Euroopan alueiden komitean päätöslauselma Euroopan komission vuoden 2021 työohjelmasta

(2021/C 37/01)

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK), joka

ottaa huomioon

—	Euroopan komission työohjelman vuodeksi 2021 (1),

—	helmikuussa 2012 Euroopan komission kanssa tehdyn yhteistyöpöytäkirjan,

—	AK:n päätöslauselman Euroopan alueiden komitean painopisteistä vuosina 2020–2025 (2),

—	AK:n päätöslauselman Euroopan alueiden komitean ehdotuksista Euroopan komission vuoden 2021 työohjelmaa silmällä pitäen (3),

1.

korostaa, että maailmanlaajuisen pandemian vaikutuksia on pyrittävä lievittämään mahdollisimman nopeasti, sillä kuten AK:n ensimmäinen vuotuinen alue- ja kuntabarometri osoittaa, koronaviruskriisi lisää olemassa olevia sosiaalisia, taloudellisia ja alueellisia eroja.

2.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisten on oltava keskeisessä asemassa suunniteltaessa ja toteutettaessa covid-19:n jälkeistä sosioekonomista elpymisohjelmaa. AK kannattaa EU:n tavoitetta ottaa johtoasema vihreässä siirtymässä ja digitaalisessa muutoksessa, ja se sitoutuu tekemään tiivistä yhteistyötä asianomaisten sidosryhmien kanssa covid-19-kriisin hoidosta tähän mennessä saatujen kokemusten arvioimiseksi ja tulevien valmiuksien pohjustamiseksi.

3.

kehottaa Euroopan komissiota ryhtymään ripeisiin toimiin, jotta Välimeren humanitaariseen kriisiin löydettäisiin tyydyttävä ja pysyvä ratkaisu, tavoitteena ensisijaisesti maahantulijoiden hengen turvaaminen, mutta myös ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen varmistaminen. AK sekä paikallis- ja alueviranomaiset ovat valmiita tiiviiseen yhteistyöhön.

4.

kannattaa edellä mainituista syistä komission lähestymistapaa, jonka mukaan EU:n poliittisia painopisteitä kartoitetaan vuotuisessa strategisessa ennakointiraportissa, johon AK antaa panoksensa paikallis- ja alueviranomaisilta eri puolilta EU:ta saamiensa tietojen avulla.

5.

on samaa mieltä siitä, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi on käynnistettävä mahdollisimman pian. AK:n täysipainoinen osallistuminen paikallis- ja alueviranomaisten edustajana konferenssin kaikkiin elimiin toisi hankkeen lähemmäs unionin kansalaisia ja mahdollistaisi EU:n toimintapolitiikkoihin, prosesseihin ja toimielinjärjestelmään tarvittavien muutosten syvällisemmän pohdinnan. AK tähdentää, että kaikkien konferenssiin liittyvien julkisten kuulemisten yhteydessä on varmistettava mahdollisimman suuri moniarvoisuus.

6.

pyytää muita EU:n toimielimiä tekemään AK:n kanssa yhteistyötä sellaisen pilottimallin kehittämiseksi, joka mahdollistaa pysyvän ja suunnitelmallisen vuoropuhelun kansalaisten kanssa paikallis- ja alueviranomaisten välityksellä. Vuoropuhelusta voisi olla hyötyä myös EU:n päätöksenteon parantamisessa.

7.

painottaa jälleen, että paikallis- ja alueviranomaiset tulee osallistaa EU:n toimintapolitiikkojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon toissijaisuusperiaatteen asianmukaisen aktivoinnin ja monitasoisen hallinnon periaatteen valtavirtaistamisen avulla. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun on kyse toiminta-aloista, jotka ovat pitkälti paikallis- ja alueviranomaisten vastuulla. AK on tyytyväinen komission päätökseen tehostaa AK:n osallistumista Fit for Future -foorumiin ja sitoutuu edistämään foorumin tavoitteita hallintotahojen edustajien ryhmän ja erityisen RegHub-alaryhmän kautta. Komitea korostaa, että REFIT-tarkistuksiin tarvitaan nykyistä vahvempaa paikallista ja alueellista näkökulmaa.

8.

toistaa komissiolle osoittamansa kehotuksen seurata tiiviisti kumppanuutta koskevien käytännesääntöjen soveltamista vuosien 2021–2027 kumppanuussopimusten ja -ohjelmien valmistelun yhteydessä ja varmistaa, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen tarkoittaa täyttä kumppanuutta. Kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteiden olisi kuvastuttava selvemmin talouspolitiikan EU-ohjausjakson hallinnoinnissa, erityisesti koska ohjausjakson puitteissa hahmotellaan suuntaviivat vuosien 2021–2027 koheesiopoliittisille ohjelmille sekä elpymis- ja palautumistukivälineelle.

