Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52020IP0169

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. kesäkuuta 2020 liikenteestä ja matkailusta vuonna 2020 ja sen jälkeen (2020/2649(RSP))

    EUVL C 362, 8.9.2021, p. 55–62 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    8.9.2021   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 362/55

    P9_TA(2020)0169

    Liikenne ja matkailu vuonna 2020 ja sen jälkeen

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. kesäkuuta 2020 liikenteestä ja matkailusta vuonna 2020 ja sen jälkeen (2020/2649(RSP))

    (2021/C 362/07)

    Euroopan parlamentti, joka

    —

    ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

    A.

    ottaa huomioon, että matkailu on monialaista taloudellista toimintaa, jolla on laaja vaikutus talouskasvuun, työllisyyteen ja sosiaaliseen ja kestävään kehitykseen;

    B.

    ottaa huomioon, että matkailuala työllistää 22,6 miljoonaa ihmistä eli sen osuus EU:n kokonaistyöllisyydestä on 11,2 prosenttia, sen osuus EU:n BKT:stä oli 9,5 prosenttia vuonna 2019, se auttaa edistämään tasapainoista alueellista rakennetta ja se vaikuttaa myönteisesti aluekehitykseen; toteaa, että ainakin 6,4 miljoonaa työpaikkaa on uhattuina EU:ssa;

    C.

    ottaa huomioon, että matkailu ja erityisesti liikamatkailu, kuten kaikki ihmisen toiminta, vaikuttavat ilmastonmuutokseen sekä ympäristöön ja talouteen, kuten lisääntyvään saastumiseen, biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen, ruuhkiin, infrastruktuurin ylläpitokustannuksiin ja hintojen nousuun; ottaa kuitenkin huomioon, että ala on sitoutunut vauhdittamaan matkailun kestävää kehitystä ja varmistamaan, että se edistää osaltaan eurooppalaisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamista päästöjen vähentämiseen tähtäävillä aloitteilla;

    D.

    ottaa huomioon, että matkailu koostuu useiden sidosryhmien monimutkaisesta arvoketjusta ja sillä on suora yhteys matkustajaliikennetoimintaan;

    E.

    ottaa huomioon, että tärkeimmistä talouden toimialoista covid-19-epidemia on vaikuttanut kaikkein haitallisimmin liikenne-, kulttuuri- ja matkailualaan ja että laajamittainen työttömyys vaikuttaa erityisesti kausityöntekijöihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin;

    F.

    ottaa huomioon, että terveyskriisi on vaikuttanut erityisen voimakkaasti kulttuurikohteisiin ja -tiloihin, festivaaleihin ja museoihin ja että neljä matkailijaa kymmenestä valitsee kohteensa sen perusteella, mitä se voi tarjota kulttuurisesti;

    G.

    ottaa huomioon, että hyväksymällä 13. toukokuuta 2020 tiedonannon ”Matkailu ja liikenne vuonna 2020 ja sen jälkeen” (COM(2020)0550) ja matkailu- ja liikennepaketin komissio otti ensimmäisen välttämättömän askeleen tukeakseen arvokkaiden liikenne- ja matkailualojen elpymistä covid-19-epidemiasta;

    H.

    ottaa huomioon, että on kulunut jo kymmenen vuotta siitä kun komissio antoi kesäkuussa 2010 tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (COM(2010)0352), jossa esitettiin EU:n matkailua koskeva strategia ja toimintasuunnitelma;

    I.

    ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan vuonna 2009 EU:lla on ollut tukevaa toimivaltaa jäsenvaltioiden tämän alan toimien koordinoimiseksi ja täydentämiseksi (1);

    Euroopan matkailu- ja liikennealan elpymissuunnitelmat covid-19-epidemian jälkeen

    1.

    		 katsoo, että liikenne- ja matkailualalle tarvitaan sekä nopeaa lyhyen aikavälin tukea että pitkän aikavälin tukea alan selviytymisen ja kilpailukyvyn varmistamiseksi ja että on välttämätöntä toteuttaa toimenpiteitä, joilla rakennetaan matkailijoiden luottamusta siihen, että he uskaltavat matkustaa Eurooppaan ja sen sisällä, jotta voidaan minimoida alan lisätappiot ja varmistaa sen pitkän aikavälin kestävyys; korostaa, että nykyinen kriisi tarjoaa myös historiallisen tilaisuuden nykyaikaistaa matkailua EU:ssa, parantaa sen kestävyyttä ja esteettömyyttä vammaisille henkilöille ja alkaa pitää sitä teollisena ekosysteeminä, jolla on investointitavoitteita, inhimillistä pääomaa, teknologisia innovointitarpeita ja tulosindikaattoreita, samoin kuin yhtenä tärkeimmistä aloista, jotka voivat myötävaikuttaa vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamiseen;

    2.

    		 korostaa, että nykyisessä kriisissä, jossa monet kuljetusyritykset kamppailevat selviytyäkseen, on äärimmäisen tärkeää investoida edelleen strategiseen liikenneinfrastruktuuriin EU:n tasolla; korostaa lisäksi, että liikenteen elpymissuunnitelmissa ja nykyisten liikennealojen pelastamiseen tähtäävässä tuessa olisi keskityttävä innovatiivisiin kasvumahdollisuuksiin;

    3.

