EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.10.2020

COM(2020) 673 final

2020/0306(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta

{SEC(2020) 360 final} - {SWD(2020) 237 final} - {SWD(2020) 238 final} - {SWD(2020) 239 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Kansainvälinen kauppaympäristö kehittyy jatkuvasti. Uusia sääntöjä annetaan jatkuvasti tavaroiden liikkumisen sääntelemiseksi rajojen yli sekä turvallisuuden ja vaarattomuuden varmistamiseksi. Unionin tullikoodeksi 1 , jäljempänä ’UTK’, muodostaa oikeusperustan nykyaikaiselle ja sähköiselle tulliympäristölle. UTK:n 3 artiklan mukaisesti tulliviranomaisten tehtäväksi annetaan varmistaa Euroopan unionin (EU) ja sen asukkaiden turvallisuus sekä ympäristönsuojelu tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa pitäen samalla yllä tasapainoa tullitarkastusten ja laillisen kaupan helpottamisen välillä. Tullin tehtävänä on muun muassa valvoa EU:n ulkorajoilla yli 60 sellaisen EU:n säädöksen 2 täytäntöönpanoa, jotka eivät liity tullialaan vaan eri aloilla sovellettaviin politiikkoihin, kuten terveyteen ja turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun, kalastukseen ja maatalouteen, markkinavalvontaan ja tuotteiden vaatimustenmukaisuuteen 3 sekä kulttuuriperintöön. Näissä säädöksissä asetetaan erilaisia velvoitteita kaikkein arimpien tavaroiden tuonnille, viennille tai passitukselle. Tämä vaikuttaa vuosittain arviolta 39,7 miljoonaan tulli-ilmoitukseen. Ne aiheuttavat raskaita raportointivelvoitteita kaupan alan toimijoille, sillä useimmissa tapauksissa niiltä vaaditaan tulli-ilmoituksen lisäksi muitakin asiakirjoja.

Yhdennettyä palveluympäristöä koskevat aloitteet ovat viime vuosina yleistyneet keinona järkiperäistää rajaselvitysprosessia EU:ssa. Yhdennetyn palveluympäristön käsite on ymmärrettävä digitaalisena ratkaisuna eri viranomaisten keskinäiseen sekä niiden ja talouden toimijoiden väliseen sähköiseen tietojenvaihtoon. Jäsenvaltiot ja komissio sitoutuivat vuonna 2008 edistämään sähköistä tulliympäristöä EU:ssa 4 laatimalla puitteet yhdennetyille palveluympäristöille. Vuonna 2014 annetussa Venetsian julistuksessa 5 ehdotettiin asteittain toteuttavaa toimintasuunnitelmaa EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamiseksi ja sen oikeudellisen kehyksen kehittämiseksi. Tämä tavoite toistettiin unionin tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisen edistymisestä vuonna 2016 annetussa komission tiedonannossa 6 , jossa ilmoitettiin komission suunnitelmista löytää toimiva ratkaisu EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kehittämiseksi ja luomiseksi. Tätä lähestymistapaa kannatettiin Ecofin-neuvoston 23. toukokuuta 2017 antamissa päätelmissä 7 . Myös unionin tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisen edistymisestä annettua tiedonantoa koskevassa ensimmäisessä kaksivuotiskertomuksessa 8 keskityttiin neuvoston päätelmissä esitettyihin painopistealoihin ja ilmoitettiin komission suunnitelmasta jatkaa työtä EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamiseksi.

Näiden painopisteiden mukaisesti komissio käynnisti vuonna 2015 pilottihankkeen ”EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö – Yhteinen eläinlääkinnällinen tuloasiakirja (EU CSW-CVED”. Hanketta hallinnoivat yhdessä verotuksen ja tulliliiton pääosasto (TAXUD) ja terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto (SANTE), jotta tulli voisi automaattisesti varmentaa muuta kuin tullialaa koskevat kolme sääntelymuodollisuutta, jotka esitetään yhdessä tulli-ilmoituksen kanssa todisteena säännösten noudattamisesta. Alun perin viiden jäsenvaltion tullihallinnot osallistuivat vapaaehtoisesti tähän pilottihankkeeseen. Sen seuraajalla eli EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmällä (EU CSW-CERTEX) laajennettiin sääntelyvaatimusten soveltamisalaa ja otettiin käyttöön uusia toimintoja, kuten paljouksien hallinnointi 9 . Osallistuvien jäsenvaltioiden määrä nousi viidestä yhdeksään, ja järjestelmään sisältyy yhä useampia politiikanaloja.

EU CSW-CERTEX -pilottihankkeella on onnistuttu vastaamaan tarpeeseen varmistaa asianmukainen digitaalinen ympäristö kaikille kansainvälisen kaupan osapuolille. Keskitetyn ratkaisun ansiosta pilottihanke vähensi osallistuvien jäsenvaltioiden tarvetta kehittää omia ratkaisujaan, mikä tuotti mittakaavaetuja. Muuta kuin tullialaa koskevien sääntelyvaatimusten noudattamisen varmistamista koskevalla automatisoidulla prosessilla on ollut erittäin myönteiset vaikutukset liiketoimintaan ja etenkin hallinnollisten rasitteiden vähentämiseen, talouden toimijoiden tasapuoliseen kohteluun ja petollisen toiminnan torjuntaan. Onnistumisestaan huolimatta pilottihankkeen toivottuja etuja ei voida saavuttaa ilman kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista. Useissa osallistumattomissa jäsenvaltioissa tulliviranomaiset ja toimivaltaiset kumppaniviranomaiset työskentelevät edelleen hajanaisesti, mikä on merkittävä este tehokkaalle tavaroiden tulliselvitysprosessille. Tilannetta hankaloittavat edelleen jäsenvaltioissa kehitteillä olevat kansalliset yhdennetyt palveluympäristöt, jotka ovat erillisiä hankkeita ja joissa noudatettavat säännöt poikkeavat toisistaan tietoteknisestä tulliarkkitehtuurista, prioriteeteista ja kustannusrakenteista riippuen. Nykyiset ongelmat tuskin korjaantuvat ilman EU:n toimia lähinnä siksi, että asianomaiset sääntelyvaatimukset koskevat tavaroiden liikkumista rajojen yli, minkä vuoksi ne on täytettävä EU:n tasolla. 

Covid-19-pandemian vuoksi on entistä tärkeämpää luoda vahvemmat puitteet tulliliitolle ja helpottaa edelleen tullimuodollisuuksien ja muuta kuin tullialaa koskevien muodollisuuksien täyttämistä talouden elpymisen tukemiseksi. Kansainvälisessä kaupassa sovellettavien tullimuodollisuuksien ja muiden unionin sääntelymuodollisuuksien lisääntyvä digitalisointi avaa jäsenvaltioille uusia mahdollisuuksia parantaa digitaalista yhteistyötä. Puheenjohtaja von der Leyenin poliittisten suuntaviivojen 10 mukaisesti tässä ehdotuksessa asetetaan asianmukaiset edellytykset tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten väliselle digitaaliselle yhteistoiminnalle, jotta monien sisämarkkinapolitiikkojen ulkoiset näkökohdat voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön ja kaupan hallinnollista taakkaa keventää. Yksi tämän digitaalisen yhteistoimintakehyksen tavoitteista on asettaa sääntelyviranomaisille velvoite mahdollistaa se, että talouden toimijat voivat toimittaa yhteen palvelupisteeseen tavaroiden tulliselvitystä varten tarvittavat tullitiedot ja muut tiedot. Tämä vähentää sääntöjen noudattamisesta talouden toimijoille aiheutuvia päällekkäisyyksiä ja kustannuksia sekä lyhentää siihen kuluvaa aikaa.

Tämä ehdotus on ensimmäinen vaihe syyskuussa 2020 käynnistetyn laajemman toimintasuunnitelman 11 toteuttamisessa. Se on täysin yhdenmukainen komission pitkäaikaisen vision kanssa, jonka tavoitteena on nostaa tulliliitto uudelle tasolle. Tämä lähestymistapa mainitaan myös vuoden 2020 toisessa kaksivuotiskertomuksessa, joka liittyy komission tiedonantoon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ”Tulliliiton nostaminen uudelle tasolle: Toimintasuunnitelma” 12 .

Jotta havaittuihin tavaroiden tulliselvitysprosessiin vaikuttaviin ongelmiin (erityisesti riittämätön koordinointi ja hajanainen yhteentoimivuus tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välillä) voitaisiin puuttua, ehdotuksella on seuraavat kolme erityistavoitetta:

1.määritellään tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten tehostettua yhteistyötä koskeva hallintokehys ja kehitetään yhteentoimivia ratkaisuja 13 silloin, kun se on hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista;

2.parannetaan kansainväliseen kauppaan osallistuvien sääntelyviranomaisten keskinäisiä työskentelytapoja, jotta tavaroiden tulliselvityksessä voitaisiin käyttää automatisoidumpia ja integroidumpia sähköisiä prosesseja; ja

3.määritetään tietojen yhdenmukaistamista koskeva kehys ja mahdollistetaan tietojen uudelleenkäyttö sellaisten eri muodollisuuksien täyttämiseksi, joita tulliviranomaiset ja muut viranomaiset vaativat kansainvälisessä kaupassa.

Nämä tavoitteet saavutetaan hyödyntämällä TAXUD-pääosaston kehittämää pilottihanketta ”EU CSW-CERTEX” ja vahvistamalla oikeusperusta, jossa vaaditaan sen käyttöä jäsenvaltioissa. Tämä helpottaa tietojenjakoa ja luo puitteet tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten väliselle digitaaliselle yhteistyölle useiden sellaisten sääntelymuodollisuuksien osalta, joista kaikki asiaankuuluvat toimivaltaiset kumppaniviranomaiset toimittavat tavaroiden tulliselvityksessä vaadittavat tiedot EU:n sähköisissä järjestelmissä. EU CSW-CERTEXin ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien hallinnassa tulevaisuudessa käytettävien EU:n sähköisten järjestelmien väliset yhteydet luodaan asteittain sen jälkeen, kun asiaa koskeva muuta kuin tullialaa koskeva EU:n lainsäädäntö ja operatiiviset näkökohdat on otettu käyttöön. Täysin integroitu EU:n sääntely-ympäristö toisi EU:lle pitkän aikavälin hyötyjä useilla aloilla.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen nykyaikaisen sähköisen tulliympäristön perustamiseen sekä tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten välillä eri politiikan aloilla käytävän digitaalisen yhteistyön edistämiseen tähtäävän UTK:n tavoitteen kanssa. Se täydentää myös UTK:n työohjelmassa 14 esitettyjä laajoja sähköisen tullin hankkeita ja on yhdenmukainen sähköisen tullin monivuotisen strategisen suunnitelman (MASP-C) kanssa, jolla varmistetaan kaikkien sähköisen tullin tietotekniikkahankkeiden operatiivinen suunnittelu ja toteutusaikataulu. 

Merkittävin EU:n tällä alalla laatima aloite EU CSW-CERTEX on vain vapaaehtoinen, ja sen soveltamisala on rajallinen. Tämä ehdotus perustuu kyseiseen pilottiratkaisuun ja sillä velvoitetaan kaikki jäsenvaltiot vaihtamaan tietoja useista sääntelymuodollisuuksista, joiden osalta kaikki jäsenvaltiot antavat tavaroiden tulliselvityksessä tarvittavat tiedot EU:n sähköisissä järjestelmissä. Hankkeen toivotaan parantavan tehokkuutta ja täytäntöönpanon valvontaa sekä vähentävän petoksia ja virheitä, mutta nämä hyödyt voidaan saada vain, jos kaikki jäsenvaltiot ovat mukana.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Koska tämä kansainvälistä kauppaa koskeva aloite on laaja ja koska siinä keskitytään tullimuodollisuuksiin ja moniin muihin tavaroiden tuonnissa, viennissä ja passituksessa tarvittaviin muodollisuuksiin, sen sovittaminen yhteen EU:n muiden politiikkojen kanssa on erityisen tärkeää. Kuten ensimmäisessä jaksossa todetaan, EU:n korkean tason politiikalla pyritään perustamaan EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö, joka on linjassa digitalisoinnin lisäämiseen ja tulliselvitysprosessien yksinkertaistamiseen tähtäävän komission laajemman ohjelman kanssa. Tässä yhteydessä EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö noudattaisi EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman 2016–2020 15 tavoitteita. Kyseisellä suunnitelmalla pyritään lisäämään julkisten palvelujen tehokkuutta poistamalla nykyiset digitaaliset esteet, vähentämällä hallinnollista rasitusta ja parantamalla kansallisten viranomaisten välisen vuorovaikutuksen laatua. Aloite on myös yhdenmukainen Tallinnan julistuksen 16 kanssa. Kyseisessä julistuksessa vahvistetaan oletusarvoltaan digitaalista kansalaisten ja yritysten välistä vuorovaikutusta koskevat tavoitteet sekä periaate, jonka mukaan tiedot toimitetaan vain kerran (”once-only”) 17 ja yhteentoimivuus on oletusarvoista (”interoperability-by-default”). Yksi iso kehitysaskel oli eIDAS-asetus 18 , jossa vahvistetaan uusi lainsäädäntörakenne sähköisille tunnistuksille, allekirjoituksille, leimoille ja asiakirjoille koko EU:ssa.

EU:n tasolla ollaan käynnistämässä muita asiaankuuluvia aloitteita digitaalitalouden kasvupotentiaalin maksimoimiseksi noudattaen komission tiedonantoa ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” 19 . Tavoitteena on edistää julkishallinnon digitaalista muutosta ja yhteentoimivuutta kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmästä annetussa täytäntöönpanoasetuksessa 20 mainitaan nimenomaisesti, että EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö muodostaa asianmukaisen kehyksen yhteistyölle ja saumattomalle tietojenvaihdolle tulliviranomaisten ja niiden viranomaisten välillä, jotka varmentavat sen, että ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä koskevaan politiikanalaan sovellettavia sääntelyvaatimuksia noudatetaan. Muissa säädöksissä käsitellään EU:n tullialan yhdennettyä palveluympäristöä mahdollisena olemassa olevien tietojärjestelmien välisenä rajapintana. Erityisesti markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta annetussa asetuksessa (EU) N:o 2019/1020 21 viitataan EU:n tullialan keskitetyn palvelupisteen vapaaehtoiseen käyttöön tulli- ja markkinavalvontaviranomaisten välisessä tietojenvaihdossa tulliselvitysprosessin aikana. Kyseiset tietojenvaihdot eivät kuulu tämän hankkeen piiriin, joka kattaa EU CSW-CERTEXin pakollisen käytön kaikissa jäsenvaltioissa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

EU:n toiminnan oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 22 , jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 33, 114 ja 207 artikla. SEUT-sopimuksen 33 ja 114 artiklalla annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle oikeus toteuttaa toimenpiteitä jäsenvaltioiden keskinäisen sekä jäsenvaltioiden ja komission välisen tulliyhteistyön lujittamiseksi sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Tällä ehdotuksella pyritään erityisesti varmistamaan useiden sisämarkkinapolitiikkojen ulkoisten näkökohtien asianmukainen täytäntöönpano. SEUT-sopimuksen 207 artikla perustuu olettamukseen, jonka mukaan aloitteen soveltamisala ulottuu tulliviranomaisten välisen yhteistyön lisäksi kaupan helpottamiseen ja laittomalta kaupalta suojautumiseen, jotka ovat kauppapolitiikan tärkeä osa. Kyseiset kolme SEUT-sopimuksen artiklaa muodostavat oikeusperustan myös tällä säädöksellä muutettavalle UTK:lle.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Monimutkainen sääntely ja tavaroiden tulliselvityksessä noudatettavien uusien sääntelyvaatimusten jatkuva käyttöönotto ovat johtaneet riittämättömään koordinointiin ja hajanaiseen yhteentoimivuuteen tulliviranomaisten ja kyseisistä vaatimuksista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välillä. Tämä koskee tulliliiton lisäksi myös sisämarkkinoita monilla EU:n lainsäädännöllä säännellyillä politiikanaloilla, joihin liittyy rajat ylittävää toimintaa. Nämä luonnostaan ylikansalliset ongelmat rajoittavat hyötyjä, joita saadaan asteittaisesta digitalisoinnista ja sellaisten tavaroiden tulliselvitysprosessien nykyaikaistamisesta, joihin sovelletaan eri politiikanaloilla muuta kuin tullialaa koskevia EU:n sääntelyvaatimuksia. Lisäksi kansallisia aloitteita on vain vähän resurssien rajallisuuden vuoksi, ja vapaaehtoisesta pilottiratkaisusta EU CSW-CERTEX ei saada täyttä hyötyä, jos sen jälkeen ei toteuteta pakollisia toimia. Näin ollen EU:lla on hyvät mahdollisuudet koordinoida toimia, vähentää hajanaisuutta ja tuottaa mittakaavaetuja, erityisesti kun otetaan huomioon sen vastuu tulliliitosta ja sääntöjen tehokkaasta soveltamisesta sisämarkkinoilla.

