EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 3.9.2020

COM(2020) 476 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan energia-alan elvytysohjelman ja Euroopan energiatehokkuusrahaston täytäntöönpanosta

{SWD(2020) 169 final}

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan energia-alan elvytysohjelman ja Euroopan energiatehokkuusrahaston täytäntöönpanosta

Kestävä infrastruktuuri on energiaunionin selkäranka. Tärkeitä siirtoverkkohankkeita toteutettiin ja alueellista yhteistyötä lujitettiin huomattavasti vuonna 2019.

Tässä yhteydessä Euroopan energia-alan elvytysohjelma oli avainasemassa annettaessa taloudellista tukea tärkeille yhteistä etua koskeville infrastruktuureille sähkö- ja kaasumarkkinoiden yhdentymistä ja toimitusvarmuuden parantamista silmällä pitäen.

I EDISTYMINEN OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA

Energiainfrastruktuurit ja innovointi ovat Euroopan energia-alan elvytysohjelman (EEPR) liikkeelle panevia voimia, ja ne ovat edelleen yhtä tärkeitä kuin vuonna 2009, jolloin elvytysohjelma perustettiin.

Tässä kertomuksessa kuvataan edistystä, jota on saavutettu hankkeiden toteuttamisessa elvytysohjelman kullakin osa-alueella sekä Euroopan energiatehokkuusrahaston (EEEF) toteuttamisessa. Se on jatkoa aiemmin kuluvana vuonna hyväksytylle kertomukselle 1 ja kattaa hankkeiden toteuttamisen 1. tammikuuta 2019 ja 31. joulukuuta 2019 välisenä aikana sekä samana ajanjaksona suoritetut maksut.

II HANKKEIDEN YLEINEN TOTEUTUS

Kaikkiaan 59 hankkeesta oli joulukuun 2019 lopussa saatu päätökseen 45 eli kaksi enemmän kuin vuonna 2018, ja tuensaajille maksettu summa oli 2 546 249 263 euroa kaikkiaan 198 823 897 euron perintämääräysten vähentämisen jälkeen (ks. liite).

Kaasu- ja sähköinfrastruktuurien osalta tilanne on se, että suurin osa hankkeista on saatu päätökseen ja kaksi on käynnissä.

Hankkeiden toteuttajat edistyivät merkittävästi merituulivoiman verkkointegroinnissa, mutta viimeisen jäljellä olevan hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (Carbon Capture and Storage, CCS) koskevan hankkeen toteuttajat päättivät lopettaa hankkeen taloudellisen tukemisen.

Komissio on päättänyt jatkaa investoijille myöntämäänsä taloudellista tukea niin kauan kuin on selvää, että lopullinen investointipäätös on mahdollinen ja hanke tuottaa edelleen merkittävää lisäarvoa yhteiskunnalle.

1.    Kaasu- ja sähköinfrastruktuuri

Elvytysohjelman infrastruktuurialaohjelmasta on annettu tukea 44 hankkeelle kolmella keskeisellä toiminta-alalla, jotka ovat kaasun siirtoverkot, kaasun vastakkaisvirtaus sekä sähkö.

Hankkeisiin on osoitettu yhteensä 2 267 574 462 euroa, joista 1 669 370 233 euroa oli maksettu tuensaajille 31. joulukuuta 2019 mennessä. Maksujen ehtona on, että tuensaajat sitoutuvat vahvasti lopullisella investointipäätöksellä toteuttamaan hankkeet.

1.1 Tähänastinen edistyminen

Kaikkiaan 44 infrastruktuurihankkeesta on tähän mennessä saatu päätökseen 38 (lukumääräisesti ei muutosta vuodesta 2018, sillä hankkeita ei päättynyt vuonna 2019). Neljä hanketta on lakkautettu ja kaksi on parhaillaan käynnissä.

Sähköalalla kaikki 12 hanketta on saatu päätökseen.

Kaasun siirtoverkkojen alalla kaikkiaan 18 hankkeesta on saatu päätökseen 13. Kaksi hanketta etenee uuden aikataulun mukaisesti ja kolme on lakkautettu.

Keski- ja Itä-Euroopan vastakkaisvirtaus- ja siirtoverkkohankkeista päätökseen on saatu 13, minkä lisäksi komissio on lakkauttanut syyskuussa 2014 yhden Romaniassa käynnissä olleen hankkeen.

