EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.11.2020

COM(2020) 743 final

Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

luvan antamisesta aloittaa neuvottelut Euroopan unionin ja Algerian, Armenian, Bosnia ja Hertsegovinan, Egyptin, Israelin, Jordanian, Libanonin, Marokon, Tunisian ja Turkin välisistä, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja näiden kolmansien maiden rikosoikeudellisen yhteistyön alalla toimivaltaisten viranomaisten välillä tehtävää yhteistyötä koskevista sopimuksista

PERUSTELUT

1.SUOSITUKSEN TAUSTA

Globalisoituneessa maailmassa vakava rikollisuus ja terrorismi perustuvat yhä useammin rajat ylittävään toimintaan, jossa hyödynnetään monenlaisia keinoja. Siksi lainvalvonta- ja oikeusviranomaisilla olisi oltava käytössään kaikki mahdolliset välineet tehdä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten kumppanien kanssa kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi. Tämän vuoksi Eurojustin pitäisi voida tehdä yhteistyötä ja vaihtaa henkilötietoja kolmansien maiden oikeusviranomaisten kanssa siinä laajuudessa kuin se on tarpeen sen tehtävien suorittamista varten. Tällä hetkellä Eurojust on tehnyt henkilötietojen vaihdon mahdollistavat yhteistyösopimukset Montenegron, Ukrainan, Moldovan, Liechtensteinin, Sveitsin, Pohjois-Makedonian, Yhdysvaltojen, Islannin, Norjan, Georgian, Albanian ja Serbian kanssa. Asetuksen (EU) 2018/1727 1 (Eurojust-asetus) 80 artiklan 5 kohdan mukaan nämä yhteistyösopimukset pysyvät voimassa.

Sen jälkeen kun Eurojust-asetuksen soveltaminen alkoi 12. joulukuuta 2019, komissio on perussopimuksen nojalla vastannut yhteistyötä ja henkilötietojen vaihtoa Eurojustin kanssa koskevien kansainvälisten sopimusten neuvottelemisesta kolmansien maiden kanssa unionin puolesta. Siltä osin kuin se on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, Eurojust voi Eurojust-asetuksen V luvun mukaisesti luoda yhteistyösuhteita ulkoisiin kumppaneihin ja ylläpitää niitä yhteistyöjärjestelyjen avulla. Ne eivät kuitenkaan itsessään voi olla henkilötietojen vaihdon oikeusperusta.

Ottaen huomioon poliittisen strategian, oikeusviranomaisten operatiiviset tarpeet kaikkialla EU:ssa ja tällä alalla tehtävän tiiviimmän yhteistyön mahdolliset hyödyt komissio katsoo, että on välttämätöntä aloittaa lyhyellä aikavälillä neuvottelut kymmenen kolmannen maan kanssa, jotta voidaan säännellä tapaa, jolla Eurojust voi tehdä yhteistyötä niiden kanssa.

Komissio on laatinut arvion ensisijaisista maista ottaen huomioon Eurojustin operatiiviset tarpeet. Komission tarkasteltavaksi toimitetussa Eurojustin ulkosuhteita koskevassa strategialuonnoksessa todetaan, että Eurojust on havainnut erityisen operatiivisen tarpeen yhteistyölle Algerian demokraattisen kansantasavallan, Argentiinan tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Kolumbian tasavallan, Egyptin arabitasavallan, Israelin valtion, Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan, Libanonin tasavallan, Marokon kuningaskunnan, Tunisian tasavallan ja Turkin tasavallan kanssa. Muita Eurojustin määrittelemiä ensisijaisia kolmansia maita ovat Brasilian liittotasavalta, Kiinan kansantasavalta, Kanada, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Nigerian liittotasavalta, Panaman tasavalta, Meksikon yhdysvallat ja Venäjän federaatio.

Vaikka komissio tunnustaa nämä operatiiviset tarpeet, on selvää, että ne eivät ole intensiteetiltään identtisiä. Yhteistyön nykyinen taso riippuu useista tekijöistä, kuten siitä, onko kyseisessä maassa Eurojustin yhteyspistettä. Resurssirajoitusten vuoksi komissio ei voi aloittaa neuvotteluja kaikkien näiden kolmansien maiden kanssa samanaikaisesti, ja tarkempi priorisointi katsotaan välttämättömäksi. Komission mielestä olisi ensisijaisesti tehostettava yhteistyötä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa, koska näiden kolmansien maiden olisi oltava mahdollisimman hyvin valmistautuneita korkean tason rikosoikeudelliseen yhteistyöhön EU:n säännöstön puitteissa. Komission kanta Bosnia ja Hertsegovinan ja Turkin jäsenyyshakemuksiin esitettiin komission vuonna 2020 antamissa edistymiskertomuksissa 2 . Edellytyksenä sellaisen kansainvälisen sopimuksen tekemiselle, joka mahdollistaa henkilötietojen vaihdon Eurojustin kanssa, on kummakin maan osalta, että ne tekevät tarvittavat muutokset tietosuojalainsäädäntöönsä.

Toisena painopisteenä olisi oltava yhteistyön tehostaminen muiden sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka eivät ole hakeneet unionin jäsenyyttä mutta joilla on mahdollisesti merkittävä turvallisuusvaikutus Eurooppaan maantieteellisistä syistä. Näitä ovat esimerkiksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat. Kuten edellä todettiin, tämän alueen maat ovat kaikki Eurojustille ensisijaisia kolmansia maita operatiivisista syistä. Tämä valinta on myös yhdenmukainen Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian 3 kanssa.

Kolmantena painopisteenä olisi oltava se, että varmistetaan mahdollisimman suuri johdonmukaisuus oikeus- ja sisäasioiden virastojen suhteissa kolmansiin maihin, erityisesti Europolin ja Eurojustin välillä, ja varmistetaan näin lainvalvonnan ja oikeudellisen yhteistyön välinen mahdollinen seuranta. Tällä hetkellä komissio pyrkii tekemään Europolin puolesta sopimukset kahdeksan maan kanssa edellä mainituista kymmenestä maasta. Komission mukaan on hyödyllistä pyrkiä mahdollisuuksien mukaan ottamaan sekä Eurojust että Europol mukaan näihin tuleviin neuvotteluihin, mikä voisi myös tehdä niistä houkuttelevampia asianomaisille kolmansille maille.

