52021AE1530

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52021AE1530 - EN

Document 52021AE1530

Help

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – 2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” (COM(2021) 118 final)

EESC 2021/01530

EUVL C 374, 16.9.2021, p. 22–27 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

16.9.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 374/22

(COM(2021) 118 final)

(2021/C 374/05)

Esittelijä:

Gonçalo LOBO XAVIER

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 21.4.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	15.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	7.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	207/0/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan komission suunnitelma vuoteen 2030 tähtäävästä digitaalisesta kompassista osuu unionin ja koko maailman kannalta kriittiseen hetkeen. ETSK suhtautuu myönteisesti aloitteeseen ja tavoitteeseen käyttää digitaaliteknologiaa kansalaisten elämänlaadun parantamiseen, uusien työpaikkojen luomiseen, edistyksen helpottamiseen ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen. Pandemia on korostanut digitaalisen kehityksen merkitystä ja mahdollisuuksia, nostanut esiin mukautusten tarpeen ja muuttanut kanssakäynti- ja työskentelytapojamme. EU:n on vastattava näihin haasteisiin asianmukaisesti. Jotta aikomukset voidaan muuttaa tuloksiksi, tarvitaan strategia eli suunnitelma, joka sisältää erityiset tavoitteet ja tavan mitata edistymistä.

1.2

ETSK katsoo, että digitaalisessa innovoinnissa on aina turvattava perusoikeudet ja huolehdittava kaikkien terveydestä, turvallisuudesta ja yksityisyyden suojasta (henkilötietojen suoja). On ratkaisevan tärkeää, että kansalaiset kokevat, että kehitys ja kasvu vaikuttavat myönteisesti heidän elämänlaatuunsa. Jokapäiväistä elämäämme tukevien uusien teknologioiden vaikutusten on oltava myönteisiä ja jakauduttava oikeudenmukaisesti, jotta ne todella hyödyttävät yhteiskuntaa, ja oikeus terveyteen on aina asetettava etusijalle ja tunnustettava digitaaliseen kansalaisuuteen liittyvien perusoikeuksien luettelossa.

1.3

ETSK kehottaa palauttamaan kansalaisten luottamuksen ja parantamaan kyberturvallisuutta ja kyberuhkien sietokykyä ”sisäänrakennetulla turvallisuudella” koko digitaalisen arvoketjun mitalta, tarjoamaan kansalaisille paremmat mahdollisuudet valita ja valvoa tietojaan (”dataetiikka”) ja asettamaan myös välityspalvelujen tarjoajat vastuuseen laittoman ja haitallisen sisällön torjumisesta.

1.4

Kaikkien keskeisten eurooppalaisten ja kansallisten julkisten palvelujen saatavuus verkossa on perusteltu tavoite. ETSK varoittaa kuitenkin, että ketään ei saa jättää jälkeen ja että on olennaisen tärkeää tukea niitä, jotka eivät pääse välittömästi hyötymään digitalisaatioprosessista. On edelleen olemassa merkittävä joukko kansalaisia, joilla ei ole tarvittavia tietoja ja taitoja eikä edes tarvittavia laitteistoja ja ohjelmistoja, jotta he voisivat hyötyä näistä palveluista. ETSK kehottaa komissiota tukemaan siirtymävaiheessa olevia.

1.5

ETSK huomauttaa, että investointien epätasapaino voi aiheuttaa valtavaa eriarvoisuutta oppimismahdollisuuksien suhteen. Digiköyhyyden vaikutukset on pidettävä mielessä kaikkien ikäryhmien kohdalla lapsista ikääntyneisiin, ja sen vuoksi on ensisijaisen tärkeää kiinnittää erityistä huomiota todellisiin riskeihin. Infrastruktuuri-investointien ohella on samaan aikaa tehtävä koulutusinvestointeja, jotta eroja voidaan kaventaa.

