Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Aktiivisena ja terveenä ikääntyminen”

(2020/C 39/11)

Esittelijä

:

Birgitta SACRÉDEUS (SE, EPP), Taalainmaan läänin maakäräjäneuvos

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Poliittiset painopisteet

1.

kehottaa vuoden 2020 jälkeisen EU:n tutkimusohjelman puitteissa, Horisontti Eurooppa -puiteohjelma mukaan luettuna, laatimaan vankan kansanterveysohjelman ja asettamaan talousarviossa etusijalle terveyttä edistävät toimenpiteet, sairauksien ehkäisemisen ja terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämisen.

2.

kannattaa aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta ja odottaa, että komissio tukee jatkossakin tätä aloitetta. Apuvälineiden alalla tehtävät innovaatiot ovat tärkeä kannustin, jotta ikääntyneet voivat elää aktiivisina ja terveinä, ja siksi Euroopan alueiden komitea tukee alalla tehtävää tutkimus- ja kehitystyötä.

3.

kehottaa kaikkia paikallis- ja alueviranomaisia suhtautumaan myönteisesti mahdollisuuksiin, joita sähköiset terveyspalvelut ja digitalisointi välineinä tarjoavat, sekä tehostamaan toimiaan kaikkien ikäryhmien terveydenhuollon ja hoivan nykyaikaistamiseksi digitaalisia innovaatioita hyödyntäen, jotta vähennetään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta ja parannetaan hoidon saatavuutta etenkin harvaan asutuilla alueilla.

4.

ehdottaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ottavat yhdyskuntasuunnittelussa huomioon myös ikäystävällisten ympäristöjen, itsenäisen asumisen, yhteisöperustaisen hoidon sekä esteettömyyden kehittämisen.

5.

on vakuuttunut siitä, että ikääntymiseen liittyy piileviä mahdollisuuksia, ja tukee eurooppalaiseen senioritalousstrategiaan sisältyviä toimenpiteitä, sillä eliniän piteneminen luo markkinat kohtuuhintaisille uusille tuotteille ja palveluille, jotka edistävät aktiivisena ja terveenä ikääntymistä.

6.

korostaa, että uusien, innovatiivisten ja kestäväpohjaisten ratkaisujen menestyksekkään kehittämisen ja täytäntöönpanon kannalta on ratkaisevan tärkeää, että eurooppalainen teollisuus tekee kumppanina tiivistä yhteistyötä alueellisten ja paikallisten edustajien kanssa.

7.

katsoo, että väestörakenteen muutoksen haasteet edellyttävät tutkimusta ja aktiivista eurooppalaista elinkeinoelämää, jotta keksitään, kehitetään ja tuotetaan uusia innovatiivisia ratkaisuja ikääntyvälle väestölle, olipa kyse sitten päivittäistavaroista, infrastruktuurista, teknologiasta tai ohjelmistoista. Komitea näkee tässä EU:lle avautuvan mahdollisuuden vakiinnuttaa asemansa markkinajohtajana senioritalouden alalla, luoda paikallisia työllistymismahdollisuuksia ja vaurautta sekä viedä uutta luovia innovaatioita ulkomaille.

8.

korostaa institutionaalista yhteistyötään Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimiston kanssa ja kehottaa kunta- ja aluepoliitikkoja tutkimaan mahdollisuuksia, joita AK:n ja WHO:n välinen yhteisymmärryspöytäkirja ja WHO:hon yhteydessä olevat Healthy Cities- ja Regions for Health -verkostot tarjoavat.

9.

tähdentää, että terveiden elinvuosien lisääminen on yksi EU:n terveyspolitiikan päätavoitteista, sillä se paitsi parantaisi yksittäisten ihmisten tilannetta myös johtaisi julkisen terveydenhuollon menojen vähenemiseen ja todennäköisesti parantaisi ihmisten mahdollisuuksia jatkaa pidempään työelämässä.

10.

yhtyy WHO:n arvioon (1), jonka mukaan aktiivisena ja terveenä ikääntyminen on riippuvainen 1) terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmistä, 2) käyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä, 3) yksilökohtaisista tekijöistä, 4) fyysisestä ympäristöstä, 5) sosiaalisesta ympäristöstä ja 6) taloudellisista tekijöistä, ja painottaa, että ryhtymällä poliittisiin toimenpiteisiin kaikilla näillä aloilla voidaan todella vaikuttaa myönteisesti senioritalouden eurooppalaisten markkinoiden kehittymiseen.

