52019IE1110

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52019IE1110 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52019IE1110

Help

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari – täytäntöönpanon alkuvaiheen arviointi ja suosituksia tulevaisuutta varten” (oma-aloitteinen lausunto)

EESC 2019/01110

EUVL C 14, 15.1.2020, p. 1–23 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

15.1.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari – täytäntöönpanon alkuvaiheen arviointi ja suosituksia tulevaisuutta varten”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2020/C 14/01)

Esittelijä: Bernd SCHLÜTER

Toinen esittelijä: Cinzia DEL RIO

Komitean täysistunnon päätös	24.1.2019
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	10.9.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	25.9.2019
Täysistunnon nro	546
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä)	117/44/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea uskoo, että Euroopan unionin realistinen tulevaisuus voi perustua vain vakaan taloudellisen pohjan ja vahvan sosiaalisen ulottuvuuden yhdistelmään. (1) Tästä syystä ETSK on johdonmukaisesti kannattanut ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä ja tehokkaampaa sosiaalipolitiikkaa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. (2) Euroopan sosiaalista mallia olisi myös lujitettava ja ajantasaistettava kansainvälisenä esimerkkinä. Vuonna 2017 hyväksytyn Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tehokas täytäntöönpano on osoitus yhteisestä sitoutumisesta Euroopan sosiaaliseen malliin uuden sosiaalisesti osallistavan strategian puitteissa.

1.2

Kun EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutetaan toimintapoliittisia ohjelmia tai lainsäädäntöaloitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin panemiseksi täytäntöön, on huolehdittava siitä, että noudatetaan tasapainoisesti perussopimusten tavoitteita ja periaatteita, toimivallanjakoa EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välillä sekä tilanteen mukaan heikentämiskieltoa koskevaa lauseketta.

1.3

Asiaankuuluvilla aloilla annettavassa EU:n lainsäädännössä olisi luotava kehys, johon sisältyvät yleiset yhteiset vaatimukset. Siinä olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion tilanne ja sosiaalijärjestelmä ja tunnustettava kansalaisten tosiasialliset ja täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Pilarin tavoitteita olisi kunnioitettava kaikilla EU:n politiikan aloilla horisontaalisen lausekkeen (3) soveltamisen avulla.

1.4

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria pannaan parhaillaan täytäntöön lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden, erityisen rahoituksen ja talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon tehtävien muutosten avulla. Näillä olisi pyrittävä käynnistämään ylöspäin suuntautuva lähentyminen asettamalla sosiaaliset vähimmäisvaatimukset tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi.

1.5

On tärkeää määritellä ja ottaa käyttöön perusvaatimukset luotettaville ja tehokkaille sosiaaliturvajärjestelmille (4) ja keskeisille yleishyödyllisille palveluille. Riippumattomien arvioijien olisi arvioitava niitä säännöllisesti.

1.6

Komission ja Euroopan parlamentin olisi ehdotettava mekanismeja, joiden avulla kaikki edustavat sosiaaliset sidosryhmät, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, osallistetaan asianmukaisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon kaikilla asiankuuluvilla tasoilla. (5) Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kansallisella tasolla käytävien työehtosopimusneuvottelujen erilaisiin rooleihin ja niiden vahvistamiseen. Neuvotteluilla voidaan pohjustaa tietyistä työmarkkinoihin liittyvistä osa-alueista annettavaa lainsäädäntöä, tai ne voivat toimia sen vaihtoehtona.

1.7

1.8

Pilarin täytäntöönpanon ja seurannan keskeisiä välineitä ovat EU-ohjausjakso ja kansalliset uudistusohjelmat – joita sovelletaan yhtä lailla euroalueen ulkopuolisiin maihin – sekä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu. (7)

1.9

Uudessa EU-ohjausjaksoprosessissa olisi pyrittävä sosiaalisiin tavoitteisiin seuraamalla sosiaalista epätasapainoa. Siinä olisi myös otettava käyttöön uusia, mitattavissa olevia indikaattoreita sekä kohdennettuja maakohtaisia sosiaalisia suosituksia.

1.10

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon säännöllistä seurantaa, johon liittyy sosiaalisten sidosryhmien sitova kuuleminen, olisi edistettävä. ETSK ehdottaa, että perustetaan ohjausjaksoprosessiin liittyvä EU:n sosiaalipoliittinen foorumi.

1.11

ETSK on jo aiemmin toivonut selkeää ja yhteensovitettua etenemissuunnitelmaa, joka sisältää ensisijaisia tavoitteita pilarin täytäntöönpanoa ja olemassa olevien sosiaalisten oikeuksien ja vaatimusten täytäntöönpanon valvontaa varten. Ensisijaisia tarkastelukohteita ovat erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien perustarpeet ja -oikeudet, erot mahdollisuuksissa, tuloissa ja vauraudessa jäsenvaltioiden sisällä ja välillä, osallistamispolitiikka sekä julkisten ja voittoa tavoittelemattomien palvelujen ja yhteisötalouden yritysten asianmukaiset toimintaolosuhteet.