Tätä taustaa vasten komissio siis suosittelee neuvostolle, että ensimmäiseksi komissiolle annettaisiin valtuutus neuvotella seuraavien kolmansien maiden kanssa: Armenia, Algeria, Bosnia ja Hertsegovina, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Tunisia ja Turkki. Armenia ilmoitti äskettäin Eurojustille haluavansa solmia yhteistyösuhteet sen kanssa.

Poliittinen tausta

Armenia

Armenia on EU:n tärkeä kumppani itäisen kumppanuuden puitteissa ja sijaitsee strategisesti Etelä-Kaukasiassa. Se allekirjoitti vuonna 2017 EU:n kanssa kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen, johon sisältyy lainsäädännön lähentäminen tärkeillä aloilla, kuten ympäristö, energia, liikenne ja kuluttajansuoja. Armenia ja EU allekirjoittivat viisumihelpotussopimuksen vuonna 2012 ja takaisinottosopimuksen vuonna 2013. Vuoden 2018 rauhanomaisen demokraattisen vallankumouksen jälkeen Armenia aloitti uudistukset oikeusvaltioperiaatteen ja elintason parantamiseksi, mukaan lukien oikeuslaitoksen uudistaminen ja korruption torjunta. Uusi hallitus korosti EU:n kanssa yhteisiä arvoja ja kutsui EU:n kanssa tehtyä sopimusta sisäisten uudistusten perustaksi. Armenia on Venäjän johtamien Euraasian talousunionin ja kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestön jäsen. EU tukee oikeuslaitoksen uudistusten ja korruption vastaisten uudistusten täytäntöönpanoa EU:n ja Armenian välisen oikeuspolitiikkaa koskevan vuoropuhelun avulla. Tämän seurauksena vuonna 2019 hyväksyttiin eurooppalaisten normien mukaiset uudistusstrategiat. Niiden täytäntöönpanoa tuetaan vuoden 2020 talousarviomäärärahoista rahoitetulla 30 miljoonan euron ohjelmalla.

Algeria

Algeria on EU:lle strategisesti tärkeä kumppani, koska sen sijainti Maghreb-alueella on keskeinen ja maalla on tärkeä rooli sekä aluetasolla että Afrikan unionissa. Algeria on strategisesti Välimeren alueen keskipiste, ja se on avainasemassa Saharan ja Sahelin alueen vakauttamisessa. Algeria on hyvin aktiivinen terrorismin torjunnassa omalla alueellaan.

Maaliskuussa 2017 hyväksyttyihin EU:n ja Algerian kumppanuuden painopisteisiin kuuluvat muuttoliike ja turvallisuus. EU ja Algeria käynnistivät lokakuussa 2017 korkean tason epävirallisen vuoropuhelun terrorismin torjunnasta ja alueellisesta turvallisuudesta ja ilmaisivat halukkuutensa vahvistaa kahdenvälistä yhteistyötä turvallisuuden ja terrorismin torjunnan alalla. Erityisesti seuraavilla kriittisillä aloilla on todettu olevan suuri yhteistyöpotentiaali: radikalismin vähentäminen, Europolin ja Algerian välinen yhteistyö, järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen, mukaan luettuna laittoman asekaupan ja kyberrikollisuuden ehkäiseminen, terrorismin rahoituksen torjunta ja tekninen rikostutkinta.

Algeria ja EU ovat maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin jäseniä. Yksi EU:n rahoittamista alueellisista kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinriskien lieventämistä koskevista osaamiskeskuksista (CBRN-osaamiskeskus) sijaitsee Algerissa.

Bosnia ja Hertsegovina

Bosnia ja Hertsegovina on EU:lle keskeinen kumppani. Yhdessä muiden Länsi-Balkanin maiden kanssa Bosnia ja Hertsegovina määriteltiin mahdolliseksi EU:n jäsenehdokkaaksi Thessalonikin Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa kesäkuussa 2003.

Helmikuussa 2016 Bosnia ja Hertsegovina haki EU:n jäsenyyttä, ja syyskuussa 2016 Eurooppa-neuvosto kehotti Euroopan komissiota antamaan lausunnon Bosnia ja Hertsegovinan hakemuksen olennaisista näkökohdista. Komissio antoi toukokuussa 2019 lausuntonsa ja siihen liittyvän analyysiraportin Bosnia ja Hertsegovinan EU-jäsenyyshakemuksesta. 4 Lausunnossa määritellään 14 tärkeintä painopistettä, jotka Bosnia ja Hertsegovinan on toteutettava, jotta voidaan suositella liittymisneuvottelujen aloittamista sen kanssa. Tavoitteet liittyvät demokratiaan / moitteettomaan toimintaan, oikeusvaltioperiaatteeseen, perusoikeuksiin sekä julkishallinnon uudistamiseen.

Bosnia ja Hertsegovina allekirjoitti vuonna 2018 terrorismin torjuntaa koskevan EU:n ja Länsi-Balkanin yhteisen toimintasuunnitelman, jossa esitetään konkreettisia toimia yhteistyön tehostamiseksi terrorismin torjunnassa ja radikalisoitumisen ehkäisemisessä seuraavien kahden vuoden aikana. 5 Tässä yhteydessä EU ja Bosnia ja Hertsegovina käyvät säännöllisesti poliittista vuoropuhelua terrorismin torjunnasta. Siinä keskitytään strategiakehyksen täytäntöönpanoon ja sisäiseen koordinointiin – erityisesti väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemiseen, ulkomaalaisten terroristitaistelijoiden asianmukaiseen tuomitsemiseen ja heidän myöhempään yhteiskuntaan sopeuttamiseensa, asekauppaan, rajavalvontaan, terrorismin rahoitukseen sekä alueelliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön Europolin kanssa tehdyn sopimuksen täysimääräisen täytäntöönpanon osalta ja sopimuksen tekemiseen Eurojustin kanssa.

Bosnia ja Hertsegovina perusti vuonna 2014 ensimmäiset Eurojustin yhteyspisteet käynnistääkseen neuvottelut yhteistyösopimuksen tekemisestä. Myöhemmin perustettiin myös asiantuntijaryhmä valmistelemaan yhteistyösopimuksen valmisteluvaiheessa tehtävää työtä. Uuden Eurojust-asetuksen tultua voimaan joulukuussa 2019 Bosnia ja Hertsegovinan viranomaiset lähettivät Eurojustille huhtikuussa 2020 kirjeen, jossa ne ilmoittivat aikovansa aloittaa yhteistyön virallistamisen yhteistyöjärjestelyn avulla.