11.

korostaa lisäksi työmarkkinaosapuolten merkitystä terveenä ja aktiivisena ikääntymisen varmistamisessa ja viittaa tässä yhteydessä Euroopan työmarkkinaosapuolten välillä vuonna 2017 tehtyyn puitesopimukseen aktiivisena ikääntymisestä ja eri sukupolvet huomioivasta lähestymistavasta. Puitesopimuksessa määrätään toimenpiteistä, joiden avulla helpotetaan ikääntyneiden työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä aktiivisesti ja pysyä työmarkkinoilla eläkeikään asti, mikä edistää terveenä ja aktiivisena ikääntymistä.

Tilastollista taustaa

12.

toteaa, että 28 jäsenvaltion EU:n väkiluku oli 1. tammikuuta 2017 arviolta 511,5 miljoonaa. Nuorten (0–14-vuotiaat) osuus EU:n 28 jäsenvaltion väestöstä oli 15,6 prosenttia ja vastaavasti työikäisten (15–64-vuotiaat) 64,9 prosenttia. Iäkkäiden (65-vuotiaat tai sitä vanhemmat) osuus oli 19,4 prosenttia väestöstä (2,4 prosenttiyksikön lisäys kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna).

Aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus ja tiedonanto terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksesta

13.

panee merkille, että komissio tarkasteli uudelleen digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa strategiaansa toukokuussa 2017 toteutetun väliarvioinnin yhteydessä ja antoi huhtikuussa 2018 tiedonannon (2) terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla (3). Tiedonannossa painotetaan kolmea ensisijaista osa-aluetta terveys- ja hoitoalan digitalisoinnissa: — terveystietojen turvallinen saatavuus ja mahdollisuus niiden jakamiseen yli rajojen — parempi data, jolla edistetään tutkimusta, sairauksien ehkäisemistä ja yksilöllistä terveydenhuoltoa ja hoitoa — digitaaliset välineet kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja potilaskeskeisiä hoitoratkaisuja varten.

14.

kiinnittää huomiota siihen, että kumppanuus on edistänyt rajatylittävien terveydenhuolto- ja hoiva-alan digitaalisten ratkaisujen laajamittaista käyttöönottoa.

Paikallinen ja alueellinen relevanssi / merkitys AK:n kannalta

15.

toteaa, että alueviranomaiset ovat 20 jäsenvaltiossa 28:sta ainakin osittain vastuussa terveydenhuoltojärjestelmistä (ja usein sosiaalihuollon järjestelmistä). Niiden budjetit vastaavat kroonisista sairauksista aiheutuvista kuluista ja pitkäaikaishoidon kasvavista kuluista.

16.

toteaa, että samanaikaisesti paikallis- ja alueviranomaiset määrittelevät, toteuttavat ja hallinnoivat monenlaisia palveluja, joilla voi olla myönteinen vaikutus siihen, miten ihmiset ikääntyvät yhteisöissään. Hoito- ja hoiva-alalla tehtävän älykkään ennaltaehkäisevän työn, terveellisten elämäntapojen edistämisen, tietoisuuden lisäämisen ja kohdennettujen tiedotuskampanjoiden avulla paikallis- ja alueviranomaiset pystyvät tavoittamaan kaikki ihmiset ja auttamaan heitä pysymään terveinä ja lisäämään heidän odotettavissa olevien terveiden elinvuosiensa määrää. Nämä viranomaiset voivat lisäksi kehittää innovatiivista yhteistyötä yli toimivaltarajojen lisätäkseen tukea sellaisten ratkaisujen kehittämiseen, joissa yksilön tarpeet ovat keskeisellä sijalla yhdennettyjen hoitomuotojen ansiosta.

17.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli suunniteltaessa ja otettaessa käyttöön innovaatioita, jotka helpottavat iäkkäämpien kansalaisten elämää. Investoimalla senioritalouteen, tukemalla kotihoitoon liittyviä innovatiivisia ratkaisuja ja edistämällä itsehoidon ja digitaalisen terveydenhuollon yleistymistä paikallis- ja alueviranomaiset EU:ssa voivat muuttaa niin kutsutun demografisen tsunamin todelliseksi mahdollisuudeksi parantaa julkisia palvelujaan ja edistää samalla myös uusien työpaikkojen syntymistä.

