Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä”

(COM(2021) 32 final)

(2021/C 341/07)

Esittelijä:

Tomasz Andrzej WRÓBLEWSKI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 24.2.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	25.5.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	9.6.2021
Täysistunnon nro	561
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	158/1/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tiedonantoon ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä”. Pandemian jälkeinen muutos aiheuttaa merkittävän muutoksen myös maailmanlaajuiseen valtatasapainoon talouden alalla. Tästä syystä EU:n olisi toimittava ripeästi lisätäkseen Euroopan talouden häiriönsietokykyä.

1.2

Komitea yhtyy komission arvioon siitä, että euron kansainvälistä asemaa on vahvistettava, sillä se on keskeinen väline, jolla voidaan parantaa Euroopan maailmanlaajuista asemaa. Samalla komitea katsoo, että kunnianhimoisten taloudellisten tavoitteiden asettaminen on olennaisen tärkeää yhtenäisvaluutan vahvistamiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon maailmantalouden muutosvauhti ja EU:n nykyinen asema innovoinnin, kilpailukyvyn ja suotuisan sääntely-ympäristön suhteen. Komitea katsookin, että tiedonannossa olisi keskityttävä vahvemmin euron kansainvälisen aseman heikkenemisen syihin ja talous- ja rahaliiton viimeistelyyn.

1.3

Komitea toteaa, että tiedonannossa ei oteta huomioon Kiinan vahvistuvaa asemaa, ja suosittaa täydentämään tiedonantoa tältä osin.

1.4

Pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin toteuttaminen auttaa kanavoimaan säästöjä investointeihin, ja se on olennaisen tärkeää EU:n häiriönsietokyvyn parantamiseksi, kuten ETSK on todennut aiemmissa asiaa koskevissa lausunnoissaan (1) (2). Komitea kannattaa kaikkia komission ehdottamia toimia (3) ja ehdottaa sellaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, jotka auttavat rakennemuutosten loppuunsaattamisessa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Esimerkkinä voidaan mainita talouden ohjausjärjestelmän tarkistaminen niin, että siitä voitaisiin tehdä paremmin vaurauteen keskittyvä ja investointeja suosiva (4).

1.5

Sääntelykehyksen laadulla on suuri merkitys innovoinnin kehittämisessä. Näin ollen olisi painotettava enemmän asetusten tarkistamista sen suhteen, miten ne vaikuttavat eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn. Lisäksi ETSK katsoo, että tiedonannossa ei tunnusteta yliopistojen ja tutkimuslaitosten roolia innovoinnin kehittämisessä.

1.6

Komitea tukee täysin ehdotusta luoda digitaalinen euro ja jatkaa euromääräisten vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua keinona vahvistaa euron kansainvälistä asemaa ja vakiinnuttaa EU:n johtoasema ilmastotoimien alalla.

1.7

ETSK on samaa mieltä siitä, että kehittämällä rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja vältetään riippuvuus kolmansien maiden lainkäyttöalueilta tarjottavista kriittisistä palveluista (myös tietojen toimittajista) ja autetaan parantamaan EU:n häiriönsietokykyä.

1.8

Komitea tukee Euroopan komission pyrkimyksiä kehittää välineitä, joilla voidaan torjua kolmannen maan yksipuolisten toimenpiteiden lainvastaisesta ekstraterritoriaalisesta soveltamisesta EU:n toimijoille aiheutuvia vaikutuksia. Komitea katsoo, että tällaiset välineet voivat lisätä EU:n riippumattomuutta maailmanlaajuisena toimijana. Komission olisi myös mietittävä, miten ratkaista EU:n kasvava riippuvuus EU:n ulkopuolisista taloudellisten ja muiden tietojen toimittajista.

2.   Taustaa

2.1

Lausunnon aiheena on 19. tammikuuta 2021 annettu tiedonanto ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä”. Tämä tiedonanto on olennainen osa strategiaa EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden vahvistamiseksi (5).

2.2

EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden keskeisenä tavoitteena on suojella ja syventää sisämarkkinoita, jotka tukevat euroa sekä EU:n avoimuutta muun maailman kanssa käytävää kauppaa ja investointeja kohtaan.

