Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52020XC0407(04)

    Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen 2020/C 115/06

    C/2020/2143

    EUVL C 115, 7.4.2020, p. 21–28 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    7.4.2020   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 115/21


    Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen

    (2020/C 115/06)

    Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

    SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI SUOJATUN MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN TUOTE-ERITELMÄN MUUN KUIN VÄHÄISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

    Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

    ”PIAVE”

    EU-nro: PDO-IT-0686-AM02 – 5.4.2019

    SAN (X) SMM ()

    1.   Hakijaryhmä ja oikeutettu etu

    Consorzio di tutela del formaggio ’Piave’ DOP [SAN-juuston ”Piave” suojeluyhdistys], jonka sääntömääräinen kotipaikka on Via Nazionale 57/A, 32030 Busche di Cesiomaggiore (BL).

    Yhdistys koostuu Piave-juuston tuottajista, ja sillä on 14. lokakuuta 2013 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen nro 12511 13 §:n 1 momentin nojalla oikeus esittää muutoshakemus.

    2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

    Italia

    3.   Eritelmän kohta, jota / kohdat, joita muutos koskee

    ☐ Tuotteen nimi

    ☒ Tuotteen kuvaus

    ☐ Maantieteellinen alue

    ☐ Alkuperätodisteet

    ☒ Tuotantomenetelmä

    ☐ Yhteys maantieteelliseen alkuperään

    ☐ Merkinnät

    ☐ Muu [täsmennettävä]

    4.   Muutosten tyyppi

    ☒ Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

    ☐ Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n, jonka yhtenäistä asiakirjaa (tai vastaavaa) ei ole julkaistu, tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

    5.   Muutos/muutokset

    Tavaran kuvaus

    Juuston ominaisuuksia on täsmennetty. Muutos koskee 2 artiklan viimeistä kohtaa (tuotteen ominaisuudet) ja yhtenäisen asiakirjan 3.2 kohdan viimeistä kohtaa.

    Nykyinen sanamuoto:

    ”Juustomassa: reikien puuttuminen tyypillistä. Kypsyysasteessa ”Fresco” massan väri on valkoinen ja yhtenäinen. Sitä kypsemmissä juustoissa massa on oljenvärinen ja koostumus kuiva, rakeinen ja mureneva. Kypsyysasteissa ”Vecchio”, ”Vecchio Selezione Oro” ja ”Vecchio Riserva” juuston koostumus on tyypillisesti hieman lastumainen.”

    Muutettu teksti:

    ”Juustomassa: Kypsyysasteessa ”Fresco” reiätön, tiivis, vaalea ja yhtenäinen, mutta kypsymisen myötä väri tummuu ja koostumuksesta tulee kuivempaa, rakeisempaa ja murenevampaa. Kaikissa kypsyysasteissa juuston satunnaiset pienet reiät ja vähäiset epäsäännöllisyydet (lastumaisuus) voidaan hyväksyä, mutta selkeä ja/tai propionihappobakteerien aktiivisuudesta johtuva reikien muodostuminen on kiellettyä.”

    Ehdotetun muutoksen tavoitteena on määritellä SAN-juuston ”Piave” aistinvaraiset ominaisuudet asianmukaisemmalla tavalla sisällyttämällä siihen maitoalaan soveltuvampia ja merkityksellisempiä termejä. Kypsempien juustojen värin määritelmää on laajennettu pelkästä oljenkeltaisesta vastaamaan paremmin näiden juustojen tummempaa ja vaihtelevampaa väriä. Tämä johtuu tuotannon vuodenajasta, ja siihen vaikuttavat myös maitokarjan ravinnon sisältämät kukinnot.