Egypti

Egypti on EU:lle tärkeä kumppani, ja sillä voisi olla keskeinen rooli rauhan, vaurauden ja vakauden edistäjänä eteläisessä naapurustossa. EU:n ja Egyptin välisen yhteistyön yleisenä kehyksenä on vuodesta 2004 alkaen voimassa ollut assosiaatiosopimus. Yhteisesti sovitut EU:n ja Egyptin kumppanuuden painopisteet vuosiksi 2017–2020 määrittävät tärkeimmät yhteistyöalat. Näihin kuuluvat 1) kestävän ja nykyaikaisen talouden ja sosiaalisen kehityksen edistäminen Egyptissä, 2) yhteistyön vahvistaminen ulkopolitiikassa ja 3) yhteistyön tehostaminen vakauttamisprosessissa, erityisesti hyvän hallintotavan, ihmisoikeuksien, turvallisuuden ja muuttoliikkeen aloilla. 6

Kumppanuuden painopisteissä viitataan yksityis- rikosoikeudellisen yhteistyön mahdolliseen kehittämiseen. Oikeus- ja turvallisuusasioiden alakomitean seitsemännessä kokouksessa marraskuussa 2019 osapuolet kävivät kattavan vuoropuhelun, jossa käsiteltiin useita yhteistä etua koskevia kysymyksiä, erityisesti oikeudellista yhteistyötä, terrorismin torjuntaa sekä huumausaineiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. 7 EU:n ja Egyptin muuttoliikevuoropuhelun toisessa tapaamisessa heinäkuussa 2019 Eurojust määritteli maahanmuuttajien salakuljetuksen mahdolliseksi alaksi, jolla voitaisiin tehdä yhteistyötä Egyptin oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten kanssa.

EU tunnustaa Egyptin keskeisen aseman alueellisen turvallisuuden ja vakauden, muuttoliikkeen hallinnan ja terrorismin torjunnan alalla ja muistuttaa, että ongelmiin on puututtava noudattaen täysimääräisesti kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä. YK:n ihmisoikeusneuvostossa 10. maaliskuuta 2020 EU muistutti, että on tärkeää, että Egyptissä kunnioitetaan sananvapautta verkossa ja sen ulkopuolella, tiedotusvälineitä, rauhanomaista kokoontumista ja yhdistymisvapautta ja että muun muassa varoja jäädyttämällä, matkustuskielloilla ja pitkillä tutkintavankeusjaksoilla toteutettava kansalaisyhteiskunnan tilan tarpeeton rajoittaminen on lopetettava. 8

Israel

EU:n ja Israelin välisten suhteiden oikeudellinen kehys on EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus 9 , joka on ollut voimassa vuodesta 2000. EU:n ja Israelin välinen toimintasuunnitelma, joka kattaa kaikki yhteistyöalat, on peräisin vuodelta 2005, ja se uusittiin neuvoston yksimielisellä päätöksellä vuoden 2018 lopussa. 10

Sekä EU että Israel pitävät ensisijaisena tavoitteena turvallisuusuhkien torjumista ja ilmaisevat vuoropuhelussaan tehokkaan yhteistyön olevan yhteinen etu. Yksi tärkeä yhteistyön ala on terrorismin torjunta. EU ja Israel ovat käyneet terrorismin torjuntaa ja turvallisuutta koskevaa vuoropuhelua kolmeen otteeseen: maaliskuussa 2015, syyskuussa 2016 ja kesäkuussa 2018. Näissä tapaamisissa osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä muun muassa väkivaltaisten ääriliikkeiden, terrorismin rahoituksen ja muun kuin perinteisen terrorismin ja kyberrikollisuuden ehkäisemiseksi sekä ilmailun ja liikenteen turvaamiseksi.

Israel ilmaisi olevansa kiinnostunut tehostamaan yhteistyötä EU:n virastojen kanssa oikeus- ja sisäasioiden alalla. EU ja Israel keskustelevat yksityis- ja rikosoikeudellisesta yhteistyöstä vuotuisen oikeus- ja sisäasioiden alakomitean puitteissa. Se kokoontui viimeksi joulukuussa 2019.

Israel on otettu huomioon nelivuotisessa yhteistyöstrategiassa, jonka Eurojust on laatinut viraston operatiiviset tarpeet huomioon ottaen. Israel toisti EU:n kanssa käymässään vuoropuhelussa näkemyksensä, jonka mukaan Eurojust-verkosto toimii erittäin tärkeänä välineenä.

Vuonna 2012 hyväksyttyjen neuvoston päätelmien 11 mukaisesti kaikkiin Israelin kanssa allekirjoitettaviin sopimuksiin on lisättävä alueellista soveltamista koskeva lauseke, jolla nimenomaisesti rajataan soveltamisala Israeliin ja suljetaan pois miehitetyt alueet: ”Kaikissa Israelin valtion ja EU:n välisissä sopimuksissa on todettava yksiselitteisesti ja nimenomaisesti, ettei niitä sovelleta Israelin vuonna 1967 miehittämiin alueisiin.” 12

Jordania

Jordania on EU:n keskeinen kumppani etenkin siksi, että maa edistää vakautta, maltillisuutta ja uskontojen välistä suvaitsevaisuutta Lähi-idässä. Jordanialla on edessään vaikeita taloudellisia, sosiaalisia ja turvallisuuteen liittyviä haasteita. Jordaniassa on yli 650 000 rekisteröityä syyrialaispakolaista (noin 10 % Jordanian väkiluvusta ennen Syyrian kriisiä) sekä muita pakolaisryhmiä.

EU:n ja Jordanian kumppanuus on vahvaa monilla aloilla, ja niiden välillä on ollut assosiaatiosopimus vuodesta 2002 alkaen (Jordanialla on ollut pitkälle edistyneen maan asema vuodesta 2010).

EU ja Jordania hyväksyivät joulukuussa 2016 kumppanuuden painopisteet poliittisena kehyksenä, joka on voimassa 31. joulukuuta 2020 saakka, ja kokonaissuunnitelman vuosiksi 2016–2018. 13 Kumppanuuden painopisteiden avulla EU ja Jordania ovat vahvistaneet tavoitteensa ja edistyneet yhteistyön lujittamisessa kolmessa yhteistä etua koskevassa pääpilarissa: 1) ulko- ja turvallisuuspolitiikka, mukaan lukien terrorismin torjunta ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäiseminen, 2) talouden ala Jordanian makrotaloudellisen vakauden ylläpitämiseksi ja sen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi sekä 3) hallinnon, oikeusvaltioperiaatteen, demokraattisten uudistusten ja ihmisoikeuksien vahvistaminen. Ammanissa 15. helmikuuta 2018 pidetty EU:n ja Jordanian oikeus- ja turvallisuusasioiden alakomitean kokous tarjosi tilaisuuden keskustella tarkemmin mahdollisuuksista tehostaa EU:n ja Jordanian välistä oikeudellista yhteistyötä.

