Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kriittisiä raaka-aineita koskeva toimintasuunnitelma”

(2021/C 175/03)

Esittelijä: Isolde RIES (DE, PES) Saarlandin maapäivien ensimmäinen varapuhemies Viiteasiakirja: COM(2020) 474 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

korostaa, että nykyaikaiset yhteiskunnat ja taloudet eivät kykene toimimaan pidemmän päälle ilman luotettavaa, varmaa, kilpailukykyistä ja ympäristön kannalta järkevää raaka-aineiden saatavuutta. Kriittiset raaka-aineet ovat raaka-aineita, joilla on huomattava taloudellinen merkitys, mutta joiden turvattu ja jatkuva saatavuus Euroopan unionin sisäisistä lähteistä ei tällä hetkellä ole mahdollista.

2.

katsoo, että EU tarvitsee vahvan teollisen perustan, ja toteaa, että vähähiiliseen talouteen siirtymiseen liittyvistä velvoitteista ja lisääntyvästä digitalisaatiosta johtuen se on pitkälti riippuvainen asianmukaisesta raaka-aineiden saatavuudesta ja niiden tehokkaasta käytöstä ja kierrätyksestä.

3.

panee merkille, että Euroopan komission toteuttaman tutkimuksen (1) mukaan tällä hetkellä saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että strategisten teknologioiden ja alojen tarvitsemien kriittisten raaka-aineiden kysyntä kasvaa voimakkaasti vuosiin 2030 ja 2050 mennessä ja että sähköajoneuvojen akkuja ja energianvarastointilaitteita varten EU tarvitsisi vuonna 2030 jopa 18 kertaa enemmän litiumia ja viisi kertaa enemmän kobolttia ja vuonna 2050 lähes 60 kertaa enemmän litiumia ja 15 kertaa enemmän kobolttia kuin nykyisin.

4.

muistuttaa, että alle 5 prosenttia maailman kriittisistä raaka-aineista saadaan tai tuotetaan EU:ssa, kun taas EU:n teollisuuden osuus maailmanlaajuisesta kriittisten raaka-aineiden kulutuksesta on noin 20 prosenttia. EU on erityisen riippuvainen sellaisten kriittisten raaka-aineiden maahantuonnista, joilla on keskeinen rooli tulevaisuuden teknologioissa ja jotka – kuten harvinaiset metallit ja alkuaineet – ovat tärkeitä innovatiivisissa teknisissä sovelluksissa. Kriittisiä raaka-aineita tarvitaan näin ollen tuotantoon ja arvonlisäykseen aloilla, missä Euroopan talous pyrkii merkittävään maailmanlaajuiseen johtoasemaan. Tämä koskee esimerkiksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaista raaka-aineiden käyttöä, jotta voidaan siirtyä suunnitellusti turvalliseen, puhtaaseen ja kohtuuhintaiseen energiahuoltoon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian pohjalta, puhtaaseen ja kiertoperiaatetta paremmin noudattavaan talouteen sekä niiden käyttöön liikkuvuudessa ja rakentamisessa energia- ja resurssitehokkaammalla tavalla.

5.

toteaa, että raaka-aineala työllistää EU:ssa yhteensä noin 350 000 ihmistä ja että yli 30 miljoonaa työpaikkaa tuotantoketjun loppupään jalostusteollisuuteen kuuluvilla aloilla on riippuvaisia raaka-aineiden luotettavasta ja tasapuolisesta saatavuudesta.

6.

korostaa, että myös covid-19-kriisi on osoittanut, että EU on kriittisten raaka-aineiden osalta liian riippuvainen unionin ulkopuolisista toimittajista ja että toimitushäiriöt voivat vaikuttaa kielteisesti teollisuuden arvoketjuihin sekä muihin toimialoihin.

Vaikutukset teollisuuteen

7.

korostaa, että toimitusvarmuuden, energiasiirtymän ja digitaalitalouteen siirtymisen luotettavaksi toteuttamiseksi on vähennettävä kriittisiin raaka-aineisiin liittyvää liiallista riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista sekä parannettava kriittisten toimitusketjujen häiriönsietokykyä.

