Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta: ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset alueisiin – Euroopan vihreän kehityksen ohjelman arviointi”

(2021/C 37/07)

Esittelijä: Andries GRYFFROY (BE, EA), Flaamilaisen parlamentin jäsen Viiteasiakirja: Puheenjohtajavaltion lausuntopyyntö – työjärjestyksen 41 artiklan b kohdan i alakohta

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon suunnittelu kaikilla tasoilla keskeisenä välineenä vihreään elpymiseen edettäessä kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa

1.

huomauttaa, että YK:n kehitysohjelman UNDP:n arvioiden mukaan paikallis- ja alueviranomaiset toteuttavat yli 70 prosenttia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja jopa 90 prosenttia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävistä toimista ja että paikallis- ja alueviranomaiset panevat täytäntöön 70 prosenttia kaikesta EU:n lainsäädännöstä. Niiden vastuulla on kolmannes julkisista menoista ja kaksi kolmannesta julkisista investoinneista. Näin ollen ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevaan tavoitteeseen sekä alueellisen selviytymis- ja palautumiskyvyn parantamistavoitteeseen on pyrittävä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ja näiden tuella.

2.

korostaa, että vihreän kehityksen ohjelma on keskeinen väline, jonka avulla EU voi saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteet, panna täytäntöön YK:n vahvistaman kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteet kaikilta osin sekä antaa kunnianhimoisen panoksen vuoden 2020 jälkeiseen maailmanlaajuiseen biodiversiteettikehykseen (1). Komitea painottaa, että on tärkeää omaksua uudet vuoteen 2030 asetettavat tavoitteet maapallon lämpötilan nousun pitämiseksi selvästi alle 2 celsiusasteessa esiteollisen aikakauden tasosta mitattuna ja jatkaa toimia lämpötilan kohoamisen rajoittamiseksi vielä enemmän eli 1,5 celsiusasteeseen, kuten Pariisin sopimuksessa todetaan. Komitea korostaa, että saavutettavissa tavoitteissa olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion oikeus määritellä oma energialähteiden yhdistelmänsä omien erityispiirteidensä ja olosuhteidensa mukaisesti ja teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen. Se muistuttaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin Euroopan alueisiin ja että sillä on laajoja vaikutuksia terveyteen, ympäristöön ja talouteen. Nämä seuraukset voivat kuitenkin olla erilaisia eri alueilla ja vaativat kiireellisiä ja muutosvoimaisia toimia haasteiden muokkaamiseksi mahdollisuuksiksi.

3.

korostaa, että vihreän kehityksen ohjelma tarjoaa korvaamattoman tilaisuuden edistää kestäviä, resurssitehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja paikallisessa ja alueellisessa kestävässä kehityksessä. Se voi auttaa turvaamaan kestävämmän, kilpailu- ja selviytymiskykyisemmän talouden Euroopassa ja tarjota inspiraatiota, johtajuutta ja globaalin mallin ilmastoneutraaliuden ja vihreän elpymisen saavuttamiseksi.

4.

katsoo, että vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon onnistumisen varmistamiseksi toimet on määriteltävä alhaalta ylöspäin suuntautuvan tarkastelutavan mukaisesti ja jaettava oikeudenmukaisesti EU:n eri alueilla toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen ja että samalla on jätettävä tarvittavassa määrin joustavuutta niiden kustannustehokkuuden varmistamiseksi.

5.

huomauttaa, että covid-19-kriisi on osoittanut yhteiskuntiemme haavoittuvuuden ja tarpeen parantaa niiden kykyä kestää taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä häiriöitä. Komitea toteaa jälleen, että Euroopan unionin uudella elpymisvälineellä on keskeinen rooli EU:n elpymisen tukemisessa samalla kun valmistellaan vihreämpää ja oikeudenmukaista siirtymää ja kestävämmällä pohjalla olevaa tulevaisuutta.

6.

kehottaa tunnustamaan monitasoisen hallinnon merkityksen, jotta vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet pystytään yhdistämään tehokkaasti Euroopan vihreään elpymiseen. Komitea korostaa, että vihreän kehityksen ohjelman kattamat lukuisat aiheet tarjoavat hedelmällisen perustan uusien ja olemassa olevien suunnitelmien yhdentämiselle eri aloilla sekä sellaisten toimenpiteiden suunnittelulle ja edistämiselle, joilla voidaan hyödyntää paikallisten olosuhteiden edellyttämiä seikkoja ja lisäarvoa ja täydentää valtiollisia toimia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

7.

korostaa, että kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat tarjoavat korvaamattoman tilaisuuden edistää monitasoista hallintoa. Näitä toimia on tuettava asianmukaisilla sääntelykehyksillä ja resursseilla ottamalla paikallis- ja alueviranomaiset kaikilta osin mukaan suunnitelmien määrittelyyn ja täytäntöönpanoon ja antamalla niille suora mahdollisuus hyödyntää EU:n rahastovaroja.