1.6

ETSK korostaa tarvetta auttaa ihmisiä taitojen parantamisessa ja uudelleenkouluttautumisessa. Tätä varten olisi luotava yhtäläiset mahdollisuudet lisäämällä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia täydennys- ja uudelleenkoulutusta varten (sekä nykyinen työvoima että aikuisopiskelijat) ja edistämällä kaikissa elinikäisen oppimisen asennetta.

1.7

ETSK katsoo, että koulutusta on nykyaikaistettava digitaaliyhteiskuntaa silmällä pitäen. On olennaisen tärkeää edistää koulutusjärjestelmien digitalisaatiota päivittämällä koulutussisältö digitaaliaikaan ja luoda julkisen ja yksityisen sektorin ekosysteemejä, joiden avulla voidaan ottaa käyttöön uusia avoimia ja helposti saatavilla olevia koulutusmenetelmiä, jotta kaikille voidaan tarjota samat mahdollisuudet.

1.8

Digitaaliseen kehitykseen liittyy muun muassa petosten, yksityisyyden loukkaamisen ja avoimuuden puutteen kaltaisia riskejä, jotka voivat vaarantaa asiakirjassa esitetyt tavoitteet. ETSK katsoo, että on luotava edellytykset tällaisten riskien ehkäisemiselle ja vastuun sääntelemiselle EU:n tasolla.

1.9

ETSK korostaa tarvetta pohtia strategioita, joilla voidaan puuttua siihen, että työpaikkoja mahdollisesti menetetään teknologialle. Kuten aiemmissa lausunnoissa on todettu, tunnustettu tosiasia on, että tekoäly ja robotiikka korvaavat ja muuttavat työpaikkoja, johtavat joidenkin työpaikkojen katoamiseen ja luovat uusia. EU:n on joka tapauksessa varmistettava, että kaikilla työntekijöillä, itsenäisillä ammatinharjoittajilla ja näennäisesti itsenäisillä ammatinharjoittajilla on mahdollisuus päästä sosiaalisen suojelun piiriin Euroopan sosiaalisten oikeuksien mukaisesti. Näistä kysymyksistä käytävää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on edistettävä kaikilla tasoilla, ja velvollisuuksien ja oikeuksien mukauttaminen nykyiseen digitaaliseen ja alustavetoiseen talouteen on asetettava etusijalle.

1.10

ETSK katsoo, että jotta digitalisaatiota voidaan hallita osallistavalla ja sosiaalisesti vastuullisella tavalla ja jotta voidaan selviytyä työpaikkojen menetyksistä – erityisesti covid-19-pandemian jälkeisenä aikana – yhtenä painopisteenä on oltava sellaisen eurooppalaisen rahaston perustaminen, joka rahoitetaan pääasiassa verottamalla suurimpia teknologiayrityksiä ja jonka tarkoituksena on tukea asianmukaisen koulutuksen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen avulla niitä ihmisiä, jotka menettävät työpaikkansa tai liiketoimintansa talouden digitalisoitumisen vuoksi.

1.11

ETSK peräänkuuluttaa myös koordinoitua politiikkaa, jossa otetaan todella huomioon Euroopan lähtökohdat ja jolla reagoidaan sekä teknologisiin että yhteiskunnallisiin muutoksiin, joita olemme viime vuosina kokeneet ja jotka ovat kiihtyneet pandemian vuoksi. Teollisuusstrategia, joka kattaa mm. kilpailupolitiikan ja alakohtaisen sääntelyn erityisesti turvallisten yhteyksien varmistamiseksi, onkin ensiarvoisen tärkeä.

2. Yleistä

2.1

ETSK kannattaa Euroopan komission strategiaa ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” osana laajempaa toimintasuunnitelmaa Euroopan talouden ja sosiaalisen elpymisen vauhdittamiseksi.

2.2

Covid-19-kriisi on tuonut esiin suuren ulkoisen riippuvuuden teknologian ja dataprosessien aloilla, ja asiaan on puututtava tehokkaasti ja nopeasti. Euroopan voimavaroja näillä aloilla on hyödynnettävä paremmin, ja Euroopan kansalaiset on otettava tiiviimmin mukaan toimintaan.