2.3

Tiedonannossa esitetään, miten EU voi vahvistaa avointa strategista riippumattomuuttaan makrotaloudessa ja rahoitusmarkkinoilla. Hahmotellun strategian toteuttamisen tärkeimmät syyt ovat seuraavat: — Euroopan talouden kilpailukyvyn parantaminen vahvistamalla euron kansainvälistä asemaa — Euroopan talouden häiriönsietokyvyn lisääminen kolmansien maiden tai ylivoimaisten esteiden aiheuttamia häiriöitä vastaan — uusien investointien luominen parantamalla yritysten sääntely-ympäristöä, mikä auttaa lieventämään covid-19-pandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja edistää Euroopan talouden kehitystä.

2.4

Tiedonannon mukaan komissio pyrkii edistämään euron kansainvälistä asemaa, vahvistamaan EU:n rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja, parantamaan EU:n pakotteiden täytäntöönpanoa ja lisäämään EU:n häiriönsietokykyä kolmansien maiden lainvastaisten yksipuolisten pakotteiden vaikutuksia vastaan.

3.   Yleistä

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti tiedonannon julkaisemiseen. Tiedonantoon sisältyy sääntelyehdotuksia ja toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään euron osuutta kaupankäynnissä ja parantamaan EU:n rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä.

3.2

Euroalue on ollut olemassa yli 20 vuotta, ja se kasvaa edelleen uusien jäsenvaltioiden myötä (vaikkakin uusien maiden liittyminen antaa vielä odotuttaa itseään) (6). Lisäksi se ylläpitää euron kansainvälistä mainetta. Samaan aikaan komitea toteaa, että euron osuus valuuttavarannoista laski 23 prosentista 19 prosenttiin vuonna 2019 – lähelle ennätyksellisen alhaista tasoa (7) – ja että useiden arvostettujen taloustieteilijöiden, kuten Nobel-palkittujen Joseph E. Stiglitzin ja Paul Krugmanin, mukaan euroalue ei vieläkään ole optimaalinen valuutta-alue (8) siinä mielessä kuin tämän teorian luoja Robert Mundell tarkoittaa.

3.3

ETSK huomauttaa myös, että nopeasti kasvavan ja maailmantaloudessa yhä tärkeämmän Kiinan talouden merkitys ansaitsee laajemman huomion EU:n talouden häiriönsietokyvyn vahvistamisesta käytävässä keskustelussa. BKT:n keskimääräinen vuosittainen reaalikasvu on ollut Kiinassa viimeisten 30 vuoden aikana noin 10 prosenttia, kun se on ollut EU:ssa noin kaksi prosenttia. Pandemia lisää todennäköisesti entisestään eroja BKT:n kasvussa: 4,4 prosenttia EU:ssa (-6,1 prosenttia vuonna 2020) ja 8,4 prosenttia Kiinassa (2,3 prosenttia vuonna 2020) (9).

3.4

Kiinan talouden kasvaessa myös sen valuutan asema vahvistuu kansainvälisessä kaupassa ja selvitystoiminnassa. Virallisissa valuuttavarannoissa (vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä) Yhdysvaltain dollarin osuus oli noin 60,5 prosenttia, euron osuus 20,5 prosenttia ja Kiinan renminbin osuus vain 2,1 prosenttia. Renminbin osuus kasvaa kuitenkin nopeasti, kun taas euron osuus on supistunut (10). Kiina työstää tiiviisti myös digitaalivaluuttaansa (se on jo kokeiltavana useissa kaupungeissa (11)) jättäen muun maailman taakseen (12).

3.5

Edellä esitetyn perusteella ETSK on huolissaan siitä, että strategiaan ei sisälly toimintasuunnitelmaa, jossa otettaisiin huomioon Kiinan vahvistuva taloudellinen asema, ja suosittelee tiedonannon täydentämistä tältä osin.