1.12

Tässä lausunnossa esitetään yleiset suuntaviivat, arvioidaan yleisesti ensimmäisiä vaiheita ja annetaan keskeisiä välineitä koskevia suosituksia. Lausunnossa esitellään EU:n tasolla tähän mennessä saavutettua edistystä toimenpiteiden toteuttamisen ja käytettävissä olevien välineiden suhteen jaoteltuna Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kolmeen tärkeimpään osa-alueeseen – yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus – ja ehdotetaan toimia seuraavia vaiheita ajatellen.

2. Tausta ja täytäntöönpanon suuntaviivat

2.1

Julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista annettiin oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleessä sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa marraskuussa 2017. Se perustuu perussopimusten keskeisiin yleisperiperiaatteisiin, joissa vahvistetaan kansalaisten perusoikeudet, joiden täytäntöönpano on kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden vastuulla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 ja 151 artiklassa on vahvistettu Euroopan sosiaalisen mallin tavoitteet, joita on mukautettava työelämässä ja yhteiskunnissa tapahtuneisiin muutoksiin uuden sosiaalisesti osallistavan strategian keinoin.

2.2

EU ja jäsenvaltiot ovat vaiheittain ottaneet käyttöön ja parantaneet toimintapolitiikkoja, joilla pyritään saavuttamaan unionin kansalaisille paremmat työolot ja -ehdot ja elinolosuhteet käyttäen lähtökohtana Euroopan sosiaalista mallia, joka on EU:n talouden kilpailukykyä edistävä tekijä. Samalla kuitenkin tunnustetaan, että mallin täytäntöönpano ja ajanmukaistaminen on edelleen tavoitteena EU:ssa. EU:n jäsenvaltioissa sekä jäsenvaltioiden, yhteiskuntaryhmien ja sosiaaliturvajärjestelmien välillä on suuria eroja. Monilla mailla on edessään haasteita. Joissakin EU-maissa on osallistavampi sosiaaliturvajärjestelmä, kun taas toisissa ei kateta perustarpeita. Sosiaalisen pilarin tulisi johtaa siihen, että jäsenvaltiot ja EU tarjoavat uudenaikaisia ratkaisuja unionin kansalaisten tämänhetkisiin ongelmiin sekä turvaavat tasavertaiset toimintaedellytykset kansainvälisillä markkinoilla kilpaileville kestäväpohjaisille yrityksille. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on poliittinen sitoumus, jonka toteuttamiseen EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja kaikkien muiden asiaankuuluvien sidosryhmien olisi toimivaltuuksiensa puitteissa sitouduttava keskinäisen kunnioituksen hengessä ja kaikkia kansalaisia suoraan hyödyttävällä tavalla.

2.3

Kansainvälisessä työkonferenssissa hiljattain annetussa ILO:n satavuotisjulistuksessa työn tulevaisuudesta hahmotellaan tärkeitä toimintalinjoja ja esitetään toimenpiteitä, joilla nykyaikaistettaisiin työlainsäädäntöä ja torjuttaisiin syrjäytymistä. Lisäksi siinä suunnitellaan ihmisten valmiuksiin, työelämän instituutioihin ja ihmisarvoiseen ja kestävään työhön kohdistuvia investointeja, joilla luotaisiin paras mahdollinen toimintaympäristö yritysten menestymiselle sekä edistymiselle kohti oikeudenmukaisempia työ- ja elinolosuhteita kunnioittaen kunkin maan tilannetta ja työmarkkinaosapuolille kuuluvaa roolia.

2.4

YK:n toimintaohjelma Agenda 2030 sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka EU on sitoutunut saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano edistää näiden tavoitteiden toteutumista.

2.4.1

ETSK uskoo, että Euroopan realistinen tulevaisuus voi perustua vain vakaan taloudellisen pohjan ja vahvan sosiaalisen ulottuvuuden yhdistelmään. Komitea on vakuuttunut siitä, että Euroopan unioni tarvitsee uuden yhteisymmärryksen kestävästä taloudellisesta ja sosiaalisesta strategiasta voidakseen täyttää lupauksensa kansalaistensa hyvinvoinnin paranemiseen johtavan tasapainoisen talouskasvun ja sosiaalisen edistyksen toteuttamisesta. (8)

2.4.2

EU:n jäsenvaltiot sitoutuivat 9. toukokuuta 2019 annetussa Sibiun julistuksessa (9) saamaan aikaan tuloksia siellä, missä niitä eniten tarvitaan, sekä keskittymään jatkossakin suuriin kysymyksiin ja noudattamaan aina oikeudenmukaisuuden periaatetta.