    Reikien esiintymisen osalta toistetaan, että ”Piave” SAN on reiätön juusto, jossa voi kuitenkin ajoittain olla pieniä, mekaanisen tai muun käsittelyn aiheuttamia reikiä. Ne johtuvat toisaalta erilaisista puristusjärjestelmistä ja toisaalta siitä, että luonnollisissa maitohapatteissa on joitakin kaasua tuottavien mikro-organismien pesäkkeitä. Erityisesti propionihappobakteerien aktiivisuudesta johtuvaa huomattavaa reikien muodostumista on tietenkin vältettävä, sillä se on merkki epänormaalista ja hallitsemattomasta käymisestä. Myös termin ”lastumaisuus” merkitystä on selvennetty.

    Nämä muutokset ovat tarpeen, koska edellinen sanamuoto ei jousta näiden ominaisuuksien tarkistamisessa ja saattaa johtaa siihen, että joitakin juustoja ei sertifioida Piave-juustoksi, vaikka niillä on tarvittavat ominaisuudet.

    Tuotantomenetelmä

    Tuote-eritelmän 5 artiklassa ja yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohdassa oleva raaka-aineen tuotantoa koskeva kohta on muotoiltu uudelleen karjarotujen ja lypsykarjan ruokinnan osalta.

    Nykyinen sanamuoto:

    ”Piave-juuston tuotannossa käytetään ainoastaan tämän asiakirjan 3 artiklassa tarkoitetulta alueelta peräisin olevaa maitoa, josta vähintään 80 % saadaan tuotantoalueen tyypillisistä karjaroduista, jotka ovat erityisen kestäviä ja soveltuvat vuoristoalueille: Bruna italiana (Italian ruskea), Pezzata Rossa italiana (Italian punakirjava) ja Frisona italiana (Italian friisiläinen).”

    Muutettu teksti:

    ”Piave-juuston tuotannossa käytetään ainoastaan tämän asiakirjan 3 artiklassa tarkoitetulta alueelta peräisin olevaa maitoa. Vähintään 80 prosenttia saadaan tuotantoalueen tyypillisistä karjaroduista, jotka ovat erityisen kestäviä ja soveltuvat vuoristoalueille: Bruna Italiana (Italian ruskea), Pezzata Rossa Italiana (Italian punakirjava), Frisona Italiana (Italian friisiläinen), Grigio Alpina (Alppien harmaa) ja niiden risteytykset.”

    Pyydetyn muutoksen tarkoituksena on palauttaa paikallinen Grigio Alpina -rotu, joka hylättiin aiemmin sen alhaisemman tuottavuuden vuoksi mutta joka on löydetty viime vuosina uudelleen sen erityisen sitkeyden ja vuoristomaastoon mukautuvuuden vuoksi. Grigio Alpina -rotu on keskikokoinen, niukkaruokainen maatiaislehmä, joka löytää taitavasti ravintoa myös vaikeasti saavutettavilla laitumilla ja pystyy siten hyödyntämään alueen luonnonvaroja erityisen hyvin. Grigio Alpinaa käytetään myös lihantuotantoon. Sen molemmat käyttötarkoitukset ja erityinen soveltuvuus vuoristomaastoon ovat tekijöitä, jotka kannustavat yhä enemmän tämän rodun palauttamiseen maatiloille Bellunon provinssin vuoristoalueella. Grigio Alpinan maidosta valmistettu juusto vastaa täysin Piave-juuston ominaisuuksia. Muutoksessa on tuotu esiin myös toinen vuoristoalueille ja siten koko Piave-juuston tuotantoalueelle tyypillinen karjankasvatuksen piirre eli se, että kyseessä olevia karjarotuja risteytetään usein. Vuoristotilat eivät sovellu erityisen hyvin kohdennettuun geneettiseen valintaan, ja siksi niissä on perinteisesti käytetty karjan tavallisia jälkeläisiä.

    Nykyinen sanamuoto:

    ”Ruokinta-annos ei saa sisältää seuraavia kiellettyjä ravintoaineita:

    teollisia lääkerehuja,

    vihanneksia, hedelmiä, rypsiä,

    ureaa, ureafosfaattia eikä biureettia.”

