EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.2.2020

COM(2020) 54 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

jätetilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 2150/2002 mukaisesti laadituista tilastoista ja niiden laadusta

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

jätetilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 2150/2002 mukaisesti laadituista tilastoista ja niiden laadusta

SISÄLLYSLUETTELO

1.Johdanto

2.Täsmällisyys ja oikea-aikaisuus

3.Täydellisyys

4.Tietojen tarkkuus

5.Vertailukelpoisuus

6.Yrityksille aiheutuva rasite

7.Indikaattorien kehittäminen

8.Saavutukset ja näkymät

1.Johdanto

Jätetilastoista 25. marraskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2150/2002 1 (jäljempänä ’asetus’) tavoitteena on tuottaa jätetilastoja. Jätteen määritelmä sisältyy jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta annetun direktiivin 2008/98/EY (jätepuitedirektiivi) 2 soveltamisalaan. Asetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio antaa joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen asetuksen täytäntöönpanosta (ensimmäinen kertomus oli määrä antaa viiden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta). Ensimmäinen kertomus julkaistiin vuonna 2008 3 , toinen vuonna 2011 4 , kolmas vuonna 2014 5 ja neljäs vuonna 2016 6 .

Tässä kertomuksessa viitataan vuonna 2018 toteutetun tiedonkeruun laatuun. Tiedot koskevat vuonna 2016 syntynyttä ja käsiteltyä jätettä. Asetuksessa vaadittavien tietojen keruu jaetaan kolmeen osaan seuraavasti: jätteen syntyä, jätteen käsittelyä ja jätteenkäsittelylaitoksia koskevat tiedot, joista viimeksi mainitut jaotellaan NUTS II -tasolle.

Erilaiset kansalliset mallit ja laatu

Asetuksessa säädetään, mitkä tilastotiedot toimitetaan ja mitkä ovat näiden tietojen laatuvaatimukset. Jäsenvaltiot voiva kuitenkin valita jätetilastojen laatimisessa käytettävän menetelmän. Tällä tavoin jäsenvaltiot voivat säilyttää omat tiedonkeruujärjestelmänsä ja siten minimoida asetuksen noudattamisesta aiheutuvan rasituksen. Tiedot kerätään joka toinen vuosi parillisina vuosina.

Lisäksi asetuksessa (liitteessä I olevassa 7 jaksossa) vaaditaan jäsenvaltioita toimittamaan tietojen mukana tilastoja koskeva laatuselvitys. Näissä selvityksissä jäsenvaltiot kuvailevat Euroopan tilastojärjestelmässä 7 yleisesti käytettyjä laatutekijöitä, jotka on vahvistettu jätetilastojen laadusta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1445/2005 8 .

Laadunvalvonta

Ensimmäiset tiedot kerättiin vuonna 2004. Sen jälkeen komissio (Eurostat) on perustanut tehokkaan kaksivaiheisen laadunvalvontajärjestelmän, jonka avulla tarkistetaan jäsenvaltioilta saatavat tiedot.

Ensimmäisessä vaiheessa, sen jälkeen kun tiedot on toimitettu komissiolle, tiedoille ja laatuselvityksille tehdään pika-arviointi. Tämä on tehtävä kahden kuukauden kuluessa tietojen toimittamisen määräajasta. Tässä vaiheessa tietojen validoinnissa keskitytään lähinnä uusien tietojen sisäiseen johdonmukaisuuteen ja ajan kuluessa tapahtuneeseen kehitykseen. Analyysi tehdään erittäin aggregoidulla tasolla. Tarkoituksena on havaita merkittävät katkokset aikasarjoissa ja tarkistaa, ovatko tiedot kelvollisia julkaistavaksi. Tämän jälkeen komissio (Eurostat) toimittaa arviointiraportin tiedot toimittaneelle jäsenvaltiolle. Arviointiraportissa voidaan pyytää selvitystä ja/tai tarvittaessa tietojen tarkastamista.

Toisessa vaiheessa tehdään perusteellisempi validointi. Siinä tietoja analysoidaan yksityiskohtaisemmin (esim. toimialoittain ja jäteluokittain) ja vertaillaan malleja ja kehitystä eri maissa. Validoinnissa tehdään mm. seuraavat tarkastukset:

·verrataan maassa syntyvien jätteiden määrää edellisvuosien tietoihin toimialoittain

·verrataan toimialakohtaisia tietoja eri maiden välillä

·verrataan maassa syntyneiden ja käsiteltyjen jätteiden määrää jäteluokittain

·tarkastetaan tiedot suhteessa jätetietoihin, jotka on ilmoitettava muiden raportointivelvoitteiden perusteella – tällainen velvoite on esimerkiksi muun jätelainsäädännön mukainen vaatimustenmukaisuuden seuranta.