8.

palauttaa mieliin Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) analyysin, joka osoittaa, että EU:n ympäristölainsäädännön puutteellinen täytäntöönpano johtuu useimmiten paikallisten, alueellisten ja valtiollisten viranomaisten välisen koordinoinnin tehottomuudesta, jota pahentavat hallinnollisten valmiuksien ja rahoituksen puute, tietämyksen ja tietojen niukkuus, riittämättömät säännösten noudattamisen varmistusmekanismit ja politiikan puutteellinen yhdentäminen. Komitea kehottaakin vahvistamaan järjestelmällisesti vertikaalista yhdentymistä, jotta voidaan korjata kunnianhimoisten tavoitteiden puutteita, yhdenmukaistaa täytäntöönpanon aikatauluja ja investointien painopisteitä, rajoittaa toimenpiteiden päällekkäisyyttä, ristiriitaisia tai toisistaan irrallisia prosesseja sekä korjata nykyisen toimintapolitiikan ja lainsäädännön puutteet (2).

9.

korostaa, että vaikka energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetussa asetuksessa jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia kannustetaan voimakkaasti jatkuvaan vuoropuheluun, esimerkiksi kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että järjestelmällinen sitouttamis- ja kuulemisprosessi eri hallintotasoilla voi olla haasteellinen tehtävä (3). Komitea katsoo, että tätä monitasoista ilmasto- ja energiavuoropuhelua olisi edistettävä entisestään ja ulotettava se kaikille vihreän kehityksen ohjelman aloille, jotta voidaan taata johdonmukaisuus, jota tarvitaan resurssien, sitoumusten ja suunnitelmien asianmukaiseksi hyödyntämiseksi. Komitea toistaa valmiutensa perustaa pysyvä monitasoinen vihreän kehityksen ohjelman vuoropuhelufoorumi monitasoisen ilmasto- ja energiavuoropuhelun esimerkin mukaisesti. Se korostaa, että kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien kehittämisessä tulisi taata alhaalta ylöspäin suuntautuva toimintamalli ja paikallis- ja alueviranomaisten pakollisten kuulemisten järjestäminen, jotta voidaan varmistaa vihreän kehityksen ohjelman toimintapolitiikkojen valtavirtaistaminen koordinoidulla ja tehokkaalla tavalla (4). Komitea kehottaa Euroopan komissiota hyödyntämään myös AK:n alueellisten keskusten verkoston kautta saatuja kokemuksia täytäntöönpanosta.

10.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten strateginen panos on ratkaisevan tärkeä, jotta varmistetaan haittavaikutusten välttämisen periaatteen noudattaminen, kun vihreän kehityksen sopimuksesta tehdään paikallisten ja alueellisten tarpeiden ja kestävyysperiaatteiden mukainen, oikeudenmukainen työpaikkoja luova moottori. Komitea on tyytyväinen luonnokseen uudeksi Leipzigin peruskirjaksi, jossa korostetaan paikallis- ja alueviranomaisten muutosvoimaa ja kehotetaan ottamaan käyttöön integroituja kaupunkisuunnitteluprosesseja, joita koordinoidaan yhdennetyillä, paikkalähtöisillä, monitasoisilla ja osallistavilla toimintatavoilla, kuten yhdennetyillä alueellisilla investoinneilla. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota lisäämään poliittista sitoutumistaan EU:n kaupunkiagendaan ja nivomaan sen vihreän kehityksen ohjelmaan ja digitaalialoitteisiin (5).

11.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on parhaat edellytykset sitouttaa yhteisönsä, houkutella yksityisiä sijoittajia ja toteuttaa kunnianhimoisia ja oikea-aikaisia toimia sekä toimia niin hallinnoijina kuin palveluntarjoajina. Ne voivat omaksua kokonaisvaltaisia paikallisia vihreän kehityksen ohjelmia, joissa otetaan huomioon erilaiset paikalliset taloudelliset, sosiaaliset, maantieteelliset ja ympäristöön liittyvät olosuhteet.

12.

kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita antamaan paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuden toimia keskeisinä kumppaneina EU:n pyrkiessä kohti ilmastoneutraaliutta tukemalla paikallista ja alueellista sitoumusta kehittää muun muassa Mannheimin viestissä mainitun kaltaisia paikallisia vihreän kehityksen ohjelmia ja panna täytäntöön paikkalähtöisiä ilmastosopimuksia ja sellaisia ilmastosopimuksia (6), jotka on suunniteltu yhteistyössä kansalaisten ja keskeisten sidosryhmien, kuten yritysten, teollisuuden sekä tutkimuksen ja innovoinnin alojen kanssa.