    Muutettu teksti:

    ”Ruokinta-annos ei saa sisältää seuraavia ravintoaineita:

    teollisia lääkerehuja,

    suoraan käytettäviä tuoreita vihanneksia, hedelmiä, rypsiä,

    ureaa, ureafosfaattia eikä biureettia.”

    Ehdotetun muutoksen tarkoituksena on täsmentää, että vihannekset, hedelmät ja rypsi ovat kiellettyjä ravintoaineina vain, jos niitä käytetään suoraan niiden tuoreessa muodossa, koska niiden kosteuspitoisuus voi johtaa ei-toivottuun käymiseen, joka aiheuttaa muutoksia maidon aistinvaraisiin ominaisuuksiin. Tätä ongelmaa ei kuitenkaan ilmene, jos kyseisiä elintarvikkeita käytetään lehmien ruokinnassa kuivassa tai tiivistetyssä muodossa. Sen vuoksi tällaisia rehuja ei tarvitse kieltää maitokarjan ruokinnassa.

    Ilmaisu ”kielletty” toistaa käsitteen ”ei saa sisältää”, minkä vuoksi se on poistettu.

    5 artikla Varastointi, keräys ja kuljetus

    Maidon keräysmenetelmä on päivitetty.

    Nykyinen sanamuoto:

    ”Maito kerätään kahdesta tai neljästä lypsystä ja siten, että ensimmäisen lypsykerran ja maidon jalostuksen välillä saa kulua enintään 72 tuntia.”

    Muutettu teksti:

    ”Maito kerätään enintään kolmen peräkkäisen päivän aikana.”

    Muutoksen tarkoituksena on siirtyä pois ajatuksesta, että kaksi tai neljä lypsyä ymmärretään perinteisiksi lypsyiksi eli kahdeksi päivässä. Automaattisen lypsämisen käyttöönoton ansiosta peräkkäisiä lypsyjä päivän aikana on voitu lisätä. Automaattisten lypsyjärjestelmien käytöllä ei ole tieteellisesti todettua vaikutusta maidon ominaisuuksiin, vaan sen koostumus on tilastollisesti vertailukelpoinen rasva- ja proteiinipitoisuutensa suhteen perinteisellä lypsymenetelmällä saatuun maitoon. Näiden järjestelmien käyttö itse asiassa parantaa lehmien hyvinvointia poistamalla stressin, jota lypsäminen vain kahdesti päivässä aiheuttaa laktaatiohuipun aikana. Mahdollisuus saada suurempia maitomääriä useammin kuin kaksi kertaa päivässä vähentää myös vetimiin sekä utareisiin kohdistuvaa stressiä, parantaa maidon mikrobiologista laatua ja ehkäisee utaretulehduksia. Lisäksi se parantaa maidon reologisia ominaisuuksia, joilla mitataan juoksettumisen vahvuutta eli sitä, kuinka nopeasti saostuma reagoi juoksuttimen entsymaattiseen vaikutukseen ja miten se vastustaa sen erottamiseen käytettävän leikkurin (”lira”) mekaanista toimintaa.

    Maidon keräyksen/jalostuksen ajoitukseen tehtävä muutos johtuu siitä, että nykyisillä lypsy- ja jäähdytysjärjestelmillä ja maidon varastointiolosuhteilla tilalla voidaan varmistaa optimaaliset tuotehygieniavaatimukset ja säilyttää maidon ominaisuudet aikaisempaa pidempään, mikä tarkoittaa, että keräyksen ja jalostuksen välistä aikaa ei enää tarvitse rajoittaa. Tätä kaikkea tukevat jalostuskokeet ja mikrobiologiset löydökset, jotka osoittavat, että maito soveltuu jalostukseen vielä yli kolme päivää lypsystä.

    Tämän muutoksen tarkoituksena on vastata pienten karjankasvattajien tarpeisiin, sillä he joutuvat erityisesti talvella selviytymään vuoristoalueille tyypillisistä vaikeista tieoloista.

    Lämpökäsittely

    Lämpökäsittelymenetelmä on sovitettu yhteen todellisten tuotantomahdollisuuksien kanssa.

