52020BP0166

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52020BP0166 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52020BP0166

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. kesäkuuta 2020 vuoden 2021 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio (2019/2213(BUD))

EUVL C 362, 8.9.2021, p. 195–204 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

8.9.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 362/195

P9_TA(2020)0166

Suuntaviivat vuoden 2021 talousarviota varten – Pääluokka III

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. kesäkuuta 2020 vuoden 2021 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio (2019/2213(BUD))

(2021/C 362/44)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin 8. lokakuuta 2018 antaman erityisraportin ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 314 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (2),

—	ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3),

—	ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (4),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom (5),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2020 (6) sekä siihen liittyvät parlamentin, neuvoston ja komission yhteiset lausumat,

—

ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa väliaikaisen mietinnön monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi (7) ja 10. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin (8),

—	ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi (9),

—	ottaa huomioon 13. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman turvaverkosta unionin ohjelmien edunsaajien suojaamiseksi: monivuotista rahoituskehystä koskevan varautumissuunnitelman laatiminen (10),

—	ottaa huomioon 15. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta (11),

—	ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman biodiversiteettisopimuksen sopimuspuolten konferenssin 15. kokouksesta (COP15) (12),

—	ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja siitä 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman (13),

—	ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (14),

—	ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antamat päätelmät varainhoitovuoden 2021 talousarviomenettelyn suuntaviivoista (06092/2020),

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kannan tarkistuksina,

—

ottaa huomioon kehitysvaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kirjeet,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0110/2020),

A.	ottaa huomioon, että Euroopan unioni on covid-19-pandemian (koronaviruksen) takia odottamattoman ja ennennäkemättömän terveys-, talous-, sosiaali- ja ympäristökriisin edessä;

B.	katsoo, että näihin poikkeuksellisiin olosuhteisiin ei voida vastata talousarviolla, joka on laadittu ikään kuin mikään ei olisi muuttunut;

C.	ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 311 artiklan mukaan unioni huolehtii siitä, että sillä on politiikkatavoitteidensa saavuttamiseksi tarvittavat varat, ja talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan unionin omin varoin;

D.	ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 312 artiklan mukaan neuvosto hyväksyy monivuotisen rahoituskehyksen yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän;

E.	ottaa huomioon, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolo päättyy vuoden 2020 lopussa ja että vuoden 2021 olisi tarkoitus olla tarkistetun ja muokatun seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäinen täytäntöönpanovuosi;

huomauttaa, että parlamentti on ollut valmis neuvottelemaan monivuotisesta rahoituskehyksestä marraskuusta 2018 lähtien mutta neuvosto ei ole toistaiseksi osallistunut merkityksellisiin keskusteluihin parlamentin kanssa lukuun ottamatta vähäistä yhteydenpitoa yleisten asioiden neuvoston kokousten yhteydessä; ottaa huomioon, että määräaikaa sopimukseen pääsemiseksi Eurooppa-neuvostossa on jatkettu toistuvasti;

G.	ottaa huomioon, että komissio esitti 27. toukokuuta 2020 päivitetyn ehdotuksen seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi;

ottaa huomioon, että IPCC:n tutkijat kehottivat viimeisimmässä raportissaan ryhtymään äärimmäisiin toimiin ekologisen siirtymän vauhdittamiseksi varoitettuaan, että hiilidioksidipitoisuus kasvoi vuosina 2018–2019 kolme kertaa nopeammin kuin 1960-luvulla, korostaen, että on enää muutama vuosi aikaa estää ilmastonmuutoksen ja sen ympäristövaikutusten eteneminen peruuttamattomasti hallitsemattomalle tasolle;

katsoo, että EU:n useista jäsenvaltioista saatujen tietojen mukaan covid-19-pandemian aikana sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrit saattavat joutua pitkäksi aikaa hyväksikäyttäjiensä armoille saamatta tukea yhteiskunnalta ja instituutioilta, ja toteaa, että tartunnoille helposti altistuvissa ammateissa naisten osuus on suhteettoman suuri;

Covid-19-kriisiin vastaaminen: talousarvio, jolla suojellaan ja innovoidaan…

tähdentää unionin talousarvion tärkeyttä vastattaessa unionin haasteisiin, jotka covid-19-kriisi on tuonut esille entistä näkyvämmin ja kärjistyneempinä, ja korostaa, että sen on ilmennettävä jäsenvaltioiden ja toimielinten kunnianhimoa; korostaa näin ollen, että vuoden 2021 talousarviossa olisi keskityttävä ensisijaisesti lieventämään covid-19-pandemian vaikutuksia ja tukemaan elpymistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitalisaation pohjalta;

korostaa, että unionin ja sen kaikkien jäsenvaltioiden on osoitettava täyttä yhteisvastuullisuutta hädänalaisimpia kohtaan ja niiden yhdistettävä voimansa yhteisönä ja varmistettava, ettei mikään maa jää yksin tämän pandemian ja sen jälkivaikutusten torjumisessa, myös tarjoamalla tähän historialliseen haasteeseen riittävän talousarvion vuodeksi 2021;

korostaa tässä yhteydessä, että vuoden 2021 talousarvion pitäisi olla ensimmäinen päivitettyyn, uudelleenkohdennettuun ja erittäin kunnianhimoiseen vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvä talousarvio;

toistaa 13. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman mukaisesti komissiolle esittämänsä pyynnön ehdottaa 15. kesäkuuta 2020 mennessä monivuotista rahoituskehystä koskevaa varautumissuunnitelmaa, jossa jatketaan automaattisesti vuoden 2020 enimmäismäärien voimassaoloa, jotta suojeltaisiin EU:n ohjelmien edunsaajia ja varmistettaisiin rahoituksen jatkuvuus; korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen varautumissuunnitelman olisi mahdollistettava nykyisten EU:n ohjelmien jatkaminen ja niiden suuntaaminen uudelleen kriisin seurauksiin vastaamiseksi sekä kiireellisimpien uusien välineiden ja aloitteiden perustaminen; korostaa, että on vältettävä kaikkia riskejä, jotka liittyvät nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja ohjelmien keskeytymiseen tai hallitsemattomaan pidentämiseen vuonna 2021, ja taattava, että unioni kykenee hoitamaan tehtävänsä ja panemaan täytäntöön kunnianhimoisen kriisintorjunta- ja elpymisstrategian;

