52020DC0501

(4)Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa.

(5)Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista 5 . Lauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Tiedonannossaan komissio oli neuvoston kanssa samaa mieltä siitä, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-epidemian aiheuttama vakava talouden taantuma, tämänhetkiset olosuhteet mahdollistavat lausekkeen aktivoinnin. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(6)On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kaikki kriisistä saadut kokemukset.

(7)Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoita toimimasta normaalista, on kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palvelujen ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia, joihin kuuluvat muun muassa parannetut hankintastrategiat, monipuoliset toimitusketjut ja välttämättömien tarvikkeiden strategiset varastot. Niillä on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia.

(8)Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön 6 . Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Belgiaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin haasteet eniten vaikuttavat.

(9)Pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tähän liittyy huomattava riski, että alueiden väliset ja alueiden sisäiset kehityserot kasvavat Belgiassa. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia.

(10)Belgia toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(11)Belgiaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä.

(12)Neuvosto suositti 13 päivänä heinäkuuta 2018 Belgialle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen 7 nimellinen kasvu ei ole yli 1,8 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Koska Belgian arvioitiin täyttävän edellytykset poiketa tilapäisesti keskipitkän aikavälin tavoitteesta pyytämänsä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen rakenneuudistuslausekkeen nojalla, vuonna 2019 vaadittavaa rakenteellista sopeutusta pienennettiin 0,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen, jolloin nettomääräisten perusmenojen nimelliskasvu olisi vuonna 2019 enintään 2,8 prosenttia. Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositellulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019 ja vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina. Tämä on merkityksellinen tekijä perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditussa komission kertomuksessa, jossa arvioidaan, noudattaako Belgia velkakriteeriä vuonna 2019.

(13)Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus odottaa julkisen talouden rahoitusaseman heikkenevän 7,5 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2020, kun alijäämä oli 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Julkisen talouden velka supistui 98,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019, jonka jälkeen sen odotetaan vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kasvavan noin 115 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin.

(14)Belgia on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin kriisi on erityisesti vaikuttanut. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteisiin kuuluvat liittovaltion tilapäinen työttömyysetuusjärjestelmä, itsenäisten ammatinharjoittajien korvaavat tulot, liittovaltion varaukset kriisiin liittyvien menojen kattamiseksi, erilaiset alueelliset avustukset yrityksille ja alakohtaiset tuet. Alijäämää kasvattavien toimenpiteiden suuruus vastaa pääpiirteissään komission arvioita, kun otetaan huomioon automaattisista vakauttajista johtuvien kustannusten erilainen kohtelu. Lisäksi Belgia on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Näissä toimenpiteissä on kyse sekä liittovaltiotason että aluetason lainatakauksista yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, ja niiden määräksi arvioidaan vuoden 2020 vakausohjelmassa 11,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Veronmaksun lykkäyksiä, erityisesti henkilökohtaisten tuloverojen ja yhtiöverojen sekä sosiaaliturvamaksujen osalta, on myös pantu täytäntöön, mutta vuoden 2020 vakausohjelmassa ei ole määritetty niiden suuruutta. Belgian toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on antanut covid-19-epidemian johdosta toteutettavia koordinoituja taloudellisia toimia koskevassa tiedonannossaan. Toteuttamalla nämä toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttamisen keskipitkällä aikavälillä, edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä.

(15)Komission kevään 2020 talousennusteen perusteella Belgian julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan olevan –8,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –4,2 prosenttia vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan 113,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020.

(16)Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laaditun kertomuksen, koska Belgia ei noudattanut velkasääntöä vuonna 2019 ja koska sen ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/1997 määriteltyjä alijäämä- ja velkakriteerejä ei noudateta.