13.

ehdottaa Euroopan komissiolle yhteistyötä, jotta voidaan ottaa käyttöön Euroopan alueellinen tulostaulu, johon sisältyy selkeät, kohdennetut ja käyttäjäystävälliset indikaattorit vihreän kehityksen ohjelman vaikutusten mittaamiseksi ja seuraamiseksi aluetasolla (NUTS 2) koordinoidusti kahdeksannessa ympäristöalan toimintaohjelmassa kaavaillun seurantajärjestelmän kanssa. Koska EU:n alueilla on hyvin erilaiset lähtökohdat ja kehityspolut, tulostaulun avulla voitaisiin antaa näyttöä vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä, kartoittaa mahdollisia esteitä, ehdottaa ratkaisuja kehityksessä jälkeen jääneille alueille ja jakaa edelläkävijöiden hyviä käytäntöjä. Yhteinen tutkimuskeskus voisi tarjota Euroopan komissiolle ja Euroopan alueiden komitealle metodologista tukea tällaisen tulostaulun kehittämiseksi yksissä tuumin Euroopan ympäristökeskuksen kaltaisten asiaankuuluvien laitosten ja elinten kanssa.

14.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen laatia eurooppalainen ilmastosopimus, jolla pyritään saamaan kansalaiset ja heidän yhteisönsä mukaan konkreettisten ilmasto- ja ympäristötoimien suunnitteluun ruohonjuuritasolla. Komitea toistaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat valmiita tekemään yhteistyötä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ilmastosopimuksen puitteissa ilmastoneutraaliutta ja YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevien päämäärien saavuttamiseksi yhdessä (7). Komitea katsoo, että valmiuksien kehittämistoimien olisi liityttävä rahoitusvälineeseen, jotta voidaan varmistaa, että kuntien ja alueiden kaavailemat suunnitelmat ja toimet voidaan panna täytäntöön.

Globaalien ratkaisujen tarjoaminen panemalla vihreän kehityksen ohjelma täytäntöön paikallisesti alue- ja paikallistasolla

15.

korostaa, että vihreän kehityksen ohjelmalla on mahdollista luoda vahvempi, kestävämpi ja osallistavampi Eurooppa vain, jos sillä varmistetaan sekä horisontaalinen että vertikaalinen yhdentyminen kaikilla julkisen vallan tasoilla ja jos ihmiset sitoutuvat energiasiirtymään. Komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan paikallis- ja alueviranomaisten roolin lähimpinä liittolaisinaan tässä prosessissa sekä täytäntöönpanokumppaneina että sääntely-, finanssi- ja rahoituskehysten määrittelyprosessin kautta kaikilla tasoilla (todellisen) monitasoisen hallintojärjestelmän mukaisesti.

16.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat etuoikeutetussa asemassa tehdessään yhteistyötä suoraan ihmisten kanssa ja edistäessään kansalaisten käyttäytymisen ohjaamista kohti kestävämpiä kulutusmalleja, mikä antaa niille mahdollisuuden löytää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ja toimia elävinä laboratorioina uusien ideoiden ja tietämyksen hankkimiseksi (8) ja edistää kunnianhimoisten mutta realististen tavoitteiden omaksumista sisällyttämällä ne edustamansa yhteisön toimenpiteisiin, palveluihin ja painopisteisiin. Komitea korostaa paikallis- ja alueviranomaisten vastuuta ilmastotoimien toteuttamisessa ja tarvetta tehostaa viestintää ja valistusta ilmastoasioissa, sillä ne ovat välttämättömiä välineitä, jotta ihmisten vaikutusmahdollisuuksia pystytään lisäämään ja jotta heistä voi tulla tietoisia toimijoita tässä työssä. Komitea tähdentää, että vuoteen 2030 asetetun tavoitteen korottaminen ei saisi toimia jarruna vaan pikemminkin tehdä vaikuttavat ilmastotoimet mahdolliseksi ja sujuvoittaa niitä.

17.

kehottaa komissiota korostamaan COP26-kokouksen valmistelun yhteydessä alueellisesti ja paikallisesti määriteltyjen panosten nimenomaista roolia ja asemaa Pariisin sopimuksen mukaisissa EU:n tarkistetuissa kansallisesti määritellyissä panoksissa ja yleisemmin edistämään aktiivisesti valtiotasoa alempien hallintotasojen jatkuvaa tunnustamista ja suoraa osallistumista Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja UNFCCC:n prosesseihin.

18.

huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat avainasemassa pyrittäessä parantamaan kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteiden 11 ja 17 noudattamista. Komitea muistuttaa, että Euroopan kestävän kehityksen raportissa 2019 (9) todetaan, että ilmasto, biologinen monimuotoisuus, kiertotalous ja elintason lähentyminen eri maissa ja alueilla ovat EU:n suurimpia haasteita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Komitea suosittelee painokkaasti yhdenmukaisten puitteiden varmistamista ja kehottaa EU:ta ryhtymään tarpeellisiin toimiin osoittaakseen johtajuutta kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa sekä Euroopan tasolla että maailmalaajuisesti.