painottaa, ettei yksikään jäsenvaltio pysty yksinään rahoittamaan riittävän pitkäaikaista valtavaa elvytyssuunnitelmaa covid-19-kriisin torjumiseksi ja että jos kansalliset elvytyssuunnitelmat rahoitetaan pelkästään velkarahalla, ne olisivat määrällisesti ja ajallisesti hyvin rajallisia; vaatii sisällyttämään elvytyssuunnitelmaan suuria investointeja, jotka rahoitetaan unionin talousarviosta vuodesta 2021 alkaen, ja edellyttääkin, että vuoden 2021 talousarvio on tärkeä osa tätä elvytyssuunnitelmaa;

katsoo, että elvytyssuunnitelman on perustuttava Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja yhteiskuntiemme digitalisoitumiseen, jotta taloutemme voidaan rakentaa uudelleen ja jotta voidaan taata palautumis- ja selviytymiskyky ja osallisuus ottaen huomioon maapallomme kestävyyden rajat, suojella ihmisten hyvinvointia ja terveyttä uusilta riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta, luoda laadukkaita työpaikkoja ja taata sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus ja lähentyminen erityisesti investoimalla pk-yrityksiin ja kriisin eniten koettelemiin aloihin, kuten matkailuun, sekä kestävien julkisten infrastruktuurien, palvelujen ja kriisiä etulinjassa torjuvien terveydenhuollon kaltaisten strategisten alojen kehittämiseen; kehottaa komissiota esittämään vuoden 2021 talousarvioesityksen näiden painopisteiden mukaisena;

katsoo, että EU:n talousarvion tulopuolta on pidettävä EU:n politiikkojen toteuttamisen välineenä; korostaa, että vuodesta 2021 alkaen on keskeisen tärkeää ottaa käyttöön uusia täydentäviä omia varoja, jotka otetaan suoraan unionin talousarvioon yleisinä tuloina, jotta katettaisiin kriisin aiheuttamat lisämenot ja vähennettäisiin BKTL-maksuosuuksien hallitsevuutta EU:n talousarviossa; katsoo, että täysin uusien omien varojen puuttumisella on kielteisiä poliittisia vaikutuksia unionin vuoden 2021 talousarvioon ja se vaarantaa komission uuden poliittisen asialistan; pitää tässä yhteydessä komission toukokuussa 2018 antamia omia varoja koskevia ehdotuksia hyvänä lähtökohtana, jota on syvennettävä yleisesti nykyisten haasteiden ja kriisien valossa; muistuttaa, että Euroopan parlamentti ei hyväksy monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 ilman sopimusta EU:n omien varojen järjestelmän uudistamisesta ja myös uusien omien varojen korin käyttöönotosta, kuten se ilmaisi 14. marraskuuta 2018 antamassaan väliaikaisessa mietinnössä ja 10. lokakuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa;

on vakuuttunut siitä, että nykyinen kriisi ei saisi vaarantaa tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraaliuden tavoite vuoteen 2050 mennessä, mikä edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä; muistuttaa, että YK:n ympäristöohjelman (UNEP) laatimassa ”Emissions Gap” -raportissa vuodelta 2019 kehotetaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä maailmanlaajuisesti 7,6 prosentilla vuosittain, jotta lämpötilan nousu voidaan rajoittaa alle 1,5 celsiusasteeseen, mikä tarkoittaa EU:ssa noin 6,8 prosentin vuotuista vähennystä; korostaa tämän olevan valtavan suuri haaste, erityisesti kipeästi kaivatun kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän kannalta, ja sen yhteydessä olisi otettava huomioon EU:n alueiden ja jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat ja luotava massiivisesti työpaikkoja; tähdentää, että vuodesta 2021 lähtien tarvitaan kiireellisiä toimia ja niiden tueksi vahvaa EU:n talousarviota, mikäli tämä ennennäkemätön tehtävä halutaan toteuttaa kymmenen vuoden tiukassa määräajassa;

on huolissaan kriisin uusista taloudellisista, sosiaalisista ja poliittisista seurauksista, jotka toteutuvat, jollei unioni ota ripeästi käyttöönsä uusia, tehokkaita välineitä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden suojelemiseksi, työpaikkojen säilyttämiseksi ja joukkoirtisanomisten estämiseksi; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti ehdotukseen tuesta hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämiseksi (SURE-ohjelma) ja komission puheenjohtajan sitoumukseen esittää lainsäädäntöehdotus eurooppalaisesta työttömyysvakuutusjärjestelmästä, joka on tarkoitus panna täytäntöön mahdollisimman pian;

… jotta kärjistyneet sosiaaliset, ympäristöön liittyvät, taloudelliset ja rahoitukselliset haasteet voitaisiin ratkaista

10.

panee tyytyväisenä merkille komission ehdotukset, jotka koskevat Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa;

11.

toteaa kuitenkin, että komission arvion mukaan rahoitusta tarvitaan vuosittain lisää vähintään 260 miljardia euroa, jotta saavutettaisiin kasvihuonekaasupäästöjen 40 prosentin vähennystavoite vuoteen 2030 mennessä ja vielä pidemmälle menevät tulevat tavoitteet, minkä lisäksi on katettava ympäristönsuojeluun, resurssien hallintaan ja sosiaaliseen mukautumiseen liittyvät lisäkustannukset; katsoo, että EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja yleisen hiilijalanjäljen pienentämisen tukemiseksi poliittisten ja taloudellisten toimien kvanttiloikkaa olisi edistettävä kaikin tavoin hiilitullimekanismin, EU:n päästökauppajärjestelmän ja EU:n ilmastolainsäädännön avulla; katsoo, että oikeudenmukainen siirtymä on olennainen osa vastausta kriisiin ja edellyttää perusteltua ja riittävää rahoitusta;

12.