    		 suhtautuu myönteisesti komission osana pakettia hyväksymään tiedonantoon ”Covid-19 – Vaiheittaiset ja koordinoidut toimet vapaan liikkuvuuden palauttamiseksi ja sisärajatarkastusten poistamiseksi” sekä ehdotukseen vaiheittaisista ja koordinoiduista toimista, joilla pyritään palaamaan henkilöiden rajoittamattomaan vapaaseen liikkuvuuteen; pyytää, että EU:n tasolla perustetaan mekanismi, jolla määritellään, mikä on tartuntojen leviämisen riittävän alhainen taso, ja että varmistetaan tällaisen tason yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla EU:ssa; kehottaa komissiota tukemaan ”matkailun uudelleenkäynnistämistä” antamalla suosituksen, jossa korostetaan ”kestävää matkailua” ja tekemään luotettavasti sertifioiduista yrityksistä ja kohteista ympäristöystävällisen, sosiaalisesti vastuullisen ja taloudellisesti järkevän matkustamisen ja matkailun edelläkävijöitä; suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen, jolla pyritään varmistamaan tavaroiden, erityisesti elintarvikkeiden ja lääkinnällisten laitteiden, keskeytymätön kulku kaikkialla EU:ssa, ja kaikkiin aloitteisiin, joilla pyritään varmistamaan EU:n sisämarkkinoiden täysimääräinen toiminta ilman perusteettomia tarkastuksia ja viivytyksiä;

    4.

    		 muistuttaa, että on tärkeää noudattaa syrjimättömyyden periaatetta kotimaisten ja rajat ylittävien rajoitusten asteittaisessa poistamisessa sekä tunnustaa EU:n tasolla sovitut toimenpiteet vastavuoroisesti, ja korostaa, että on tärkeää välttää yksittäisten jäsenvaltioiden välisiä sopimuksia (niin kutsutut matkailukäytävät), joilla olisi lisävaikutuksia terveyskriisistä erityisen pahasti kärsineiden jäsenvaltioiden talouteen ja etenkin niiden matkailualaan; on huolissaan siitä, että useat jäsenvaltiot ovat viime aikoina ottaneet käyttöön yksipuolisia toimenpiteitä, jotka paitsi saattavat horjuttaa sisämarkkinoiden toimintaa ja haitata miljoonien EU:n kansalaisten elämää myös merkitsevät uutta takaiskua matkailulle ja luottamukselle; kehottaa siksi komissiota estämään jäsenvaltioita panemasta täytäntöön minkäänlaisia syrjiviä ja muita kuin epidemiologisia toimenpiteitä, jotka asettavat kyseenalaiseksi Schengen-alueen eheyden ja haittaavat Euroopan matkustus- ja matkailualan nopeaa elpymistä;

    5.

    		 korostaa, että EU:n matkailualueita on tuettava ja edistettävä muun muassa vierailijoiden kannalta houkuttelevilla tarjouksilla edellyttäen, että epidemiologiset ja sosiaalis-terveydelliset olosuhteet kyseisillä alueilla sallivat tämän; katsoo, että on olennaisen tärkeää, että sekä yritykset että niiden asiakkaat noudattavat täysimääräisesti kaikkia terveys- ja hygieniavaatimuksia, kuten lähikontaktien välttämistä, ja panevat ne täytäntöön, jotta vierailijoille voidaan taata turvalliset olosuhteet; kehottaa ottamaan käyttöön kaikkialla EU:ssa yhtenäiset arviointiperusteet, jotta voidaan tuoda esiin alueet, jotka ovat turvallisia ympäristöjä saapuvalle ja lähtevälle matkailulle; tukee tarvetta varmistaa mahdollisimman korkea turvallisuustaso ja ylläpitää sitä, mihin voitaisiin käyttää yhteentoimivaa digitaaliteknologiaa (esimerkiksi asiaa koskevaa komission tiedotussivustoa tai digitaali-innovointikeskittymiä), jotta voidaan tarjota apua matkustus- ja matkailualalle ja matkailijoille samalla oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaan kunnioittaen; korostaa, että olisi kehitettävä varhaisvaroitusjärjestelmä, joka varoittaa matkailijoita tehokkaasti mahdollisista terveysuhista matkakohteessa, jotta karanteeni- ja evakuointikäytännöt olisivat välittömiä ja tehokkaita;

    6.

    		 tunnustaa kansainvälisten matkailijoiden merkityksen EU:n matkailualalle; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan, voitaisiinko muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevat rajoitukset poistaa EU:n ulkorajoilla vaarantamatta kansanterveyttä ja turvallisuutta, ottaen huomioon kunkin kolmannen maan epidemiologisen tilanteen ja pyrkien covid-19-suojatoimenpiteiden vastavuoroiseen tunnustamiseen, erityisesti ilmailualalla, Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardien ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) yhteisessä asiakirjassa ”COVID-19 Aviation Health Safety Protocol: Operational Guidelines for the management of air passengers and aviation personnel in relation to the COVID-19 pandemic” olevien lentoliikenteen turvallista uudelleenaloittamista Euroopassa koskevien ohjeiden mukaisesti, ja kehottaa panemaan nämä ohjeet nopeasti täytäntöön;

    7.

    		 korostaa rajatyöntekijöiden ja kausityöntekijöiden merkitystä matkailualan palvelujen tarjoamisessa talouden elpymisen keskeisenä osana ja kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistetään heidän liikkuvuuttaan ja suojellaan heidän oikeuksiaan, mukaan lukien voimassa olevan lainsäädännön parempi täytäntöönpano;

    8.

    		 suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Ohjeet liikennepalvelujen ja -yhteyksien vaiheittaiseksi palauttamiseksi – Covid-19” sekä ohjeistukseen, joka perustuu periaatekehykseen ja yhteiseen välineistöön ja joka auttaa käynnistämään uudelleen kaikenlaiset liikennepalvelut kaikkialla EU:ssa toteuttamalla koordinoituja, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia toimenpiteitä;

    9.

