Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52020IP0137

    Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 18. kesäkuuta 2020 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan pöytäkirjan (2019–2024) tekemisestä (08928/2019 – C9-0011/2019 – 2019/0090M(NLE))

    EUVL C 362, 8.9.2021, p. 153–157 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    8.9.2021   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 362/153


    P9_TA(2020)0137

    Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskeva pöytäkirja (2019–2024) (päätöslauselma)

    Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 18. kesäkuuta 2020 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan pöytäkirjan (2019–2024) tekemisestä (08928/2019 – C9-0011/2019 – 2019/0090M(NLE))

    (2021/C 362/22)

    Euroopan parlamentti, joka

    ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (08928/2019),

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan pöytäkirjan (08894/2019),

    ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0011/2019),

    ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (yhteinen kalastuspolitiikka, YKP) (1) 31 artiklan 4 kohdan,

    ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman yhteisistä säännöistä YKP:n ulkoisen ulottuvuuden soveltamiseksi, kalastussopimukset mukaan lukien (2),

    ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2020 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman (3) ehdotuksesta päätökseksi,

    ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 2 kohdan,

    ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon,

    ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A9-0013/2020),

    A.

    ottaa huomioon, että EU:n ja Guinea-Bissaun välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen (jäljempänä ”kalastuskumppanuussopimus”) yleisenä tavoitteena on parantaa EU:n ja Guinea-Bissaun välistä kalastusalan yhteistyötä kummankin sopimuspuolen edun mukaisesti edistämällä kestävää kalastuspolitiikkaa ja kalavarojen järkevää ja kestävää hyödyntämistä Guinea-Bissaun kalastusalueella sekä kehittämällä Guinea-Bissaun kalastusalaa ja sinistä taloutta;

    B.

    toteaa, että aiemman kalastuskumppanuussopimuksen mukaisten kalastusmahdollisuuksien käyttöä pidetään yleisesti ottaen tyydyttävänä;

    C.

    toteaa, että EU:n ja Guinea-Bissaun välinen kalastuskumppanuussopimus on erittäin merkittävä EU:n kolmansien maiden kanssa tekemien vastaavien sopimusten joukossa, sillä se on myönnetyn rahoituksen osalta kolmanneksi tärkein ja lisäksi se on yksi ainoastaan kolmesta sopimuksesta, joilla sallitaan monilajikalastus;

    D.

    toteaa, että Guinea-Bissaun kalastusalan vaikutus maan vaurauteen on hyvin vähäinen (3,5 prosenttia BKT:stä vuonna 2015), vaikka varat, jotka se saa kalastuskumppanuussopimuksen nojalla taloudellisena korvauksena kalavarojen hyödyntämisestä, ovat tärkeä osa maan julkista taloutta;

    E.

    toteaa, että edelliseen pöytäkirjaan verrattuna EU:n vuosittain maksamaa taloudellista korvausta on korotettu 9 miljoonasta eurosta 11,6 miljoonaan euroon vuotuisen kalavaroihin pääsystä maksetun määrän osalta ja 3 miljoonasta eurosta 4 miljoonaan euroon Guinea-Bissaun alakohtaista kalastuspolitiikkaa koskevan EU:n tuen osalta;

    F.

    ottaa huomioon, että pöytäkirjan soveltamisaikana kalastusmahdollisuuksien määrittäminen perustuu kahteen eri tapaan: ensimmäisenä kahtena vuonna pyyntiponnistukseen (jota mitataan bruttorekisteritonneina, brt) ja kolmena viimeisenä vuonna suurimpaan sallittuun saaliiseen (tonneina); katsoo, että tämän muutoksen yhteydessä pöytäkirjan kahden ensimmäisen voimassaolovuoden aikana olisi otettava käyttöön sähköinen järjestelmä (ERS) saaliiden ilmoittamista ja saalistietojen käsittelyä varten;

    G.

