52020IP0016

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52020IP0016 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52020IP0016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2020 Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta – vuosikertomus 2018 (2019/2134(INI))

EUVL C 270, 7.7.2021, p. 105–112 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

7.7.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/105

P9_TA(2020)0016

Euroopan oikeusasiamiehen toiminta vuonna 2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2020 Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta – vuosikertomus 2018 (2019/2134(INI))

(2021/C 270/12)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2018,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15 artiklan, 24 artiklan kolmannen kohdan ja 228 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan (perusoikeuskirja) 11, 41, 42 ja 43 artiklan,

—	ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (vammaisyleissopimus),

—	ottaa huomioon 9. maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (1),

—	ottaa huomioon 6. syyskuuta 2001 hyväksymänsä Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön,

—	ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006,

—	ottaa huomioon 17. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman oikeusasiamiehen strategisesta tutkimuksesta OI/2/2017 lainsäädäntökäsittelyn avoimuudesta EU:n neuvoston valmisteluelimissä (2),

—	ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman vetoomusvaliokunnan vuonna 2018 käsittelemistä asioista (3),

—	ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan ja 232 artiklan 1 kohdan,

—	ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A9-0032/2019),

A.	ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2018 luovutettiin virallisesti parlamentin puhemiehelle 2. lokakuuta 2019 ja että oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 4. syyskuuta 2019;

B.	ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 24 ja 228 artiklalla Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet ottaa vastaan kanteluja unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä;

C.	ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa ja päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia;

ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 15 artiklan mukaan ”unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen” ja ”kaikilla unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöillä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikilla oikeushenkilöillä, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin”;

E.	ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan mukaan ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”;

ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaan ”jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä”;

toteaa, että vuonna 2018 oikeusasiamies käynnisti 490 tutkimusta, joista 482 käynnistettiin kantelun perusteella ja kahdeksan oli oma-aloitteisia, ja päätti 545 tutkimusta (534 kantelun perusteella aloitettua ja 11 oma-aloitteista tutkimusta); ottaa huomioon, että valtaosa tutkimuksista koski komissiota (285 tutkimusta eli 58,2 prosenttia), seuraavaksi suurin määrä koski EU:n virastoja (43 tutkimusta eli 8,8 prosenttia) ja loput jakautuivat seuraavasti: Euroopan parlamentti (30 tutkimusta eli 6,1 prosenttia), Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) (23 tutkimusta eli 4,7 prosenttia), Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) (23 tutkimusta eli 4,7 prosenttia), Euroopan investointipankki (16 tutkimusta eli 3,3 prosenttia), Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) (14 tutkimusta eli 2,8 prosenttia) ja muut toimielimet (56 tutkimusta eli 11,4 prosenttia);

ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuonna 2018 päättämien tutkimusten kolme yleisintä aihetta olivat avoimuus, vastuuvelvollisuus sekä tietojen ja asiakirjojen saatavuus (24,6 prosenttia), palvelukulttuuri (19,8 prosenttia) ja harkintavallan asianmukainen käyttö (16,1 prosenttia); toteaa, että muita aiheita olivat menettelyyn liittyvien oikeuksien, kuten kuulluksi tulemista koskevan oikeuden, noudattaminen, perusoikeuksien kunnioittaminen, palvelukseenotto, eettiset kysymykset, kansalaisten osallistuminen EU:n päätöksentekoon, mukaan lukien rikkomusmenettelyt, moitteeton varainhoito EU:n hankintasopimusten, avustusten ja sopimusten osalta, palvelukseenottomenettely sekä unionin henkilöstökysymysten hyvä hallinta;