2.5

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria on pantu EU:n tasolla tähän mennessä täytäntöön

a)	lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden avulla painottamalla nykyisen, tarvittaessa ajantasaistettavan sosiaalisen säännöstön täytäntöönpanon valvontaa ja tarkastelua

b)	erityisen rahoituksen avulla

c)	ohjausjaksoprosessiin tehtävien alkuvaiheen muutosten avulla.

2.6 Lainsäädännölliset ja muut toimenpiteet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla

2.6.1

Työmarkkinoilla tarvitaan avoimuutta, dynaamisuutta ja liikkuvuutta, jotta voidaan tukea uudenlaisia ja monimuotoisempia urapolkuja ja sujuvaa siirtymistä työpaikasta, alalta ja ammattiasemasta toiseen. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi on toteutettava toimia. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien on vastattava paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin. Uudistuksilla tulisi tähdätä myönteisiin toimiin, joilla edistetään työvoiman aktiivisena ikääntymistä, kehitetään eläkejärjestelmistä kestäväpohjaisia ja tarkoituksenmukaisia ja integroidaan maahanmuuttajat osaksi työvoimaa.

2.6.2

Toteuttaessaan toimia pilarin panemiseksi täytäntöön EU ja jäsenvaltiot hyödyntävät kaikkia poliittisia välineitä, joita ne pitävät tarpeellisina yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näihin kuuluvat myös toimintapoliittiset ohjelmat ja lainsäädännölliset toimenpiteet. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet sekä sitovat perussopimusten arvot, tavoitteet ja periaatteet määrittävät, millä tasolla tällaiset toimet on toteutettava. Tämä merkitsee ensisijaisesti tasoa, joka tarjoaa parhaan lisäarvon asianomaisille sidosryhmille ja edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tehokasta täytäntöönpanoa. Lisäksi olisi noudatettava toimivallanjakoa ja tarvittaessa heikentämiskieltoa koskevaa lauseketta.

2.6.3

Osallistavan demokratian ja paremman sääntelyn edistämiseksi EU ja jäsenvaltiot kuulevat työmarkkinaosapuolia etukäteen SEUT-sopimuksen 153–155 artiklan mukaisesti. Jos työmarkkinaosapuolet ilmaisevat tällaisessa kuulemisessa aikomuksensa ryhtyä itse toimiin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelujärjestelmän puitteissa, EU ja jäsenvaltiot pidättäytyvät toteuttamasta toimia asianomaisessa asiassa edellyttäen, että työmarkkinaosapuolet pystyvät pääsemään tuloksiin ja saavuttamaan kyseisen toimen tavoitteet.

2.6.4

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa on otettava huomioon myös muiden asiaankuuluvien sosiaalisten sidosryhmien, kuten julkisten sosiaalipalvelujen, voittoa tavoittelemattomien sosiaali- ja asumispalvelutarjoajien järjestöjen, julkisten vakuutusjärjestelmien, yhteisötalouden yritysten, hyvinvointi- ja nuorisojärjestöjen, sosiaalipalvelujen käyttäjien ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien edustajien, tehtäväkenttä ja osallistuminen.

2.6.5

Jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi seurattava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa ja toteutettavien toimenpiteiden tehokkuutta. EU:n toimielinten olisi tuettava jäsenvaltioita ja kansallisen tason sosiaalisia sidosryhmiä pilarin täytäntöönpanossa.

2.6.6

Asiaankuuluvilla aloilla annettavassa EU:n lainsäädännössä olisi luotava kehys, johon sisältyvät yleiset ja selkeät yhteiset vaatimukset. Siinä olisi kunnioitettava kussakin jäsenvaltiossa vallitsevaa tilannetta, sitä olisi voitava mukauttaa erilaisten sosiaalijärjestelmien ja sidosryhmien roolien mukaisesti, ja siinä olisi tunnustettava kansalaisten tosiasialliset ja täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja tarjottava eurooppalaista lisäarvoa (10). Pilarin tavoitteita olisi kunnioitettava kaikilla EU:n politiikan aloilla, myös horisontaalisen lausekkeen (SEUT-sopimuksen 9 artikla) soveltamisen kautta.