Finanssipoliittinen vakaus ja ikääntymiseen liittyvät menot

18.

muistuttaa talous- ja rahoitusasioiden neuvoston päätelmistä (4), joiden mukaan jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut, julkisen talouden kestävyyttä koskevat suositukset sekä noudatettava kolmiosaista strategiaa, jolla hillitään ikääntymisen vaikutuksia talouteen ja julkiseen talouteen vähentämällä julkista velkaa, parantamalla työllisyysastetta ja tuottavuutta sekä uudistamalla eläke-, terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmiä.

Pitkäaikaishoito ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstö

19.

kiinnittää huomiota työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuonna 2018 tilaamaan pitkäaikaishoitoa käsittelevään huolta herättävään selvitykseen (5) ja sen tuloksiin: 1) kotihoito ja yhteisöperustainen hoito ovat edelleen heikosti kehittyneitä ja vaikeasti saavutettavissa, 2) omaishoito lisääntyy tarjolla olevien vaihtoehtojen puutteen johdosta, millä on kielteisiä vaikutuksia naisten ja heidän työmarkkina-asemansa kannalta, 3) pitkäaikaishoidon alalla vallitsee huomattava pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja 4) sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut pirstoutuvat, mikä vaikuttaa pitkän aikavälin kestävyyteen.

20.

on tietoinen siitä, että epäkohdat sosiaalihuollossa ja perusterveydenhuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä voivat johtaa terveydenhuollon epäasianmukaiseen hyödyntämiseen esimerkiksi sairaankuljetuspalveluja ja sairaaloiden ensiapupalveluja käytettäessä ja ikääntyneiden ihmisten suhteettoman pitkän sairaalassaolon muodossa. Tämä voi johtua koordinoinnin ja yhdenmukaisuuden puutteesta sairaala- ja hoitoalan välillä.

21.

peräänkuuluttaa uutta keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon integroimisesta sen varmistamiseksi, että potilaat kotiutetaan hyvissä ajoin, etteivät toimivaltarajat ole esteenä tietojenvaihdolle ja että avataan mahdollisuuksia koordinoiduille ja yhdennetyille hoitoratkaisuille. Komitea kehottaa tässä yhteydessä parantamaan koordinointia sairaala- ja hoitoalan välillä yhtenäisen hoidon ja hoivan varmistamiseksi. Näin huolehdittaisiin siitä, etteivät toimivaltarajat ole esteenä tietojenvaihdolle, ja voitaisiin tarjota yhdennettyjä hoito- ja hoivaratkaisuja, mikä hyödyttää potilaita.

22.

korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen alalla on pulaa riittävän pätevistä työntekijöistä, koska hoidon tarpeessa olevien ikääntyneiden ihmisten määrä kasvaa kaikkialla Euroopassa. Hoito- ja hoiva-alalle onkin tarpeen rekrytoida lisää työntekijöitä muun muassa siitä syystä, ettei hoivavastuu jäisi omaisten harteille. Komitea korostaa lisäksi usein naisten tekemästä omaishoitotyöstä aiheutuvaa suhteettoman suurta taakkaa ja kehottaa lisäämään omaishoitajille suunnattua tukea.

Digitalisaatio tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia terveys-, hoito- ja hoiva-alalla

23.

muistuttaa EU:n toteuttaman kuulemisen (6) tuloksista, jotka osoittavat, että valtaosalla eurooppalaisista ei ole toistaiseksi pääsyä digitaalipohjaisen terveydenhuollon piiriin, ja toistaa terveydenhuoltoalan digitalisoinnista antamassaan lausunnossa esittämänsä suosituksen, jonka mukaan komission olisi edistettävä tarvittavaa lähentymistä EU-tason, kansallisten ja alueellisten digitaalisten suunnitelmien, strategioiden ja rahoituksen välillä, jotta yhdennetyt digitaalipohjaiset ja yksilölähtöiset hoitopalvelut voidaan ottaa laajamittaisesti käyttöön.