9.

aikoo arvioida huolellisesti säädösehdotuksia uusista omista varoista ja etenkin niiden mahdollisia vaikutuksia paikallis- ja aluetason julkistalouteen ja kansalaisiin.

10.

painottaa tarvetta selkeyttää elpymis- ja palautumistukivälineen ja koheesiopolitiikan rahoituksen välistä vuorovaikutusta paikallis- ja aluetasolla. Komitea kehottaa jäsenvaltioita laatimaan tulevat kansalliset uudistus- ja investointisuunnitelmat erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen osalta sekä horisontaalisessa että alhaalta ylöspäin suuntautuvassa prosessissa ja kannustaa laajaa joukkoa EU:n institutionaalisia ja sidosryhmätoimijoita osallistumaan lokakuussa 2021 järjestettävään elpymis- ja palautumistukivälinettä käsittelevään foorumiin.

11.

pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut käyttämään YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmaa ja sen kestävän kehityksen tavoitteita sekä vuonna 2015 tehtyä Pariisin sopimusta perustana, jonka pohjalta laaditaan toimintapoliittinen kehys kestäväpohjaisen elpymisen varmistamiseksi EU:ssa.

12.

suhtautuu myönteisesti komission 55-valmiuspakettiin mutta katsoo, että tarvitaan kunnianhimoisempi, Euroopan parlamentin kannan mukainen päästötavoite vuodelle 2030 ja että tällainen tavoite on mahdollista saavuttaa. Komitea kehottaa tätä taustaa vasten komissiota esittämään 55-valmiuspaketissaan EU:lle kunnianhimoisen sopeutumisstrategian, jonka selkeänä ydinajatuksena on paikallis- ja alueviranomaisten keskeinen rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

13.

on valmis laatimaan Glasgow’ssa pidettävän ilmastonmuutosta koskevaan YK:n puitesopimukseen (UNFCCC) liittyvän COP26-kokouksen edellä yhteisen COP26-etenemissuunnitelman, jonka tarkoituksena on havainnollistaa EU:n sitoutumista kaikilla tasoilla ja tuoda esille valtiotasoa alempien hallintotasojen rooli ja panos Pariisin sopimukseen ja UNFCCC-sopimukseen. Tällä tavoin AK korostaa, kuinka kunnat ja alueet osallistuvat ilmastotoimien täytäntöönpanoon ja nopeuttamiseen tekemällä käytännön yhteistyötä teollisuuden, korkeakoulujen, kansalaisten ja eri yhteisöjen kanssa.

14.

korostaa, että ilmoitettu ehdotus hiilitullimekanismista liittyy läheisesti päästökauppajärjestelmän tarkistamiseen. Komitea kehottaa kolmansien maiden ja EU:n yritysten eriarvoisen kohtelun estämiseksi arvioimaan huolellisesti sitä, miten maksutta jaettavien päästöoikeuksien asteittainen poistaminen vaikuttaa EU:n energiaintensiivisiin aloihin.

15.

aikoo seurata tarkasti oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin täytäntöönpanoa ja ehdottaa oikeudenmukaista siirtymää käsittelevän keskustelufoorumin järjestämistä vuoden 2021 jälkipuoliskolla alustavien poliittisten päätelmien tekemiseksi mekanismin täytäntöönpanosta.

16.

katsoo, että ilmasto- ja energia-alan monitasoista vuoropuhelua olisi tehostettava ja laajennettava kaikille vihreän kehityksen ohjelman kattamille aloille. Komitea kehottaa tunnustamaan kaikilta osin kuntien ja alueiden roolin ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien politiikkojen täytäntöönpanossa sekä luomaan eurooppalaisen ilmastosopimuksen puitteissa tehokkaan monitasoisen hallintokehyksen. Tätä taustaa vasten AK on tyytyväinen siihen, että komissio on sitoutunut esittämään yhteisen toimintasuunnitelman vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista varten. Suunnitelmaan voisi sisältyä Euroopan alueellinen tulostaulu vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon edistymisen seuraamiseksi valtiotasoa alemmalla tasolla.