    ottaa huomioon, että pöytäkirjan ensimmäisen soveltamiskauden ajaksi EU:n laivastoille on myönnetty seuraavat kalastusmahdollisuudet: katkarapuja pyytävät pakastustroolarit 3 700 brt, kaloja ja pääjalkaisia pyytävät pakastustroolarit 3 500 brt, pieniä pelagisia lajeja pyytävät troolarit 15 000 brt, 28 nuottaa käyttävää tonnikalan pakastusalusta ja siima-alusta sekä 13 vapapyydyksiä käyttävää tonnikala-alusta; ottaa huomioon, että toisen soveltamiskauden ajaksi EU:n laivastoille on myönnetty seuraavat kalastusmahdollisuudet: katkarapuja pyytävät pakastustroolarit 2 500 tonnia, kaloja pyytävät pakastustroolarit 11 000 tonnia, pääjalkaisia pyytävät pakastustroolarit 1 500 tonnia, pieniä pelagisia lajeja pyytävät troolarit 18 000 tonnia, 28 nuottaa käyttävää tonnikalan pakastusalusta ja siima-alusta sekä 13 vapapyydyksiä käyttävää tonnikala-alusta;

    H.

    toteaa, että ensimmäinen Euroopan talousyhteisön ja Guinea-Bissaun välinen kalastussopimus tehtiin vuonna 1980; toteaa, että sopimuksen viimeisimmän pöytäkirjan voimassaolo päättyi 23. marraskuuta 2017; toteaa, että näihin sopimuksiin sisältyneen kehitysyhteistyön (alakohtaisen tuen) puitteissa ei ole yleisesti ottaen saavutettu tyydyttäviä tuloksia; toteaa kuitenkin, että kalastuksen seurannassa, valvonnassa ja tarkkailussa, terveystarkastusvalmiuksissa ja Guinea-Bissaun osallistumisessa alueellisiin kalastuselimiin on tapahtunut edistystä; katsoo, että alakohtaista yhteistyötä on tehostettava, jotta paikallisen kalastusalan ja siihen liittyvien elinkeinojen ja toimintojen kehitystä voidaan tukea paremmin ja varmistaa näin, että suurempi osuus maan luonnonvarojen hyödyntämisen tuottamasta lisäarvosta jää Guinea-Bissauhun;

    I.

    katsoo, että Guinea-Bissaun kalastusalan kehittäminen edellyttää vielä puuttuvan perusinfrastruktuurin, kuten satamien, purkupaikkojen, varastointitilojen ja jalostuslaitosten rakentamista, jotta aluksia voitaisiin houkutella purkamaan Guinea-Bissaun vesiltä kalastamansa saaliit kyseisessä maassa;

    J.

    ottaa huomioon, että vuonna 2021 käynnistyy YK:n merentutkimuksen vuosikymmen (Decade of Ocean Science for Sustainable Development, 2021–2030); toteaa, että kolmansia maita on kannustettava ottamaan keskeinen rooli tiedon hankkimisessa;

    K.

    ottaa huomioon, että EU on monen vuoden ajan kieltänyt Guinea-Bissausta peräisin olevien kalastustuotteiden kaupan, koska maa ei ole pystynyt noudattamaan EU:n terveysvaatimuksia; toteaa, että analysointilaboratorion (CIPA) sertifiointimenettelyn viivästyminen on suurin este Guinea-Bissaun kalastustuotteiden viennille EU:hun; ottaa huomioon, että Guinea-Bissaun viranomaiset ja komissio tekevät yhteistyötä sertifiointimenettelyssä, jotta kielto voidaan poistaa;

    L.

    katsoo, että on varmistettava, että suurempi osuus Guinea-Bissaun kalastusalueen kalavarojen hyödyntämisestä syntyvästä lisäarvosta jää maahan;

    M.

    toteaa, että Guinea-Bissaun kalastusala on työllistänyt suoraan suhteellisen vähän ihmisiä ja että tämä koskee myös paikallisten miehistön jäsenten palkkaamista aluksille (tällä hetkellä aluksilla työskentelee vähemmän paikallista miehistöä kuin edellisen pöytäkirjan tekoaikana) tai naisia, joiden toimeentulo ja työpaikat ovat riippuvaisia kalastusalasta;