24.

toteaa, että sähköiset terveyspalvelut, digitalisointi ja sähköinen tietojenvaihto potilaiden ja heidän omaishoitajiensa ja hoitajiensa välillä helpottavat potilaskeskeistä hoitoa ja siirtymistä laitoshoidosta yhteisöperustaiseen hoitoon ja tarjoavat samalla asianomaisille henkilöille paremmat mahdollisuudet tehdä tietoon perustuvia valintoja ja omaa hoitoa koskevia päätöksiä.

25.

ehdottaa, että nopeasti etenevään kehitykseen digitalisoinnin alalla – tekoälyn ala mukaan luettuna – kiinnitetään entistä enemmän huomiota tulevien innovatiivisten ratkaisujen mahdollistamiseksi, jotta voidaan parantaa henkilöiden ja potilaiden tietämystä, henkilöstön kykyä toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimia sekä terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien kehittymistä ja taloudellista kannattavuutta.

26.

on tietoinen kotitalousrobottien ja muiden ikääntyviä auttavien laitteiden eurooppalaisten markkinoiden koosta ja muistuttaa senioritaloudesta vuonna 2018 julkaistun selvityksen (7) suosituksista, joiden mukaan robotiikan markkinoita on kehitettävä, jotta voidaan helpottaa hoivatyötä tekeville aiheutuvaa taakkaa ja auttaa ikääntyneitä ja heikoimpia ihmisiä.

Esteettömyys

27.

suhtautuu myönteisesti siihen, että säädösvallan käyttäjät ovat hyväksyneet esteettömyyttä koskevan eurooppalaisen säädöksen (8).

28.

panee merkille säädöksen tuomat parannukset, jotka koskevat tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuutta, maksupäätteitä, sähköisiä kirjoja ja sähköisiä lukijoita, verkkosivustoja ja sähköisen kaupankäynnin mobiilisovelluksia sekä lippuautomaatteja.

Ikääntyvien hoito

29.

on huolissaan geriatrian lääkäreiden ja sairaanhoitajien pulasta Euroopassa ja kehottaa jäsenvaltioita ja niiden alueita yhdessä lääkärikunnan ja sairaanhoitajien järjestöjen kanssa tekemään ehdotuksia keinoiksi lisätä ammatin houkuttelevuutta sekä tarkastelemaan mahdollisuutta luoda koulutus- ja uudelleenkoulutusmoduuleja ja korvausjärjestelmiä, jotka voisivat vetää puoleensa näitä henkilöstöryhmiä. Tarkoituksena on, että useammat lääkärit valitsisivat geriatrian erikoisalakseen ja että harvemmat heistä luopuisivat siitä. Tässä yhteydessä olisi myös harkittava eläkkeelle siirtyneen henkilöstön rekrytoimisen mahdollisuutta.

30.

on vakuuttunut vastavuoroisen oppimisen arvosta ja kannattaa sitä, että edistetään Erasmus+-ohjelman hengessä liikkuvuutta terveydenhuoltoalan ammattilaisten parissa, geriatrian lääkärit mukaan luettuina.

31.

jakaa European Geriatric Medicine Society -yhdistyksen esiin tuoman huolen hoitokodeissa työskentelevien lääkäreiden asiantuntemusta koskevista vaatimuksista ja katsoo, että tietynlaisesta erityiskoulutuksesta voi olla hyötyä sekä hoitohenkilöstön kannalta että asukkaille annettavan parhaan mahdollisen hoidon varmistamiseksi. Kukin jäsenvaltio voi kuitenkin vapaasti tehdä tältä osin omat poliittiset valintansa.

Tietojen yhdistäminen

32.

katsoo, että aktiivisena ikääntymisen politiikka on yhteiskunnallinen haaste, joka edellyttää monenlaisia tietoja ja menetelmiä, jotka ulottuvat lääketieteestä ja psykologiasta, sosiologiasta ja sosiaaligerontologiasta tekniikkaan, kaupunkisuunnitteluun ja talouteen.

33.

toteaa, että monet kaupungit ja alueet kehittävät aktiivisena ikääntymisen toimintapolitiikkaa, mikä tarjoaa hyvät mahdollisuudet ajatustenvaihtoon. Komitea kehottaa kuntia ja alueita, jotka eivät vielä osallistu valtioiden väliseen yhteistyöhön eivätkä paikallisiin kumppanuuksiin, tarkastelemaan vastavuoroisen oppimisen hyötyjä ja tutkimaan mahdollisuuksia, joita monet EU:n aloitteet, muun muassa aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus, Interreg, Urbact (9) ja monet muut, tarjoavat.