muistuttaa, että parlamentin valtuutus monivuotista rahoituskehystä varten vahvistettiin sen 14. marraskuuta 2018 antamassa väliaikaisessa mietinnössä, jossa käsiteltiin enimmäismääriä, ohjelmien määrärahoja, omia varoja ja joustosäännöksiä, välitarkistusta ja horisontaalisia periaatteita, kuten kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamista, ilmastoa ja sukupuolten tasa-arvoa; toteaa, että rahoituskehysneuvottelujen tulos määrittää laajalti seuraavan kauden unionin ohjelmien rahoituksen tason, ja palauttaa mieliin kantansa, että vuosien 2021–2027 maksusitoumusmäärärahoiksi olisi vahvistettava 1 324,1 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina, mikä vastaisi 1,3:a prosenttia 27-jäsenisen EU:n bruttokansantulosta (BKTL); aikoo tämän kannan mukaisesti puolustaa päättäväisesti vuoden 2021 talousarviota, jossa maksusitoumusmäärärahojen määrä on 192,1 miljardia euroa käypinä hintoina; korostaa, että meneillään olevan kriisin vuoksi tätä määrää on huomattavasti lisättävä;

13.

palauttaa mieliin väliaikaisessa mietinnössään esittämänsä kannan, jonka mukaan vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvissä ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden valtavirtaistamisen tavoitteissa on mentävä kohdennettuja meno-osuuksia pidemmälle; pyrkii näin ollen saavuttamaan vuonna 2021 biologisen monimuotoisuuden menoalalla 10 prosentin menotason ja ilmastotoimien valtavirtaistamisessa 30 prosentin menotason; kehottaa jälleen komissiota vahvistamaan selkeät tukikelpoisuuskriteerit uudelle tiukalle ja kattavalle puiteasetuksen muodossa esitettävälle menetelmälle, jolla määritellään ja jäljitetään asiaankuuluvia ilmastomenoja ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä menoja vahingon välttämisen periaatteen mukaisesti, sekä tarvittaessa vastaavat korjaustoimenpiteet ja varmistamismekanismin, jotta voidaan määrittää EU:n toimien mahdolliset haitalliset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastoon ottaen huomioon Pariisin sopimuksen mukaiset EU:n sitoumukset ja fossiilisten polttoaineiden suorien ja epäsuorien tukien asteittaista poistamista koskevan vaatimuksen;

14.

kannattaa covid-19-toimenpiteisiin, kuten rokotteiden kehittämiseen, uusiin hoitomuotoihin, diagnostisiin testeihin ja terveydenhuoltojärjestelmiin, liittyvien varojen käyttöönottoa ja joustavuutta tutkimus- ja kehitysvarojen käyttöönotossa koronaviruksen leviämisen estämiseksi ja ihmishenkien pelastamiseksi;

15.

korostaa painokkaasti, että unionin ilmastotavoitteet edellyttävät kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja; painottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeistä roolia kansalaisia, yrityksiä ja yhteiskuntaa hyödyttävien tehokkaiden, realististen ja toteutettavissa olevien ratkaisujen löytämisessä; korostaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelma on tärkein ohjelma uusien ilmastoa koskevien ratkaisujen kehittämiseksi; pyytää lisäämään kaikkien tämänsuuntaisten tutkimus- ja kehitysohjelmien rahoitusta, jotta voidaan vahvistaa unionin maailmanlaajuinen johtoasema vihreän teknologian alalla ja vahvistaa sen maailmanlaajuista kilpailukykyä laajemmassa mittakaavassa, vähentää sen riippuvuutta ulkomaisista avainteknologioista, saavuttaa johtoasema tieto- ja viestintätekniikan, tekoälyn ja kyberturvallisuuden alalla, kehittää uusia hoitomuotoja vakaviin sairauksiin, kuten syöpään, ja kehittää suurteholaskenta- ja datankäsittelyvalmiuksia;

16.

panee erittäin huolestuneena merkille, että monia erinomaisia tutkimusehdotuksia ei voida toteuttaa niihin liittyvien ohjelmien huomattavan alirahoituksen vuoksi, vaikka niiden laadussa ei olisi vikaa; korostaa, että kilpailu tutkimus- ja innovointimarkkinoilla on erittäin kovaa ja tutkijoita houkutellaan muille maailman alueille, koska Euroopassa ei ole saatavilla rahoitusmahdollisuuksia; korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan asema muuttuu monien unionin tutkimus- ja kehitysohjelmien pääasiallisesta edunsaajasta vahvaksi kilpailijaksi; kehottaa neuvostoa ottamaan huomioon, että jokainen 10 miljardin euron vaje Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa alentaa BKT:tä 110 miljardia euroa seuraavien 25 vuoden aikana; toteaa näin ollen, että alhaisten talousarviotavoitteiden asettaminen tutkimuksen ja kehityksen alalla olisi ristiriitaista kilpailukykyä tai ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevien lupausten kanssa, erityisesti mitä tulee Eurooppa 2020 -strategian tavoitteen (3 prosenttia BKT:sta) saavuttamiseksi vielä toteutettaviin toimiin;

17.

korostaa, että liikenneinfrastruktuuriin tehtävillä investoinneilla voidaan saavuttaa tavoitteet, jotka koskevat EU:n talouden tukemista nykytilanteessa, ja toteuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävään liikkuvuuteen siirtymistä koskevat toimet erityisesti toteuttamalla Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) ja Shift2Rail-aloite ja käyttämällä Verkkojen Eurooppa -välinettä; kehottaa komissiota mukauttamaan kaikkia Verkkojen Eurooppa -välineen hankkeita Pariisin sopimuksen tavoitteisiin;

18.

toteaa jälleen, että kilpailukykyinen avaruusteollisuus on elintärkeä Euroopan yritysympäristölle, sillä se tarjoaa laadukkaita työpaikkoja ja tärkeää tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja takaa eurooppalaisen satelliitti-infrastruktuurin riippumattomuuden; korostaa avaruudessa tuotetun tiedon hyötyjä keskeisenä välineenä maakartoituksessa ja ympäristön seurannassa;

19.