19.

toistaa, että paikallis- ja alueviranomaiset on tärkeää osallistaa herkeämättä elpymisen ja palautumiskyvyn suunnitteluprosessin kaikkiin vaiheisiin: painopisteiden asettaminen, suunnitelmien laatiminen, resurssien kohdentaminen ja investointien määrittely. Komitea kehottaa EU:n toimielimiä nojautumaan jatkuvasti alueiden komitean ja AK:n asettaman vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla (Green Deal Going Local) käsittelevän työryhmän tukeen ja näkemyksiin edistääkseen vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista ja tuloksekasta elpymistä.

Yhteyksien luominen ja synergian etsiminen täytäntöönpanon nopeuttamiseksi järjestelmällisesti toimien

20.

kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota hiilidioksidin hinnoittelujärjestelmään. Ilmastoalan siirtymä edellyttää uusia investointeja erityisesti yksityissektorilla sopeutumis- ja hillitsemistoimia varten. Tarvittavien investointien houkuttelemiseksi hiilidioksidin hinta olisi asetettava ennakoitavalle ja asianmukaiselle tasolle. Tällaisella järjestelmällä olisi kannustettava energia- ja muita yrityksiä omaksumaan vahvan roolin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja uusien hiilineutraalien ratkaisujen luomisessa. Komitea korostaa, että tarvitaan nykyistä tehokkaampi hiilidioksidipäästöjen hinnoittelujärjestelmä, johon sisältyy keinona hiilitullimekanismi, jotta hiilidioksidi olisi selkeä osa talousjärjestelmää ja jotta edistettäisiin siirtymistä hiilineutraaliuteen. Tällainen järjestelmä olisi suunniteltava siten, että se kannustaa energia- ja muita yrityksiä luomaan uusia hiilineutraaleja ratkaisuja. Näin luotaisiin uudet tasapuoliset toimintaedellytykset kestävällä pohjalla olevalle toiminnalle, ja se on ratkaisevan tärkeä väline, jonka avulla hiilidioksidista pystytään tekemään avoin osa siirtymää kaikilla tasoilla ja aloilla. Komitea kehottaa EU:ta ottamaan vahvan globaalin johtoaseman tarvittavan järjestelmän kehittämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja neuvottelemaan vastaavista osatekijöistä globaalien kauppakumppaniensa kanssa.

21.

kannattaa Euroopan parlamentin kehotusta laatia hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viimeisimpien tieteellisten laskelmien pohjalta EU:n 27 jäsenvaltion kasvihuonekaasunettotase, joka edustaa unionin oikeudenmukaista osuutta jäljellä olevista maailmanlaajuisista päästöistä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja ohjaa unionin kehitystä kohti kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjä vuoteen 2050 mennessä.

22.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat vihreän elpymisen eturintamassa. Komitea korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset sisällyttävät jo nytkin kestävän kehityksen tavoitteita paikallisiin suunnitelmiinsa ja alueellisiin strategioihinsa (10), mikä voi olla keskeinen lähtökohta paikallisten ja alueellisten vihreän kehityksen ohjelmien kustannustehokkaalle täytäntöönpanolle, kun yhdistetään useita alakohtaisia suunnitelmia ja strategioita ja kehitetään asianmukaisia indikaattoreita vaikutusten seurantaa ja arviointia varten.

23.

huomauttaa, että monia nykyisiä EU:n rahoittamia paikallistasolle kohdennettuja aloitteita, joilla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa, on virtaviivaistettava ja yhdistettävä keskittymällä yhteen tai useampaan alaan (esimerkiksi kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus, Green City Accord -aloite, Euroopan ympäristöpääkaupunkien verkosto, eurooppalainen innovaatiokumppanuus ”Älykkäät kaupungit ja yhteisöt”, 100 Climate Neutral Cities -aloite ja Intelligent Cities Challenge -aloite sekä muut aloitteet, joita EU ei rahoita suoraan, kuten Under2 Coalition -verkosto). Komitea kehottaa Euroopan komissiota antamaan apua laatimalla selkeän yleiskatsauksen kaikkien paikallis- ja alueviranomaisille nykyisin tarkoitettujen, vihreän kehityksen ohjelmaan kytkeytyvien EU-rahoitteisten aloitteiden soveltamisaloista ja ominaisuuksista, jotta näillä on paremmat eväät ohjata toimintaansa.