Edellisen Euroopan energia-alan elvytysohjelman täytäntöönpanokertomuksen jälkeen on edistytty etenkin seuraavissa hankkeissa:

-Kreikan ja Bulgarian välinen yhdysputki (IGB) on keskeinen reitti, jolla Adrianmeren kaasuputkesta (TAP) peräisin olevaa kaasua sekä kreikkalaista nesteytettyä maakaasua voidaan siirtää pohjoiseen. Hankkeella on suuri merkitys kaasun toimituslähteiden monipuolistamiselle Kaakkois-Euroopan alueella. Se on nimetty yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi (PCI 6.8.1) sekä keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan energiayhteenliitäntöjen (CESEC) ensisijaiseksi hankkeeksi. Komissio on antanut hankkeelle poliittista ja taloudellista tukea alusta saakka. Hanke on saanut 45 miljoonaa euroa Euroopan energia-alan elvytysohjelmasta ja 39 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen edistyminen jatkui vuonna 2018. Rakennustyöt alkoivat lokakuun 2019 lopussa, ja niiden on määrä kestää 18 kuukautta. Kaupallisen toiminnan ennakoidaan alkavan vuoden 2021 toisella neljänneksellä.

-Kyproksen tasavallan energia-, kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee maakaasun vastaanottoterminaalin käyttöönottoa. Terminaalilla monipuolistetaan Kyproksen energialähteiden valikoimaa, autetaan saaren energiahuoltoa pääsemään eristyneisyydestään ja helpotetaan riippumattomien tuottajien osallistumista kilpailuun kaasuvoimatuotannossa. Maakaasun uskotaan tulevan Kyproksen markkinoille vuoteen 2022 mennessä.

Tällä hetkellä ennakoidaan, että käynnissä olevat hankkeet saadaan päätökseen vuosien 2021 ja 2022 loppuun mennessä.

2. Merituulivoimahankkeet

2.1 Tähänastinen edistyminen

Merituulivoiman alaohjelma käsittää yhdeksän hanketta, jotka saavat 565 miljoonaa euroa tukea kahdella päätoiminta-alalla:

– innovatiivisten turbiinien ja merituulivoimaloiden perustusten laajamittainen testaaminen, valmistus ja käyttöönotto (6 hanketta)

– moduulipohjaisten verkkointegrointiratkaisujen kehittäminen laajamittaisen tuulisähkötuotannon liittämiseksi verkkoon (3 hanketta).

Näistä yhdeksästä hankkeesta kuusi on saatu päätökseen ja kaksi on lakkautettu ennenaikaisesti. Hankkeille maksettu summa oli 376 188 345 euroa perintämääräysten vähentämisen jälkeen. Jäljellä oleva yksi hanke on käynnissä (Kriegers Flak).

2.2 Alakohtainen edistyminen tähän mennessä

2.2.1 Edistyminen innovatiivisten turbiinien ja offshore-rakenteiden alalla

Aberdeen Offshore Wind Farm -hanke käsittää yksitoista kapasiteetiltaan maailman suurinta tuuliturbiinia (alkujaan 8,8 MW ja tällä hetkellä jopa 12 MW turbiinia kohti), jotka käynnistettiin Vattenfallin Aberdeen Bay -merituulipuistossa 1. heinäkuuta 2018. Merituulivoiman käyttöönottoon keskittyvän European Offshore Wind Farm Deployment Centren (Aberdeen Offshore Wind Farm) virallisia avajaisia vietettiin syyskuussa 2018. Hankkeen viimeiset raportit on määrä toimittaa ja loppumaksu suorittaa vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

2.2.2 Edistyminen tuulivoiman integroinnissa verkkoon

Kahden jäljellä olevan hankkeen (Kriegers Flak ja COBRAcable) toteutus edistyi odotusten mukaisesti.

Syyskuussa 2019 otettiin käyttöön Tanskan ja Alankomaiden välinen rajayhdysjohto COBRAcable. COBRAcable-hanke päättyi joulukuussa 2019. Loppuraportti on määrä toimittaa 3 kuukauden kuluessa hankkeen päättymispäivästä eli maaliskuun 2020 loppuun mennessä.

Kriegers Flak -hanke – Kriegers Flak Combined Grid Solution – on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2020 toisen neljänneksen lopussa, joka on myös hankkeen päättymispäivä. Loppuraportti on toimitettava syyskuun 2020 loppuun mennessä.

3. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS)

Euroopan energia-alan elvytysohjelman CCS-alaohjelma käsittää kuusi hanketta. Alaohjelmasta annetaan miljardi euroa tukea hankkeille, joiden tavoitteena on koko hiilidioksidin talteenotto-, siirto- ja varastointiprosessin demonstrointi.