3.6

Komitea tukee avaintoimessa esitettyä vaatimusta saada pankkiunioni valmiiksi (13) ja edetä edelleen kohti pääomamarkkinaunionia (14) keinona tukea EU:n häiriönsietokykyä ja syventää talous- ja rahaliittoa, mutta toteaa, että ”[t]alous- ja rahaliiton loppuunsaattaminen edellyttää ennen kaikkea voimakasta poliittista sitoutumista, tehokasta hallintoa ja saatavilla olevien varojen parempaa käyttöä” (15).

3.7

Komitea toteaa, että rakennemuutosten jatkaminen tiiviimmän ja yhtenäisemmän rahaliiton varmistamiseksi edellyttää poliittista sitoutumista, ja ehdottaa samalla, että tiedonantoa täydennetään toimenpiteillä, joilla voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia: — Tarkastellaan EU:n talouden ohjausjärjestelmää uudelleen niin, että siitä voitaisiin tehdä paremmin vaurauteen keskittyvä ja investointeja suosiva (erityisesti julkisen velan ja budjettialijäämien osalta) (16). — Vahvistetaan jäsenvaltioiden velvoitetta koordinoida kansallisia politiikkojaan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja parantaa raha-, finanssi- ja rakennepolitiikan johdonmukaisuutta (17) erityisesti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja todellisen lähentymisen saavuttamiseksi. — Tehdään yksityiskohtainen syklinen analyysi EU:n jäsenvaltioiden välisestä aidosta lähentymisestä, joka on yhdessä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kanssa ratkaisevassa asemassa, jotta sisämarkkinoista voitaisiin tehdä dynaamisemmat. Lähentymistä olisi seurattava, jotta voitaisiin välttää erojen suurentuminen, sillä vaarana on, että valtioiden tukemien massiivisten rahoitusalan pelastuspakettien nykyinen kierre saattaa tuoda uudelleen esiin euroalueen kriisin jakolinjat pohjoisen ja etelän välillä (18).

3.8

Komitea on samaa mieltä siitä, että sääntelykehys on ratkaisevan tärkeä innovoinnin kehittämisen kannalta, mutta pitää tiedonannossa ehdotettuja toimia riittämättöminä. Samalla ETSK toteaa, että brexitin seurauksena kansainvälisesti huipulla olevia EU:n yliopistoja, joilla on keskeinen rooli innovoinnin edistämisessä, on enää vain muutama maailman 50 parhaan yliopiston joukossa (19). Yliopistot ovat ratkaisevan tärkeitä innovoinnin lisäämiseksi ja pitkän aikavälin häiriönsietokyvyn parantamiseksi talouden myllerryksessä.

3.9

Edellä esitetyn perusteella ETSK kehottaa täydentämään tiedonantoa toimenpiteillä, joilla voidaan — varmistaa rahoitusmarkkinoiden sääntelyn joustavuus rahoitusalan innovoinnin edistämiseksi Euroopassa, mukaan lukien MiFID II -direktiivit ja vertailuarvoasetukset raaka-ainekaupan osalta — vähentää rajoituksia, jotka aiheuttavat kohtuuttoman rasitteen uusien teknologioiden kehittämiselle — kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenojen osuutta (erityisesti tukea yksityisille tutkimus- ja kehitysinvestoinneille koko EU:ssa) noin kolmeen prosenttiin BKT:stä — kartoittaa digitalisaation yhteydessä tietotekniikka-alan älykästä erikoistumista Euroopassa ja tukea sitä edelleen — eritellä alueelliset innovointikeskukset EU:ssa ja tukea niitä suoraan EU:n tasolla ja edistää samalla yksityisiä investointeja innovointiin esimerkiksi nostamalla vaadittavan yksityisen yhteisrahoituksen tasoa.

4.   Erityistä

4.1   Euron kansainvälisen aseman vahvistaminen

4.1.1

Tiedonannon mukaan euron merkityksen lisääntyminen kansainvälisessä kaupassa, investoinneissa ja maksuissa tuo monia etuja: muun muassa parempi rahapoliittinen riippumattomuus, rahapolitiikan vahvempi välittyminen, alhaisemmat liiketoimintakustannukset ja hintahäiriöiden vähentyminen.

