EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.8.2020

COM(2020) 376 final

2020/0177(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisellä vapaakauppasopimuksella perustetussa tullikomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta käsitteen ’alkuperätuotteet’ määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 27 artiklan soveltamista koskevaan suositukseen

PERUSTELUT

1.Ehdotuksen kohde

Tämä ehdotus koskee päätöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisellä vapaakauppasopimuksella perustetussa tullikomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta käsitteen ’alkuperätuotteet’ määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 27 artiklan soveltamista koskevaan suositukseen.

Pöytäkirjan 27 artiklassa määrätään alkuperäselvitysten tarkastamisesta.

2.Ehdotuksen tausta

2.1.Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välinen vapaakauppasopimus

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välistä vapaakauppasopimusta ryhdyttiin soveltamaan väliaikaisesti 1. heinäkuuta 2011, ja sopimus tuli voimaan 13. joulukuuta 2015.

2.2.Tullikomitea

Tullikomitea on sopimuksen 6.15 artiklan ja 15.2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti perustettu elin. Se koostuu EU:n ja Korean tasavallan edustajista. Tullikomitea vahvistaa työjärjestyksensä, ja sen puheenjohtajina toimivat EU:n edustaja ja Korean tasavallan edustaja.

Sopimuksen 6.16 artiklan 5 kohdan mukaan tullikomitealla on valtuudet laatia suosituksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä pöytäkirjassa luotujen järjestelyiden sujuvan toiminnan kannalta.

2.3.Suunniteltu komitean säädös

Euroopan unioni ja Korean tasavalta, jäljempänä ’osapuolet’, ovat todenneet, että käsitteen ’alkuperätuotteet’ määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 27 artiklassa määrätyn tarkastusmenettelyn pääpiirteistä ja kyseisen menettelyn eri vaiheista on tarpeen päästä yhteisymmärrykseen. Tällaisen yhteisymmärryksen olisi oltava kummankin osapuolen alkuperäsääntöjen noudattamisen varmistamisesta vastaavien tulliviranomaisten ja alkuperäselvitysten tarkastamisen kohteena olevien talouden toimijoiden edun mukaista.

Osapuolet ovat sen vuoksi katsoneet aiheelliseksi, että tullikomitea antaa tätä koskevan suosituksen sopimuksen 6.15 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3.Unionin puolesta otettava kanta

Unionin puolesta tullikomiteassa otettava kanta perustuu tähän päätökseen liitettyyn luonnokseen tullikomitean suositukseksi.

4.Oikeusperusta

4.1.Menettelyllinen oikeusperusta

4.1.1.Periaatteet

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.

Ilmaisu ”säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia” kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa” 1 .

4.1.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Suunniteltu säädös sitoo osapuolia kansainvälisen oikeuden nojalla sopimuksen 6.16 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.

4.2.Aineellinen oikeusperusta

4.2.1.Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.

4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Suunnitellun suosituksen pääasiallinen tavoite ja sisältö liittyvät yhteisteen kauppapolitiikkaan.

Sen vuoksi päätösehdotuksen aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta.

4.3.Päätelmät

Päätösehdotuksen oikeusperustan olisi oltava SEUT-sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.

5.Suunnitellun säädöksen julkaiseminen

Tullikomitean laatima suositus julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

2020/0177 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisellä vapaakauppasopimuksella perustetussa tullikomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta käsitteen ’alkuperätuotteet’ määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 27 artiklan soveltamista koskevaan suositukseen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Syyskuun 16 päivänä 2010 annetulla neuvoston päätöksellä 2011/265/EU tehtyä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välistä vapaakauppasopimusta ryhdyttiin soveltamaan väliaikaisesti 1 päivänä heinäkuuta 2011 2 , ja sopimus tuli voimaan 13 päivänä joulukuuta 2015.

(2)Sopimuksen 6.16 artiklan 5 kohdan mukaan tullikomitealla on valtuudet laatia suosituksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä pöytäkirjassa luotujen järjestelyiden sujuvan toiminnan kannalta.

(3)Käsitteen ’alkuperätuotteet’ määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan, sopimukseen sisältyvän pöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, 27 artiklassa vahvistetaan alkuperäselvitysten tarkastusmenettely sekä erityisesti tuoja- ja viejäosapuolen tulliviranomaisten asiaan liittyvät tehtävät ja vastuut.