17.

korostaa kiireellistä tarvetta panna täytäntöön strategia rakennusten perusparannusaallon käynnistämiseksi ja luoda mekanismeja, joiden avulla voidaan mukauttaa siirtymä paikallisiin erityispiirteisiin ja olosuhteisiin ja korjata nykyiset rahoitusvarojen ja teknisten valmiuksien puutteet. Komitea kehottaa avaamaan perusparannusaaltoon sekä muihin toimenpiteisiin liittyen alueille, kaupungeille ja kunnille laajoja mahdollisuuksia saada suoraan EU-rahoitusta.

18.

on tyytyväinen komission aikeeseen käynnistää olennaisena osana vihreän elpymisen suunnitelmaa nollapäästötoimintasuunnitelma veden, ilman ja maaperän suojelemiseksi. Toimintasuunnitelman sekä sitä seuraavien säädösten on perustuttava ennalta varautuvan lähestymistavan keskeisiin periaatteisiin, joiden mukaan saastumiseen on puututtava sen lähteellä ja saastuttajan tulee maksaa aiheuttamansa kustannukset. Toimintasuunnitelma olisi laadittava ja pantava täytäntöön yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa Green City Accord -tyyppisten aloitteiden kautta, ja sillä olisi pyrittävä luomaan kunnianhimoiset puitteet, joissa otetaan huomioon EU:n jäsenvaltioiden väliset erot ja vaihtelevat olosuhteet ja jotka mahdollistavat toimien mukauttamisen kansallisella ja paikallisella tasolla. Toimintasuunnitelman keskeisenä lähtökohtana tulee olla riskiperusteisuus, jotta varmistetaan, että toimiin ryhdytään siellä, missä se on kaikkein järkevintä.

19.

kehottaa asettamaan uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa varten erityisiä tavoitteita, joissa otetaan huomioon alueelliset erot varsinkin jätteiden synnyn ehkäisemisen, julkisten hankintojen sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien osalta, sillä näin voitaisiin edistää innovatiivista teknologiaa ja sen käyttöönottoa markkinoilla. Lisäksi olisi tunnustettava paikallis- ja alueviranomaisten tärkeä rooli yhä vahvemmin kiertoon perustuvassa yhteiskunnassa.

20.

sitoutuu edistämään vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian täytäntöönpanoa ja tarkastelemaan samalla paikallis- ja alueviranomaisten osuutta pölyttäjien vähenemisen ja meriympäristöön kohdistuvan vaarallisen paineen torjunnassa. AK korostaa maankäytön ja maatalouden käytäntöjen sekä kestävän metsätalouden merkitystä elinympäristöjen ennallistamisessa ja kaikkien eurooppalaisten ekosysteemien ja luonnonalueiden selviytymiskyvyn ja elinvoiman parantamisessa. AK kannattaa Euroopan parlamentin komissiolle osoittamaa kehotusta esittää oikeudellinen kehys, jossa säädetään EU:n markkinoille saatettavien metsä- ja maataloustuotteiden sekä ekosysteemien kannalta riskialttiiden tuotteiden toimitusketjujen pakollisista due diligence -velvoitteista, kuitenkin siten, ettei biopohjaisten tuotteiden toimittajille aseteta tarpeettomia hallinnollisia rasitteita verrattuna synteettisten ja fossiilipohjaisten tuotteiden toimittajiin.

21.

kehottaa kutsumaan Euroopan alueet täysipainoisesti mukaan EU:n Pellolta pöytään -strategian täytäntöönpanoon ja seurantaan ja kehottaa komissiota ankkuroimaan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet ja erityisesti biodiversiteettistrategian ja Pellolta pöytään -strategian tavoitteet tehokkaasti tulevaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) ja sen täytäntöönpanoon.

22.

kehottaa EU:n toimielimiä laatimaan uuden maaseutualueita koskevan pitkän aikavälin vision pohjalta maaseutua käsittelevän EU:n toimintaohjelman, jolla olisi varmistettava, että maaseudun ja kaupunkien välisen tasapainon periaate sisällytetään kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden mukaisesti, sekä vahvistettava paikallis- ja aluetason roolia maaseutupolitiikkojen hallinnoinnissa.

23.

on pettynyt työohjelman ponnettomuuteen meriasioissa ja korostaa huipputason meriteollisuuden sekä vahvojen rannikko- ja merialueiden strategista geopoliittista merkitystä. Komitea kehottaa tässä yhteydessä komissiota laatimaan kattavan ohjelman sinisen talouden alojen ja merialueiden tukemiseksi.

