Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan digitaalisen tulevaisuuden strategia ja datastrategia”

(2020/C 440/13)

Esittelijä: Mark WEINMEISTER (DE, EPP), Hessenin osavaltion Eurooppa-asioista vastaava valtiosihteeri Viiteasiakirjat: Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentaminen (COM(2020) 67 final) Euroopan datastrategia (COM(2020) 66 final) 5G:n turvallinen käyttöönotto EU:ssa – EU:n välineistön täytäntöönpano (COM(2020) 50 final)

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Tiivistelmä

1.

korostaa, että digitalisaation on tuotava konkreettisia ja tuntuvia etuja ihmisille ja että siksi digitaaliteknologian kehittämisessä on otettava huomioon myös oikeudelliset, yhteiskuntapoliittiset, sosiaaliset, ympäristöpoliittiset, kulttuuriset ja erityisesti eettiset näkökohdat.

2.

huomauttaa, että digitalisaatio on monialainen kysymys, joka kattaa kaikki talouden ja elämän alat ja muuttaa niitä kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan monialainen digitalisaatio avaa täysin uusia mahdollisuuksia murroksellisille liiketoimintamalleille sekä innovatiivisille digitaalisille palveluille ja tuotteille. Komitea muistuttaa, että erityisesti startup-yrityksillä on tärkeä rooli Euroopan digitaalisessa innovoinnissa.

3.

korostaa paikallis- ja alueviranomaisten tärkeää panosta EU:n digitaalistrategian käytännön toteutuksessa erityisesti ”älykkäissä kaupungeissa” ja ”älykkäillä alueilla” ja samalla paikallishallinnon merkitystä datan saatavuuden varmistamisessa.

4.

kiinnittää erityistä huomiota tarpeeseen tukea kansalaisten ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, sekä julkisen sektorin valmiuksien kehittämistä. On olemassa moninaisia mahdollisuuksia hyödyntää työelämän digitalisaatiota työn kuormituksen vähentämiseksi ja ihmisarvoisen työn edistämiseksi ja samalla talous- ja sosiaalijärjestelmien häiriönsietokyvyn parantamiseksi.

5.

korostaa, että digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet yhteiskunnallisten, ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa sekä tietyissä kriisitilanteissa – kuten nykyisessä covid-19-kriisissä on käynyt ilmi – ovat erityisen tärkeitä koulutuksen, työelämän, talouden ja toimivan hallinnon kannalta.

6.

korostaa, että eurooppalaisia arvoja ja eettisiä sääntöjä sekä sosiaalisia ja ympäristönormeja on noudatettava myös digitaalialalla. EU:n tuleekin aktiivisesti edistää näitä eurooppalaisia arvoja ja eettisiä sääntöjä maailmanlaajuisesti.

7.

korostaa yksilöllisen ja yleiseurooppalaisen datasuvereniteetin merkitystä. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen 16. heinäkuuta 2020 antama tuomio (asia C-311/18), jolla kumottiin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen Privacy Shield -järjestely. Komitea kehottaakin komissiota selventämään mahdollisimman pian kyseisen tuomion vaikutuksia, sillä yritykset tarvitsevat oikeudellisesti turvattuja datavirtoja myös Euroopan unionin rajojen ulkopuolella.

8.

katsoo, että digitaalinen koheesio on tärkeä lisäulottuvuus SEUT-sopimuksessa kirjatulle perinteiselle taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion käsitteelle.

Digitalisaatio ja siihen liittyvät mahdollisuudet

9.

yhtyy EU:n digitaalipakettiin sisältyvän kolmen tiedonannon perustana olevaan komission näkemykseen, jonka mukaan digitaaliteknologia johtaa perusteellisiin muutoksiin kansalaisten jokapäiväisessä elämässä ja vaikuttaa siten myös jäsenvaltioihin, alue- ja paikallisviranomaisiin ja yrityksiin.