tähdentää, että jäsenvaltioiden kaikista yrityksistä 99 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), jotka edistävät merkittävästi työpaikkojen luomista, taloudellista vakautta ja yhä enemmän myös kestävän kehityksen toimia, ja että covid-19-pandemian aiheuttama talouden laskusuhdanne vaikuttaa mitä todennäköisimmin eniten juuri näihin yrityksiin; korostaa, että pk-yrityksillä on vaikeuksia löytää rahoitusmahdollisuuksia, ja muistuttaa yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan EU:n ohjelman (COSME) roolista tässä suhteessa; palauttaa mieliin parlamentin kannan, että seuraavan sisämarkkinaohjelman rahoituspuitteet olisi kaksinkertaistettava seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja odottaa, että sen puitteissa voidaan hyväksyä vähintään 80 prosenttia laadukkaista ehdotuksista; korostaa, että pk-yrityksille olisi annettava rahoitustukea myös InvestEU-ohjelman pk-yritysikkunan kautta, jotta tuotteita ja palveluja valmisteltaisiin markkinoille ja jotta mahdollistettaisiin niiden tuotannon nopea laajentaminen maailmanmarkkinoille; toistaa, että on lisättävä entisestään mahdollisuuksia perustaa startup-yrityksiä ja laajentaa niiden toimintaa ja että erityisesti on painotettava pk-yritysten digitalisaatiota, jota tuetaan myös sisämarkkinaportaalilla (Single Market Gateway), jolla edistetään yritystoimintaan liittyvää sähköistä asiointia kunnianhimoisia kuluttajansuojapolitiikkoja noudattaen, sekä niiden ekologista siirtymää; pitää tässä yhteydessä myönteisinä myös Euroopan investointipankkiryhmän eri aloitteita, joita ovat 40 miljardin euron käyttöönotto kyseisten pk-yritysten hyväksi, 5 miljardin euron osoittaminen terveydenhuoltoalan yritysten hyväksi ja 25 miljardin euron takuurahasto, jonka rahoittavat sen osakkaat;

20.

korostaa, että meneillään oleva kriisi vaikuttaa merkittävästi moniin alueisiin ja aloihin; on tässä mielessä vakuuttunut, että koheesiopolitiikalla on keskeinen tehtävä ja että se on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin, kun pyritään vauhdittamaan kaikkien EU:n alueiden talouden elpymistä ja vahvistamaan unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ja toteaa sen edellyttävän lisärahoitusta ja suurempaa joustavuutta, jotta vastattaisiin edessä oleviin monimutkaisiin ekologisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja demografisiin haasteisiin; korostaa, että jos vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja asiaankuuluvan oikeusperustan hyväksyminen viivästyy, kahden ohjelmakauden välinen siirtymäkausi on välttämätön;

21.

katsoo, että matkailu yhtenä kriisistä eniten kärsineistä aloista tarvitsee kattavan strategian, jota tuetaan erillisellä määrärahalla EU:n erityisestä ohjelmasta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; vaatii kiinnittämään erityistä huomiota pieniin ja perheyrityksiin ja tukemaan niitä, erityisesti kun on kyse maatilamatkailusta ja pienistä hotelli- ja ravintola-alan palvelujen tarjoajista, joilla on enemmän vaikeuksia noudattaa uusia turvallisuusnormeja, ja vaatii kiinnittämään erityistä huomiota myös saarialueisiin ja syrjäisimpiin alueisiin;

22.

ottaa huomioon nykytilanteen välittömät ja pitkäaikaiset merkittävät kielteiset sosiaaliset vaikutukset ja pitää tärkeänä panna unionin talousarviossa vuodeksi 2021 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari kaikilta osin täytäntöön sekä korostaa EU:n sosiaalisten toimien, etenkin Euroopan sosiaalirahasto plussan, vahvistamisen keskeistä merkitystä talouden elpymiselle ja etenkin nuorten ja ikääntyneiden työttömyyden, lapsiköyhyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskin ja syrjinnän torjunnalle, jotta voidaan varmistaa tehostettu työmarkkinavuoropuhelu, jossa puututaan pitkän aikavälin väestörakenteellisiin muutoksiin, ja taata, että kaikille ihmisille ja erityisesti ikääntyville väestöille tarjotaan olennaisia peruspalveluja, kuten terveydenhuolto, liikkuvuus, riittävä ravitsemus ja kunnolliset asunnot;

23.

kehottaa kiinnittämään vuoden 2021 talousarviossa erityistä huomiota merentakaisten maiden ja alueiden tarpeisiin sekä suhteisiin näiden maiden ja alueiden kanssa, sillä ne voivat olla erityisen alttiita ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille; korostaa lisäksi, että näiden maiden ja alueiden mahdollisuuksia saada rahoitusta on parannettava, koska niillä on erityisen asemansa ja kokonsa vuoksi rajalliset hallinnolliset resurssit ja rajallinen määrä asiantuntemusta;

24.

korostaa, että sisäinen turvallisuus liittyy olennaisesti siihen, mitä EU:n kansalaiset odottavat unionilta, joka suojelee; korostaa, että turvallisuusuhat, kuten terrori-iskut, rajat ylittävä järjestäytynyt rikollisuus ja uudenlainen rikollinen toiminta, kuten kyberrikollisuus, ovat jatkuva uhka Euroopan unionin yhteenkuuluvuudelle ja edellyttävät vahvoja ja koordinoituja eurooppalaisia toimia; katsoo, että tämä edellyttää tehostettua rajat ylittävää yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten välillä; korostaa, että tietojärjestelmien vahvistaminen ja nykyaikaistaminen siten, että keskitytään järjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseen sekä tietojen saatavuuden ja luettavuuden helpottamiseen, on välttämätöntä poliisi- ja oikeusviranomaisten sekä muiden toimivaltaisten viranomaisten välisen nopean ja tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi; panee merkille, että komission odotetaan käynnistävän vuonna 2021 uuden turvallisuusunionistrategian, johon sisältyvissä aloitteissa käsitellään näihin uhkiin liittyviä keskeisiä aloja;

25.

kehottaa komissiota osoittamaan tarvittavat määrärahat EU:n pelastuspalvelumekanismin valmiuksien kasvattamisen varmistamiseksi, jotta EU olisi paremmin valmistautunut ja pystyisi vastaamaan paremmin kaikentyyppisiin luonnonkatastrofeihin, pandemioihin ja hätätilanteisiin, kuten kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin ja ydinonnettomuuksiin; korostaa jälleen, että EU:n pelastuspalvelumekanismi on tärkeä suojeltaessa kansalaisia paremmin katastrofeilta;