(17)Belgian viranomaiset ovat vastanneet covid-19-pandemiaan kattavalla toimenpidepaketilla, jolla pyritään lieventämään jyrkän taloudellisen taantuman sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. On otettu käyttöön 50 miljardin euron takausohjelma, jolla tuetaan uusia lyhytaikaisia luottoja elinkelpoisille yrityksille. Alueet ja yhteisöt ovat myös ottaneet käyttöön siltalainojen ja tavallisten yrityslainojen takauksia, suorien lainojen muodossa myönnettävän maksuvalmiustuen yrityksille ja toimenpiteitä, joilla tuetaan taloudellisesti kriisistä eniten kärsineitä yrityksiä. Olemassa olevien asuntolainojen ja yrityslainojen takaisinmaksuaikaa voidaan pidentää. Kriisistä kärsineiden yritysten konkurssimenettelyjä on mahdollista lykätä tilapäisesti. On otettu käyttöön erilaisia kannustimia, joilla rohkaistaan useampia työntekijöitä pysymään työelämässä tai ottamaan uudelleen vastaan työtä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Sosiaaliturvamaksuja ja veroja, kuten arvonlisäveroa, yhtiöveroja ja henkilökohtaisia tuloveroja, voidaan lykätä tai niiden maksamisesta voidaan joissakin tapauksissa vapauttaa. Liittohallitus on asettanut kriisin koettelemien yritysten käyttöön ylivoimaisesta esteestä johtuvaa tilapäistä työttömyyttä koskevan järjestelmän, ja sen etuudet ovat tavanomaista paremmat. Itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden toiminta on keskeytynyt yhtäjaksoisesti vähintään seitsemäksi päiväksi, voivat saada kuukausittaista ansionmenetyskorvausta. Työttömyysetuuksien asteittainen aleneminen on pysäytetty väliaikaisesti. Liittohallitus valmistelee myös lisätoimenpiteitä yritysten maksukyvyttömyyden torjumiseksi, kuten vapautusta yhteisö- ja henkilötuloverosta verovuonna 2020.

(18)Belgian terveydenhuoltojärjestelmä toimii hyvin siltä osin kuin on kyse akuutin hoidon tarjoamisesta sairaaloissa. Covid-19-pandemia on kuitenkin tuonut esiin useita puutteita terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyssä, kun kohdataan vakava kansanterveyskriisi. Se on osoittanut, että Belgiassa on terveydenhuollon työntekijöistä rakenteellista pulaa, johon on puututtava. Lähitulevaisuudessa keskeisellä sijalla on edelleen sen varmistaminen, että kriittisiä lääkinnällisiä tuotteita on riittävästi, mukaan lukien suojavarusteita erityisesti terveydenhuoltoalan työntekijöille ja muissa tartunnalle alttiissa ammateissa työskenteleville. Julkisen terveydenhuollon strategia, joka on täysin koordinoitu ennaltaehkäisy- ja pitkäaikaishoitopolitiikan kanssa, on edelleen välttämätön lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, jotta voidaan varmistaa covid-19-kriisin kaltaisten kansanterveyskriisien tehokas hallinta. Tässä yhteydessä on tärkeää panna sujuvasti täytäntöön ministeriöiden välinen sopimus julkisesta terveydenhuollosta, jotta sairaaloiden henkilökunta ja infrastruktuuri (jotka kuuluvat liittovaltion toimivaltaan) olisivat pitkäaikaishoitolaitosten (jotka kuuluvat yhteisöjen toimivaltaan) käytettävissä.

(19)Työllisyys oli ennätyksellisen korkealla vuonna 2019 ja vuoden 2020 alussa, mutta covid-19-kriisi on pysäyttänyt äkillisesti sen kasvun Belgiassa. Belgian nykyisillä julkisilla toimeentulotukijärjestelmillä, kuten työntekijöiden tilapäistä työttömyyttä koskevalla järjestelmällä ja itsenäisten ammatinharjoittajien oikeudella väliaikaiseen tukeen, korvataan osittain työajan lyhentämisestä johtuvat tulonmenetykset. Nämä työajan lyhentämisjärjestelyt pienentävät merkittävästi tuotannon vähenemisen vaikutusta työllisyyteen. Työttömyyden odotetaan kuitenkin nousevan 7 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan hieman 6,6 prosenttiin vuonna 2021. Jotta voidaan estää työttömyyden kasvun muuttuminen rakenteelliseksi, tarvitaan kuitenkin lisätoimia nykyisten aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen tehostamiseksi. Niiden vaikutus on edelleen heikko, koska suuri osa työttömistä osallistuu aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin mutta samanaikaisesti siirtyminen työttömyydestä työelämään on vähäistä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että varmistetaan kokonaisvaltainen lähestymistapa niihin, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista ja joihin kriisin kielteiset sosioekonomiset seuraukset todennäköisesti vaikuttavat eniten. Muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä ovat erityisesti matalan osaamistason työntekijät, maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset. Lisäksi työn verokiila on edelleen keskimäärin suuri kaikilla palkkatasoilla lukuun ottamatta erittäin pienipalkkaisia (joiden palkka on 50 prosenttia keskipalkasta). Tämä on tärkeä syy suhteellisen suuriin työvoimakustannuksiin, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti työvoiman kysyntään, erityisesti matalan tuottavuuden työpaikkojen osalta.