10.

näkee datan kasvavan merkityksen ja sen luomat mahdollisuudet ja korostaa tarvetta suojella kansalaisia ja yrityksiä kaikilta datan jakamisesta, prosessoinnista ja tallentamisesta johtuvilta uhilta. Komitea on samaa mieltä siitä, että ei ole olemassa helppokäyttöisiä teknisiä välineitä ja standardeja yksityisyydensuojaa koskevien oikeuksien toteuttamiseksi yksinkertaisella tavalla.

11.

pitää myönteisinä toimenpiteitä, joilla autetaan Eurooppaa ottamaan johtoasema ja luomaan kestävää kasvua ja vaurautta siirryttäessä kohti tervettä maapalloa ja digitaalista maailmaa, samalla kun ylläpidetään yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja niihin perustuvaa vankkaa oikeudellista kehystä tietosuojan, perusoikeuksien, turvallisuuden ja kyberturvallisuuden osalta.

12.

toteaa, että tekoälyn tukemat palvelut ja muut innovatiiviset tietojenkäsittelyyn, digitalisaatioon ja prosessien automatisointiin liittyvät teknologiat voivat synnyttää valtavia mahdollisuuksia kuluttajille ja palveluntarjoajille mutta myös haasteita algoritmien syrjimättömyyden, läpinäkyvyyden ja perusteltavuuden vastuulliseen takaamiseen, vastuuseen ja yksityisyyden suojaan liittyen, ja korostaa siksi, että digitalisaatio sekä tekoälyn ja muiden uusien digitaaliteknologioiden käyttö on toteutettava vastuullisesti. Komitea katsoo myös, että nykyisiä merkittävässä markkina-asemassa olevien alustojen vastuuta koskevia poikkeuksia olisi tarkistettava eurooppalaisten arvojen pohjalta. Tämä koskee erityisesti sellaisia alustoja, joiden liiketoimintaa säätelee EU:n ulkopuolinen maa. Perusoikeuksien kannalta kriittisiin algoritmijärjestelmiin tulisi lisäksi soveltaa EU:n markkinoiden sijaintia koskevaa periaatetta.

13.

kiinnittää koronakriisin yhteydessä huomiota digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin, kuten etätyöhön ja etäkoulutukseen, ja painottaa, että koronakriisin ja siihen liittyvien kontaktirajoitusten yhteydessä digitaalisovellukset ja -infrastruktuuri ovat auttaneet merkittävästi pitämään julkishallintoa yllä myös odottamattomina kriisiaikoina.

14.

katsoo, että tämä tarjoaa hyvän lähtökohdan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon edistämiselle digitaalitekniikan avulla.

15.

korostaa, että ennusteiden mukaan digitaalisovellusten hiilidioksidipäästöt saattavat jo vuoteen 2025 mennessä ylittää maailmanlaajuisen ajoneuvoliikenteen päästöt. Arvioiden mukaan pelkästään viestintä- ja tietoliikennealan osuus sähkönkulutuksesta on 5–9 prosenttia ja kaikista päästöistä maailmanlaajuisesti yli 2 prosenttia. Toisaalta digitaaliset ratkaisut voivat tukea ekologista siirtymää. Esimerkiksi ympäristöön liittyvä data mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä, uudelleenmetsittämistä ja jätteiden syntymisen ehkäisemistä edistävien ratkaisujen kehittämisen. Jotta asiakkaat voivat tehdä kestäväpohjaisia kulutuspäätöksiä, voitaisiin kiertotaloudessa harkita sitä mahdollisuutta, että verkkokauppiaat sitoutuvat noudattamaan ympäristönsuojelukriteereitä hakualgoritmeissaan tai että otetaan käyttöön ”tuotepassi”, joka voisi sisältää tietoja tuotteen toimitusketjun materiaali- ja ilmastojalanjäljestä.

16.

korostaa, että myös kriisin aiheuttamat taloudelliset haasteet huomioon ottaen digitalisaation edistämistä ja siihen liittyviä investointeja ei saa laiminlyödä vaan päinvastoin: merkittävät julkiset ja yksityiset investoinnit digitalisaatioon ovat tehokkain tapa saada EU:n talous uudelleen nousuun.