Tämän ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla useista syistä. Keskitetty ratkaisu (EU CSW-CERTEX), jolla helpotetaan digitaalista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välillä, sekä muuta kuin tullialaa koskevien muodollisuuksien digitalisoinnin lisääntyminen tekevät tullialasta ja muista aloista yhteentoimivia, vähentävät kaikkien asianomaisten sidosryhmien hallinnollista rasitetta ja tuottavat huomattavia mittakaavaetuja. Kun EU:n tasolla otetaan käyttöön automaattinen paljouksien hallinta, tämän odotetaan synnyttävän suoria hyötyjä sääntelymuodollisuuksiin myös silloin, kun hyväksytyt tavarapaljoudet voidaan jakaa useiden tulli-ilmoitusten kesken.

Tällä alalla toteutettavat EU:n toimet parantavat myös sisämarkkinoiden toimintaa tehostamalla ja yhdenmukaistamalla kansainvälisessä tavarakaupassa sovellettavien muuta kuin tullialaa koskevien EU:n vaatimusten tullivalvontaa. Tämä toisi selkeää lisäarvoa tulliviranomaisten, toimivaltaisten kumppaniviranomaisten ja talouden toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Viime kädessä EU:n toimilla saadaan aikaan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, sillä ne lisäävät tehokkuutta ja helpottavat kauppaa, sekä sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä, koska ne parantavat koordinointia ja riskinhallintaa rajoilla. Tämä johtaa siihen, että muuta kuin tullialaa koskevia EU:n vaatimuksia, joiden tarkoituksena on suojella kansanterveyttä ja turvallisuutta, noudatetaan paremmin ja niiden noudattamista valvotaan paremmin. Lisäksi turvallisuus sekä eläinten hyvinvointi ja ympäristönsuojelu paranevat kaikkialla EU:ssa.

•Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämän ehdotuksen soveltamisala rajoittuu EU:n lainsäädännössä säädettyihin muuta kuin tullialaa koskeviin EU:n muodollisuuksiin, joiden osalta EU:ssa on sellaisten tietojen tallentamiseen käytettävä sähköinen järjestelmä, jotka tulli vaatii asiaankuuluvien toimenpiteiden noudattamisen varmentamiseksi. Näiden järjestelmien ja kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen välinen EU CSW-CERTEXin kautta tapahtuva yhteys ja ehdotuksessa säädetty digitaalinen tietojenvaihto ovat tarpeen, jotta näiden sääntelymuodollisuuksien johdonmukaisen täytäntöönpanon valvonnan parantaminen ja varmistaminen olisi mahdollista kaikkialla EU:ssa. Näin on erityisesti silloin, kun lainsäädännössä mahdollistetaan hyväksyttyjen tavarapaljouksien jakaminen useiden sellaisten tulli-ilmoitusten kesken, jotka voidaan antaa missä tahansa EU:ssa, tai kielletään tavaroiden tuonti tai vienti kiintiöissä sen jälkeen, kun tietty kynnys on saavutettu. Tulliviranomaisten on varmennettava aiempien lähetysten tulliselvityksessä käytetyt paljoudet, mutta manuaaliset tarkastukset ovat sekä aikaa vieviä että epätarkkoja. Näitä ongelmia ei voida ratkoa ilman uusia EU:n toimia, osittain siksi, että ne liittyvät EU:n muodollisuuksiin. Tämän ehdotuksen säännöt kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen yhdenmukaistamisesta ovat tarpeen myös siksi, että talouden toimijoilla olisi tasapuoliset toimintaedellytykset asianomaisten sääntelyvaatimusten täyttämisessä. Kuten vaikutustenarviointia koskevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa todetaan, ehdotettuihin toimenpiteisiin liittyvät kustannukset ovat oikeassa suhteessa ehdotuksen poliittisten tavoitteiden kanssa.

•Toimintatavan valinta

Toimintatavan valinta on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, jolla varmistetaan säännösten yhdenmukainen noudattaminen kaikkialla EU:ssa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta

•Sidosryhmien kuuleminen

Palautetta kerättiin seuraavilta sidosryhmiltä:

•jäsenvaltioiden tulliviranomaiset;

•toimivaltaiset kumppaniviranomaiset (eli komissio ja toimivaltaiset jäsenvaltioiden viranomaiset ja virastot), jotka antavat tullin tehtäväksi valvoa ja panna täytäntöön omia toimintapolitiikkojaan rajoilla. Näitä ovat mm. eläinlääkintä-, terveys-, kasvinsuojelu-, maatalous-, kalastus-, ympäristö- ja lääkintäviranomaiset;

•tavaroita rajojen yli kuljettavat talouden toimijat, jotka ovat joko yksityisyrityksiä tai kansallisten, eurooppalaisten ja/tai kansainvälisten toimialajärjestöjen edustamia, kuten valmistajat, tuonti- ja vientiyritykset, varustamot, kuljetusyritykset, satamaoperaattorit ja lentoaseman pitäjät;

•kansainväliset kauppa- ja tullijärjestöt, kuten Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio (UNECE), Maailman tullijärjestö (WCO) ja Maailman kauppajärjestö (WTO);

•muut asiasta kiinnostuneet ryhmät, kuten akateemiset henkilöt/tutkijat, ammatilliset konsultit ja suuri yleisö.

Laajoja julkisia ja kohdennettuja kuulemisia toteutettiin, ja niistä saadut tiedot otettiin huomioon vaikutustenarviointiraportissa. Julkinen kuuleminen käynnistyi 9. lokakuuta 2018 ja päättyi 17. tammikuuta 2019. Kyselylomake oli saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä 23 . Se sisälsi 24 kysymystä, joissa keskityttiin vastaajien profiileihin, rajatylittävästä toiminnasta saatuihin kokemuksiin ja näkemyksiin mahdollisista poliittisista toimenpiteistä. Yhteenveto kuulemisesta julkaistiin Europa-sivustolla 24 . Kuulemisessa kävi ilmi, että havaittujen ongelmien olemassaolosta ja vakavuudesta vallitsee laaja yksimielisyys, ja siinä suhtauduttiin myönteisesti mahdollisuuteen toteuttaa EU:n toimia niiden ratkaisemiseksi. Vastauksia saatiin yhteensä 371, joista useimmat tulivat yrityksiltä. Yli 90 % vastaajista piti uuden aloitteen mahdollisia tavoitteita tärkeinä. Kaikkien uusien EU:n toimien käynnistämien muutosten odotettiin vaikuttavan erittäin myönteisesti liiketoimintaan ja etenkin hallinnollisten rasitteiden vähentämiseen, talouden toimijoiden tasapuoliseen kohteluun ja petollisen toiminnan torjuntaan.

Suuri osa tiedonkeruusta toteutettiin Tulli 2020 -hankeryhmässä, jossa tarkasteltiin mahdollisia puitteita EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kehittämiseksi, mukaan lukien asiaa koskevat oikeussäännöt. Joulukuussa 2016 perustettu hankeryhmä kokoontui säännöllisesti kesäkuuhun 2019 saakka yhdistäen 19 jäsenvaltion viranomaisten tulli- ja tietotekniikkavaltuutettujen ja kuuden toimialajärjestön edustajan asiantuntemuksen. Hankeryhmä analysoi ja keskusteli yhdennetyn palvelupisteen käsitteeseen liittyvistä kysymyksistä ja suuntauksista EU:n tasolla ja kansallisella tasolla arvioidakseen, onko viranomaisten ja talouden toimijoiden nykytilanteen ja sen tulevaisuudennäkymien välillä epäjohdonmukaisuuksia. Hankeryhmän yksi keskeisistä tehtävistä oli tehdä tiivistä yhteistyötä kehittääkseen ongelman määrittelyä sekä poliittisia tavoitteita ja toimintavaihtoehtoja, joita edistettiin osana vaikutustenarviointia.

Lisätietoja kerättiin myös puheenjohtajavaltio Romanian toukokuussa 2019 järjestämässä EU:n tullialan yhdennettyä palveluympäristöä käsitelleessä korkean tason seminaarissa, johon osallistui kansallisten tullihallintojen ylempää johtoa, ehdokasmaita, toimialajärjestöjen edustajia sekä pääpuhujia Yhdysvaltojen tulli- ja rajavalvontajärjestöistä ja kansainvälisistä järjestöistä. Toimintavaihtoehtojen merkityksellisyyttä tarkasteltiin hallitusten keskinäisissä sekä yritysten ja hallitusten välisissä yhteyksissä järjestämällä epävirallisia kyselyjä palautteen saamiseksi määritellyistä toimintavaihtoehdoista.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Kuulemisten ansiosta saatiin sekä laadullisia että määrällisiä tietoja, jotka käsiteltiin ja analysoitiin järjestelmällisesti asianmukaisia tekniikoita käyttäen. Laadullisia tietoja (myös haastatteluihin saatuja vastauksia) tarkasteltiin ja analysoitiin eri näkökulmista ja ne esitettiin selostuksen muotoisena. Määrälliset tiedot (mukaan lukien kyselyvastaukset ja sidosryhmien toimittamat luvut) käsiteltiin Excel-taulukossa, ja ne analysoitiin käyttäen tilastollisia menetelmiä, kuten tiheyslaskentaa, ristiintaulukointia ja yksinkertaisia trendimalleja. Tulokset esitettiin taulukkoina, kaavioina ja diagrammeina.

•Vaikutustenarviointi

Ehdotuksesta tehtiin vaikutustenarviointi 25 , jotta komissio voisi tehdä päätöksen parhaaksi katsotusta toimintavaihtoehdosta ja tukea sen täytäntöönpanoa. Valmistelutyötä tuki yksiköiden välinen ohjausryhmä, johon osallistui asiaankuuluvia komission pääosastoja. Asiasta vastaava verotuksen ja tulliliiton pääosasto toimitti laadunarviointia koskevan vaikutustenarvioinnin sääntelyntarkastelulautakunnalle 13. maaliskuuta 2020. Sääntelyntarkastelulautakunta antoi 29. huhtikuuta 2020 pidetyn kokouksen jälkeen 5. toukokuuta 2020 kielteisen lausunnon, jossa se ehdotti useita parannuksia. Näitä parannusehdotuksia olivat muun muassa aloitteen vision täsmentäminen, kattavamman analyysin kehittäminen toimintavaihtoehdoille (erityisesti kansallisille keskustietokannoille), perustelujen esittäminen sille, miksi kaikki sääntelymuodollisuudet kattavalle EU:n tason keskitettyä asiointipisteettä koskeva vaihtoehto hylättiin, sekä sen selvittäminen, kuinka arviointiperusteet suhteutettiin vaikutustenarviointiin. Tarkistettu kertomus toimitettiin uudelleen 18. kesäkuuta 2020, ja sääntelyntarkastelulautakunta antoi siitä myönteisen lausunnon 15. heinäkuuta 2020. Lopullisissa parannussuosituksissa kehotettiin puuttumaan nettohyötyanalyysin tuloksiin mahdollisesti liittyviin epävarmuustekijöihin ja sisällyttämään sidosryhmien näkemykset toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista arviointikriteereihin.

Vaikutusten arviointi perustuu monista eri lähteistä saatuun näyttöön, jota on analysoitu käyttäen tavanomaisia sosiaalisen ja taloudellisen tutkimuksen menetelmiä. Siinä yksilöitiin kahdeksan toimintavaihtoehtoa. Ne jaettiin kolmeen laajaan luokkaan, jossa olevat vaihtoehdot voidaan yhdistää yhdeksi poliittiseksi ratkaisuksi:

• Luokka I (vaihtoehdot 1–4; vaihtoehtojen yhdistäminen mahdollista): hallitusten väliset vaihtoehdot, joilla helpotetaan tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja digitaalista yhteistyötä. Kullakin vaihtoehdolla on eri soveltamisala. Vaihtoehdossa 1 tehdään EU CSW-CERTEX pakolliseksi, ja se kattaa sellaiset EU:n sääntelyvaatimukset, joista on EU:n tasolla saatavilla asiaankuuluvia tulliin liittyviä tietoja kaikista jäsenvaltioista. Tämä mahdollistaisi automatisoidun paljouksien hallinnan. Vaihtoehto 2 kattaa sellaiset EU:n sääntelyvaatimukset, joista on saatavilla tietoa kansallisella tasolla. Vaihtoehto 3 kattaa kansalliset sääntelyvaatimukset ja vaihtoehto 4 kolmansien maiden asiakirjat.

• Luokka II (vaihtoehdot 5-7; vain yksi vaihtoehto mahdollinen): yritysten ja viranomaisten välinen vaihtoehto, jossa pyritään yhteistyön kautta parantamaan talouden toimijoiden ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta. Vaihtoehdossa 5 perustetaan yhteinen portaali muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien hallinnointia varten. Vaihtoehdossa 6 otetaan kansallisella tasolla käyttöön yhdennetyt palveluympäristöt, jotka tarjoavat talouden toimijoille yhdenmukaistetut keskitetyt asiointipisteet tullimuodollisuuksien ja muiden muodollisuuksien täyttämiseksi. Vaihtoehdossa 7 perustetaan EU:n tason keskitetty asiointipiste tullivaatimusten ja muiden vaatimusten täyttämiseksi.

• Luokka III (vaihtoehto 8): monialainen vaihtoehto, jolla järkiperäistetään tapaa, jolla tulliviranomaiset ja toimivaltaiset kumppaniviranomaiset tunnistavat talouden toimijat. Se edellyttäisi talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistusjärjestelmän (EORI) laajempaa käyttöä joko rekisteröinnissä ja validoinnissa (8i) tai vain validoinnissa (8ii).

