EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52019IP0440

Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 neuvotteluista neuvoston ja komission kanssa Euroopan parlamentin tutkintaoikeudesta annettavaa asetusta koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta (2019/2536(RSP))

EUVL C 158, 30.4.2021, p. 15–17 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

30.4.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 158/15


P8_TA(2019)0440

Neuvoston ja komission neuvottelut Euroopan parlamentin tutkintaoikeudesta: lainsäädäntöehdotus

Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 neuvotteluista neuvoston ja komission kanssa Euroopan parlamentin tutkintaoikeudesta annettavaa asetusta koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta (2019/2536(RSP))

(2021/C 158/04)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 14 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 226 artiklan kolmannen kohdan,

ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2014 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin asetukseksi Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY kumoamisesta (1),

ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 neuvostolle ja komissiolle rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta antamansa suosituksen asiaa koskevat kohdat (PANA-valiokunnan päätöslauselma, kohdat 190–200) (2) ja 4. huhtikuuta 2017 neuvostolle ja komissiolle autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkimuksen johdosta antamansa suosituksen (EMIS-valiokunnan päätöslauselma, kohdat 76–94) (3),

ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 18. syyskuuta 2014 työjärjestyksen 229 artiklan mukaisesti tekemän päätöksen jatkaa edellä mainitun Euroopan parlamentin tutkintaoikeudesta annettavaa asetusta koskevan lainsäädäntöehdotuksen käsittelyä parlamentin uudella vaalikaudella,

ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan (AFCO) edellä mainittuun lainsäädäntöehdotukseen liittyvät kolme työasiakirjaa (4),

ottaa huomioon neuvoston ja komission tätä lainsäädäntöehdotusta koskevat huolenaiheet, jotka on ilmaistu 4. huhtikuuta 2014 päivätyssä neuvoston ja komission pääsihteereiden Euroopan parlamentin pääsihteerille osoittamassa kirjeessä sekä 28. huhtikuuta 2015 päivätyssä komission ensimmäisen varapuheenjohtajan, 3. syyskuuta 2015 päivätyssä neuvoston puheenjohtajavaltio Luxemburgin, 13. lokakuuta 2016 päivätyssä neuvoston puheenjohtajavaltio Slovakian ja 25. lokakuuta 2018 päivätyssä neuvoston puheenjohtajavaltio Itävallan kirjeissä AFCO-valiokunnan puheenjohtajalle,

ottaa huomioon täysistunnossa 13. joulukuuta 2017 käydyn keskustelun ja erityisesti neuvoston puheenjohtajavaltion Viron ja komission vastaukset suullisesti vastattaviin kysymyksiin (työjärjestyksen 128 artikla), jotka Danuta Maria Hübner esitti 29. marraskuuta 2017 AFCO-valiokunnan puolesta neuvostolle ja komissiolle Euroopan parlamentin tutkintaoikeudesta,

ottaa huomioon täysistunnossa 17. huhtikuuta 2019 käydyn keskustelun Danuta Hübnerin AFCO-valiokunnan puolesta neuvostolle ja komissiolle 22. tammikuuta 2019 esittämien, Euroopan parlamentin tutkintaoikeudesta annettavaa asetusta koskevaa lainsäädäntöehdotusta käsitelleiden suullisesti vastattavien kysymysten johdosta (työjärjestyksen 128 artikla) (5),

ottaa huomioon AFCO-valiokunnan päätöslauselmaesityksen (B8-0238/2019),

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että jo ensimmäisessä AFCO-valiokunnan 20. tammikuuta 2015 hyväksymässä työasiakirjassa todettiin, että neuvoston ja komission ilmaisemien ”huolenaiheiden” ei ”sinänsä pitäisi muodostaa ylipääsemätöntä estettä”, ja AFCO-valiokunta totesi, että ”on olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja ja joustavampia sanamuotoja, jotka mahdollistaisivat asetusta koskevan pattitilanteen selvittämisen”, ja otti myös esiin etenemistavan ja ehdotti neuvoston puheenjohtajavaltiolle ja komissiolle, että siihen ”kuuluisivat ensin poliittiset neuvottelut” ja niiden jälkeen tekniset kokoukset;

B.