    Nykyinen sanamuoto:

    ”Maidon pastörointi 72 °C:ssa +/- 2 °C:ssa 16 sekunnin ajan, jotta saadaan negatiivinen reaktio fosfataasikokeeseen.”

    Muutettu teksti:

    ”Lämpökäsittely

    SAN-juuston ”Piave” valmistukseen käytettävä maito voidaan pastöroida.”

    Kohdan muuttaminen on perusteltua, koska jalostuksen parametrit voivat vaihdella käytettävän järjestelmän tyypin mukaan. Siksi on tarpeen säätää myös järjestelmistä, joilla saadaan sama tulos käyttämällä eri kestoja ja lämpötiloja (esim. putkimaiset pastörointilaitteet verrattuna levypastörointilaitteisiin). Näin ollen pastörointivaihe pysyy muuttumattomana, mutta edellä esitetyistä syistä kiinteitä viitearvoja ei ilmoiteta, koska ne sisältyvät pastöroinnin määritelmään ja niitä säännellään erityisellä lainsäädännöllä.

    Muutos täyttää myös sellaisen Bellunon alueen yritysten vaatimukset, joilla ei ole mahdollisuutta pastöroida maitoa, kuten vuoristotilat tai pienet vuoristomeijerit. Tämän muutoksen ansiosta raakamaitoa voidaan käyttää perinteiden mukaisesti.

    Juustonvalmistus

    Jotkin juustonvalmistuksen tekniset parametrit on määritelty paremmin.

    Nykyinen teksti:

    ”Kypsennys 44 – 47 °c:ssa ja sekoittaminen – asettuminen yhteensä 1,5 – 2 tunnin ajan”

    Muutettu teksti:

    ”Kypsennys 44 – 47 °C:ssa”

    Tämän muutoksen myötä jalostusaikoja voidaan mukauttaa käytettävän järjestelmän tyypin mukaan. Eri vaiheet voivat vaihdella sammioiden tyypin ja kapasiteetin mukaan. Vuosien mittaan on havaittu, että vähimmäis- ja enimmäiskeston asettaminen rajoittaa käytettävissä olevien tuotantojärjestelmien valikoimaa.

    Sanojen ”sekoittaminen – asettuminen” poistaminen on perusteltua, koska tämä vaihe on olennainen osa kypsennettyjen juustojen tuotantoteknologiaa ja sen täsmentäminen on tarpeetonta, koska se vain tekee tekstistä hankalamman.

    Suolaus

    Nykyinen teksti:

    ”Suolaus tehdään upottamalla suolaveteen vähintään 48 tunnin ajaksi.”

    Muutettu teksti:

    ”Suolaus tehdään upottamalla suolaveteen.”

    Vuosien mittaan on todettu, että vähimmäiskeston asettaminen suolavedessä liottamiselle on hyvin rajoittava määräys, jonka vuoksi tätä vaihetta ei voida mukauttaa erilaisiin tuotantotilanteisiin. Suolauksen menetelmät ja kesto itse asiassa vaihtelevat eri suolatyyppien mukaan. Ne puolestaan vaihtelevat tilavuuden, veden kiertomenetelmän, lämpötilan, upotusmenetelmän, suolaveden puhdistusmenetelmien jne. mukaan. Nämä erot merkitsevät sitä, että tehokkuus, jolla suola läpäisee juuston, vaihtelee. Sen vuoksi katsottiin aiheelliseksi poistaa suolaveteen upottamisen vähimmäiskesto.

    Tämän rajoituksen poistaminen vastaa niiden pienten yritysten tuotantotarpeita, jotka korostivat sen rajoittavuutta, koska niillä ei ole automatisoituja järjestelmiä tai henkilöstöä, joita tarvitaan tämän vaiheen tiukkaan hallintaan. Piave SAN:n aistinvaraiset ominaisuudet takaavat kuitenkin oikean suolapitoisuuden.