Vaihtoehdot 1, 2, 6, 7 ja 8 ii valittiin analyyttiseen tarkasteluun. Vaikutustenarvioinnissa kävi esille, että kaikkiin vaihtoehtoihin kohdistui samanlaisia vaikutuksia. Välittömät taloudelliset vaikutukset muodostuisivat kertaluonteisista täytäntöönpanokustannuksista ja toistuvista kustannuksista, kun taas säästöjä saataisiin siitä, että kaikkien asianomaisten sidosryhmien hallinnollinen taakka kevenee. Riskinhallintaprosesseja voitaisiin parantaa sekä petoksia ja inhimillisiä erehdyksiä vähentää tehostamalla yhteistyötä ja helpottamalla tietojenvaihtoa tavaroiden tulliselvityksestä vastaavien viranomaisten välillä. Tämä puolestaan parantaisi muuta kuin tullialaa koskevan lainsäädännön noudattamista ja täytäntöönpanon valvontaa sekä lisäisi asiaankuuluvia sosiaalisia hyötyjä ja ympäristöhyötyjä.

Eri vaihtoehtoyhdistelmiä verrattiin vaikuttavuuden (eli asiaankuuluvien sääntelyvaatimusten täytäntöönpanon valvonta ja kaupan helpottaminen), tehokkuuden, asianomaisen yhdistelmän ja muiden politiikkojen välisen johdonmukaisuuden ja oikeasuhteisuuden kannalta parhaaksi katsottavan vaihtoehdon määrittämiseksi. Tämä osoitti, että suurimmat hyödyt saatiin yhdistelmistä, jotka sisälsivät sekä luokan I että luokan II vaihtoehtoja, kun taas vaihtoehto 8 (ii) täydentää vähitellen kaikkia yhdistelmiä. Vaihtoehdot 1 ja 6 todettiin kustannustehokkaiksi, johdonmukaisiksi ja oikeasuhteisiksi, kun taas vaihtoehdot 2 ja (erityisesti) 7 olivat tältä osin ongelmallisia niiden monimutkaisuuden ja korkeiden kustannusten vuoksi. Sen vuoksi parhaaksi arvioitu yhdistelmä on näin ollen vaihtoehdot 1 + 6 + 8 (ii).

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ei sovelleta

•Perusoikeudet

EU:n lainsäädännön yhdenmukainen täytäntöönpano säännösten noudattamisen alalla auttaa takaamaan talouden toimijoiden tasapuolisen kohtelun kaikkialla EU:ssa ja parantaa samalla asiaankuuluvien tullitoimien avoimuutta. Tullimuodollisuudet sisältävät sekä henkilötietojen että kaupallisesti arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Aloitteen mukaisilla liiketoimintaa ja teknisiä tietoja koskevilla vaatimuksilla varmistetaan henkilötietojen käsittelyn laaja kattavuus perusihmisoikeutena asetuksen (EU) 2016/679 26 ja asetuksen (EU) 2018/1725 27 mukaisesti.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Vaadittavat taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit ovat liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio varmistaa, että käytössä on järjestelyt EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön toiminnan seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Säännöllinen seuranta perustuu mahdollisuuksien mukaan EU:n tason lähteisiin, kuten tulliliiton suorituskykyä koskeviin eriteltyihin raportteihin sekä EU CSW-CERTEXin liiketoiminnallisiin ja tietoteknisiin tuotoksiin ja tilastoihin. Kansallisia tullihallintoja kuullaan sen määrittämiseksi, onko mahdollista käyttää myös muita lähteitä ja missä määrin se on mahdollista.

Komission olisi toimitettava viimeistään 31. joulukuuta 2027 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön toiminnasta, mukaan lukien EU CSW-CERTEX-järjestelmän yleisarviointi. Koska digitaalisen yhteistyön eräät osatekijät eivät ole vielä täysin sovellettavissa ensimmäistä arviointia tehtäessä, kertomuksessa keskitytään edistymisen arviointiin, parannuskohteiden kartoittamiseen ja suositusten antamiseen. Toisessa arvioinnissa käytetään kokoavampaa lähestymistapaa. Komissio arvioi EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön toimintaa ottaen huomioon sen, miten yksinkertaistettujen menettelyjen varmistamiseen talouden toimijoille ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien tehokkaaseen täytäntöönpanon valvontaan tähtäävä digitaalinen yhteistoiminta on parantunut tulliviranomaisten ja tavaroiden tulliselvitykseen osallistuvien toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välillä. 

EU CSW-CERTEX-järjestelmällä on tarkoitus kerätä mahdollisuuksien mukaan jatkuvasti seurantaindikaattoreita. Arviointia varten laaditaan vuositilastot, joita verrataan peräkkäisten vuosien välillä. Mahdollisuuksien mukaan vertailukohteeksi voidaan ottaa perustilanne, joka on soveltamisen aloittamista edeltävien kolmen vuoden suuntaus tai keskiarvo.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Asetusehdotuksen rakenne on seuraava:

I luku – Yleiset säännökset

Asetuksen I luvussa on asetuksen yleiset säännökset, mukaan lukien sen kohde ja keskeisten termien määritelmät. Siinä vahvistetaan EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö, joka on joukko EU:n tasolla ja kansallisella tasolla tarjottavia integroituja, yhteentoimivia sähköisiä palveluja. Kyseisten palvelujen tarkoituksena on auttaa täyttämään tavaroiden asettamiseksi tiettyyn tullimenettelyyn vaadittavat muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet ja valvoa niiden täytäntöönpanoa, jotta kauppa helpottuisi ja unionia suojattaisiin paremmin. Säädösehdotuksen yleisissä ja yksityiskohtaisissa tavoitteissa määritellään EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön soveltamisala ja luodaan puitteet sähköisten palvelujen sääntelylle kyseisten palvelujen täsmällisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa: 1) sellaisen keskitetyn EU:n järjestelmän luominen, johon yhdistetään kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt ja muuta kuin tullialaa koskevat EU:n järjestelmät, mikä mahdollistaa digitaalisen yhteistyön tavaroiden tulliselvitykseen osallistuvien sääntelyviranomaisten välillä, 2) kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja niiden toimintojen yhdenmukaistaminen ja 3) erityisten sääntöjen laatiminen digitaalista hallinnollista yhteistyötä varten.

II luku – EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmä (EU CSW-CERTEX)

Asetuksen II luvussa vahvistetaan EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmää (EU CSW-CERTEX) koskevat säännökset. Siinä säädetään, että EU CSW-CERTEX perustetaan reaaliaikaiseksi rajapinnaksi kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja muuta kuin tullialaa koskevien EU:n järjestelmien välille.

Komissio ja jäsenvaltiot kehittävät ja ylläpitävät yhdessä EU CSW-CERTEXiä. Se kattaa EU:n tasolla digitalisoidut muuta kuin tullialaa koskevat EU:n muodollisuudet, joiden osalta tulliselvityksessä vaadittavat asiaankuuluvat tiedot saadaan kaikilta toimivaltaisilta kumppaniviranomaisilta EU:n järjestelmällä. Kyseiset muodollisuudet eritellään asetuksen liitteessä 28 , ja niitä voidaan muuttaa delegoiduilla säädöksillä. Komissio kytkee EU CSW-CERTEXin asiaankuuluviin muuta kuin tullialaa koskeviin EU:n järjestelmiin, ja jäsenvaltiot kytkevät sen kansallisiin tullialan yhdennettyihin palveluympäristöihin.

Kansallisen tullialan yhdennetyn palveluympäristön ja muuta kuin tullialaa koskevien EU:n järjestelmien välillä vaihdettavat henkilötiedot käsitellään EU CSW-CERTEXissä siten, ettei niitä säilytetä. Henkilötietojen käsittelyllä on seuraavat kaksi päätarkoitusta: helpottaa tietojenvaihtoa kansallisten tullialan palveluympäristöjen ja muuta kuin tullialaa koskevien EU:n järjestelmien välillä ja tarvittaessa muuntaa tietoja saumattomien prosessien mahdollistamiseksi tulli- ja muilla digitaalisilla aloilla. Sellaisten rekisteröityjen ryhmiin, joiden henkilötietoja on käsiteltävä, kuuluvat luonnolliset henkilöt, mukaan lukien tullin, toimivaltaisten kumppaniviranomaisten ja muiden sertifioitujen elinten valtuutettu henkilöstö, jonka tiedot sisältyvät tulli-ilmoitukseen tai kaikkien EU CSW-CERTEXin kattamien muuta kuin tullialaa koskevien EU:n muodollisuuksien täyttämiseksi tarvittaviin täydentäviin asiakirjoihin. Toiseen rekisteröityjen ryhmään kuuluvat komission henkilöstö ja sen puolesta toimivat kolmannet palveluntarjoajat, jotka osallistuvat EU CSW-CERTEXiin liittyviin operatiivisiin ja ylläpitotoimiin. Komissio ja jäsenvaltiot ovat asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 mukaisia yhteisiä rekisterinpitäjiä EU CSW-CERTEXissä käsiteltävien henkilötietojen osalta. 

II luku – Kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt

Asetuksen III luvussa vahvistetaan säännökset EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kansallisille osille, joita kutsutaan tässä asetuksessa kansallisiksi tullialan yhdennetyiksi palveluympäristöiksi. Kukin jäsenvaltio on vastuussa kansallisen tullialan yhdennetyn palveluympäristönsä täsmällisen ja tehokkaan toiminnan kehittämisestä, toteuttamisesta ja ylläpitämisestä.

Jotta voidaan varmistaa muuta kuin tullialaa koskevien EU:n sääntelyvaatimusten yhdenmukainen noudattaminen ja täytäntöönpanon valvonta, kansallisissa tullialan yhdennetyissä palveluympäristöissä keskitytään siihen, että tulliviranomaiset voivat automaattisesti tarkastaa asianomaiset muodollisuudet ja että toimivaltaiset kumppaniviranomaiset voivat hoitaa hyväksyttyjen tavarapaljouksien hallinnan tullin suorittaman tavaroiden luovutuksen perusteella.

Vaatimustenmukaisuusprosessien yhdenmukaistamiseksi ja kaupan helpottamiseksi kansallisesta tullialan yhdennetystä palveluympäristöstä tulee ainoa viestintäkanava, jossa talouden toimijat täyttävät asiaankuuluvat tullimuodollisuudet ja erityiset muut tavaroiden tullimenettelyihin asettamiseksi tarvittavat muuta kuin tullialaa koskevat EU:n muodollisuudet. Tämä helpotusmekanismi antaa talouden toimijoille mahdollisuuden toimittaa yhteen paikkaan sekä tullitietoja että muita EU:n tietoja, joita useat tulliselvitykseen osallistuvat viranomaiset tarvitsevat. Tämä vähentää sääntöjen noudattamisesta talouden toimijoille aiheutuvia päällekkäisyyksiä ja kustannuksia sekä lyhentää siihen kuluvaa aikaa. Muuta kuin tullialaa koskevat EU:n muodollisuudet, joihin tätä erityistä helpotusta sovelletaan, ovat liitteessä lueteltujen yleisten muodollisuuksien osajoukko, jotka komissio yksilöi täytäntöönpanosäädöksillä arvioituaan kaupan helpottamiseen sekä oikeudelliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyviä perusteita. Kansallisia tullialan yhdennettyjä palveluympäristöjä voidaan myös käyttää alustoina asiaankuuluvien tarkastusten koordinoinnissa asetuksen (EU) N:o 952/2013 47 artiklan 1 kohdan mukaisen keskitetyn palvelupisteen perustamiseksi.

Kansallisessa tullialan yhdennetyssä palveluympäristössä tapahtuva henkilötietojen käsittely suoritetaan asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti. Kukin jäsenvaltio on omassa palveluympäristössään ainoa tietojenkäsittelytoimien rekisterinpitäjä ja ilmoittaa komissiolle kaikista henkilötietojen tietosuojaloukkauksista, jotka vaarantavat henkilötietojen turvallisuuden, luottamuksellisuuden, saatavuuden tai eheyden. 

IV luku – Digitaalinen yhteistyö: Tietojenvaihto ja muut menettelysäännöt

Asetuksen IV luku sisältää keskeiset säännökset siitä, miten EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö saadaan toimimaan tehokkaasti. Mainittu luku on jaettu kolmeen pääjaksoon, jotka koskevat tullin, toimivaltaisten kumppaniviranomaisten ja talouden toimijoiden välisen digitaalisen yhteistyön ja tietojenvaihdon eri näkökohtia. Nämä selitetään tarkemmin jäljempänä.

Mainitun luvun 1 jaksossa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat EU CSW-CERTEXissä käsiteltävien tietojen vaihtoa kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja muuta kuin tullialaa koskevien EU:n järjestelmien välillä ja joita sovelletaan kaikkiin liitteessä lueteltuihin muuta kuin tullialaa koskeviin EU:n muodollisuuksiin. Tällaisella tietojenvaihdolla on seuraavat tavoitteet:

1.asiaankuuluvat tiedot asetetaan tulliviranomaisten saataville, jotta ne voivat valvoa paremmin muuta kuin tullialaa koskevan sääntelypolitiikan täytäntöönpanoa kyseisten muodollisuuksien automaattisen varmennuksen kautta;

2.toimivaltaiset kumppaniviranomaiset saavat asiaankuuluvat tiedot, jotta ne voivat seurata ja määrittää sallitusta tavarapaljoudesta jäljellä olevan paljouden, jota tulli ei ole poistanut muiden lähetysten tulliselvityksen yhteydessä.

3.tullimenettelyjen ja EU:n muiden menettelyjen integroimista helpotetaan, jotta tavaroiden tulliselvitysprosessista saataisiin täysin automatisoitu ja keskitettyjen palvelupisteiden täytäntöönpanoa tuettaisiin;

4.tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välinen automaattinen tietojenvaihto mahdollistetaan EU:n lainsäädännön mukaisesti. 

Tarvittaessa myös EU CSW-CERTEX muuntaa tietoja järjestelmän ja yritysten yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

Mainitun luvun 2 jaksossa on lisäsäännöksiä, joita sovelletaan ainoastaan EU CSW-CERTEXin kattamien muuta kuin tullialaa koskevien EU:n muodollisuuksien osajoukkoon, joka komission olisi yksilöitävä arvioimalla tiettyjen asiaankuuluvien perusteiden täyttymistä. Tällaisia erityisiä muodollisuuksia helpottavat lisätoimenpiteet edellyttävät, että kansallisista tullialan yhdennetyistä palveluympäristöistä tulee ainoa viestintäkanava, jossa talouden toimijat täyttävät sekä tullimuodollisuudet että muuta kuin tullialaa koskevat EU:n muodollisuudet. Tällä ratkaisulla yksinkertaistetaan tulliselvitysmenettelyjä ja puututaan keskeisiin ongelmiin, kuten tarpeeseen toimittaa samoista tavaroiden siirroista samanlaiset tiedot useille viranomaisille useiden eri järjestelmien kautta. Talouden toimijat pystyvät erityisesti toimittamaan kaikki vaadittavat tiedot tavaroiden asettamiseksi tullimenettelyihin ja saadakseen asianomaisilta sääntelyviranomaisilta sähköisesti palautetta yhdestä palvelupisteestä.