ottaa huomioon, että neuvosto vastasi tähän tarjoukseen ja osoitti halukkuutta sitoutua toimimaan yhdessä parlamentin kanssa, mutta sillä ehdolla, että parlamentti puuttuu ensin ongelmallisiin ja perustavanlaatuisiin huolenaiheisiin, jotka ovat luonteeltaan oikeudellisia ja institutionaalisia;

C.

ottaa huomioon, että AFCO-valiokunta hyväksyi toisen työasiakirjan, jonka avulla esittelijä voi ryhtyä lisätoimiin neuvoston ja komission kanssa neuvotellakseen keinoista, joilla edellä mainittuihin huolenaiheisiin voidaan puuttua; ottaa huomioon, että tämän mukaisesti hyväksyttiin uusi neuvottelustrategia ja 30. kesäkuuta 2016 neuvostolle ja komissiolle lähetettiin epävirallinen asiakirja, jossa kuvailtiin poliittisia argumentteja ja esitettiin mahdollisia ratkaisuja;

D.

ottaa huomioon, että nämä kolme toimielintä päättivät 10. lokakuuta 2016 jatkaa oikeudellisten yksikköjensä epävirallista näkemysten vaihtoa kaikkien oikeudellisten ja institutionaalisten kysymysten selvittämiseksi lisää; ottaa huomioon, että parlamentti pystyi näin ehdottamaan asetukselle uutta sanamuotoa samalla, kun suurimmat poliittiset erimielisyydet jätettiin avoimiksi;

E.

ottaa huomioon, että tehdystä oikeudellisesta työstä huolimatta komission ja neuvoston oikeudellisten yksikköjen juristit eivät pystyneet virallisesti tukemaan asiakirjaa, joka syntyi näiden kolmen toimielimen oikeudellisten yksikköjen tekemän huomattavan työn tuloksena, ja tämä johti kyseisen tärkeän asian käsittelyn keskeytymiseen; ottaa huomioon, että tämän jälkeen täysistunnossa järjestettiin AFCO-valiokunnan johdolla 13. joulukuuta 2017 keskustelu kahden suullisesti vastattavan kysymyksen johdosta, minkä jälkeen AFCO-valiokunta esitti 3. toukokuuta 2018 epävirallisen asiakirjan muodossa sanamuodoltaan uuden ehdotuksen, mikä oli muodollinen jatkotoimi AFCO-valiokunnan puheenjohtajan ja esittelijä Ramón Jáuregui Atondon neuvoston puheenjohtajavaltion Slovakian ja komission kanssa 10. lokakuuta 2016 aikaansaamalle sopimukselle, jossa todettiin, että virallisten neuvottelujen käynnistämiseksi Euroopan parlamentin ehdotuksen sanamuotoa on muutettava;

F.

ottaa huomioon, että neuvosto vastasi 25. lokakuuta 2018 ehdotettuun uuteen sanamuotoon, joka perustuu oikeudellisten yksiköiden tekemään lainsäädäntötyöhön, kahden kahdeksannella vaalikaudella perustetun tutkintavaliokunnan (EMIS ja PANA) kokemuksiin ja parlamentin vuonna 2014 hyväksymään ehdotukseen; toteaa, että vastauksessaan neuvosto esitti uuden luettelon huolenaiheista, joka on myös laajempi kuin sen oman oikeudellisen yksikön lausunnossa esitetty luettelo ja jossa asetetaan kyseenalaiseksi tähän mennessä tehty työ ja luetellaan parlamentin kannalta suurimmat institutionaaliset ongelmat, joita on vaikea ratkaista; toteaa, että toimimalla tällä tavoin neuvosto ei jätä yhtään tilaa neuvotteluille, vaikka epävirallisen asiakirjan ajatuksena oli itse asiassa se, että uusi teksti käynnistäisi neuvottelut ja poliittiset keskustelut;

G.

katsoo, että kaikkien lainsäädäntöelinten ominaispiirre ja demokratian perustavanlaatuinen vallanjakoa koskeva ehto on, että parlamentin olisi voitava vaatia toimeenpaneva elin tilille perustamalla tutkintavaliokuntia, joilla on todelliset valtuudet kutsua todistajia ja saada asiakirjoja;

H.

toteaa, että kaikki Euroopan unionin toimielimet ovat säännönmukaisesti sitoutuneet vilpittömään yhteistyöhön, jota kyseisen asetuksen tapauksessa on vaikea havaita;