    		 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan turvallisen kauttakulun ja maasta toiseen liikkumisen helpottamiseksi tilapäisistä, oikeasuhteisista ja syrjimättömistä toimenpiteistä, jotka perustuvat tieteelliseen näyttöön ja luotettavaan riskinarviointiin ja joissa noudatetaan esimerkiksi Maailman terveysjärjestön (WHO) tai Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) määrittelemiä kansainvälisiä standardeja; korostaa, että matkustuksen käynnistämiseksi uudelleen EU:ssa ja kansainvälisesti on tärkeää varmistaa EU:n tasolla sovittujen toimenpiteiden vastavuoroinen tunnustaminen; korostaa lisäksi, että eristämistoimenpiteiden täytäntöönpano ja niiden lieventäminen eivät saa missään vaiheessa johtaa EU:n korkeatasoisten liikenteen turvallisuusnormien alentamiseen;

    10.

    		 korostaa, että seulonta on tehokas keino vähentää viruksen leviämistä ja lisätä luottamusta silloin, kun lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista, edellyttäen, että käytettävissä on nopeita, luotettavia ja kohtuuhintaisia seulontamenetelmiä; kehottaa komissiota yhteistyössä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ja jäsenvaltioiden kanssa arvioimaan säännöllisesti, onko näiden edellytysten mukaisia testejä jo valmiina, ja suorittamaan koordinoituja hankintoja sitten kun niitä on käytettävissä, jotta voidaan varmistaa parhaat mahdolliset ehdot ja hinnat; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään kaikkia saatavilla olevia rahoitusvälineitä sen varmistamiseksi, että kansalaisia voidaan testata maksutta;

    11.

    		 korostaa, että matkustusrajoitukset ja rajavalvonta olisi poistettava niiltä alueilta ja jäsenvaltioilta, joiden epidemiologinen tilanne on paranemassa ja riittävän samankaltainen, kun yhteiset kriteerit sen arvioimiseksi on vahvistettu; korostaa, että epidemiologisen tilanteen parantuminen on avain turvallisen matkustamisen ja liikenteen palauttamiseen ja matkailupalvelujen uudelleen käynnistämiseen; kehottaa lisäksi komissiota koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa selvittämään diagnostisten testien (esimerkiksi serologisten tai pintasivelykokeiden) ja liikennekeskuksista lähtevien matkustajien ruumiinlämmön mittausten kaltaisten terveystarkastustoimenpiteiden toteutettavuutta ja lisäarvoa; kehottaa laatimaan yhteisiä hygieniatoimenpiteitä koskevat standardit ja yksityiskohtaiset toimintaohjeet eri liikennemuotoja varten; katsoo, että kunkin liikenteenharjoittajan olisi yhdenmukaisesti sovellettava yhtäläisiä toimenpiteitä ennustettavuuden ja selkeyden varmistamiseksi; katsoo, että teknisistä toimintaohjeistuksista olisi tehtävä turvallisen matkustamisen edellytys;

    12.

    		 suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Covid-19: EU:n ohjeet matkailupalvelujen asteittaisesta käynnistämisestä ja majoitus- ja ravitsemisliikkeiden terveyskäytännöistä” ja kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan nämä ohjeet toimivaltaisille alue- ja paikallistason viranomaisille; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan matkustus- ja matkailualaa taloudellisesti näiden toimien täytäntöönpanossa täydessä yhteistyössä matkustus- ja matkailualan kanssa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitalisaation tavoitteiden mukaisesti;

    13.

    		 kehottaa komissiota perustamaan EU:n turvallisuussertifiointileiman ja selkeät ja tehokkaat terveyskäytännöt, joilla varmistetaan, että EU:n matkailupalvelut, matkailuyritykset ja matkanjärjestäjät täyttävät korkeimmat hygienia- ja terveysstandardit, yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten, matkailualan sidosryhmien ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotta voidaan edistää EU:n ohjeisiin perustuvien erityistoimenpiteiden täytäntöönpanoa ja lisätä jäsenvaltioissa vierailevien matkustajien luottamusta ja turvallisuutta sekä edistää alan elpymistä;

    14.

    		 kehottaa komissiota ehdottamaan yhteisiä EU:n sääntöjä, säilyttäen samalla korkeatasoisen kuluttajansuojan, ehdoista covid-19:n takia annetuille matkakupongeille, joiden edellytyksenä on aina, että kuluttajat hyväksyvät ne vapaaehtoisesti ja että ne eivät vaikuta yritysten velvollisuuteen maksaa korvaukset matkustajille EU:n lainsäädännössä asetettujen määräaikojen puitteissa, jotta arvoseteleistä tulisi joustavampia ja siten houkuttelevampia ja toimivampia ja jotta estettäisiin uusi hajanainen täytäntöönpano, joka johtaisi kuluttajien erilaiseen kohteluun ja kilpailun vääristymiseen liikenne- ja matkailumarkkinoilla; kehottaa lisäksi komissiota hyödyntämään kaikkia käytettävissään olevia keinoja varmistaakseen EU:n lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon ja yhdenmukaisen soveltamisen sekä edistämään vapaaehtoisia arvoseteleitä koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen käyttöä;