8.

panee merkille, että kriittisiä raaka-aineita tarvitaan ennen kaikkea monilla Euroopan keskeisillä ja tulevaisuuden kannalta merkittävillä teollisuudenaloilla, kuten ajoneuvo-, teräs-, ilmailu- ja IT-aloilla sekä terveydenhuollon ja uusiutuvan energian aloilla. Innovatiiviset tuotteet ja uudet teknologiat, kuten sähköinen liikkuvuus, digitalisointi, teollisuus 4.0 ja energiakäänne, muuttavat ja lisäävät raaka-aineiden tarvetta. Raaka-aineiden kysynnän maailmanlaajuiseen lisääntymiseen vaikuttavat myös väestönkasvu, teollistuminen sekä liikenne- ja energia-alojen asteittainen hiilestä irtautuminen.

9.

korostaa, että raaka-aineiden oikeudenmukaisella ja tasapuolisella saatavuudella, hyvällä toimitusvarmuudella sekä vakailla ja ennakoitavissa olevilla hinnoilla on keskeinen merkitys kehitysmahdollisuuksille, eurooppalaisen teollisuuden ja pk-yritysten kilpailukyvylle, innovoinnille ja teollisuuslaitosten säilyttämiselle EU:ssa.

10.

katsoo, että kriittisten raaka-aineiden kestävän saatavuuden turvaamiseksi ja riippuvuuden vähentämiseksi kolmansista maista ja raaka-aineiden tuonnista on sovellettava strategisempaa lähestymistapaa. Komitea korostaa, että tämä vaatii monipuolisten arvoketjujen rakentamista, raaka-aineisiin liittyvän riippuvuuden vähentämistä, kiertotalouden vahvistamista, vaihtoehtoisia ratkaisuja koskevan innovoinnin tukemista sekä vihreämpien ja sosiaalisesti vastuullisempien tasapuolisten toimintaedellytysten takaamista globaaleilla markkinoilla.

11.

pitää myönteisenä Euroopan komission julkaisemaa kriittisiä raaka-aineita koskevaa toimintasuunnitelmaa ja ensimmäistä strategista ennakointiraporttia, jonka mukaan EU:n riippuvuus kriittisten raaka-aineiden tuonnista on strateginen heikkous.

12.

tukee toimintasuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita, joita ovat häiriönsietokykyisempien teollisuuden arvoketjujen kehittäminen EU:ssa, riippuvuuden vähentäminen kriittisisistä raaka-aineista kiertoon perustuvan luonnonvarojen käytön, kestävien tuotteiden ja innovoinnin avulla, EU:n sisäisen raaka-aineiden hankinnan vahvistaminen, kolmansista maista tehtävien hankintojen monipuolistaminen sekä kansainvälisen kaupan vääristymien poistaminen WTO:n sääntöjen mukaisesti.

13.

painottaa, että eri alueiden riippuvuus kriittisistä raaka-aineista vaihtelee, ja kehottaa siksi tunnistamaan alueelliset riippuvuudet kriittisistä raaka-aineista sekä määrittämään näistä johtuvat alueellisesti vaadittavat toimenpiteet kestävien ja innovatiivisten arvoketjujen rakentamiseksi.

14.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on toimintasuunnitelmassa merkittävä rooli hyväksynnän saamisessa EU:n raaka-ainestrategiaan liittyville tavoitteille ja eri teollisuusprojekteille.

15.

on sitä mieltä, että – ottaen huomioon EU:n luokituskriteerien soveltamisalan mahdollinen laajentaminen siihen vielä kuulumattomille talouden aloille – raaka-aineiden louhintaan, talteenottoon ja jalostukseen sovellettavien kriteerien tulisi perustua elinkaariarviointiin resurssikierron (kehdosta kehtoon -lähestymistavan) ja sosioekonomisten näkökohtien pohjalta. Lisäksi yritystä arvioitaessa olisi tehtävä ero olemassa oleviin tuotantolaitoksiin ja uusiin tuotantolaitoksiin tehtävien investointien välillä sen välttämiseksi, että vain harvat investoinnit luokiteltaisiin kestäväpohjaisiksi ja että näin lisättäisiin talouden välttämättömän muutoksen rahoituskustannuksia.