24.

katsoo, että vihreän kehityksen ohjelman toteuttaminen edellyttää joustavia ja innovatiivisia ratkaisuja ja uusia liiketoimintamalleja, joilla muutetaan paikallista ja alueellista infrastruktuuria ja ekosysteemipalveluja hiilen jälkeistä yhteiskuntaa varten, mukaan luettuina älykäs digitaaliteknologia ja vihreä ja sininen infrastruktuuri, jotta kyetään parantamaan julkisen tilan laatua, tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista, lisäämään biologista monimuotoisuutta sekä tukemaan kansanterveyttä ja elämänlaatua. Komitea pitää määritettyjä painopisteitä myönteisinä mutta korostaa tarvetta lujittaa niiden välisiä yhteyksiä, vahvistaa tuotannon monipuolistamista ja kustannustehokkuutta ja asettaa etusijalle ne, joilla on suuremmat mahdollisuudet luoda työpaikkoja, jotta vihreän kehityksen ohjelmalla voidaan edistää elpymistä, mukaan luettuina seuraavat lohkot: — yksityisten ja julkisten rakennusten perusparannusaalto sekä hiilestä irtautuminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä — puhdas liikkuvuus ja liikenne — kiertotalous ja kestäväpohjaiset maataloustuotanto- ja elintarvikejärjestelmät — biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien hoito — luontoon perustuvat ratkaisut ja kaupunkien viherryttäminen — päästöttömyyteen tähtäävä EU:n tavoite — digitalisaatio — terveys- ja ympäristöpolitiikat — selviytymis- ja palautumispolitiikka, jossa yhdistyvät koheesio-, maaseudun kehittämis-, terveys- ja ympäristöpolitiikat — kannustaminen puhtaan energian säädöspaketin nopeaan ja johdonmukaiseen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, mukaan luettuina EU:n ilmastolain pikainen hyväksyminen EU:n ilmasto- ja energiasäädösten mukauttamiseksi vuoteen 2030 asetettuun korkeampaan EU:n tavoitteeseen pyrittäessä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä — siirtyminen kestäväpohjaiseen siniseen talouteen — kestäväpohjainen ja oikeudenmukainen energiakäänne, joka edistää ihmisten suoraa omistajuutta ja turvallisen ja kohtuuhintaisen energian saatavuutta kaikille.

25.

korostaa, että vihreän kehityksen ohjelma tarjoaa mahdollisuuden järjestelmällisempään toimintatapaan, jolla nopeutetaan energiajärjestelmien integrointia ja alojen yhteenliittämistä sekä alojen älykästä integroitumista ja erikoistumista ja vahvistetaan samalla energiaturvallisuutta, suojellaan terveyttä ja ympäristöä sekä edistetään kasvua, innovointia ja teollisuuden globaalia johtoasemaa. Komitea painottaa tässä yhteydessä, että energiasiirtymässä on sovellettava kokonaisvaltaista toimintamallia, jossa energiaan liittyviä näkökohtia käsitellään yhdessä sosiaalisten, teollisten, alueellisten ja paikallisten, ympäristöön liittyvien ja kulttuuristen näkökohtien kanssa ja ottaen huomioon kunkin alueen erityispiirteet. Tämä koskee erityisesti kaikkein haavoittuvimpia alueita, kuten kivihiilialueita ja hiili-intensiivisiä alueita, saaria ja syrjäisimpiä alueita.

26.

muistuttaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä niihin alueisiin, joilla on erilliset energiajärjestelmät, suuri uusiutuvien luonnonvarojen potentiaali eikä vielä saatavilla innovatiivisia teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat yhteenliittämisen.

27.

muistuttaa jälleen, että vaikka innovoinnilla on keskeinen rooli kestävämmän ja selviytymis- ja palautumiskykyisemmän EU:n kehittämisessä, markkinoilla on jo saatavilla monenlaisia teknisiä ratkaisuja kustannustehokasta ja ilmastoneutraalia Eurooppaa varten, ja niitä tulisi hyödyntää. Tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että nykyisen teknologian avulla jopa 86 prosenttia hiilidioksidipäästöistä (11) pystytään eliminoimaan yhteenliitetyssä energiajärjestelmässä. Komitea kehottaa jatkamaan tutkimus- ja kehitystyötä mainitulla alalla. Komitea korostaa, että näiden ratkaisujen ja hyvien käytäntöjen olisi oltava helposti paikallis- ja alueviranomaisten saatavilla ilmastosopimuksen kautta, jotta voidaan edistää vertaisoppimista ja EU:n laajuista yhteistyötä.

28.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on useita esteitä, jotka liittyvät taloudellisten ja henkilöresurssien puutteeseen sekä nykyisiin politiikkoihin, määräyksiin ja organisaatiorakenteisiin. Johdonmukaiset, vakaat ja ennakoitavat sääntelypuitteet, hankkeiden valmisteluun liittyvien mekanismien yksinkertaistaminen, valmiuksien kehittäminen ja räätälöity tekninen apu auttaisivat paikallis- ja alueviranomaisia järjestämään investoinnit kunnianhimoisiin hankkeisiin ja kehittämään rahoituskelpoisia projekteja.