(4)Euroopan unioni ja Korean tasavalta ovat todenneet, että pöytäkirjan 27 artiklassa määrätyn tarkastusmenettelyn pääpiirteistä ja kyseisen menettelyn eri vaiheista on tarpeen päästä yhteisymmärrykseen. Tällaisen yhteisymmärryksen olisi oltava kummankin osapuolen alkuperäsääntöjen noudattamisen varmistamisesta vastaavien tulliviranomaisten ja tarkastamisen kohteena olevien talouden toimijoiden edun mukaista.

(5)Euroopan unioni ja Korean tasavalta ovat katsoneet aiheelliseksi, että tullikomitea laatii tällaisen suosituksen pöytäkirjan 27 artiklan määräyksiä koskevasta yhteisymmärryksestä ja kyseisten määräysten moitteettomasta täytäntöönpanosta.

(6)On aiheellista määrittää tullikomiteassa unionin puolesta otettava kanta, koska suunnitellulla suosituksella on oikeusvaikutuksia unionissa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisellä vapaakauppasopimuksella perustetussa tullikomiteassa unionin puolesta otettava kanta perustuu tähän päätökseen liitettyyn suositusluonnokseen.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

(1)    Unionin tuomioistuimen tuomio 7.10.2014, Saksa v. neuvosto, C-399/12, ECLI:EU:C:2014:2258, 61–64 kohta.

(2)    EUVL L 127, 14.5.2011, s. 1–1426.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.8.2020

COM(2020) 376 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisellä vapaakauppasopimuksella perustetussa tullikomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta käsitteen ’alkuperätuotteet’ määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 27 artiklan soveltamista koskevaan suositukseen

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisellä vapaakauppasopimuksella perustetun tullikomitean                                                                SUOSITUS N:o 1/2020, annettu xxx 2020,

käsitteen ’alkuperätuotteet’ määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 27 artiklan soveltamisesta

Tullikomitea, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, ja erityisesti sen 15.2 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 6.16 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Käsitteen ’alkuperätuotteet’ määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan, sopimukseen sisältyvän pöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, 27 artiklassa vahvistetaan alkuperäselvitysten tarkastusmenettely sekä erityisesti tuoja- ja viejäosapuolen tulliviranomaisten asiaan liittyvät tehtävät ja vastuut.

(2)Euroopan unioni ja Korean tasavalta, jäljempänä ’osapuolet’, ovat todenneet, että pöytäkirjan 27 artiklassa määrätyn tarkastusmenettelyn pääpiirteistä ja kyseisen menettelyn eri vaiheista on tarpeen päästä yhteisymmärrykseen. Tällaisen yhteisymmärryksen olisi oltava kummankin osapuolen alkuperäsääntöjen noudattamisen varmistamisesta vastaavien tulliviranomaisten edun mukaista ja edistettävä tarkastamisen kohteena olevien talouden toimijoiden tasavertaista kohtelua.

(3)Sopimuksen 6.16 artiklan 5 kohdan mukaan tullikomitealla on valtuudet laatia suosituksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä pöytäkirjassa luotujen järjestelyiden sujuvan toiminnan kannalta. Osapuolet ovat katsoneet aiheelliseksi laatia tällaiset suositukset pöytäkirjan 27 artiklan määräyksiä koskevasta yhteisymmärryksestä ja kyseisten määräysten moitteettomasta täytäntöönpanosta,

SUOSITTAA:

1.Tarkastusmenettelyn pääpiirteet

(1)     Pöytäkirjan 27 artiklassa säädetyn tarkastusmenettelyn pääpiirteet ovat kahtalaiset: järjestelmä perustuu niin sanottuun ”epäsuoraan tarkastukseen” ja osapuolten tulliviranomaisten keskinäiseen luottamukseen.