    N.

    ottaa huomioon, että unionin aluksille palvelukseen otettavien merimiesten lukumäärää on kasvatettu merkittävästi edelliseen pöytäkirjaan verrattuna; ottaa huomioon, että unionin alusten omistajien on pyrittävä ottamaan aluksilleen ylimääräisiä guineabissaulaisia merimiehiä; ottaa huomioon, että Guinea-Bissaun viranomaiset laativat ja pitävät ajan tasalla ohjeellisen luettelon pätevistä merimiehistä, joilla on pätevyys tulla otetuiksi palvelukseen unionin aluksille;

    O.

    ottaa huomioon, että laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS) torjunnassa Guinea-Bissaun aluevesillä on edistytty parantamalla valvontamenetelmiä maan talousvyöhykkeellä ja lisäämällä kalastustoiminnan tarkastuksesta ja valvonnasta vastaavan FISCAPin resursseja, joihin kuuluu tarkkailijoita ja nopeita partioveneitä; toteaa, että jäljellä on edelleen heikkouksia ja puutteita, kuten alusten satelliittiseurantajärjestelmään (VSM) liittyviä ongelmia, jotka on korjattava;

    P.

    ottaa huomioon Guinea-Bissaun pohjakalakantojen kuvauksessa tapahtuneen edistyksen ja erityisesti tammikuussa 2019 Guinea-Bissaun talousvyöhykkeen pohjakalakantojen arvioinnista laaditun raportin;

    Q.

    ottaa huomioon, että Guinea-Bissau on yksi niistä 13 maasta, jotka kuuluvat Länsi-Afrikan alueellisen kalastuksenhallinnan parantamishankkeen (PESCAO) piiriin, ja että tämän 28. huhtikuuta 2017 annetulla komission päätöksellä C(2017)2951 hyväksytyn hankkeen tarkoituksena on muun muassa tehostaa LIS-kalastuksen ehkäisemistä ja siihen reagoimista kehittämällä seurantaa, valvontaa ja tarkkailua kansallisella ja alueellisella tasolla;

    R.

    toteaa, että parlamentin aiemmin esittämiä suosituksia ei ole sisällytetty nykyiseen pöytäkirjaan täysin tyydyttävällä tavalla;

    S.

    toteaa, että parlamentille on tiedotettava asianmukaisesti ja hyvissä ajoin kaikissa pöytäkirjaan tai sen uusimiseen liittyvien menettelyjen vaiheissa;

    1.

    katsoo, että EU:n ja Guinea-Bissaun välinen kalastuskumppanuussopimus on tärkeä sekä Guinea-Bissaulle että maan kalastusalueella toimiville EU:n laivastoille; korostaa, että EU:n ja Guinea-Bissaun välisessä kalastusalan yhteistyössä on tehostamisen varaa, ja toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen tehdä kaikki tarvittavat toimet, jotta voidaan varmistaa paremmin kuin aiempien tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien pöytäkirjojen puitteissa, että kalastuskumppanuussopimuksen seurauksena paikallinen kalastusala kehittyy yleisesti ottaen riittävästi ja että sopimus on yhdenmukainen YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 14 kanssa, jonka tarkoituksena on säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä;

    2.

    katsoo, että EU:n ja Guinea-Bissaun välisen kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteiden saavuttaminen on ollut vaihtelevaa: vaikka sopimus on tarjonnut ja tarjoaa EU:n aluksille merkittäviä kalastusmahdollisuuksia Guinea-Bissaun kalastusalueella ja eurooppalaiset alusten omistajat ovat käyttäneet näitä mahdollisuuksia hyväkseen huomattavissa määrin, paikallinen kalastusala ei yleisesti ottaen ole kehittynyt riittävästi tai tyydyttävällä tavalla;