4.1.2

ETSK tukee euromääräisten joukkovelkakirjojen jatkuvaa liikkeeseenlaskua. ETSK ymmärtää näiden toimenpiteiden hyödyt, mutta katsoo kuitenkin, että euron kasvustrategian on perustuttava yhteisen velan myöntämisen lisäksi euroalueen vahvistamiseen ja laajentamiseen (20). Covid-19-kriisin vuoksi ”EU aikoo laskea liikkeeseen lähes biljoona euroa uutta velkaa vuoteen 2026 mennessä” (21), mutta ”[j]ulkisen velan suuri määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen voi olla ongelmallista sietokyvyn kannalta” (22). Ongelman ratkaisemiseksi Euroopan rahoitusjärjestelmästä olisi tehtävä häiriönsietokykyisempi toteuttamalla pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni (23). ETSK suosittaa, että euro palautetaan korkeaan asemaan, joka sillä oli kiinteätuottoisissa arvopapereissa ennen vuosien 2008–2009 finanssikriisiä (24).

4.1.3

Komitea kehottaakin siirtämään osan kansallisten finanssivalvojien toimivallasta EU:n tasolle ja luomaan yhteisen sääntelykehyksen pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin perustamista varten (25). ETSK katsoo, että EU:ssa olisi mahdollistettava pääoman täysi liikkuvuus niin, että jokainen kansalainen tai pk-yritys voi viime kädessä käyttää minkä tahansa rahoituslaitoksen rahoituspalveluita EU:n yhteisen rahoitusvalvonnan alaisuudessa (26). Kaikelle pääomamarkkinaunionin luomiseen liittyvälle uudelle sääntelylle olisi tehtävä testejä (27), jotta voitaisiin tarkistaa täyttääkö se muun muassa seuraavat kriteerit: kilpailukyvyn ja innovoinnin lisääntyminen (erityisesti digitalisaatio), vihreän siirtymän edistäminen ja rahoitusmarkkinoiden vakaus.

4.1.4

Lisäksi olisi pyrittävä vahvistamaan euron osuutta eri maiden keskuspankkien varannoissa swap-sopimuksilla ja tukemaan eurooppalaisia yrityksiä, jotta ne tekisivät laajoja kansainvälisiä (EU:n ulkopuolella toteutettavia) sopimuksia euromääräisinä.

4.1.5

Jotta voitaisiin vahvistaa euron asemaa maailmantaloudessa, on parannettava EU:n tavaroiden ja palvelujen kilpailukykyä. Tämä edellyttää investointeja koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen.

4.1.6

Avaintoimen 6 mukaan komissio ja EKP tarkastelevat yhdessä monia mahdolliseen digitaalisen euron käyttöönottoon liittyviä poliittisia, oikeudellisia ja teknisiä kysymyksiä.

4.1.7

Komitea kannattaa ajatusta digitaalisesta eurosta. ETSK:n mielestä digitaalista euroa ei pitäisi kuitenkaan toteuttaa pelkästään EKP:n vaan eurojärjestelmän (28) keskuspankkien (ja mahdollisten valvontalaitosten) (29) kautta.

4.1.8

Tässä uudessa selvitysjärjestelmässä olisi otettava huomioon lainsäädännön mukaiset yksityisyyden suojaa koskevat vaatimukset (erityisesti viides rahanpesun vastainen direktiivi). Asianmukaisesti suunniteltu digitaalinen euro voisi tukea euron käyttöä euroalueen ulkopuolella ja heikentää Yhdysvaltain dollarin asemaa (ja tulevaisuudessa myös digitaalisen juanin asemaa) erityisesti kansainvälisen ja vähittäiskaupan maksutapahtumissa (30).

4.1.9

EU on johtava toimija maailman vihreillä joukkovelkakirjamarkkinoilla. Vuonna 2019 niiden liikkeeseenlaskusta lähes puolet oli euromääräisiä (31), ja niillä on vahva asema myös euroalueen ulkopuolella (32). ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen ottaa käyttöön uusia ”vihreitä” rahoitusvälineitä (33) Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (34) tukemiseksi. Näin EU voi olla edelleenkin ilmastotoimien globaali johtaja ja kehittää johtoasemaansa (35).