EU:n ja Jordanian kokonaissuunnitelma sisältää keskinäisiä sitoumuksia, joiden avulla molemmat osapuolet pyrkivät lunastamaan Lontoossa helmikuussa 2016 järjestetyssä Syyrian ja sen lähialueiden avunantajien konferenssissa antamansa lupaukset. Nämä sitoumukset vahvistettiin Syyrian ja sen lähialueiden tulevaisuuden tukemisesta 5. huhtikuuta 2017 Brysselissä järjestetyssä konferenssissa, ja niihin kuuluu myös Jordanian selviytymiskyvyn lujittaminen, jotta maa voisi selvitä paremmin Syyrian kriisin seurauksista. 14

Jordania on edelleen EU:n keskeinen kumppani Lähi-idässä, ja on tärkeää, että Jordanialla on jatkossakin rakentava rooli alueen vakaudessa. Maahan kohdistuu jatkuvasti monenlaisia, muun muassa alueellisia, taloudellisia ja sosiaalisia paineita. Se on jo pitkän aikaa tarjonnut asuinpaikan suurelle määrälle syyrialaispakolaisia. Covid-19-pandemia on lisännyt huomattavasti terveysalaan kohdistuvaa painetta ja aiheuttaa lisää merkittäviä sosioekonomisia haasteita.

Libanon

EU:lla ja Libanonilla on yhteisiä haasteita, jotka liittyvät pitkittyneisiin kriiseihin ja alueen epävakauteen. EU:n ja Libanonin välinen kumppanuus on vahva ja kattaa monia aloja, kuten vuodesta 2006 asti voimassa olleessa assosiaatiosopimuksessa määritellään. 15 Libanonilla on ratkaistavana vakavia poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja turvallisuushaasteita, erityisesti ennennäkemätön talous- ja rahoituskriisi, jota covid-19-pandemian vaikutukset pahentavat. Järjestelmän heikkouksien lisäksi yhdeksän vuotta kestänyt Syyrian konflikti aiheuttaa edelleen paineita Libanonin instituutioille ja infrastruktuurille ja vaikuttaa haitallisesti sen sosioekonomiseen vakauteen. Libanonissa on yli miljoona rekisteröityä syyrialaispakolaista niiden noin 300 000 palestiinalaispakolaisen lisäksi, jotka olivat maassa jo aiemmin. Siten Libanonissa on maailman kaikista maista eniten pakolaisia suhteessa asukaslukuun.

EU ja Libanon allekirjoittivat vuonna 2016 myös kokonaissuunnitelman, joka sisältää yhteisiä sitoumuksia ja ensisijaisia toimia sekä syyrialaispakolaisten että vastaanottavien yhteisöjen elinolojen parantamiseksi Lontoossa vuonna 2016 pidetyssä konferenssissa annetun aiejulistuksen mukaisesti. 16 Syyrian ja sen lähialueiden tulevaisuuden tukemista käsitelleissä peräkkäisissä Brysselin konferensseissa (2017–2020) annetut uudistetut sitoumukset vahvistivat tätä yhteistä vastuuta Syyrian kriisin vaikutusten käsittelyssä. EU:n ja Libanonin välillä on vahva kumppanuus, ja ne tekevät yhteistyötä monilla aloilla, kuten assosiaatiosopimuksessa määritellään. EU ja Libanon hyväksyivät 11. marraskuuta 2016 kumppanuuden painopisteet, jotka muodostavat politiikan puitteet vuosina 2016–2020. 17

Kumppanuuden painopisteissä ilmaistiin sitoutuminen suhteiden tiivistämiseen edelleen yhteistä etua ja haasteita koskevien kolmen keskeisen pilarin pohjalta: 1) turvallisuus ja terrorismin torjunta, 2) hallinto ja oikeusvaltioperiaate sekä 3) kasvun ja työllistymismahdollisuuksien edistäminen. EU:n ja Libanonin turvallisuus- ja oikeusalan klusteritapaamisessa 3. lokakuuta 2018 Beirutissa muistutettiin, että turvallisuus- ja oikeusasiat ovat olennainen osa EU:n ja Libanonin kumppanuutta. Tapaamisessa sovittiin oikeudellisen yhteistyön edistämisestä edelleen ja siitä, että tarkastellaan mahdollisuuksia vahvistaa yhteistyötä Eurojustin kanssa tässä tarkoituksessa.

Libanon kamppailee tällä hetkellä vakavien sosioekonomisten haasteiden kanssa, ja Syyrian konflikti ja covid-19-pandemia pahentavat niitä.

Marokko

Marokko on keskeinen naapuri ja EU:n kumppani. Yhä epävakaammassa alueellisessa tilanteessa se on Maghreb-maissa vakautta tuova tekijä ja mahdollisesti silta Euroopan ja Saharan eteläpuolisen Afrikan välillä. EU ja Marokon kuningaskunta ovat yli 50 vuoden ajan rakentaneet pitkän aikavälin kumppanuutta, jota tukevat useat poliittiset ja taloudelliset sopimukset. Marokko ja EU allekirjoittivat vuonna 1996 Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 2000. 18 Ne vahvistivat kahdenvälisiä suhteitaan useilla aloilla, joihin kuuluvat muun muassa poliittinen ja turvallisuusyhteistyö, talous- ja rahoitussuhteet sekä sosiaaliset ja henkilösuhteet. Lisäksi Marokolla on ollut Euroopan naapuruuspolitiikassa pitkälle edistyneen maan asema vuodesta 2008 lähtien. Edistyneen maan aseman täytäntöönpanoa koskeva vuosien 2013–2017 toimintasuunnitelma, jonka voimassaoloa pidennettiin vuosina 2018 ja 2019, kattaa useita yhteistyöaloja. Niihin kuuluu muun muassa yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa, kuten järjestäytyneiden rikollisverkostojen torjunta, rajavalvonta sekä oikeudellinen ja poliisiyhteistyö.