I.	toteaa, että komission hyvää hallintoa koskevien oikeusasiamiehen suositusten noudattamisaste oli 76 prosenttia vuonna 2018, mikä merkitsee jatkuvaa laskua vuoden 2016 (82 prosenttia) ja vuoden 2016 (77 prosenttia) tasoista;

toteaa, että 17 996 kansalaista kääntyi oikeusasiamiehen toimiston puoleen vuonna 2018; toteaa, että 14 596 kansalaista sai neuvoa oikeusasiamiehen verkkosivustolla olevan interaktiivisen oppaan välityksellä; toteaa, että 1 220 pyyntöä toimitettiin tietojen saamiseksi eteenpäin; toteaa, että oikeusasiamies toteutti toimia 2 180:ssä vastaanottamassaan kantelussa;

toteaa, että vuoden 2018 strategisessa toiminnassaan oikeusasiamiehen toimisto käynnisti viisi uutta strategista tutkimusta, jotka koskevat vammaisten henkilöiden kohtelua yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä, komission verkkosivustojen saavutettavuutta vammaisille henkilöille, Euroopan lääkeviraston (EMA) toimia ennen myyntilupahakemusten toimittamista, EU:n henkilöstöä koskevien pyöröovi-ilmiöihin kuuluvien tilanteiden hallinnointia komissiossa ja neuvoston lainsäädäntötyön vastuuvelvollisuutta; toteaa, että oikeusasiamies käynnisti vuonna 2018 kymmenen strategista aloitetta, jotka koskevat muun muassa kielten käyttöä ja häirinnän vastaisia toimintalinjoja EU:n virkamieskunnassa ja lasten suojelua maahanmuutossa;

ottaa huomioon, että oikeusasiamiehellä on keskeinen rooli lisättäessä EU:n lainsäädäntöprosessin avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta kansalaisille, niin että he voivat käyttää oikeuttaan osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa, ja näin voidaan lisätä kansalaisten sitoutumista ja luottamusta;

ottaa huomioon, että oikeusasiamiehellä on keskeinen rooli EU:n toimielinten vastuuvelvollisuuden sekä EU:n hallinnon ja päätöksentekoprosessien mahdollisimman suuren avoimuuden ja puolueettomuuden varmistamisessa, jotta voidaan suojella kansalaisten oikeuksia, mikä lisää heidän luottamustaan, sitoutumistaan ja osallistumistaan demokratian toteuttamiseen unionissa;

N.	ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen tärkein prioriteetti on varmistaa, että kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti;

ottaa huomioon, että oikeusasiamies otti vuonna 2018 käyttöön uuden verkkosivuston, jolla on uusittu ja käyttäjäystävällinen käyttöliittymä mahdollisten kantelujen tekijöille; ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen nopeutettu menettely asiakirjoihin tutustumista koskeville kanteluille heijastaa oikeusasiamiehen sitoumusta antaa apua ja tehdä päätöksiä 40 päivän kuluessa avun hakemisesta kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä; toteaa, että tämä uusi aloite on osa strategiaa, jolla parannetaan oikeusasiamiehen toimiston tehokkuutta;

toteaa, että strategisessa tutkimuksessaan OI/2/2017/TE oikeusasiamies havaitsi, että neuvosto ei ole riittävän avoin, kun on kyse yleisön oikeudesta tutustua sen lainsäädäntöasiakirjoihin ja sen nykyisistä päätöksentekoprosessia koskevista käytännöistä, erityisesti valmisteluvaiheessa pysyvien edustajien komiteassa (Coreper) ja työryhmätasolla; ottaa huomioon, että koska neuvosto oli vastahakoinen panemaan oikeusasiamiehen suosituksia täytäntöön, tämä toimitti 16. toukokuuta 2018 parlamentille erityiskertomuksen OI/2/2017/TE neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuudesta; ottaa huomioon, että 17. tammikuuta 2019 parlamentti hyväksyi mietinnön oikeusasiamiehen strategisesta tutkimuksesta ja että mietinnössä hyväksytään kaikilta osin oikeusasiamiehen suositukset; ottaa huomioon, että puheenjohtajavaltio Suomi on ilmaissut sitoumuksensa neuvoston avoimuuden ja lainsäädännön avoimuuden lisäämiseen;

ottaa huomioon, että 12. helmikuuta 2019 parlamentti hyväksyi luonnoksen Euroopan parlamentin asetukseksi Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista ja päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom kumoamisesta (4); ottaa huomioon, että parlamentilla on asiasta ensisijainen lainsäädännöllinen vastuu; ottaa huomioon, että neuvosto ei ole vielä hyväksynyt tätä uutta asetusta;