Euroopan vihreän elpymisen vauhdittaminen asianmukaisilla toimeksiannoilla ja rahoituksella vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseen kentällä

29.

katsoo, että covid-19-pandemian jälkeinen elpyminen on haaste, johon on vastattava järjestelmällisellä strategialla, jossa investoidaan, tuetaan ja edistetään kestäväpohjaisempaa kehitysuraa Euroopalle ja erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten rohkeita toimia kriisin kielteisten sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi. Komitea on vakuuttunut siitä, että Next Generation EU -elpymisväline (12), ja erityisesti 37 prosentin osuuden varaaminen sen 750 miljardin euron budjetista vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja monivuotisen rahoituskehyksen korkeammalle asetettu ilmastotoimia koskeva tavoite ohjaavat EU:n oikealle tielle ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi.

30.

suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen tukea oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta työntekijöiden uudelleenkoulutusta lisäämällä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja auttamalla luomaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja edistämällä samalla sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kestokykyä, eritoten haavoittuvassa asemassa olevilla alueilla, myös niillä, joiden tuotantorakenne ei ole kovin monipuolinen. Komitea korostaa, että on tärkeää edistää vihreän kehityksen ohjelman kannalta merkityksellisiä työntekijöiden taitoja osana Euroopan osaamisohjelmaa kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi hyödyntämällä Euroopan osaamissopimusta ja eurooppalaisia osaamiskumppanuuksia sekä vahvistamalla kansalaisille suunnattua valistusta ja tiedotusta, jotta voidaan edistää käyttäytymisen ohjaamista kohti kestäväpohjaisempia tottumuksia, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia.

31.

kehottaa limittämään rahoituksen vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikkaan toimenpideohjelmien vahvistamiseksi ja näiden talouksien muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi. Komitea korostaa Euroopan aluekehitysrahaston ja uuden elpymisvälineen merkitystä vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon edistämisessä.

32.

kehottaa EU:n toimielimiä soveltamaan kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteita ja vahvaa paikallista ja alueellista ulottuvuutta, säätämään paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen elpymis- ja palautumissuunnitelmien (13) kehittämiseen pakolliseksi sekä edistämään osallistavaa, helppopääsyistä ja läpinäkyvää prosessia kaikilla tasoilla.

33.

kehottaa toimielimiä ja jäsenvaltioita parantamaan finanssipolitiikan kehyksiä ja lopettamaan asteittain fossiilisten polttoaineiden tuet, jotta voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle energialle, kannustaa muuttamaan käyttäytymistä ja hankkia resursseja oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseksi. Komitea tähdentää, että on tärkeää huolehtia siirtymän kestäväpohjaisuudesta, jotta sillä on edellytykset edistää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta.

34.

katsoo, että vaikka paikallis- ja alueviranomaisilla on rajalliset mahdollisuudet tuottaa tuloja talousarvioonsa paikallisilla veroilla ja maksuilla, niiden osuus ilmastoon ja ympäristöön liittyvistä julkisista investoinneista on 65 prosenttia. Samaan aikaan ne tulevat lisäksi kärsimään edelleen lähivuosina covid-19-kriisin voimakkaista vaikutuksista talouteensa ja toimintaansa. Niinpä komitea vaatii suoraa rahoitusta unionin tasolta ja koordinoituja ohjelmia kaikilla hallinnon tasoilla ja erityisesti investointisuunnitelmia, joilla tuetaan vihreän kehityksen ohjelmaa sekä elpymis- ja palautumissuunnitelmia.

35.

toistaa kehotuksensa vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa mekanismeja, jotka liittyvät hankkeiden valmisteluun ja osallistumiseen valmiuksien kehittämiseen tähtääviin aloitteisiin paikallis- ja alueyhteisöissä, ja suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen parantaa sääntelyn suuntaviivoja kestävään kehitykseen ja innovointiin liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi.

36.

toteaa, että vihreää budjetointia (14) käytetään tehokkaana talousarviopolitiikan välineenä, joka auttaa arvioimaan ja parantamaan valtakunnallisen ja valtiotasoa alempien hallintotasojen (15) menojen, tuloprosessien ja resurssien kohdentamisen mukauttamista ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviin tavoitteisiin.

37.

korostaa, että on tärkeää ottaa paikallis- ja alueviranomaiset mukaan EU:n luokitusjärjestelmän määrittelyyn, jotta ilmastoa ja kestävyyttä koskevat investoinnit pystytään yksilöimään paremmin. Luokituskriteerien ja luokitusjärjestelmän hallinnan tulisi parantaa investointien kestävyyttä aiheuttamatta enempää hallinnollisia rasitteita ja vähentämättä halua investoimiseen. Paikallis- ja alueviranomaisilla on edelleen huomattavia vaikeuksia hankkia tarvittavaa asiantuntemusta tukikelpoisten hankkeiden kehittämiseksi ja kooltaan keskisuurten tai suurten investointien saamiseksi liikkeelle (16).

