EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 20.9.2019
COM(2019) 432 final
2019/0204(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyllä Euro–Välimeri-sopimuksella perustetussa assosiaatiokomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta tietojen vaihtoon mainittua sopimusta muuttavan kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen vaikutusten arvioimiseksi
PERUSTELUT
1.Ehdotuksen kohde
Tämä ehdotus koskee päätöstä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyllä Euro–Välimeri-sopimuksella perustetussa assosiaatiokomiteassa unionin puolesta otettavan kannan vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on määrä antaa päätös Marokon kanssa käytävästä tietojen vaihdosta mainittua sopimusta muuttavan, 25. lokakuuta 2018 kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen vaikutusten arvioimiseksi
2.Ehdotuksen tausta
2.1.EU–Marokko-assosiaatiosopimus
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyllä Euro–Välimeri-sopimuksella, jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, luotiin Euroopan unionin ja Marokon välille vapaakauppa-alue, jonka perustana on vastavuoroinen tullien vapauttaminen teollisuus-, maatalous- ja kalastustuotteiden kaupassa. Sillä perustettiin vapaakauppa-alue, joka takaa Marokolle hyvin laajan etuuskohteluun perustuvan pääsyn EU:n markkinoille. Sopimus tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000.
Neuvosto hyväksyi neuvoston päätöksellä (EU) 2019/217, joka annettiin 28. tammikuuta 2019, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisen assosiaatiosopimuksessa määrättyjen tullietuuksien laajentamiseksi koskemaan Länsi-Saharasta peräisin olevia tuotteita.
2.2.EU–Marokko-assosiaatiokomitea
EU–Marokko-assosiaatiokomitea on assosiaatiosopimuksella perustettu elin, joka vastaa sopimuksen täytäntöönpanosta. Se on myös toimivaltainen päättämään sopimuksen hallinnoinnista. Assosiaatiokomitea hyväksyy päätöksensä osapuolten yhteisellä sopimuksella. Istuntojen välillä se voi, jos osapuolet niin sopivat, tehdä päätöksiä kirjallisella menettelyllä.
2.3.Suunniteltu EU–Marokko-assosiaatiokomitean säädös
EU–Marokko-assosiaatiokomitean on määrä hyväksyä päätös, joka koskee neuvoston 28. tammikuuta 2019 hyväksymän sopimuksen vaikutustenarvioinnin yksityiskohtaisia sääntöjä, erityisesti kestävän kehityksen osalta siltä osin kuin on kyse asianomaisille väestöille koituvista eduista ja Länsi-Saharan luonnonvarojen hyödyntämisestä, jäljempänä ’suunniteltu säädös’. Päätös on hyväksyttävä viimeistään kahden kuukauden kuluttua kyseisen sopimuksen voimaantulosta.
Suunnitellun säädöksen tarkoituksena on määritellä osapuolten välistä tietojen vaihtoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotta voidaan arvioida vaikutukset, jotka aiheutuvat assosiaatiosopimuksessa määrättyjen tullietuuksien laajentamisesta koskemaan Länsi-Saharaa.
Suunnitellusta säädöksestä tulee osapuolia sitova sopimuksen 83 artiklan 2 kohdan mukaisesti; mainitussa artiklassa määrätään seuraavaa: ”Päätökset tehdään osapuolten yhteisestä sopimuksesta, ja ne velvoittavat osapuolia, joiden on toteutettava niiden täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet.”
3.Unionin puolesta otettava kanta
Assosiaatiosopimuksen voimaantulosta asti kyseisessä sopimuksessa määrättyjä kauppaetuuksia on tosiasiallisesti sovellettu Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevalta alueelta peräisin oleviin tuotteisiin. Euroopan unionin tuomioistuin on todennut 21. joulukuuta 2016 asiassa C-104/16 P antamassaan tuomiossa, ettei EU:n ja Marokon välistä assosiaatiosopimusta sovelleta Länsi-Saharaan.