Komissio määrittelee puitteet tietojen yhdenmukaistamiselle ja järkeistämiselle, jotta talouden toimijoiden toimittamat tiedot voidaan käyttää uudelleen ”vain kerran” -periaatteen mukaisesti. Konkreettisemmin sanoen komissio määrittelee, mitkä tietoelementit ovat yhteisiä tulli-ilmoituksille ja vastaaville täydentäviä asiakirjoja koskeville hakemuksille, ja yksilöi ne lisätietoelementit, joita vaaditaan ainoastaan muuta kuin tullialaa koskevassa EU:n lainsäädännössä. Tässä asetuksessa jälkimmäisistä käytetään nimitystä toimivaltaista kumppaniviranomaista koskeva tietosisältö eli ’PCA-tietosisältö’. Tulli-ilmoituksen tiedot ja PCA-tietosisältö muodostavat yhtenäisen ilmoituksen, joka sisältää kaikki tullimuodollisuuksien ja muiden unionin muodollisuuksien täyttämiseksi tarvittavat tulliselvitykseen liittyvät tiedot. Tämän järkiperäistetyn lähestymistavan ansiosta talouden toimijat voisivat muun muassa toimittaa yhdessä kaikki tiedot, jotka tarvitaan tavaroiden asettamiseksi tullimenettelyyn. Menettelyyn ja ajoitukseen liittyvältä kannalta tämä voidaan saavuttaa asetuksen (EU) N:o 952/2013 171 artiklan mukaisesti. Mainitun artiklan nojalla tulli-ilmoitus voidaan antaa ennen tavaroiden esittämistä. Tulli-ilmoituksen ja asiaankuuluvien PCA-tietosisältöjen toimittaminen tarkoittaa, että talouden toimija ilmoittaa tavarat samanaikaisesti tullimenettelyyn ja hakee vaadittavia täydentäviä asiakirjoja.

EU CSW-CERTEX välittää asiaankuuluvat tiedot kansallisesta tullialan yhdennetystä palveluympäristöstä asianmukaisiin muuta kuin tullialaa koskeviin EU:n järjestelmiin, jotta ne olisivat toimivaltaisten kumppaniviranomaisten saatavilla ja ne voivat suorittaa tehtävänsä. Saatuaan tiedot toimivaltaiset kumppaniviranomaiset tarkastelevat niille lähetettyjä tietoja ja toimittavat tulliselvityspäätöksensä tullille EU CSW-CERTEXin kautta. Tulliviranomaiset puolestaan toimittavat nämä tiedot talouden toimijalle. Tähän tietojenvaihtoon liittyvien tietojen jakamisen ja ristiviittausten tunnisteena on käytettävä EORI-numeroa. 

Tämän asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi 3 jaksoon lisätään muita menettelysääntöjä, jotka koskevat kaikkia kansainvälisessä kaupassa vaadittavia muuta kuin tullialaa koskevia EU:n muodollisuuksia. Niissä määrätään mm. talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistusjärjestelmän (EORI) käytöstä toimivaltaisten kumppaniviranomaisten toimesta ja kansallisten koordinaattoreiden nimittämisestä.

EORI-numero annetaan jokaiselle tullitoimintoihin osallistuvalle talouden toimijalle tunnisteeksi kaikessa yhteydenpidossa tulliviranomaisten kanssa EU:ssa. Komissio ylläpitää keskitettyä EORI-järjestelmää EORIin liittyvien tietojen tallentamiseksi ja käsittelemiseksi. Tavaroiden tulliselvitykseen osallistuvien eri viranomaisten välisen yhteistyön helpottamiseksi toimivaltaisille kumppaniviranomaisille annetaan pääsy EORI-järjestelmään validointia varten. Tämä tarkoittaa, että ne voivat pyytää EORI-numeroa talouden toimijoilta niitä koskevien muodollisuuksien yhteydessä ja validoida sen EORI-järjestelmässä.

Kukin jäsenvaltio nimittää toimivaltaisen viranomaisen kansalliseksi koordinaattoriksi, joka avustaa osapuolia kaikissa EU:n tullialan yhdennettyyn palveluympäristöön liittyvissä asioissa. Kansallinen koordinaattori toimii yhteyspisteenä komissioon ja edistää samalla yhteistyötä kansallisella tasolla ja varmistaa, että asianomaiset kansalliset toimintaympäristöt on kytketty EU CSW-CERTEXiin, jotta tämä asetus voidaan panna tehokkaasti täytäntöön.

V luku - EU CSW-CERTEXin kustannukset, työohjelma sekä seuranta ja raportointi

Asetuksen V luku sisältää säännökset kustannusten jakamisesta, työohjelman laatimisesta sekä seurannasta ja raportoinnista.

Komissio vastaa kaikista kustannuksista, jotka liittyvät EU CSW-CERTEXin kehittämiseen, integrointiin ja toimintaan. Tämä koskee myös sen rajapintoja muuta kuin tullialaa koskevien EU:n järjestelmien kanssa. Sen sijaan jäsenvaltiot vastaavat sellaisista kustannuksista, jotka liittyvät EU CSW-CERTEXin rajapintoihin kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen kanssa. Komissio toimittaa viimeistään 31. joulukuuta 2027 ja joka kolmas vuosi sen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti arviointikertomuksen EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön toiminnasta. Jäsenvaltiot ovat vastuussa tämän kertomuksen laatimiseksi tarvittavien tietojen toimittamisesta.

Komissio laatii työohjelman, jolla tuetaan liitteessä lueteltuihin muuta kuin tullialaa koskeviin EU:n muodollisuuksiin liittyvien säännösten vaiheittaista täytäntöönpanoa.  

VI luku - Täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten hyväksymismenettelyt, muutokset ja loppusäännökset

Asetuksen VI luvussa vahvistetaan säännökset delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten antamisesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklan mukaisesti, kaksi muutosta asetukseen (EU) N:o 952/2013 sekä asetuksen voimaantulo ja soveltaminen.

Kuten asetuksen (EU) N:o 952/2013 3 artiklassa säädetään, tulliviranomaisten on pyrittävä helpottamaan laillista kauppaa ja varmistamaan EU:n ja sen asukkaiden turvallisuus sekä ympäristönsuojelu tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Tämä on asetuksen tavoitteiden mukainen. Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 2 kohdassa säädettyä tullilainsäädännön määritelmää muutetaan lisäämällä siihen uusi e alakohta, jossa viitataan tämän asetuksen niihin säännöksiin, joilla täydennetään sitä tai pannaan se täytäntöön.  

Toisella muutoksella lisätään 163 artiklan 1 kohtaan alakohta, jolla otetaan käyttöön olettama, jonka mukaan täydentävät asiakirjat, joilla todistetaan EU CSW-CERTEXin kattamien muuta kuin tullialaa koskevien muodollisuuksien täyttyminen, ovat ilmoittajan hallussa ja tulliviranomaisten käytettävissä tulli-ilmoituksen antamishetkellä. Tämä velvoite katsotaan täytetyksi, koska tulliviranomaiset voivat saada EU CSW-CERTEXin kautta tulliselvitykseen tarvittavat tiedot edellä kuvatusta tietojenvaihdosta.

Asetus tulee voimaan 20 päivän kuluttua sen jälkeen, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Artikloja, jotka koskevat liitteessä lueteltujen muuta kuin tullialaa koskevien EU:n muodollisuuksien sisällyttämistä EU CSW-CERTEXiin, sovelletaan asteittain kullekin muodollisuudelle vahvistetuista päivämääristä alkaen. Artikloja, joissa säädetään komission täytäntöönpanosäädöksillä yksilöimille muuta kuin tullialaa koskeviin muodollisuuksiin vaikuttavista lisähelpotuksista, sovelletaan 1. tammikuuta 2031 alkaen.

Liite

Tämän asetuksen liite sisältää luettelon kansainvälisessä tavarakaupassa tarvittavista muuta kuin tullialaa koskevista muodollisuuksista, joita koskevat järjestelmät kytketään EU CSW-CERTEXiin tietojen vaihtamiseksi kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen kanssa. Luettelo sisältää muuta kuin tullialaa koskevat EU:n järjestelmät ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia muodollisuuksia koskevan voimassa olevan EU:n lainsäädännön. Kyseiset muodollisuudet sisällytetään EU:n tullialan yhdennettyyn palveluympäristöön siten, että ne pannaan täytäntöön vaiheittain 3. maaliskuuta 2025 mennessä. Liitettä voidaan muuttaa delegoiduilla säädöksillä, ja Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on oikeus vastustaa sitä.  

2020/0306 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33, 114 ja 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 29 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unionin kansainväliseen kauppaan sovelletaan sekä tullilainsäädäntöä että muuta unionin lainsäädäntöä. Viimeksi mainittua sovelletaan tiettyihin tavaroihin esimerkiksi terveyden ja turvallisuuden, ympäristön, maatalouden, kalastuksen, kulttuuriperinnön ja markkinavalvonnan aloilla. Yksi tulliviranomaisille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 30 mukaisesti annetuista päätehtävistä on varmistaa unionin ja sen asukkaiden turvallisuus ja ympäristönsuojelu tarvittaessa läheisessä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Muuta kuin tullialaa koskevista muodollisuuksista vastaavat viranomaiset, jäljempänä ’toimivaltaiset kumppaniviranomaiset’, ja tulliviranomaiset työskentelevät usein omissa suljetuissa piireissään, mikä luo kaupan alan toimijoille monimutkaisia ja raskaita raportointivelvoitteita ja tehottomia tavaroiden tulliselvitysprosesseja, jotka tarjoavat otolliset puitteet virheille ja petoksille. Komissio ja jäsenvaltiot ovat vuosien mittaan antaneet useita sitoumuksia laatiakseen yhdennettyä palveluympäristöä koskevia aloitteita tavaroiden tulliselvitystä varten, jotta tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten puutteelliseen yhteentoimivuuteen tavaroiden tulliselvitysprosessien hallinnoinnissa voitaisiin puuttua ja toimia koordinoida tällä alalla.

(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 70/2008/EY 31 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission on pyrittävä perustamaan ja saattamaan toimiviksi puitteet yhdennetylle palveluympäristölle. Kuten 21 päivänä tammikuuta 2015 annetussa sähköisen tullijärjestelmän täytäntöönpanon arviointia EU:ssa koskevassa loppuraportissa 32 todetaan, vaikka mainitun päätöksen tietyt osat ovat edelleen erittäin merkityksellisiä, muut osat on joko syrjäytetty tai ne eivät ole riittävän konkreettisia kannustamaan jatkotoimien toteuttamiseen erityisesti yhdennettyä palveluympäristöä koskevan aloitteen osalta. Tämän jälkeen sähköisen tullin ja keskitetyn palvelupisteen täytäntöönpanosta Euroopan unionissa 17 päivänä joulukuuta 2014 annetuissa neuvoston päätelmissä 33 vahvistettiin 15 päivänä lokakuuta 2014 annettu Venetsian julistus 34 ja kehotettiin komissiota antamaan ehdotus päätöksen 70/2008/EY tarkistamiseksi. 

(3)Neuvosto antoi 1 päivänä lokakuuta 2015 päätöksen (EU) 2015/1947 35 , jolla 22 päivänä helmikuuta 2017 voimaan tullut sopimus kaupan helpottamisesta hyväksytään unionin puolesta. Mainittu sopimus on laajamittaisin toimi, joka on toteutettu Maailman kauppajärjestössä kaupan helpottamiseksi ja tullialan uudistamiseksi. Se sisältää määräyksiä, joilla pyritään parantamaan huomattavasti tavaroiden tulliselvitystä sekä tulliviranomaisten ja muiden sääntelyviranomaisten välistä tehokasta yhteistyötä kaupan helpottamiseen ja tullisääntöjen noudattamiseen liittyvissä kysymyksissä. Sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti jäsenten pyrkimyksenä on oltava sellaisen yhdennetyn palveluympäristön perustaminen tai ylläpitäminen, jossa kaupan alan toimijat voivat antaa keskitetyn palvelupisteen kautta tavaroiden tuontia, vientiä tai passitusta koskevia asiakirjoja ja/tai tietovaatimuksia osallistuville viranomaisille tai virastoille.   

(4)Kaupan helpottaminen sekä turvallisuus ja vaarattomuus koskevat kaikkia viranomaisia, jotka osallistuvat tavaroiden tulliselvitysprosessiin unionin rajojen yli. Kansainvälisen kaupan nopea kasvu on lisännyt tarvetta parantaa kyseisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia. Meneillään olevan digitalisointiprosessin ansiosta tähän tilanteeseen voidaan puuttua tehokkaammin kytkemällä tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten järjestelmät yhteen ja mahdollistamalla järjestelmällinen automatisoitu tietojenvaihto niiden välillä. Nykyiset säännösten noudattamista koskevat puitteet eivät sellaisinaan riitä tukemaan tehokasta vuorovaikutusta tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välillä, joiden järjestelmille ja menettelyille on ominaista hajanaisuus ja päällekkäisyys. Täysin koordinoitu ja tehokas tavaroiden tulliselvitysprosessi edellyttää kansainvälistä kauppaa koskevaa järkiperäistettyä unionin sääntely-ympäristöä, joka tuottaa pitkän aikavälin hyötyjä unionille ja sen asukkaille kaikilla politiikan aloilla.

(5)Komission 19 päivänä huhtikuuta 2016 antamassa tiedonannossa esitetyllä EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmalla 2016–2020 36 pyritään lisäämään julkisten palvelujen tehokkuutta poistamalla nykyiset digitaaliset esteet, vähentämällä hallinnollista rasitetta ja parantamalla kansallisten hallintojen välisen vuorovaikutuksen laatua. Tämän vision ja kansainvälisen tavarakaupan raportointiprosessien yksinkertaistamiseen ja digitalisointiin tähtäävien laajempien pyrkimysten mukaisesti komissio kehitti vapaaehtoisen pilottihankkeen ”Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmä”. Kyseisellä hankkeella tulliviranomaiset voivat automaattisesti varmentaa muutamien muuta kuin tullialaa koskevien muodollisuuksien noudattamisen, mikä mahdollistaa tietojen vaihtamisen osallistuvien jäsenvaltioiden tullijärjestelmien ja sellaisten muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välillä, joilla hallinnoidaan muuta kuin tullialaa koskevia muodollisuuksia. Vaikka hanke on parantanut tulliselvitysmenettelyjä, sen vapaaehtoisuus rajoittaa selvästi sen mahdollisuuksia tuottaa merkittäviä hyötyjä tulliviranomaisille, toimivaltaisille kumppaniviranomaisille ja talouden toimijoille.