(2)     ’Epäsuoralla tarkastuksella’ tarkoitetaan sitä, että tuojaosapuolen tulliviranomaiset eivät tee tarkastuksia itse vaan lähettävät tarkastuspyynnön viejäosapuolen tulliviranomaisille, joiden on tehtävä tarkastus ottamalla yhteyttä viejään. Viejäosapuolen tulliviranomaiset toimittavat tarkastuksen tulokset tuojaosapuolen tulliviranomaisille. Perusteena on se, että sen viejäosapuolen tulliviranomaiset, jossa alkuperäselvitys (alkuperäilmoitus) laaditaan, soveltuvat parhaiten kyseisen selvityksen tarkastamiseen, koska ne ovat lähellä viejää (viejän toiminnan ja historian tuntemus, tiedonsaannin helppous, kansallisen kirjanpitojärjestelmän tuntemus, kielimuurien puuttuminen). Sen vuoksi viejäosapuolen tulliviranomaisten tehtävänä on ensisijaisesti määrittää sovellettavien alkuperäsääntöjen mukaisesti, ovatko kyseiset tuotteet alkuperätuotteita.

(3)     ”Alkuperäselvitysten tarkastaminen” perustuu osapuolten tulliviranomaisten keskinäiseen luottamukseen. ’Keskinäisellä luottamuksella’ tarkoitetaan, että viejäosapuolen tulliviranomaisten olisi tarkastettava tuojaosapuolen tulliviranomaisten esittämät seikat perusteellisesti ja ilmoitettava tarkastuksen tulokset tuojaosapuolen tulliviranomaisille, jotka luottavat viejäosapuolen tulliviranomaisten tekemän työn tuloksiin. Tuojaosapuolen tulliviranomaisilla on kuitenkin edelleen oikeus pyytää viejäosapuolelta lisätietoja, jos ne katsovat, että vastaus ei ole riittävän täydellinen tai että se ei mahdollista käsityksen saamista viejäosapuolen ilmaisemasta kannasta. Niitä tietoja, joita tuojaosapuoli voi pyytää viejäosapuolelta, käsitellään tarkemmin 2.4.2 kohdassa (Havainnot ja tosiseikat) ja 2.4.3 kohdassa (Riittävät tiedot).

2.Tarkastusmenettelyn eri vaiheet

2.1    Tarkastuspyynnön esittäminen

(4)     Tuojaosapuolen tulliviranomaiset voivat esittää alkuperäselvitysten jälkitarkastuspyynnön, jos niillä on perusteltua syytä epäillä

-asiakirjojen aitoutta. Esimerkki: On epäselvää, onko alkuperäilmoituksen sisältävä kauppalasku virheellinen lasku, jonka tuoja tai viejä on laatinut etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän saamiseksi,

-tuotteiden alkuperäasemaa. Esimerkki: On epäselvää, täyttävätkö tuotteet pöytäkirjan liitteessä II (tuotekohtaiset säännöt) vahvistetut alkuperäperusteet,

tai

-pöytäkirjan muiden alkuperäselvityksiin liittyvien vaatimusten täyttymistä. Esimerkki: On epäselvää, oliko viejällä valtuutetun viejän asema tai onko sillä edelleen valtuutetun viejän asema.

(5)     Niiden tapausten lisäksi, joissa on perusteltua aihetta epäillä edellä mainittuja seikkoja, tuojaosapuolen tulliviranomaisilla on mahdollisuus esittää tarkastuspyyntö pistokokein valituissa tapauksissa. Tämä kattaa tapaukset, jotka eivät kuulu perustellun epäilyn kohteena olevien edellä mainittujen kolmen seikan soveltamisalaan.

2.2    Tarkastuspyynnön lähettäminen

(6)     Tuojaosapuolen tulliviranomaiset lähettävät tarkastuspyynnön viejäosapuolen tulliviranomaisille, jotka vastaavat alkuperäselvitysten tarkastamisesta. Pyynnössä ilmoitetaan, esitetäänkö pyyntö pistokokeen perusteella vai perustellun epäilyn pohjalta. Pöytäkirjan 27 artiklan 3 kohdassa määrätään, että pyynnössä ilmoitetaan tarvittaessa syyt tarkastuspyyntöön.

(7)     Tarkastuspyynnön syiden ilmoittaminen mahdollistaa sen, että viejäosapuolen tulliviranomaiset voivat käsitellä pyynnön mahdollisimman tehokkaasti kustannusten ja hallinnollisen rasituksen kannalta.

(8)     Jos tuojaosapuolen tulliviranomaiset sitä vastoin pyytävät tarkastusta pistokokeen perusteella, niiden ei tarvitse ilmoittaa tarkastuspyynnön syytä.

(9)Tarkastuspyynnön kohteena olevien tuotteiden alkuperäselvitykset tai näiden asiakirjojen jäljennökset olisi 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti kuitenkin lähetettävä viejäosapuolen tulliviranomaisille.