24.

sitoutuu antamaan panoksensa säädösaloitteeseen EU:n vihreitä joukkovelkakirjoja koskevasta standardista, koska sillä on todennäköisesti erittäin suuri merkitys kestävien yksityisten ja julkisten investointien kanavoinnille paikallis- ja aluetasolla.

25.

korostaa, että Euroopan laajuisista liikenneverkoista (TEN-T) annetun asetuksen tarkistamisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota rajatylittävästä liikenneinfrastruktuurista puuttuviin yhteyksiin sekä parantaa syrjäseutujen ja syrjäisimpien alueiden yhteyksiä.

26.

panee tyytyväisenä merkille komission sitoumuksen esittää säädösehdotus alustatyöntekijöiden työolojen ja -ehtojen parantamiseksi. Komitea odottaa lisäksi, että digitaalisia palveluja koskevassa säädöksessä käsitellään kysymystä oikeudenmukaista etätyötä ja työntekijöiden digitaalisia oikeuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista.

27.

pitää valitettavana, että vuonna 2021 ei ole suunnitteilla tekoälyn sääntelyä koskevia ehdotuksia äskettäin hyväksytyn valkoisen kirjan jatkoksi.

28.

aikoo kehittää paikallis- ja aluetason digitalisaatiota mittaavia indikaattoreita, jotta voidaan asettaa tavoitteita, nopeuttaa digitaalisten alustojen perustamista ja luoda seurantamekanismi vuoteen 2030 ulottuvaa digitaalista vuosikymmentä varten, puuttua eriarvoisuuteen ja ehkäistä digitaalista kahtiajakoa.

29.

peräänkuuluttaa kattavaa EU:n laajuista lähestymistapaa 5G-verkkojen turvallisuuteen ja häiriönsietokykyyn, sillä laajakaistayhteyksien ja 5G:n käyttöönoton varmistamisesta paikallis- ja aluetasolla sekä kaupunki-, maaseutu- että myös vuoristoalueilla, syrjäisillä alueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla on tulossa ratkaisevan tärkeää.

30.

kehottaa komissiota vahvistamaan EU:n teollisuusstrategian paikkalähtöisyyttä, lisäämään sen piiriin kuuluvia aloja ja vahvistamaan sen poliittista koordinointia EU:n tasolla erityisesti kutsumalla AK ja aluehallintotahot mukaan teollisuusfoorumiin ja eurooppalaiseen raaka-aineallianssiin, jotta alueet ja kunnat voivat ottaa teollisuudenalojen vihreän ja digitaalisen siirtymän omaksi asiakseen ja hyötyä strategian tarjoamista talouden monipuolistamisen mahdollisuuksista, sekä ottamalla teollisuuden mukaan ammatillisen koulutuksen järjestelmiin, jotta voidaan kehittää uusissa ammateissa tarvittavaa osaamista.

31.

aikoo esitellä yhdessä tähän halukkaiden kuntien ja alueiden kanssa, kuinka ERA-keskukset voivat auttaa paikkalähtöisten alueellisten innovointiekosysteemien kehittämisessä ja edistää Euroopan laajuisen yhteistyönsä avulla älykkään kestävän kasvun nopeuttamista ja Euroopan innovaatiokuilun kaventamista.

32.

ehdottaa, että komissio vahvistaa pk-yritysstrategian paikallista ja alueellista hallinnointia. Tämä on tarpeen, kun otetaan huomioon covid-19-pandemian raskaat taloudelliset seuraukset pk-yrityksille kaikkialla EU:ssa sekä se, että pandemia pahentaa jo pitkään jatkuneita ongelmia, kuten rahoituksen huonoa saatavuutta ja maksuviivästyksiä, ja että pk-yritysten rakenteet ja tarpeet sekä taloudelliset ja institutionaaliset olosuhteet vaihtelevat Euroopassa suuresti. AK sitoutuu omasta puolestaan tekemään erityisesti Euroopan yrittäjyysalue (EYA) -verkoston kautta yhteistyötä komission ja elinkeinoelämän kanssa pk-yritystestin jatkokehittämiseksi ja soveltamiseksi, jotta siitä saataisiin tarkoituksenmukainen.

33.

kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota ongelmiin, jotka estävät paikallisia ja alueellisia sidosryhmiä hyödyntämästä sisämarkkinoiden etuja kaikilta osin, ja odottaa sisämarkkinoiden esteitä käsittelevän raportin päivitystä sekä toimenpiteitä, joita komissio aikoo toteuttaa varmistaakseen palveludirektiivin täysimääräisen täytäntöönpanon. AK pyytää komissiota myös esittämään parannetun uuden ehdotuksen palvelupassista.