2.3

ETSK korostaa, että yhtäkään kansalaista ei saa jättää jälkeen. Digitaalinen lukutaidottomuus on Euroopassa edelleen yleistä – komission mukaan 35 prosentin luokkaa, ja digitaalisten resurssien saatavuuden puutetta on lievennettävä. Ihmisille on taloudellisissa ja hallinnollisissa yhteyksissä kuitenkin taattava mahdollisuus asioida ihmisten kanssa. On myös tärkeää varmistaa, että digitalisaation edut eivät hyödytä vain muutamia. Digitaalisen vuosikymmenen on hyödytettävä kaikkia.

2.4

Eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, digitalisaatiopyrkimyksiä on tuettava, ja niille on luotava edellytykset kilpailla maailmanlaajuisesti. EU:n omien tai sen rahoittamien laskentaresurssien, kuten kvanttitietokoneiden, käyttömahdollisuuksien on jakauduttava oikeudenmukaisesti ja puolueettomin perustein.

2.5

Kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen ja julkisten varojen käyttö eivät kuitenkaan yksinään tuota toivottuja tuloksia. Tarvitsemme myös koordinoitua politiikkaa, jossa otetaan todella huomioon Euroopan lähtökohdat ja jolla reagoidaan sekä teknologisiin että yhteiskunnallisiin muutoksiin, joita olemme viime vuosina kokeneet ja jotka ovat kiihtyneet pandemian seurauksena. Teollisuusstrategia, joka kattaa mm. kilpailupolitiikan ja alakohtaisen sääntelyn erityisesti turvallisten yhteyksien varmistamiseksi, onkin ensiarvoisen tärkeä.

2.6

ETSK suhtautuu myönteisesti visioon digitaalisen koulutus- ja innovointiekosysteemin kehittämisestä ja korostaa tarvetta hyödyntää huipputason eurooppalaisia tiede- ja tutkimuslaitoksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

2.7

On tarpeen tehostaa nykyistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja luoda enemmän synergioita, jotta voidaan turvata sellaiseen hallintomalliin perustuva uusi digitaalistrategia, jossa yhdistyvät sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset näkökohdat, ja saada siten toteutettua pitkän aikavälin kestävä, oikeudenmukainen ja osallistava digitaalinen siirtymä.

2.8

ETSK korostaa tarvetta pohtia strategioita, joilla voidaan puuttua siihen, että työpaikkoja mahdollisesti menetetään teknologialle. Kuten aiemmissa lausunnoissa (1) on todettu, tunnustettu tosiasia on, että tekoäly ja robotiikka korvaavat ja muuttavat työpaikkoja, johtavat joidenkin työpaikkojen katoamiseen ja luovat uusia. EU:n on joka tapauksessa varmistettava, että kaikilla työntekijöillä, itsenäisillä ammatinharjoittajilla ja näennäisesti itsenäisillä ammatinharjoittajilla on mahdollisuus päästä sosiaalisen suojelun piiriin Euroopan sosiaalisten oikeuksien mukaisesti. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua näistä kysymyksistä on edistettävä kaikilla tasoilla. Olisi toteutettava ja koordinoitava toimenpiteitä, joilla tuetaan teknologian syrjäyttämiä ihmisiä, ja ne voitaisiin mahdollisesti rahoittaa digitaalitaloudesta eniten hyötyviltä yrityksiltä kannettavalla EU-verolla.

2.9

Riskipääoman, osakemarkkinoiden ja yleensä yksityisten sijoitusten roolia ei saa sivuuttaa. Teknologian kehittämisen kantavana voimana Euroopassa ovat yksityiset yritykset, ja EU pystyy kilpailemaan maailmanlaajuisesti vain, jos se on edelleen houkutteleva paikka tällaisille investoinneille. Tässä kaikessa on otettava sosiaalinormit asianmukaisesti huomioon.