2.3    Tarkastuksen toteuttaminen

(10)     Epäsuorassa tarkastusjärjestelmässä viejäosapuolen tulliviranomaiset vastaavat viejäosapuolen viejien laatimien alkuperäselvitysten tarkastamisesta. Sovellettaessa 27 artiklan 8 kohtaa (ks. lisätietoja 2.9 kohdassa, Yhteinen tutkimus) tuojaosapuolen tulliviranomaiset voivat kuitenkin tietyin edellytyksin osallistua tarkastusmenettelyyn viejäosapuolen alueella.

(11)Jos tuojan toimittamat alkuperäselvitykset halutaan tarkastaa, tuojaosapuolen tulliviranomaiset esittävät viejäosapuolen tulliviranomaisille tarkastuspyynnön. Tuojaosapuolen tulliviranomaiset eivät pyydä, että tuoja itse keräisi viejältä 2.4.2 ja 2.4.3 kohdassa täsmennetyt tiedot.

(12)Pöytäkirjan 27 artiklassa ei myöskään määrätä, että tuojaosapuolen tulliviranomaiset voisivat suoraan vaatia viejiä toimittamaan tiedot niille.

(13)Nämä määräykset eivät kuitenkaan estä molempien osapuolten tuojia ja viejiä yhteisestä sopimuksesta ja vapaaehtoisesti vaihtamasta tietoja keskenään ja toimittamasta niitä tuojaosapuolen tulliviranomaisille. Tällaisten tietojen vaihtaminen tai toimittaminen ei ole pakollista, eikä kieltäytyminen tietojen toimittamisesta ole peruste etuuskohtelun epäämiselle ilman tarkastusta. Se ei ole osa tarkastusmenettelyä.

(14)Pöytäkirjan 13 artiklan osalta toimitettuja todisteita suorasta kuljetuksesta ei pidetä alkuperäselvityksinä, eikä 27 artiklan mukainen alkuperäselvitysten tarkastaminen sinällään koske niitä.

2.4    Tarkastusten tulosten käsittely

(15)Viejäosapuolen tulliviranomaiset ilmoittavat tuojaosapuolen tulliviranomaisille mahdollisimman pian tarkastuksen tuloksista, myös havainnoista ja tosiseikoista. Viejäosapuolen tulliviranomaisten olisi erityisesti vastattava valtuutetun viejän aseman voimassaoloa koskeviin tarkastuspyyntöihin mahdollisimman nopeasti.

2.4.1    Viestinnän lisäkeinot

(16)Tarkastuspyyntöjen toimittaminen ja tulosten ilmoittaminen molempien osapuolten tulliviranomaisten välillä tapahtuu tavanomaisena postilähetyksenä. Kummankin osapuolen tulliviranomaiset voivat samaan aikaan käyttää lisäkeinoja, kuten sähköpostia, viestiäkseen nopeasti ja varmistaakseen, että pyynnöt ja vastaukset tavoittavat vastaanottajan asianomaisessa osapuolessa.

2.4.2    Havainnot ja tosiseikat

(17)Ilmaisu ’havainnot ja tosiseikat’ tarkoittaa, että viejäosapuolen tulliviranomaiset sisällyttävät vastaukseen joitakin tietoja suoritetusta tarkastusmenettelystä, kun ne vastaavat tarkastuspyyntöön. Havainnot ja tosiseikat rajoittuvat seuraaviin seikkoihin:

-asiakirjojen aitoutta, asianomaisten tuotteiden alkuperäasemaa tai pöytäkirjan muiden vaatimusten täyttymistä koskevat päätelmät,

-tarkastuksen kohteena olevan tuotteen kuvaus sekä alkuperäsäännön soveltamisen kannalta merkityksellinen tariffiluokitus,

ja

-tiedot tavasta, jolla tutkimus suoritettiin (milloin ja miten).

2.4.3    Riittävät tiedot

(18)Jos tarkastus valitaan pistokokein, tuojaosapuolen tulliviranomaiset eivät pyydä viejäosapuolen tulliviranomaisilta enempää tietoja kuin 2.4.2 kohdassa (havainnot ja tosiseikat) on lueteltu.