    3.

    korostaa, että pöytäkirjan 3 artiklassa on syrjimättömyyslauseke, jonka nojalla Guinea-Bissau sitoutuu olemaan myöntämättä suotuisampia teknisiä edellytyksiä muille sellaisille Guinea-Bissaun kalastusalueella toimiville ulkomaisille laivastoille, joilla on samat ominaisuudet ja jotka pyytävät samoja lajeja; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti EU:n kalastussopimuksia sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka toimivat Guinea-Bissaun kalastusalueella;

    4.

    pitää myönteisenä sitä, että EU:n kalastusalukset osallistuvat Guinea-Bissaun elintarviketurvan parantamiseen purkamalla osan saaliistaan siellä pöytäkirjan liitteen V luvun mukaisesti, mikä hyödyttää paikallisyhteisöjä ja edistää maan sisäistä kalojen kauppaa ja kulutusta;

    5.

    katsoo, että kalastusmahdollisuuksien hallinnointitavan muuttaminen (pyyntiponnistukseen perustuvasta hallinnoinnista suurimpaan sallittuun saaliiseen perustuvaan hallinnointiin) aiheuttaa haasteita tämän pöytäkirjan puitteissa; kehottaa komissiota ja Guinea-Bissauta edistämään viipymättä asianmukaista ja tehokasta siirtymistä hallinnointitavasta toiseen ja varmistamaan näin ERS-järjestelmän ja saalistietojen käsittelyn vaadittavan luotettavuuden ja tehokkuuden;

    6.

    katsoo, että Guinea-Bissaun kalastusalan, mukaan lukien kalatalouden ja siihen liittyvien alojen, kehittämisessä on edistyttävä huomattavasti ja kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi, kuten mahdollisesti tarkistamaan ja kasvattamaan sopimuksen alakohtaista tukea koskevaa osuutta sekä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan taloudellisen korvauksen käyttöastetta;

    7.

    katsoo, että EU:n ja Guinea-Bissaun välisen kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteita ei saavuteta, ellei sen myötä kehitetä hallinnointijärjestelmää maan kalavarojen kestävää pitkän aikavälin hyödyntämistä varten; katsoo, että on äärimmäisen tärkeää noudattaa pöytäkirjan alakohtaista tukea koskevia määräyksiä, jotta sen avulla edistetään kalastusta ja sinistä taloutta koskevan kansallisen strategian täysimääräistä täytäntöönpanoa; katsoo tässä yhteydessä, että EU:n on ensisijaisesti tuettava seuraavien tavoitteiden saavuttamista antamalla tarvittavaa teknistä apua ja rahoitusapua:

    a)

    institutionaalisten valmiuksien ja erityisesti alueellisen ja maailmanlaajuisen kalastuksenhallinnan strategioiden vahvistaminen, jotta alueen eri maiden tekemien kalastussopimusten kumulatiiviset vaikutukset voidaan ottaa huomioon;

    b)

    suojeltujen merialueiden aseman vahvistaminen, jotta mahdollistetaan siirtyminen kohti kalavarojen yhteistä hallintaa;

    c)

    kalatalouden ja siihen liittyvien alojen kannalta tärkeiden infrastruktuurien kehittäminen, jotta aluksia voidaan houkutella purkamaan Guinea-Bissaun vesiltä kalastamansa saaliit kyseisessä maassa; tämä koskee muun muassa teollisessa ja pienimuotoisessa kalastuksessa käytettäviä satamia, kalojen purkupaikkoja, varastointitiloja ja jalostuslaitoksia, kalatoreja, jakelu- ja kaupanpitorakenteita sekä laadun analysoinnista vastaavia laboratorioita;

    d)

    paikallisten kalastusalan toimijoiden valmiuksien parantaminen tukemalla kalastajajärjestöjä;

    e)

    kalastusalan ammattilaisten kouluttaminen;

    f)

    pienimuotoisen kalastuksen tukeminen;

    g)

    meriympäristön hyvän ekologisen tilan ylläpitäminen erityisesti tukemalla paikallisten toimijoiden harjoittamaa jätteiden ja kalanpyydysten keräystä;

    h)

    naisten ja nuorten aseman huomioiminen ja kehittäminen kalastusalalla ja heidän tehtäviensä organisoinnin parantaminen tukemalla tähän vaadittavien edellytysten toteutumista;

    8.