Tuloksia verrataan i) maiden laaturaportteihin, ii) ensimmäisen arviointivaiheen palautteeseen ja iii) muihin käytettävissä oleviin asiakirjoihin (kuten aikaisempien vuosien raportointiasiakirjoihin). Sen jälkeen tuloksista keskustellaan maiden edustajien kanssa. Tämän perusteellisen validoinnin tarkoituksena on sekä havaita epäjohdonmukaisuudet että parantaa tietojen laatua pitkällä aikavälillä.

Komissio (Eurostat) päivittää edelleen menetelmäoppaita, joita on saatavana Eurostatin verkkosivulla, sekä jatkaa tietojen laadunvalvontajärjestelmän parantamista ja hienosäätöä.

2.Täsmällisyys ja oikea-aikaisuus

Tiedot ja laaturaportit toimitetaan komissiolle (Eurostatille) joka toinen vuosi 18 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä 9 .

Viitevuotta 2016 koskevan raportointimääräajan noudattaminen ei ole muuttunut edellisvuosiin verrattuna. Yhteensä 23 jäsenvaltiota ja kaksi EFTA-maata toimittivat tietokokonaisuudet ja laaturaportit ajallaan. Kaksi jäsenvaltiota toimitti osan tiedoista myöhässä mutta alle kuukauden kuluessa määräajasta. Viisi jäsenvaltiota ja yksi EFTA-maa toimitti sekä tiedot että laaturaportit yli kuukausi määräajan jälkeen. Kaksi jäsenvaltiota toimitti tiedot yli yhdeksän kuukautta määräajan jälkeen.

Komissio (Eurostat) kehottaa maita tarkistamaan tilastojen tuotantoprosessejaan ja toimittamaan hyvälaatuisia tietoja määräajassa.

Julkaiseminen

Komissio (Eurostat) julkaisi jätteen syntyä koskevat tiedot viitevuoden 2016 osalta 14. syyskuuta 2018 Eurostatin tietokannassa. Lisäksi se julkaisi jätteenkäsittelyä koskevat tiedot 18. syyskuuta 2018 Eurostatin tietokannassa 10 .

3.Täydellisyys

EU:n tason aggregaattien laatimisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että kansalliset tietokokonaisuudet toimitetaan täydellisinä. Tietojen puuttuminen heikentää jätetilastojen informaatioarvoa. Tiedot ovat puutteelliset, kun mailla joko ei ole tietolähteitä tai tietoa on liian vähän estimointia varten.

Sekä puuttuvien arvojen lukumäärä että puuttuvia arvoja raportoineiden maiden lukumäärä vähenivät huomattavasti jätteen syntyä koskevien tietojen osalta viitevuosina 2010–2016. Viitevuoden 2010 osalta kahdeksan maata raportoi puuttuvia arvoja, mutta viitevuoden 2016 osalta näiden maiden määrä putosi kolmeen. Puuttuvien arvojen kokonaismäärä laski 1 668:sta viitevuonna 2010 97:ään viitevuonna 2016. Valtaosa puuttuvista arvoista koski kotitalouksissa syntyvää jätettä.

Jätteenkäsittelytietojen osalta kehityssuunta on sama. Jätteenkäsittelyyn liittyviä puuttuvia arvoja ei raportoitu viitevuodelta 2016. Tämä on parempi tulos kuin viitevuonna 2010, jolta puuttuvia arvoja raportoitiin 263.

4.Tietojen tarkkuus

Tietojen kattavuus

Jätteen syntyä koskevat tilastot on laadittava kaikilta talouden toimialoilta ja kotitalouksista. Tilastoissa on otettava huomioon hyödyntämis- ja loppukäsittelytoimista syntyvä jäte, jota kutsutaan uusiojätteeksi. Tilastoissa on otettava huomioon myös pienyrityksissä (alle 10 työntekijää) syntynyt jäte, vaikka nämä yritykset tulisikin mahdollisuuksien mukaan vapauttaa tutkimuksista.