    15.

    		 kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta laatia covid-19-kriisistä saatujen kokemusten ja jäsenvaltioiden vastaavien järjestelmien perusteella EU:n matkustustakuujärjestelmä yrityksille taloudellisen likviditeetin varmistamiseksi, jotta voidaan taata palautukset matkustajille ja kotiinkuljetuskustannukset sekä oikeudenmukainen korvaus konkurssin yhteydessä mahdollisesti aiheutuneista vahingoista; korostaa lisäksi, että matkailijoita olisi kannustettava ottamaan matkavakuutus;

    16.

    		 kehottaa komissiota käynnistämään muun muassa EU:n laajuisen tiedotussovelluksen avulla matkustamista ja matkailua koskevan EU:n tiedotuskampanjan, jolla pyritään edistämään EU:n sisäistä matkustamista, palauttamaan kansalaisten luottamus matkustamiseen ja matkailuun covid-19-pandemian aikana, valistamaan matkailijoita käytössä olevista terveys- ja turvallisuustoimenpiteistä ja kehittämään kestäviä ja yhtenäisiä arvoja EU:n matkailubrändin avulla; kehottaa asettamaan ”turvallisen ja älykkään kohteen” käsitteen keskeiselle sijalle kestävän, vastuullisen ja esteettömän matkailun kehittämisen varmistamisessa;

    17.

    		 pyytää, että EU:n tasolla otetaan käyttöön mekanismi, jolla vahvistetaan tieteellisen näytön ja luotettavien ja yhtäläisten tietojen perusteella turvallisuutta ja turvatoimia koskeva kynnys matkustusrajoitusten poistamista tai käyttöönottoa varten, ja että laaditaan asianmukainen seurannan taso ja toimintasuunnitelma epidemiologisen ympäristön kielteisen kehityksen varalta; korostaa tässä yhteydessä, että covid-19-kriisistä selviytymiseksi ehdotetun vaiheittaisen ulospääsystrategian seurantaa ja arviointia varten tarvitaan konkreettisempi ja yksityiskohtaisempi toimintasuunnitelma;

    18.

    		 kehottaa komissiota, jäsenvaltioiden viranomaisia ja sidosryhmiä tekemään yhteistyötä, jotta pandemian mahdollista toista aaltoa varten voidaan laatia mahdollisimman pian selkeät suuntaviivat ja valmiussuunnitelmat, joissa käsitellään matkustamista ja matkailua koskevia tartuntojen ehkäisy- ja valvontatoimenpiteitä, koska pitkittyneet liikkumisrajoitukset voisivat ennusteiden mukaan johtaa BKT:n 16 prosentin laskuun tänä vuonna;

    19.

    		 suhtautuu myönteisesti SURE-ohjelmaan, joka auttaa jäsenvaltioita kattamaan lyhennettyä työaikaa koskevien kansallisten järjestelyjen ja vastaavien toimenpiteiden kustannukset, jotta yritykset voivat turvata matkailualan työpaikat; korostaa lisäksi, että on tärkeää investoida uudelleenkoulutukseen, digitaalisten taitojen alalla annettavaan koulutukseen ja työpaikkojen tukemista koskeviin aloitteisiin, joilla estetään jatkuvat työpaikkojen menetykset ja pandemiasta johtuva sosiaalinen eriarvoisuus;

    Solidaarisuuden ja koordinoinnin lisääminen EU:n matkailualalla

    20.

    		 korostaa, että on tärkeää edetä kohti todellista eurooppalaista matkailupolitiikkaa, jolla tuetaan merkittävästi unionin kilpailukyvyn parantamista tällä alalla, edistetään jäsenvaltioiden ja alueiden välistä yhteistyötä ja luodaan mahdollisuuksia lisäinvestointeihin ja innovaatioihin alalla; muistuttaa, että on tärkeää välttää ylisääntelyä matkailupalvelujen sisämarkkinoilla ja pitää tavoitteena sääntelyn ristiriitaisuuksien ja päällekkäisyyksien poistamista ja estämistä varmistamalla matkailualaan vaikuttavien politiikkojen ja lainsäädännön parempi koordinointi;

    21.

    		 suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen järjestää Euroopan matkailualan huippukokous, johon osallistuisivat EU:n toimielimet, yritykset, alueet, kaupungit ja sidosryhmät ja jossa pohdittaisiin tulevaisuuden eurooppalaista matkailua, ja kannattaa sitä, että kehitetään vuoteen 2050 ulottuva etenemissuunnitelma kohti kestävää, innovatiivista ja sopeutumiskykyistä Euroopan matkailuekosysteemiä (”Euroopan matkailuohjelma 2050”); kehottaa siksi komissiota hyväksymään vuonna 2021 EU:n matkailua koskevan uuden strategian ja toimintasuunnitelman, jotka perustuvat tämän vuoropuhelun tuloksiin, jotta voidaan säilyttää Euroopan asema johtavana matkailukohteena EU:n matkailubrändin avulla; korostaa, että tähän pitkän aikavälin strategiaan on sisällyttävä suunnitelma alan digitalisoimiseksi ja ohjelmia matkailualueiden elvyttämiseksi; korostaa, että strategialla on tuettava alan vihreää siirtymää mukauttamalla prosesseja ja uudistamalla infrastruktuureja ja palveluja; korostaa, että komission olisi seurattava tiiviisti sen asianmukaista täytäntöönpanoa;