R.	katsoo, että jäsenvaltioiden hallitusten neuvostossa omaksumia kantoja koskevan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen lisää luottamusta EU:hun ja vähentää euroskeptisyyttä ja populismia;

S.	katsoo, että avoimuuden lisääminen trilogien päätöksentekoprosessissa lisäisi kansalaisten luottamusta EU:n toimielimiin;

ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti vuonna 2018 häirinnän vastaisen strategisen aloitteen, jonka avulla tarkastetaan, mitä häirinnän vastaisia toimintalinjoja EU:n hallinnossa on käytössä; ottaa huomioon, että oikeusasiamies päätti vuonna 2018 kirjoittaa 26:lle EU:n toimielimelle ja virastolle ja pyytää yksityiskohtaisia tietoja toimintalinjoista ja niiden täytäntöönpanosta;

ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti vuonna 2018 tutkimuksen sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyvistä huolenaiheista Euroopan investointipankissa (EIP); ottaa huomioon, että EIP noudatti oikeusasiamiehen suosituksia ja ehdotuksia yhtäläisistä mahdollisuuksista ja sukupuolten tasa-arvosta;

V.	toteaa, että oikeusasiamies on osa EU:n kehystä, jolla suojellaan, edistetään ja valvotaan YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti yleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:n toimielinten tasolla;

W.	ottaa huomioon, että maaliskuussa 2018 järjestettiin Euroopan oikeusasiamiesten verkoston ja Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan yhteinen konferenssi, jonka yhtenä pääaiheena oli se, miten oikeusasiamiehet voisivat vahvistaa yhteistyötään;

pitää myönteisenä Euroopan oikeusasiamiehen antamaa vuoden 2018 vuosikertomusta;

antaa Emily O’Reillylle tunnustusta hänen erinomaisesta työstään ja rakentavista ponnisteluistaan, joilla pyritään parantamaan EU:n hallinnon laatua sekä sen kansalaisille tarjoamien palvelujen saatavuutta ja laatua;

korostaa, että on tärkeää taata neuvoston hallussa olevien asiakirjojen avoimuus ja niiden saatavuus; korostaa, että lainsäädäntöprosessin suuri avoimuus on olennaisen tärkeää, jotta kansalaiset, tiedotusvälineet ja sidosryhmät voivat saada vaaleilla valitut virkamiehet ja hallitukset kantamaan vastuunsa; antaa tunnustusta oikeusasiamiehen arvokkaalle roolille yhteydenpidossa ja välitystoiminnassa EU:n toimielinten ja kansalaisten välillä; katsoo, että neuvoston on tarkistettava luottamuksellisuutta koskevaa politiikkaansa; korostaa, että oikeusasiamiehen toiminnalla lisätään EU:n lainsäädäntöprosessin vastuuvelvollisuutta kansalaisille;

korostaa tarvetta lisätä kansalaisten aktiivisempaa osallistumista päätöksentekoon ja sen merkitystä sekä tarvetta lisätä hallinnon toiminnan avoimuutta toimina, joilla vahvistetaan unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä ja joilla pyritään palauttamaan luottamus;

kehottaa oikeusasiamiestä varmistamaan avoimuuden lisäämisen trilogien päätöksentekoprosessissa;

korostaa, että kansalaisten luottamuksen palauttaminen unionin toimielimiin on Euroopan parlamentin ensisijainen huolenaihe ja erittäin tärkeää sosiaalipoliittisesti ja eettisesti;

korostaa tarvetta parantaa ja tehostaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua unionin elinten, toimielinten ja kansalaisten välisen vuoropuhelun ohella;

antaa täyden tukensa Euroopan oikeusasiamiehen neuvostolle antamille suosituksille ja kehottaa neuvostoa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet näiden suositusten panemiseksi täytäntöön mahdollisimman nopeasti;

kannustaa oikeusasiamiestä antamaan EU:n toimielimille lisäohjeita siitä, miten kansalaisten kanssa voidaan kommunikoida paremmin kaikilla EU:n virallisilla kielillä; kehottaa oikeusasiamiestä antamaan toimielimille ohjeita siitä, miten niiden kielipolitiikkaa voitaisiin kehittää siten, että se mahdollistaisi asiaankuuluvan sisällön ja tiedon tuottamisen mahdollisimman monella virallisella kielellä;