Teollisuuden arvoketjujen turvaaminen EU:ssa

16.

kehottaa puuttumaan nykyisten raaka-aineiden toimitusketjujen puutteisiin ja haavoittuvuuteen strategista toimintamallia soveltamalla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi asianmukaisten varastojen ylläpitämistä odottamattomien tuotanto- ja toimitushäiriöiden ehkäisemiseksi. Lisäksi strategiseen kehittämiseen kohdistuvien investointien edistämiseksi tarvitaan vaihtoehtoisia toimituslähteitä häiriötapausten varalta sekä tiiviimpiä kumppanuuksia kriittisten raaka-aineiden alan toimijoiden ja toimitusketjun loppupään käyttäjäsektorien välillä.

17.

pitää myönteisenä, että Euroopan komissio on uudessa kriittisten raaka-aineiden luettelossaan jälleen vahvistanut koksihiilen aseman yhtenä terästeollisuuden tärkeimmistä raaka-aineista. Komitea toteaa, että tämän raaka-aineen käyttö terästeollisuudessa on välttämätöntä niin kauan kuin ei ole tarjolla muita teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joiden laaja käyttöönotto olisi mahdollista. AK kehottaa lisäksi komissiota arvioimaan mahdollisuutta sisällyttää kuumabriketöity rauta (HBI, hot briquetted iron) ja suorapelkistetty rauta (DRI, direct reduced iron) EU:n kriittisten raaka-aineiden luetteloon, kun otetaan huomioon vetymetallurgian kehitysmahdollisuudet.

18.

kannattaa teollisia alliansseja, kuten EU:n akkualan yhteenliittymää, jonka avulla on pyritty hankkimaan mittavia julkisia ja yksityisiä investointeja Euroopan litiumin tarpeen mahdollisimman laajamittaiseksi kattamiseksi. Komitea kehottaa tukemaan myös edistyksellisiä raaka-aineteollisuuden alliansseja.

19.

tukee erityisesti uutta eurooppalaista raaka-aineallianssia, joka pyrkii vahvistamaan EU:n häiriönsietokykyä harvinaisten maametallien ja magneettien koko arvoketjussa. Komitea pitää myönteisenä, että allianssi on avoinna kaikille sidosryhmille, myös alueille, ja että alueiden komitea sai kutsun osallistua allianssin avajaistilaisuuteen (2).

20.

suhtautuu myönteisesti Euroopan investointipankin viimeaikaiseen ilmoitukseen taloudellisen tuen myöntämisestä projekteille, joilla pyritään turvaamaan vähähiilisempien prosessien tarvitsemien kriittisten raaka-aineiden saatavuus.

21.

kehottaa varmistamaan, että nämä projektit eivät vääristä kilpailua, että ne ovat resurssitehokkaita ja kestäviä ja että ne edistävät EU:n strategista häiriönsietokykyä.

Raaka-aineiden kierrätys ja korvaaminen

22.

toteaa, että unionin alueella saatavilla olevia kriittisiä raaka-aineita ei hyödynnetä riittävästi ja että EU:n jäsenvaltioiden jalostus-, kierrätys-, puhdistus- ja erottelukapasiteetti ei toistaiseksi ole ollut riittävää.

23.

korostaa, että kulutuksen vähentämisen, jätteen syntymisen ehkäisemisen ja kierrätyksen on oltava keskeisiä tekijöitä resurssitehokkaaseen talouteen siirtymisessä. Komitea kehottaa viestimään kuluttajille avoimesti ja riittävästi nykyisen yltäkylläisyyden ja poisheittämisen leimaaman yhteiskuntamme raaka-ainetilanteesta sekä kierrätysteollisuuden markkinaolosuhteista. Kuluttajilla on kuitenkin vain toissijainen vastuu helposti kierrätettävien tuotteiden edistämisestä ja kulutuksen vähentämisestä. Ensisijainen vastuu kuuluu ennen kaikkea tuottajille, ja vaatimusten on näin ollen velvoitettava niitä. Unionissa valmistettujen tuotteiden osalta vaatimukset on asetettava koskemaan valmistajia, ja vastaavia vaatimuksia on sovellettava myös EU:n markkinoille tuotaviin tuotteisiin.