Yksi hanke (Compostilla, Espanja) saatiin päätökseen, ja sen tuloksena saatiin operatiiviset pilottilaitokset talteenottoa, siirtoa ja varastointia varten. Neljä hanketta lakkautettiin ennenaikaisesti, koska hankkeen toteuttaja päätti luopua investoinnista, ja yksi hanke päättyi keskeneräisenä. Hankkeille maksettu summa oli 387 099 179 euroa kaikkiaan 145 294 400 euron perintämääräysten vähentämisen jälkeen.

III EUROOPAN ENERGIATEHOKKUUSRAHASTO (EEEF)

Joulukuussa 2010 Euroopan energia-alan elvytysohjelmasta osoitettiin 146,3 miljoonaa euroa kestäviä energiahankkeita koskevaan rahoitusvälineeseen 2 . Määrästä 125 miljoonaa euroa käytettiin EU:n rahoitusosuuteen heinäkuussa 2011 perustetussa Euroopan energiatehokkuusrahastossa (EEEF), jonka suuruus on kaikkiaan 265 miljoonaa euroa 3 . Rahastoa tukee teknisen avun avustusväline, jonka budjetti on 20 miljoonaa euroa, ja lisäksi 1,3 miljoonaa euroa on osoitettu tiedotustoimiin.

Euroopan energiatehokkuusrahastosta myönnetään kohdennettua rahoitusta (velkainstrumenttien ja oman pääoman ehtoisien välineiden muodossa) energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja puhtaan kaupunkiliikenteen hankkeiden tukemiseksi. Edunsaajia ovat paikalliset tai alueelliset julkisyhteisöt taikka niiden puolesta toimivat yksityiset tahot.

1.Tähänastinen edistyminen

EEEF:n salkkuun lisättiin vuonna 2019 yksi uusi hanke:

– Catfoss-hankkeessa (Yhdistynyt kuningaskunta) rahoitetaan uutta sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta, jonka kokonaiskapasiteetti on 28 MW. Laitos rakennetaan samalle alueelle kuin nykyinen jätteenkäsittelylaitos sijoituspaikkanaan Derwenthaugh Eco Parc, Gateshead, Yhdistynyt kuningaskunta. Hanke tuottaa kestävää lämpöä paikalliseen kaukolämpöverkostoon ja yksityisille lämmön ja sähkön ostajille. Kun hanke on toteutettu, sen arvioidaan tuottavan 52 500 tonnin hiilidioksidipäästövähennykset vuodessa perusskenaarioon verrattuna. Prosentteina vähennykset ovat 97 %. Lisäksi kun laitos on täysin toiminnassa, primäärienergian säästöt olisivat yli 315 000 MWh vuodessa eli 100 % verrattuna perusskenaarioon, sillä orgaaninen polttoaine päätyy tällä hetkellä kaatopaikalle (EEEF-investointi 25 miljoonaa euroa, hanke suuruudeltaan kaikkiaan 48 miljoonaa euroa).

Sen jälkeen kun EEEF perustettiin se on 31. joulukuuta 2019 mennessä tehnyt sopimukset 17 hankkeesta, joiden arvo on 195 miljoonaa euroa. Niiden avulla on luotu arviolta 349,5 miljoonan euron edestä lopullisia investointeja.

EEEF on ottanut käyttöön arviointi- ja raportointipuitteet hiilidioksidiekvivalenttia ja primäärienergian säästöjä varten. Puitteiden mukaan EEEF:n investointien avulla oli vuoden 2016 lopussa saavutettu lähes 388 478 hiilidioksiditonnin säästöt ja 794 124 MWh:n primäärienergian säästöt 4 .

2.EEEF:n teknisen avun väline

Euroopan energiatehokkuusrahasto käynnisti marraskuussa 2016 uuden välineen, josta annetaan teknistä tukea. Se otti tässä mallia hallinnoimastaan Euroopan komission teknisen avun välineestä. Uudella teknisen avun välineellä tuetaan julkisia toimijoita, jotka esittävät kunnianhimoisia, mutta rahoituskelpoisia kestävään energiaan kohdistuvia investointihankkeita. Tällaisten hankkeiden on liityttävä energiatehokkuuteen, pienimuotoiseen uusiutuvaan energiaan ja/tai julkisen liikenteen aloitteisiin. EEEF tukee tuensaajia – alueita, kuntia, korkeakouluja, julkisia sairaaloja ja muita julkisyhteisöjä EU:n jäsenvaltioissa – tarjoamalla suunniteltuja investointeja varten konsulttipalveluja eli esimerkiksi toteutettavuustutkimuksia, energiakatselmuksia, taloudellisia kannattavuusanalyyseja ja oikeudellisia palveluja. EEEF:n teknisen avun välineeseen on myönnetty rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvasta ELENA-välineestä (European Local Energy Assistance). Joulukuuhun 2019 mennessä ohjelmasta oli jo ryhdytty tukemaan kuutta tuensaajaa Italiassa, Espanjassa ja Liettuassa.