Assosiaatiosopimuksen maantieteellisestä soveltamisalasta joulukuussa 2015 annetun Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion 19 seurauksena kahdenväliset suhteet taantuivat. EU ja Marokko kuitenkin neuvottelivat kyseisistä oikeudellisista välineistä uudelleen tuomioistuimen oikeuskäytännön pohjalta ja sopivat kumppanuutensa käynnistämisestä uudelleen vuoden 2019 alussa. Uudelleenkäynnistys hyväksyttiin virallisesti 27. kesäkuuta 2019 pidetyssä assosiaationeuvoston 14. kokouksessa, jossa hyväksyttiin kunnianhimoinen yhteinen poliittinen lausuma. 20 Yhteisessä lausumassa vahvistetaan useita keskeisiä aloja, joilla Marokko ja EU aikovat tehostaa yhteistyötään tulevina vuosina. Niihin kuuluvat erityisesti neljä strategista alaa eli arvot, talous ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, tietämys ja turvallisuus sekä kaksi keskeistä horisontaalista akselia (liikkuvuus/muuttoliike ja ilmasto/ympäristö).

Suhteiden käynnistäminen uudelleen on mahdollistanut myös assosiaatiosopimuksesta johtuvien vuoropuhelurakenteiden palauttamisen. Assosiaatiosopimuksen alakomiteoihin kuuluu erityisesti vuoropuhelu monilla eri aloilla, kuten oikeus ja turvallisuus sekä poliittinen yhteistyö. Samanaikaisesti on tehostettu merkittävästi operatiivista yhteistyötä turvallisuuteen ja rajaturvallisuuteen liittyvillä aloilla, kuten maahanmuuttajien salakuljetuksen, ihmiskaupan ja muun rikollisverkostojen toiminnan torjunnassa. Lisäksi Marokko on kehittänyt tiivistä kahdenvälistä yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kanssa terrorismin torjunnan alalla. Marokko on Da’eshin vastaisen maailmanlaajuisen koalition jäsen, ja vuodesta 2016 lähtien se on toiminut yhtenä maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin puheenjohtajista. Marokossa sijaitsee myös yksi EU:n rahoittamista alueellisista CBRN-osaamiskeskuksista.

Tunisia

Tunisia on merkittävä kumppani EU:lle, esimerkki demokratiaan siirtymisestä ja yksi alueen vakauden pilareista. Vuodesta 1976 juontuvat EU:n ja Tunisian suhteet saivat merkittävää lisänostetta vuonna 1995 Tunisian ja EU:n allekirjoitettua assosiaatiosopimuksen, jolla luotiin tiiviimmät suhteet kaikilla yhteistyön aloilla. 21 Vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen EU ja Tunisia solmivat etuoikeutetun kumppanuuden (vuonna 2012), johon sisältyvät talouden ja kaupan yhdentymisen tehostaminen ja liikkuvuuskumppanuus. 22 Vuodesta 2011 lähtien EU on antanut Tunisialle merkittävää poliittista ja taloudellista tukea ja kaksinkertaistanut rahoitustukensa, minkä vuoksi Tunisia on yksi niistä maista, jotka saavat eniten EU:n tukea asukasta kohden. EU tukee voimakkaasti Tunisian demokraattisen siirtymän lujittamista ja vireillä olevien olennaisten poliittisten ja taloudellisten uudistusten täytäntöönpanoa.

Turvallisuustilanne on kuitenkin edelleen herkkä erityisesti epävakaan alueellisen ympäristön vuoksi. EU on sitoutunut vahvistamaan turvallisuusalalla sekä terrorismin torjunnan, väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ääriliikkeiden ehkäisemisen alalla Tunisian kanssa tekemäänsä merkittävää yhteistyötä muun muassa lujittamalla Tunisian yhteistyötä näillä aloilla toimivien EU:n virastojen ja elinten, erityisesti Europolin, kanssa. Viime vuosina on kehitetty kaksi operatiivista ja strategista kumppanuutta, joista ensimmäinen on Tunisian kansalliskaartin ja Euroopan santarmijoukkojen välinen, terrorismin vastaisia valmiuksia koskeva kumppanuus. Toinen on Carthage Salambon poliisiakatemian ja EU:n lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) välinen kumppanuus.

Järjestäytynyt maahanmuuttajien salakuljetus on lisääntynyt vuodesta 2017 alkaen. Salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden vastaisten oikeustoimien käynnistäminen on ratkaisevan tärkeää, ja EU on edelleen sitoutunut tarjoamaan Eurojustin ja Europolin asiantuntijoiden apua. Tätä varten tiedon ja analyysien jakaminen on edelleen tärkeää. Lisäksi tehostettu yhteistyö olisi erittäin hyödyllistä myös maahanmuuttajien salakuljetukseen liittyvällä rikollisuudenalalla eli asiakirjapetosten yhteydessä.

Turkki

Turkki on EU:lle keskeinen kumppani. Joulukuussa 1999 Eurooppa-neuvosto myönsi Turkille ehdokasmaan aseman, ja liittymisneuvottelut aloitettiin lokakuussa 2005. 23

EU:n ja Turkin huippukokouksessa 29. marraskuuta 2015 sovittiin poliittisen vuoropuhelun laajentamisesta ja syventämisestä kaikilla aloilla, myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan, muuttoliikkeen ja terrorismintorjunnan alalla. 24 Turkki ja EU ovat vahvistaneet sitoumuksensa torjua sekä Da’eshin että PKK:n 25 edelleen muodostamaa uhkaa. EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta 2016 hyväksymässä julkilausumassa käsiteltiin muuttoliikekriisiä. 26 Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajat tapasivat 9. maaliskuuta 2020 Turkin presidentin ja sopivat EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon tehostamisesta. 27

Yhteistyön syventäminen Eurojustin kanssa on asianmukaista tilanteessa, jossa on tarkoitus täyttää kaikki viisumivapauteen tähtäävän etenemissuunnitelman jäljellä olevat arviointiperusteet. Euroopan unioni käynnisti Turkin kanssa viisumivapautta koskevan vuoropuhelun 16. joulukuuta 2013. Viisumivapautta koskeva vuoropuhelu perustuu etenemissuunnitelmaan, jossa esitetään vaatimukset, jotka Turkin on täytettävä, ennen kuin viisumipakko voidaan poistaa.