10.

suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen strategiaan, jolla pyritään lisäämään hänen tehtäviensä vaikutusta ja näkyvyyttä EU:n kansalaisten keskuudessa;

11.

pitää myönteisenä Euroopan oikeusasiamiehen verkkosivuston uudelleensuunnittelua, joka tekee siitä toimivamman ja helppokäyttöisemmän välineen kansalaisille;

12.

vaatii neuvostoa toisena lainsäätäjänä sovittamaan työskentelymenetelmänsä parlamentaarisen demokratian vaatimuksiin perussopimusten mukaisesti sen sijaan, että se toimii diplomaattisena foorumina, jollaiseksi sitä ei ole tarkoitettu; muistuttaa, että oikeusasiamies totesi strategisen tutkimuksensa OI/2/2017/TE perusteella, että avoimuutta koskevat neuvoston käytännöt ovat hallinnollisia epäkohtia; kehottaa neuvostoa panemaan välittömästi täytäntöön oikeusasiamiehen strategisen tutkimuksen perusteella antamat suositukset, mukaan lukien parlamentin omassa erityiskertomusta koskevassa mietinnössään esittämät suositukset; kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan strategisen tutkimuksensa edistymisen seurantaa;

13.

muistuttaa kehotuksestaan saattaa ajan tasalle asiakirjoihin tutustumista koskeva EU:n lainsäädäntö ja pyytää tarkistamaan 30. toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (5), jotta helpotetaan oikeusasiamiehen toimintaa hänen valvoessaan oikeutta tutustua parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin; pitää valitettavana, että neuvosto on estänyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistamisen, ja kehottaa neuvostoa aloittamaan uudelleen keskustelunsa parlamentin toisessa käsittelyssä hyväksymän kannan pohjalta, sellaisena kuin se on esitetty 12. kesäkuuta 2013 annetussa päätöslauselmassa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (6) muuttamisen lukkiutuneesta tilanteesta;

14.

toistaa kehotuksensa tarkistaa asetusta (EY) N:o 1049/2001, koska se on vakavasti vanhentunut eikä enää vastaa nykyistä oikeudellista tilannetta ja EU:n toimielinten, laitosten, elinten ja virastojen soveltamia institutionaalisia käytäntöjä;

15.

suhtautuu myönteisesti asiakirjoihin tutustumista koskevien tutkimusten nopeutetun menettelyn viralliseen käynnistämiseen ja panee merkille sen myönteiset tulokset kantelijoiden kannalta;

16.

pitää erittäin tärkeänä, että oikeusasiamies jatkaa komission avoimuutta koskevien strategisten tutkimusten tiivistä seurantaa ja toteuttamista; toteaa olevansa tietoinen siitä, että pyöröovi-ilmiö on edelleen olemassa erityisesti toimielinten johtavien virkamiesten keskuudessa; kehottaa oikeusasiamiestä jatkossakin seuraamaan, miten komissio panee täytäntöön pyöröovi-ilmiötä koskevia tarkistettuja sääntöjään, jotka tulivat voimaan syyskuussa 2018 oikeusasiamiehen oma-aloitteisen tutkimuksen tuloksena;

17.

korostaa, että eturistiriidat ovat laajempi kysymys kuin pyöröovitapaukset, ja vaatii, että on kehitettävä lisää sääntöjä ja tiukempia kriteerejä, jotta voidaan varmuudella taata, että päätökset tehdään ja lainsäädäntö laaditaan kansalaisten etujen mukaisesti;

18.