    22.

    		 suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen, jossa tarjotaan joustavuutta valtiontukisääntöihin; katsoo kuitenkin, että tarvitaan ehdottomasti toteuttamiskelpoisia hankkeita ja kilpailukykyä ja sosiaalisia ja ekologisia normeja sekä selkeää ja alakohtaista ohjausta liikenne- ja matkailualalla, jotta mahdollistetaan tehokas koordinointi kaikkien jäsenvaltioiden välillä ja varmistetaan, että kansallisia korvausjärjestelmiä käytetään oikeudenmukaisella, oikea-aikaisella ja oikeasuhteisella tavalla, ja että ne otetaan käyttöön rajoitetuksi ajaksi, jotta voidaan puuttua covid-19-epidemian aiheuttamiin menetyksiin vääristämättä kohtuuttomasti kilpailua;

    23.

    		 korostaa, että on tärkeää tehostaa EU:n, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien välistä yhteistyötä matkailuun liittyvien monialaisten kysymysten käsittelemiseksi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota laatimaan EU:n matkailustrategian, johon sisältyy konkreettisempi ja yksityiskohtaisempi toimintasuunnitelma lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteineen, mukaan luettuina YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ja jossa ehdotetaan, että jäsenvaltiot asettavat selkeät, strategiset ja tulossuuntautuneet tavoitteet; vaatii hyväksymään yhteistyössä parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa kestävää matkailua koskevan asianmukaisen strategian, joka sisältää toimenpiteitä, joita kaikkien jäsenvaltioiden, elinkeinoelämän ja matkailijoiden on sovellettava ja noudatettava;

    24.

    		 korostaa, että komission 27. toukokuuta 2020 esittämä ehdotus EU:n elpymissuunnitelmaksi, johon sisältyy vahvistettu EU:n pitkän aikavälin talousarvio (monivuotinen rahoituskehys 2021–2027) ja uusi 750 miljardin euron elpymisväline, jonka ehtona olisi oltava rakenteellisten uudistusten toteuttaminen ja ekologisten ja sosiaalisten normien noudattaminen, tarjoaa hyvän perustan tuleville neuvotteluille; pitää myönteisenä, että matkailu on tunnustettu yhdeksi niistä taloudellisista toiminnoista, jotka ovat kärsineet eniten covid-19-kriisistä; toteaa, että uuden elpymisvälineen, Next Generation EU:n (Seuraavan sukupolven EU), mukaan matkailualan liikevaihto saattaa laskea yli 70 prosenttia vuoden 2020 toisella neljänneksellä, ja matkailualan perusinvestointitarpeet, joiden arvo on 161 miljardia euroa, ovat puolestaan ensimmäisellä sijalla eri ekosysteemien joukossa; kehottaa komissiota kiinnittämään elpymispaketissa asianmukaista huomiota matkailualaan ja antamaan ohjeistusta, jotta varmistetaan rahoituksen nopea saatavuus ilman kohtuuttomista hallinnollisista rasitteista johtuvia esteitä sekä meneillään olevissa että tulevissa ohjelmissa; korostaa tässä yhteydessä tähän alaan elpymis- ja palautumistukivälineestä tehtäviä investointeja, jotka mahdollistavat kestävään, joustavaan ja kilpailukykyiseen matkailualaan pyrkivän strategian kehittämisen koko EU:ssa; katsoo, että EU:n elpymissuunnitelmaan on sisällytettävä mahdollisuus tarjota matkailualalle taloudellista lisätukea sen perusteella, kuinka suuri osuus matkustus- ja matkailualalla on jäsenvaltion bruttokansantuotteesta;

    25.

    		 pitää valitettavana, ettei seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2021–2027) ole erityistä budjettikohtaa kestävää matkailua varten, sekä sitä, että tällä hetkellä ei ole olemassa konkreettista ja kohdennettua rahoitusvälinettä, jolla edistettäisiin lyhyellä aikavälillä alan elpymistä; korostaa, että syrjäisimpiä alueita ja saarialueita varten olisi harkittava erityiskohtelua ja erityistoimenpiteitä;

    26.

    		 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiireellisesti tukemaan liikenne-, kulttuuri- ja matkailualan yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, mukaan luettuina makroyritykset ja perheyritykset, ja työntekijöitä, myös itsenäisiä ammatinharjoittajia, likviditeetin hallinnassa, auttamaan niitä säilyttämään työpaikat, sekä vähentämään tarpeettomia hallinnollisia rasitteita; kehottaa lisäksi kehittämään työntekijöille koko matkailualan arvoketjun kattavan eurooppalaisen kehyksen tiiviissä vuoropuhelussa työmarkkinaosapuolten kanssa ja kattaen kaikentyyppiset työntekijät;

    27.

    		 vaatii tarkistettua eurooppalaista pk-yritysstrategiaa, jossa otetaan huomioon covid-19:n vaikutus pk-yrityksiin ja esitetään konkreettisia aloitteita ja etenemissuunnitelma niiden elpymisen tukemiseksi vähentämällä byrokratiaa, pienentämällä rahoituksen saannin kustannuksia ja edistämällä investointeja strategisiin arvoketjuihin ekosysteemeihin ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja digitaaliseen siirtymään perustuvan eurooppalaisen teollisuuspolitiikan mukaisesti; muistuttaa, että on tehtävä tarvittavat mukautukset, jotta voidaan noudattaa uusia terveys- ja turvallisuustoimenpiteitä ja tehdä merkittäviä investointeja, joilla varmistetaan kuluttajien turvallisuus ja lähikontaktien välttäminen, sekä toteuttaa muita asiaankuuluvia varotoimenpiteitä; korostaa, että on tärkeää luoda kaikkialla EU:ssa verkostoja ja klustereita, jotka voivat johtaa parhaiden käytäntöjen, strategioiden ja synergioiden yhdenmukaistamiseen pk-yrityssektorilla;