34.

on tyytyväinen siihen, että komissio painottaa oikeudenmukaisen talouden pakettia, ja odottaa kiinnostuneena Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaa toimintasuunnitelmaa. Sen olisi perustuttava sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun laajempaan empiiriseen käyttöön ja hyödyntämiseen toimintapolitiikoissa. AK tukee pilarin paikallista ja alueellista ulottuvuutta osallistumalla aktiivisesti Portossa vuonna 2021 pidettävää sosiaalihuippukokousta edeltävään konferenssiin. Lisäksi AK tekee yhteistyötä komission kanssa paikallisia työpaikkamessuja koskevan aloitteen kehittämiseksi.

35.

odottaa mielenkiinnolla uutta työterveys- ja työturvallisuusstrategian kehystä. Komitea kehottaa tähän liittyen komissiota tiivistämään tahtia vuonna 2021, jotta alun perin vuodeksi 2020 asetettuun tavoitteeseen 50 raja-arvon asettamisesta työperäiselle altistukselle vihdoinkin päästäisiin.

36.

korostaa tarvetta osallistaa paikallis- ja alueviranomaiset yhteisötalouden toimintasuunnitelman laadintaan, koska suunnitelmalla on vahva alueellinen ja paikallinen ulottuvuus.

37.

pitää myönteisenä, että komissio on ottanut vaarin AK:n kehotuksesta esittää lapsitakuuta, jolla parannettaisiin lasten sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia ja tehostettaisiin lasten oikeuksien edistämistä.

38.

odottaa, että vammaisstrategiassa asetetaan kunnianhimoisia ja mitattavissa olevia tavoitteita ja että se kattaa kaikki politiikanalat. Komitea on sitoutunut YK:n vammaisyleissopimuksen tavoitteisiin ja toivoo, että Euroopan komissio tukee sopimuksen täytäntöönpanoa paikallis- ja aluetasolla.

39.

panee merkille, että vuoden 2021 työohjelmaan sisältyy valtiontukisääntöjen tarkistaminen yhdeksällä eri alalla, jotka ovat paikallis- ja alueviranomaisille erittäin tärkeitä, ja sitoutuukin osallistumaan aktiivisesti näihin tarkistuksiin. AK aikoo kuulla tätä varten alueellisten keskusten verkostoaan, joka arvioi EU:n politiikan täytäntöönpanoa. Verkosto tarkastelee parhaillaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen ja alueellisten tukien sääntelykehystä.

40.

on tyytyväinen joustoon, joka on saatu aikaan aktivoimalla vakaus- ja kasvusopimuksen yleinen poikkeuslauseke nopeiden ja tehokkaiden politiikan koordinointitoimien mahdollistamiseksi. Komitea korostaa, että tämä normaalien sääntöjen soveltamisen keskeytys on tärkeää pitää voimassa niin kauan kuin viranomaisille aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia pandemian johdosta ja kunnes nykyisestä covid-19-kriisistä voidaan ottaa asianmukaisesti opiksi ja olemme valmiita kohtaamaan mahdolliset tulevat kriisit.

41.

pitää valitettavana, ettei työohjelmassa esitetä toimenpiteitä kestävän elpymisen tukemiseksi matkailualalla, joka on paikallisten ihmisten toimeentulon ja alueiden kannalta merkittävä talouden sektori eri puolilla Eurooppaa ja joka on kärsinyt kriisistä pahasti. Komitea muistuttaa, että on tärkeää osoittaa riittävästi varoja ja määritellä koordinoitu alueellinen lähestymistapa alan pelastamiseksi ja kehittää unionille pitkän aikavälin matkailupolitiikka.

42.

perää selkeitä välitavoitteita ja riittäviä resursseja eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä. Komitea kannattaa komission pyrkimyksiä edistää elinikäisen oppimisen kulttuuria ja helpottaa siirtymistä työpaikasta toiseen EU:ssa, ja se kehottaa ottamaan tulevien yksilöllisten oppimistilien ja mikrotutkintoja koskevan eurooppalaisen lähestymistavan puitteissa käyttöön kaikkien jäsenvaltioiden tunnustaman ja hyväksymän ”ammattipätevyyden ja osaamisen vähimmäistason takuun” (mikrotutkintoja koskevaan lähestymistapaan liittyen on otettava huomioon, että koulutusohjelmaperiaate on ja pysyy korkea-asteen koulutuksen organisoinnin peruslähtökohtana).