muistuttaa, että julkisen saatavuuden, avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet ovat olennainen osa EU:n lainsäädäntöprosessia, jotta kansalaiset voivat saada tietoa lainsäädäntötoimien taustalla olevista näkökohdista ja jotta varmistetaan, että he voivat käyttää demokraattisia oikeuksiaan tehokkaasti (7); toteaa, että EU:n päätöksentekoprosessin avoimuutta on lisättävä; kannattaa sellaisen kolmen toimielimen yksiköiden yhteisen lainsäädäntöportaalin kehittämistä, jonka tarkoituksena on tarjota muille kuin asiantuntijoille käyttäjäystävällinen kanava tietojen saamiseksi meneillään olevista lainsäädäntömenettelyistä;

19.

kannattaa lopullisten trilogiasiakirjojen julkaisemista; korostaa, että asiassa De Capitani (T-540/15) maaliskuussa 2018 annetussa tuomioistuimen tuomiossa todetaan, että yleistä luottamuksellisuutta koskevaa olettamaa ei sovelleta neljä saraketta sisältävissä asiakirjoissa esitettyihin toimielinten kantoihin; toteaa, että trilogiasiakirjojen sisältämän asiasisällön arkaluonteisuus ei sinällään ollut riittävä syy evätä oikeutta tutustua asiakirjoihin; katsoo, että kaikkien kolmen toimielimen olisi osallistuttava trilogeihin avoimuuden saavuttamiseksi; toteaa, että kansalaisten oikeus tutustua unionin toimielinten asiakirjoihin on jokaisen EU:n kansalaisen suojattu ja luovuttamaton oikeus, joka perustuu suoraan demokratiaperiaatteeseen ja sananvapautta koskevaan perusoikeuteen, jotta unionille voidaan asettaa vastaava noudattamista ja vastuuvelvollisuutta koskeva velvoite; korostaa tarvetta tukea edelleen asiaankuuluvia avoimuutta lisääviä toimielimiä, kuten oikeusasiamiehen toimistoa, jotta unioni täyttää edellä mainitun velvoitteensa;

20.

muistuttaa, että Euroopan keskuspankin (EKP) koskemattomuus ja sen riippumattomuus yksityisistä taloudellisista eduista on varmistettava; korostaa, että sen johtokunnan jäsenten on pidättäydyttävä samanaikaisesta jäsenyydestä foorumeilla tai muissa organisaatioissa, joihin kuuluu EKP:n valvomien pankkien johtajia, ja että he eivät saa osallistua foorumeihin, jotka eivät ole avoimia yleisölle; suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen 5. heinäkuuta 2018 antamaan lausuntoon;

21.

pitää valitettavana, että EKP ei ole vielä hyväksynyt suosituksen mukaisesti vastuuvelvollisuutta koskevia vähimmäissääntöjä eikä alkanut soveltaa niitä; katsoo, että jos EKP:n toiminnan avoimuutta ei varmisteta, sen riippumattomuus yksityisistä taloudellisista eduista voitaisiin asettaa kyseenalaiseksi;

22.

tukee oikeusasiamiehen 15. tammikuuta 2018 antamia suosituksia Euroopan keskuspankin pääjohtajan ja sen päätöksentekoelinten jäsenten osallistumisesta G30-ryhmään ja kehottaa EKP:tä tarkistamaan asiaa koskevia sääntöjä, jotta varmistetaan, että korkeimmat eettiset ja vastuuvelvollisuutta koskevat normit pannaan täytäntöön käytännössä;

23.

kehottaa komissiota varmistamaan sen ja jäsenvaltioiden välillä käydyssä epävirallisessa vuoropuhelussa, että EU Pilot -hankkeessa ja rikkomusmenettelyissä, erityisesti niissä, jotka liittyvät vastaanotettuihin vetoomuksiin, varmistetaan korkea avoimuuden taso ja oikeus tutustua asiakirjoihin ja tietoihin sekä täysi oikeus tutustua tarkoituksenmukaisten välineiden avulla EU Pilot -hankkeeseen ja jo päätökseen saatettuihin rikkomusmenettelyihin; kehottaa komissiota omaksumaan erilaisen lähestymistavan EU:n lainsäädännön rikkomista koskeviin tutkimuksiin ja käynnistämään rikkomusmenettelyjä perustamatta toimiaan yksinomaan EU Pilot -järjestelmään;