24.

painottaa raaka-ainetuotantoon ja raaka-aineiden käytön tehokkuuteen liittyvän käytännönläheisen ja hyödynnettävissä olevan tutkimuksen merkitystä.

25.

kehottaa yleisesti lisäämään raaka-ainetuotantoon ja kiertotalouteen ja myös keskeisenä alana olevaan metallurgiaan liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan kestävää tukemista. Komitea kehottaa uusia materiaaleja kehitettäessä asettamaan vastedes aina yhdeksi tutkimusrahoituksen kriteeriksi niiden kierrätettävyyden.

26.

muistuttaa, että samalla olisi pyrittävä kestäväpohjaisen rakentamisen periaatteen (ekologisen suunnittelun) avulla merkittävästi pidentämään sellaisten tuotteiden elinkaarta ja korjauksen helppoutta, joiden valmistus edellyttää kriittisten raaka-aineiden käyttöä, ja että kriittisiä raaka-aineita olisi pyrittävä korvaamaan helpommin saatavilla olevilla raaka-aineilla erityisesti silloin, kun tekninen kehitys ja suunniteltu vanheneminen rajoittavat niiden käyttöikää. Komitea kehottaa päivittämään CE-merkintää koskevat vaatimukset kunnianhimoisilla kierrätettävyyskriteereillä tuotteille, jotka sisältävät kriittisiä raaka-aineita.

27.

huomauttaa, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan hyödyntää Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa, Euroopan aluekehitysrahastoa sekä kansallisia tutkimus- ja kehittämisohjelmia. Tässä yhteydessä on esimerkiksi laadittu strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma eurooppalaista kiertotaloutta varten (CICERONE, Circular economy platform for European priorities strategic agenda), ja eurooppalaiset kaivos- ja metalliteollisuusalueet ovat MIREU-hankkeen (Mining and Metallurgy Regions of EU) avulla edistäneet verkottumistaan sekä vahvistaneet ja priorisoineet raaka-aineiden varmistamista.

28.

katsoo, että kuluttajille olisi tiedotettava jatkuvasti halpojen ja huonolaatuisten kotitaloustavaroiden ostamisen ja korvaamisen ulkoisvaikutuksista. Asteittainen paluu huolto- ja korjauskulttuuriin voisi luoda uusia työpaikkoja, joita ei voida siirtää ulkomaille.

29.

toteaa, että monissa tapauksissa se, mikä Euroopassa määritellään ”jätteeksi” kätkee sisäänsä monia arvokkaita luonnonvaroja ja kriittisiä raaka-aineita. Komitea viittaa tässä yhteydessä hiljattain hyväksyttyyn AK:n lausuntoon aiheesta ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma” (3).

30.

toteaa, että ensiöraaka-aineiden ja kriittisten raaka-aineiden käytön vähentämiseksi kierrätettyjä raaka-aineita on hyödynnettävä huomattavasti aiempaa enemmän. Komitea kehottaa Euroopan komissiota tutkimaan kilpailusääntöjen mukaisia kriteerejä, joiden mukaan merkittävä osa uusista tuotteista olisi mahdollisuuksien mukaan valmistettava kierrätysmateriaalista, ja suosittelee ottamaan nämä kriteerit huomioon keskeisiä tuotteiden arvoketjuja koskevassa lähestymistavassa (4).