43.

odottaa pääsevänsä hyödyntämään komission kanssa kaikkia osaamisvaihdon foorumin tarjoamia mahdollisuuksia edistää älykästä ja kestävää erikoistumista sekä tukea sosiaalista innovointia ja osallistamista ja innovaatioekosysteemejä paikallis- ja aluetasolla. Komitea suosittaa osaamisvaihdon foorumiin ja ”Tiede kohtaa alueet” -aloitteeseen liittyvän toiminnan pilotoimista komission kanssa myös makroalueiden tasolla innovointipolitiikan ja älykkään erikoistumisen edistämiseksi.

44.

korostaa tarvetta tukea EU:n ehdokasmaiden ja EU:n naapuruston kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisia, jotta niitä voidaan auttaa toteuttamaan EU:n strategisiin painopisteisiin liittyviä toimia ja jotta voidaan ehkäistä kehityserojen suurenemista, perimmäisenä tavoitteena rakentaa parempaa tulevaisuutta covid-19-pandemian jälkeen ja vahvistaa selviytymiskykyä yhteisötasolla.

45.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen antaa tiedonanto uudistetusta kumppanuudesta eteläisten naapurimaiden kanssa ja, ottaen huomioon Barcelonan prosessin 25. vuosipäivän, korostaa tarvetta vahvistaa Välimeren pohjoisen ja eteläisen rannikon välisiä liittoumia. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä Euroopan naapuruuspolitiikan merkityksestä keskeisenä yhteisten haasteiden ratkomisvälineenä ja korostaa, että sen onnistuminen riippuu alue- ja paikallisyhteisöjen asianmukaisesta sitoutumisesta.

46.

tukee voimakkaasti komission sitoumusta pitää kiinni johtavasta roolistaan sääntöihin perustuvan monenvälisyyden vahvistamisessa ja asettaa kestävän kehityksen tavoitteet WTO:n uudistuksen keskiöön. Komitea katsoo, että tämän aloitteen pitäisi yhdessä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanon paremman valvonnan kanssa auttaa parantamaan sosiaali-, ympäristö- ja ilmastonsuojelunormeja unionin ulkopuolisissa maissa.

47.

ymmärtää Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa parhaillaan käytäviin neuvotteluihin liittyvän epävarmuuden mutta on syvästi pettynyt siihen, ettei vuoden 2021 työohjelmassa mainita lainkaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevia suhteita, sillä brexit vaikuttaa suoraan ja hyvin merkittävästi moniin EU:n paikallis- ja alueviranomaisiin. Komitea odottaa näin ollen komission ehdotusta brexit-mukautusvarauksesta ja painottaa, että varauksen avulla tulee voida vastata jäsenvaltiokohtaisiin talouden supistumisiin ja siinä tulee myös ottaa huomioon brexitin alueellinen ulottuvuus.

48.

pitää tervetulleena, että komissio painottaa tarvetta suojella EU:n yrityksiä ja sisämarkkinoita epäterveiltä kauppa- ja kilpailukäytännöiltä erityisesti tasapuolisten toimintaedellytysten luomista, julkisia hankintoja sekä yritysten kestävää hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevilla säädösaloitteilla, joita se ilmoittaa esittävänsä. AK kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa etenemään neuvotteluissa täytäntöönpanoasetuksesta, kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevasta ehdotuksesta ja kansainvälisestä julkisia hankintoja koskevasta välineestä, joka liittyy julkisia hankintoja koskevaan WTO:n monenväliseen sopimukseen (GPA-sopimus).

49.

ehdottaa, että komissio parantaa ja vahvistaa koheesiopolitiikan ja kilpailupolitiikan valtiontuki-ikkunan välisiä yhteyksiä oikeudellisten kriteerien osalta, jotta vältetään tekniset esteet ja pullonkaulat, jotka haittaavat näiden politiikkojen osatekijöiden asianmukaista täytäntöönpanoa. Tämä koskee erityisesti sellaisia Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavia toimia, jotka kuuluvat valtiontukisääntöjen piiriin.