2.10

Internetyhteyksille asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden olisi kuljettava käsi kädessä sen kanssa, että sitoudutaan suotuisampaan sääntelykehykseen, jolla tuetaan yksityisiä investointeja verkkoinfrastruktuuriin. On erittäin tärkeää sovittaa EU:n teollisuusstrategia ja visio Euroopan johtoasemasta digitaalisten yhteyksien alalla yhteen kilpailupolitiikan sekä televiestintäalan sääntelykäytännön kanssa.

2.11

Digitaalisen vuosikymmenen etenemissuunnitelmassa esitetään aikomus vahvistaa Euroopan omaa pilvipalveluinfrastruktuuria ja -kapasiteettia, jotta voidaan estää Euroopassa tuotetun datan siirtyminen ulkomaille, jonne tällä hetkellä suuntautuu yli 90 prosenttia eurooppalaisesta datasta. Eurooppa ei saa olla naiivi, ja sen on jatkettava ponnistelujaan riippumattomuutensa lisäämiseksi ja kansalaistensa tietojen, erityisesti arkaluonteisten tietojen, pitämiseksi omien rajojensa sisällä. Tältä osin digitaaliselle vuosikymmenelle asetettu tavoite ottaa käyttöön 10 000 ilmastoneutraalia erittäin suojattua verkon reuna- ja pilvipalvelusolmua on askel oikeaan suuntaan. GAIA X -hanketta on nopeutettava, ja se on saatava nopeasti käyntiin.

2.12

ETSK kannattaa ajatusta edistää eurooppalaista teknologia-alaa, jotta voidaan vähentää riippuvuutta amerikkalaisista ja kiinalaisista teknologiajäteistä ja kuroa umpeen eroa 5G:n käyttöönoton, sirujen valmistuksen ja datankäsittelyn kaltaisilla aloilla, mutta varoittaa protektionistisen datatalouden lähestymistavasta Euroopassa. Kansainvälisiä kumppanuuksia ja yhteistyötä olisi edistettävä.

2.13

Esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että asianomaisilla aloilla työskentelevien teknologia-asiantuntijoiden määrä nousee 20 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä, kun se tällä hetkellä on 7,8 miljoonaa. Vuonna 2019 vain 18 prosenttia tieto- ja viestintätekniikan alan 7,8 miljoonasta työntekijästä oli naisia. Digitaalialan monimuotoisuus on olennaisen tärkeää, ja se auttaa muokkaamaan käsitystä maailmasta ja sen haasteita ja siten vähentämään ennakkoasenteiden riskiä. Sukupuolten tasapuolisempaa edustusta koskevan tavoitteen saavuttamista on seurattava tiiviisti, ja naisten pääsyä STEM-aineiden piiriin on edistettävä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua olisi edistettävä kaikilla tasoilla (yritys-, teollisuus- ja jäsenvaltiotasolla), sillä se voi auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Jäsenvaltioissa olisi toteutettava jo alakouluista alkavia tehokkaita kampanjoita nuorten tyttöjen kannustamiseksi tiede- ja teknologia-aineiden pariin. Digitaalinen kuilu on suuri haaste. Monilla maaseutualueilla ei ole vielä saatavilla edes 3G-teknologiaa. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tarjottava kannustimia investointien kohdentamiseksi maaseutualueille, jotta voidaan varmistaa, ettei ketään kansalaista jätetä jälkeen.

2.14

Näillä investoinneilla voitaisiin edistää alueellista yhteenkuuluvuutta ja aluekehitystä ja antaa ihmisille mahdollisuus elää täysipainoisempaa elämää suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella (tiedonannossa tarkoitetut ”älykkäät kylät”) niin halutessaan. Etätyötä on kehitettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen avulla kaikilla tasoilla työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

2.15

ETSK kehottaa Euroopan komissiota kehittämään kannustimia, joilla saadaan ihmisiä muuttamaan suurten kaupunkialueiden ulkopuolelle, sillä se edistäisi maaseutualueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Tämä edellyttää kuitenkin asianmukaisen infrastruktuurin luomista erityisesti televiestinnän ja liikenteen alalla.