26.

korostaa Erasmus+-ohjelman menestystä nuorten liikkuvuuden, koulutuksen ja taitojen lisäämisessä; korostaa, että ohjelmaan on osoitettava riittävä rahoitus, muun muassa sen tähden, että sitä voisivat hyödyntää kaikki ihmiset taustastaan tai ikäryhmästään riippumatta;

27.

muistuttaa, että eurooppalaisten arvojen ja kulttuurien edistämisellä on aktiivinen tehtävä demokratian, syrjimättömyyden ja sukupuolten tasa-arvon tukemisessa sekä disinformaation ja valeuutisten torjumisessa; korostaa tässä suhteessa tarvetta osoittaa riittävästi rahoitusta oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalle ja lisätä tämän ohjelman resursseja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien tukemiseen; korostaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat sekä matkailu ovat nyt ja tulevaisuudessa EU:ssa vallitsevan kriisin ensimmäisiä uhreja; kehottaa toteuttamaan hätätoimenpiteitä näillä aloilla ja vahvistamaan Luova Eurooppa -ohjelmaa;

28.

odottaa, että vuonna 2021 käytössä on vahva demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeva EU:n mekanismi; korostaa, että vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen olisi sisällytettävä demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien suojelemiseen tähtäävä ehdollisuuslauseke, jolla taattaisiin, että saadakseen EU:n rahoitusta jäsenvaltioiden on noudatettava täysimääräisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaa;

29.

katsoo, että Euroopan solidaarisuusjoukot ovat keskeinen väline, jolla edistetään kansalaisten osallistumista kaikkialla unionissa ja vahvistetaan unionin kansalaisuutta; vaatii, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen vuoden 2021 talousarvio vastaa niitä lukuisia odotuksia, joita se ja varsinkin sen vapaaehtoistyöosio on herättänyt nuorissa ympäri Eurooppaa; kehottaa osoittamaan riittävästi rahoitusta vapaaehtoisjaksojen suuren kysynnän kattamiseksi;

30.

kehottaa osoittamaan riittävästi rahoitusta ensisijaisesti sellaisten kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien toiminnan tukemiseen, jotka edistävät aktiivisesti oikeuksia ja vahvistavat ja edistävät unionin arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta muun muassa tulevan kansalaisia, tasa-arvoa, perusoikeuksia ja arvoja koskevan ohjelman kautta, kun kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat useissa jäsenvaltioissa kaventuneet;

31.

korostaa sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien huolestuttavaa ja lisääntyvää vastustusta ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) kaltaisten unionin välineiden merkitystä tämän tilanteen torjumisessa; pitää valitettavana, että komissio ei sisällyttänyt ehdotukseensa sukupuolten tasa-arvoa koskevaa erityisohjelmaa, ja kehottaa osoittamaan kunnianhimoisia ja erityisesti tähän tarkoitukseen varattuja määrärahoja ihmisoikeuksia puolustavien naisten tukemiseen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien suojeluun ja edistämiseen; korostaa siksi tarvetta lisätä talousarviomäärärahoja, joilla edistetään seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien yleismaailmallista kunnioitusta ja saatavuutta;

32.

huomauttaa, että yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) ja yhteinen kalastuspolitiikka (YKP) ovat Euroopan yhdentymisen kulmakiviä, joilla pyritään varmistamaan eurooppalaisten turvallinen ja laadukas elintarvikehuolto ja elintarvikeomavaraisuus, elintarvikemarkkinoiden moitteeton toiminta, maaseutualueiden kestävä kehitys, sukupolvenvaihdokset sekä luonnonvarojen kestävä hoito ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen; muistuttaa, että näillä politiikoilla on keskeinen rooli viljelijöiden ja kalastajien vakaiden ja hyväksyttävällä tasolla olevien tulojen varmistamisessa erityisesti nykyisessä vaikeassa tilanteessa; palauttaa mieliin vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevan neuvottelukantansa YMP- ja YKP-määrärahojen säilyttämisestä; pyytää näiden politiikkojen vahvistamista ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota pienimuotoiseen maatalouteen ja pienimuotoiseen kalastukseen; panee merkille, että YMP:llä on yhdessä unionin muiden politiikkojen kanssa tärkeä rooli vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa;

33.

kehottaa komissiota ottamaan vuoden 2021 talousarvioesitystä koskevassa ehdotuksessaan ja sen jälkeen annettavassa muutossäädöksessä huomioon vuotta 2021 koskevista siirtymätoimenpiteistä saavutettavan poliittisen yhteisymmärryksen tulokset (komission 31. lokakuuta 2019 antama ehdotus (COM(2019)0581)); kehottaa lisäksi jäsenvaltioita kohdentamaan oikea-aikaisesti riittävästi resursseja unionille raportoitujen tietojen ja indikaattoreiden laadun jatkuvaan parantamiseen, jotta voidaan noudattaa täysimääräisesti tuloksiin keskittyvän EU:n talousarvion periaatteen mukaista politiikkaa; edellyttää tietojen ja indikaattoreiden korkeaa laatua, jotta YMP:tä voidaan arvioida asianmukaisesti;

34.

panee merkille muuttoliiketilanteen viimeaikaisen kehityksen EU:n ja Turkin rajalla, mikä johti äskettäin hyväksyttyyn lisätalousarvioon nro 1/2020 kasvaneeseen muuttoliikepaineeseen vastaamiseksi; korostaa, että vuoden 2021 talousarviossa on varmistettava riittävät resurssit, jos tilanne jatkuu tai jopa huonontuu; muistuttaa, että tällä alalla tarvitaan kaikkien jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta ja yhteistyötä ja että tarvitaan yhteistä turvapaikkapolitiikkaa; tähdentää, että muuttajien voidaan katsoa olevan erityisen haavoittuvassa asemassa, joten covid-19-pandemia aiheuttaa lisätarpeita hyväksyä heitä koskevia erityistoimenpiteitä, mukaan lukien ennaltaehkäisevä evakuointi ja sisäiset siirrot; palauttaa mieliin, että viime kaudella turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa oli säännöllisesti vahvistettava otsakkeen 3 liian alhaisen enimmäismäärän vuoksi, jotta voitiin auttaa jäsenvaltioita selviytymään pakolaiskriisistä ja ottaa käyttöön tähän liittyviä erityisvälineitä, tai oli laadittava lisätalousarvioita; odottaa jäsenvaltioiden ymmärtävän omat etunsa ja kompensoivan Dublin IV -asetuksen hyväksymisen viivästymisen vaikutuksia tukemalla tarvittavia määrärahoja ja noudattamalla tällä alalla yhteisvastuullisuuden periaatetta; muistuttaa, että tarvitaan riittävästi rahoitusta muuttajien ja pakolaisten elinolojen parantamiseen EU:n pakolaisleireillä, lainvalvontaan, rajahenkilöstön ja rannikkovartiostojen koulutukseen sekä tehokkaisiin toimenpiteisiin muuttajien ja pakolaisten kotouttamiseksi;