50.

tähdentää jälleen, että paikallis- ja alueviranomaiset on otettava mukaan terveysunionin muotoiluun, koska niillä on useimmissa jäsenvaltioissa merkittävää vastuuta kansanterveyden alalla. AK pitääkin ilahduttavana komission aikomusta lujittaa vakavien rajatylittävien terveysuhkien havaitsemista ja niihin vastaamista koskevaa EU:n kehystä mm. vahvistamalla nykyisten virastojen roolia ja perustamalla Euroopan biolääketieteen tutkimus- ja kehitysvirasto. Komitea suhtautuu tähän liittyen myönteisesti Euroopan terveysunionipakettiin, jonka tavoitteena on vahvistaa kansallisen tason koordinointia EU:ssa sekä olemassa olevia rakenteita ja mekanismeja EU:n tason suojelun, ehkäisemisen, valmistautumisen ja reagoinnin parantamiseksi sikäli kuin on kyse ihmisten terveydelle aiheutuvista vaaroista. AK muistuttaa tarpeesta sisällyttää alueelliset ja paikalliset terveydenhuoltopalvelujen tarjoajat näihin uusiin mekanismeihin, joiden avulla olisi myös tuettava lääkkeiden ja lääkintä- ja sairaalatarvikkeiden hankintaa, ja kannattaa voimakkaasti ehdotusta, jonka mukaan EU voisi julistaa unionin tasolla hätätilan ja käynnistää siten tehostetun koordinoinnin ja mahdollistaa kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden kehittämisen, varastoimisen ja hankkimisen. Tämä vastaa komitean omaa ehdotusta terveysuhkiin keskittyvän EU:n hätämekanismin perustamisesta.

51.

kehottaa komissiota valvomaan epäreiluja valtiontukikäytäntöjä, joita useat tilapäisiä valtiontukipuitteita hyväksi käyttävät toimijat ovat ottaneet käyttöön, sillä on olemassa todellinen uhka siitä, että tämä haittaa sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa. Komitea kehottaa komissiota toteuttamaan myös korjaavia toimia.

52.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta mutta kehottaa arvioimaan perusteellisesti ehdotuksen vaikutuksia paikallis- ja aluetasoon, jotta voidaan varmistaa järjestelmien yhteentoimivuus ja minimoida samalla hallinnollinen ja taloudellinen taakka.

53.

kehottaa komissiota käynnistämään vuoropuhelun AK:n sekä potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin tulevasta arvioinnista kiinnostuneiden alueiden kanssa.

54.

korostaa jälleen tarvetta varmistaa, että uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen puitteissa esitettävissä ehdotuksissa kunnioitetaan toissijaisuusperiaatetta ja että ne perustuvat solidaarisuuteen erityisesti niitä alueita kohtaan, joihin muuttopaine ensimmäisenä kohdistuu. Komitea katsoo, että sopimuksessa olisi myös tunnustettava paikallis- ja alueviranomaisten keskeinen rooli maahantulijoiden vastaanottamisessa ja kotouttamisessa ja asetettava saataville suoraa EU:n tukea näitä tehtäviä varten. AK pitää myös ratkaisevan tärkeänä puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja torjua ihmiskauppaa yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Komitea on valmis tekemään yhteistyötä välittämällä tietoja paikallis- ja alueviranomaisilta ja luomalla pysyviä kanavia niiden ja komission väliselle poliittiselle vuoropuhelulle.

55.

toistaa aikomuksensa työstää komission kanssa yhteistä hanketta, jolla edistetään Euroopan sitoutumista EU:n arvojen, identiteettien ja kansalaisuuden suojelemiseen alue- ja paikallistason koulutuksen ja toimintakulttuurin avulla. AK toistaa lisäksi vuosien 2020–2025 painopisteidensä perusteella Euroopan komissiolle esittämänsä kehotuksen panna täytäntöön ehdotukset, jotka esitettiin riittävän määrän tukijoita keränneessä eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa vähemmistöjen suojelun parantamisesta EU:ssa (MSPI).

56.

kehottaa turvaamaan vapaan liikkuvuuden Schengen-alueella tehostamalla kaikkien jäsenvaltioiden ja rajaturvallisuuden ylläpitämiseen osallistuvien alueiden keskinäistä koordinointia. EU:n kansalaiset arvostavat suuresti liikkumisvapauttaan, mikä on korostunut varsinkin viimeaikaisten, covid-19-kriisin aikana asetettujen rajoitusten takia. Liikkumisvapaus on ihmisille tärkeä myös sen vuoksi, että se on erottamaton osa EU-kansalaisuutta ja niin ikään ratkaisevan tärkeä eurooppalaisen identiteetin osatekijä.