Tällä välin Turkki ja Eurojust ovat perustaneet yhteyspisteitä helpottamaan muiden kuin arkaluonteisten tietojen vaihtoa. Turkin yhteyspisteet osallistuvat myös Euroopan oikeudellisen verkoston kokouksiin. Eurojust ja Turkin viranomaiset ovat käyneet kirjeenvaihtoa käytännön yhteistyön lisäämisestä. Turkin viranomaiset kirjoittivat Eurojustille 2. toukokuuta 2016 vahvistaakseen virallisesti aikomuksensa tehdä yhteistyösopimus mahdollisimman pian ja tehostaa tällä välin käytännön yhteistyötä. On ratkaisevan tärkeää, että Turkin yhteyspisteet vastaavat nopeasti Eurojustin kautta niille lähetettyihin tieto- ja yhteistyöpyyntöihin, toteuttavat jatkotoimia sekä osallistuvat järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia koskeviin strategisiin kokouksiin. Eurojust vastasi Turkin viranomaisille 3. toukokuuta 2016 kutsuakseen Turkin terrorismia koskevaan Eurojustin taktiseen kokoukseen ja ehdotti Turkin tuomareiden ja syyttäjien aktiivista osallistumista Eurojustin tapahtumiin, joissa käsitellään tehostettua rikosoikeudellista yhteistyötä asioissa, sekä tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamista. Keskustelut eivät ole viime vuosina edistyneet, mutta yhteydet solmittiin uudelleen vuonna 2019.

2.SUOSITUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) annetussa asetuksessa (EU) 2018/1727 vahvistetaan Eurojustin toimintaa säätelevä oikeudellinen kehys, johon kuuluvat erityisesti viraston tavoitteet, tehtävät, toimivaltuudet, tietosuojatakeet ja yhteistyöjärjestelyt ulkoisten kumppanien kanssa.

Tämä suositus on yhdenmukainen Eurojust-asetuksen säännösten kanssa.

Suosituksen tarkoituksena on saada neuvoston lupa siihen, että komissio voi neuvotella tulevat sopimukset EU:n puolesta. Oikeusperusta, jonka nojalla neuvosto voi antaa luvan neuvottelujen aloittamiseen, on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 218 artiklan 3 ja 4 kohta.

SEUT-sopimuksen 218 artiklan nojalla komissio nimitetään unionin neuvottelijaksi neuvottelemaan Euroopan unionin ja tässä suosituksessa määriteltyjen kolmansien maiden väliset sopimukset Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja näiden kolmansien maiden rikosoikeudellisen yhteistyön alalla toimivaltaisten viranomaisten välisestä yhteistyöstä.

Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

luvan antamisesta aloittaa neuvottelut Euroopan unionin ja Algerian, Armenian, Bosnia ja Hertsegovinan, Egyptin, Israelin, Jordanian, Libanonin, Marokon, Tunisian ja Turkin välisistä, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja näiden kolmansien maiden rikosoikeudellisen yhteistyön alalla toimivaltaisten viranomaisten välillä tehtävää yhteistyötä koskevista sopimuksista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 218 artiklan 3 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727 28 annettiin 14 päivänä marraskuuta 2019, ja sitä sovelletaan 12 päivästä joulukuuta 2019.

(2)Asetuksessa ja erityisesti sen 56 artiklassa vahvistetaan yleiset periaatteet, jotka koskevat henkilötietojen siirtoa Euroopan rikosoikeudellisen yhteistyön virastolta (Eurojust) kolmansiin maihin ja kansanvälisille järjestöille. Eurojust voi siirtää henkilötietoja kolmanteen maahan sellaisen kansainvälisen sopimuksen perusteella, joka on tehty unionin ja kyseisen kolmannen maan välillä SEUT-sopimuksen 218 artiklan nojalla ja jossa määrätään yksityisyydensuojaa, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevista asianmukaisista suojatoimista.

(3)Neuvottelut olisi aloitettava tällaisten sopimusten tekemiseksi Euroopan unionin ja Algerian, Armenian, Bosnia ja Hertsegovinan, Egyptin, Israelin, Jordanian, Libanonin, Marokon, Tunisian ja Turkin välillä.

(4)Komission olisi tarvittaessa voitava kuulla Euroopan tietosuojavaltuutettua myös sopimusten neuvottelemisen aikana ja joka tapauksessa ennen sopimusten tekemistä.

(5)Sopimuksissa olisi kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti perusoikeuskirjan 7 artiklassa tunnustettua oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta, perusoikeuskirjan 8 artiklassa tunnustettua oikeutta henkilötietojen suojaan ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa tunnustettua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Sopimuksia olisi sovellettava näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(6)Sopimukset eivät saisi vaikuttaa henkilötietojen siirtämiseen tai muun muotoiseen kansallisen turvallisuuden takaamisesta vastaavien viranomaisten väliseen yhteistyöhön eivätkä rajoittaa sitä.

(7)Asetus (EU) 2018/1727 sitoo Irlantia, minkä vuoksi se osallistuu tämän päätöksen hyväksymiseen.

(8)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(9)Euroopan tietosuojavaltuutettua ja Euroopan tietosuojaneuvostoa on kuultu tästä päätöksestä ja sen liitteestä, ja ne ovat antaneet lausunnon (päivämäärä),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1)Komissio valtuutetaan aloittamaan neuvottelut Euroopan unionin ja Algerian, Armenian, Bosnia ja Hertsegovinan, Egyptin, Israelin, Jordanian, Libanonin, Marokon, Tunisian ja Turkin välisistä sopimuksista, jotka koskevat yhteistyötä Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja näiden kolmansien maiden rikosoikeudellisen yhteistyön alalla toimivaltaisten viranomaisten välillä.

2)Neuvottelut käydään neuvoston antamien ja tämän päätöksen liitteenä olevien neuvotteluohjeiden pohjalta.

2 artikla

Komissio nimetään unionin neuvottelijaksi.

3 artikla

Neuvottelut käydään neuvoston asiaankuuluvaa työryhmää kuullen ja liitteenä olevien ohjeiden mukaisesti, jollei neuvoston komissiolle myöhemmin antamista ohjeista muuta johdu.

Komissio raportoi säännöllisesti neuvoston työryhmälle neuvottelujen edistymisestä ja toimittaa sille viipymättä kaikki neuvotteluasiakirjat.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

(1)    Asetus (EU) 2018/1727, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138.

(2)    Bryssel, 6.10.2020 COM(2020) 660 final, Vuoden 2020 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta.