38.

suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n ilmastopankkina toimiva Euroopan investointipankki (EIP) lisää asteittain rahoitusta ilmastotoimiin ja ekologiseen kestävyyteen. Komitea toistaa kehotuksensa jatkaa räätälöidyn teknisen avun antamista paikallis- ja alueviranomaisten avustamiseksi. Komitea kehottaa EIP:tä ja Euroopan komissiota parantamaan paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuuksia hyödyntää ohjelmia ja saada avustusta rahoituskelpoisten hankkeiden kehittämiseen, myös pienimuotoisten hankkeiden, joita kootaan yhteen tarvittavien mittakaavaetujen tuottamiseksi.

39.

korostaa tarvetta parantaa paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksia houkutella ja mobilisoida yksityistä rahoitusta vihreiden joukkovelkakirjojen, pääomarahastojen ja rahoituksen yhdistämismekanismien kaltaisten välineiden avulla vihreän elpymisen edistämiseksi. Komitea suhtautuu myönteisesti EU:n kaupunkivälineen tehtävään rakentaa merkittävä kestävän energian investointihankkeiden jatkumo ja kehittää paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksia käyttää Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman hankekehitystuen kaltaisia välineitä. Komitea kannustaa laajentamaan ja toistamaan keskitetyn palvelupisteen aloitteita, joissa voidaan tarjota teknisiä arviointeja, tukea tarjouskilpailumenettelyissä ja tietoa paikallis- ja alueviranomaisille avoimista rahoitusvaihtoehdoista. Komitea kannustaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja muiden ohjelmien, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, nivomiseen tiiviimmin toisiinsa.

40.

korostaa tarvetta ohjata taloudellista tukea tutkimukseen ja innovointiin, jolla vastataan todettuihin paikallisiin tarpeisiin, ja suhtautuu myönteisesti äskettäiseen, Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä tehtyyn Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ehdotuspyyntöön, jonka kohteena on kunnille ja alueille suunnattu tuki. Komitea korostaa, että tarvitaan innovointia ja teknologiaa, joka tarjoaa tarvittavaa ja merkityksellistä tietoa suunnittelun, päätöksenteon ja hallinnoinnin parantamiseksi. AK tähdentää ympäristöä säästävien julkisen hankinnan käytäntöjen merkitystä kestävyysperiaatteita noudattavien innovaatioiden, teknologioiden ja palvelujen valtavirtaistamisessa.

Vaikutusten arviointi ja tulosten seuranta tulevien toimien tehostamiseksi kaikilla tasoilla

41.

korostaa tarvetta ottaa käyttöön indikaattoreita, joilla arvioidaan ja seurataan vihreän kehityksen ohjelman edistymistä lainsäädännön, politiikan ja rahoituksen osalta alue-, suurkaupunki- ja paikallistasolla. Komitea ehdottaa, että kehitetään Euroopan alueellinen tulostaulu, johon sisältyy selkeät, kohdennetut ja käyttäjäystävälliset indikaattorit vihreän kehityksen ohjelman vaikutusten mittaamiseksi ja seuraamiseksi elpymisen ja selviytymis- ja palautumiskyvyn välineenä, määritellään selkeästi sosioekonomiset ja ympäristöindikaattorit, joilla mitataan monien syntymässä olevien paikallisten vihreän kehityksen ohjelmien vaikutuksia, luodaan yleiskatsaus täydentäviin politiikkoihin ja toimenpiteisiin, seurataan rahoitusvirtoja ja pääoman liikkeitä aluetasolla ja valtiotasoa alempana sekä autetaan tarkistamaan arvioita, tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja arvioimaan niiden toimenpiteiden vaikutuksia, joita on toteutettu vihreän elpymisen, ilmastoneutraaliuden ja sosioekonomisen kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

42.

korostaa, että edistyksen tehokas ja merkityksellinen seuranta Euroopan alueellisen tulostaulun avulla riippuu asianmukaisista toimeksiannoista ja paikallis- ja alueviranomaisten jatkuvasta ja johdonmukaisesta panoksesta näiden suunnitelmien kehittämiseen, käyttöönottoon ja täytäntöönpanoon, mikä mahdollistaa aidosti kustannustehokkaan lähestymistavan toisiaan täydentävin toimin kaikilla tasoilla. Komitea huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on edelleen tiedonkeruuseen liittyviä huomattavia haasteita, kuten epäjohdonmukaiset sääntelykehykset sekä valtuuksien, valmiuksien ja resurssien puute. Niinpä komitea pitää olennaisen tärkeänä yhdenmukaistaa, yhdistää ja virtaviivaistaa olemassa olevien asiaankuuluvien aloitteiden seurantakehyksiä ja indikaattoreita, jotta voidaan välttää päällekkäistä toimintaa ja hyötyä vakiintuneista menetelmistä ja toimintatavoista.