24.

pitää tärkeänä toteutettuja toimia, joilla parannetaan rikkomusmenettelyissä tehtyjen päätösten avoimuutta; muistuttaa, että vuonna 2014 komissio perusti Europa-verkkosivustolle keskitetyn foorumin, jossa on kattavat tiedot rikkomuksista; korostaa, että komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja yleisölle EU:n lainsäädännön soveltamisen valvontaa koskevissa vuosikertomuksissaan tietoa EU Pilot -hankkeesta ja rikkomustapauksista;

25.

tukee kaikilta osin oikeusasiamiehen sitoutumista EU:hun liittyvän edunvalvonnan avoimuuden parantamiseen; tukee komission sitoutumista asiantuntijaryhmiä koskevien tarkistettujen horisontaalisten sääntöjen täytäntöönpanoon myös avoimuuden ja eturistiriitojen osalta; korostaa, että on tärkeää rekisteröidä yksityisiä etuja edustavat henkilöt ja organisaatiot avoimuusrekisteriin, jotta nimitykset voidaan tehdä horisontaalisten sääntöjen mukaisesti;

26.

korostaa tarvetta tehdä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen kolmikantasopimus, joka olisi askel kohti edunvalvontaa koskevien nykyisten sääntöjen vahvistamista ja porsaanreikien tukkimista; katsoo kuitenkin, että toimielinten ei pitäisi tyytyä tähän, vaan niiden olisi jatkettava kaikkia EU:n toimielimiä ja virastoja sitovien lainsäädäntötoimien toteuttamista;

27.

korostaa tarvetta asettaa kaikki edunvalvojien vaikuttamista koskevat tiedot yleisön saataville maksutta, ymmärrettävästi ja helposti, mikä parantaisi EU:n avoimuusrekisterissä olevien tietojen paikkansapitävyyttä; painottaa, että on varmistettava kaikkien edunvalvojien rahoituksen täysi avoimuus, ja kehottaa sulkemaan edunvalvontatoiminnan ulkopuolelle kaikki organisaatiot, jotka rikkovat pyöröovi-ilmiötä koskevia sääntöjä;

28.

korostaa, että on tärkeää hyväksyä säädös, jolla EU:n avoimuusrekisteristä tehdään kaikilta osin pakollinen ja oikeudellisesti sitova kaikille EU:n toimielimille ja virastoille sekä kolmansille osapuolille ja varmistetaan siten edunvalvonnan täysi avoimuus; kannustaa EU:n toimielimiä pohtimaan, mitkä käytännön järjestelyt voisivat johtaa nopeaan ja tehokkaaseen sopimukseen;

29.

pitää valitettavana, että sukupuoleen perustuva syrjintä ja sukupuolten edustus ovat edelleen ongelma EU:n toimielimissä; panee huolestuneena merkille havainnot asiassa 366/2017/AMF ja kehottaa painokkaasti EIP:tä noudattamaan täysimääräisesti oikeusasiamiehen suosituksia, jotta saavutetaan kaikkien sukupuolten tasapuolinen edustus johtotehtävissä;

30.

pitää myönteisenä oikeusasiamiehen vuonna 2018 tekemää tutkimusta entisen komission pääsihteerin nimitysmenettelystä ja panee merkille hänen havaintonsa neljästä hallinnollisesta epäkohdasta; pitää valitettavana, että huolimatta parlamentin tuesta oikeusasiamiehen suosituksille edellinen komissio ei pannut niitä täytäntöön; panee erityisen huolestuneena merkille, että se ei ottanut käyttöön erityistä nimitysmenettelyä, ja pyytää uutta komissiota perustamaan sellaisen, jotta varmistetaan mahdollisimman tiukat normit avoimuutta, etiikkaa ja oikeusvaltioperiaatetta noudattaen;