    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan yhteistyötä ja julkista kehitysapua koskevissa toimissaan huomioon, että Euroopan kehitysrahaston (EKR) sekä EU:n ja Guinea-Bissaun välisen kalastuskumppanuussopimuksen mukaisen alakohtaisen tuen olisi täydennettävä toisiaan ja ne olisi sovitettava täysimääräisesti yhteen, jotta voidaan vahvistaa paikallista kalastusalaa;

    9.

    on huolissaan siitä, että Länsi-Afrikan rannikolle on perustettu yhä useampia kalajauhoa ja kalaöljyä valmistavia tehtaita, joissa käytetään myös Guinea-Bissaun vesiltä pyydettyä kalaa; korostaa, että rehukalastus on ristiriidassa kestävän kehityksen periaatteen sekä sen kanssa, että paikallisyhteisöille on saatavilla arvokkaita proteiinin lähteitä; pitää myönteisenä Guinea-Bissaun satamarakenteiden ja kalojen purkumahdollisuuksien laajentamista, mutta on samalla huolissaan siitä, että tämän seurauksena saatetaan rakentaa uusia kalajauhotehtaita;

    10.

    kehottaa komissiota ja Guinea-Bissaun viranomaisia tehostamaan yhteistyötään Guinea-Bissaun kalastustuotteiden EU:hun vientiä koskevien edellytysten määrittämiseksi erityisesti terveysvaatimusten todentamisen ja analysointilaboratorion (CIPA) sertifioinnin osalta, jotta voidaan kumota nykyinen kielto, vauhdittaa paikallisen kalastusalan kehitystä ja tätä kautta edistää kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteiden saavuttamista;

    11.

    katsoo, että on tarpeen tehostaa kalastuskumppanuussopimuksen vaikutusta välittömien ja välillisten työpaikkojen syntymiseen paikallisesti joko sopimuksen nojalla toimivilla aluksilla tai kalastukseen liittyvien tuotantoketjujen eri vaiheissa; toteaa, että jäsenvaltioilla voi olla tärkeä rooli ja ne voivat osallistua aktiivisesti valmiuksien kehittämiseen ja koulutukseen tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

    12.

    muistuttaa Guinea-Bissaun meri- ja rannikkoekosysteemien ainutlaatuisuudesta, esimerkkinä mangrovemetsät, jotka toimivat kalojen kasvuympäristöinä ja joiden biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen edellyttää kohdennettuja toimenpiteitä;

    13.

    katsoo, että pöytäkirjan täytäntöönpanosta paikallistalouksille koituvista hyödyistä (esim. työllisyys, infrastruktuuri ja sosiaaliset parannukset) olisi kerättävä tietoa;

    14.

    katsoo, että tarvitaan lisää ja laadukkaampaa tietoa kaikista saaliista (kohdelajit ja sivusaaliit), Guinea-Bissaun kalastusalueen kalavarojen suojelun tilasta ja yleisemmin kalastuskumppanuussopimuksen vaikutuksesta ekosysteemeihin ja että Guinea-Bissaun valmiuksia tällaisten tietojen hankkimiseksi on pyrittävä kehittämään; kehottaa komissiota varmistamaan, että kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa seuraavat elimet, eli sekakomitea ja yhteinen tiedekomitea, voivat toimia kitkattomasti ja siten, että pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien järjestöt, kalastusalalla työskentelevien naisten järjestöt, ammattiyhdistykset, rannikkoyhteisöjen edustajat ja Guinea-Bissaun kansalaisyhteiskunnan järjestöt osallistuvat niiden toimintaan;

