—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 14 artiklan ensimmäisen kohdan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 226 artiklan kolmannen kohdan,

—

ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2014 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin asetukseksi Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY kumoamisesta (1),

—

ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 neuvostolle ja komissiolle rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta antamansa suosituksen asiaa koskevat kohdat (PANA-valiokunnan päätöslauselma, kohdat 190–200) (2) ja 4. huhtikuuta 2017 neuvostolle ja komissiolle autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkimuksen johdosta antamansa suosituksen (EMIS-valiokunnan päätöslauselma, kohdat 76–94) (3),

—

ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 18. syyskuuta 2014 työjärjestyksen 229 artiklan mukaisesti tekemän päätöksen jatkaa edellä mainitun Euroopan parlamentin tutkintaoikeudesta annettavaa asetusta koskevan lainsäädäntöehdotuksen käsittelyä parlamentin uudella vaalikaudella,

—

ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan (AFCO) edellä mainittuun lainsäädäntöehdotukseen liittyvät kolme työasiakirjaa (4),

—

ottaa huomioon neuvoston ja komission tätä lainsäädäntöehdotusta koskevat huolenaiheet, jotka on ilmaistu 4. huhtikuuta 2014 päivätyssä neuvoston ja komission pääsihteereiden Euroopan parlamentin pääsihteerille osoittamassa kirjeessä sekä 28. huhtikuuta 2015 päivätyssä komission ensimmäisen varapuheenjohtajan, 3. syyskuuta 2015 päivätyssä neuvoston puheenjohtajavaltio Luxemburgin, 13. lokakuuta 2016 päivätyssä neuvoston puheenjohtajavaltio Slovakian ja 25. lokakuuta 2018 päivätyssä neuvoston puheenjohtajavaltio Itävallan kirjeissä AFCO-valiokunnan puheenjohtajalle,

—

ottaa huomioon täysistunnossa 13. joulukuuta 2017 käydyn keskustelun ja erityisesti neuvoston puheenjohtajavaltion Viron ja komission vastaukset suullisesti vastattaviin kysymyksiin (työjärjestyksen 128 artikla), jotka Danuta Maria Hübner esitti 29. marraskuuta 2017 AFCO-valiokunnan puolesta neuvostolle ja komissiolle Euroopan parlamentin tutkintaoikeudesta,

—

ottaa huomioon täysistunnossa 17. huhtikuuta 2019 käydyn keskustelun Danuta Hübnerin AFCO-valiokunnan puolesta neuvostolle ja komissiolle 22. tammikuuta 2019 esittämien, Euroopan parlamentin tutkintaoikeudesta annettavaa asetusta koskevaa lainsäädäntöehdotusta käsitelleiden suullisesti vastattavien kysymysten johdosta (työjärjestyksen 128 artikla) (5),

—

ottaa huomioon AFCO-valiokunnan päätöslauselmaesityksen (B8-0238/2019),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että jo ensimmäisessä AFCO-valiokunnan 20. tammikuuta 2015 hyväksymässä työasiakirjassa todettiin, että neuvoston ja komission ilmaisemien ”huolenaiheiden” ei ”sinänsä pitäisi muodostaa ylipääsemätöntä estettä”, ja AFCO-valiokunta totesi, että ”on olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja ja joustavampia sanamuotoja, jotka mahdollistaisivat asetusta koskevan pattitilanteen selvittämisen”, ja otti myös esiin etenemistavan ja ehdotti neuvoston puheenjohtajavaltiolle ja komissiolle, että siihen ”kuuluisivat ensin poliittiset neuvottelut” ja niiden jälkeen tekniset kokoukset;

B.

ottaa huomioon, että neuvosto vastasi tähän tarjoukseen ja osoitti halukkuutta sitoutua toimimaan yhdessä parlamentin kanssa, mutta sillä ehdolla, että parlamentti puuttuu ensin ongelmallisiin ja perustavanlaatuisiin huolenaiheisiin, jotka ovat luonteeltaan oikeudellisia ja institutionaalisia;

C.