31.

panee huolestuneena merkille, että komissio noudattaa yhä vähemmän oikeusasiamiehen suosituksia, ehdotuksia ja ratkaisuja; kehottaa komissiota sitoutumaan suuremmassa määrin ratkaisemaan kaikki epäkohdat, joita oikeusasiamies havaitsee sen toiminnassa;

32.

kehottaa oikeusasiamiestä seuraamaan parlamentin uuden työjärjestyksen ja erityisesti liitteessä VII olevan taloudellisten sidonnaisuuksien tutkimista koskevan 2 artiklan täytäntöönpanoa komission jäsenehdokkaiden kuulemisissa avoimuuden ja puolueettomuuden hengessä;

33.

kannattaa komission 31. tammikuuta 2018 hyväksymää ehdotusta uusiksi Euroopan komission jäsenten toimintasäännöiksi; katsoo, että toimintasääntöjen määräyksiä on vahvistettava edelleen;

34.

muistuttaa olevansa vahvasti sitä mieltä, että kaikissa EU:n toimielimissä on sovellettava tiukkoja eettisiä sääntöjä ja normeja, jotta voidaan varmistaa kunniallisuuden noudattaminen;

35.

on vahvasti sitä mieltä, että avoimuus on olennainen osa oikeusvaltioperiaatetta ja että sitä on noudatettava koko lainsäädäntöprosessin ajan, koska se vaikuttaa äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden tosiasialliseen toteutumiseen muiden oikeuksien (kuten ilmaisunvapauden, sananvapauden ja tiedonsaantivapauden) lisäksi; katsoo, että aktiivisen EU:n kansalaisuuden luominen edellyttäisi prosessin julkista valvontaa, uudelleentarkastelua ja arviointia sekä mahdollisuutta kyseenalaistaa sen lopputulos; korostaa, että tämä auttaisi kansalaisia tutustumaan yhä enemmän lainsäädäntöprosessin peruskäsitteisiin ja edistäisi osallistumista demokratian toteuttamiseen unionissa;

36.

suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen jatkuviin pyrkimyksiin saada aikaan muutoksia EU:n toimielimissä osallistumalla julkisiin kuulemisiin, jotka liittyvät hänen toimintaansa; pitää myönteisinä hänen ehdotuksiaan EU:n riskinarviointimallin avoimuuden parantamisesta elintarvikeketjussa, mukaan lukien suositukset siitä, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisee riskinarviointiin liittyvien kokousten esityslistat ja pöytäkirjat;

37.

kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan oma-aloitteista tutkimusta, joka koskee Euroopan lääkeviraston ja lääkeyhtiöiden myyntilupahakemusten toimittamista edeltävän vuorovaikutuksen avoimuutta, ja tammikuuhun 2019 saakka kestävää julkista kuulemista;

38.

suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) turvallisuusraportteja koskevaan tutkimukseen, jonka seurauksena virasto muutti käytäntöään niin, että turvallisuusongelmista raportoivat saavat palautetta;

39.

kehottaa oikeusasiamiestä seuraamaan edelleen, noudattaako yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä (JSIS) YK:n vammaisyleissopimusta; kehottaa komissiota päivittämään yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän toimintaa koskevien yleisten täytäntöönpanosäännösten tekstiä vammaisten henkilöiden ja vakavasti sairaiden henkilöiden sairauskulujen ja kohtuullisesta mukauttamisesta työpaikalla aiheutuvien kulujen osalta; kehottaa oikeusasiamiestä varmistamaan, että Euroopan unionin koko hallinto panee YK:n vammaisyleissopimuksen täysimääräisesti täytäntöön;

40.

suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen käytännön suosituksiin, jotka koskevat Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) valintamenettelyjen esteettömyyttä näkövammaisille hakijoille; kehottaa oikeusasiamiestä valvomaan, että EPSO noudattaa täysimääräisesti verkossa toteutettavien valintamenettelyjen esteettömyysvaatimuksia; kehottaa oikeusasiamiestä seuraamaan ehdotuksiaan, jotka koskevat avustavan teknologian käyttöä eri puolilla maailmaa järjestettävien tietokonepohjaisten kokeiden aikana;

