolitiikan tukemiseen eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

3.5

ETSK toteaa (12), että on tärkeää parantaa kaikkien eurooppalaisten tietoja, osaamista ja asenteita ympäristöasioissa ja vastata osaamistarpeisiin. EU:n jäsenvaltioiden on kytkettävä ympäristöpolitiikka koulutuspolitiikkaan ja laadittava kansallisia vihreitä taitoja ja osaamista koskevia strategioita, joilla lisätään kaikkien aikuisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, ympäristövastuusta ja kestävästä kehityksestä osana elinikäistä oppimista ja varmistetaan, että työntekijöillä on myös sellaisia vihreitä taitoja ja osaamista, jota tarvitaan toimialojen oikeudenmukaisessa siirtymässä.

3.6

Koulutustukea on tarjottava niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, kuten matalan osaamistason työntekijöille ja epätyypillisissä työsuhteissa oleville. Työntekijöiden koulutuksella ja yritysten rahoittamalla mutta niiden ulkopuolella tapahtuvalla koulutuksella on tuettava taitojen kehittämistä yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin vastaamiseksi. Jotta voidaan varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on osaamistasostaan ja sopimustilanteesta riippumatta mahdollisuus täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, on tehtävä alakohtaisia, kansallisia ja yrityskohtaisia sopimuksia koulutustarpeiden ja koulutusta koskevien sääntöjen määrittämiseksi. Työehtosopimuksilla on varmistettava, että työntekijöillä on erilaisten kannustimien avulla mahdollisuus aikuiskoulutukseen ja palkalliseen opintovapaaseen.

3.7

ETSK viittaa neuvoston päätöslauselmaan uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta (13) ja korostaa, että jäsenvaltioiden on tehtävä enemmän opetuksen laadun parantamiseksi aikuiskoulutuksen alalla tehostamalla peruskoulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehittämistä opettajien myötävaikutuksella helpottamalla opettajien, kouluttajien ja muun aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuutta ja varmistamalla aikuiskoulutushenkilöstölle hyvät työolot ja -ehdot ja kannustava työympäristö. Työmarkkinaosapuolten on käytävä tehokasta vuoropuhelua ammattijärjestöjen kanssa, jotta voidaan sopia toimenpiteistä ammatin houkuttavuuden lisäämiseksi sekä rekrytoinnin ja työssä pysymisen parantamiseksi.

3.8

Digitaalista aineistoa ja digitaalisia kursseja koskevan eurooppalaisen tiedonvaihtofoorumin perustaminen digitaalisen koulutuksen suunnitelman 2021–2027 puitteissa ja mikrotutkintoja koskevat eurooppalaiset standardit voivat olla hyödyllisiä, kun pyritään parantamaan mahdollisuuksia päästä aikuiskoulutuksen piiriin kuuluville kursseille ja luottamusta niihin. Oppijat tarvitsevat kattavat tiedot siitä, johtavatko kurssit kokonaisiin vai osittaisiin tutkintoihin vai mikrotutkintoihin, kuka validoi ja varmistaa kurssien laadun, tunnustetaanko kurssit ja millä tavoin ja miten ne voidaan muuttaa kokonaisiksi tutkinnoiksi.

---

(1)  EUVL C 228, 5.7.2019, s. 16.

(2)  https://en.unesco.org/themes/education/research-foresight/revisiting-learning

(3)  EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.

(4)  Työllisyyden suuntaviivat.

(5)  EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(6)  EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1, https://ec.europa.eu/education/education-in-the-eu/council-recommendation-on-key-competences-for-lifelong-learning_fi

(7)  https://epale.ec.europa.eu/fi

(8)  Cedefop: Empowering adults through upskilling and reskilling pathways – Volume 1: adult population with potential for upskilling and reskilling, helmikuu 2020.

(9)  Nämä aloitteet ovat tiedonanto ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi”; neuvoston suositus, annettu 24 päivänä marraskuuta 2020, kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1); tiedonanto ”Nuorisotyöllisyyden tukeminen: silta työelämään seuraavalle sukupolvelle”, neuvoston suositus ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027.

(10)  Komission suositus (EU) 2021/402, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2021, tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) (EUVL L 80, 8.3.2021, s. 1).

(11)  EUVL C 232, 14.7.2020, s. 8.

(12)  EUVL C 56, 16.2.2021, s. 1.

(13)  EUVL C 372, 20.12.2011, s. 1.