    15.

    katsoo, että saalistietojen keruuta on ehdottomasti parannettava Guinea-Bissaussa; kehottaa lisäksi parantamaan EU:n alusten VMS-järjestelmien keräämien tietojen siirtoa alusten lippuvaltioiden kautta afrikkalaisille viranomaisille; kehottaa parantamaan tietojärjestelmien yhteentoimivuutta;

    16.

    kehottaa julkaisemaan raportteja alakohtaisella tuella tuetuista toimista avoimuuden lisäämiseksi;

    17.

    katsoo, että jos kalavarojen kestävyyden varmistamiseksi otetaan käyttöön kalastuskieltoja tai -rajoituksia pöytäkirjan mukaisesti, paikalliset kalastustarpeet olisi otettava ensisijaisesti huomioon luotettavien tieteellisten lausuntojen perusteella;

    18.

    korostaa kolmansien maiden vesillä kalastavia unionin aluksia koskevan ylijäämävaatimuksen merkitystä;

    19.

    katsoo, että kalastustoiminnan kestävyyden parantamiseksi Guinea-Bissaun kalastusalueen hallinnointia, valvontaa ja tarkkailua sekä LIS-kalastuksen torjuntaa on parannettava muun muassa tehostamalla alusten seurantaa (VMS-järjestelmän avulla);

    20.

    kehottaa sisällyttämään sopimukseen avoimuutta koskevia määräyksiä, joissa edellytetään kaikkien sellaisten valtioiden tai yksityisten tahojen kanssa tehtyjen sopimusten julkaisemista, joilla myönnetään ulkomaisille aluksille pääsy Guinea-Bissaun talousvyöhykkeelle;

    21.

    korostaa, että on tärkeää jakaa kalastuskumppanuussopimukseen perustuvat kalastusmahdollisuudet tasapuolisuuden, tasapainon ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti;

    22.

    pitää erityisen tärkeänä, että kalojen purkaminen Guinea-Bissaun satamissa edistää paikallista jalostustoimintaa ja parantaa elintarviketurvaa sekä käytettyjen lajien että laadun osalta;

    23.

    kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille sekakomitean kokousten pöytäkirjat ja päätelmät, pöytäkirjan 5 artiklassa tarkoitetun monivuotisen alakohtaisen ohjelman ja sen vuotuisten arviointien tulokset, tietoa tämän ohjelman sovittamisesta yhteen Guinea-Bissaun kalastusalan kehittämistä koskevan strategisen suunnitelman (2015–2020) kanssa, yhteisen tiedekomitean kokousten pöytäkirjat ja päätelmät sekä tietoa LIS-kalastuksesta Guinea-Bissaun kalastusalueella, EU:n taloudellisten toimijoiden sidoksista Guinea-Bissaun kalastusalaan (pöytäkirjan 10 artikla) ja siitä, miten alusten omistajien velvoitteiden noudattamista valvotaan (esimerkiksi pöytäkirjan liitteen V luvussa tarkoitettujen luontoissuoritusten osalta); pyytää komissiota antamaan parlamentille kattavan kertomuksen pöytäkirjan täytäntöönpanosta sen viimeisen soveltamisvuoden aikana ja ennen sen uusimista koskevien neuvotteluiden aloittamista;

    24.

    kehottaa komissiota ja Guinea-Bissaun viranomaisia antamaan yksityiskohtaisempia tietoja rehukalastukseen liittyvän toiminnan kehittymisestä alueella;

    25.

    kehottaa komissiota sisällyttämään parlamentin suositukset paremmin EU:n ja Guinea-Bissaun väliseen kalastuskumppanuussopimukseen ja ottamaan ne huomioon pöytäkirjan uusimista koskevissa menettelyissä;

    26.

    kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Guinea-Bissaun hallituksille ja parlamenteille.

    (1)  EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22.

    (2)  EUVL C 58, 15.2.2018, s. 93.

    (3)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0136.


    Top