35.

katsoo, että hyvin hallittu laillinen maahanmuutto on tärkeää, jotta voidaan varmistaa asianmukainen reagointi kehittyviin työmarkkinoihin;

36.

huomauttaa, että Turkissa on edelleen enemmän pakolaisia kuin muissa maailman maissa ja että parhaillaan keskustellaan siitä, miten EU:n olisi jatkettava tukeaan Turkille sen jälkeen, kun EU:n Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen puitteissa tehdyt sitoumukset ovat päättyneet;

37.

korostaa, että olisi otettava käyttöön välittömiä yhteisvastuutoimenpiteitä, erityisesti sisäisten siirtojen ohjelma, kunnes EU:n turvapaikkasääntöjä on uudistettu mielekkäällä tavalla; pyytää lisäksi, että EU:n talousarviossa varataan edelleen rahoitusta Turkissa olevien pakolaisten tukemiseen;

38.

kehottaa osoittamaan vuonna 2021 EU:n ulkoisiin toimiin kunnianhimoisen talousarvion, jonka avulla unioni voi vastata kohtaamiinsa haasteisiin; muistuttaa, että rauha ja yhteisvastuu ovat perusarvoja, joita olisi tuettava johdonmukaisesti EU:n talousarviosta; korostaa, että rahoitusta Länsi-Balkanin maille ja itäisille ja eteläisille naapurimaille on lisättävä, jotta tuetaan poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, ja myös muille alueille on osoitettava enemmän rahoitusta niiden kehityksen tukemiseksi;

39.

katsoo, että liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) rahoitus olisi kohdennettava demokraattisten instituutioiden toiminnan, oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallintotavan ja julkishallinnon tukemiseen; panee tyytyväisenä merkille, että liittymisneuvottelujen aloittaminen Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa on hyväksytty, ja vaatii myöntämään riittävästi määrärahoja, jotta voidaan tukea poliittisia uudistuksia ja lainsäädännön mukauttamista unionin säännöstöön;

40.

korostaa, että IPA III -välineen määrärahojen saamisen ehtona olisi oltava oikeusvaltioperiaatteen, oikeuslaitoksen riippumattomuuden, demokratiakehityksen, perusarvojen kunnioittamisen ja hyvien naapuruussuhteiden kaltaisten eurooppalaisten arvojen kunnioittaminen; kehottaa komissiota seuraamaan ehtojen noudattamista; pyytää komissiota käyttämään IPA III -välineestä tällä hetkellä osoitettuja varoja EU:n suoraan hallinnoimaan tukeen Turkin kansalaisyhteiskunnalle, ihmisoikeuksien puolustajille ja toimittajille sekä parantaakseen mahdollisuuksia ihmisten välisiin yhteyksiin, akateemista vuoropuhelua, turkkilaisten opiskelijoiden pääsyä eurooppalaisiin yliopistoihin ja toimittajille tarkoitettuja media-alustoja demokraattisten arvojen ja periaatteiden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen suojelemiseksi ja edistämiseksi;

41.

korostaa, että parlamentti hyväksyi NDICI-välinettä koskevan ensimmäisen käsittelyn kantansa 4. maaliskuuta 2019 ja että kyseistä välinettä koskevat neuvotteluvaltuudet vahvistettiin uudelleen 8. lokakuuta 2019; palauttaa mieliin parlamentin kannan, jonka mukaan NDICI-välineen kokonaismäärärahoista 45 prosenttia osoitetaan ilmastotavoitteisiin, ympäristönhoitoon ja -suojeluun, biologiseen monimuotoisuuteen ja aavikoitumisen torjuntaan sekä muuttoliikkeen ja väestön pakkosiirron perimmäisiin syihin puuttumiseen ja jossa painotetaan voimakkaasti demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien, myös naisten, lasten, pakolaisten, siirtymään joutuneiden henkilöiden, hlbti-henkilöiden, vammaisten henkilöiden ja alkuperäiskansojen sekä etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien, edistämistä;

42.

palauttaa mieliin, että nykyisen muuttoliikeilmiön kestävän ratkaisun perustana on niiden maiden poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, joista muuttovirrat ovat peräisin; kehottaa myöntämään asiaankuuluville ulkopoliittisille ohjelmille riittävästi rahoitusta, jotta tuettaisiin oikeudenmukaisia ja molempia osapuolia hyödyttäviä kumppanuuksia EU:n ja alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden välillä, Afrikan mantereella sijaitsevat maat mukaan luettuina; ottaa huomioon YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimen (UNRWA) vaikean taloudellisen tilanteen ja kehottaa tässä yhteydessä EU:ta lisäämään vuonna 2021 tälle järjestölle antamaansa taloudellista tukea, jotta miljoonille palestiinalaispakolaisille voidaan tarjota keskeytyksettä välttämättömiä palveluja;

43.

on huolissaan covid-19-pandemian nopeasta leviämisestä maailmanlaajuisesti ja sen vaikutuksesta maihin, joihin se leviää; on vakuuttunut, että kansainvälinen yhteistyö on olennaisen tärkeää tämän maailmanlaajuisen kriisin ratkaisemiseksi; katsoo, että EU:n olisi johdettava kansainvälisiä toimia pandemian hillitsemiseksi ja sen vaikutusten lieventämiseksi; katsoo, että unionin on osoitettava yhteisvastuullisuutta niitä kolmansia maita kohtaan, joihin pandemia vaikuttaa, myös ottamalla käyttöön lisäresursseja, joilla voidaan auttaa kyseisiä maita saamaan taloutensa kuntoon, lieventää tämän kriisin sosioekonomisia vaikutuksia ja vahvistaa julkisten terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia maailmanlaajuisesti;