Jätteenkäsittelystä laadittavat tilastot koskevat kaikkea tietyssä maassa hyödynnettyä tai loppukäsiteltyä jätettä kyseisen jätteen alkuperästä riippumatta. Asetuksen pääasiallisena tavoitteena on kerätä tietoa jätteen lopullisesta määränpäästä. Asetuksessa ei vaadita keräämään tietoa esikäsittelytoimista. Joidenkin käsittelyluokkien osalta tietyt jäsenvaltiot ovat kuitenkin raportoineet esikäsittelyä (kuten lajittelua tai varastointia) koskevia tietoja lopullista käsittelyä koskevina tietoina. Komissio (Eurostat) pyysi kyseisiä jäsenvaltioita oikaisemaan tiedot. Jätetilastoja varten kerättyjen tietojen kattavuus parani yleisesti viitevuoden 2016 osalta viitevuoteen 2014 verrattuna. Puuttuvien arvojen lukumäärä pieneni, estimoitavan jätteen osuus pieneni ja tiedonkeruussa käytettiin uusia lähteitä. Viitevuoden 2016 tietojen kattavuuden havaittiin parantuneen viitevuoteen 2014 verrattuna kahdeksassa maassa. Vuotta 2016 koskevien tilastotietojen validoinnissa tehtiin kaksi tärkeää havaintoa:

·Jotkin maat eivät vielä pysty toteuttamaan ”maantäyttö”-käsittelyluokkaan liittyvää raportointia tai käyttämään ”maantäyttö”-käsittelyluokkaa kaatopaikalle sijoittamista koskevassa raportoinnissa. Tämä ongelma havaittiin validointivaiheessa. Komissio (Eurostat) pyysi asianomaisia maita parantamaan tilannetta, jotta ne voisivat raportoida täysin virheettömiä tietoja.

·Mineraalijätteen merkitys on suhteellisen pieni, mutta sen osuus kaikesta jätteestä on merkittävä. Tämän vuoksi komissio (Eurostat) kehitti uuden indikaattorin ”jäte lukuun ottamatta merkittäviä mineraalijätemääriä”.

Jaottelu toimialoittain

Toimialoittain tehtävässä jaottelussa tapahtuneiden virheiden kokonaisvaikutusta pidetään pienenä. Epätodennäköiset tapaukset havaitaan validoinnissa ja voidaan siten selittää tai korjata. Tällaista ei tapahdu kovin usein.

Jäteluokat

Asetuksessa säädetään, että EU:lle tehtävässä raportoinnissa käytettävien jäteluokkien on noudatettava eurooppalaista jätteiden tilastonimikkeistöä 11 (EWC-Stat). Nimikkeistö ei kuitenkaan sisällä erityistä luokittelua kansallisessa tiedonkeruussa käytettäväksi.

Useimmat maat keräävät tiedot 839 jätetyyppiä kattavan Euroopan jäteluettelon 12 mukaisesti. Komission asetuksessa (EU) 849/2010 13 on vastaavuustaulukko EWC-Stat -luokituksen tunnusten ja Euroopan jäteluettelon tunnusten välillä. Käyttämällä yleisesti näitä kahta luokitusta varmistetaan hyvä vertailukelpoisuus ainakin asetuksen edellyttämällä aggregoidulla tasolla. Eurostat katsoo, että luokitusvirheiden vaikutus tietojen tarkkuuteen on vähäinen. Jos luokitusvirheiden vaikutus on merkittävä, ne huomataan jos ensimmäisessä pika-arvioinnissa, ja asianomainen jäsenvaltio korjaa ne välittömästi. Vuonna 2014 havaittiin yksi tällainen virhe, ja vuonna 2016 virheitä ei havaittu.

Erot jätteen synnyssä ja jätteen käsittelyssä

Jätteenkäsittelyä ja jätteen syntyä koskevien tilastojen välillä on lukuisia eroja.

Ero syntyneen jätteen määrän ja EU:ssa käsitellyn jätteen määrän välillä on ollut vuodesta 2008 alkaen noin 200 miljoonaa tonnia. Tämä vastaa noin 10:tä prosenttia kaikesta syntyvästä jätteestä. Kaava on pysynyt samana vuodesta 2008 lähtien: jätettä syntyy enemmän kuin sitä käsitellään. Ero on suurin jätteenkäsittelystä syntyvien lietteiden ja nestemäisten jätteiden osalta (noin 70 prosenttia) ja pienin (lähes 0 prosenttia) maa-ainesten osalta.