Visio digitaaliyhteiskunnasta

17.

on huolissaan siitä, että esityksessä monivuotiseksi rahoituskehykseksi on esitetty leikkausta Digitaalinen Eurooppa -ohjelman rahoitukseen. Rahoituksen vähentämisellä saattaa olla vaikutuksia ohjelman toimintaan;

18.

pitää myönteisenä komission pyrkimystä avata digitaaliteknologian avulla kansalaisille mahdollisuuksia kehittyä, tehdä vapaita ja turvallisia valintoja ja osallistua yhteiskuntaan, sekä luoda puitteet, joissa yritykset voivat kehittää innovointia, kilpailua ja yhteistyötä oikeudenmukaiselta pohjalta.

19.

korostaa kvanttilaskennan tarjoamia mahdollisuuksia ja kiinnittää huomiota nykyisiin eurooppalaisiin aloitteisiin tällä alalla, kuten kvanttiteknologioiden lippulaivahankkeeseen. Komitea kehottaa lisäksi tukemaan jatkuvasti kvanttitutkimushankkeita EU:ssa, jotta voidaan saavuttaa maailmanlaajuinen johtoasema kvanttiteknologioiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

20.

toteaa, että datataloudella on yhä tärkeämpi taloudellinen rooli meneillään olevan digitalisaation yhteydessä ja että se on niin muodoin keskeinen väline tulevan lisäarvon luomisen kannalta.

21.

kannattaa Euroopan datavetoisen talouden kohdennettua kehittämistä ja lisäämistä ja teknologisen riippumattomuuden saavuttamista, myös asiaankuuluvalla teollisuuspoliittisella osallistumisella eurooppalaisten johtavien yritysten tukemiseen.

22.

korostaa henkilötietojen ja muiden kuin henkilötietojen erottamista toisistaan, niiden erilaisia käyttötarkoituksia sekä niihin liittyviä erilaisia oikeudellisia kehyksiä ja käytäntöjä.

23.

korostaa avoimen lähdekoodin mahdollisuuksien merkitystä tarjonnan monipuolistamisessa ja hallintojen, yritysten ja kansalaisten teknologisen riippumattomuuden vahvistamisessa sekä niiden eurooppalaisten avoimen lähdekoodin yhteisöjen tukemista, joissa yritykset ja julkishallinto tekevät yhteistyötä.

Luotettavat infrastruktuurit ja digitaalinen perusta

24.

korostaa matkaviestinnän viidennen sukupolven (5G) sosiaalista ja taloudellista merkitystä ja vaatii, että ryhdytään valveuttamistoimiin, jotka pohjautuvat teknologioiden avoimeen arviointiin, jotta varmistetaan, että kansalaiset ymmärtävät digitaalisen infrastruktuurin tarjoamat edut ja haitat, myös ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskeviin tutkimuksiin liittyen, eivätkä joudu valeuutisten uhreiksi.

25.

korostaa, että tarvitaan kattavaa lähestymistapaa 5G-verkkojen turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi, ja huomauttaa, että EU:n yhteiset toimet ovat hyödyllisiä ja että yhteinen eurooppalainen vähimmäisturvallisuusnormi tuo myönteisiä kokonaisvaikutuksia.

26.

panee merkille välineistön täytäntöönpanemista koskevan toimintatavan, jossa otetaan huomioon tavoite varmistaa monipuolinen ja tulevaisuuteen suuntautuva 5G-toimitusketju ja välttää toimittajariippuvuus (lock-in).

27.

kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan turvallisia 5G-verkkoja koskevaa EU:n välineistöä, jotta varmistetaan Euroopan kyberturvallisuus ja suojellaan Euroopan geopoliittisia intressejä tiedustelun ja vakoilun uhalta, joka liittyy kolmansien maiden teknologialla toimivien 5G-verkkojen käyttöönottoon.

28.

kannattaa kuituoptiikkaa välttämättömänä digitaalisena infrastruktuurina ja peruspalveluna, jonka pitäisi olla Euroopan unionissa kaikkien ihmisten käytettävissä erityisesti niillä maaseutualueilla, minne on vaikeaa saada muuta teknologiaa.