(3)     https://eeas.europa.eu/sites/eeas/files/eugs_review_web_0.pdf

(4)    https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/sites/near/files/20190529-bosnia-and-herzegovina-opinion.pdf

(5)    https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/news/docs/20181005_joint-action-plan-counter-terrorism-western-balkans.pdf

(6)     https://www.consilium.europa.eu/media/23942/eu-egypt.pdf  

(7)

    https://eeas.europa.eu/delegations/egypt/71267/eu-egypt-stability-and-social-development-7th-cluster-meeting_en  

(8)     https://eeas.europa.eu/delegations/un-geneva/75884/hrc43-item-4-human-rights-situations-require-councils-attention-eu-statement_en

(9)    http://www.eeas.europa.eu/archives/delegations/israel/documents/eu_israel/asso_agree_en.pdf

(10)    https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32019D0105&from=FI

(11)    https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_Data/docs/pressdata/en/foraff/130195.pdf

(12)    https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_Data/docs/pressdata/EN/foraff/134152.pdf

(13)    https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-12384-2016-ADD-1/fi/pdf

(14)    https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2017/04/05/syria-conference-co-chairs-declaration/

(15)    https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/neighbourhood/countries/lebanon_en#:~:text=The%20partnership%20between%20the%20European,and%20economically%20strong%20neighbouring%20country

(16)    http://www.businessnews.com.lb/download/LondonConferenceLebanonStatementOfIntent4Feb2016.pdf

(17)    https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/11/15/eu-lebanon-partnership/

(18)    https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:22000A0318(01)&from=FI

(19)    http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?docid=172870&doclang=FI

(20)    https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2019/06/27/joint-declaration-by-the-european-union-and-the-kingdom-of-morocco-for-the-fourteenth-meeting-of-the-association-council/

(21)    https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:d3eef257-9b3f-4adb-a4ed-941203546998.0008.02/DOC_4&format=PDF

(22)    https://eeas.europa.eu/sites/eeas/files/plan_action_tunisie_ue_2013_2017_fr_0.pdf

(23)    https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/ACFA4C.htm

(24)    https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2015/11/29/eu-turkey-meeting-statement/

(25)    Kurdistanin työväenpuolue (kurdin kielellä: Partiya Karkerên Kurdistanê)‎.

(26)    https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/03/18/eu-turkey-statement/

(27)    https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/international-summit/2020/03/09/

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.11.2020

COM(2020) 743 final

LIITE

asiakirjaan

Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

luvan antamisesta aloittaa neuvottelut Euroopan unionin ja Algerian, Armenian, Bosnia ja Hertsegovinan, Egyptin, Israelin, Jordanian, Libanonin, Marokon, Tunisian ja Turkin välisistä, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja näiden kolmansien maiden rikosoikeudellisen yhteistyön alalla toimivaltaisten viranomaisten välillä tehtävää yhteistyötä koskevista sopimuksista

LIITE

Ohjeet Euroopan unionin ja Algerian, Armenian, Bosnia ja Hertsegovinan, Egyptin, Israelin, Jordanian, Libanonin, Marokon, Tunisian ja Turkin välisten, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja näiden kolmansien maiden rikosoikeudellisen yhteistyön alalla toimivaltaisten viranomaisten välillä tehtävää rikosoikeudellista yhteistyötä koskevien sopimusten neuvottelemiseksi

Komission olisi pyrittävä saavuttamaan neuvotteluissa jäljempänä esitetyt tavoitteet.

1)Sopimusten on tarkoitus muodostaa oikeusperusta Eurojustin ja asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten väliselle yhteistyölle, operatiivisten henkilötietojen vaihto mukaan luettuna, jotta voidaan tukea ja lujittaa näiden maiden toimivaltaisten viranomaisten ja jäsenvaltioiden toimintaa sekä niiden keskinäistä yhteistyötä niiden rikollisuuden muotojen ehkäisemisessä ja torjunnassa, joiden osalta Eurojust on Eurojust-asetuksen mukaan toimivaltainen, ja varmistaa samalla asianmukaiset yksityisyydensuojaa, henkilötietoja, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevat suojatoimet.

2)Tarkoituksen rajaamisen takaamiseksi sopimuksiin perustuva yhteistyö ja henkilötietojen vaihto voi kattaa ainoastaan asetuksen (EU) 2018/1727 3 artiklassa tarkoitetut Eurojustin toimivallan piiriin kuuluvat rikokset ja liitännäisrikokset, jäljempänä yhdessä ’rikokset’. Yhteistyön avulla olisi pyrittävä erityisesti ehkäisemään ja torjumaan terrorismia, hajottamaan erityisesti laitonta asekauppaa, huumekauppaa ja siirtolaisten salakuljetusta harjoittavia järjestäytyneitä rikollisryhmiä sekä torjumaan kyberrikollisuutta. Sopimuksissa on täsmennettävä niiden soveltamisala ja tarkoitukset, joita varten Eurojust voi siirtää tietoja asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille.

3)Sopimuksissa on esitettävä selkeästi ja täsmällisesti Eurojustin ja asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten välisessä henkilötietojen vaihdossa tarvittavat suoja- ja valvontatoimet, jotka liittyvät henkilötietojen suojaan, perusoikeuksiin ja yksilöiden vapauksiin kansalaisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Jäljempänä esitettyjen suojatoimien lisäksi näihin on sisällyttävä vaatimus siitä, että henkilötietojen siirtoon sovelletaan salassapitovelvollisuutta ja että henkilötietoja ei käytetä kuolemanrangaistuksen tai minkäänlaisen julman ja epäinhimillisen kohtelun vaatimiseen, langettamiseen tai täytäntöönpanoon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisesti tarvittavien lisäsuojatoimien soveltamista.

Erityisesti on otettava huomioon seuraavat seikat:

a)Sopimusten on sisällettävä keskeisten termien määritelmät, mukaan lukien direktiivin (EU) 2016/680 3 artiklan 1 kohdan mukainen henkilötietojen määritelmä.

b)Sopimuksissa on noudatettava tietyn käsittelytarkoituksen periaatetta, jolla varmistetaan, ettei tietoja käsitellä muita kuin siirron tarkoituksia varten. Tässä mielessä tarkoitukset, joita varten osapuolet käsittelevät henkilötietoja sopimusten nojalla, on esitettävä selkeästi ja täsmällisesti, eivätkä ne saa olla laajemmat kuin on tarpeen yksittäistapauksissa niiden rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa varten, joita sopimukset koskevat.