(6)Jotta täysin digitaalinen ympäristö ja tavaroiden tehokas tulliselvitysprosessi toteutuisi kaikille kansainvälisen kaupan osapuolille, on tarpeen vahvistaa yhteiset säännöt yhdenmukaistetulle ja integroidulle Euroopan unionin tullialan yhdennetylle palveluympäristölle. Kyseiseen ympäristöön olisi kuuluttava joukko unionin tasolla ja kansallisella tasolla tarjottavia täysin integroituja sähköisiä palveluja, jotta tietojen jakamista ja digitaalista yhteistyötä helpotettaisiin tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välillä ja talouden toimijoiden tulliselvitysprosesseja järkiperäistettäisiin. EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö olisi kehitettävä eIDAS-asetuksessa 37 säädettyä luotettavaa tunnistamista ja todentamista sekä tarvittaessa yhden kerran periaatetta noudattaen yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan asetuksen 38 mukaisesti. EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön toteuttamiseksi on tarpeen perustaa pilottihankkeen pohjalta todistustenvaihtojärjestelmä eli EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmä, jäljempänä ’EU CSW-CERTEX’, johon kytketään yhteen kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt ja sellaiset muuta kuin tullialaa koskevat unionin järjestelmät, joilla hallinnoidaan erityisiä muuta kuin tullialaa koskevia muodollisuuksia. On myös tarpeen yhdenmukaistaa kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt, sisällyttää kyseiset ympäristöt EU:n tullialan yhdennettyyn palveluympäristöön ja vahvistaa EU:n tullialan yhdennetyssä palveluympäristössä sovellettavat digitaalista hallinnollista yhteistyötä koskevat säännöt.

(7)EU CSW-CERTEXin kautta tapahtuvan digitaalisen tietojenvaihdon olisi katettava unionin lainsäädännössä säädetyt muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet, joiden täytäntöönpanon valvonta on annettu tulliviranomaisten tehtäväksi. Kyseiset muodollisuudet asettavat erilaisia velvoitteita tiettyjen tavaroiden tuonnille, viennille tai passitukselle, ja niiden varmentaminen tullitarkastuksissa on olennaisen tärkeää EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön tehokkaan toiminnan kannalta. EU CSW-CERTEXin olisi katettava unionin lainsäädännössä säädetyt digitalisoidut sääntelymuodollisuudet, joita toimivaltaiset kumppaniviranomaiset hallinnoivat muuta kuin tullialaa koskevissa unionin järjestelmissä, ja siihen olisi tallennettava kaikista jäsenvaltioista saatavat tavaroiden tulliselvityksen tekemiseksi tarvittavat asiaankuuluvat tiedot. Sen vuoksi on aiheellista määrittää muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet, joiden osalta olisi tehtävä digitaalista yhteistyötä EU CSW-CERTEXin kautta. EU CSW-CERTEXin olisi aluksi katettava erityisesti terveys- ja kasvinsuojeluvaatimukset, luonnonmukaisten tuotteiden tuontia koskevat säännöt, fluorattuja kasvihuonekaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat ympäristövaatimukset sekä kulttuuriesineiden tuontiin liittyvät muodollisuudet.

(8)EU CSW-CERTEXin olisi helpotettava tietojen jakamista kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välillä. Tämä tarkoittaa, että kun talouden toimija antaa tulli-ilmoituksen, joka edellyttää muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien noudattamista, tulliviranomaiset ja toimivaltaiset kumppaniviranomaiset voivat automaattisesti ja tosiasiallisesti vaihtaa ja varmentaa tulliselvitysprosessissa tarvittavat tiedot. Tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välisen digitaalisen yhteistyön ja koordinoinnin paranemisen pitäisi johtaa integroidumpiin, nopeampiin ja yksinkertaisempiin paperittomiin tavaroiden tulliselvitysprosesseihin sekä muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täytäntöönpanon valvonnan ja noudattamisen paranemiseen. 

(9)Komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kehitettävä EU CSW-CERTEXiä ja sen integrointia sekä otettava se käyttöön ja pidettävä sitä yllä. Jotta muuta kuin tullialaa koskevia unionin muodollisuuksia varten saataisiin unionin tasolla asianmukaiset ja yhdenmukaistetut yhdennetyt palveluympäristöt, komission olisi kytkettävä asiaankuuluvat muuta kuin tullialaa koskevat unionin järjestelmät EU CSW-CERTEXiin. Jäsenvaltioiden olisi vastattava siitä, että niiden kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt kytketään EU CSW-CERTEXiin.

(10)EU CSW-CERTEXissä tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn pitäisi helpottaa tietojen jakamista kansallisten tullialan palveluympäristöjen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välillä ilman tietojen tallentamista. Sen olisi myös tarvittaessa muunnettava tietoja kummankin digitaalisen verkkoympäristön välisen tietojenvaihdon mahdollistamiseksi. Tietojen muuntamiseen käytettävien tietoteknisten laitteistojen olisi sijaittava unionissa.

(11)Riippuen siitä, mikä muuta kuin tullialaa koskeva muodollisuus on kyseessä, EU CSW-CERTEXin kautta vaihdettavat sähköiset tiedot voivat koskea eri luokkiin kuuluvia rekisteröityjä ja heidän henkilötietojaan, jotka tarvitaan tulli-ilmoituksen antamiseksi tai täydentävän asiakirjan hakemiseksi. Tulli-ilmoitukset voivat sisältää henkilötietoja useista rekisteröityjen luokista, kuten viejistä, tuojista, vastaanottajista ja muista toimitusketjun toimijoista. Täydentävät asiakirjat voivat sisältää samat tiedot muista rekisteröityjen luokista, kuten lähettäjistä, viejistä, vastaanottajista, tuojista ja luvanhaltijoista. Kolmanteen rekisteröityjen luokkaan, johon kuuluvien rekisteröityjen henkilötietoja saatetaan käsitellä EU CSW-CERTEXissä, kuuluvat esimerkiksi tulliviranomaisten, toimivaltaisten kumppaniviranomaisten tai muiden sertifiointielinten valtuutettu henkilöstö sekä komission henkilöstö ja komission puolesta toimivat palveluja tarjoavat kolmannet osapuolet, jotka osallistuvat EU CSW-CERTEXin toimintaan ja ylläpitotoimiin.

(12)Jos henkilötietoja käsittelee kaksi tai useampi taho, jotka yhdessä määrittävät käsittelyn tarkoituksen ja tavan, näiden tahojen olisi oltava yhteisrekisterinpitäjiä. Koska komissio ja jäsenvaltiot vastaavat EU CSW-CERTEXin toiminnasta, niiden olisi oltava EU CSW-CERTEXissä tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn yhteisrekisterinpitäjiä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1725 39 ja (EU) 2016/679 40 mukaisesti. 

(13)Kansainvälisessä kaupassa sovellettavien tullimuodollisuuksien ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien lisääntyvä digitalisointi on avannut jäsenvaltioille uusia mahdollisuuksia parantaa tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välistä digitaalista yhteistyötä. Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi useat jäsenvaltiot ovat alkaneet kehittää puitteita kansallisille tullialan yhdennetyille palveluympäristöille. Kyseiset aloitteet vaihtelevat huomattavasti riippuen nykyisen tullialan tietotekniikka-arkkitehtuurin tasosta, painopisteistä ja kustannusrakenteista. Sen vuoksi on tarpeen vaatia, että jäsenvaltiot perustavat ja käyttävät kansallisia tullialan yhdennettyjä palveluympäristöjä EU CSW-CERTEXin kattamissa muuta kuin tullialaa koskevissa unionin muodollisuuksissa. Kyseisten ympäristöjen olisi muodostettava EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kansalliset osat, jotka mahdollistavat sähköisen tietojenvaihdon ja yhteistyön tulliviranomaisten, toimivaltaisten kumppaniviranomaisten ja talouden toimijoiden välillä, jotta varmistettaisiin tullilainsäädännön ja EU CSW-CERTEXin kattamien muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien noudattaminen ja tehokas täytäntöönpanon valvonta. Tämän tavoitteen mukaisesti kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen olisi mahdollistettava se, että tulliviranomaiset voivat automaattisesti varmentaa muodollisuudet, joita koskevat tiedot siirretään EU CSW-CERTEXin kautta asiaankuuluvasta muuta kuin tullialaa koskevasta unionin järjestelmästä. Kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen olisi myös annettava toimivaltaisille kumppaniviranomaisille mahdollisuus seurata ja valvoa sellaisia hyväksyttyjä tavarapaljouksia (”paljouksien hallinta”), jotka tulli on luovuttanut unionin kautta. Tämä olisi varmistettava syöttämällä tarvittavat tulliselvitystiedot muuta kuin tullialaa koskeviin unionin järjestelmiin EU:n CSW-CERTEXin kautta. Käytännössä unionin tasolla tapahtuva paljouksien hallinnointi on tarpeen, jotta muuta kuin tullialaa koskevien sääntelymuodollisuuksien täytäntöönpanoa voidaan valvoa paremmin seuraamalla automaattisesti ja johdonmukaisesti tavaroiden luovutukseen hyväksyttyjen paljouksien kulutusta, mikä estää niiden liikakäytön tai virheellisen käsittelyn.

(14)Jotta tavaroiden tulliselvitysprosesseista saataisiin entistäkin yksinkertaisempia talouden toimijoille, kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen olisi oltava ainoa tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten kanssa käytävän viestinnän kanava. Muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet, joihin tätä lisähelpotusta sovelletaan, ovat EU CSW-CERTEXin kattamien yleisten muodollisuuksien osajoukko. Komission olisi yksilöitävä kyseiset muodollisuudet vaiheittain arvioimalla kaupan helpottamisen kannalta merkittävien arviointiperusteiden täyttymistä niiden oikeudellinen ja tekninen toteutettavuus huomioon ottaen. Jotta kauppaa voitaisiin helpottaa entisestään, kansallisia tullialan yhdennettyjä palveluympäristöjä olisi voitava käyttää tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välisenä tarkastusten koordinointialustana asetuksen (EU) N:o 952/2013 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(15)Kunkin jäsenvaltion olisi oltava omassa tullialan yhdennetyssä palveluympäristössä suoritettavien tietojenkäsittelytoimintojen ainoa rekisterinpitäjä. Tietojenkäsittelytoiminnot olisi suoritettava asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti. Koska jotkut kansallisesta tullialan yhdennetystä palveluympäristöstä peräisin olevista tiedoista on vaihdettava muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien kanssa EU CSW-CERTEXin kautta, kutakin jäsenvaltiota olisi vaadittava ilmoittamaan komissiolle kaikista henkilötietojen tietosuojaloukkauksista, jotka vaarantavat sen ympäristössä käsiteltävien henkilötietojen turvallisuuden, luottamuksellisuuden, saatavuuden tai eheyden.

(16)Tavaroiden täysin koordinoitu tulliselvitysprosessi edellyttää menettelyjä, joilla tuetaan digitaalista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa tulliviranomaisten, toimivaltaisten kumppaniviranomaisten ja talouden toimijoiden välillä, jotta EU CSW-CERTEXin kattamat muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet voidaan täyttää ja niiden täytäntöönpanoa valvoa. Yhteentoimivuudella tarkoitetaan valmiutta suorittaa nämä prosessit saumattomasti tullijärjestelmissä ja muissa järjestelmissä sekä muuta kuin tullialaa koskevilla aloilla menettämättä vaihdettujen tietojen asiayhteyttä tai merkitystä. Jotta muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet voitaisiin varmentaa täysin automaattisesti, EU CSW-CERTEXillä olisi varmistettava tekninen yhteentoimivuus ja johdonmukainen merkitys. On tärkeää yhdenmukaistaa tullialan ja muiden alojen terminologia sen varmistamiseksi, että vaihdetut tiedot säilytetään ja ymmärretään koko muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien ja kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen välisen tietojenvaihdon ajan. Lisäksi muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien yhdenmukaisuuden varmistamiseksi kaikkialla unionissa EU CWS-CERTEXissä olisi yksilöitävä ne tullimenettelyt, joissa täydentäviä asiakirjoja voidaan käyttää niissä ilmoitetun toimivaltaisen kumppaniviranomaisen hallinnollisten päätösten perusteella. Tekniseltä kannalta EU CSW-CERTEXin olisi tehtävä tullitiedoista ja muista tiedoista yhteensopivia muuntamalla tarvittaessa niiden muotoa tai rakennetta ilman niiden sisällön muuttamista.

(17)Muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien osalta EU CSW-CERTEXin olisi palveltava useita tarkoituksia. Tulliviranomaisten olisi saatava siitä asiaankuuluvat tiedot, jotta ne voisivat valvoa paremmin muuta kuin tullialaa koskevan unionin sääntelypolitiikan täytäntöönpanoa kyseisten muodollisuuksien automaattisen varmennuksen kautta. Toimivaltaisten kumppaniviranomaisten olisi saatava siitä asiaankuuluvat tiedot, jotta ne pystyisivät seuraamaan ja määrittämään, paljonko on jäljellä sellaisesta hyväksytystä tavarapaljoudesta, jota tulli ei ole poistanut muiden lähetysten tulliselvityksen yhteydessä. Sen olisi myös tuettava keskitetyn palvelupisteen periaatteen täytäntöönpanoa asetuksen (EU) N:o 952/2013 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tekemiseksi helpottamalla tullimenettelyjen ja muiden unionin menettelyjen integrointia täysin automatisoitua tavaroiden tulliselvitysprosessia varten. Joissakin unionin säädöksissä saatetaan vaatia tiedonsiirtoja kansallisten tullijärjestelmien ja asiaankuuluvalla säädöksellä perustetun tieto- ja viestintäjärjestelmän välillä. EU CSW-CERTEXin olisi sen vuoksi mahdollistettava automatisoitu tietojen jakaminen tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välillä, jos kyseisissä säädöksissä niin vaaditaan.

(18)Jotta voitaisiin luoda yksi kanava tulliselvitykseen osallistuvien viranomaisten kanssa käytävään viestintään, kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen olisi oltava sellaisia, että talouden toimijat voivat toimittaa tullilainsäädännössä ja muussa unionin lainsäädännössä vaadittavat tarvittavat tiedot yhden palvelupisteen kautta ja saada kaikki asiaankuuluvat tiedot asianomaisilta viranomaisilta suoraan kyseisestä pisteestä. Kyseistä viestintäkanavaa olisi käytettävä ainoastaan sellaisissa muuta kuin tullialaa koskevissa muodollisuuksissa, jotka EU CSW-CERTEX kattaa ja jotka on yksilöity sopiviksi täydentäviksi helpottamistoimenpiteiksi. 

(19)Tulli-ilmoitukseen ja täydentäviä asiakirjoja koskevaan hakemukseen sisältyvien tietojen välillä on huomattavia päällekkäisyyksiä. Tietojen uudelleenkäytön mahdollistamiseksi niin, että talouden toimijoiden ei tarvitse toimittaa samoja tietoja useammin kuin kerran, on tarpeen sovittaa yhteen ja järkeistää EU CSW-CERTEXin kattamia tullimuodollisuuksia ja muita unionin muodollisuuksia koskevat tietovaatimukset. Sen vuoksi komission olisi yksilöitävä tietoelementit, jotka sisältyvät sekä tulli-ilmoitukseen että täydentäviä asiakirjoja koskevaan hakemukseen. Komission olisi myös yksilöitävä tietoelementit, joita vaaditaan ainoastaan muuta kuin tullialaa koskevassa unionin lainsäädännössä, eli toimivaltaista kumppaniviranomaista koskeva tietosisältö, jäljempänä ’PCA-tietosisältö’. Tulli-ilmoituksen tietojen ja PCA-tietosisällön (-tietosisältöjen) olisi muodostettava yhtenäinen ilmoitus, joka sisältää kaikki EU CSW-CERTEXin kattamien tullimuodollisuuksien ja muiden unionin muodollisuuksien täyttämiseksi tarvittavat tulliselvitykseen liittyvät tiedot.