31.

kehottaa tutkimaan kriittisten raaka-aineiden talteenottoa kaupunkien jätteistä niiden mahdollisen uudelleenkäytettävyyden ja taloudellisen toteutettavuuden kannalta ja lisäämään tätä talteenottoa teknisten ja taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti uusiutuvissa energialähteissä tai innovatiivisissa teknisissä sovelluksissa tarvittavia raaka-aineita, kuten harvinaisia maametalleja, galliumia ja indiumia, kierrätetään vain hyvin vähän tai ei ollenkaan, koska kierrätys on tähän asti ollut teknisesti ja taloudellisesti suhteettoman työlästä. Komitea korostaa myös, että on tärkeää edistää tehokasta energian talteenottoa sekä metallien ja suolojen hyödyntämistä jätteistä, joita ei epäpuhtauksien, materiaaliväsymyksen ja kompleksisten materiaalien vuoksi voida muutoin kierrättää. Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden julkisine tutkimuslaitoksineen sekä yritysten on siis toteutettava alalla lisätutkimusta ja mahdollistettava tulosten hyödyntäminen, jotta estetään arvokkaiden raaka-aineiden joutuminen kaatopaikalle.

32.

toteaa, että EU:sta viedään merkittäviä määriä jätteitä ja metalliromua, vaikka ne voitaisiin mahdollisesti kierrättää uusioraaka-aineiksi EU:n sisällä. Komitea kehottaa siksi vahvistamaan tuntuvasti kierrätyskapasiteettia EU:ssa, erityisesti kun otetaan huomioon toisinaan katastrofaaliset ympäristövahingot, jotka johtuvat jätteiden ja metalliromun viennistä kehitysmaihin ja nopeasti kehittyvän talouden maihin, joiden kierrätyskapasiteetti on riittämätön.

33.

panee merkille, että tällä hetkellä raaka-aineiden osuutta kaatopaikalla olevista mineraalijätteistä ei ole tilastoitu. Siksi Euroopan komissiota kehotetaan jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien tuella arvioimaan ja kartoittamaan ”varastossa” olevien raaka-aineiden määrää.

34.

korostaa, että tuottajilla on tärkeä rooli siirryttäessä kohti kiertotaloutta. Niiden on kehitettävä innovatiivisia tuotteita, jotka mahdollistavat raaka-aineiden erottelun, jotka ovat ympäristöä säästäviä ja joiden tuotannossa käytetään mahdollisimman vähän fossiilisia ensiöraaka-aineita. Tuottajien on myös tarkistettava nykyisiä liiketoimintamalleja, jotta ne ohjaisivat resurssien käytön vähentämiseen. Komitea huomauttaa, että samanaikaisesti myös valtiolla on omat tehtävänsä, joihin kuuluvat muun muassa asianmukaisten toimintaolosuhteiden ja niihin liittyvien oikeussääntöjen luominen sekä taloudellisten kannustinten tarjoaminen.

Raaka-aineiden kestävän hankinnan ja jalostuksen vahvistaminen EU:ssa

35.

korostaa, että EU:n on pitkällä aikavälillä mahdollisuuksien mukaan pyrittävä turvaamaan raaka-aineiden saatavuus myös omista lähteistään sekä luotava tulevaisuuteen suuntautuneita kehitysstrategioita, joihin sisältyy kriittisten raaka-aineiden hyödyntämiseen ja jalostukseen liittyvän kapasiteetin lisääminen EU:ssa sekä kestävän rahoitusmallin kehittäminen nykyisen kaivostoiminnan muuntamiseksi, jotta voidaan louhia kriittisiä raaka-aineita.

36.

korostaa, että EU:n sisäisen raaka-ainetuotannon vahvistamisessa on noudatettava korkeita ja hyväksi havaittuja ympäristö- ja työsuojelunormeja. Komitea muistuttaa, että EU:n projekteissa on jo otettu huomioon asiankuuluvat parhaita käytäntöjä koskevat esimerkit, mutta ne eivät yleisesti ottaen ole vielä johtaneet raaka-aineiden saannin ja jalostuksen vahvistamiseen tähtäävien investointihankkeiden selkeään lisääntymiseen. Kriittisten raaka-aineiden saanti taloutta varten omista lähteistä edellyttää entisen ja nykyisen kaivostoiminnan ohella kuitenkin myös uutta kaivostoimintaa.