    YHTENÄINEN ASIAKIRJA

    ”Piave”

    EU-nro: PDO-IT-0686-AM02 – 5.4.2019

    SAN (X) SMM ()

    1.   (SAN:n tai SMM:n) nimi tai nimet

    ”Piave”

    2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

    Italia

    3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

    3.1   Tuotetyyppi

    Luokka 1.3 Juustot

    3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

    ”Piave” on lehmänmaidosta valmistettu lieriön muotoinen, kova ja kypsytetty juusto.

    Piave-juusto saatetaan kulutukseen seuraavanlaisissa kypsyysasteissa:

    Fresco [tuore]: kypsytetty yli 20 mutta alle 60 päivää; halkaisija 320 mm ± 20 mm; kannan korkeus 80 mm ± 20 mm ja paino 6,8 kg ± 1 kg.

    Mezzano [keskikypsä]: kypsytetty yli 60 päivää mutta alle 180 päivää; halkaisija 310 mm ± 20 mm; kannan korkeus 80 mm ± 20 mm ja paino 6,6 kg ± 1 kg.

    Vecchio [kypsä]: kypsytetty yli 6 kuukautta; halkaisija 290 mm ± 20 mm; kannan korkeus 80 mm ± 20 mm ja paino 6 kg ± 1 kg.

    Vecchio selezione Oro [kypsä – erikoisvalikoima]: kypsytetty yli 12 kuukautta; halkaisija 280 mm ± 20 mm; kannan korkeus 75 mm ± 20 mm ja paino 5,8 kg ± 1 kg.

    Vecchio Riserva [kypsä – Reserve]: kypsytetty yli 18 kuukautta; halkaisija 275 mm ± 20 mm; kannan korkeus 70 mm ± 20 mm ja paino 5,5 kg ± 1 kg.

    Piave-juustolla on seuraavat ominaisuudet:

    Rasvaprosentti: Fresco 33 % ± 4 %, Mezzano 34 % ± 4 %, Vecchio > 35 %.

    Valkuaispitoisuus: Fresco 24 % ± 4 %, Mezzano 25 % ± 4 %, Vecchio > 26 %.

    – Maku: pääasiassa pehmeä ja maitohappoinen, erityisesti kypsyysasteessa ”Fresco”, mutta myös kypsyysasteessa ”Mezzano”. Kypsyysasteen kasvaessa maukkaus kasvaa sekä muuttuu voimakkaaksi ja täyteläiseksi, kypsimpien juustojen kohdalla jopa hieman pistäväksi.

    – Kuori: kirkas, pehmeä ja vaalea kypsyysasteessa ”Fresco”, kypsyysasteen kasvaessa kuori muuttuu paksummaksi ja tiiviimmäksi sekä kovaksi ja tumman okranväriseksi kypsyysasteessa ”Vecchio, Vecchio Selezione Oro ja Vecchio Riserva”.

    – Juustomassa: Kypsyysasteessa ”Fresco” reiätön, tiivis, vaaleankeltainen ja yhtenäinen. Kypsyysasteen kasvaessa väri on tummempi ja koostumus kuivempi, rakeisempi ja murenevampi. Kaikissa kypsyysasteissa juuston satunnaiset pienet reiät ja vähäiset epäsäännöllisyydet (lastumaisuus) voidaan hyväksyä, mutta selkeä ja/tai propionihappobakteerien aktiivisuudesta johtuva reikien muodostuminen on kiellettyä.

    3.3   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

    Maitokarjan ruokinnassa tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

    Vähintään 70 % heinistä ja 50 % kuiva-aineannoksesta on tuotettava 4 kohdassa rajoitetulla tuotantoalueella, joka sijaitsee kokonaan vuoristoalueella.

    Ruokinta-annos ei saa sisältää seuraavia ravintoaineita:

    teollisia lääkerehuja,

    suoraan käytettäviä tuoreita vihanneksia, hedelmiä, rypsiä,

    ureaa, ureafosfaattia eikä biureettia.