(20)Jotta talouden toimijat voisivat täyttää samoihin tavaroiden liikkeisiin vaikuttavat tullimuodollisuudet ja muut muodollisuudet, kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen olisi mahdollistettava se, että talouden toimijat voivat toimittaa kaikki useiden sääntelyviranomaisten vaatimat tavaroiden asettamista tullimenettelyihin koskevat tiedot yhtenäisellä ilmoituksella. Tällaiset tiedot olisi voitava toimittaa yhdessä tulli-ilmoituksen kanssa, joka on annettu ennen tavaroiden esittämistä tullille asetuksen (EU) N:o 952/2013 171 artiklan mukaisesti.

(21)Jotta talouden toimijoiden kansallisiin tullialan yhtenäistettyihin palveluympäristöihin syöttämät tiedot voitaisiin toimittaa kaikille asianomaisille viranomaisille, EU CSW-CERTEXin olisi mahdollistettava tarvittava tietojenvaihto tullialan ja muiden alojen välillä. Kansallisista tullialan yhdennetyistä palveluympäristöistä olisi erityisesti syötettävä EU CSW-CERTEXiin sovellettavien muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täyttämiseksi tarvittavat tiedot ja jaettava ne asianomaiseen muuta kuin tullialaa koskevaan unionin järjestelmään. Tämän tietojenvaihdon pitäisi antaa toimivaltaisille kumppaniviranomaisille mahdollisuus tarkastella muuta kuin tullialaa koskeviin unionin järjestelmiin toimitettuja tietoja ja tehdä tulliselvityspäätöksensä, jotka olisi toimitettava tullille EU CSW-CERTEXin kautta. Tulliviranomaisten olisi puolestaan annettava nämä tiedot talouden toimijoiden saataville kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen kautta. EORI-numeroa olisi käytettävä tähän tietojenvaihtoon liittyvien tietojen jakamisen ja ristiviittausten tunnisteena. 

(22)Asetuksen (EU) N:o 952/2013 9 artiklan mukaisesti EORI-numero annetaan jokaiselle tullitoimintoihin osallistuvalle talouden toimijalle tunnisteeksi kaikessa yhteydenpidossa tulliviranomaisten kanssa unionissa. Komissio ylläpitää keskitettyä EORI-järjestelmää EORIin liittyvien tietojen tallentamiseksi ja käsittelemiseksi. Tavaroiden tulliselvitykseen osallistuvien eri viranomaisten välisen yhteistoiminnan helpottamiseksi toimivaltaisilla kumppaniviranomaisilla olisi oltava pääsy EORI-järjestelmään validoidakseen EORI-numeron, jota ne voivat pyytää talouden toimijoilta muodollisuuksiensa yhteydessä.      

(23)Komission ja jäsenvaltioiden välinen tiivis yhteistyö on olennaisen tärkeää kaikkien EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön tehokkaaseen toimintaan liittyvien toimien koordinoimiseksi. Koska nämä toiminnot ovat laajoja ja vaihtelevia, kunkin jäsenvaltion on tarpeen nimetä toimivaltainen viranomainen kansalliseksi koordinaattoriksi. Kansallisen koordinaattorin olisi oltava yhteyspisteenä komissioon, ja sen olisi edistettävä yhteistyötä kansallisella tasolla ja varmistettava samalla järjestelmän yhteentoimivuus. Komission olisi tarvittaessa huolehdittava koordinoinnista ja autettava varmistamaan muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien tehokas täytäntöönpanon valvonta.

(24)EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kehittämiseen liittyy erilaisia täytäntöönpanokustannuksia. On tärkeää jakaa nämä kustannukset komission ja jäsenvaltioiden kesken sopivimmalla tavalla tarjottujen palvelujen tyypistä riippuen. Komission olisi vastattava kustannuksista, jotka liittyvät EU CSW-CERTEXin keskeisimmän osan sekä sen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välisten rajapintojen kehittämiseen, ylläpitoon ja toimintaan. Jäsenvaltioiden olisi vastattava kustannuksista, jotka liittyvät niiden tehtävään varmistaa rajapintoja EU CSW-CERTEXiin sekä kehittää, ylläpitää ja käyttää kansallista tullialan yhdennettyä palveluympäristöä.

(25)Yksityiskohtainen suunnittelu on tarpeen, jotta eri politiikanalojen muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet voidaan asteittain sisällyttää EU CSW-CERTEXiin. Tätä varten komission olisi laadittava työohjelma näiden muodollisuuksien sisällyttämiseksi EU CSW-CERTEXiin ja yhteyksien kehittämiseksi näitä muodollisuuksia käsittelevien muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien ja EU CSW-CERTEXin välille. Työohjelman päätavoitteena olisi oltava näiden toimien operatiivisten vaatimusten ja toteutusaikataulun tukeminen. Työohjelmaa olisi tarkasteltava säännöllisesti, jotta voidaan arvioida yleistä edistymistä tämän asetuksen säännösten soveltamisessa.

(26)Komission olisi seurattava säännöllisesti EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön toimintaa arvioidakseen EU CSW-CERTEXin toimintaa ja varmistaakseen EU CSW-CERTEXin kattamien muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien tehokkaan täytäntöönpanon valvonnan. Komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti arviointikertomuksia EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön toiminnasta. Kyseisissä kertomuksissa olisi arvioitava edistymistä, yksilöitävä parannuskohteita ja ehdotettava suosituksia tulevaisuutta varten ottaen huomioon se, miten yksinkertaistettujen menettelyjen varmistamiseen talouden toimijoille ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien tehokkaaseen täytäntöönpanon valvontaan tähtäävä digitaalinen yhteistoiminta on parantunut tulliviranomaisten ja tavaroiden tulliselvitykseen osallistuvien toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välillä.

(27)EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön tehokkaan ja vaikuttavan toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan EU CSW-CERTEXin kattamia muuta kuin tullialaa koskevia unionin muodollisuksia koskevaa luetteloa tai joissa eritellään EU CSW-CERTEXin kautta vaihdettavat tietoelementit ja yksilöidään toisaalta ne tietoelementit, jotka ovat yhteisiä sekä tulli-ilmoitukselle että täydentäviä asiakirjoja koskevalle hakemukselle, ja toisaalta PCA-tietosisältö kutakin sellaista asiaankuuluvaa unionin säädöstä varten, jota sovelletaan EU CSW-CERTEXiin sisällytettyihin muuta kuin tullialaa koskeviin unionin muodollisuuksiin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 41 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(28)Jotta tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano varmistettaisiin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa yhteisten rekisterinpitäjien asiaankuuluvat vastuualueet asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 mukaisten velvoitteiden noudattamiseksi; hyväksyä erityissääntöjä EU CSW-CERTEXin kautta tapahtuvaa tietojenvaihtoa varten, mukaan lukien tarvittaessa henkilötietojen suojan varmistamista koskevat erityissäännöt; määrittää EU CSW-CERTEXiin sisällytetyt muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet, joihin voidaan soveltaa täydentävää digitaalista yhteistyötä; hyväksyä menettelylliset järjestelyt EU CSW-CERTEXin kautta tapahtuvan täydentävän tietojenvaihdon mahdollistamiseksi, mukaan lukien tarvittaessa henkilötietojen suojaa koskevat erityissäännöt, ja hyväksyä työohjelma, jolla tuetaan niiden säännösten täytäntöönpanoa, jotka koskevat asiaankuuluvien muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien kytkemistä EU CSW-CERTEXiin ja muuta kuin tullialaa koskevien asiaankuuluvien unionin muodollisuuksien sisällyttämistä siihen. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 42 mukaisesti.

(29)Asetusta (EU) N:o 952/2013 olisi muutettava siten, että EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö sisällytetään tullilainsäädännön käsitteeseen ja tullimenettelyt ja muut unionin menettelyt integroidaan paremmin mahdollistamalla niiden samanaikainen käyttö. Ensinnäkin, koska tällä asetuksella otetaan käyttöön mekanismi, jolla tulliviranomaiset voivat valvoa tavaroiden tulliselvitykseen vaikuttavien sääntelymuodollisuuksien täytäntöönpanoa, on tarpeen sisällyttää se sekä sitä täydentävät säännökset ja sen täytäntöönpanosäännökset asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 2 kohdassa säädettyyn tullilainsäädännön määritelmään. Tämä lähestymistapa on yhdenmukainen asetuksen (EU) N:o 952/2013 3 artiklan kanssa, jossa tulliviranomaisten tehtäväksi annetaan varmistaa unionin ja sen asukkaiden turvallisuus tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ja samalla helpottaa kauppaa. Toiseksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 163 artiklan 1 kohdassa säädetään, että asiaankuuluvaa tullimenettelyä koskevien säännösten soveltamiseksi tarvittavien täydentävien asiakirjojen on oltava ilmoittajan hallussa ja tulliviranomaisten saatavilla tulli-ilmoitusta annettaessa. Koska tulliviranomaiset voivat saada EU CSW-CERTEXin kautta tarvittavat muuta kuin tullialaa koskeviin unionin muodollisuuksiin liittyvät tiedot, tämän velvoitteen olisi katsottava täyttyneen, ja sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 163 artiklan 1 kohtaa olisi muutettava.

(30)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon xx päivänä xxxkuuta 202x.

(31)Muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien sisällyttäminen EU CSW-CERTEXiin edellyttää uuden tietotekniikkainfrastruktuurin käyttöönottoa, jotta voidaan luoda yhteydet kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välille, yksilöidä vaihdettavat tiedot sekä kehittää teknisiä ja toiminnallisia eritelmiä. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamiseksi olisi otettava huomioon tämän kehityksen edistämiseksi tarvittava aika unionin tasolla ja kansallisella tasolla. Lisäksi täydentävää digitaalista yhteistyötä koskevien toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan kestävän huomattavasti kauemmin, koska se edellyttää asianomaisten muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien sekä asiaankuuluvan teknisen kehityksen yksilöimistä etukäteen. Sen vuoksi on tarpeen lykätä tämän asetuksen tiettyjen säännösten soveltamista.

(32)Jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli parantaa unionin sääntelyvaatimusten täytäntöönpanon valvontaa unionin rajojen yli ja helpottaa kansainvälistä kauppaa, koska tavaroiden liikkuminen rajojen yli on luonteeltaan ylikansallista ja monimutkaista, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku
Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan unionin tullialan yhdennetty palveluympäristö, joka tarjoaa unionin tasolla ja kansallisella tasolla integroituja, yhteentoimivia sähköisiä palveluja Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmän kautta kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja liitteessä tarkoitettujen muuta kuin tullialaa koskevilla aloilla käytettävien unionin järjestelmien välisen vuorovaikutuksen ja tietojenvaihdon tukemiseksi. 

Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat kansallisia tullialan yhdennettyjä palveluympäristöjä sekä digitaalista hallinnollista yhteistyötä ja tietojen jakamista Euroopan unionin tullialan yhdennetyssä palveluympäristössä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 1, 2, 5, 8, 12, 15 ja 16 kohdassa säädettyjen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

1) ’kansallisella tullialan yhdennetyllä palveluympäristöllä’ tarkoitetaan jäsenvaltion tarjoamaa sähköisten palvelujen kokonaisuutta, jonka avulla tietoja voidaan vaihtaa tulliviranomaisten, toimivaltaisten kumppaniviranomaisten ja talouden toimijoiden sähköisten järjestelmien välillä;

2) ’toimivaltaisella kumppaniviranomaisella’ tarkoitetaan jäsenvaltion viranomaista tai komissiota, joka on valtuutettu suorittamaan nimetty tehtävä asiaankuuluvien muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täyttämiseksi;

3) ’muuta kuin tullialaa koskevalla unionin muodollisuudella’ tarkoitetaan mitä tahansa muuta kuin tullialaa koskevassa unionin lainsäädännössä säädettyä kansainvälisen tavarakaupan muodollisuutta;

4) ’täydentävällä asiakirjalla’ tarkoitetaan mitä tahansa toimivaltaisten kumppaniviranomaisten antamaa todistusta, vaatimustenmukaisuusvakuutusta, lisenssiä tai lupaa, jolla todistetaan, että muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet on täytetty;

5) ’paljouksien hallinnoinnilla’ tarkoitetaan toimivaltaisten kumppaniviranomaisten hyväksymän tavarapaljouden seurantaa ja hallinnointia muuta kuin tullialaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti sellaisten tietojen perusteella, jotka tulliviranomaiset ovat antaneet asiaankuuluvien lähetysten tulliselvityksestä;

6) ’muuta kuin tullialaa koskevalla unionin järjestelmällä’ tarkoitetaan mitä tahansa unionin sähköistä järjestelmää, johon tallennetaan kaikilta asiaankuuluvilta toimivaltaisilta kumppaniviranomaisilta saatuja tietoja, joita tulliviranomaiset tarvitsevat varmentaakseen, että muuta kuin tullialaa koskevia unionin muodollisuuksia noudatetaan. 

3 artikla

Euroopan unionin tullialan yhdennetty palveluympäristö

Perustetaan Euroopan unionin tullialan yhdennetty palveluympäristö. Siihen sisältyvät Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmä, kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt ja liitteessä tarkoitetut muuta kuin tullialaa koskevat unionin järjestelmät.

II luku
Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmä

4 artikla

Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmän perustaminen

Perustetaan Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmä, jäljempänä ’EU CSW-CERTEX’.  EU CSW-CERTEXissä kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt kytketään liitteessä tarkoitettuihin muuta kuin tullialaa koskeviin unionin järjestelmiin.

5 artikla

EU CSW-CERTEXin tehtävät ja vastuualueet

1.Komissio kehittää CSW-CERTEXiä ja sen integrointia sekä käyttää sitä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

2.Komissio kytkee liitteessä tarkoitetut muuta kuin tullialaa koskevat unionin järjestelmät EU CSW-CERTEXiin ja mahdollistaa tietojen vaihtamisen liitteessä luetelluista muuta kuin tullialaa koskevista unionin muodollisuuksista.

3.Jäsenvaltioiden on kytkettävä kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt EU CSW-CERTEXiin ja mahdollistettava tietojen vaihtaminen liitteessä luetelluista muuta kuin tullialaa koskevista unionin muodollisuuksista.

4.Komissiolle siirretään valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä erityisesti muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien lisäämiseksi siihen.

6 artikla

Henkilötietojen käsittely EU CSW-CERTEXissä

1.Henkilötietoja voidaan käsitellä EU CSW-CERTEXissä ainoastaan seuraavia tarkoituksia varten:

a)tietojenvaihdon mahdollistaminen kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja liitteessä tarkoitettujen muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välillä mainitussa liitteessä luetelluista muuta kuin tullialaa koskevista unionin muodollisuuksista;

b)tarvittaessa 10 artiklan 2 kohdassa lueteltujen tietojen muuntaminen tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon mahdollistamiseksi.

2.EU CSW-CERTEXissä voidaan käsitellä ainoastaan seuraavia rekisteröityjen luokkia koskevia henkilötietoja:

a)luonnolliset henkilöt, joiden henkilötiedot ovat tulli-ilmoituksessa;

b)luonnolliset henkilöt, joiden henkilötiedot ovat täydentävissä asiakirjoissa tai muissa lisäasiakirjatodisteissa, jotka vaaditaan liitteessä lueteltujen muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täyttämiseksi;

c)tulliviranomaisten, toimivaltaisten kumppaniviranomaisten, lähetysten tarkastusviranomaisten, muiden asiaankuuluvien viranomaisten tai valtuutetun elimen valtuutettu henkilöstö, jota koskevat henkilötiedot ovat jossakin a ja b alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista;

d)komission henkilöstö ja komission puolesta toimivat kolmansien osapuolten palveluntarjoajat, jotka suorittavat EU CSW-CERTEXiin liittyviä toimintoja ja ylläpitotoimia.