4.2   EU:n rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien ja niihin liittyvien kriittisten palveluntarjoajien häiriönsietokyvyn parantaminen

4.2.1

Tiedonannossa painotetaan, kuinka tärkeää on, että EU kehittää rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurejaan ja lisää niiden häiriönsietokykyä, jotta voidaan välttää riippuvuus kolmansien maiden lainkäyttöalueilta tarjottavista kriittisistä palveluista. Komission olisi myös tutkittava, miten estää EU:n riippuvuus unionin ulkopuolisista taloudellisten ja muiden tietojen toimittajista. Uutta digitaalista europohjaista selvitysjärjestelmää voitaisiin käyttää tukemaan kauppaa sellaisten kumppaneiden kanssa, joille kolmannet maat ovat asettaneet yksipuolisia pakotteita, ja estää sen käyttö pakotteiden kohteena olevilta mailta ja henkilöiltä (hyödyntämällä pakotetietorekisteristä saatavia tietoja).

4.2.2

ETSK muistuttaa myös covid-19-pandemian alkuvaiheesta, kun lisääntynyt kiinnostus dollaria kohtaan ja Yhdysvaltain takaisinostomarkkinoiden häiriöt tekivät Yhdysvaltain ulkopuolisten rahoituslaitosten dollarimääräisten toimien jälleenrahoittamisesta entistä vaikeampaa. Lisäksi voitaisiin harkita Euroopan vakausmekanismin käyttämistä euromääräisenä likviditeettivarantona, joka olisi myös suurten rahoituslaitosten käytettävissä. Tarvitaan selkeä etenemissuunnitelma EVM:n muutoksille ja pääomamarkkinaunionin kehittämiselle.

4.2.3

ETSK on periaatteessa samaa mieltä toimista, joilla lisätään EU:n avointa strategista riippumattomuutta, myös EU:n rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien häiriönsietokyvyn vahvistamisen osalta. Toisaalta komitea huomauttaa, että tällaiset toimenpiteet voivat tietyin edellytyksin johtaa ei-toivottuihin poliittisiin vaikutuksiin.

4.3   EU:n pakotteiden täytäntöönpanon ja valvonnan vahvistaminen

4.3.1

EU:n pakotteiden tehostamiseksi on tarpeen varmistaa niiden yhdenmukainen täytäntöönpano ja valvonta. Unionin ulkopuolisten yritysten tytäryhtiöt hyödyntävät lainsäädännön aukkoja kieltojen kiertämiseksi, mikä vääristää sisämarkkinoita.

4.3.2

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin, joiden tavoitteena on vahvistaa EU:n kykyä asettaa pakotteita yhdenmukaisesti ja puhua yhdellä äänellä.

4.3.3

Komitea tukee myös Euroopan komission pyrkimyksiä kehittää välineitä, jotta voidaan torjua kolmannen maan yksipuolisten toimenpiteiden lainvastaisesta ekstraterritoriaalisesta soveltamisesta EU:n taloudellisille toimijoille aiheutuvia vaikutuksia. ETSK korostaa kuitenkin, että on kehitettävä mekanismeja kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyden varmistamiseksi itse pakotteiden kohteesta. Komitea katsoo, että tällaiset välineet voivat lisätä EU:n riippumattomuutta maailmanlaajuisena toimijana ja suojella sisämarkkinoita häiriöiltä.

4.3.4

Samalla on huomattava, että vuosien 2008–2009 rahoituskriisin jälkeen EU:n rahoitusmarkkinoilla on sovellettu tiukkaa kuria ja asetettu hallinnollisia velvoitteita niille, jotka haluavat hyötyä EU:n sisämarkkinoista. On tärkeää, että näitä säännöksiä sovelletaan riittävän joustavasti, jotta voidaan varmistaa kustannusten ja hyötyjen tasapaino, arvioida uusien säännösten vaikutuksia eurooppalaisiin rahoitusalan yrityksiin (36) ja mukauttaa sääntelytaakkaa myös näiden yhteisöjen koon mukaan (suuret yleiseurooppalaiset pankit, rahoituslaitokset ja rahoitusteknologia-alan startup-yritykset) (37).

---

(1)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä” (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 21).