44.

muistuttaa, että ihmisoikeudet ovat erottamaton osa EU:n ulkoisia toimia; toteaa jälleen, että rahoitusta tarvitaan lisää ihmisoikeuksien maailmanlaajuiseen tukemiseen, erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien ja suurimmassa vaarassa olevien suojeluun; korostaa tässä yhteydessä, että ihmisoikeuspuolustajia koskevan mekanismin (Protectdefenders.eu) toimintaa on jatkettava ja sille on osoitettava enemmän rahoitusta; katsoo, että EU:n olisi ehdottomasti pidättäydyttävä käyttämästä budjettitukea tukimuotona maissa, joissa laiminlyödään vakavasti ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien kansainvälisten normien noudattamista tai jotka eivät osoita sitoutuneensa korruption torjuntaan; korostaa vaalitarkkailutoiminnan, erityisesti paikallisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen suorittaman vaalitarkkailutoiminnan, merkitystä ja kehottaa osoittamaan siihen riittävästi rahoitusta;

45.

kehottaa lisäämään rahoitusta strategisen viestinnän toimille, joilla torjutaan disinformaatiokampanjoita, joita käytetään yhä useammin unionin ja sen lähinaapuruston maiden demokraattisen järjestyksen horjuttamiseksi; korostaa Euroopan ulkosuhdehallinnon East StratCom -työryhmän EUvsDisinfo-lippulaivahankkeen merkitystä disinformaation, propagandan ja ulkoisen vaikuttamisen torjunnassa;

46.

korostaa, että on tärkeää myöntää riittävästi rahoitustukea todellisen Euroopan puolustusunionin luomiseksi, strategisen riippumattomuuden edistämiseksi ja EU:n kansainvälisen aseman vahvistamiseksi; korostaa erityisesti, että on tärkeää pitää kiinni Euroopan puolustusrahastolle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle myönnettäviä määriä koskevasta parlamentin kannasta; korostaa, että olisi varmistettava Euroopan puolustusviraston (EDA), pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY), Euroopan puolustusrahaston ja muiden aloitteiden puitteissa toteutettavan puolustukseen liittyvien politiikkojen ja toimien jatkuva tukeminen ja tehostettu koordinointi; kehottaa komissiota osoittamaan unionin talousarviosta rahoitusta EDAn ja PRY:n hallinto- ja toimintamenoja varten ja siten palauttamaan parlamentin valtuuden käyttää budjettivaltaa SEU-sopimuksen 41 artiklan mukaisesti;

47.

toteaa jälleen, että ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden uudella rakenteella olisi lisättävä yhdenmukaisuutta, vastuullisuutta, tehokkuutta ja demokraattista valvontaa; korostaa, että on tärkeää vahvistaa parlamentin asemaa uusien välineiden strategisessa ohjauksessa; odottaa pääsevänsä osallistumaan uusien välineiden (esi)suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa;

48.

kehottaa komissiota arvioimaan kaikki mahdolliset skenaariot ja valmistautumaan niihin, jotta varmistetaan unionin talousarvion moitteeton varainhoito, ja määrittelemään selkeät sitoumukset, hahmottelemaan mekanismit ja suojelemaan EU:n talousarviota; kehottaa komissiota varmistamaan, että Yhdistyneen kuningaskunnan tulevassa osallistumisessa EU:n ohjelmiin noudatetaan oikeudenmukaista maksujen ja etuuksien tasapainoa;

49.

aikoo pyrkiä siihen, että Yhdistynyt kuningaskunta on jatkossakin mahdollisimman läheinen kumppani mahdollisimman monessa EU:n ohjelmassa, erityisesti Erasmus+-ohjelmassa ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa;

50.

palauttaa mieliin EU:n virastojen keskeisen roolin EU:n politiikkatavoitteiden täytäntöönpanossa ja vahvistaa, että on tärkeää myöntää näille elimille riittävästi ennakoitavissa olevaa rahoitusta ja henkilöstöä, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, eikä hyväksy perusteettomia ja mielivaltaisia reaalivähennyksiä niiden talousarvioihin; korostaa keskeistä roolia, joka Euroopan ympäristökeskuksella on ilmastonmuutosta koskevan tietoisuuden lisäämisessä, Euroopan työviranomaisella työvoiman liikkuvuuden edistämisessä sekä Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolla ja Euroopan unionin perusoikeusvirastolla turvaa Euroopasta etsivien turvapaikanhakijoiden tukemisessa;

51.

korostaa samalla, että on erittäin tärkeää torjua ihmiskauppaa ja -salakuljetusta sekä tukea oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivia, jäsenvaltioita ulkorajoilla auttavia EU:n virastoja, kuten Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex); panee merkille tehtävän, joka Frontexilla on nykyisessä muuttoliikekriisissä EU:n ulkorajoilla Turkissa; kehottaa osoittamaan vuoden 2021 talousarviossa rajavalvontaan tarvittavan rahoituksen;

52.

panee merkille, että turvallisuuden, lainvalvonnan ja rikosoikeudellisen yhteistyön alalla toimivien virastojen tehtävät lisääntyvät koko ajan; pyytää lisäämään näiden virastojen ja erityisesti Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust), Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL), Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDD) määrärahoja ja henkilöstöä sekä osoittamaan riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen parissa työskenteleville virastoille;

53.

on huolissaan siitä, ettei Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) osoitettu vuoden 2020 talousarviomenettelyssä riittävästi rahoitusta eikä henkilöstöä, ja kehottaa komissiota lisäämään vuodeksi 2021 tämän institutionaalisen elimen henkilöstöä ja resursseja ja suojelemaan sen budjettiautonomiaa; korostaa, että EPPOn perustaminen ei saa heikentää Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) asianmukaista toimintakykyä;

54.