41.

tukee oikeusasiamiehen toimia, joilla EU:n toimielimissä annetaan enemmän tietoja tiukempien häirinnän vastaisten toimintalinjojen käyttöönotosta;

42.

tukee oikeusasiamiehen aloitetta #MeToo-liikkeen jatkotoimista ja kehottaa seuraamaan edelleen, mitä häirinnän vastaisia toimintalinjoja EU:n hallinnossa on käytössä;

43.

tukee oikeusasiamiehen pyrkimyksiä helpottaa kansalaisten osallistumista EU:n päätöksentekoon; pyytää oikeusasiamiestä seuraamaan edelleen eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttöä, mukaan lukien tarkistetun kansalaisaloiteasetuksen täytäntöönpanon seuranta;

44.

huomauttaa, että Euroopan oikeusasiamiehen rooli on muuttunut ajan mittaan sen perustamisesta alkaen hallinnollisten epäkohtien ehkäisemisestä hyvän hallinnon edistämiseen; katsoo, että tämän suuntauksen loogisena kehityksenä on jatkaa pyrkimyksiä edistää aktiivisesti ja oikea-aikaisesti parempaa hallintoa ja parhaita hallintokäytäntöjä;

45.

suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen aloitteeseen Hyvän hallinnon palkinnosta, jolla annetaan tunnustusta EU:n virkamieskunnan pyrkimyksille löytää innovatiivisia tapoja panna täytäntöön kansalaislähtöisiä toimia;

46.

toistaa pitkäaikaisen kehotuksensa muuttaa nykyinen hyvän hallintotavan säännöstö asianmukaisesti sitovaksi asetukseksi, joka koskee kaikkia EU:n toimielimiä ja virastoja;

47.

muistuttaa, että oikeusasiamies on sitoutunut erittäin suureen avoimuuteen EU:n taholta koko Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamista koskevasta sopimuksesta käytävien neuvottelujen ajan;

48.

kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan yhteistyötä kansallisten oikeusasiamiesten kanssa Euroopan oikeusasiamiesten verkoston välityksellä; korostaa, että tällaisia kansallisten oikeusasiamiesten välisiä yhteistyömuotoja on kehitettävä edelleen;

49.

muistuttaa, että parlamentin äskettäin hyväksymään uuteen luonnokseen Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännöksi sisältyy kolmen vuoden karenssiaika ennen kuin Euroopan parlamentin jäsen voidaan nimittää oikeusasiamiehen tehtävään;

50.

muistuttaa, että on ratkaisevan tärkeää säilyttää oikeusasiamiehen riippumattomuus ja lahjomattomuus ja varmistaa, että tehtävää hoitavat henkilöt, joilla ei ole selviä puoluepoliittisia yhteyksiä eikä eturistiriitoja ja joilla on vahva etiikka;

51.

ilmaisee arvostavansa oikeusasiamiehen ja hänen tiiminsä erinomaista ja hedelmällistä yhteistyötä vetoomusvaliokunnan kanssa;

52.

panee merkille oikeusasiamiehen erinomaisen yhteistyön hänen toimikautensa aikana ja kehottaa tulevaa oikeusasiamiestä tekemään tällaista yhteistyötä ja käymään rakenteellista vuoropuhelua vetoomusvaliokunnan kanssa, jotta voidaan edelleen parantaa EU:n hallinnon laatua sekä sen kansalaisille tarjoamien palvelujen saatavuutta ja laatua;

53.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1) EYVL L 113, 4.5.1994, s. 15.

(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0045.

(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0114.

(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0080.

(5) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0271.

(7) Yhdistetyt asiat C-39/05 ja C-52/05 P, Ruotsin kuningaskunta ja Maurizio Turco v. Euroopan unionin neuvosto, Kok. 2008, s. I-04723.

Top

Choose the experimental features you want to try