37.

pahoittelee tätä taustaa vasten, ettei yritystoiminnassa vielä sovelleta selvästi enemmän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksia raaka-aineiden saamiseksi ja jalostamiseksi, ja painottaa, että uuden kaivostoiminnan, jota tarvitaan huipputeknologian edellyttämien raaka-aineiden saantia varten, on EU:ssa perustuttava innovatiiviseen ja vähävaikutteiseen kaivostoimintaan tähtäävien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksiin. Komitea on tässä yhteydessä tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio aikoo vuodesta 2021 edistää Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa ympäristövaikutusten vähentämistä, ja kehottaa ottamaan tähän liittyen erityisesti huomioon vesihuollon ja ympäristön ennallistamisen.

38.

korostaa, että kaivoslupiin on ympäristö- ja työsuojelunormien lisäksi sisällyttävä ratkaisuja myös menetetyn ympäristö- ja virkistysarvon korvaamiseksi, jotta kaivosalueita voidaan kaivostoiminnan aikana ja sen päätyttyä käyttää edelleen virkistyskäyttöön tai muihin paikallisyhteisön kannalta tärkeisiin tarkoituksiin.

39.

huomauttaa, että alueilla on asiaa koskevan kokemuksensa takia tässä merkittävä rooli. Komitea panee merkille, että akkujen tuotantoon tarvittavia raaka-aineresursseja esiintyy EU:ssa monien kivihiilialueiden lisäksi myös muilla alueilla, ja että kaivosjäte sisältää usein paljon kriittisiä raaka-aineita. Komitea kehottaakin tutkimaan mahdollisuutta hyödyntää raaka-ainetuotantotarkoituksiin sellaisia lakkautettuja tai uusia kaivoksia ja avokaivoksia, joissa esiintyy kriittisiä raaka-aineita. AK toteaa, että näiden raaka-aineiden tuotanto voisi tarjota uusia työpaikkoja entisillä ja nykyisillä kaivosalueilla.

40.

korostaa, että EU:n entisillä ja tällä hetkellä toiminnassa olevilla kaivosalueilla on olemassa huomattavaa ammatillista taitotietoa. Tämä kokemus ja asiantuntemus olisi välitettävä uudelle työntekijäsukupolvelle, ja ammattitaitoisen työvoiman osaamista olisi vahvistettava kohdistetuilla koulutus- ja täydennyskoulutustoimenpiteillä.

41.

korostaa, että raaka-ainevarantojen hyödyntäminen ja uusien kaivosten ja avokaivosten perustaminen voi vähentää EU:n riippuvuutta kolmansista maista, mutta että tähän vaadittava etsintä- ja louhintatyö kilpailee EU:n sisällä usein muiden maankäyttömahdollisuuksien kanssa ja että sen takia niihin sovelletaan aluesuunnitteluun liittyviä rajoituksia. Tämän vuoksi komitea pitää tärkeänä, että raaka-aineiden saatavuuden turvaamiseksi maankäyttöön liittyvät ristiriidat ratkaistaan mahdollisimman sovinnollisesti.

42.

toteaa, että monissa EU-maissa kaivoshankkeet kohtaavat yhä enemmän yleistä vastustusta ja että alan ponnisteluja ekologisen jalanjälkensä pienentämiseksi ei toistaiseksi ole tunnustettu riittävällä tavalla. Tästä syystä Euroopan unionia, jäsenvaltioita, alueita ja kuntia kehotetaan lisäämään avointa ja aktiivista viestintää uusien ja uudelleen käyttöönotettujen kaivosten ja avokaivosten hyödyistä ja haitoista sekä varmistamaan kaikkien asiaan kuuluvien sidosryhmien osallistuminen, jotta tätä kautta hankkeille voitaisiin saada kansalaisyhteiskunnan hyväksyntä ja tuki.