(2)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Talous- ja rahaliittoa koskeva paketti” (EUVL C 262, 25.7.2018, s. 28).

(3)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma” (EUVL C 155, 30.4.2021, s. 20).

(4)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu 2020” (EUVL C 429, 11.12.2020, s. 227).

(5)  COM(2021) 32 final.

(6)  COM(2018) 796 final, s. 2.

(7)  The international role of the euro, Euroopan keskuspankki, kesäkuu 2020.

(8)  Can the European Project be saved?, Paul Krugmanin Philadelphiassa 14.–16. huhtikuuta 2016 järjestetyssä 23. kansainvälisessä Conference of Europeanists -konferenssissa pitämä pääpuheenvuoro.

(9)  Ks. World Economic Outlook database, huhtikuu 2021, Kansainvälinen valuuttarahasto.

(10)  Currency Composition of Official Foreign Exchange Reserves (COFER), International Financial Statistics (IFS), Kansainvälinen valuuttarahasto, https://data.imf.org/regular.aspx?key=41175

(11)  Ks. China Launches Digital Renminbi Trials in 11 Cities, Stages Seven Digital Renminbi Lotteries in Year Following Start of Testing, China Banking News, 19. huhtikuuta 2021.

(12)  PwC CBDC global index, huhtikuu 2021, https://www.pwc.com/gx/en/industries/financial-services/assets/pwc-cbdc-global-index-1st-edition-april-2021.pdf

(13)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euron kansainvälisen aseman vahvistaminen” (EUVL C 282, 20.8.2019, s. 27).

(14)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma” (EUVL C 155, 30.4.2021, s. 20).

(15)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Talous- ja rahaliittoa koskeva paketti” (EUVL C 262, 25.7.2018, s. 28).

(16)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroalueen talouspolitiikka 2021” (EUVL C 123, 9.4.2021, s. 12).

(17)  COM(2020) 746 final.

(18)  Eurofound (2020), Upward convergence in the EU: Definition, measurement and trends, s. 9, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

(19)  Times Higher Education -listalla kuusi yliopistoa ja vain yksi QS World University Rankings -listalla.

(20)  EU faces barriers to boosting single currency’s global status, Financial Times, 19. tammikuuta 2021.

(21)  COM(2021) 32 final, s. 8.

(22)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kohti sietokykyisempää ja kestävämpää eurooppalaista taloutta” (EUVL C 353, 18.10.2019, s. 23).

(23)  Katso komissaari Gentilonin euroryhmän lehdistötilaisuudessa esittämät kommentit, 15. helmikuuta 2021, Bryssel.

(24)  Ks. ”Fixed income market liquidity”, Committee on the Global Financial System Papers, nro 55, s. 18, Kansainvälinen järjestelypankki, tammikuu 2016.

(25)  COM(2020) 590 final ja COM(2020) 746 final, s. 8.

(26)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma” (EUVL C 155, 30.4.2021, s. 20).

(27)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma” (EUVL C 155, 30.4.2021, s. 20), kohta 1.16.

(28)  Ks. Report on a digital euro, s. 7–8, Euroopan keskuspankki, lokakuu 2020.

(29)  Ks. Report on a digital euro, s. 7–8, Euroopan keskuspankki, lokakuu 2020, s. 36–40.

(30)  EU faces barriers to boosting single currency’s global status, Financial Times, 19. tammikuuta 2021.

(31)  Ks. The role of the euro in global green bond markets, BOX 1, euron kansainvälistä asemaa koskeva 19. vuosittainen katsaus, EKP, kesäkuu 2020.

(32)  Ks. Unleashing the euro’s untapped potential at global level, EKP:n johtokunnan jäsenen Fabio Panettan puhe.

(33)  COM(2019) 640 final.

(34)  Ks. euroryhmän videoneuvottelun tärkeimmät tulokset, 15. helmikuuta 2021.

(35)  Paschal Donohoen kommentit euroryhmän 15. helmikuuta 2021 pidetyn videoneuvottelun jälkeen

(36)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma” (EUVL C 155, 30.4.2021, s. 20).

(37)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n digitaalisen rahoituksen strategia” (EUVL C 155, 30.4.2021, s. 27).