2.16

Seuraavan vuosikymmenen aikana on ratkaistava merkittäviä ympäristöhaasteita, ja kaikissa digitalisaation yhteydessä toteutettavissa toimissa olisi otettava huomioon myös ympäristönäkökohdat. Lisäksi digitaalista kompassia olisi käytettävä täydentävänä apuvälineenä pyrittäessä saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet ja vähentämään ympäristövaikutuksia.

2.17

Digitaaliteknologioiden on myös oltava avoimia, osallistavia, syrjimättömiä, oikeudenmukaisia ja puolueettomia. Tämä on entistäkin tärkeämpää julkisten palvelujen digitalisaation edetessä. Komission mukaan tällä hetkellä 65 prosentilla Euroopan kansalaisista on digitaaliset perustaidot. Tavoitteena on nostaa tämä osuus 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Jäljellä olevan 20 prosentin (noin 90 miljoonaa EU:n kansalaista) osallistaminen ja tukeminen on ratkaisevan tärkeää köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Nämä kansalaiset kuuluvat yleensä köyhimpiin ja iäkkäimpiin väestöryhmiin ja asuvat maaseudulla. He saattavat joutua entistä heikompaan asemaan julkisten ja yksityisten palvelujen käytön suhteen, kun palvelut digitalisoituvat yhä laajemmin. ETSK korostaa, että ihmisille on taloudellisissa ja hallinnollisissa yhteyksissä taattava mahdollisuus asioida ihmisten kanssa.

2.18

ETSK kannattaa varauksetta tavoitetta asettaa kaikki keskeiset eurooppalaiset julkiset palvelut saataville verkossa. Euroopan kansalaisten potilaskertomusten on myös oltava täysin digitaalisia, sillä odotettavissa on, että 80 prosenttia kansalaisista käyttää digitaalista identiteettiään. Tämä edellyttää kuitenkin myös koordinoituja toimia ja poliittista tahtoa kaikilta jäsenvaltioilta. ETSK kehottaa ottamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot mukaan pyrkimyksiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Julkisten palvelujen perusluonteisten digitaalisten käyttömahdollisuuksien olisi periaatteessa oltava maksuttomia. Julkisten palvelujen digitalisointi ei saa missään tapauksessa aiheuttaa yhä suurempia taloudellisia esteitä käyttäjille.

3. Erityistä

3.1

Elämän yhä laajemman digitalisoitumisen vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota kyberturvallisuuteen ja petosalttiuteen, ja kansalaisia on olennaisen tärkeää valistaa näistä asioista. Puettavan teknologian sääntely on erityinen huolenaihe, ja se on nostettava selkeästi esille.

3.2

Digitaalitaloutta koskeva EU:n lainsäädäntö kehittyy nopeasti. Kansalaiset ja yritykset on saatava tietoisiksi oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan digitaalisessa ympäristössä. Olisi pyrittävä jatkuvasti konsolidoimaan lainsäädäntöaloitteita ja tekemään lainsäädäntöä kansalaisten ja yritysten kannalta helpommin ymmärrettäväksi ja sovellettavaksi.

3.3

ETSK suhtautuu myönteisesti tiedonannossa esitettyjen tavoitteiden ja hallintojärjestelmän säännölliseen seurantaan, ja monikansalliset hankkeet ovat välttämättömiä siinä esitetyn vision saavuttamiseksi.

3.4

ETSK ehdottaa, että laaditaan tapaustutkimuksia tietyistä aloista jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolisissa maissa parhaiden käytäntöjen omaksumiseksi tai edistämiseksi Euroopan tasolla. Olisi myös edistettävä sääntelyn testiympäristöjä, jotka tarjoavat turvallisen tilan uusien liiketoimintamallien ja ideoiden testaamiselle. Kunnianhimoisen digitaalitalouden on luotava joustavia ja sallivia koekenttiä.