43.

huomauttaa, että kaivosten ja avokaivosten uudelleenkäyttöönottamiseen ja perustamiseen liittyy merkittäviä investointi- ja käyttökustannuksia muun muassa EU:n tiukkojen ympäristö- ja turvallisuusnormien vuoksi, mikä on taloudellinen haitta eurooppalaisille kaivosalueille muuhun maailmaan nähden. Komitea kehottaakin Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita arvioimaan, voidaanko tällaisille hankkeille myöntää taloudellista tukea EU-varoista tai nykyisten valtiontukisäätöjen perusteella ja missä mittakaavassa tukea voitaisiin myöntää.

44.

korostaa, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tarkoituksena on auttaa lievittämään ilmastoneutraaliuteen siirtymisen sosioekonomista vaikutusta kivihiilialueilla ja hiili-intensiivisillä alueilla ja tukea alueiden talouden monipuolistamista muun muassa kiertotalouteen tehtävien investointien avulla. Myös InvestEU:hun kuuluva kestävän infrastruktuurin väline voisi tukea kriittisten raaka-aineiden alueellista kehittämistä.

45.

kehottaa edistämään tiettyjen kriittisten raaka-aineiden, kuten litiumin, työstämiseen tai jalostamiseen vaadittavan riittävän ammatillisen osaamisen luomista ja hyödyntämistä. Komitea katsoo, että Euroopan unionin, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten on aktiivisesti edistettävä tällaisten valmiuksien luomista ja edelleen kehittämistä.

46.

kehottaa tekemään tiiviimpää yhteistyötä asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa etsinnän, louhinnan, jakelun, jalostuksen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen aloilla. Alue- ja paikallisviranomaisilla on tässä yhteydessä keskeinen rooli.

47.

korostaa, että jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten raaka-ainestrategioilla ja -suunnitelmilla voi olla suuri merkitys EU:n sisäisen raaka-aineiden saatavuuden turvaamiselle.

48.

toteaa, että kriittisten raaka-aineiden alan uusi, innovatiivinen, hyväksytty, turvallinen ja ympäristömyönteinen kaivostoiminta EU:ssa edellyttää oikeusvarmuuteen perustuvia lupia. Komitea kehottaa muodostamaan, organisoimaan ja varustamaan toimivaltaiset valtiolliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset ja elimet velvoitteidensa ja tehtäviensä lisääntyvän merkityksen mukaisesti, jotta avoimia, tehokkaita ja yhteisesti sovittuja hallinnollisia menettelyjä noudattamalla mahdollistetaan EU:n alueella tapahtuva raaka-ainetuotanto.

Alueellinen yhteistyö

49.

korostaa kansallisten ja alueellisten raaka-aineklusterien tukemisen merkitystä EU:n kestävälle ja myös uutta kaivosteknologiaa käyttävälle raaka-ainetuotannolle, sillä ne kokoavat yhteen teollisuuden, kaivosviranomaiset, geologiset tutkimuslaitokset, tuotantoketjun alku- ja loppupään palveluntarjoajat, laitevalmistajat, raaka-aineiden tuotanto- ja jalostusyhtiöt sekä kuljetusalan ja työmarkkinaosapuolet.

50.

pitää välttämättömänä, että paikallisella, alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla tehdään yhteistyötä paikallisiin vaikutuksiin puuttumiseksi ja vaadittujen investointitarpeiden kattamiseksi.

51.

kehottaa edistämään verkostoitumista kriittisistä raaka-aineista erityisen riippuvaisten Euroopan alueiden välillä, jotta voidaan löytää yhteisiä ratkaisuja ja taata alueiden aktiivinen rooli eurooppalaisessa raaka-aineallianssissa.

Raaka-aineiden hankinta kolmansista valtioista

52.

toteaa, että kaikista ponnisteluista huolimatta EU on vastaisuudessakin riippuvainen kolmansista valtioista tuotavista kriittisistä raaka-aineista. Komitea huomauttaa, että tällä hetkellä lukuisat valtiot käyvät rajua kilpailua kriittisistä raaka-aineista.