Monet syyt selittävät eroa syntyvän jätteen ja käsitellyn jätteen välillä. Näitä syitä ovat seuraavat:

·Kaikkea jätettä ei käsitellä maassa, jossa se syntyy. Asetuksen nojalla ei kerätä vienti- ja tuontitietoja, joten viennistä ja tuonnista johtuvia eroja ei voida määrittää asetuksen mukaisista tiedoista. Ulkopuolisista kauppatiedoista saatavien arvioiden perusteella tämä selittää noin yhden viidesosan eroista koko EU:n alueella. Yksittäisten jäsenvaltioiden kohdalla vaikutus voi olla suurempi.

·Merkitystä on myös jätteen sisältämällä vedellä. Kaikki jäteluokat lietteitä lukuun ottamatta raportoidaan normaalina märkäpainona. Esikäsittelyprosessin aikana, esimerkiksi loppukäsittelyn esikäsittelytoimissa (nestemäisen jätteen, kuten suotovesien tai öljy-vesi-emulsion, käsittely), veden paino poistuu ja jäte tulee lopulliseen käsittelyyn huomattavasti kevyempänä.

·Jotkin toimet on jätetty pois asetuksen liitteen II soveltamisalasta, kuten rinnakkaispolttolaitokset, jotka käyttävät polttoaineena vain tiettyjä biomassajätteitä.

·Kaikkea jätettä ei käsitellä samana vuonna kuin se syntyy. Osa jätteestä varastoidaan väliaikaisesti. Näin ollen vuonna t käsitelty jäte saattaa sisältää vuonna t-1 syntynyttä jätettä. Vuonna t syntynyttä jätettä voidaan käsitellä vuonna t+1.

·Jätteenkäsittelyssä voi syntyä uudentyyppistä jätettä, mikä lisää syntyvän jätteen määrää. Esimerkiksi jätteenpoltossa syntyvä tuhka voi myös olla jätettä. Arvioidakseen tällä tavoin syntyvän jätteen määrää komissio (Eurostat) arvioi indikaattoria ”uusiojäte”, jossa kootaan yhteen jätteenkäsittelyssä syntyvä jäte.

·Käytöstä poistetut ajoneuvot tai välineet raportoidaan sellaisenaan vain jätteen syntyä koskevissa tilastoissa. Jätteenkäsittelyä mitataan käsittelyketjujen lopussa, toisin sanoen käytöstä poistamisen ja lajittelun jälkeen. Ajoneuvo koostuu erilaisista materiaaleista, kuten metallista ja muovista. Nämä materiaalit raportoidaan jätteenkäsittelyä koskevissa tilastoissa. Näin ollen ajoneuvot ja vastaavat välineet raportoidaan jätteenkäsittelyä koskevissa tilastoissa vain poikkeustapauksissa.

Jätteen synnyn ja jätteenkäsittelyn välinen ero ei johdu siitä, että näitä kahta luokkaa koskevat tilastotiedot ovat laadultaan erilaisia, vaan siitä, että näillä tilastoilla on erilainen käyttötarkoitus ja niissä käytetään erilaisia käsitteitä. Eron olisi kuitenkin pysyttävä jäteluokittain tietyissä rajoissa. Jos nämä rajat ylittyvät, asianomaiselta jäsenvaltiolta pyydetään selitystä.

5.Vertailukelpoisuus

Ajallinen vertailukelpoisuus

Maiden toimittamat laatuselvitykset ovat käyttökelpoinen tapa seurata menetelmissä tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia tietojen vertailtavuuteen. Laatuselvitykset osoittavat, että lähes kaikki maat ovat parantaneet huomattavasti kansallisia jätetilastoja koskevaa toimintatapaansa vuodesta 2004 alkaen. Useimmat maat parantavat edelleen i) tietojen laatua tiedonkeruumenetelmällään (esimerkiksi korjaavat tietoaukkoja ja parantavat tietojen kattavuutta) ja ii) menetelmiensä tehokkuutta.

Vuosien mittaan parantunut tiedonkeruu on aiheuttanut katkoksia aikasarjoihin. Maat tarkistavat edellisvuosien tiedot vähentääkseen näitä katkoksia ja tarkistamisesta tiedotetaan käyttäjille. Komissio (Eurostat) merkitsee aikasarjojen katkokset levitettäviin tietokokonaisuuksiin.