4. Digitaalisesti osaava väestö ja pitkälle koulutetut digitaalialan ammattilaiset

4.1

ETSK kannattaa tavoitetta, että EU:ssa työskentelee 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, joista nykyistä suurempi osa on naisia (2) (vuoden 2019 perustaso: 7,8 miljoonaa). Tämä edellyttää tietysti investointeja asianmukaisiin koulutusjärjestelmiin, joilla voidaan edistää tavoitteen saavuttamista.

4.2

Läheisesti yleisiin etuihin, kuten terveyteen, turvallisuuteen, lainsäädäntöön ja elintasoon liittyvien, vapaiden ammatinharjoittajien tarjoamien palvelujen digitalisointi vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan ja edellyttää uusia ammatillisia ja eettisiä lähestymistapoja (3). Sen onnistuminen riippuu sekä korkeasti koulutetuista ammattilaisista että käyttäjien, potilaiden, asiakkaiden ja kuluttajien digitaalisista taidoista ja ymmärryksestä.

4.3

ETSK korostaa, että ihmisten taitojen parantamisen ja uudelleenkouluttamisen tarve kasvaa koko ajan, mikä edellyttää kaikilta elinikäisen oppimisen asennetta.

4.4

Pandemia on lisännyt merkittävästi etäopiskelua. Samaan aikaan on käynyt selväksi, että tähän liittyy suuri riski siitä, että alempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvien lasten oppiminen viivästyy. Vuoteen 2030 ulottuvaa digitaalisten tavoitteiden toimintasuunnitelmaa toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota digiköyhyyteen.

5. EU:n maailmanlaajuinen rooli digitaalisella vuosikymmenellä ja tasapuoliset toimintaedellytykset pk-yrityksille

5.1

Pk-yritysten osalta on tietenkin ratkaisevaa tukea niiden digitalisaatiopyrkimyksiä erilaisilla lähestymistavoilla, mutta on myös tärkeää korostaa pk-yritysten roolia digitaaliteknologian innovoinnin edistäjinä.

5.2

Ohjelmistokehitys on digitaalisessa prosessissa nopeasti kasvava alasektori. Innovatiivisten pk-yritysten tukemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. ETSK kannattaa rahoitusmekanismeja, joilla voidaan varmistaa pk-yritysten asianmukainen tukeminen sujuvan digitalisaation takaamiseksi. Samalla on varmistettava jatkuvuus, mikä tarkoittaa, että tarjotaan päivityksiä uudempiin versioihin, jotta käyttäjien ei tarvitse investoida jatkuvasti uusiin ohjelmiin.

5.3

Kaikki yritykset, olivatpa ne pk-yrityksiä, startup-yrityksiä tai scaleup-yrityksiä, tarvitsevat pääomaa. Asiakirjassa esitetyt tavoitteet osoittavat selvästi, että on kiireellisesti saatava aikaan pääomamarkkinaunioni, jonka puitteissa panostetaan markkinaratkaisuihin ja vähennetään riippuvuutta pankkirahoituksesta ja ennakkotuesta, sillä tämä suosii pääomasäästöjen siirtoa eri jäsenvaltioiden välillä parhaan tuoton saavuttamiseksi. Lisäksi on tarpeen poistaa verojärjestelyt, jotka suosivat velanottoa. Innovatiiviset yritykset tarvitsevat omaa pääomaa ja verojärjestelmän, jossa yrittäjiä ei rankaista liikaa pääomavoittoihin sovellettavin marginaaliveroin.