3.EU CSW-CERTEXissä voidaan käsitellä ainoastaan seuraavia henkilötietojen luokkia:

a)edellä 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen luonnollisten henkilöiden nimi, osoite, maakoodi ja tunnistenumero, jotka vaaditaan joko tullilainsäädännössä tai muussa unionin lainsäädännössä asianomaisten muodollisuuksien täyttämiseksi;

b)edellä 2 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetun valtuutetun henkilöstön nimi ja allekirjoitus.

4.EU CSW-CERTEXiin eivät tallennu ne tiedot, jotka vaihdetaan kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välillä.

5.Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa henkilötietojen muuntamisessa on käytettävä unionissa sijaitsevaa tietotekniikkainfrastruktuuria.       

7 artikla

EU CSW-CERTEXin yhteinen rekisterinpito

1.Kun on kyse henkilötietojen käsittelystä EU CSW-CERTEXissä, komissio on asetuksen (EU) 2018/1725 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisrekisterinpitäjä, ja tulliviranomaiset ja toimivaltaiset kumppaniviranomaiset ovat asetuksen (EU) 2016/679 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yhteisrekisterinpitäjiä.

2.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yhteisrekisterinpitäjien asianomaiset vastuualueet asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 mukaisten velvoitteiden noudattamiseksi. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Yhteisrekisterinpitäjien on varmistettava, että ne

a)työskentelevät yhdessä rekisteröidyn (rekisteröityjen) esittämän pyynnön (esittämien pyyntöjen) käsittelemiseksi kohtuullisessa ajassa;

b)auttavat toisiaan asioissa, joihin sisältyy yhteiskäsittelyyn liittyvien tietosuojaloukkausten tunnistamista ja käsittelyä;

c)vaihtavat asiaankuuluvia tietoja, jotka ovat tarpeen rekisteröidyille tiedottamiseksi asetuksen (EU) 2016/679 2 jakson ja asetuksen (EU) 2018/1725 2 jakson nojalla;

d)varmistavat ja suojaavat yhteiskäsiteltävien henkilötietojen turvallisuuden, eheyden, saatavuuden ja luottamuksellisuuden asetuksen (EU) 2016/679 32 artiklan ja asetuksen (EU) 2018/1725 33 artiklan nojalla.

III luku
Kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt

8 artikla

Kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen perustaminen 

1.Jäsenvaltioiden on perustettava kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt. Kukin jäsenvaltio vastaa tullialan yhdennetyn palveluympäristönsä kehittämisestä, integroinnista ja toiminnasta.

2.Kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen on mahdollistettava tietojenvaihto ja sähköisesti tapahtuva yhteistyö tulliviranomaisten, toimivaltaisten kumppaniviranomaisten ja talouden toimijoiden välillä tullilainsäädännön ja liitteessä lueteltujen muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien noudattamiseksi ja niiden täytäntöönpanon valvomiseksi tehokkaasti.

3.Kansallisissa tullialan yhdennetyissä palveluympäristöissä on oltava erityisesti seuraavat toiminnot:

a)tulliviranomaisten on voitava automaattisesti varmentaa liitteessä lueteltujen muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien noudattaminen niiden tietojen perusteella, jotka on saatu tavaroiden tulliselvitystä varten muuta kuin tullialaa koskevista unionin järjestelmistä;

b)toimivaltaisten kumppaniviranomaisten on voitava soveltuvin osin suorittaa liitteessä lueteltuihin muuta kuin tullialaa koskeviin unionin muodollisuuksiin liittyvää paljouksien hallinnointia; 

c)talouden toimijoille on annettava yksi ainoa viestintäkanava asiaankuuluvien tullimuodollisuuksien ja muiden unionin muodollisuuksien täyttämiseksi, jollei 12 artiklan mukaisesta digitaalisesta lisäyhteistyöstä muuta johdu.

4.Kansallisia tullialan yhdennettyjä palveluympäristöjä voidaan käyttää alustana tarkastusten koordinoimiseksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

9 artikla

Henkilötietojen käsittely kansallisissa tullialan yhdennetyissä palveluympäristöissä

1.Henkilötietojen käsittelyn on tapahduttava kansallisissa tullialan yhdennetyissä palveluympäristöissä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti erillään tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitetuista käsittelytoiminnoista.

2.Kukin jäsenvaltio on omassa tullialan yhdennetyssä palveluympäristössä suoritettavien tietojenkäsittelytoimintojen ainoa rekisterinpitäjä.

3.Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikista henkilötietojen tietosuojaloukkauksista, jotka vaarantavat sen tullialan yhdennetyssä palveluympäristössä käsiteltävien henkilötietojen turvallisuuden, luottamuksellisuuden, saatavuuden tai eheyden.

IV luku
Digitaalinen yhteistyö - tietojenvaihto ja muut menettelysäännöt

1 jakso
DIGITAALINEN YHTEISTYÖ MUUTA KUIN TULLIALAA KOSKEVIEN UNIONIN MUODOLLISUUKSIEN OSALTA

10 artikla

EU CSW-CERTEXin kautta tapahtuva tietojenvaihto

1.Tietojenvaihto on mahdollista EU CSW-CERTEXissä kunkin liitteessä luetellun muuta kuin tullialaa koskevan unionin muodollisuuden osalta kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja asiaankuuluvien muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välillä seuraavissa tarkoituksissa:

a)asiaankuuluvien tietojen asettaminen tulliviranomaisten saataville mainittujen muodollisuuksien tarvittavaa automatisoitua tarkastamista varten asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisesti;

b)asiaankuuluvien tietojen asettaminen toimivaltaisten kumppaniviranomaisten saataville muuta kuin tullialaa koskevissa unionin järjestelmissä hyväksyttyjen tavarapaljouksien hallinnoimiseksi tulliviranomaisille ilmoitettujen ja kyseisten viranomaisten luovuttamien tavaroiden perusteella;

c)tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välisten menettelyjen yhtenäistämisen helpottaminen täysin automatisoitua tavaroiden tulliselvitysprosessia ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 47 artiklan 1 kohdan mukaista tarkastusten koordinointia varten;

d)liitteessä tarkoitetussa unionin lainsäädännössä vaadittavan muun automatisoidun tiedonsiirron salliminen tulliviranomaisten ja asiaankuuluvien toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välillä.

2.EU CSW-CERTEXin on mahdollistettava kunkin liitteessä luetellun muuta kuin tullialaa koskevan unionin muodollisuuden osalta seuraavat:

a)tullialan ja muiden alojen terminologian yhdenmukaistaminen soveltuvin osin ja sellaisten tullimenettelyjen yksilöiminen, joissa täydentäviä asiakirjoja voidaan käyttää niissä mainitun toimivaltaisen kumppaniviranomaisen hallinnollisten päätösten perusteella;

b)asiaankuuluvien muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täyttämiseksi tarvittavien tietojen muodon muuntaminen niiden sisältöä muuttamatta sellaisiksi, että ne ovat yhteensopivia tulli-ilmoituksen kanssa ja päinvastoin.

3.Komissiolle siirretään valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa eritellään tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti EU CSW-CERTEXin kautta vaihdettavat tietoelementit.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua tietojenvaihtoa koskevat erityissäännöt, mukaan lukien tarvittaessa erityissäännöt, joilla varmistetaan henkilötietojen suoja. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2 jakso
TÄYDENTÄVÄ DIGITAALINEN YHTEISTYÖ MUUTA KUIN TULLIALAA KOSKEVIEN UNIONIN MUODOLLISUUKSIEN OSALTA

11 artikla

Tullimuodollisuuksien ja muiden unionin muodollisuuksien täyttämisen järkiperäistäminen

Sellaisten tavaroiden osalta, joihin sovelletaan jotakin liitteessä lueteltua muuta kuin tullialaa koskevaa unionin muodollisuutta, kansallisissa tullialan yhdennetyissä palveluympäristöissä on oltava seuraavat toiminnot:

a)talouden toimijoiden on voitava toimittaa asiaankuuluvat tiedot, jotka vaaditaan sovellettavien tullimuodollisuuksien ja muiden unionin muodollisuuksien täyttämiseksi;

b)talouden toimijoiden saataville on asetettava sovellettavien tullimuodollisuuksien ja muiden unionin muodollisuuksien täyttämisestä vastaavilta tulliviranomaisilta ja toimivaltaisilta kumppaniviranomaisilta saatu sähköinen palaute tavaroiden tulliselvityksestä.

12 artikla

Muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet, joiden osalta tehdään täydentävää digitaalista yhteistyötä

1.Liitteessä lueteltuun muuta kuin tullialaa koskevaan unionin muodollisuuteen sovelletaan 8 artiklan 3 kohdan c alakohtaa, 11–15 artiklaa ja 16 artiklan 2 kohtaa edellyttäen, että komissio on todennut tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, että tällainen muodollisuus täyttää mainitussa kohdassa säädetyt arviointiperusteet.

2.Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksillä, mitkä liitteessä luetelluista muuta kuin tullialaa koskevista unionin muodollisuuksista täyttävät seuraavat arviointiperusteet: 

a)useissa täydentäviä asiakirjoja koskeviin hakemuksiin ja tulli-ilmoituksiin vaadittavissa tiedoissa on päällekkäisyyttä;

b)tiettyä muodollisuutta varten unionissa annettujen täydentävien asiakirjojen määrä ei ole vähäpätöinen;

c)talouden toimija voidaan tunnistaa vastaavassa liitteessä tarkoitetussa muuta kuin tullialaa koskevassa unionin järjestelmässä talouden toimijan rekisteröinti- ja tunnistenumeron (EORI) avulla;

d)sovellettava muuta kuin tullialaa koskeva unionin lainsäädäntö mahdollistaa tietyn muodollisuuden täyttämisen kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen kautta 11 artiklan mukaisesti.

3.Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

13 artikla

Tietojen yhdenmukaistaminen ja järkeistäminen

1.Komissio yksilöi, mitkä tiedot ovat yhteisiä tulli-ilmoituksille ja vastaaville täydentäviä asiakirjoja koskeville hakemuksille, ja yksilöi ne lisätietoelementit, joihin sovelletaan yksinomaan muuta kuin tullialaa koskevaa unionin lainsäädäntöä.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut lisätietoelementit on yksilöitävä vastaavalla liitteessä luetellun muuta kuin tullialaa koskeva unionin muodollisuuden lyhenteellä, jota seuraa jälkiliite ”toimivaltaista kumppaniviranomaista (PCA) koskeva tietosisältö”, jäljempänä ’PCA-tietosisältö’.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tulli-ilmoituksen tiedot ja lisätietoelementit, jotka vaaditaan tavaroiden asettamiseksi tiettyyn tullimenettelyyn, muodostavat yhtenäisen ilmoituksen, joka sisältää kaikki tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten tarvitsemat tiedot tavaroiden tulliselvityksen tekemiseksi.

4.Komissiolle siirretään valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa yksilöidään toisaalta tulli-ilmoitukselle ja täydentäviä asiakirjoja koskevalle hakemukselle yhteiset tietoelementit ja toisaalta PCA-tietosisältö kunkin sellaisen asiaankuuluvan säädöksen osalta, jota sovelletaan liitteessä lueteltuihin muuta kuin tullialaa koskeviin unionin muodollisuuksiin.

14 artikla

Talouden toimijoiden toimittamat tullitiedot ja muut unionin tiedot

1.Sovellettaessa 11 artiklan a alakohtaa kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt voivat mahdollistaa sen, että talouden toimijat antavat yhtenäisen ilmoituksen, joka sisältää PCA-tietosisällön (tietosisällöt) ja tulli-ilmoituksen, joka on annettu ennen tavaroiden esittämistä asetuksen (EU) N:o 952/2013 171 artiklan mukaisesti.

2.Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti annettu yhtenäinen ilmoitus sisältää sekä tulli-ilmoituksen että täydentäviä asiakirjoja koskevan hakemuksen.

15 artikla

EU CSW-CERTEXin kautta tapahtuva täydentävä tietojenvaihto

1.EU CSW-CERTEX mahdollistaa tarvittavan tietojenvaihdon kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välillä seuraavia tarkoituksia varten:

a)tulli-ilmoitukselle ja täydentäviä asiakirjoja koskevalle hakemukselle yhteisiksi yksilöityjen tietojen toimittaminen 13 artiklan 4 kohdan nojalla ja sovellettavan PCA-tietosisällön (sovellettavien PCA-tietosisältöjen) toimittaminen, jotta toimivaltaiset kumppaniviranomaiset voivat hoitaa asiaankuuluviin muodollisuuksiin liittyvät tehtävänsä muuta kuin tullialaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti;

b)toimivaltaisilta kumppaniviranomaisilta saadun, sovellettavaan muuta kuin tullialaa koskevaan unionin järjestelmään (sovellettaviin muuta kuin tullialaa koskeviin unionin järjestelmiin) syötetyn palautteen toimittaminen talouden toimijoille 11 artiklan b alakohdan soveltamiseksi.

2.Jos talouden toimija on rekisteröitynyt tulliviranomaisille asetuksen (EU) N:o 952/2013 9 artiklan mukaisesti, EORI-numeroa on käytettävä 1 kohdassa tarkoitetussa tietojenvaihdossa.

3.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä 1 kohdassa tarkoitettua tietojenvaihtoa koskevat menettelylliset järjestelyt, mukaan lukien tarvittaessa erityissäännöt, joilla hallinnoidaan henkilötietojen suojaa. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

3 jakso
MUUTA KUIN TULLIALAA KOSKEVIEN UNIONIN MUODOLLISUUKSIEN MUUT MENETTELYSÄÄNNÖT 

16 artikla

EORI-järjestelmä toimivaltaisen kumppaniviranomaisen käytössä

Toimivaltaisilla kumppaniviranomaisilla on tehtäviään suorittaessaan oltava pääsy asetuksen (EU) N:o 952/2013 9 artiklan soveltamiseksi perustettuun EORI-järjestelmään kyseiseen järjestelmään tallennettujen talouden toimijoita koskevien asiaankuuluvien tietojen validoimiseksi.

17 artikla

Kansalliset koordinaattorit

Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen toimimaan kansallisena koordinaattorina Euroopan unionin tullialan yhdennetyssä palveluympäristössä. Kansallisen koordinaattorin on suoritettava seuraavat tehtävät:

a)se toimii kansallisena yhteyspisteenä komissioon kaikissa tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa;

b)se edistää tulliviranomaisten ja kansallisten kumppaniviranomaisten välistä yhteistyötä kansallisella tasolla ja koordinoi toimia, jotka liittyvät kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja EU CSW-CERTEXin väliseen yhteyteen tämän asetuksen täytäntöönpanon tukemiseksi. 

V luku
EU CSW-CERTEXin kustannukset, työohjelma sekä seuranta ja raportointi

18 artikla

Kustannukset

1.EU CSW-CERTEXin sekä sen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välisten rajapintojen kehittämisestä, integroinnista ja toiminnasta aiheutuvista kustannuksista vastaa unioni.