2.6.7

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon tavoitteena on käynnistää ylöspäin suuntautuva lähentyminen, kohentaa eurooppalaisten työntekijöiden ja kansalaisten sosiaalisia olosuhteita ja työmarkkinatilannetta, parantaa ja luoda tehokkaita ja luotettavia sosiaaliturvajärjestelmiä (11) sekä uudenaikaisia, tieteeseen perustuvia, laatunäkökulmasta arvioitavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityisesti julkisella ja voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, määritellä vähimmäisvaatimukset sosiaalisen polkumyynnin torjumiseksi ja luoda samalla tasapuoliset toimintaedellytykset menestyville talouksille, työllisyydelle ja kestäväpohjaisille yrityksille sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta EU:hun. Sosiaalipoliittisissa strategioissa tulisi ottaa huomion pk-yritysten edut ja oikeudenmukaisten markkinaolosuhteiden turvaaminen niille. On tärkeää määritellä ja hyväksyä perusvaatimukset keskeisille yleishyödyllisille palveluille, joita ovat esimerkiksi asuminen, vesi ja sosiaalipalvelut. Vaatimuksia olisi arvioitava säännöllisesti, myös riippumattomien arvioijien (kuten erilaisten tutkimuslaitosten) toimesta. Arviointitoimintaa voitaisiin tukea taloudellisesti, ja arvioijien kertomukset olisi saatettava julkisiksi. Ensisijaisena tavoitteena on oltava kansalaisten ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien perustarpeiden huomioiminen sekä puuttuminen mahdollisuuksien, tulojen ja vaurauden hälyttävän eriarvoiseen jakautumiseen jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä.

2.6.8

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kansallisella tasolla käytävien työehtosopimusneuvottelujen erilaisiin rooleihin ja työehtosopimuksiin, joilla voidaan pohjustaa lainsäädäntöä tai jotka voivat toimia sille vaihtoehtona sääntelemällä tiettyjä työmarkkina- ja työelämän suhteiden osa-alueita. Työmarkkinaosapuolilla saattaa siten olla osuutensa täytäntöönpanoprosessissa edellyttäen, että ne todistetusti saavat aikaan saman oikeudellisen vaikutuksen. Työehtosopimusneuvotteluihin liittyvät käytännöt eivät kaikissa jäsenvaltioissa ole jäsenneltyjä ja työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on huono, minkä vuoksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisten sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa on edelleen eroja. Tällaisissa tapauksissa tilanteeseen pitäisi puuttua lainsäädännöllä.

2.6.9

Nelikantaperiaatteella annetussa julkilausumassa ”Sosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen” kannustetaan kehittämään tehokkaita työehtosopimusneuvotteluja. Työmarkkinaosapuolten yhteinen sitoutuminen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon näkyy Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuosiksi 2019–2021 laatimassa yhteisessä työohjelmassa, jota toteutetaan myös kansallisella tasolla kansallisten uudistusohjelmien tukena. Vuosien 2019–2021 työohjelman avulla tuotetaan konkreettisia ehdotuksia aiheista, jotka liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon, kuten neuvottelut digitalisaatiota koskevasta itsenäisestä puitesopimuksesta, joka kattaa muun muassa saavutettavissa ja saavuttamattomissa olon mahdollisuudet ja tavat, työmarkkinoiden ja sosiaalijärjestelmien toiminnan parantaminen sekä osaamisen kehittäminen. (12)

2.6.10

Kansalaisyhteiskunnan roolia tulee nostaa paremmin esiin ja lujittaa. Kansalaisvuoropuhelua on tehostettava, jotta kaikki, myös nuoret (13) ja muita heikommassa asemassa olevat tai syrjintää kohtaavat ihmiset kokevat voivansa osallistua poliittisten päätöksentekoprosessien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. (14) ETSK on parhaillaan käynnistämässä kansallisia keskusteluja tietyissä EU:n jäsenvaltioissa siitä, miten kansalaisyhteiskunta saataisiin osallistettua paremmin EU-ohjausjaksoon. (15)

2.6.11

2.6.12

Sosiaalisen pilarin täytäntöönpanotoimien tulisi perustua tieteelliseen analyysiin sosiaali- ja terveyspolitiikan nykyisestä oikeudellisesta ja käytännön tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU-tasolla, ja sosiaalisten sidosryhmien olisi osallistuttava niihin. ETSK ehdottaa, että perustetaan EU:n sosiaalipoliittinen foorumi: EU tarvitsee pysyvän foorumin, jolla edistetään viestintää, hyviä käytäntöjä, arviointeja, asiantuntijaseminaareja, sosiaalialan ohjelmia, EU:n ja jäsenvaltioiden sääntöjen noudattamista ja jäsenvaltioiden ja EU:n toimintapolitiikkojen uudistushankkeita. Koska nykyisten sosiaalisten oikeuksien toteutuminen aiheuttaa yhä huolta, komission ja jäsenvaltioiden on kohennettava EU:n lainsäädännön noudattamista. Uudella foorumilla tulisi olla tiivis yhteys ETSK:hon ja ohjausjaksoprosessiin.