(20)Työvoiman liikkuvuutta olisi edistettävä aloille, joilla on suuria puutteita, kuten terveydenhuolto, tieto- ja viestintäteknologia sekä teknistä ja ammatillista asiantuntemusta edellyttävät ammatit. Tähän liittyy merkittäviä uudelleen- ja täydennyskoulutustarpeita, ja aikuisten osallistumista koulutukseen on lisättävä muun muassa lyhennetyn työajan avulla. On huolestuttavaa, että nykyiset koulutuskannustinohjelmat eivät saavuta niitä, joille niistä olisi eniten hyötyä, kuten matalan osaamistason työntekijät, iäkkäämmät työntekijät ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Heikko kielitaito on suuri este erityisesti kaksikielisessä Brysselissä. Yhteisöt pyrkivät lisäämään luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan opiskelua, mutta työmarkkinoiden tulevaan kysyntään vastaamiseksi olisi laadittava kattavampia strategioita. Digitaalisten taitojen yleinen taso on hyvä, mutta sen parantuminen on pysähtynyt. Nuorten ja erityisesti niiden, joilla on alhainen koulutustaso, digitaalisten taitojen taso on alhaisempi kuin EU:ssa keskimäärin, ja se on heikentynyt viime vuosina. Etäopiskelumahdollisuuden varmistamiseksi on välttämätöntä, että kaikilla oppilailla on käytettävissään asianmukaiset laitteet ja internetyhteys. Lisäksi edellytetään tarvittavia opettajankoulutus- ja mentorointijärjestelyjä. Tämä on tarpeen myös sen varmistamiseksi, että nykyinen eriarvoisuus koulutusjärjestelmässä ei pahene kriisin vuoksi.

(21)Belgia on ottanut käyttöön useita yritysten maksuvalmiutta tukevia ohjelmia, kuten lainojen valtiontakausohjelman ja useita alueellisia tukiohjelmia, joista on ilmoitettu valtiontukitoimenpiteitä talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa koskevien tilapäisten puitteiden nojalla. Tällaisten ohjelmien tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano, myös välittäjien toimesta, on olennaisen tärkeää. Sen avulla voidaan varmistaa, että yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ja itsenäiset ammatinharjoittajat, hyötyvät ohjelmista, jolloin niitä voidaan suojella ja nopeuttaa elpymistä. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan, myös välittäjien, häiriönsietokyky.

(22)Hallituksen ponnisteluista huolimatta yritysten hallinnollinen taakka on noin 7 miljardia euroa vuodessa (1,6 % suhteessa BKT:hen), josta suurin osa johtuu vero- ja työlainsäädännön noudattamisesta. Verojärjestelmä on monimutkainen erilaisten verotukien vuoksi. Yrityksen palkanmaksun hallinnointi on monimutkaista erityisesti niille yrityksille, joiden on selviydyttävä erilaisista alueellisista järjestelmistä. Viranomaisten yrityksille suorittamissa maksuissa on yhä suurempia viiveitä, mikä johtaa osaltaan yritysten konkursseihin ja liiketoimintaympäristön heikkenemiseen. Rakennuslupien myöntämisessä ja sähkö- ja vesiliittymien saannissa on pitkiä viivästyksiä. Kiinteistökauppamenettely kuuluu EU:n hitaimpiin ja kalleimpiin. Käsityöläis- ja rakennuspalvelujen alalle pääsyä koskevissa vaatimuksissa on suuria alueellisia eroja. Kauppojen aukioloaikoja, myynninedistämistä, alennuksia ja käsikauppalääkkeiden jakelukanavia koskevat säännöt hankaloittavat vähittäiskauppiaiden toimintaympäristöä. 5G:n käyttöönottoa jarruttavat muun muassa tiukat, alueittain vaihtelevat säteilyrajat (erityisesti Brysselissä), kalliit antenniverot Brysselissä ja pitkät antennien käyttöönottolupien myöntämisajat. Maksukyvyttömyysmenettelyjen osalta ei ole olemassa erityistä yksinkertaistettua tuomioistuimen ulkopuolista menettelyä pienille ja keskisuurille yrityksille, ja ainoastaan velalliset voivat aloittaa maksukyvyttömyysmenettelyn. Asteittaisista parannuksista huolimatta riittämätön digitalisointi ja resurssien puute ovat edelleen haaste oikeusjärjestelmälle. Pitkät hallintomenettelyt viivästyttävät merkittävästi julkisia hankintoja ja rakennuslupia koskevia asioita. Markkinavalvonnan, kilpailun ja rautatieliikenteen alalla keskeisillä täytäntöönpanoviranomaisilla on liian vähän henkilöstöä tehtäviensä hoitamiseen.