(19)Jos tarkastus tehdään perustellun epäilyn pohjalta ja jos tuojaosapuolen toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että viejäosapuolen tulliviranomaisten toimittamat tiedot eivät ole riittäviä asiakirjojen aitouden tai tuotteiden todellisen alkuperän määrittämiseksi, tuojaosapuolen tulliviranomaiset voivat pyytää viejäosapuolen tulliviranomaisilta lisätietoja. Lisätietoina voidaan pyytää ainoastaan seuraavia:

-jos alkuperäperusteena oli ”kokonaan tuotettu”, soveltuva luokka (kuten sadonkorjuu, kaivostoiminta, kalastus sekä tuotantopaikka),

-jos alkuperäperuste pohjautui arvomenetelmään, lopputuotteen arvo ja kaikkien tuotannossa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo,

-jos alkuperäperuste pohjautui tariffiin luokittelussa tapahtuneisiin muutoksiin, luettelo kaikista ei-alkuperäaineksista, mukaan lukien niiden tariffiluokittelu (2, 4 tai 6 numeroa alkuperäperusteista riippuen),

-jos alkuperäperuste pohjautui painoon, lopputuotteen paino ja kaikkien lopputuotteessa käytettyjen asianomaisten ei-alkuperäainesten paino,

-jos alkuperäperuste pohjautui tiettyyn käsittelyyn, kuvaus kyseisestä erityisestä käsittelystä, joka antoi alkuperäaseman kyseiselle tuotteelle, ja

-jos sovelletaan sallitun poikkeaman sääntöä, lopputuotteiden arvo tai paino sekä lopputuotteiden tuotannossa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo tai paino.

(20)Jos vastauksessa ei ole riittävästi edellä mainittuja tietoja, jotta tuojaosapuolen tulliviranomaiset voisivat määrittää kyseisten asiakirjojen aitouden tai tuotteiden todellisen alkuperän, pyynnön esittäneiden tulliviranomaisten on evättävä etuuskohtelu, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa (ks. poikkeuksellisia olosuhteita koskeva 2.7 kohta).

(21)Viejäosapuolen tulliviranomaiset eivät toimita tuojaosapuolen tulliviranomaisille luottamuksellisia tietoja, joiden ilmaisemisen viejä katsoo vaarantavan kaupalliset etunsa. Luottamuksellisten tietojen ilmoittamatta jättäminen ei saa olla ainoa syy, jonka vuoksi tuojaosapuolen tulliviranomaiset epäävät etuuskohtelun, edellyttäen että viejäosapuolen tulliviranomaiset esittävät tuojaosapuolen tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla syyt luottamuksellisten tietojen toimittamatta jättämiselle ja todistavat tavaran alkuperäaseman.

2.5    Tarkastuspyyntöön vastaamisen määräaika

(22)Pöytäkirjan 27 artiklan 6 kohdassa määrätään, että tarkastuksen tulokset on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista.

(23)Pöytäkirjan 27 artiklan 7 kohdassa määrätään, että tuojaosapuolen olisi periaatteessa evättävä etuuskohtelu mutta ainoastaan, jos seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät samanaikaisesti:

-tarkastuspyyntö tehtiin perustellun epäilyn pohjalta,

ja

-vastausta ei ole saatu kymmenen kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön päivämäärästä tai saadussa vastauksessa ei ole riittävästi tietoja sen ratkaisemiseksi, ovatko kyseiset asiakirjat aitoja tai mikä on tavaroiden tosiasiallinen alkuperä.

(24)Tämä määräys merkitsee sitä, että pistokokein tarkastettavaksi valituissa tapauksissa tuojaosapuoli ei voi evätä etuuskohtelua ilman viejäosapuolen vastausta.

2.5.1    Määräaika, jos tarkastus tehdään pistokokein

(25)Viejäosapuolen tulliviranomaiset tekevät parhaansa vastatakseen pistokokein tehtyihin tarkastuksiin 12 kuukauden kuluessa. Koska 27 artiklassa ei kuitenkaan määritellä määräaikaa pistokokein tehdyille tarkastuksille, tuojaosapuolen tulliviranomaiset eivät epää etuuskohtelua pelkästään sillä perusteella, että viejäosapuolen tulliviranomaiset eivät ole vastanneet pistokokein tehtyyn tarkastuspyyntöön 12 kuukauden määräajassa.