1.

esittää voimakkaan paheksuntansa neuvoston (ja komission) asenteesta, joka on johtanut siihen, että vaikka epävirallisia kokouksia on pidetty ja kirjeitä ja asiakirjoja on vaihdettu jo yli neljän vuoden ajan, edelleenkään ei voida järjestää virallista kokousta, jossa käytäisiin poliittisen tason keskusteluja mahdollisista keinoista todettujen ongelmien ratkaisemiseksi, sekä siitä, että neuvosto kieltäytyy hyväksymästä puheenjohtajavaltiolle annettavaa poliittista valtuutusta luonteeltaan poliittisten keskustelujen käynnistämiseksi, jotta voitaisiin ratkaista kaikkein kiistanalaisimmat kysymykset, ja sen tunnustelemiseksi, voitaisiinko sopimukseen päästä;

2.

pyytää puhemiestä kiinnittämään poliittisen johdon huomion parlamentin huolenaiheisiin, jotka koskevat sitä, että neuvosto ja komissio eivät noudata toimielinten välisen yhteistyön periaatetta;

3.

ehdottaa, että oikeudellisten asioiden valiokunnan olisi tarkasteltava, onko mahdollista saattaa Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asia, joka liittyy toimielinten välisen vilpittömän yhteistyön periaatteeseen (SEU-sopimuksen 13 artiklan 2 kohta), ja tarkistettava tässä yhteydessä myös, onko neuvosto rikkonut tällä vaalikaudella perustettujen tutkintavaliokuntien (PANA ja EMIS) tosiasiallista oikeudellista kehystä, ja raportoitava rikkomisista;

4.

korostaa, että SEUT-sopimuksen 226 artiklan kolmas kohta ei nykyisen sanamuodon mukaan, jossa määrätään erityisestä lainsäätämisjärjestyksestä ja edellytetään neuvoston ja komission hyväksyntää, velvoita neuvostoa ja komissiota neuvottelemaan, koska ne ovat ainoastaan velvollisia antamaan hyväksyntänsä parlamentin ehdotukselle tai epäämään sen mutta eivät neuvottelemaan ehdotuksesta yhteiseen sopimukseen pääsemiseksi;

5.

suosittelee, että paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti lainsäädäntöprosessiin, joka johtuu parlamentille perussopimuksissa annetusta lainsäädäntöaloiteoikeudesta, on sisällyttävä kehotus kyseisten aloitteiden lainsäädäntöaikataulun laatimisesta samalla tavoin kuin tavallisen lainsäätämisjärjestyksen kohdalla; korostaa lisäksi, että tässä erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä on noudatettava toimielinten välisen sopimuksen määräyksiä, jotka koskevat kaikkien kolmen toimielimen velvoitetta neuvotella;

6.

kehottaa neuvostoa ja komissiota, jos ne eivät voi antaa hyväksyntäänsä ehdotukselle, aloittamaan uudelleen neuvottelut uuden parlamentin kanssa ja tunnustamaan epävirallisessa asiakirjassa esitetyn ehdotuksen uuden sanamuodon yhteydessä saavutetun edistyksen, joka perustuu kolmen toimielimen oikeudellisten yksikköjen tekemään huomattavaan työhön; katsoo, että tämä teksti on järjestyneempi ja järjestelmällisempi kuin vuonna 2014 hyväksytty, sillä se sisältää samat tutkintavaltuudet, mutta se on saatettu ajan tasalle viime vuosien kokemusten pohjalta ja mukautettu tämänhetkiseen institutionaaliseen todellisuuteen;

7.

kehottaa poliittisia puolueita varmistamaan, että niiden vaaliohjelmat ilmentävät niiden sitoutumista parlamentin ehdotukseen uudesta ja päivitetystä Euroopan parlamentin tutkintaoikeutta koskevasta asetuksesta, ja kehottaa eri kärkiehdokkaita antamaan asialle julkisesti poliittisen tukensa;

8.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)  EUVL C 443, 22.12.2017, s. 39.

(2)  EUVL C 369, 11.10.2018, s. 132.

(3)  EUVL C 298, 23.8.2018, s. 140.

(4)  PE544.488v03-00, PE571.670v03-00 ja PE630.750v01-00.

(5)  O-000003/19 ja O-000004/19.


Top