Vertailukelpoisuus maiden kesken

Yhteisten määritelmien ja luokitusten takia tietojen vertailukelpoisuus maiden kesken on useimpien toimialojen ja jätetyyppien osalta suhteellisen hyvällä tasolla. Tietojen vertailussa eri maiden välillä ilmenee kuitenkin edelleen tiettyjä ongelmia, jotka johtuvat 4 kohdassa kuvatuista eroista tietojen kattavuudessa. Vertailukelpoisuuden parantamiseksi julkaistaan aggregaatti ”jäte lukuun ottamatta merkittäviä mineraalijätemääriä”.

6.Yrityksille aiheutuva rasite

Jäsenvaltioiden laatuselvityksistä käy ilmi sitoutuminen siihen, että raportoinnista yrityksille aiheutuva rasite pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Tämän seurauksena yhä useammat maat i) keräävät tietoja raportoinnin aiheuttamasta rasituksesta ja ii) pystyvät määrittämään keskimäärin sen ajan, jonka vastaajat käyttävät kyselomakkeiden tai raportointilomakkeiden täyttämiseen. Tiedot kerätään vastaajilta kyselylomakkeilla tai määritetään erityisin tutkimuksin. Noin puolet jäsenvaltioista käyttää hallinnollisia tietoja jätetilastojen tärkeimpänä tiedonlähteenä ja välttää siten kuormittamasta tietojen antajia lisäkyselyillä. Muissa maissa hallinnolliset tiedot ovat yksi monista tietolähteistä. Pienyrityksiä on vapautettu tutkimuksista eri tavoin 14 .

Yhä useampi maa on ottanut tai aikoo ottaa käyttöön sähköisiä raportointijärjestelmiä. Nämä järjestelmät välittävät jätelainsäädännössä vaadittavat tiedot automaattisesti jätteenkäsittelylaitoksista kansallisille tilastoviranomaisille.

7.Indikaattorien kehittäminen

Tuotettuja tietoja käytetään indikaattorien laskemisessa. Esimerkiksi EU:n kestävän kehityksen indikaattorit ”jätteiden syntyminen lukuun ottamatta merkittäviä mineraalijätemääriä” 15 ja ”jätteen kierrätysaste lukuun ottamatta merkittäviä mineraalijätemääriä” 16 ovat saatavilla Eurostatin sivustolla. Nämä indikaattorit raportoidaan sekä kilogrammoina asukasta kohti että prosenttiosuutena eri maissa käsitellystä jätteestä. Indikaattori ”jätteen käsittely lukuun ottamatta merkittävä mineraalijätemääriä” kuvaa kansallisesti syntyneen jätteen loppukäsittelyä 17 . Toisin kuin asetuksen nojalla kerättyjen tietojen kohdalla, tähän indikaattoriin sisältyy maasta viety jäte mutta ei maahan tuotu jäte.

Joulukuussa 2018 hyväksyttiin kiertotalouspaketti 18 . Eurostat seuraa edistymistä Euroopan siirtymisessä kohti kiertotaloutta. Tätä varten se on asettanut asiaa koskevat tiedot helposti päätöksentekijöiden ja yleisön saataville kymmenen indikaattorin muodossa 19 . Indikaattorit jätteen synty, elintarvikejäte, kierrätysaste, tietyt jätevirrat ja kierrätettyjen materiaalien osuus suhteessa raaka-aineiden kysyntään tuotetaan asetuksen nojalla kerättävien tietojen avulla tai saadaan suoraan näistä tiedoista.

8.Saavutukset ja näkymät

Jätetilastojen laatimisessa on edistytty merkittävästi edellisen vuonna 2016 julkaistun kertomuksen jälkeen. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen täydellisyys on parantunut tasaisesti. Jätetilastojen vertailukelpoisuus maiden kesken on nyt useimpien jäteluokkien ja toimialojen osalta suhteellisen hyvä, ja tietojen täyden kattavuuden saavuttamisessa on tapahtunut huomattavaa edistymistä. Yleisesti ottaen useimpien maiden osalta tietojen laatu on asianmukaisella tasolla. Kiertotalouspaketin mukaisesti tarkistettu jätelainsäädäntö 20 sisältää tarkempia sääntöjä jätteenkäsittelytoimien mittaamisesta sekä tarkempia määritelmiä. Tämä parantaa myös jätetilastojen vertailukelpoisuutta maiden kesken. Komissio jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa toteuttamalla muita toimenpiteitä, esimerkiksi järjestämällä seminaareja ja vaihtamalla parhaita käytäntöjä. Merkittävän mineraalijätteen tilastollinen tutkimus edellyttäisi lisätoimenpiteitä.