Siten ei voitu enää jatkaa käytäntöä, jossa assosiaatiosopimuksen ja sen pöytäkirjojen mukaisia kauppaetuuksia tosiasiallisesti sovellettiin Länsi-Saharasta peräisin oleviin tuotteisiin. Euroopan unionin ja Marokon välisiä kahdenvälisiä sopimuksia voidaan kuitenkin laajentaa tietyin edellytyksin koskemaan Länsi-Saharaa edellyttäen, että asianmukainen oikeusperusta on olemassa.
Neuvosto valtuutti 29. toukokuuta 2017 komission aloittamaan neuvottelut oikeusperustan luomiseksi etuuskohtelun myöntämiseksi Länsi-Saharasta peräisin oleville tuotteille ja hyväksyi neuvotteluohjeet. Vuonna 2017 käytiin kaksi neuvottelukierrosta. Pääneuvottelijat parafoivat sopimusluonnoksen 31. tammikuuta 2018. Osapuolet allekirjoittivat sopimuksen 25. lokakuuta 2018. Neuvosto hyväksyi Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen 28. tammikuuta 2019 päätöksen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä luoden näin oikeusperustan sille, että Länsi-Saharan tuotteille myönnetään samat tullietuudet kuin Marokon tuotteille.
Assosiaatiosopimuksen kyseisten pöytäkirjojen muuttaminen mahdollistaa myös sen, että unionin tullietuudet voidaan myöntää käyttäen perustana paikalliselle väestölle koituvia etuja ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevaa arviota.
Kuten neuvosto oli 29. toukokuuta 2017 hyväksytyissä neuvotteluohjeissa pyytänyt, komission yksiköt ovat arvioineet sopimuksen mahdollisia vaikutuksia kestävän kehityksen kannalta, erityisesti siltä osin kuin on kyse asianomaiselle väestölle koituvista eduista ja luonnonvarojen hyödyntämisestä Länsi-Saharassa, jäljempänä ’asianomaiset alueet’. Arviointi koskee muun muassa Länsi-Saharasta peräisin olevia kauppavirtoja, erityisesti kalastustuotteita, maataloustuotteita ja fosfaatteja. Se perustuu aiemmasta toiminnasta käytettävissä olevien tietojen analyysiin ja tulevaisuutta koskeviin ennusteisiin. Arviointi osoittaa, että EU–Marokko-assosiaatiosopimuksen mukaisten tullietuuksien myöntäminen on vaikuttanut kyseiseen väestöön myönteisesti, ja tämän vaikutuksen odotetaan säilyvän tai mahdollisesti jopa kasvavan tulevaisuudessa. Vaikutustenarviointi esitetään komission yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) kanssa laatimassa 11. kesäkuuta 2018 annetussa kertomuksessa, joka käsittelee Länsi-Saharan väestölle koituvia hyötyjä sekä kyseisen väestön kuulemista tullietuuksien laajentamisesta koskemaan Länsi-Saharasta peräisin olevia tuotteita.
Jotta varmistetaan sopimuksen johdosta kyseiseen väestöön ja asianomaisten alueiden luonnonvarojen käyttöön aiheutuvien vaikutusten seuranta, sopimuksessa määrätään selvästi kehyksestä ja menettelystä, joiden avulla osapuolet voivat tietoja säännöllisesti vaihtamalla arvioida sopimuksen vaikutuksia sen täytäntöönpanon aikana. Euroopan unioni ja Marokko ovat sopineet vaihtavansa keskenään tietoja EU–Marokko-assosiaatiosopimuksella perustetussa assosiaatiokomiteassa vähintään kerran vuodessa. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on nimenomaan määrittää yksityiskohtaiset säännöt kyseistä sopimuksessa määrättyä arviointia varten assosiaatiokomitean hyväksyttäviksi.
Tietojen vaihdon tavoite on sama kuin edellä mainitussa komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon kertomuksessa esitetty tavoite.