43.

kehottaa vahvistamaan toimintojen ja toimenpiteiden vaikutusten seurantaa varten johdonmukaisen perustason, joka pohjautuu luotettavaan tieteelliseen tietoon ja jolla pyritään seuraamaan kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon edistymistä. Komitea korostaa, että kansainväliset standardit, kuten kestävän kehityksen kaupunkien ja yhteisöjen TC 268, sekä avaruusteknologian avulla kerätyt tietoaineistot, voivat auttaa seuraamaan tuloksia ja antaa virikkeitä tällaiseen alueelliseen tulostauluun.

44.

huomauttaa, että Euroopan alueellinen tulostaulu toimii osaamisvälineenä ja auttaa esittelemään paikallis- ja alueviranomaisten moninaisia tarpeita ja toimintaympäristöä kaikkialla Euroopassa ja tukee hyvien käytäntöjen määrittämistä ja toistamista yhteisten ja avointen kriteerien mukaisesti, mukaan lukien rahoitusvalmiit pilottitoimet paikallis- ja aluetasolla.

45.

korostaa, että Euroopan alueellisella tulostaululla olisi tuettava myös haavoittuvassa asemassa olevien alueiden, kuten vuoristo-, saari- ja syrjäisimpien alueiden ja kehityksessä jälkeen jääneiden tai tuotantorakenteeltaan ei niin monipuolisten alueiden, elpymissuunnitelmien seurantaa. Komitea toistaa kehotuksensa perustaa eurooppalainen ilmastoneutraaliuden seurantakeskus, joka edistäisi energiaunionin hallinnon mukaisten kansallisten raportointivelvoitteiden täyttämistä ja auttaisi kartoittamaan ja seuraamaan tällaisia haavoittuvuustekijöitä yhdessä EU:n työmarkkinoiden osaamispanoraaman mukaisen uudistetun osaamisarvioinnin kanssa. Tavoitteena on yhdenaikaistaa kestävyysperiaatteita noudattavan toimintapolitiikan käyttöönotto osaamisen kasvun kanssa tulevaisuuden vaatimukset täyttävien laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi heikoimmassa asemassa olevilla ja kehityksessä jälkeen jääneillä tai tuotantorakenteeltaan ei niin monipuolisilla alueilla ja helpottaa hyvien käytäntöjen tehokasta vaihdantaa, joka perustuu myös olemassa oleviin yhdistelmäindikaattoreihin ja muihin mahdollisesti yksilöitäviin indikaattoreihin (17).

---

(1)  ”Vuoden 2020 jälkeiseen aikaan tähtäävät biologisesti monimuotoiset kunnat ja alueet biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen 15. osapuolikonferenssissa ja vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa” (COR-2020-00539) (EUVL C 440, 18.12.2020, s. 20).

(2)  ”Kohti kahdeksatta ympäristöä koskevaa toimintaohjelmaa” (COR 2018–01672) (EUVL C 168, 16.5.2019, s. 27).

(3)  Kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien EU:n laajuinen arviointi

(4)  ”Puhtaan energian säädöspaketin täytäntöönpano: kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ilmastoa ja aktiivi- ja passiivienergiaa koskevan paikallisen ja alueellisen hallintomallin välineenä” (COR-2019-00618) (EUVL C 39, 5.2.2020, s. 33).

(5)  ”EU:n kestävää kaupunkikehitystä käsittelevän Leipzigin peruskirjan uusiminen” (COR-2019-04829) (EUVL C 440, 18.12.2020, s. 119).

(6)  ”Eurooppalainen ilmastosopimus” (COR-2020-01360) (EUVL C 440, 18.12.2020, s. 99).

(7)  ”Eurooppalainen ilmastosopimus” (COR-2020-01360) (EUVL C 440, 18.12.2020, s. 99).

(8)  ”Kohti kahdeksatta ympäristöä koskevaa toimintaohjelmaa” (COR 2018–01672) (EUVL C 168, 16.5.2019, s. 27).

(9)  https://www.sustainabledevelopment.report/

(10)  Esimerkkejä näistä ovat Malmön, Mannheimin ja Vallonian strategiat.

(11)  Heat Roadmap Europe -hankkeen vuoden 2050 skenaario vuoden 1990 tasoon verrattuna, Quantifying the Impact of Low-carbon Heating and Cooling Roadmaps (EN)

(12)  https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_940

(13)  ”Covid-19-pandemiaan liittyvä Euroopan elpymissuunnitelma: elpymis- ja palautumistukiväline ja teknisen tuen väline” (COR-2020-03381) (EUVL C 440, 18.12.2020, s. 160).

(14)  http://www.oecd.org/environment/green-budgeting/OECD-Green-Budgeting-Framework-Highlights.pdf

(15)  EcoBudget

(16)  ”Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano toteuttamalla innovatiivinen ja kestäväpohjainen energiakäänne alue- ja paikallistasolla” (COR-2019-00617) (EUVL C 39, 5.2.2020, s. 72).

(17)  ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta”, COR-2018-05736.