    28.

    		 korostaa, että tuhansilla yrityksillä, erityisesti pk-yrityksillä, on vaikeuksia selviytyä, ja että monet niistä ovat ajautumassa maksukyvyttömyyteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan kehitystä ja arvioimaan mahdollisuutta tehostaa hätätilanteen tukea jo ilmoitettujen välineiden yhteydessä toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä yritysten konkurssien välttämiseksi;

    Kohti tulevaisuuden vaatimukset täyttävää EU:n matkailualaa

    29.

    		 korostaa, että matkailuala on erittäin riippuvainen liikennealasta ja että siksi kaikkien liikennemuotojen saavutettavuuden, kestävyyden ja liitettävyyden parantamisella ja samalla mahdollisimman korkean turvallisuustason säilyttämisellä kaikilla liikenteen aloilla (maantie-, rautatie-, lento-, meri- ja sisävesiliikenne) olisi merkittävä vaikutus EU:n matkailualan vahvistamiseen; korostaa tässä yhteydessä, että koska vuosi 2021 on Euroopan rautateiden teemavuosi ja koska liikenteen päästöjä on vähennettävä, komission olisi edistettävä kaikkia kestäviä vaihtoehtoisia matkustusmuotoja;

    30.

    		 korostaa tarvetta edistää kestäviä matkustusmuotoja, esimerkiksi myöntämällä lisätukea matkailijoiden pyöräilyinfrastruktuureille ja yöjunille; korostaa kestävien liikennemuotojen, kuten pyöräilyn, mahdollisia taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä matkailulle ja kehottaa komissiota edistämään pyöräilyinfrastruktuuria ja investoimaan siihen tällaisen matkailun helpottamiseksi;

    31.

    		 korostaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on oltava kehittyneen, nykyaikaisen, turvallisen ja kestävän infrastruktuurin verkosto, jotta voidaan helpottaa matkustamista kaikkialla EU:ssa ja tehdä syrjäisistä jäsenvaltioista helpommin saavutettavia Euroopan sisäisessä ja kansainvälisessä matkailussa; kehottaa siksi komissiota tukemaan puuttuvien rajatylittävien yhteyksien palauttamista, suorittamaan nykyisen infrastruktuuriverkon toimivuustarkastuksia ja ehdottamaan välittömiä lisätoimenpiteitä vähiten kehittyneitä ja syrjäisiä alueita varten, joilla usein on vähiten kehittyneet verkot ja jotka tarvitsevat erityistä huomiota; panee merkille, että raja-alueiden osuus koko EU:n alueesta on 40 prosenttia ja niiden väestö on kolmannes koko EU:n väestöstä; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että jäsenvaltioilla on sellainen asianmukainen suunnitelma koko TEN-T-runkoverkon valmiiksi saattamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja kattavien verkkojen vuoteen 2050 mennessä, jossa ilmoitetaan aikataulu ja käytettävissä olevat määrärahat, sekä keskittymään erityisesti rajat ylittäviin osuuksiin etenkin niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät edisty näillä aloilla; huomauttaa, että tähän sisältyy kipeästi kaivattu yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva hanke, joka on ollut pysähdyksissä EU:n tasolla useiden vuosien ajan mutta joka toisi välittömästi turvallisuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä eurooppalaiseen ilmailuun;

    32.

    		 kehottaa komissiota selvittämään kriisinhallintamekanismin toteutettavuutta ja mahdollisia hyötyjä EU:n matkailualalle, jotta voidaan reagoida asianmukaisesti ja nopeasti nykyiseen covid-19-epidemiaan, mutta sen lisäksi myös valmistautua luonteeltaan ja laajuudeltaan samanlaisiin tuleviin haasteisiin; korostaa, että on tärkeää sisällyttää siihen rahoitusratkaisuja lyhytaikaisia rahoitusvajeita varten ja säätää myös keskipitkän ja pitkän aikavälin kehyksistä ja strategioista; kehottaa komissiota antamaan matkailualan parhaisiin käytäntöihin perustuvia ohjeita nykyisen pandemiakriisin kaltaisia laajamittaisia kriisejä varten ja helpottamaan sellaisten asianmukaisten verkkoalustojen kehittämistä ja koordinointia, joilla sidosryhmät voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä ja jakaa tietoja;

    33.

    		 kehottaa komissiota ehdottamaan uutta eurooppalaista osallistavaa matkailua koskevaa, Calypso-aloitteen mallin mukaista ohjelmaa, jonka avulla muita heikommassa asemassa olevat yhteiskuntaryhmät voivat käyttää kansallisia matkakuponkeja sellaisissa muissa jäsenvaltioissa sijaitsevissa yrityksissä, jotka myös tarjoavat sosiaalisen matkailun ohjelmaa kansalaisilleen; panee merkille, että monet jäsenvaltiot toteuttavat tällaisia ohjelmia erittäin hyvin tuloksin, ja katsoo, että olisi erittäin myönteistä tehdä näistä järjestelmistä yhteentoimivia EU:n tasolla;

    34.