34.

yhtyy yleiseen huoleen siitä, että tiettyjä lääkkeitä ei ole saatavilla markkinoilla, ja pyytää komissiota tutkimaan syitä, joiden vuoksi rokotteiden ja lääkkeiden saanti kaikkialla unionissa on vaikeutunut. Komitea huomauttaa, että ikääntyneet potilaat käyttävät yleensä enemmän lääkkeitä ja että heidän terveytensä voi vaarantua vakavasti, jos he eivät saa reseptilääkkeitään oikea-aikaisesti.

35.

muistuttaa, että turvallisten, tehokkaiden, laadukkaiden ja kohtuuhintaisten olennaislääkkeiden saatavuus on eurooppalaisille ensisijainen asia ja yksi EU:n keskeinen sitoumus Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa. Komitea on edelleen vakuuttunut siitä, että Euroopan lääketeollisuus voi toimittaa näitä tuotteita sekä vahvistaa edelleen rooliaan innovoinnissa ja johtoasemaansa maailmassa.

36.

suosittelee luettavaksi WHO:n kansainvälistä opasta ikäystävällisistä kaupungeista (10) sekä erityisesti paikallistason päättäjille ja suunnittelijoille suunnattua WHO:n käsikirjaa Creating age-friendly environments in Europe (11). Komitea on hyvin vakuuttunut siitä, että turvallinen ja vammaisille henkilöille esteetön fyysinen ympäristö voi hyödyttää koko väestöä, ja kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia edistämään vammaisille henkilöille esteettömien asuinrakennusten rakentamista, nykyaikaistamaan olemassa olevia infrastruktuureja ja poistamaan liikkuvuuden ja julkisen liikenteen tai infrastruktuurin käytön esteet.

37.

muistuttaa aiheesta ”Terveys kaupungeissa” antamassaan lausunnossa esittämistään suosituksista ja kehottaa näin ollen paikallisyhteisöjä laatimaan ”politiikkoja, joiden avulla voidaan varmistaa laadukas terveenä ja aktiivisena ikääntyminen niin fyysisen kuin henkisen ja sosiaalisen sekä ihmissuhteisiin liittyvän hyvinvoinnin kannalta. Tässä yhteydessä on myös edistettävä osallistumista vapaa-ajan toimintaan kaupungeissa ja sukupolvien välisiä ohjelmia yksinäisyyden ja eristyneisyyden torjumiseksi.”

38.

viittaa terveydenhuoltojärjestelmistä antamaansa lausuntoon ja sen suositukseen, jonka mukaan ”EU-maiden on vahvistettava perusterveydenhuollon järjestelmää vastatakseen ikääntyvän väestön tarpeisiin, luodakseen entistä parempia hoitoketjuja ja parantaakseen sairaalahoidon käytön rationalisointia”.

39.

on vakuuttunut siitä, että aktiivisena ja terveenä ikääntymisen perusta luodaan varhaisessa vaiheessa elämää, ja suosittaa siksi aiheesta ”Paikalliset ja alueelliset kannustimet terveellisten ja kestäväpohjaisten ruokavalioiden edistämiseksi” antamansa lausunnon mukaisesti, että on edistettävä terveellisiä ruokailutottumuksia ja samanaikaisesti ohjattava uutta sukupolvea kohti kestäväpohjaisempia elintarvikevalintoja.

40.

kehottaa hyödyntämään paremmin ja tekemään paremmin tunnetuiksi niiden eurooppalaisten hankkeiden tuloksia, joissa keskitytään terveenä ja aktiivisena ikääntymiseen ja integroidun hoidon edistämiseen ja joita rahoitetaan EU:n eri ohjelmista.

41.

toteaa, että liikunnan katsotaan edelleen olevan tarkoitettu lapsille ja nuorille muttei aikuisille (joista 28 prosenttia ei harjoita koskaan liikuntaa (12)). Komitea muistuttaa, että liikunta on keskeinen osa terveenä ikääntymistä, ja kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia tekemään yhteistyötä paikallisten toimijoiden (urheilutilat, kansalaisjärjestöt, seniorijärjestöt jne.) kanssa urheilupaikkojen, kuntosalien ja liikunnallisen toiminnan saavutettavuuden parantamiseksi sekä kehittämään kävely- ja pyöräilyreittiverkostoja.