2.6.13

Muihin kuin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan täydentää sosiaalisen pilarin tehokasta täytäntöönpanoa, kuuluvat oikeudellisesti sitomattomat välineet, kuten hyvin toimivien järjestelmien vastavuoroinen tunnustaminen, yhteiset kannustimet, avoin koordinointimenetelmä, vastavuoroinen oppiminen, vertaisarvioinnit, jäsenvaltioiden sitoumuksista tiedottaminen tiedotusvälineissä ja liiallisia toimia hillitsevät ohjelmat. (18) ETSK pitää myönteisinä aloitteita, joilla pyritään lisäämään kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien osallistumista. Tällainen on esimerkiksi Stand Up for the Social Pillar -aloite (19). Näitä aloitteita voitaisiin tukea taloudellisesti.

2.7 Rahoituspolitiikka ja EU:n varojen johdonmukainen ja kohdennettu käyttö

2.7.1

Jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön, tarvitaan budjettimahdollisuuksia ja investointeja sekä Euroopan että valtioiden tasolla. Se olisi sisällytettävä osaksi talous-, finanssi- ja budjettipolitiikkaa sekä EU:n tulevaa strategiaa soveltamalla kokonaisvaltaista ja johdonmukaista lähestymistapaa. Keskeisessä asemassa on tavoite tuottavuuden parantamisesta ja tuloerojen pienentämisestä koulutuksen, vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ja sosiaalisen osallisuuden avulla. (20) Pilarin täytäntöönpanon olisi oltava yksi ohjaavista periaatteista EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen määrittelyssä. Tämä edellyttää varojen johdonmukaista käyttöä ja sitä, että pilarista tehdään toimenpideohjelmien suunnannäyttäjä ja väline rakenne- ja investointirahastojen, ESR+:n ja InvestEU-ohjelman sekä kaikkien muiden asiaankuuluvien EU:n budjettikohtien vaikutuksen arvioimista varten. EU:n rahoituksen saatavuutta koskevissa kriteereissä olisi viitattava rakentavalla ja asianmukaisella tavalla pilarin mukaisiin oikeuksiin ja periaatteisiin samalla kun otetaan kuitenkin huomioon jäsenvaltioissa vallitsevat tilanteet ja kaikkien sosiaalisten sidosryhmien panokset. EU:n varojen ei pitäisi korvata julkista rahoitusta, joka osoitetaan nykyaikaisiin, laadukkaisiin ja helposti saatavilla oleviin sosiaaliturvajärjestelmiin jäsenvaltioissa jäsenvaltioiden toimesta.

2.7.2

2.8 Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso

2.8.1

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari vaikuttaa EU:n talouden ohjausjärjestelmään. Pilari on jo sisällytetty osaksi talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson merkittäviä asiakirjoja, minkä lisäksi pilaria käsiteltiin maakohtaisissa suosituksissa vuonna 2018. Myös vuoden 2019 yhteinen työllisyysraportti (25) ja vuotuinen kasvuselvitys saivat näkyvän roolin talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa.

2.8.2

ETSK katsoo, että EU-ohjausjakso ja kansalliset uudistusohjelmat – joita sovelletaan yhtä lailla euroalueen ulkopuolisiin maihin, ovat pilarin täytäntöönpanon ja seurannan keskeisiä välineitä. (26) Edistyksen aikaansaamiseksi saatetaan tarvita viitekehystä, vertailuarvoja ja koordinoitua poliittista näkemystenvaihtoa, jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja työmarkkinaosapuolten pyrkimyksiä parantaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tuloksellisuutta.

Pilarin täytäntöönpanoa olisi seurattava säännöllisesti sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla sekä yhteisessä työllisyysraportissa että maaraporteissa. Tulostaulun tulisi toimia yhdennetysti jo olemassa olevan työllisyyskehityksen seurantavälineen ja jäsenvaltioiden kehittämän sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen kanssa. Sitä voidaan parantaa, sillä vertailutekniikka (joka perustuu etäisyyteen EU:n keskiarvoista) voi tarjota liian optimistisen kuvan jäsenvaltioiden sosiaalisesta suorituskyvystä. Tulostaulun 14:ää indikaattoria ja sen alaindikaattoreita (yhteensä 35) olisi tarkistettava säännöllisesti, jotta niitä voidaan mukauttaa poliittisten tavoitteiden ja Euroopan muuttuvan sosioekonomisen tilanteen mukaisesti. Työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot olisi otettava tähän mukaan.

2.8.3

Uudessa EU-ohjausjaksoprosessissa olisi pyrittävä sosiaalisiin tavoitteisiin seuraamalla sosiaalista epätasapainoa, jotta voidaan tasapainottaa finanssipoliittisten ja makrotaloudellisten vaatimusten hallitsevaa asemaa. Sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla olisi seurattava kohdistetusti kaikkia pilariin sisältyviä oikeuksia ja periaatteita, ja tulostauluun olisi sisällytettävä parannettuja ja uusia mitattavissa olevia indikaattoreita. Tilastotietojen lisäksi tällaisia indikaattoreita voisivat olla laatuperusteisten sosiaalipalvelujen tosiasiallinen saatavuus, täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet, maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille, työehtosopimusneuvottelujen kattavuus, sosiaalisten sidosryhmien osallistuminen EU-ohjausjaksoon sekä pääsy oppisopimuskoulutukseen ja laadukkaaseen korkeakoulutukseen. Komission olisi valvottava kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja edistettävä tässä yhteydessä sosiaalisten maakohtaisten suositusten käyttöönottoa. Suosituksia olisi oltava sopiva määrä, niiden olisi oltava rakenteeltaan asianmukaisia, ja niiden avulla olisi seurattava edistymistä etenemissuunnitelman sisältämissä ensisijaisissa tavoitteissa.