3.Keskeiset päätelmät ja näkymät

EEEF on vähitellen saavuttanut vakuuttavia tuloksia kannattavista sijoituksista. Kahdeksan toimintavuotensa aikana siitä on tuettu kahdeksassa jäsenvaltiossa kaikkiaan 19:aa hyvin erilaista eri teknologioita koskevaa hanketta, joista kaksi on jo maksettu takaisin rahastoon sijoitetuilla tuotoilla.

IV Yleiset päätelmät

Euroopan energia-alan elvytysohjelma on tuottanut hyviä tuloksia. Kaikki kaksitoista sähköinfrastruktuurihanketta sekä suurin osa kaasuinfrastruktuurihankkeista on saatu valmiiksi. Kaksi meneillään olevaa kaasuhanketta on tarkoitus saada valmiiksi vuosina 2021 ja 2022. Euroopan komissio valvoo tarkasti hankkeiden toteuttamista ja seurantaa, mikä on osaltaan parantanut välineen tehokkuutta.

Merituulivoimahankkeet osoittautuivat odotettua hankalammiksi, mutta hankkeiden toteuttajat ja rakentajat onnistuivat löytämään ratkaisut, joilla hankkeet saatiin päätökseen – vaikka toisinaan sopimusten kestoa oli tätä varten pidennettävä. Elvytysohjelman yli kymmenvuotisen keston aikana ohjelmalla autettiin kerryttämään teknistä tietoa ja edistettiin merituulivoiman verkkoonliitäntäteknologioiden kehittämistä.

Vaikka elvytysohjelmasta myönnetty taloudellinen tuki ei riittänyt kannustamaan yrityksiä toteuttamaan CCS-demonstrointihankkeita kaupallisessa mittakaavassa, komissio pitää hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia edelleen tärkeänä sekä koko EU:n että etenkin energia- ja hiili-intensiivisten teollisuudenalojen hiilestä irtautumisen kannalta. Kyseessä on ainoa luotettava teknologia hiilidioksidin pitkäaikaista varastointia varten.

EEEF on investoinut useisiin energiatehokkuuden alalla toteutettaviin hankkeisiin, ja se laajentaa edelleen salkkuaan, tarjoaa rahoitusratkaisuja ja tuottaa osakkaille voittoa. EEEF on myös erinomainen esimerkki innovatiivisesta rahoitusvälineestä, josta tehdään sijoituksia kestävää energiaa koskeviin kustannustehokkaisiin ja kehittyneisiin hankkeisiin ja jolla voidaan houkutella yksityistä pääomaa, mutta jossa myös osoitetaan sijoitusten liiketaloudellinen kannattavuus ja saadaan uskottavia tuloksia.

(1)

Vuoden 2018 kertomus hyväksyttiin 10.2.2020 (COM(2020) 38 final)

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta.

(3)

Euroopan komission investointien lisäksi rahastoon ovat sijoittaneet myös Euroopan investointipankki (75 milj. euroa), Cassa Depositi e Prestiti SpA (CDP) (60 milj. euroa) ja investointien hoitaja Deutsche Bank (DB) (5 milj. euroa).

(4)

Kumulatiiviset primäärienergian säästöt esitetään ainoastaan energiatehokkuuden ja puhtaan kaupunkiliikenteen teknologioiden osalta. Niihin sisältyy laskelmia, jotka koskevat muun muassa maksuedellytysten täyttymistä ja lainojen erääntymistä ja jotka perustuvat rakenteilla olevia ja alle vuoden toiminnassa olleita hankkeita koskeviin arvioihin. Lisäksi niihin sisältyy tosiasiallisia tietoja hankkeista, jotka ovat olleet toiminnassa yli vuoden. Säästöt vastaavat hankkeisiin tehtyjen investointien kokonaisvolyymia (EEEF:n varoin tehdyt ja muut investoinnit).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 3.9.2020

COM(2020) 476 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan energia-alan elvytysohjelman ja Euroopan energiatehokkuusrahaston täytäntöönpanosta

{SWD(2020) 169 final}