kehottaa komissiota myöntämään Euroopassa hiljattain puhjenneen covid-19-pandemian ja sitä varten tarvittavien nopeiden, koordinoitujen ja johdonmukaisten EU:n toimien vuoksi kiireellisesti riittävästi tarpeellista rahoitusta asiaankuuluville EU:n virastoille, joiden on tuettava toimillaan komissiota ja jäsenvaltioita pandemian torjunnassa ja joita ovat erityisesti Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) ja Euroopan lääkevirasto (EMA); pyytää, etteivät komissio ja neuvosto leikkaisi Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) resursseja;

55.

tähdentää, että Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa (ACER) on vahvistettava huomattavasti ottaen huomioon sille viimeaikaisessa lainsäädännössä, kuten puhtaan energian säädöspaketissa, annetut lisätehtävät; muistuttaa edelleen, että Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BERECin tukivirasto) tarvitsee lisäresursseja voidakseen hoitaa BEREC-asetuksessa ja eurooppalaisessa sähköisen viestinnän säännöstössä sille annetut tehtävät;

56.

muistuttaa, että yhtäkään unionin politiikanalaa, oli kyse covid-19-kriisistä selviytymisestä tai Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanosta, ei voida panna asianmukaisesti täytäntöön ilman erikoistuneen unionin virkamieskunnan tukea ja riittävää rahoitusta;

57.

katsoo, että nykyisessä poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia olisi tuettava asianmukaisesti myös määrärahoin ja että komissiolle ja muille tähän hankkeeseen osallistuville toimielimille olisi osoitettava tarvittavat resurssit, jotta konferenssi onnistuu;

58.

pyytää komissiota näyttämään esimerkkiä ja varmistamaan, että hankinnat ovat laadukkaita ja sosiaalisesti vastuullisia ja että sopimuksia tehdään siten ympäristöä ja perustyönormeja kunnioittavien yritysten kanssa, sekä ottamaan käyttöön paremmat ja tiukemmat kriteerit eturistiriitojen välttämiseksi;

59.

peräänkuuluttaa sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa arviointia edellisestä budjettikaudesta ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan budjetoinnin toteuttamista EU:n talousarviossa vuodeksi 2021; odottaa siksi, että komissio sisällyttää talousarvioesitykseensä liitteen, johon kootaan sukupuolikohtaiset tiedot tavoitteista, panoksista, tuotoksista ja tuloksista ja jossa esitetään sukupuolten tasa-arvoa edistävät rahoitussitoumukset ja niihin liittyvät seurantatoimenpiteet;

Maksujen riittävä ja realistinen taso

60.

on vakaasti päättänyt välttää uuden maksukriisin, etenkin covid-19-pandemian yhteydessä; muistuttaa, että maksumäärärahojen yleisessä enimmäismäärässä on myös otettava huomioon vuoden 2020 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten ennennäkemätön määrä, joka on suoritettava seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana; panee lisäksi merkille, että vuoden 2021 maksumäärärahat keskitetään suurelta osin kauden 2014–2020 ohjelmien loppuun saattamiseen; korostaa, ettei tämä saisi kuitenkaan haitata uusien ohjelmien käynnistämistä;

61.

korostaa siksi vuoden 2020 toimenpiteiden mukaisesti tarvetta varmistaa jäsenvaltioille edelleen likviditeetin korkea taso osana covid-19-pandemian torjuntaa;

62.

korostaa, että jäsenvaltioiden välinen yhteistyö verotulojen alalla palauttaisi jäsenvaltioiden talousarvioihin paljon enemmän varoja kuin mikään EU:n vuotuisiin talousarviomenoihin tehtävä leikkaus;

63.

kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n rahoitusta ei myönnetä EU:n rajoittavien toimenpiteiden kohteena oleville osapuolille (mukaan lukien toimeksisaajat tai alihankkijat, työpajojen ja/tai koulutusten osallistujat ja kolmansille osapuolille myönnetyn taloudellisen tuen saajat);

64.

on vahvasti sitä mieltä, että kaikkia oikeushenkilöitä, jotka ovat EU:n talousarviosta rahoitusta saavien oikeussubjektien tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia, on estettävä saamasta varoja nykyisestä ja tulevasta EU:n talousarviosta vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen sääntöjen mukaisesti, mukaan lukien suorat maataloustuet ja säännöissä käsitellyt maksut, menot, takuut tai muut etuudet, jos oikeushenkilö on selvästi varainhoitoasetuksen (EU) N:o 2018/1046 61 artiklassa tarkoitetussa eturistiriitatilanteessa;

65.

toteaa jälleen olleensa jo pitkään sitä mieltä, että unionin uudet poliittiset painopisteet ja tulevat haasteet olisi rahoitettava uusista määrärahoista, ei vähentämällä nykyisten ohjelmien määrärahoja; katsoo, että tätä periaatetta olisi sovellettava myös lisätalousarvioihin;

66.

panee merkille, että vuosi 2021 on mahdollisesti hyväksyttävän seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäinen vuosi, joten sen talousarviossa noudatetaan ensimmäisen kerran uutta budjettinimikkeistöä; kehottaa komissiota ottamaan budjettivallan käyttäjän asianmukaisella tavalla mukaan sen valmistelemiseen; katsoo, että uuden nimikkeistön, joka vastaa paremmin politiikan painopisteitä, on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta budjettivallan käyttäjä voi suorittaa tehokkaasti päätöksentekotehtävänsä ja erityisesti jotta parlamentti voi hoitaa tehokkaasti demokraattista valvontaa koskevan tehtävänsä;

67.

panee merkille, että parlamentti täyttää suoraan kansalaisten valitsemana budjettivallan käyttäjänä poliittisen tehtävänsä ja esittää ehdotuksia pilottihankkeista ja valmistelutoimista, jotka ilmaisevat sen poliittisen näkemyksen tulevaisuudesta; sitoutuu tässä yhteydessä itse ehdottamaan pilottihanke- ja valmistelutoimipakettia, joka laaditaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien sen valiokuntien kanssa, jotta löydetään oikea tasapaino poliittisen tahdon ja teknisen toteutettavuuden välillä komission arvion mukaisesti;

o o

68.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

(1) https://www.ipcc.ch/sr15/

(2) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(5) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.

(6) EUVL L 57, 27.2.2020, s. 1.

(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0449.

(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0032.

(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.