ottaa huomioon, että AFCO-valiokunta hyväksyi toisen työasiakirjan, jonka avulla esittelijä voi ryhtyä lisätoimiin neuvoston ja komission kanssa neuvotellakseen keinoista, joilla edellä mainittuihin huolenaiheisiin voidaan puuttua; ottaa huomioon, että tämän mukaisesti hyväksyttiin uusi neuvottelustrategia ja 30. kesäkuuta 2016 neuvostolle ja komissiolle lähetettiin epävirallinen asiakirja, jossa kuvailtiin poliittisia argumentteja ja esitettiin mahdollisia ratkaisuja;

D.

ottaa huomioon, että nämä kolme toimielintä päättivät 10. lokakuuta 2016 jatkaa oikeudellisten yksikköjensä epävirallista näkemysten vaihtoa kaikkien oikeudellisten ja institutionaalisten kysymysten selvittämiseksi lisää; ottaa huomioon, että parlamentti pystyi näin ehdottamaan asetukselle uutta sanamuotoa samalla, kun suurimmat poliittiset erimielisyydet jätettiin avoimiksi;

E.

ottaa huomioon, että tehdystä oikeudellisesta työstä huolimatta komission ja neuvoston oikeudellisten yksikköjen juristit eivät pystyneet virallisesti tukemaan asiakirjaa, joka syntyi näiden kolmen toimielimen oikeudellisten yksikköjen tekemän huomattavan työn tuloksena, ja tämä johti kyseisen tärkeän asian käsittelyn keskeytymiseen; ottaa huomioon, että tämän jälkeen täysistunnossa järjestettiin AFCO-valiokunnan johdolla 13. joulukuuta 2017 keskustelu kahden suullisesti vastattavan kysymyksen johdosta, minkä jälkeen AFCO-valiokunta esitti 3. toukokuuta 2018 epävirallisen asiakirjan muodossa sanamuodoltaan uuden ehdotuksen, mikä oli muodollinen jatkotoimi AFCO-valiokunnan puheenjohtajan ja esittelijä Ramón Jáuregui Atondon neuvoston puheenjohtajavaltion Slovakian ja komission kanssa 10. lokakuuta 2016 aikaansaamalle sopimukselle, jossa todettiin, että virallisten neuvottelujen käynnistämiseksi Euroopan parlamentin ehdotuksen sanamuotoa on muutettava;

F.

ottaa huomioon, että neuvosto vastasi 25. lokakuuta 2018 ehdotettuun uuteen sanamuotoon, joka perustuu oikeudellisten yksiköiden tekemään lainsäädäntötyöhön, kahden kahdeksannella vaalikaudella perustetun tutkintavaliokunnan (EMIS ja PANA) kokemuksiin ja parlamentin vuonna 2014 hyväksymään ehdotukseen; toteaa, että vastauksessaan neuvosto esitti uuden luettelon huolenaiheista, joka on myös laajempi kuin sen oman oikeudellisen yksikön lausunnossa esitetty luettelo ja jossa asetetaan kyseenalaiseksi tähän mennessä tehty työ ja luetellaan parlamentin kannalta suurimmat institutionaaliset ongelmat, joita on vaikea ratkaista; toteaa, että toimimalla tällä tavoin neuvosto ei jätä yhtään tilaa neuvotteluille, vaikka epävirallisen asiakirjan ajatuksena oli itse asiassa se, että uusi teksti käynnistäisi neuvottelut ja poliittiset keskustelut;

G.

katsoo, että kaikkien lainsäädäntöelinten ominaispiirre ja demokratian perustavanlaatuinen vallanjakoa koskeva ehto on, että parlamentin olisi voitava vaatia toimeenpaneva elin tilille perustamalla tutkintavaliokuntia, joilla on todelliset valtuudet kutsua todistajia ja saada asiakirjoja;

H.

toteaa, että kaikki Euroopan unionin toimielimet ovat säännönmukaisesti sitoutuneet vilpittömään yhteistyöhön, jota kyseisen asetuksen tapauksessa on vaikea havaita;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.