    		 korostaa, että on tärkeää saada aikaan EU:n yhteinen lähestymistapa alan kilpailukyvyn turvaamiseen, ja tätä varten on parannettava kansalaisille suunnattua viestintästrategiaa; korostaa lisäksi EU:n roolia matkailualan koordinoijana, jota olisi parannettava toteuttamalla EU:n tason lisäarvoa tuottavia toimia ja helpottamalla edelleen parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä; kehottaa vähentämään perusteettomia hallinnollisia ja verotuksellisia rasitteita, tukemaan yritysten perustamista ja edistämään rajat ylittävää myyntiä ja palveluja;

    35.

    		 korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä matkustus- ja matkailualalla ja kannustaa EU:n toimielimiä jatkamaan vuoropuhelun ja yhteistyön edistämistä YK:n Maailman matkailujärjestön (UNWTO) kanssa;

    36.

    		 katsoo, että uusien teknologioiden nousu ja digitalisoinnin eteneminen lisäisivät huomattavasti matkustus- ja matkailualan houkuttelevuutta ja että helppokäyttöiset alustat ja uudet liiketoimintamallit lisäisivät alan kasvua, kilpailukykyä ja vaurautta; katsoo siksi, että alan nykyisen työvoiman säännöllinen koulutus ja uudelleenkoulutus ovat erittäin tärkeitä ja että niissä on keskityttävä erityisesti digitaalisiin taitoihin ja innovatiivisiin teknologioihin;

    37.

    		 kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön sähköinen viisumihakemusmenettely, samalla säilyttäen Euroopan rajojen vahvan suojelun, keinona houkutella lisää kansainvälisiä matkailijoita Eurooppaan; panee merkille, että covid-19-epidemian puhkeaminen on paljastanut, että on suhtauduttava avoimesti innovaatioihin ja suunniteltava uudelleen palvelujen tarjonta, mukaan lukien palvelut, jotka mahdollistavat ihmisten välisten yhteyksien parantamisen; kehottaa siksi komissiota tutkimaan, onko mahdollista järjestää etäyhteydellä haettavan, edullisen ja aikaa säästävän sähköisen viisumin saatavuus Euroopan matkailukohteisiin vilpittömässä mielessä matkustaville kolmansien maiden kansalaisille, jotka tarvitsevat viisumia ja joiden biometriset tiedot kerätään joka tapauksessa sen jälkeen, kun rajanylitystietojärjestelmä on täysin toimintavalmis;

    38.

    		 korostaa, että on tärkeää edistää kestävää matkailua, tukea työpaikkojen luomista, luonnon ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, biologista monimuotoisuutta sekä kasvua ja kilpailukykyä uusien liiketoimintamallien pohjalta; kehottaa komissiota helpottamaan EU:n rahoituksen saatavuutta matkailualan sidosryhmille, erityisesti pienille hotelli- ja ravintolapalvelujen tarjoajille kaikilla markkinasegmenteillä, sillä niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota ja niiden on saatava erityistä tukea; vahvistaa, että tällaisella rahoituksella olisi tuettava siirtymistä kestävämpiin, innovatiivisempiin, häiriönsietokykyisempiin ja korkealaatuisempiin matkailutuotteisiin ja -palveluihin sekä edistettävä kestävää kehitystä, matkailua sesongin ulkopuolella ja matkailuvirtojen maantieteellistä hajautumista; katsoo, että unionin tason tukea ja koordinointia on tarjottava matkailuhallinnon parantamiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla muun muassa ottamalla käyttöön matkailun kestävyyttä koskeva sertifiointi; korostaa, että on tärkeää edistää siirtymistä liikaturismista muihin kulttuurimatkailun ja kestävän matkailun muotoihin, joissa kunnioitetaan ympäristöä ja kulttuuriperintöämme;

    39.

    		 korostaa matkailun merkitystä joillekin EU:n maille ja maantieteellisille alueille, joissa matkailuun liittyvät palvelut ovat usein merkittävä tekijä työllisyyden kannalta ja yksi paikallisen väestön tärkeimmistä tulonlähteistä; kehottaa komissiota kehittämään räätälöityjä toimenpiteitä, kun liikkumisvapaus ja liikenneyhteydet syrjäisimpien alueiden ja saarten ja EU:n mantereen välillä palautetaan; huomauttaa, että erityiset liityntäväylät sekä taloudellinen ja hallinnollinen lisätuki ovat äärimmäisen tärkeitä näille alueille; korostaa, että on tärkeää edistää keskittymistä rannikko- ja merialueisiin EU:n matkailustrategiassa ja -aloitteissa, muun muassa rahoitusmahdollisuuksia sekä promootio- ja viestintävälineitä, sekä vahvistaa asiaankuuluvien markkinoiden toimintaa laatimalla räätälöityjä toimintapolitiikkoja yhteistyössä matkailukohteiden sidosryhmien ja viranomaisten kanssa; muistuttaa, että on tärkeää tukea perheyrityksiä, jotka kehittävät paikallisia tai alueellisia markkinoita ja edistävät paikallista matkailua, sillä niiden osuus Euroopan yksityissektorin työpaikoista on merkittävä ja ne ovat yrittäjyyskulttuurin luonnollisia hautomoita;

    40.