2.Kukin jäsenvaltio vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat sen kansallisen tullialan yhdennetyn palveluympäristön kehittämisestä, integroinnista ja toiminnasta sekä sen kytkemisestä EU CSW-CERTEXiin.

19 artikla

Työohjelma

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä työohjelman, jolla tuetaan sellaisten tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanoa, jotka koskevat liitteessä tarkoitettujen muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien kytkemistä EU CSW-CERTEXiin ja vastaavien muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien yhtenäistämistä. Työohjelma pidetään ajan tasalla. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

20 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Komissio seuraa säännöllisesti Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön toimintaa.

2.Komissio arvioi säännöllisesti EU CSW-CERTEXin toimivuutta.

3.Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Kertomuksessa on myös oltava tiedot 1 kohdan mukaisesti suoritetusta seurannasta ja 2 kohdan mukaisesti tehdystä arvioinnista.

4.Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä annettava kaikki 3 kohdassa tarkoitettua kertomusta varten tarvittavat tiedot.

VI luku
Täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten hyväksymismenettelyt, asetuksen (EU) N:o 952/2013 muutokset ja loppusäännökset

21 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 5 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa ja 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa ja 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevien 5 artiklan 4 kohdan, 10 artiklan 3 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

22 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa asetuksella (EU) N:o 952/2013 perustettu tullikoodeksikomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

23 artikla

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) No 952/2013 seuraavasti:

1) lisätään 5 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”e) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...]* sekä sitä täydentävät säännökset ja sen täytäntöönpanosäännökset;

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...], annettu [päivämäärä], Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta (EUVL L [...], PP/KK/VVVV, s. XX).

2) lisätään 163 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Sovellettavien asetuksen (EU) [...] liitteessä lueteltuja muuta kuin tullialaa koskevia unionin muodollisuuksia koskevien unionin täydentävien asiakirjojen katsotaan olevan tulli-ilmoituksen antamishetkellä ilmoittajan hallussa ja tulliviranomaisten saatavilla, jos kyseiset viranomaiset voivat saada tarvittavat tiedot vastaavista muuta kuin tullialaa koskevasta unionin järjestelmästä (koskevista unionin järjestelmistä) Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmän kautta mainitun asetuksen 10 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti.”

24 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 5 artiklan 2 ja 3 kohtaa, 8 artiklan 3 kohdan a ja b alakohtaa ja 10 artiklaa sovelletaan kuhunkin liitteessä lueteltuun muuta kuin tullialaa koskevaan unionin muodollisuuteen mainitussa liitteessä vahvistetuista päivämääristä alkaen.

Asetuksen 8 artiklan 3 kohdan c alakohtaa, 11 artiklaa, 13 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa, 14 artiklaa sekä 15 artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2031.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 43  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

☒ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 44  

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

(a)Viranomaisten välinen yhteistyö (G2G) (vaihtoehto 1: G2G-tietojenvaihto sellaisista EU:n muodollisuuksista, joita koskevat tulliselvityksessä tarvittavat tiedot ovat saatavilla EU:n sähköisissä järjestelmissä),

(b)Yritysten ja viranomaisten välinen yhteistyö (B2G) (vaihtoehto 6: yhdenmukaistetut kansalliset yhdennetyt palveluympäristöt, joissa talouden toimijat voivat täyttää asiaankuuluvat tulli- ja muut muodollisuudet), ja

(c)taloudellisen toimijan rekisteröinti- ja tunnistenumeron (EORI) käytön laajentaminen koskemaan toimivaltaisia kumppaniviranomaisia (vaihtoehto 8ii).

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

(d)jatkuva hajanaisuus ja yhteentoimivuuden puute rajoittaisivat tiettyjen tavaroiden tulliselvitysprosessien asteittaisesta digitalisoinnista ja nykyaikaistamisesta saatavia hyötyjä;

(e) kansallisia aloitteita käynnistettäisiin vain vähän, koska resurssit ovat rajalliset ja koska EU:n tason paljouksien hallinnan kaltaiset tietyt keskeiset toiminnot puuttuvat;

(f)EU CSW-CERTEX-pilottihankkeen (vapaaehtoinen aloite) toteuttamisvauhti hidastuu, jos sen jälkeen ei toteuteta pakollisia toimia. Monet jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat nyt tottuneet EU CSW-CERTEXiin ja luopuneet vaiheittain aiemmista manuaalisista ja paperipohjaisista prosesseista, eivätkä ne pystyisi käsittelemään asiaankuuluvia muodollisuuksia ilman sitä.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

(g)EU:n paljouksien hallinta on tarpeen täytäntöönpanon valvonnan puutteiden korjaamiseksi, eikä se vieläkään ole mahdollista ilman kaikkien jäsenvaltioiden täysimääräistä pakollista osallistumista;

(h)järjestelmien välisiä yhteyksiä olisi päivitettävä, jotta mahdollistetaan reaaliaikaiset jatkuvat päivitykset (säännöllisten kyselyjen sijaan);

(i)talouden toimijoiden jatkuva tarve toimittaa digitaalisten asiakirjojen rinnalla paperiasiakirjoja aiheuttaa sen, etteivät talouden toimijat voi saada täysimäärisiä hyötyjä; ongelman ratkaiseminen edellyttäisi lainsäädäntökehystä, joka antaisi digitaalisille allekirjoituksille oikeudellisen arvon.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu

–◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    Rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY.

☒ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2022 ja päättyy vuonna 2029,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 56

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

2.2.3. Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

[Tämän osan täyttämisessä on käytettävä hallintomäärärahoja koskevaa laskentataulukkoa (tämän rahoitusselvityksen liitteessä oleva toinen asiakirja), joka on asetettava saataville CISNETiin komission sisäistä lausuntokierrosta varten.]

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻     Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–◻    Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–☒Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–☒    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa.

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(2)    Tämä luku on saatu kieltoja ja rajoituksia koskevasta virallisesta luettelosta. Todellisuudessa täytäntöönpanon valvontaa EU:n ulkorajoilla edellyttävien sääntöjen lukumäärä on tätäkin suurempi. Esimerkiksi asetuksessa (EY) N:o 765/2008 (joka korvataan vuonna 2021 asetuksella (EU) 2019/1020) säädetyt markkinavalvontaa ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset ovat yksi kyseisistä 60:sta kiellosta ja rajoituksesta, mutta ne liittyvät yli sadan tuotteita sääntelevän EU:n säädöksen täytäntöönpanon valvontaan.

(3)    Tuotteiden vaatimustenmukaisuus ei tarkoita pelkästään sitä, että tuotteet ovat tuotteita koskevan yhdenmukaistamislainsäädännön mukaisia, vaan myös sitä, että ne täyttävät muut vaatimukset, kuten tuoteturvallisuus ja esteettömyyden varmistaminen vammaisille henkilöille.

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 70/2008/EY, tehty 15 päivänä tammikuuta 2008, paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä (EUVL L 23, 26.1.2008, s. 21).

(5)    ST-16507/14.

(6)    COM (2016) 813 final.

(7)    7585/1/17 REV 1.

(8)    COM (2018) 524 final.

(9)    Toimivaltaisten kumppaniviranomaisten hyväksymän tavarapaljouden seuranta ja hallinnointi muuta kuin tullialaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti sellaisten tietojen perusteella, joita tulliviranomaiset ovat antaneet asiaankuuluvien lähetysten tulliselvityksestä;

(10)    https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/political-guidelines-next-commission_fi.pdf

(11)    COM (2020) 581 final.

(12)    SWD (2020) 213 final.

(13)

   Eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden mukaan yhteentoimivuudella tarkoitetaan ”organisaatioiden kykyä olla vuorovaikutuksessa niiden yhteistä etua palvelevien ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi jakamalla tietoa ja osaamista organisaatioiden kesken niiden käyttämien toimintaprosessien kautta käyttäen niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien välistä tiedonsiirtoa”. https://ec.europa.eu/isa2/sites/isa/files/isa_annex_ii_eif_en.pdf

(14)    Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/2151, annettu 13 päivänä joulukuuta 2019, unionin tullikoodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa koskevan työohjelman vahvistamisesta

(15)    COM/2016/0179 final.    

(16)    https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/ministerial-declaration-egovernment-tallinn-declaration

(17)    ”Vain kerran” -periaate edellyttää, että kansalaiset ja yritykset toimittavat eri tietoja vain kerran yhteyksissään julkishallintoon, kun taas julkishallinnon elimet toteuttavat toimia jakaakseen nämä tiedot ja käyttääkseen niitä uudelleen sekä sisäisesti että rajojen yli, ottaen aina huomioon tietosuojasäännökset ja muut rajoitukset.

(18)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).

(19)    COM (2020) 67 final.

(20)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1715, annettu 30 päivänä syyskuuta 2019, virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmän ja sen komponenttien toimintaa koskevista säännöistä (”IMSOC-asetus”) (EUVL L 261, 14.10.2019, s. 37).

(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1).

(22)    Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (konsolidoitu toisinto) (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 47).

(23)    Lukuun ottamatta iiriä resurssien rajallisuuden vuoksi.

(24)    https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/1739-EU-Single-Window-environment-for-customs

(25)    SWD(2020) xxx final.

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 29, 21.11.2018, s. 39)

(28)    EU CSW-CERTEXin olisi aluksi katettava erityisesti terveys- ja kasvinsuojeluvaatimukset, luonnonmukaisten tuotteiden tuontia koskevat säännöt, fluorattuja kasvihuonekaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat ympäristövaatimukset sekä kulttuuriesineiden tuontiin liittyvät muodollisuudet.

(29)    EUVL C [...], [...], s. [...].

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 70/2008/EY, tehty 15 päivänä tammikuuta 2008, paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä (EUVL L 23, 26.1.2008, s. 21).

(32)    Loppuraportti, jonka Coffey International Development, Europe Economic Research Ltd ja Ramboll Management Consulting laativat komission pyynnöstä.

(33)    ST16507/14.

(34)    Neuvoston 17 päivänä joulukuuta 2014 antamien päätelmien liite.

(35)    Neuvoston päätös (EU) 2015/1947, annettu 1 päivänä lokakuuta 2015, Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 284, 30.10.2015, s. 1).

(36)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020, Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen (COM(2016) 179 final, 19.4.2016).

(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).

(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1).  

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 29, 21.11.2018, s. 39).

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(41)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(43)    ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(44)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(45)    https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/com_2016_813_en.pdf

(46)     https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/strategic-plan-2016-2020-dg-taxud_march2016_en.pdf

(47)     https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/ministerial-declaration-egovernment-tallinn-declaration  

(48)    EU:n tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen todistustenvaihtohanke (EU CSW-CERTEX)

(49)    Yhdennetty ilmoitus: kaikki tulliselvitykseen liittyvät tiedot, jotka vaaditaan kansainvälisessä tavarakaupassa sovellettavien tullimuodollisuuksien ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täyttämiseksi.

(50)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 70/2008/EY, tehty 15 päivänä tammikuuta 2008, paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä, EUVL L 23, 26.1.2008, s. 21–26.

(51)     http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-16507-2014-INIT/en/pdf (Venetsian julistus on joulukuussa 2014 annettujen neuvoston päätelmien liitteenä

(52)    COM (2016) 813 final.

(53)    Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Ensimmäinen kaksivuotiskertomus unionin tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisen edistymisestä”, COM/2018/524 final.

(54)    TRACES-järjestelmä (Trade Control and Expert System)

(55)    CHED-A (eläinten terveyttä koskeva yhteinen tuloasiakirja), joka oli aiemmin CVED-A ja joka pannaan täytäntöön EU CSW-CERTEXissä vuoden 2020 loppuun mennessä.    CHED-P (eläintuotteiden yhteinen terveyttä koskeva tuloasiakirja), joka oli aiemmin CVED-P ja joka pannaan täytäntöön EU CSW-CERTEXissä vuoden 2020 loppuun mennessä.     CHED-D (muiden kuin eläinperäisten rehujen ja elintarvikkeiden yhteinen terveyttä koskeva tuloasiakirja), joka oli aiemmin CED ja joka pannaan täytäntöön EU CSW-CERTEXissä vuoden 2020 puoliväliin mennessä. CHED-PP (kasvien ja kasvituotteiden yhteinen terveyttä koskeva tuloasiakirja), joka pannaan täytäntöön EU CSW-CERTEXissä vuoden 2020 puoliväliin mennessä.     Luonnonmukaisten tuotteiden tuontia koskeva tarkastustodistus (COI), joka siirretään EU CSW-CERTEXiin vuoden 2020 loppuun mennessä     FLEGT (metsälainsäädännön soveltamisen valvonta, metsähallinto ja puukauppa), joka siirretään EU CSW-CERTEXiin vuoden 2020 loppuun mennessä. FGAS (fluoratut kasvihuonekaasut), joka pannaan täytäntöön EU CSW-CERTEXissä vuoden 2020 loppuun mennessä. ODS (otsonikerrosta heikentävät aineet), joka pannaan täytäntöön EU CSW-CERTEXissä vuoden 2020 puoliväliin mennessä.     

(56)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(57)    COM (2018) 442

(58)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(59)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(60)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(61)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(62)    Se sisältää määrärahat vuoteen 2030 saakka. Vuotuinen sitoumus vuodesta 2030 alkaen on 2,613.

(63)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(64)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(65)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(66)    Vuosikustannukset

(67)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(68)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(69)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(70)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(71)    5 vuonna 2028 (viimeinen toteutusvuosi) ja 4 vuodesta 2029 alkaen (ylläpitovaihe)

(72)    3,8 vuonna 2008 (viimeinen toteutusvuosi) ja 3,5 vuodesta 2029 alkaen (ylläpitovaihe)

(73)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(74)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(75)    8,8 vuonna 2008 (viimeinen toteutusvuosi) ja 7,5 vuodesta 2029 alkaen (ylläpitovaihe)

(76)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.10.2020

COM(2020) 673 final

LIITE

ehdotukseen

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta

{SEC(2020) 360 final} - {SWD(2020) 237 final} - {SWD(2020) 238 final} - {SWD(2020) 239 final}

LIITE

EU CSW-CERTEXin kattamat muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1).

(2)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1715, annettu 30 päivänä syyskuuta 2019, virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmän ja sen komponenttien toimintaa koskevista säännöistä (”IMSOC-asetus”) (EUVL L 261, 14.10.2019, s. 37).

(3)    Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta (EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1).

(4)    Komission asetus (EY) N:o 1235/2008, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansista maista tuotavien luonnonmukaisten tuotteiden tuontijärjestelyjen osalta (EUVL L 334, 12.12.2008, s. 25).

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, otsonikerrosta heikentävistä aineista (EUVL L 286, 31.10.2009, s. 1).

(6)    Komission asetus (EU) N:o 537/2011, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2011, otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 mukaisesti unionissa laboratorio- ja analyysiaineina käytettäviksi sallittujen valvottavien aineiden määrien jakamiseen sovellettavasta mekanismista (EUVL L 147, 2.6.2011, s. 4).

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 195).

(8)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1191/2014, annettu 30 päivänä lokakuuta 2014, fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 19 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen muodosta ja toimittamistavasta (EUVL L 318, 5.11.2014, s. 5).

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/880, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 1).