29.

ei voi täysin tukea näkemystä, jonka mukaan Euroopan tietostrategia voi tukeutua kukoistavaan ekosysteemiin. Komitea katsookin, että nimenomaan startup-yritysten tukeminen vaikuttaa erityisen tärkeältä strategian täytäntöönpanon kannalta – eikä pelkästään nykytilanteen vuoksi.

30.

suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen investoida eurooppalaisia data-avaruuksia ja federoituja pilvi-infrastruktuureja koskevaan suuren vaikutuksen hankkeeseen.

31.

muistuttaa tässä yhteydessä ”älykkäiden kaupunkien” ja startup-yritysten merkityksestä innovoinnin edistäjinä ja niiden tukemisen tärkeydestä.

32.

suhtautuu myönteisesti suunnitelmiin laatia jäsenvaltioiden kanssa yhteisymmärryspöytäkirjoja pilviresurssien federoinnista ja luoda EU:n pilvipalvelujen sääntökirja.

33.

katsoo, että tietojen saatavuutta ja käyttöä koskevien toimien epäjohdonmukaisuus saattaa johtaa sisämarkkinoiden hajaantumiseen, joten tätä on ehdottomasti vältettävä.

34.

korostaa tietojen saatavuutta ja käyttöä koskevien monialaisten toimenpiteiden merkitystä, suhtautuu myönteisesti yksityiskohtaisen ennakkosääntelyn välttämiseen joustavan lähestymistavan varmistamiseksi ja kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan nykyisen sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin asianomaisten säännösten mukaisesti jatkossakin yleisen edun suojaamisesta, yleishyödyllisten palvelujen turvaamisesta, kilpailun vääristymisen välttämisestä ja julkishallinnon tehokkuudesta.

35.

huomauttaa kuitenkin, että erityisesti paikallis- ja alueviranomaisiin kohdistettujen asiaa koskevien vaatimusten tulisi olla suhteellisia ja niiden laatimisessa on otettava huomioon täytäntöönpanotoimien aiheuttama taakka.

Ihmiset digitaalisessa maailmassa

36.

toteaa, että digitalisaation tukemiseen, mikä tarkoittaa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, startup-yritysten, pk-yritysten mutta myös alueiden ja nimenomaan ”älykkäiden alueiden” tukemista, ja erityisesti yhteisten huipputason digitaalisten valmiuksien ja siten Euroopan teknologisen riippumattomuuden rakentamiseen tarvitaan merkittävää julkista rahoitusta.

37.

painottaa, että unionin sääntelyssä on aina otettava huomioon tae kunnallisesta ja alueellisesta itsehallinnosta, joka on vahvistettu primaarioikeudessa SEU-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa. Johdetun oikeuden mukainen paikallis- ja/tai alueyhteisöjen velvoite jakaa tietoja heikentäisi tätä taetta ja on sen vuoksi suljettava pois.

38.

pitää välttämättömänä, että tällaiset resurssit on sisällytetty EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen, ja koronakriisin seurauksista selviämiseen liittyvistä mahdollisista haasteista huolimatta kehottaa asettamaan ne saataville, erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kautta;

39.

kannattaa sitä, että moniarvoisuuden edistämisen nimissä radio- ja televisiolähetyksiä digitalisoidaan nopeasti lisää.

40.

korostaa, että digitaalisten tuotteiden ja palvelujen turvallisuus on keskeinen luottamusta rakentava, ja niin ollen niiden käyttöönoton onnistumista edesauttava tekijä, sekä muistuttaa tarpeesta ottaa Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto (ENISA) mukaan toimintaan ja tukee tehokkaampaa yhteistyötä jäsenvaltioiden ja tarvittaessa niiden alueiden kyberturvallisuustutkimuslaitosten välillä.