    		 muistuttaa, että kulttuurimatkailun osuus koko Euroopan matkailusta on 40 prosenttia ja että 68 prosenttia eurooppalaisista katsoo kulttuuriperinnön vaikuttavan lomakohteen valintaan (2) – kulttuuriperintöön sisältyvät myös kulttuurireitit, muun muassa Pyhän Jaakobin tie (Camino de Santiago), jolle vuosi 2021 on riemuvuosi eli Jaakobin vuosi; kehottaa siksi komissiota ehdottamaan jäsenvaltioille selkeitä, strategisia ja toiminnallisia tulossuuntautuneita tavoitteita seuraavassa kulttuurialan työsuunnitelmassa ja parantamaan kulttuurin nykyistä strategista kehystä; korostaa, että investoinnit kulttuurikohteisiin olisi nähtävä ja niitä olisi kohdeltava resurssina kilpailukyvyn ja kasvun parantamiseksi paikallisella tasolla unohtamatta niiden itseisarvoa osana kulttuuriperintöämme, jota on suojeltava erityisesti ilmastonmuutokselta ja liikaturismilta; kehottaa komissiota vahvistamaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettujen kulttuurikohteiden rahoituksen kestävyyttä ja edistämään yksityisiin varoihin perustuvien rahoitusjärjestelmien kehittämistä; kehottaa myös lisäämään Discover EU -ohjelman määrärahoja, sillä sen avulla voidaan merkittävästi edistää nuorisomatkailua; korostaa julkista tukea saavien kulttuurilaitosten erityistarpeita elpymisen aikana, koska niiden on varmistettava vierailijoiden turvallisuus ja säilytettävä taloudellinen mallinsa; pyytää komissiota etsimään vaihtoehtoisia tukimekanismeja kulttuurityöntekijöille, jotka ovat erittäin riippuvaisia toiminnallisesta matkailusta;

    41.

    		 korostaa maaseutumatkailun ja agroekologisen matkailun etuja ja kehottaa komissiota edistämään ja tukemaan edelleen aloitteita, jotka lisäisivät maaseutualueiden tulonlähteitä, loisivat työllistymismahdollisuuksia, estäisivät väestökatoa ja lisäisivät sosiaalisia hyötyjä; korostaa roolia, joka Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolla ja erityisesti Leader-ohjelmalla voi olla paikalliseen matkailuun ja maaseutumatkailuun liittyvien aloitteiden tukemisessa, ja kehottaa osoittamaan tälle ohjelmalle riittävästi rahoitusta ohjelmakaudella 2021–2027; katsoo, että maaseudun maatilamatkailua on vahvistettava, jotta voidaan monipuolistaa viljelijöiden ja erityisesti pientilojen tulolähteitä ja siten ehkäistä maan viljelemättä jättämistä ja väestökatoa sekä tukea maaseudun taloutta; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varata erityinen määräraha maatilamatkailulle, jolla on keskeinen rooli viljelijöiden tulojen monipuolistamisessa ja maaseutualueiden kehittämisessä;

    42.

    		 korostaa terveysmatkailun merkitystä, mukaan lukien terveydenhoito-, hyvinvointi- ja kylpylämatkailu; kehottaa komissiota edistämään tarvittaessa sellaisia eurooppalaisia terveydenhoitomatkailun aloja, joissa keskitytään ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, kylpylähoitoihin, kestävyyteen tai vuoristomatkailuun; korostaa, että tarvitaan lisäinvestointeja kestävän matkailuinfrastruktuurin parantamiseksi ja että on tärkeää lisätä eurooppalaisten kylpylä- ja hyvinvointimatkailukohteiden näkyvyyttä; kehottaa komissiota tarjoamaan lisää tieteeseen perustuvia rahoitusmahdollisuuksia, koska terveydenhoitomatkailu voi auttaa vähentämään terveydenhoitokustannuksia ennaltaehkäisytoimien avulla ja vähentämään lääkkeiden kulutusta sekä parantaa kestävyyttä ja työvoiman laatua entisestään;

    43.

    		 korostaa, että matkustus- ja matkailupalvelujen esteettömyys on tärkeää ikääntyvälle väestölle sekä vammaisille ja toimintarajoitteisille henkilöille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti esteettömiä matkailupalveluja koskevan Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin jatkuvaa kehittämistä ja varmistamaan, että se pannaan hyväksymisensä jälkeen täytäntöön nopeasti ja asianmukaisesti ja että palveluntarjoajat noudattavat asiaankuuluvia esteettömyysstandardeja, jotka ovat jo käytössä tai joita ollaan panemassa täytäntöön; kehottaa lisäksi komissiota pyrkimään helpottamaan EU:n vammaiskortin mahdollista laajempaa täytäntöönpanoa ja tunnustamista;

    44.

    		 korostaa urheilun suurta merkitystä matkailussa ja muistuttaa urheilutapahtumien ja -toiminnan merkityksestä Euroopan alueiden houkuttelevuuden lisäämisessä matkailijoille; korostaa mahdollisuuksia, joita syntyy urheilijoiden ja katsojien matkustaessa urheilutapahtumiin, jotka voivat houkutella matkailijoita myös syrjäisimmille alueille; korostaa Euroopan gastronomian, gastronomisten reittien sekä hotelli- ja ravintola-alan merkitystä matkailualalle ja koko taloudelle; korostaa, että edellä mainitut on siksi sisällytettävä yleiseen matkailustrategiaan;

    o

    o o

    45.

    		 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission puheenjohtajalle, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle sekä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiolle.

    (1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 195 artiklan 1 kohta.

    (2)  Erityiseurobarometri 466 – Kulttuuriperintö, 12/2017

    Top