2.5.2    Määräaika, jos tarkastus tehdään perustellun epäilyn pohjalta

(26)Tapauksissa, jotka on valittu perustellun epäilyn pohjalta, tuojaosapuoli epää etuuskohtelun, jos vastausta ei ole saatu 10 kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön päivämäärästä, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

2.6    Tulosten kumoaminen

(27)Viejäosapuolen tulliviranomaiset voivat poikkeuksellisesti kumota tarkastuksen tulokset. Alkuperäinen vastaus on kumottava 10 kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön päivämäärästä.

2.7    Poikkeukselliset olosuhteet

(28)Vaikka edellä mainitut kaksi etuuskohtelun epäämistä koskevaa edellytystä täyttyisivätkin, 27 artiklan 7 kohdassa määrätään, että etuuskohtelun myöntäminen on edelleen mahdollista ”poikkeuksellisia olosuhteita” koskevan lausekkeen perusteella.

(29)Tuojaosapuolella on edelleen harkintavalta päättää, että on olemassa poikkeuksellisia olosuhteita, jotka tekevät perustelluksi sen, että etuuskohtelua ei voida evätä sellaisenaan.

(30)Poikkeuksellisia olosuhteita ovat erityisesti seuraavat:

-Viejäosapuoli ei pysty vastaamaan tuojaosapuolen esittämään tarkastuspyyntöön, kun

a)onnettomuudet, joita viejä ei kohtuudella olisi voinut ennakoida, kuten tulipalo, tulva tai muu luonnonkatastrofi taikka sota, mellakka, terroriteko, lakko tai vastaava, johtivat alkuperäselvitysten katoamiseen osittain tai kokonaan tai asiakirjojen toimittamisen viivästymiseen; tai

b)vastaamista viivästyivät hallitsemattomat syyt, kuten osapuolen lakien ja asetusten mukainen hallinnollinen tai oikeudellinen muutoksenhakumenettely, vaikka viejä ja viejäosapuolen tulliviranomainen noudattivat asianmukaisesti tämän pöytäkirjan mukaisia velvoitteitaan.

-Havaittiin, että joko pyyntö tai pyyntöön annettu vastaus ei saapunut määränpäähänsä asianomaisten viranomaisten tekemien virheiden vuoksi.

-Pyyntöä tai vastausta tarkastuspyyntöön ei toimitettu viestintäkanavissa ilmenneiden ongelmien vuoksi (esim. tarkastuksesta vastaavan henkilön osoitteen muuttuminen, postilähetyksen palautuminen postiviranomaisten hallinnollisten virheiden vuoksi).

2.8    Muistutus

(31)On suositeltavaa, että tuojaosapuolen tulliviranomaiset lähettävät muistutuksen viejäosapuolelle ennen 10 kuukauden määräajan päättymistä, jos vastaus on vielä saamatta.

(32)Jos viejäosapuolen tulliviranomaiset eivät pysty vastaamaan 10 kuukauden määräajan kuluessa, on suositeltavaa, että ne ilmoittavat asiasta pyynnön esittäneelle viranomaiselle ennen määräajan päättymistä, arvioivat, kuinka paljon pidempään niiden tarkastusmenettely vielä kestää, ja selittävät, miksi vastaus viivästyy.

2.9    Yhteinen tutkimus

(33)Pöytäkirjan 27 artiklan 8 kohdassa määrätään, että tuojaosapuoli voi olla läsnä viejäosapuolen tulliviranomaisten suorittamassa alkuperän tarkastuksessa ja että tällaisessa tapauksessa molemmat osapuolet viittaavat keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan pöytäkirjan 7 artiklaan tuojaosapuolen osallistumista koskevan pyynnön täyttämiseksi. Tällaisissa tapauksissa sovelletaan 7 artiklan edellytyksiä. Keskinäistä hallinnollista avunantoa koskevan pöytäkirjan 7 artiklan 4 kohdassa määrätään erityisesti, että ainoastaan tuojaosapuolen asianmukaisesti valtuutetut virkamiehet voivat olla läsnä viejäosapuolen alueella suoritettavissa tutkimuksissa ja että viejäosapuoli vahvistaa yhteisen tutkimuksen edellytykset.

Tehty xxx, xxx 2020.

EU-Korea-tullikomitean puolesta

Euroopan unionin puolesta            Korean tasavallan puolesta

-----------------------------------------            -------------------------------------------