6. Riskit ja takeet

6.1

Myös turvallisuuden, ennakoitavuuden sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden on oltava tässä ohjelmassa etusijalla. On tärkeää lisätä ihmisten tietoisuutta turvallisuudesta sekä teknologian roolista elämänlaadun ja työpaikkojen parantamisessa. Tämän periaatteen mukaisesti ETSK katsoo, että Euroopan komission tulisi hyödyntää tilaisuus ja varmistaa suunnitellussa vuotuisessa seurannassaan, jossa selvitetään Euroopan kansalaisten käsityksiä oikeuksiensa ja arvojensa kunnioittamisesta, että oikeutta terveyteen suojellaan tehokkaasti.

6.2

ETSK suosittelee myös, että Euroopan unioni tukee tätä uutta teollista vallankumousta erityisellä seurantastrategialla, joka kattaa kaiken nykyisin käytettävissä olevien eri teknologioiden aiheuttaman sähkömagneettisen saastumisen. Näin voitaisiin mitata sähkömagneettisia vaikutuksia kaikkialla Euroopassa, laatia aihetta käsittelevää kirjallista aineistoa ja varmistaa väestön terveydentila, kun eurooppalainen sähköinen terveystietorekisteri otetaan lopulta käyttöön ja asiaan liittyviä tietoja voidaan verrata. Kunkin jäsenvaltion olisi huolehdittava seurannasta, ja tulokset olisi syötettävä yhteen eurooppalaiseen tietokantaan. Olisi kehitettävä eurooppalainen politiikka, jolla lisätään kansalaisten luottamusta tällä alalla.

6.3

Digitaaliteknologian olisi palveltava Euroopan kansalaisia, joita ei saisi koskaan kohdella objekteina tai pelkkinä tietolähteinä. Nykyiset eettiset ja tekniset ohjeet, kuten tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän laatimat luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset ohjeet, olisi otettava huomioon.

6.4

ETSK suosittaa, että tietojenkäsittelyyn liittyvien riskien vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että yritykset säilyttävät vain ne tiedot, joita ne todella tarvitsevat, ja että tietoja säilytetään vain niin kauan kuin on tarpeen. Datavetoinen innovointi on kuitenkin keskeinen kilpailukykytekijä digitaalisessa ympäristössä, ja viranomaisten olisi pyrittävä monialaiseen datan yhteiskäyttöä koskevaan sääntelykehykseen käyttäjäkeskeisen yhteiskäytön mahdollistamiseksi. Sovellettavilla puitteilla on edistettävä datan saatavuutta ja keskityttävä yhteentoimivuuteen.

6.5

Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksesta 20 prosenttia on korvamerkitty digitaalisia yhteyksiä ja 37 prosenttia vihreää siirtymää varten. Tämä edellyttää kunnianhimoista ja johdonmukaista visiota Euroopan televiestintäalasta ja sitoutumista suotuisampaan sääntelykehykseen, jolla tuetaan yksityisiä investointeja verkkoinfrastruktuuriin, sekä itsenäisten integroitujen televiestintäpalvelujen kehittämistä pilvipalvelu-, reunalaskenta-, data- ja tekoälyteknologioiden avulla.

6.6

ETSK katsoo, että digitalisaatio on sovitettava yhteen vihreämpään talouteen siirtymisen kanssa ja että siinä on otettava huomioon myös ympäristövaikutukset. Resurssien (myös niukkojen resurssien) käytön ja niiden energiankulutuksen on oltava kohtuullista. Pilvipalvelujen hiilijalanjäljen avoimuutta olisi vaadittava Euroopan tasolla, jotta kaikki organisaatiot voivat laskea digitaalisen hiilijalanjälkensä ja laatia suunnitelmia sen pienentämiseksi.

6.7

ETSK korostaa tarvetta pysyä teknologian ja liiketoimintamallien nopean kehityksen tahdissa ja pyrkiä poistamaan sääntelyn puutteet, erityisesti jos niistä voi aiheutua vahinkoa kuluttajille ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille.

Bryssel 7. heinäkuuta 2021.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 1

(2) DESI-indikaattori ”2b1”. Tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoina työskentelevistä naisia on vain 18 prosenttia.

(3) EUVL C 286, 16.7.2021, s. 8

Top