    Piave-juuston tuotannossa käytetään ainoastaan Bellunon provinssissa tuotettua maitoa, josta vähintään 80 % saadaan tuotantoalueen tyypillisistä karjaroduista: Bruna Italiana (Italian ruskea), Pezzata Rossa Italiana (Italian punakirjava), Frisona Italiana (Italian friisiläinen), Grigio Alpina (Alppien harmaa) ja niiden risteytykset.

    Muutkin tuotannossa käytettävät raaka-aineet täyttävät paikallisia perinteitä kunnioittavat edellytykset. Tuotannossa käytettävät maitohapate ja juoksute ovat paikallisia tuotteita. Ne valmistetaan Bellunon provinssissa tuotetuista maidosta ja herasta, jotka sisältävät paikallista maitohappobakteerikantaa.

    Maitohapatteen happopitoisuus on 10 °SH/50 ± 3.

    Juoksutteen happopitoisuus on 27 °SH/50 ± 3.

    3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

    Koko tuotantoprosessin (maidontuotannon, titrauksen, lämpökäsittelyn, hapatteen ja juoksetteen valmistuksen, juuston valmistuksen, muotteihin laiton / muoteista poiston, puristamisen, merkitsemisen, esikypsytyksen, suolauksen ja kypsytyksen) on tapahduttava 4 kohdassa määritellyllä alueella.

    3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

    3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

    Tuotteen nimi ”Piave” on merkittävä juuston kantaan pystysuoraan, vuorotellen kumpaankin lukusuuntaan (tekstin korkeus 70 mm ± 5 mm).

    Jokaisessa tahkossa on oltava tuotantoerän tiedot, joista käy ilmi tuotantopäivä, -kuukausi ja -vuosi. Tuotantoerän koodi on painettava juuston kantaan tai pohjaan.

    Tahkon päällä on etiketti, jossa lukee seuraavat ilmaisut:

    ”Piave” Denominazione d’Origine Protetta [suojattu alkuperänimitys];

    Fresco, Mezzano tai Vecchio (Vecchio Selezione Oro – Vecchio Riserva);

    valmistajan merkki tai toiminimi.

    4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

    Piave-juuston tuotantoalue kattaa Bellunon provinssin.

    5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

    Bellunon provinssi sijaitsee kokonaan vuoristoseudulla, jossa maantieteelliset rajat muodostuvat vuorijonoista. Ne erottavat Bellunon alueen Friuli Venezia Giulian alueesta idässä, Trevison ja Vicenzan provinsseihin kuuluvasta Veneton tasangosta etelässä, Trentinosta ja Etelä-Tirolista lännessä sekä Itävallasta pohjoisessa. Pohjoisesta etelä-kaakkoon alueen halki virtaa Piave-joki, jonka yläjuoksu sijaitsee Peralba-vuorella Val Visdendessä, Comelicon alueella, joka on Bellunon provinssin pohjoisin osa.

    Vuorijonojen (luoteessa Dolomiittien, kaakossa Alppien alarinteiden) läheisyydestä ja koko pituudeltaan alueen halki virtaavasta Piave-joesta johtuen alueella on omaleimainen, naapurialueista poikkeava ympäristö. Vuosittainen keskisademäärä on huomattavan suuri ja alimmat keskilämpötilat ovat viereisiin alueisiin verrattuna varsin matalia. Ainutlaatuisista lämpötila- ja kosteusolosuhteista johtuen alueella kasvaa vuoristoseudulle tyypillisiä ruohokasveja. Bellunon provinssi sijaitsee Italian Alpeilla, Dolomiittien alueella ja kattaa kaksi merkittävää puistoa: Parco Nazionale delle Dolomiti Bellunesi (Bellunon Dolomiittien kansallispuisto) ja Parco Naturale Regionale delle Dolomiti d’Ampezzo (Ampezzon Dolomiittien alueellinen luonnonpuisto).