(23)Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös uudistusten avulla. Kuten vuosia 2021–2030 koskevassa kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa todetaan, Belgialla on merkittäviä investointitarpeita kestävän liikenteen alalla, erityisesti ruuhkien torjumiseksi ja sähköisen liikkuvuuden edistämiseksi. Ennen kriisiä Belgian alueet olivat ilmoittaneet merkittävistä monivuotisista liikenneinfrastruktuurisuunnitelmista. Suuria investointeja tehdään Brysselin taajamajunaliikenteeseen, merkinantojärjestelmiin sekä satamiin johtaviin ja rajat ylittäviin rautatieyhteyksiin. Kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa yksilöitiin myös merkittäviä investointitarpeita, jotka liittyvät uusiutuvaan ja joustavaan sähköntuotantoon, yhteenliitäntöihin, älykkäisiin verkkoihin, varastointiin ja energiatehokkuuteen. Nämä investoinnit ovat tarpeen, jotta voidaan saavuttaa EU:n energiatavoitteet, toteuttaa Belgian sitoumus luopua kokonaan ydinenergiasta vuoteen 2025 mennessä ja kunnostaa 80 prosenttia ennen energiastandardien käyttöönottoa rakennetusta rakennuskannasta. Yksityisen tutkimus- ja kehitys- eli T&K-intensiteetin suhteellisen korkeasta tasosta poiketen julkinen T&K-intensiteetti on edelleen hieman alhaisempi kuin useimmissa jäsenvaltioissa, joiden talouskehitys on samantasoista. Belgia on vaarassa jäädä jälkeen 5G:n käyttöönotossa, koska se ei suunnittele 5G-pioneeritaajuusalueiden osoittamista EU:n lainsäädännössä säädetyissä määräajoissa. Belgian viranomaiset käynnistivät maaliskuussa 2020 julkisen kuulemisen, joka koskee tilapäisten kansallisten toimilupien myöntämistä taajuusalueella 3,6-3,8 GHz saatavilla olevaan 200 MHz:n taajuuskaistaan tilapäisenä ratkaisuna. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Belgiaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Belgia voisi hyödyntää rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla.

(24)Vaikka näissä suosituksissa keskitytään pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymät vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Kyseiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja suosituksia. Viimeksi mainitut suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien.

(25)Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että jäljempänä esitettyjä suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Belgia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa.

(26)Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-kriisin taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Belgia kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen suositusten mukaista ja muiden euroalueen jäsenvaltioiden politiikkojen kanssa yhteen sovitettua.

(27)Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Belgian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman ja vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Belgialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Belgian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(28)Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto 8 ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

SUOSITTAA, että Belgia toteuttaa vuosina 2020 ja 2021 toimia, joilla se

1.toteuttaa yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja; vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän yleistä kantokykyä ja varmistaa kriittisten lääkinnällisten tuotteiden saatavuuden;

2.lieventää kriisin työllisyys- ja sosiaalisia vaikutuksia erityisesti edistämällä tehokkaita aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä ja osaamisen kehittämistä;

3.varmistaa maksuvalmiutta parantavien toimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon pienten ja keskisuurten yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien auttamiseksi ja liiketoimintaympäristön parantamiseksi; aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi; keskittää investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti kestävän liikenteen infrastruktuuriin, energian puhtaaseen ja tehokkaaseen tuotantoon ja käyttöön, digitaaliseen infrastruktuuriin, kuten 5G- ja gigabittiverkkoihin, sekä tutkimukseen ja innovointiin.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Choose the experimental features you want to try