Vuotta 2016 koskevien tietojen keruun jälkeen jätteiden syntyä ja käsittelyä koskevia tietoja on nyt saatavilla seitsemältä viitevuodelta kaudelta 2004–2016. Pitempien aikasarjojen myötä tiedoista tulee yhä käyttökelpoisempia esimerkiksi indikaattorien kehittämisessä tai tiedonlähteenä ilmastoon liittyvissä analyyseissa.

(1)    EYVL L 332, 9.12.2002, s. 1.

(2)    EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3.

(3)    COM(2008) 355 final, 13.6.2008.

(4)    COM(2011) 131 final, 17.3.2011.

(5)    COM(2014) 79 final, 14.2.2014.

(6)    COM(2016) 701 final, 3.11.2016.

(7)    Tilastojen laatua käsittelevä Eurostatin sivusto: https:/ec.europa.eu/eurostat/web/quality/quality-reporting

(8)    EUVL L 229, 6.9.2005, s. 6.

(9)    Asetus (EY) N:o 2150/2002, liitteessä I ja II olevan 7 jakson 2 kohta.

(10) https://ec.europa.eu/eurostat/web/waste/data/database

(11)    Sen nykyisessä versiossa EWC-Stat Rev. 4 on 51 luokkaa, jotka vahvistetaan komission asetuksessa (EU) 849/2010.

(12)    Vahvistettu komission päätöksellä 2000/532/EY, muutettu viimeksi komission päätöksellä 2014/955/EU. Jätteiden tilastonimikkeistön luokitus perustuu puhtaasti jätemateriaaliin. Euroopan jäteluettelo on paljon tarkemmin eritelty kuin eurooppalainen jätteiden tilastonimikkeistö, ja se perustuu materiaaliin, materiaalin käyttöön ja jätteen alkuperään.

(13)    EUVL L 253, 28.9.2010, s. 2–41.

(14)    Pienyritysten vapauttaminen tutkimuksista on ratkaistu eri tavoin. Joissakin maissa pienyritysten tilannetta selvitetään otantatutkimuksilla, joiden tulokset ekstrapoloidaan. Useimmissa maissa pienyritykset vapautetaan tutkimuksista kokonaan. Jos vapauttaminen on yhdenmukainen asetuksen 3 artiklassa tarkoitettujen kattavuus- ja laatutavoitteiden kanssa, luvut voidaan jättää huomiotta. Toisena vaihtoehtona on ekstrapoloida tiedot muuttujapohjaisilla estimointimalleilla. Maat ovat määrittäneet erilaisia vapautuskynnyksiä, jotka perustuvat pääasiassa työntekijämäärään tai kunakin vuonna syntyvään jätemäärään. Joissakin maissa nämä kaksi kriteeriä on yhdistetty sen varmistamiseksi, että myös pienyrityksistä kerätään tietoja silloin, kun ne ylittävät jätteiden synnylle määritetyn kynnyksen.

(15)     https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/sdg_12_50/default/table?lang=en

(16)     https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/sdg_12_60/default/table?lang=en

(17)    Indikaattori kattaa kaikki jätteet paitsi ”merkittävän mineraalijätteen”. Se sisältää yhtenäisen indikaattorijoukon, joka kattaa kaikki asetuksen liitteessä II olevassa 8 jaksossa mainitut jätteenkäsittelyluokat. Indikaattorijoukko perustuu asetuksen mukaisiin jätteenkäsittelytietoihin ja kuvaa jäsenvaltioissa käsiteltävän jätteen määrää. Lisäksi ulkomaankauppatilastojen (Comext-tietokanta) tietojen tai jätteiden tuontia/vientiä koskevien kansallisten tietojen avulla vietyjen jätteiden määrä otetaan laskelmissa huomioon ja tuotujen jätteiden määrä jätetään laskelmista pois.

(18)     https://ec.europa.eu/environment/circular-economy/index_en.htm

(19)     https://ec.europa.eu/eurostat/web/circular-economy/indicators

(20)     https://ec.europa.eu/environment/waste/target_review.htm