    Bellunon provinssin pinta-ala on kauttaaltaan vuoristoista. Tasankojen ja kukkuloiden puuttuminen, alueen korkea sijainti ja rinteiden jyrkkyys ovat syitä, joiden perusteella Bellunon provinssin alue luokitellaan epäsuotuisaksi maanviljelysalueeksi, mutta toisaalta niiden ansiosta alue soveltuu maidon- ja juustontuotantoon. Bellunon provinssille on ominaista laaja laidunmaapinta-ala. Alueen 13 000 hehtaarista laidunmaata riittää joka eläimelle 4,38 hehtaaria, kun naapurialueilla laidunpinta-alan keskiarvo on huomattavasti pienempi (0,67 hehtaaria/eläin).

    Piave-juustolle tyypillisiä ominaisuuksia ovat

    erityinen makuprofiili, joka johtuu kypsytyksen eri vaiheissa tapahtuvasta, käytettyjen hapatteiden ja tuotteessa olevien mikro-organismikantojen aiheuttamasta valkuaisaineiden ja rasvojen pilkkoutumisesta;

    tiivis massa, joka johtuu kaasua muodostavan käymisen puuttumisesta;

    maitoinen aromi, joka on voimakkaampi vähän kypsytetyssä tuotteessa;

    maku, joka muuttuu asteittain voimakkaaksi ja täyteläiseksi, kypsytetyimmissä tuotteissa lähes mausteisen voimakkaaksi, muttei koskaan mausteisen pistäväksi, minkä johdosta Piave-juustossa on tasapainoinen, ainutlaatuinen ja tunnistettava maku.

    Edellä mainitut laatuominaisuudet johtuvat pääasiassa seuraavista seikoista:

    a)

    Tuotannossa käytettävä maito on muilta alueilta (jopa muualta Venetosta) tulevaan maitoon verrattuna rasvaisempaa ja valkuaisainepitoisempaa.

    Piave-juuston tuotannossa käytettävä maito tulee ainoastaan Bellunon provinssin alueelta. Sen rasvapitoisuus (3,93 %) ja valkuaisainepitoisuus (3,35 %) ovat suuremmat verrattuna muista Veneton provinsseista tuotettuun maitoon (3,69 % rasvaa ja 3,27 % valkuaisaineita) ja kansallisiin keskiarvoihin (3,7 % rasvaa ja 3,28 % valkuaisaineita).

    b)

    Tuotannossa käytettävä maidon mikrobikasvusto on paikallista kantaa.

    Piave-juuston tuotannossa käytettävä maitohapate ja juoksute ovat paikallisia tuotteita, jotka saadaan paikallista maitohappobakteerikantaa sisältävistä maidosta ja herasta. Koska mikrobikasvusto on tuotettu paikallisesta kannasta, se on ikään kuin maantieteellisen tuotantoalueen mikrobiologinen leima. Hapatteen ja juoksutteen sisältämässä mikrobikasvustossa tapahtuu monimutkaisia reaktioita eri mikrobien välillä. Kyseisiä reaktioita voidaan pitää yhtenä niistä merkittävistä tekijöistä, joiden johdosta Piave-juustolla on sille tyypilliset aistinvaraiset ominaisuudet.

    Piave-juuston aistinvaraiset ja ravitsemukselliset ominaisuudet johtuvat vuoristoisen tuotantoalueen maantieteellisistä ja ympäristöön liittyvistä tuotannon erityispiirteistä.

    Runsasrasvaisen ja valkuaisainepitoisen Piave-juuston tuotantoon käytettävässä maidossa on selkeitä ominaispiirteitä, mikä on seurausta vuoristoseudulla tapahtuvasta karjankasvatuksesta.