57.

ilmaisee vahvan tukensa kulttuurialalle ja luoville toimialoille, joita covid-19-kriisi on koetellut ankarasti, ja kehottaa osoittamaan elpymisvaiheessa solidaarisuutta. Komitea vetoaa sen puolesta, että puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ilmoittamaan ja rakennusten perusparannusaaltoon liittyvään uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin, jossa aiotaan nivoa yhteen toimintaominaisuudet ja kekseliäisyys, sisällytetään vankka kulttuuriperintöulottuvuus.

58.

odottaa yhä, että komissio esittää ehdotuksen direktiiviksi naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaatteen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden avulla, ja toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen ehdottaa sellaisen neuvoston päätöksen antamista, jossa sukupuolten tasa-arvostrategian 2020–2025 jatkotoimena luokitellaan kaikenlainen sukupuoleen perustuva väkivalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi erityisen vakavan rikollisuuden alaksi. Lisäksi komitea kehottaa komissiota edistämään EU:n liittymistä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen (Istanbulin yleissopimus vuodelta 2011) ja suhtautuu myönteisesti komission vuoden 2021 työohjelmassaan tältä osin esittämiin kannanottoihin.

59.

pitää tähän liittyen erittäin myönteisenä komission aikomusta esittää aloite EU:n vahvistaman vakavien rajatylittävien rikosten luettelon laajentamiseksi siten, että siihen sisällytetään haavoittuviin ihmisryhmiin kohdistuvat viharikokset ja vihapuhe. Näin voidaan ehkäistä ja torjua erityisesti rasismia, antisemitismiä ja hlbti+-henkilöiden syrjintää.

60.

kehottaa EU:n toimielimiä saattamaan päätökseen neuvottelut rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismia koskevasta asetusehdotuksesta ja hyväksymään asetuksen, jolla tulee olemaan kauaskantoisia, mittavia ja myönteisiä vaikutuksia tulevaan rajatylittävään yhteistyöhön. Komitea korostaa lisäksi meneillään olevan kriisin entistä selvemmin esille nostamaa tarvetta luoda asianmukainen EU:n oikeudellinen kehys, joka mahdollistaa rajatylittävien julkisten palvelujen tehokkaan tarjoamisen ja hallinnoinnin. Nykyiset puitteet aiheuttavat usein valtavia hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia, mikä saa monet paikallis- ja alueviranomaiset luopumaan tällaisia palveluja koskevista suunnitelmistaan ja asettaa raja-alueilla asuvat EU:n kansalaiset epäedulliseen asemaan.

61.

kehottaa – koska Euroopan unioni on jo tunnustanut poliittisella ja oikeudellisella tasolla syrjäisimpien alueiden ainutlaatuisen tilanteen – komissiota ottamaan hyväksi käytännöksi, että se sisällyttää tuleviin vuotuisiin työohjelmiinsa liitteen, jossa mainitaan erityisesti syrjäisimpiä alueita koskevat ehdotukset, joita se aikoo esittää kyseisenä vuotena. Komitea kehottaa myös yksilöimään lainsäädäntöehdotukset, joihin sisältyy syrjäisimpiä alueita koskevia erityisiä toimenpiteitä, riippumatta siitä, perustuvatko nämä lainsäädäntöehdotukset Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklaan, kaksinkertaiseen oikeusperustaan perussopimuksessa vai ainoastaan yleiseen alakohtaiseen oikeusperustaan perussopimuksessa, jos niissä tosiasiallisesti käsitellään syrjäisimpiä alueita erikseen. Tähän liitteeseen olisi myös sisällyttävä maininta muista asiakirjoista (tiedonannot, kertomukset), jotka Euroopan komissio aikoo osoittaa syrjäisimmille alueille kyseisenä vuotena.

62.

painottaa, että Euroopan unionin syrjäisimmille alueille covid-19:stä aiheutuneen suuren epävakauden vuoksi Euroopan komission olisi päivitettävä vuoden 2021 alussa 24. lokakuuta 2017 esittämänsä strategia ”Komission tiedonanto – Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (COM(2017) 623 final) ja esitettävä tässä yhteydessä uusia tehokkaita sosiaalisia, taloudellisia, alueellisia ja kulttuurialan tukitoimenpiteitä syrjäisimpiä alueita varten.

63.

antaa puheenjohtajansa tehtäväksi toimittaa tämä päätöslauselma Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille, EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioille Saksalle, Portugalille ja Slovenialle sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle.

---

(1)  COM(2020) 690 final.

(2)  COR-2020-01392-00-00-RES-TRA (EUVL C 324, 1.10.2020, s. 8).

(3)  COR-2020-02622-00-00-RES-TRA (EUVL C 324, 1.10.2020, s. 16).