2.8.4

Työmarkkinaosapuolten osallistumista olisi vahvistettava SEUT-sopimuksen säännösten mukaisesti siten, että työmarkkinaosapuolia voitaisiin kuulla talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan suunnittelusta ja täytäntöönpanosta kansallisia käytäntöjä noudattaen. Työmarkkinaosapuolten oikea-aikainen ja merkityksellinen osallistuminen on välttämätöntä, jotta sitoutuminen toimintapolitiikkoihin paranee. Näin niitä on helpompi toteuttaa onnistuneesti siten, että työntekijöiden ja työnantajien edut sovitetaan yhteen. Työmarkkinaosapuolten yhteistyö voi auttaa edistämään talous-, työllisyys- ja sosiaalisen osallisuuden politiikan onnistumista, kestäväpohjaisuutta ja osallistavuutta. (27) Niiden kuulemisen olisi oltava pakollista. (28)

2.8.5

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, palveluntarjoajien järjestöjen ja julkisten vakuutusjärjestelmien osallistuminen on myös osoittautunut tehokkaaksi keinoksi sellaisten toimintapolitiikkojen suunnittelussa, joilla pannaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari täytäntöön talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson avulla.

2.8.6

Vaikka talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla on jatkuvasti vahvempi rooli EU:n talousarviomäärärahojen käytön ohjaamisessa, tämän ei pitäisi heikentää nykyisiä tai tulevia lausekkeita, joiden avulla varmistetaan EU:n talousarvion suunnittelun ja talousarviomäärärahojen käytön läpinäkyvyys, avoimuus ja vastuunalaisuus.

2.8.7

Hyvin laaditut vertailuarvot voivat opastaa kohti tarvittavia kansallisia uudistuksia, joilla pyritään parantamaan työmarkkinoiden ja sosiaalijärjestelmien toimivuutta. Käsiteltävät asiat olisi pantava selkeään tärkeysjärjestykseen, niin että etusijalla ovat kilpailukykyyn ja työllisyyteen myönteisesti vaikuttavat asiat sekä sosiaalijärjestelmien kestokyky, tehokkuus, osallistavuus ja tuloksellisuus. Tämän tulisi olla neuvoston, komission, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten yhteinen hanke. Lisäksi jäsenvaltioiden hallitusten olisi otettava kansallisen tason työmarkkinaosapuolet täysipainoisesti mukaan pilarin mukaisten periaatteiden ja oikeuksien täytäntöönpanoon.

3. Täytäntöönpanon tilanne ja ehdotukset seuraaviksi toimiksi

3.1

Tässä luvussa määritetään nykyisen tilanteen ja täytäntöönpanon suuntaviivojen perusteella ensisijaisia kohteita, joihin olisi puututtava tulevina kuukausina, viitaten kohtiin 2.6.1, 2.6.2 ja 2.6.3 toimivallanjaosta EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välillä ja kaikkien sidosryhmien osallistumisesta. Kyse ei kuitenkaan ole tyhjentävästä luettelosta toimia, jotka tarvitaan pilarin panemiseksi täytäntöön.

3.2 Yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille

3.2.1

Työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiivi hyväksyttiin vuonna 2019. Se tuonee konkreettisia etuja perheille, erityisesti naisille ja lapsille, sillä siinä säädetään vähimmäisvaatimukset vanhempien ja huoltajien hyväksi. Kansallisilla työmarkkinaosapuolilla on SEUT-sopimuksen 153 artiklan nojalla ratkaisevan tärkeä rooli pyrittäessä varmistamaan työehtosopimusten avulla, että direktiivi saatetaan nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä mukauttamalla EU:n lainsäädäntö kunkin maan todellisiin tarpeisiin samalla kun kunnioitetaan sopimuksia tai säädöksiä, jotka täyttävät jo direktiivin vaatimukset.

3.2.2

Työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toteuttamiskelpoisiin ja oikeudenmukaisiin ratkaisuihin, jotka takaisivat riittävän korvauksen vanhempainvapaansa käyttäville työntekijöille, ja joustaviin työehtoihin sekä Barcelonan tavoitteiden mahdolliseen tarkistamiseen. Perheiden tukemiseksi olisi myös harkittava kohtuuhintaisia lastenhoito- ja muita hoitopalveluja.