Alueen talouteen kohdistuvista vaikutuksista toistaiseksi saatavilla olevat tiedot koskevat ensi sijassa maataloutta ja kalastusta mutta etuudet koskevat kaikkia tuotteita, ja niinpä vaihdettavat tiedot voivat muuttua sen mukaan, miten toiminta Länsi-Saharassa kehittyy. Tietojen vaihto ei myöskään koske pelkästään taloudellisia seikkoja (etuudet suppeassa merkityksessä), vaan sen ansiosta olisi voitava laatia laajempi arviointi, joka kattaa myös kestävän kehityksen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät vaikutukset.
Sopimuksessa edellytetyn tietojen vaihdon lisäksi Marokko on suostunut perustamaan mekanismin tilastotietojen keräämiseksi Länsi-Saharasta peräisin olevien tuotteiden unioniin suuntautuneesta viennistä. Nämä tiedot on tarkoitus saattaa komission sekä jäsenvaltioiden tullien käyttöön kuukausittain.
Käyttämällä 25. lokakuuta 2018 tehdyssä sopimuksessa ilmaisua ”keskenään” korostetaan, ettei tietojen vaihto ole yksipuolista. Marokko voi siten pyytää Euroopan unionilta jo olemassa olevista tietojärjestelmistä saatavia tietoja tiettyjen Marokolle tärkeiden tuoteluokkien tuotannosta ja kaupasta.
Tämä ehdotus on nykyisen kauppapolitiikan mukainen. Se vastaa myös Euroopan naapuruuspolitiikan yleisiä tavoitteita sekä unionin Marokon suhteen harjoittamaa yleistä politiikkaa, jonka tavoitteena on lujittaa etuoikeutettua kumppanuutta kyseisen maan kanssa, tämän vaikuttamatta Länsi-Saharaa koskevan Yhdistyneiden kansakuntien prosessin lopputulokseen.
4.Oikeusperusta
4.1.Menettelyllinen oikeusperusta
4.1.1.Periaatteet
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.
Ilmaisu ”säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia” kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla, mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa”.
4.1.2.Soveltaminen tässä asiassa
EU–Marokko-assosiaatiokomitea on sopimuksella perustettu elin; se on perustettu Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyllä Euro–Välimeri-sopimuksella.
Säädös, joka assosiaatiokomitean on määrä antaa, on säädös, jolla on oikeusvaikutuksia. Suunniteltu säädös on sitova kansainvälisen oikeuden nojalla sopimuksen 83 artiklan mukaisesti.
Suunnitellulla säädöksellä ei täydennetä eikä muuteta sopimuksen institutionaalisia rakenteita.
Tämän vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.
4.2.Aineellinen oikeusperusta
4.2.1.Periaatteet
SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta, eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.
4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa
Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tavoite ja sisältö liittyvät yhteiseen kauppapolitiikkaan.
Sen vuoksi ehdotetun päätöksen aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 207 artiklan 3 kohta ja 4 kohdan ensimmäinen alakohta.
4.3.Päätelmät
Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla SEUT-sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.
5.SUUNNITELLUN SÄÄDÖKSEN JULKAISEMINEN
Koska assosiaatiokomitean päätöksellä täydennetään assosiaatiokomitean sisäistä sääntöä, on aiheellista julkaista päätös Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen jälkeen kun se on hyväksytty.
2019/0204 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyllä Euro–Välimeri-sopimuksella perustetussa assosiaatiokomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta tietojen vaihtoon mainittua sopimusta muuttavan kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen vaikutusten arvioimiseksi
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 3 kohdan ja 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosioinnista tehty Euro–Välimeri-sopimus, jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, tehtiin unionin puolesta 24 päivänä tammikuuta 2000 tehdyllä neuvoston ja komission päätöksellä 2000/204/EY, EHTY, ja sopimus tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
(2)Neuvosto hyväksyi 28 päivänä tammikuuta 2019 annetulla päätöksellään (EU) 2019/217 Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisen assosiaatiosopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta, jäljempänä ’pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttaminen’, assosiaatiosopimuksessa määrättyjen tullietuuksien laajentamiseksi koskemaan Länsi-Saharan tuotteita.