41.

korostaa, että digitaaliset taidot ovat olennaisen tärkeitä sekä työmarkkinoilla vallitsevaan kysyntään vastaamiseksi – erityisesti massadatan ja analysoinnin osaamisaloilla, jotta tekoälyä hyödyntävien palvelujen potentiaali saadaan käyttöön – että eurooppalaisten talous-, sosiaali- ja koulutusjärjestelmien häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että ihmiset voivat digitalisaatiota onnistuneesti hyödyntäen osallistua asianmukaisesti yhteiskunnan toimintaan iästään ja asuinpaikastaan riippumatta.

42.

korostaa koulutuksen merkitystä digitaalisessa maailmassa, ennen kaikkea digitaalista lukutaitoa eli medialukutaitoa myös oppilaitosten ulkopuolella, jotta kaikki voivat olla täysivaltaisesti mukana digitalisaatiossa.

43.

suhtautuu avoimesti ajatuksiin kehittää ”henkilötietojen data-avaruuksia”, jotka antavat yksilöille enemmän mahdollisuuksia kontrolloida, kuka voi saada ja käyttää tietoja, sekä tutkia mahdollisuutta vahvistaa yleisen tietosuoja-asetuksen 20 artiklassa yksilöille annettua siirto-oikeutta.

44.

kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan riittävän yksityisyyden suojan varmistamiseksi ja erityisesti pyrkimään siihen, että suunniteltu sähköisen viestinnän tietosuojaa koskeva asetus hyväksytään nopeasti, jotta vältetään epäjohdonmukaisuuksia asiaankuuluvassa sääntelykehyksessä ja lisätään oikeusvarmuutta.

45.

kehottaa tässä yhteydessä myös Euroopan unionin neuvostoa huolehtimaan avoimuudesta ja siten oikeusvarmuudesta.

46.

korostaa, että EU:n tulevaan pk-yritysstrategiaan on sisällytettävä toimenpiteitä, joilla kehitetään pk-yritysten ja startup-yritysten valmiuksia, jotta ne voivat hyödyntää täysimääräisesti datavetoisten liiketoimintamallien tarjoamia monia mahdollisuuksia.

47.

kannattaa eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien (European Digital Innovation Hubs) suunniteltua ja koordinoitua perustamista ja edistämistä. Komitea kannustaa tässä yhteydessä käymään varhaisessa vaiheessa tiivistä vuoropuhelua komission sekä jäsenvaltioiden ja erityisesti alueiden kesken ja korostaa, että avoin ja ymmärrettävä valintaprosessi sekä Euroopan alueiden yhtäläiset mahdollisuudet ovat olennaisen tärkeitä seikkoja.

Eurooppalainen digitaalinen arvoyhteisö

48.

toteaa, että data on digitaalisten tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien ja siten myös Euroopan talouskehityksen perusta ja että se voi parantaa yksilöiden, yritysten, organisaatioiden, hallintotahojen ja poliittisten päättäjien päätöksenteon perusteita.

49.

varoittaa, että pelkästään tietoihin perustuvat päätökset, erityisesti automatisoidun käsittelyn yhteydessä, eivät voi aina olla asianmukaisia ja oikeasuhteisia, ja siksi niitä on aina punnittava kokonaiskontekstissa.

50.

korostaa, että digitaalisen yhteiskunnan olisi oltava osallistava, oikeudenmukainen ja kaikkien ulottuvilla ja että ihminen on asetettava sen keskipisteeseen.

51.

kehottaa toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä kansalaisvapauksien ja demokratian puolustamiseksi yhä digitalisoituneemmalla aikakaudella, mukaan lukien jatkuvan digitaalisen valvonnan riskin vähentäminen ja digitaalisen disinformaation, disinformaatiokampanjoiden, vihapuheen ja syrjinnän, erityisesti rasismin, torjunta riippumatta siitä, ovatko nämä kielteiset ilmiöt peräisin EU:sta vai sen ulkopuolelta.

52.

toteaa, että digitaaliteknologia ja datavetoiset ratkaisut ovat tärkeitä keinoja vastata yhteiskunnallisiin, kehityspoliittisiin sekä ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan liittyviin haasteisiin ja että ne ovat siksi merkityksellisiä myös vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden, kuten YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisen kannalta.

53.

suhtautuu myönteisesti kiertoelektroniikkaa koskevaan aloitteeseen ja aloitteisiin, joilla pyritään saamaan aikaan ilmastoneutraalit, erittäin energiatehokkaat ja kestävyysajattelun mukaiset datakeskukset viimeistään vuonna 2030.

54.

huomauttaa, että nämä haasteet ovat sidoksissa toisiinsa ja tarjoavat mahdollisuuksia Euroopan johtoaseman saavuttamiselle.

Data talouden digitaalisena käyttövoimana ja päätöksenteon perustana

55.

on samaa mieltä siitä, että eurooppalainen tietostrategia on ja että sen olisi jatkossakin oltava ihmiskeskeinen. Digitaalisessa politiikassa tulee näin ollen tarkkailla strategian vaikutuksia ja punnita kehityksen hyötyjä ja haittoja sekä tarvittaessa puuttua siihen ohjaavasti.

56.

yhtyy näkemykseen, että tietojen käyttö on erittäin tärkeää yleisen edun kannalta, jotta voidaan reagoida hätätilanteisiin (epidemiat, luonnonkatastrofit), ymmärtää paremmin ympäristön pilaantumista ja ilmastonmuutosta ja puuttua niihin kohdennetusti sekä parantaa rikollisuuden torjuntaa ja terrorismilta suojautumista.

57.

kannattaa yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien kehittämistä strategisilla sektoreilla ja yleishyödyllisillä toimialoilla ja korostaa, että joustavan toiminnan mahdollistamiseksi uusia data-avaruuksia tulisi pystyä kehittämään myöhemminkin.

58.

kannattaa eurooppalaisiin sääntöihin ja arvoihin perustuvaa yhtenäistä eurooppalaista data-avaruutta, jotta voidaan vähentää liiallista riippuvuutta muualla luoduista digitaalisista ratkaisuista.

59.

kehottaa komissiota vahvistamaan edelleen Euroopan teknologista riippumattomuutta keskeisissä mahdollistavissa teknologioissa ja infrastruktuureissa.

60.

korostaa, että on tärkeää käyttää tietoja näyttöön perustuvan päätöksenteon mahdollistamiseksi ja julkisten palvelujen parantamiseksi tietosuojan, turvallisuuden ja eettisten normien puitteissa.

61.

on samaa mieltä siitä, että tiedon yhteentoimivuus (esimerkiksi standardien avulla) ja tietojen laatu ovat ratkaisevan tärkeitä, ja pitää siksi myönteisenä asianmukaisten organisatoristen lähestymistapojen ja rakenteiden kehittämistä.

62.

painottaa verkkopohjaisen alustatalouden seurantakeskuksen asiantuntijaryhmän tilanneselvitystä (1) taloudellisista indikaattoreista ja alustatalouden arvioinnista. Selvityksen mukaan alustatalouden yritysten taloudellisen roolin ja käyttäytymisen monia näkökohtia koskevan tiedon puute on haaste poliittisille päättäjille ja tutkijoille. Asiantuntijat vaativat oikeutetusti myös alustatalouden seurantaa erityisesti seuraavien seikkojen osalta: alustojen taloudellinen merkitys, alustojen valta käyttäjiinsä nähden ja avoimuutta koskevat säännökset.

63.

muistuttaa, että standardeja laadittaessa on pidettävä mielessä yhteensopivuus paikallis- ja alueviranomaisten olemassa olevien tietotekniikkaympäristöjen kanssa.

64.

on samaa mieltä siitä, että eurooppalaisia pilvipalveluoperaattoreita on vähän ja että riippuvuus ulkoisista palveluntarjoajista on erittäin suuri.

65.

yhtyy komission kantaan, jonka mukaan pilvipalvelujen käyttö on vähäistä erityisesti Euroopan julkisella sektorilla ja että muun muassa mahdollisuuksia tietoteknisten kustannusten vähentämiseen jää sen vuoksi hyödyntämättä.

66.

korostaa, että on tärkeää investoida tulevaisuuden teknologioihin, mm. tekoälyyn, hajautetun tilikirjan teknologiaan (lohkoketjuihin) ja kvanttitietokoneisiin. Tämä edellyttää ennen kaikkea ponnistuksia tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

67.

huomauttaa tässä yhteydessä, että eri pilvipalvelujen yhteentoimivuudessa ja viranomaisten teknisten menettelyjen kehittämisessä pilvipalveluja varten esiintyy puutteita.

68.

pitää tervetulleena aikomusta varmistaa, että tiettyjen verkkoalustojen systeeminen rooli ja niiden hankkima markkinavoima eivät vaaranna markkinoiden oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta.

69.

katsoo, että verkkoalustojen työntekijöiden työoloja on säänneltävä, jotta tällaisen työn tekijöille varmistetaan asianmukaisella tavalla sosiaaliturva ja riittävä toimeentulo. Komitea onkin tyytyväinen komission aikomukseen julkaista aloite verkkoalustojen työntekijöiden työolojen ja -ehtojen parantamiseksi, mutta kehottaa aikaistamaan sen vuodesta 2021 vuoteen 2020. Erityisesti koronapandemian aikana on tullut ilmi, että useat verkkoalustat hyötyvät taloudellisesti rajoitustoimenpiteistä, mutta alustatyöntekijät ovat edelleen epävarmoissa työsuhteissa.

70.

panee tyytyväisenä merkille Euroopan tason työmarkkinaosapuolten digitaalisen siirtymän edistämisestä tekemän sopimuksen (2), jonka myötä digitalisaatiokehitykseen ja sen mukanaan tuomiin työhön ja työntekijöihin sekä yleisesti yritysten toimintatapaan kohdistuviin vaikutuksiin voidaan vaikuttaa yhdessä.

71.

vahvistaa, että sitä, mikä on kiellettyä internetin ulkopuolella, ei voida myöskään sallia internetissä, ja toteaa tässä yhteydessä, että verkkoalustojen ylläpitäjien roolia ja velvollisuuksia olisi selkeytettävä.

72.

pitää valitettavana, että digitaalisessa maailmassa, jossa ei ole rajoja, muutamat yritykset, joilla on suurin markkinaosuus, tuottavat suurimman osan lisäarvosta datavetoisessa taloudessa, että vanhentuneiden yhtiöverosääntöjen vuoksi näitä voittoja ei usein veroteta siellä, missä ne syntyvät, ja että tämä vääristää kilpailua.

73.

kehottaa digitaalisen alustatalouden nykyiset verkostovaikutukset huomioon ottaen tarkastelemaan, olisiko unionin kilpailulainsäädäntöä kehitettävä edelleen ja miten se olisi tehtävä.

74.

huomauttaa, että digitalisaatio luo yhtäläisiä haasteita kaikilla Euroopan alueilla, mikä edellyttää hyvin yhdenmukaisia strategioita haasteiden ratkaisemiseksi, ja kehottaa siksi ottamaan tämän huomioon monialaisia strategioita laadittaessa.

75.

kehottaa yksinkertaistamaan EU:n rahoituksen saantiin liittyviä menettelyjä, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman monta yritystä, korkeakoulua ja tutkimuslaitosta ja kannustettaisiin niitä osallistumaan aktiivisesti digitalisaation muokkaamiseen.

76.

huomauttaa, että tämä koskee yhtä lailla ”älykkäitä kaupunkeja ja alueita”.

77.

on samaa mieltä siitä, että ei ole olemassa helppokäyttöisiä teknisiä välineitä ja standardeja yksityisyydensuojaa koskevien oikeuksien toteuttamiseksi yksinkertaisella tavalla.

78.

korostaa, että on torjuttava toimittajariippuvuutta (lock-in) esimerkiksi esineiden internetin laitteiden osalta ja vahvistettava kuluttajien asemaa. Tässä yhteydessä on tärkeää antaa käyttäjille välineet ja keinot tehdä omat päätöksensä siitä, mitä heidän tiedoilleen tapahtuu.

Globaali Eurooppa

79.

pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut edistämään Euroopan kansalaisten etuja ja eurooppalaisten yritysten yhtäläisiä mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla sekä eurooppalaisia arvoja kansainvälisessä liiketoiminnassa ja tietovirroissa.

80.

on tyytyväinen siihen, että datan säilytys ja käsittely siirretään muista maista ja muilta alueilta Eurooppaan ja on tietoinen Euroopan alueiden erilaisista vahvuuksista, joita olisi käytettävä tässä perusteluina.

81.

on tyytyväinen Euroopan komission ja jäsenvaltioiden aloitteisiin, joilla pyritään selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan digitaalisen liiketoiminnan verotusratkaisuja kaikkien toimijoiden osalta, mukaan lukien toimijat, joiden liiketoimintaa määritellään EU:n ulkopuolella.

Komission esittämien tiedonantojen arviointi

82.

korostaa, että toimissa on keskityttävä Euroopan unionin vahvuuksiin. Esimerkkinä voidaan mainita tuotantoala, joka tarjoaa digitaaliteknologialle monenlaisia soveltamismahdollisuuksia, kuten teollisuus 4.0, tekoäly, robotiikka, materiaalia lisäävä valmistus, optiikka ja sensorit sekä esineiden internet.

83.

kehottaa arvioimaan yksityiskohtaisesti oikeudenmukaista ja kilpailukykyistä taloutta koskevien keskeisten ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksia Euroopan datastrategiaan, EU:n kilpailusääntöjen soveltuvuuden meneillään olevaan arviointiin ja uudelleentarkasteluun, sääntelytoimenpiteisiin ja teollisuusstrategiaan. Tämä koskee erityisesti sellaisen kehyksen luomista, jolla varmistetaan asianmukainen, kilpailukykyinen ja turvallinen digitaalinen rahoitus ja yhtiöverotus 21. vuosisadalla.

84.

toistaa, että alueiden digitalisaatio edellyttää koordinoitua ja yhteisesti sovittua strategista lähestymistapaa, joka ulottuu pidemmälle kuin pelkkä digitaalisen infrastruktuurin ja yhteyksien tarjoaminen.

85.

kehottaa laatimaan kattavan, koulutusta koskevan puiteohjelman, jolla puututaan data-asiantuntijoiden ja dataosaamisen puutteisiin EU:ssa.

86.

kehottaa laatimaan startup-yritysten ja muiden yritysten tukiohjelmia – eikä pelkästään nykytilanteen vuoksi – sillä muutoin tietostrategiaa ei voida panna täytäntöön.

87.

kehottaa laatimaan aloitteen teknologisen riippumattomuuden vahvistamiseksi (esimerkiksi omien prosessorien ja verkkokomponenttien kehittäminen), jotta tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen on turvattu ja sitä voidaan käyttää turvallisesti, ja pyytää varmistamaan asianmukaisen rahoituksen eurooppalaisille tutkimus- ja kehittämishankkeille.

88.

toteaa, että kuvattujen haasteiden ja ehdotettujen toimien perusteella on tarpeen lisätä edelleen digitaalisen ympäristön selviytymis- ja palautumiskykyä ja riippumattomuutta, jotta uusimpien viestintästandardien tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää kestävällä tavalla. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota kriittisen infrastruktuurin suojeluun, jotta valtion toimintakyky sekä asukkaiden palvelut pystytään ylläpitämään kriisitilanteessa myös pitemmällä aikavälillä.

89.

ehdottaa, että harkitaan lisätoimenpiteitä, jotka voivat johtaa energiatehokkuuden nopeaan parantamiseen, kasvihuonekaasujen vähentämiseen, digitalisaation parhaaseen mahdolliseen hyödyntämiseen ympäristö- ja ilmastonsuojelussa sekä innovoinnin ja gigabittiyhteiskunnan ilmastoystävälliseen edistämiseen.

---

(1)  https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/commission-expert-group-publishes-progress-reports-online-platform-economy

(2)  https://bit.ly/2YptFYV