3.2.3

ETSK on vaatinut yhdennettyä sukupuolten tasa-arvostrategiaa. (29) ETSK kehottaa poistamaan sukupuolten väliset palkkaerot (30) ottaen huomioon Euroopan maiden ministerien antaman yhteisen julkilausuman sukupuolten tasa-arvosta (31). Erityisesti pk-yritysten tarpeet on otettava huomioon, jotta voidaan varmistaa, ettei hallinnollinen taakka ole liiallinen.

3.2.4

On edelleen ratkaisevan tärkeää ottaa huomioon palkkaerojen vaikutukset naisten tuleviin eläkkeisiin, eläke-eroihin ja korkeampaan köyhyysriskiin ja puuttua niihin.

3.2.5

ETSK korostaa jälleen kerran, että työmarkkinoille osallistumista ja työn laatua voidaan parantaa lisäämällä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tehtäviä investointeja ja asettamalla yhteiset vaatimukset julkisten työvoimapalvelujen tehokkaalle toiminnalle. (32) Tämä koskee myös voittoa tavoittelematonta työvoimapalvelua. Näin voidaan lyhentää yhdestä työpaikasta toiseen siirtymiseen kuluvaa aikaa, varmistaa saatujen taitojen hyödyntäminen, tukea erilaisia ja monipuolisempia urapolkuja ja pyrkiä kohti vakaita työsopimuksia. (33) Pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, maahanmuuttajien integroiminen työmarkkinoille ja lannistuneiden henkilöiden integroiminen uudelleen työmarkkinoille on niin ikään keskeinen politiikanala, jolla tarvitaan kiireellisesti kohdennettuja toimenpiteitä, joihin voi kuulua muun muassa työntekijöiden oikeus saada tukea työnhaussa, kouluttautumisessa ja uudelleenpätevöitymisessä.

3.2.6

Elinikäistä oppimista koskevan oikeuden varmistaminen jokaiselle on asia, jonka olisi oltava EU:n asialistalla. (34) Kansallisia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä ja oppisopimusjärjestelmiä olisi kehitettävä edelleen keskittyen STEM-aloihin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) ja sellaisten kaksiosaisten järjestelmien kehittämiseen, joiden avulla pystytään paremmin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin.

3.3 Oikeudenmukaiset työolot

3.3.1

Painopisteen olisi lyhyellä aikavälillä oltava tarkistetun lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin (jossa vahvistetaan yhdenvertainen kohtelu) ja avoimista ja ennakoitavista työoloista ja -ehdoista annetun direktiivin (jossa säädetään kaikkia työsuhteita koskevat vähimmäisoikeudet) täytäntöönpanon seurannassa ja Euroopan työviranomaisen perustamisessa. Tavoitteena on parantaa EU:n säännöstön täytäntöönpanon valvontaa ja työsuojelutarkastusten tehokkuutta.

3.3.2

ETSK kannustaa vahvistamaan työntekijöiden osallistamista yrityksissä, jotta voidaan erityisesti lisätä tuottavuutta, hallinnoida uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyödyntää tästä seuraava vaikutus työn organisointiin ja työvoiman osaamiseen. ETSK odottaa tähän liittyen kiinnostuneena Euroopan työmarkkinaosapuolten välillä digitalisaatiota koskevasta puitesopimuksesta käytävien neuvottelujen tuloksia.

3.3.3

ETSK kannattaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa ja soveltuvalla kansallisella ja Euroopan tasolla sellaisten ”oikeudenmukaisia siirtymiä” koskevien asianmukaisten toimintalinjojen kehittämistä, joiden avulla otetaan käyttöön toimenpiteitä ja toimia, joilla hallinnoidaan ja muutetaan vähimmäissuojelua ja annetaan siitä takeet niissä tapauksissa, joissa työpaikoilla toteutetaan uudelleenjärjestelyjä tai työntekijöiden joukkovähentämisiä (teknologisten, väestörakenteellisten tai globalisaatiosta, ilmastonmuutoksesta tai kiertotaloudesta johtuvien) muutosten vuoksi, mukaan lukien oikeus ryhtyä työehtosopimusneuvotteluihin muutosten ennakoimiseksi ja tuen tarjoamiseksi järjestelyjen ja vähentämisten kohteena oleville työntekijöille (työntekijöiden joukkovähentämisiä koskevan direktiivin kehittäminen (35)). ETSK odottaa myös, että EU:n lainsäätäjät hyväksyvät Euroopan globalisaatiorahaston.

3.3.4

Työntekijöiden osallistumista yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään osana työntekijöiden oikeutta saada tietoja ja tulla kuulluksi olisi mukautettava muita kuin taloudellisia tietoja koskevan uuden oikeudellisen kehyksen (36) mukaisesti kiinnittäen samalla huomiota yritysten tilintekovaatimuksiin liittyviin asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) velvoitteisiin.