    Vuoristoseudulla yleensä, mutta etenkin Bellunon provinssissa, maidontuotantomäärät ovat tyypillisesti alhaisia. Maidontuotanto hehtaaria kohti (Bellunon provinssissa sijaitsevalla ympärivuotisella laitumella alle 10 litraa, muissa provinsseissa keskimäärin 272 litraa) ja tuottavuus eläintä kohti (44 hehtolitraa vuodessa eläintä kohti, kun alueellinen keskiarvo on 57 hehtolitraa) ovat selvästi muiden alueiden tuotantomääriä alhaisemmat. Eläinten määrä laitumella on myös huomattavasti vähäisempi verrattuna naapurialueiden ja -provinssien määriin. Kuten edellä mainittiin, Piave-juuston tuotantoalueella pysyvää laidunta on 4,38 hehtaaria nautaa kohti, mikä on paljon suurempi määrä kuin lähialueilla ja paljon suurempi kuin alueellinen keskiarvo (0,67 hehtaaria / eläin).

    Lisäksi alueen ympäristöolot, kuten keskilämpötila ja -sademäärä, jotka poikkeavat huomattavasti naapurialueiden oloista, mahdollistavat vuoristoseudulle tyypillisten ruohokasvien viihtymisen alueella. Kyseiset kasvit antavat erityisen aromin Bellunossa tuotetulle maidolle ja siten myös Piave-juustolle.

    Kaikki edellä mainitut tekijät (rajoitetun alueen alhaiset maidontuotantomäärät, laaja laidunmaan pinta-ala, vuoristoalueen ruohokasvien runsas saatavuus nautojen ravinnoksi) tekevät alueesta selvästi erottuvan ekologisen lokeron ja vaikuttavat Bellunon provinssissa tuotetun maidon laatuominaisuuksiin.

    Maidon erityiset laatuominaisuudet sekä paikallisissa juustomeijereissä tuotetut mikrobiviljelmät (hapate ja juoksute) antavat Piave-juustolle sen tyypilliset aistinvaraiset ominaisuudet.

    Piave-juuston tuotantoperinne on siirtynyt bellunolaisten keskuudessa sukupolvelta toiselle ja sen juuret ulottuvat 1800-luvun loppuun, jolloin Italian vuoristoalueelle perustettiin ensimmäiset kiertoliikkeeseen perustuvat meijerit.

    Ensimmäiset ”Piave”-nimiset tuotteet (tunnettu joki, tunnettu tuote) ilmestyivät markkinoille 1960-luvulla. Silloin Latteria Sociale Cooperativa della Vallata Feltrina -meijeriin päivittäin saapuvasta 10 maitotonnista kolmannes suunnattiin Piave ja Fior di latte -juustojen tuotantoon.

    Piave-juuston nimi tulee samannimisestä joesta, joka halkoo koko Bellunon alueen pohjoisesta eteläkaakkoon.

    Nykyään kuluttajat tuntevat tuotteen hyvin ja arvostavat sitä. Se on 1980-luvulta lähtien saanut huomattavia tunnustuksia erityisyytensä ja tyypillisyytensä ansiosta. Kansallisesti se on palkittu Spino d’Oro -palkinnolla vuonna 1986, 1992 ja 1994, Mostra delle produzioni casearie di Thiene -messujen 23., 26. ja 27. järjestämiskerroilla. Kansainvälisesti tuote on huomioitu Veronassa vuoristojuustojen kilpailussa vuonna 2005, jolloin se sai ensimmäisen Buonitalia-makupalkinnon parhaana vientijuustona, ja Dublinissa World Cheese Awards -kilpailussa, jossa se voitti ensimmäisen palkinnon kypsytettyjen juustojen luokassa. Se on myös palkittu World Food -näyttelyssä Moskovassa vuonna 2007.

    Eritelmän julkaisutiedot

    (tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

    Eritelmän konsolidoitu teksti on saatavissa internetosoitteessa http://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/3335

    tai

    menemällä suoraan maatalous-, elintarvike- ja metsätalousministeriön kotisivulle (www.politicheagricole.it) ja valitsemalla ensin ”Qualità” (ylhäällä oikealla), sen jälkeen ”Prodotti DOP IGP STG” (näytön vasemmassa laidassa) ja lopuksi ”Disciplinari di Produzione all’esame dell’UE”.


    (1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.


    Top