42.

pitää rohkaisevana sitä, että tutkimustulokset (13) vahvistavat vammautumisia lisäävien sairauksien ennaltaehkäisemisen olevan välttämätöntä kaikissa ikäryhmissä. Komitea kehottaakin poliittisia päättäjiä lisäämään ennaltaehkäisevään työhön suunnattavia määrärahoja (joiden osuus on nykyisin keskimäärin kolme prosenttia) terveydenhuoltobudjeteissa.

Aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tulevaisuus

43.

katsoo, että vuoden 2020 jälkeen kumppanuuden on perustuttava vankasti unionin poliittisiin painopisteisiin ja että sillä on oltava vahvat yhteydet digitaalisiin sisämarkkinoihin, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin terveyden alalla. Komitea ehdottaa, että vuoden 2019 vaalien jälkeen luodaan yhteydet siihen komission uuteen jäseneen, joka on välittömimmin vastuussa terveenä ikääntymisen politiikanalasta, ja aloitetaan hänen kanssaan yhteistyö uuden innovatiivisen kumppanuuden käynnistämiseksi.

44.

on vakuuttunut siitä, että tuleva kumppanuus on myös nivottava tiiviimmin rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevaan direktiiviin ja siihen liittyvään viimeaikaiseen toimintapolitiikkaan ja käytäntöön, josta esimerkkinä mainittakoon sähköinen lääkemääräys ja sähköisten terveystietorekisterien yhteentoimivuus.

45.

odottaa, että tulevassa kumppanuudessa tarkastellaan mahdollisuuksia alueiden välisiin julkisiin hankintoihin, kartoitetaan esteitä ja mahdollistetaan terveydenhuolto- ja hoiva-alan innovatiivisten sähköisten ratkaisujen entistä nopeampi käyttöönotto ja levittäminen.

46.

katsoo, että yksi suurimmista haasteista aktiivisena ja terveenä ikääntymisen alalla Euroopassa koskee rajatylittävien innovatiivisten ratkaisujen täytäntöönpanoa ja vaihtamista. Komitea kannattaakin eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden I2M-hanketta (Innovation to Market), jossa tavoitteena on tarjontapuolen (yritykset, startup-yritykset ja tutkijat) ja kysyntäpuolen (terveydenhuoltopalvelujen tarjoajat, päätöksentekijät ja vakuutusyritykset) entistä parempi yhteensovittaminen. Komitea on vakuuttunut siitä, että näiden osapuolten välisen vuoropuhelun avulla voidaan lisätä digitaalisten innovaatioiden hyödyntämistä ja vahvistaa elinkeinoelämää ja tutkimusyhteisöjä, mikä hyödyttää loppukäyttäjiä.

---

(1)  https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/67215/WHO_NMH_NPH_02.8.pdf;jsessionid=F15F61D4E71955EDF2E37D4E8CFE8698?sequence=1

(2)  https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-enabling-digital-transformation-health-and-care-digital-single-market-empowering

(3)  AK vastasi tähän tiedonantoon terveydenhuollon digitalisoinnista antamallaan lausunnolla.

(4)  https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/05/25/public-finances-conclusions-on-age-related-spending/

(5)  https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=fi&pubId=8128&furtherPubs=yes

(6)  https://ec.europa.eu/health/sites/health/files/ehealth/docs/2018_consultation_dsm_en.pdf

(7)  https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/silver-economy-study-how-stimulate-economy-hundreds-millions-euros-year

(8)  http://www.europarl.europa.eu/legislative-train/theme-deeper-and-fairer-internal-market-with-a-strengthened-industrial-base-labour/file-jd-european-accessibility-act

(9)  https://urbact.eu/

(10)  https://www.who.int/ageing/publications/Global_age_friendly_cities_Guide_English.pdf

(11)  http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0018/333702/AFEE-tool.pdf?ua=1

(12)  https://www.euronews.com/2019/03/28/over-a-quarter-of-europeans-do-not-exercise-at-all-eurostat

(13)  https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1878764916300699