53.

korostaa, että raaka-ainekaupassa esiintyy yhä enemmän kaupan rajoituksia ja kilpailun vääristymiä. Komitea kehottaa komissiota jatkuvasti valvomaan vienti- ja tuontirajoituksia ja tuomaan niitä esille alueellisissa sekä kahden- ja monenvälisissä kokouksissa. AK katsoo, että raaka-aineita ja erityisesti kriittisiä raaka-aineita koskevia ulkomaankauppaa vääristäviä toimenpiteitä on arvioitava laajasti ja että tarvittaessa on ryhdyttävä Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukaisiin oikeudellisiin jatkotoimiin.

54.

katsoo, että teollisuus- ja energiapolitiikan ja kansainvälisen kaupan lisäksi diplomaattisin keinoin toteutettavalla raaka-ainepolitiikalla on EU:lle yleisestikin suuri merkitys, sillä se sivuaa myös erilaisia sisä-, ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä.

55.

toteaa, että EU:n taloudelliselle ja rahoitukselliselle häiriönsietokyvylle olisi eduksi, jos kriittisten raaka-aineiden kaupassa käytettäisiin euroa, sillä tämä vähentäisi hintojen vaihtelua sekä EU:n tuojien ja kolmansien maiden viejien riippuvuutta Yhdysvaltain dollariin perustuvista rahoitusmarkkinoista. Komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään painokkaammin euron käyttöä raaka-ainekaupassa.

56.

kehottaa EU:ta luomaan lisää strategisia kumppanuuksia sellaisten kolmansien valtioiden kanssa, joilla on runsaasti luonnonvaroja. Komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdottamaan lähestymistapaan, jossa ennen pilottikumppanuushankkeiden käynnistämistä vuonna 2021 keskustellaan ensin prioriteeteista jäsenvaltioiden ja teollisuuden kanssa myös kyseisissä maissa, sillä niillä on paikallista asiantuntemusta ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjen verkosto.

57.

korostaa, että yhteistyön lisääminen strategisten kumppaneiden kanssa on yhdistettävä vastuullisiin hankintoihin. Jos suuri osa tarjonnasta keskittyy sosiaalisilta ja ympäristönormeiltaan alhaisempiin maihin, tämä ei ainoastaan vaaranna toimitusvarmuutta vaan saattaa myös pahentaa sosiaalisia ja ympäristöongelmia. Sen takia on ensiksi pyrittävä luomaan WTO:n tason kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on saavuttaa korkea läpinäkyvyystaso sekä toimitus- ja jakeluketjujen perusteellinen jäljitettävyys kolmansissa maista tapahtuvassa raaka-ainetuotannossa sovellettavien sosiaalisten ja ympäristönormien osalta. Tämän jälkeen olisi mahdollisimman pian neuvoteltava näiden normien järjestelmällisestä parantamisesta, niin kuin EU:n nykyisissä vapaakauppasopimuksissakin on tehty. Komitea on tyytyväinen 1. tammikuuta 2021 voimaan tulleeseen, konfliktialueilta tuotuja mineraaleja koskevaan asetukseen ja kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman nopeasti tasapainoisen ehdotuksen huolellisuusvelvoitteista toimitusketjuissa.

58.

painottaa, että yksittäisille yrityksille on yhä vaikeampaa hankkia raaka-aineita vakiintuneilla toimittajamarkkinoilla, sillä ne joutuvat kilpailemaan kysynnältään suurten markkinoiden (erityisesti Kiinan) kanssa. Komitea kehottaa tukemaan kohdistetusti yrittäjien yhteenliittymiä, esimerkiksi hankintayhtymiä.

---

(1)  Critical Raw Materials for Strategic Technologies and Sectors in the EU – A Foresight Study: https://ec.europa.eu/docsroom/documents/42881.

(2)  Eurooppalaisen raaka-aineallianssin verkkosivut ja liittymislomake: https://erma.eu/about-us/join-erma/.

(3)  AK:n lausunto ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma” (EUVL C 440, 18.12.2020, s. 107).

(4)  AK:n lausunto ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma” (EUVL C 440, 18.12.2020, s. 107).