(3)Assosiaatiosopimuksen 81 artiklan mukaisesti on perustettu assosiaatiokomitea, jonka tehtävänä on sopimuksen hallinto. Saman sopimuksen 83 artiklan nojalla assosiaatiokomitea on päätösvaltainen sopimuksen hallintoon liittyvissä kysymyksissä sekä niillä aloilla, joilla assosiaationeuvosto on siirtänyt sille toimivaltansa.
(4)Assosiaatiokomitean on annettava kahden kuukauden kuluessa pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisen jälkeen päätös asianomaisen sopimuksen vaikutusten arvioimista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, erityisesti kestävän kehityksen osalta siltä osin kuin on kyse asianomaiselle väestölle koituvista eduista ja Länsi-Saharan, jäljempänä ’asianomaiset alueet’, luonnonvarojen hyödyntämisestä.
(5)On aiheellista vahvistaa assosiaatiokomiteassa unionin puolesta otettava kanta, koska suunniteltu päätös tulee olemaan unionia sitova.
(6)Jotta varmistetaan sopimuksesta kyseiseen väestöön ja asianomaisten alueiden luonnonvarojen käyttöön aiheutuvien vaikutusten seuranta, sopimuksessa määrätään selvästi kehyksestä ja menettelystä, joiden avulla osapuolet voivat tietoja säännöllisesti vaihtamalla arvioida sopimuksen vaikutuksia sen täytäntöönpanon aikana. Euroopan unioni ja Marokko ovat sopineet vaihtavansa keskenään tietoja EU–Marokko-assosiaatiosopimuksella perustetussa assosiaatiokomiteassa vähintään kerran vuodessa. On siis paikallaan määrittää kyseistä arviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt assosiaatiokomitean hyväksyttäviksi.
(7)Tietojen vaihdon tavoite on sama kuin komission yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa laatimassa 11 päivänä kesäkuuta 2018 annetussa kertomuksessa, joka käsittelee Länsi-Saharan väestölle koituvia hyötyjä sekä kyseisen väestön kuulemista tullietuuksien laajentamisesta koskemaan Länsi-Saharasta peräisin olevia tuotteita.
(8)Alueen talouteen kohdistuvista vaikutuksista toistaiseksi saatavilla olevat tiedot koskevat ensi sijassa maataloutta ja kalastusta mutta etuudet koskevat kaikkia tuotteita, ja niinpä vaihdettavat tiedot voivat muuttua sen mukaan, miten toiminta Länsi-Saharassa kehittyy. Tietojen vaihto ei myöskään koske pelkästään taloudellisia seikkoja (etuudet suppeassa merkityksessä), vaan niiden avulla olisi voitava laatia laajempi arviointi, jossa otetaan huomioon myös kestävä kehitys ja luonnonvarojen hyödyntäminen.
(9)Marokko on lisäksi suostunut perustamaan erillisen mekanismin tilastotietojen keräämiseksi Länsi-Saharasta peräisin olevien tuotteiden unioniin suuntautuneesta viennistä, ja nämä tiedot on tarkoitus saattaa komission sekä jäsenvaltioiden tullien käyttöön kuukausittain.
(10)Marokko voi pyytää Euroopan unionilta jo olemassa olevista tietojärjestelmistä saatavia tietoja tiettyjen Marokolle tärkeiden tuoteluokkien tuotannosta ja kaupasta,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen 81 artiklan nojalla perustetun EU–Marokko-assosiaatiokomitean kokouksessa unionin puolesta otettava kanta perustuu mainitun assosiaatiokomitean päätösluonnokseen, joka on liitetty tähän päätökseen.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille ja komissiolle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja