—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

—

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja etenkin tavoitteet 1, 16 ja 17, joiden tarkoituksena on edistää rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia kestävän kehityksen tukemiseksi (1),

—

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen,

—

ottaa huomioon yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta 2. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/322 (2),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla (Athene) ja päätöksen 2011/871/YUTP kumoamisesta 27. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/528 (3),

—

ottaa huomioon vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014 (4),

—

ottaa huomioon vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/2306 (5),

—

ottaa huomioon asetuksen (EU) 2017/2306 liitteenä olevan toimielinten välisen lausuman vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014 3 a artiklan mukaisten avustustoimenpiteiden rahoituslähteistä (6),

—

ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/323 (7),

—

ottaa huomioon sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8. joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP (8) ja kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5. toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 (9),

—

ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen vuosia 2014–2020 koskevasta, monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvasta Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (10),

—

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 13. kesäkuuta 2018 komission tuella tekemän ehdotuksen neuvostolle neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta (HR(2018) 94),

—

ottaa huomioon 20. joulukuuta 2013, 26. kesäkuuta 2015, 15. joulukuuta 2016, 9. maaliskuuta 2017, 22. kesäkuuta 2017, 20. marraskuuta 2017, 14. joulukuuta 2017 ja 28. kesäkuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 28. kesäkuuta 2016 esittelemän asiakirjan ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia”,

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2017, 25. kesäkuuta 2018 ja 19. marraskuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät turvallisuudesta ja puolustuksesta unionin globaalistrategian yhteydessä,

—

ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Pohdinta-asiakirja Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta” (COM(2017)0315),

—

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 annetun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen tiedonannon ”Turvallisuusalan uudistuksen tukemista koskevan koko EU:n kattavan strategisen kehyksen lähtökohdat”,

—

ottaa huomioon 18. syyskuuta 2018 annetun tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 20/2018 ”Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteet: EU:n tuki on kohdistettava uudelleen”,

—

ottaa huomioon 21. toukokuuta 2015 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan rahoituksesta (11),

—

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan puolustusunionista (12),

—

ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 (13) ja 12. joulukuuta 2018 (14) antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) täytäntöönpanoa koskevasta vuosittaisesta kertomuksesta,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 113 artiklan,

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0157/2019),

A.

ottaa huomioon, että EU haluaa olla rauhan edistämisessä maailmanlaajuinen toimija, jonka tavoitteena on ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ja turvata kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön kunnioittaminen;

B.

toteaa, että unionilla on entistä suurempi vastuu oman turvallisuutensa varmistamisesta viime vuosina merkittävästi heikentyneessä strategisessa ympäristössä;

C.

katsoo, että unionin haastava turvallisuusympäristö edellyttää, että se on strategisesti riippumaton, minkä 28 valtion ja hallituksen päämiestä tunnustivat kesäkuussa 2016 Euroopan unionin globaalistrategiassa, ja että otetaan käyttöön välineitä, joilla vahvistetaan unionin valmiuksia säilyttää rauha, estää konfliktit, edistää rauhanomaisia, oikeudenmukaisia ja osallistavia yhteiskunta ja lujittaa kansainvälistä turvallisuutta; ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tunnustettuja ennakkoedellytyksiä ovat turvalliset ja rauhanomaiset yhteiskunnat;

D.

ottaa huomioon, että Euroopan rauhanrahaston (jäljempänä ”ERR” tai ”rahasto”) tarkoituksena ei ole militarisoida Euroopan unionin ulkoisia toimia vaan saada aikaan synergioita ja lisätä tehokkuutta tarjoamalla jo nyt olemassa olevien ulkoisten toimien operationaaliseen rahoitukseen pakettiratkaisu, jos rahoitus unionin talousarviosta ei ole mahdollista;

E.

ottaa huomioon, että perussopimuksen mukaisesti EU:n ja toimielinten on toteutettava yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP), mukaan lukien asteittain määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa johtaa yhteiseen puolustukseen tämän sopimuksen 42 artiklan mukaisesti, sekä näin lujitettava Euroopan ominaislaatua ja riippumattomuutta rauhan, turvallisuuden ja edistyksen edistämiseksi Euroopassa ja maailmassa; ottaa huomioon, että ehdotettu rahasto on tervetullut askel tähän suuntaan ja että komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa on kannustettava jatkamaan sen kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

F.

ottaa huomioon, että EU on maailman suurin kehitysavun ja humanitaarisen avun antaja ja se vahvistaa turvallisuuden ja kehityksen välistä yhteyttä tavoitteenaan kestävän rauhan saavuttaminen;

G.

katsoo, että unionin rahoituksen ja välineiden käytön lisäämistä olisi kannustettava yhteistyön parantamiseksi, valmiuksien kehittämiseksi ja tulevien operaatioiden toteuttamiseksi ja jotta säilytettäisiin rauha, ehkäistäisiin, hallittaisiin ja ratkaistaisiin konflikteja ja torjuttaisiin kansainväliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia; korostaa, että ERR:n avulla olisi etenkin rahoitettava unionin sotilaallisia operaatioita, vahvistettava kolmansien valtioiden ja alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden sotilaallisia ja puolustuksellisia valmiuksia ja osallistuttava alueellisten tai kansainvälisten organisaatioiden tai kolmansien maiden johdolla toteutettavien rauhanturvaoperaatioiden rahoittamiseen;

H.

ottaa huomioon, että unioni on pitänyt aiemmin haasteellisena sellaisten operaatioiden rahoitusta, joilla on merkitystä puolustuksen alalla; toteaa, että parlamentti on korostanut toistuvasti, että rahoituksen on oltava joustavampaa ja tehokkaampaa ja sen on ilmaistava yhteisvastuuta ja määrätietoisuutta; katsoo, että on otettava käyttöön uusia välineitä ja keinoja, joilla voidaan varmistaa, että unioni voi hoitaa tehtävänsä globaalina toimijana turvallisuuden alalla; katsoo, että tällaisiin välineisiin on kohdistettava asianmukaista parlamentaarista valvontaa ja niiden on oltava unionin lainsäädännön mukaisia;

I.

ottaa huomioon, että naisten osallistuminen rauhanprosesseihin on edelleen yksi heikoimmin täyttyneistä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman osa-alueista, vaikka naiset ovat turvallisuutta uhkaavien ja humanitaaristen kriisien pääasiallisia uhreja ja vaikka silloin, kun naisilla on selkeä rooli rauhanprosesseissa, todennäköisyys saada aikaan vähintään 15 vuotta kestävä sopimus kasvaa 35 prosentilla;

J.

ottaa huomioon, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat yhä enemmän kytkeytyneet toisiinsa; ottaa huomioon, että EU on toteuttanut merkittäviä toimia lisätäkseen jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä puolustuksen alalla; toteaa, että unioni on aina ollut ja haluaa vastaisuudessakin olla ylpeä pehmeästä vallastaan; katsoo, että vallitsevan huolestuttavan tilanteen muuttuessa unioni ei voi kuitenkaan jäädä vain siviilimahdiksi, vaan sen on kehitettävä ja vahvistettava sotilaallisia valmiuksiaan, joita olisi käytettävä yhtenäisesti ja johdonmukaisesti EU:n kaikkien muiden ulkoisten toimien kanssa; toteaa, että kolmansien maiden kehitys ei ole mahdollista ilman turvallisuutta ja rauhaa; katsoo, että armeijalla on tässä mielessä keskeinen rooli etenkin maissa, joissa siviiliviranomaiset eivät kykene hoitamaan tehtäviään turvallisuustilanteen takia; katsoo, että rahasto voi selvästi johtaa EU:n entistä voimakkaampaan panokseen kumppanimaissa, ja se voi parantaa EU:n ulkoisen toiminnan vaikuttavuutta sekä antaa EU:lle mahdollisuuden nousta tulevaisuudessa merkittäväksi vakautta ja turvallisuutta edistäväksi toimijaksi;

K.

katsoo, että unionin ulkoisia toimia ei pidä välineellistää muuttoliikkeen hallintatoimiksi ja kaikissa toimissa kolmansien maiden kanssa on samalla edistettävä ihmisoikeustilanteen parantamista näissä maissa;

L.

katsoo, että aseiden leviämisen estämisellä ja aseidenriisumisella on merkittävä vaikutus, kun vähennetään konfliktien lietsomista ja edistetään vakautta ydinsulkusopimuksesta ja siihen liittyvästä ydinturvaa ja asesulkua koskevasta parlamentin päätöslauselmasta (15) johtuvien velvoitteiden mukaisesti; ottaa huomioon, että maailma on turvallisempi ilman joukkotuhoaseita; ottaa huomioon, että unioni on ollut johtava toimija ydinaseiden kieltämisessä ja sen olisi toimittava tässä suhteessa entistä ponnekkaammin;

M.

ottaa huomioon, että perussopimuksissa ei määrätä YTPP:n ulkopuolisesta unionin ulkoisesta sotilaallisesta toiminnasta; ottaa huomioon, että kaikkien unionin jäsenvaltioiden aito yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka lisää unionin ulkopoliittista liikkumavaraa; huomauttaa, että ainoita mahdollisia unionin ulkopuolisia YTPP-sotilasoperaatioita ovat unionin ulkopuolella toteutetut rauhanturvaamiseen, konfliktinestoon ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamiseen liittyvät operaatiot SEU-sopimuksen 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti;

N.

toteaa, että tuki kumppaneiden sotilaallisille rauhanoperaatioille on tähän saakka tarjottu unionin talousarvion ulkopuolelta Euroopan kehitysrahaston (EKR) yhteyteen perustetun ja siitä rahoitetun Afrikan rauhanrahaston kautta; huomauttaa, että Afrikan rauhanrahaston toiminta rajoittuu tällä hetkellä Afrikan unionin tai Afrikan alueellisten järjestöjen johtamiin operaatioihin;

O.

katsoo, että ERR:n odotetaan antavan unionille valmiudet osallistua suoraan kolmansien maiden johtamien rauhanoperaatioiden rahoittamiseen ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan maailmanlaajuisesti rajoittumatta Afrikkaan tai Afrikan unioniin;

P.

ottaa huomioon, että ehdotettu rahasto korvaa Athene-järjestelmän ja Afrikan rauhanrahaston; ottaa huomioon, että sillä täydennetään aloitetta turvallisuuden ja kehityksen edistämisestä valmiuksia kehittämällä siten, että siitä rahoitetaan unionin puolustustoimintoja, kuten Afrikan unionin rauhanturvaoperaatioita, omien sotilaallisten YTPP-operaatioiden yhteisiä kustannuksia ja kumppanien sotilaallisten valmiuksien kehittämistä, joita ei SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti oteta menoina unionin talousarvioon;

Q.

toteaa, että rahaston puitteissa toteutettujen operaatioiden on oltava perusoikeuskirjassa vahvistettujen periaatteiden ja arvojen sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön mukaisia; katsoo, että operaatiot, joita ei ole määritelty eettisesti hyväksyttäviksi ihmisten turvallisuuden, terveyden, vapauden, yksityisyyden, koskemattomuuden ja ihmisarvon kannalta, on arvioitava perusteellisesti ja niitä on harkittava uudelleen;

R.

toteaa, että yhteisten kustannusten osuus on yhä erittäin vähäinen (arviolta 5–10 prosenttia kaikista kuluista) ja että sotilasoperaatioiden kansallisesti rahoitettavien kustannusten ja vastuiden suuri osuus (joka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan kustannukset kuuluvat sinne, missä ne syntyvät) on solidaarisuus- ja taakanjakoperiaatteiden vastainen ja estää entisestään jäsenvaltioita osallistumasta aktiivisesti YTPP-operaatioihin;

S.

toteaa, että ERR:n keskimääräiseksi vuotuiseksi talousarvioksi on ehdotettu 1 500 000 000 euroa, kun Athene-järjestelmän ja Afrikan rauhanrahaston yhdistetyt menot ovat olleet vuosittain 250 000 000 euron ja 500 000 000 euron välillä; katsoo, ettei ehdotuksessa ole perusteltu riittävästi 1 000 000 000 euron vuotuisen lisäyksen mahdollisia syitä tai taattu sitä asianmukaisesti;

T.

toteaa, että ERR on talousarvion ulkopuolinen mekanismi, joka rahoitetaan BKTL-jakoperusteen mukaisesti jäsenvaltioiden vuotuisilla maksuosuuksilla ja jonka odotetaan antavan unionille mahdollisuuden lisätä rahoitusosuuttaan sotilasoperaatioiden yhteisistä kustannuksista (35–45 prosenttia) verrattuna tämänhetkiseen Athene-järjestelmään; ottaa huomioon, että rahaston avulla halutaan myös varmistaa, että unionin rahoitusta on saatavilla pysyvästi, jotta varmistetaan asianmukaiset kriisivalmiussuunnitelmat, helpotetaan rahoituksen nopeaa käyttöönottoa ja parannetaan joustavuutta nopean toiminnan tapauksessa; ottaa huomioon, että parlamentti on jo kauan vaatinut, että tähän sisällytetään kunnianhimoisesti YTPP-operaatioiden yhteiseen rahoittamiseen tarkoitettu Athene-järjestelmä ja että sitä laajennetaan; toteaa kuitenkin, että ehdotetulla neuvoston päätöksellä ei ole samaa sitovaa luonnetta kuin Afrikan rauhanrahastosta tehdyllä sisäisellä sopimuksella, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltiot voivat jättäytyä ERR:n toimien rahoituksen ulkopuolelle;

U.

katsoo, että lisäämällä yhteisiä kustannuksia ehdotettu rahasto edistää jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta ja rohkaisee erityisesti niitä jäsenvaltioita, joilta puuttuu taloudellisia tai toiminnallisia resursseja, osallistumaan YTPP-operaatioihin;

V.

ottaa huomioon, että neuvosto ilmaisi 19. marraskuuta 2018 antamissaan päätelmissä varauksellisen tukensa ERR:a koskevalle ehdotukselle; pitää kuitenkin tärkeänä, että pyritään hyväksymään kunnianhimoinen ehdotus, joka sisältää kaikki ehdotetut komponentit, myös Athene-järjestelmän;

W.

ottaa huomioon, että YTPP:n alalla toteutettaviin tehtäviin kuuluvat kaikki rahastoon liittyvät sotilaalliset tehtävät, jotka on lueteltu SEU-sopimuksen 43 artiklan 1 kohdassa ja joihin kuuluvat yhteiset toimet aseidenriisunnan alalla, humanitaariset ja pelastuspalvelutehtävät, neuvonta- ja tukitehtävät sotilasasioissa, konfliktinesto- ja rauhanturvaamistehtävät, taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, mukaan lukien rauhanpalauttaminen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen, ja terrorismin torjunta, myös antamalla tukea kolmansille maille terrorismin torjumiseksi niiden alueella, ja niiden yhteydessä on noudatettava täysin ihmisoikeuksia; ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan poikkeusta sovelletaan ainoastaan tällaisten sotilasoperaatioiden toimintamenoihin; ottaa huomioon, että kaikki muut YTPP:stä johtuvat toimintamenot, myös menot muista SEU-sopimuksen 42 artiklassa tarkoitetuista toimista, olisi otettava menoina unionin talousarvioon; toteaa, että ERR:n hallintomenot olisi otettava menoina unionin talousarvioon;

X.

ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikki YUTP:stä aiheutuvat toimintamenot otetaan menoina unionin talousarvioon, lukuun ottamatta menoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla; katsoo, että rahastosta olisi rahoitettava päätösehdotuksen 2 artiklan a alakohdan mukaan ”operaatioita, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla” ja d alakohdan mukaan ”muita […] unionin operatiivisia toimia, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla”;

Y.

ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 21 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla unioni määrittelee ja toteuttaa yhteistä politiikkaa ja toimintaa ja pyrkii saamaan aikaan pitkälle menevää yhteistyötä kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla tavoitteenaan edistää kehitysmaiden talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä ja pyrkien ensisijaisesti köyhyyden poistamiseen;

Z.

ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 208 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti unionin kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoite on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen; toteaa, että saman kohdan mukaan ”unioni ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin”; toteaa, että toinen lause sisältyy perussopimuksen määräykseen ja on näin EU:lle perustuslaillinen velvoite kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteen mukaisesti;

AA.

katsoo, että unionin ulkopuolella toteutettavat sotilas- ja siviilioperaatiot on pidettävä erillään toisistaan, jotta varmistetaan, että siviilioperaatiot rahoitetaan pelkästään unionin talousarviovaroista;

AB.

toteaa, että unionin olisi myönnettävä YTPP-operaatioihin osallistuvalle henkilöstölle vastaava asema kuin kansallisille asiantuntijoille yhdenmukaistamalla heidän asemansa ja tarjoamalla parhaan mahdollisen suojan unionin henkilöstösääntöjen mukaisesti; toteaa, että kaikki tähän asemaan perustuvat korvaukset, matkakulut, päivärahat ja terveydenhuoltomenot olisi otettava unionin talousarvioon hallintomenoina;

AC.

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen julkaiseman erityiskertomuksen Afrikan rauhanrahastosta rahoitettavista Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteista ja ehdotuksen tämän rahaston sisällyttämisestä ERR:än ja sen laajentamisesta; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan tämän tuen painopisteitä ei määritelty riittävän tarkasti ja sen vaikutus on ollut rajallinen; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen suositukset on otettava asianmukaisesti huomioon, jos uuden rahaston rahoitusta halutaan lisätä kunnianhimoisesti;

AD.

ottaa huomioon, että ehdotukseen ei liitetty arviota hallintomenojen rahoitusvaikutuksista; toteaa, että ERR:n hallintomenoista koituu huomattavia vaikutuksia unionin talousarvioon; katsoo, että ERR:n palvelukseen ei saisi ottaa tai siirtää uutta henkilöstöä korvattavien välineiden parissa nyt työskentelevän henkilöstön lisäksi; katsoo, että yhdistämällä nykyään erillään olevat välineet yhteen hallintorakenteeseen saadaan aikaan yhteisvaikutuksia, joiden ansiosta rahaston laajempaa maantieteellistä soveltamisalaa olisi helpompaa hallinnoida; toteaa, että lisähenkilöstöä olisi otettava palvelukseen ainoastaan, jos ja kun tulot operaatiosta tai toimenpiteestä on todella voitu kerätä kaikilta osallistuvilta jäsenvaltioilta; katsoo, että tulojen ajallinen rajoittuminen edellyttää, että rahastoon liittyviin tehtäviin palkatun henkilöstön tai rahaston erikoistehtävien tai toimenpiteen suorittamista varten siirretyn henkilöstön sopimusten määräaikaa on rajattava vastaavasti; katsoo, ettei rahaston palvelukseen saisi ottaa eikä siirtää henkilöstöä jäsenvaltiosta, joka on antanut tiettyä operaatiota tai toimenpidettä koskevan virallisen lausuman SEU-sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

AE.

ottaa huomioon, että korkean edustajan / varapuheenjohtajan olisi kuultava parlamenttia säännöllisesti kaikista YUTP:n ja YTPP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja niiden kehityksestä; katsoo, että parlamenttia olisi kuultava ja sille olisi tiedotettava ajoissa, jotta se voi esittää näkemyksensä ja kysymyksensä, myös kehityspolitiikan johdonmukaisuudesta, korkealle edustajalle / varapuheenjohtajalle ja neuvostolle ennen päätöksentekoa tai toimiin ryhtymistä; toteaa, että korkean edustajan / varapuheenjohtajan olisi otettava parlamentin näkemykset, myös kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevat näkemykset, huomioon ja sisällytettävä ne ehdotuksiinsa, tarkasteltava uudelleen päätöksiä tai päätösten osia, joita parlamentti vastustaa, tai peruutettava tällaiset ehdotukset, sanotun rajoittamatta jäsenvaltion mahdollisuutta viedä aloitetta tällaisessa tapauksessa eteenpäin, ja ehdotettava parlamentin kehotuksesta YTPP:tä koskevia neuvoston päätöksiä; toteaa, että parlamentin olisi käytävä vuosittain keskustelu korkean edustajan / varapuheenjohtajan kanssa rahastosta rahoitettavista operaatioista;

1.

2.

3.