c)Henkilötietoja, joita Eurojust siirtää sopimusten mukaisesti, on käsiteltävä asianmukaisesti ja lainmukaisesti ja ainoastaan niitä tarkoituksia varten, joiden vuoksi ne on siirretty. Sopimuksissa on määrättävä, että siirtäessään tietoja Eurojustin on ilmoitettava tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevista mahdollisista rajoituksista, mukaan lukien tietojen siirto, poistaminen, tuhoaminen tai myöhempi käsittely. Sopimuksissa on velvoitettava asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset noudattamaan näitä rajoituksia ja täsmennettävä, miten näiden rajoitusten noudattamista valvotaan käytännössä. Henkilötietojen on oltava asianmukaisia, olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on välttämätöntä suhteessa tarkoitukseen. Tietojen on oltava täsmällisiä ja päivitettyjä. Tietoja saa säilyttää ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeen niitä tarkoituksia varten, joita varten ne on siirretty. Sopimuksissa on määrättävä, että tarvetta säilyttää siirrettyjä henkilötietoja edelleen on tarkasteltava uudelleen määräajoin. Sopimuksiin on liitettävä liite, joka sisältää tyhjentävän luettelon asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisista viranomaisista, joille Eurojust voi siirtää tietoja, sekä lyhyt kuvaus niiden toimivallasta.

d)Rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta taikka ammattiliittoon kuulumista ilmentävien henkilötietojen sekä geneettisten tietojen ja henkilön terveyteen tai seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen siirtäminen Eurojustin toimesta on kiellettävä, paitsi jos se on ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista yksittäistapauksissa sopimusten kattamien rikosten ehkäisyä tai torjuntaa varten ja asianmukaisia suojatoimia sovelletaan. Sopimuksissa olisi myös määrättävä erityisistä suojatoimista, joita sovelletaan rikosten uhrien, todistajien tai muiden henkilöiden, jotka voivat antaa tietoja rikoksista, sekä alaikäisten henkilöiden henkilötietojen siirtämiseen.

e)Sopimuksissa on määrättävä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä yksilöiden täytäntöönpanokelpoisista oikeuksista vahvistamalla säännöt, jotka koskevat yksilön tiedonsaantioikeutta sekä oikeutta oikaista ja poistaa tiedot, mukaan lukien erityiset perusteet, joiden nojalla voidaan sallia näiden oikeuksien välttämättömät ja oikeasuhteiset rajoitukset. Sopimuksissa on myös varmistettava, että jokaisella, jonka henkilötietoja käsitellään sopimusten nojalla, on täytäntöönpanokelpoinen oikeus tehokkaisiin hallinnollisiin ja oikeudellisiin muutoksenhakukeinoihin, joilla taataan tehokkaat oikeussuojakeinot.

f)Sopimuksissa on vahvistettava säännöt, jotka koskevat henkilötietojen säilyttämistä ja säilyttämistarpeen uudelleentarkastelua, tietojen oikaisemista ja poistamista sekä lokitietoja ja dokumentaatiota koskevaa kirjanpitoa ja yksilöille annettavia tietoja. Niissä olisi myös määrättävä henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn sovellettavista suojatoimista. Sopimuksissa olisi myös vahvistettava kriteerit, joiden perusteella arvioidaan tietojen paikkansapitävyys.

g)Sopimuksiin on sisällytettävä velvollisuus varmistaa, että henkilötiedot ovat turvassa, tarvittavien teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden avulla ja antamalla pääsy henkilötietoihin ainoastaan valtuutetuille henkilöille. Sopimuksiin on sisällytettävä myös velvollisuus ilmoittaa sopimuksen nojalla siirrettyihin tietoihin vaikuttavista henkilötietojen tietoturvaloukkauksista.

h)Tietojen siirtäminen edelleen asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisilta viranomaisilta maan muille viranomaisille, myös käytettäväksi oikeudellisissa menettelyissä, sallitaan ainoastaan Eurojustin toteuttaman siirron alkuperäisiin tarkoituksiin, ja siihen sovelletaan asianmukaisia ehtoja ja suojatoimia, mukaan lukien Eurojustin ennakkolupa.

i)Edellä h alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä sovelletaan myös siinä tapauksessa, että tietoja siirretään edelleen asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisilta viranomaisilta muiden kolmansien maiden viranomaisille. Tällöin sovelletaan lisävaatimusta, jonka mukaan tällainen tietojen siirtäminen edelleen on sallittua vain sellaisiin kolmansiin maihin, joihin Eurojust voi siirtää henkilötietoja asetuksen (EU) 2018/1727 56 artiklan 2 kohdan nojalla.

j)Sopimuksissa on varmistettava, että käytössä on valvontajärjestelmä, jossa henkilötietoja ja muita sopimusten nojalla vaihdettuja tietoja käyttäviä asianomaisten kolmansien maiden viranomaisia valvoo yksi tai useampi tietosuojasta vastaava riippumaton viranomainen, jolla on tehokkaat tutkinta- ja toimintavaltuudet ja oikeus panna vireille oikeudenkäynti. Näillä riippumattomilla viranomaisilla on oltava erityisesti valtuudet käsitellä yksilöiden valituksia, jotka koskevat heidän henkilötietojensa käyttöä. Henkilötietoja käyttävien viranomaisten on oltava tilivelvollisia sopimuksessa vahvistettujen, henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen noudattamisen suhteen.

4)Sopimuksissa on määrättävä niiden tulkintaa ja soveltamista koskevasta tuloksellisesta riitojenratkaisumekanismista, jotta voidaan varmistaa, että osapuolet noudattavat yhteisesti sovittuja sääntöjä.

5)Sopimuksiin on sisällytettävä määräyksiä, jotka koskevat sopimusten täytäntöönpanon seurantaa ja säännöllistä arviointia.

6)Sopimuksissa on oltava määräys, joka koskee niiden voimaantuloa ja voimassaoloa, ja määräys, jonka nojalla osapuoli voi irtisanoa sopimuksen tai keskeyttää sen soveltamisen, erityisesti siinä tapauksessa, että asianomainen kolmas maa ei enää tosiasiallisesti takaa sopimuksessa vaadittua perusoikeuksien ja ‑vapauksien suojan tasoa. Sopimuksissa on myös täsmennettävä, voidaanko niiden soveltamisalaan kuuluvia ja ennen niiden soveltamisen keskeyttämistä tai irtisanomista siirrettyjä henkilötietoja edelleen käsitellä. Henkilötietojen käsittelyn jatkamisen, jos se on sallittua, on joka tapauksessa oltava sopimuksen määräysten mukaista silloin, kun sopimuksen soveltaminen keskeytetään tai se irtisanotaan.

7)Sopimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää lauseke, joka koskee niiden alueellista soveltamista.

8)Sopimukset ovat yhtä todistusvoimaisia bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroatian, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja niissä on oltava tätä koskevat kielilausekkeet.