3.3.5

ETSK pitää hyödyllisenä sellaisten vertailuarvojen määrittämistä, jotka auttavat arvioimaan pienten palkkojen riittävyyttä, jotta voidaan torjua palkansaajien köyhyyttä muun muassa edistämällä hyvien käytäntöjen analysointia ja vaihtoa käytettävissä olevien vastavuoroisen oppimisen prosessien välityksellä ja ottamalla käyttöön yhteiset standardit läpinäkyvien ja ennakoitavissa olevien vähimmäispalkkojen määrittämiseksi, sikäli kuin tällaiset palkat ovat käytössä, jos työmarkkinaosapuolet toivovat niitä.

3.3.6

Kun otetaan huomioon terveydelle ja turvallisuudelle annettu painotus ILO:n vuosisatajulistuksessa, ETSK suosittelee ryhtymään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijät voivat hyötyä parhaista mahdollisista teknologioista työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tässä yhteydessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon tästä seuraavat mahdolliset vaikutukset yksityisyyteen ja tulosvalvontaan.

3.3.7

Kaikilla jäsenvaltioilla olisi oltava samat mahdollisuudet turvautua tehokkaisiin työehtosopimusneuvottelujärjestelmiin. Oikeudelliset kehykset ja toimintakehykset olisi tarvittaessa laadittava tai muutettava sellaisiksi, että niiden puitteissa voidaan käydä vapaita, riippumattomia ja tehokkaita työehtosopimusneuvotteluja. Oikeudellisia kehyksiä ja toimintakehyksiä olisi tuettava työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämiseen soveltuvien ESR+ -resurssien avulla ja edistämällä työmarkkinavuoropuhelua ja työmarkkinaosapuolten osallistamista erityisesti talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

3.4 Sosiaalinen suojelu ja osallisuus

3.4.1

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin sisältyy toimenpiteitä sosiaalisen suojelun takaamiseksi kaikille EU:n asukkaille. EU:n ja jäsenvaltioiden tason sosiaalipolitiikka on auttanut parantamaan Euroopan sosiaalista mallia, jota on nyt ajantasaistettava sosiaalisen pilarin tavoitteiden pohjalta. Tasapaino yksilön vastuun – työntekijöiden ja sosiaaliturvamaksuista huolehtivien yritysten – ja solidaarisuuden välillä on turvattava, jotta voidaan vastata globalisaation, digitalisaation, ilmastonmuutoksen ja työvoiman liikkuvuuden seurausten asettamiin uusiin haasteisiin.

3.4.2

Erityisen tärkeitä ovat pilarin luvussa 3 käsitellyt haavoittuvien ryhmien, kuten epäsuotuissa asemassa olevien lasten ja nuorten sekä vähävaraisten henkilöiden, perustarpeisiin ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyvät periaatteet ja oikeudet. Vammaisten henkilöiden hyväksi toteutettava tehokas toimintaohjelma on ETSK:n keskeinen tavoite. (37) Perusoikeuksia ja -periaatteita ei ole pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa. Riittävää vähimmäistoimeentuloa (14), työllisyyden aktiivista tukemista (4), riittävää vanhuusiän toimeentuloa (15), yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen pääsyä (1) ja kodittomien asuntoja ja tukemista (19) ei ole taattu kaikkialla EU:ssa, kuten ei ole myöskään luotettavia ja toimivia etuuksia ja palveluja.

3.4.3

Julkisissa palveluissa ja yhteisötaloudessa olisi hyödynnettävä kaikki uuden teknologian ja digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet innovointiin kansalaisten oikeuksia kunnioittaen. (38) Samaan aikaan olisi puututtava kaupallisten digitaalisten alustojen (39) mahdollisesti aiheuttamiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin haasteisiin ja kilpailulliseen epätasapainoon, jotta voitaisiin luoda jälleen oikeudenmukaiset edellytykset pk-yritystoiminnalle, saada aikaan paikallista hyvinvointia ja edistää sosiaalista osallisuutta muita heikommassa asemassa olevilla alueilla.

3.4.4

Kaikissa jäsenvaltioissa ei taata solidaarisia etuuksia ja palveluja kaikille eikä niistä ole säädetty laissa. Hyvien käytäntöjen ja edistymisen lisäksi maaraporteista käyvät ilmi myös sosiaalipolitiikkojen heikko koordinointi ja integrointi, epäasianmukaiset järjestelmät, korkea köyhyysriski, aktiivisen osallistamisen puuttuminen, merkittävät alueelliset erot sekä terveydenhuoltoon ja muihin yleishyödyllisiin palveluihin tehtävien investointien riittämättömyys ja tällaisten palvelujen vaikea saatavuus. Ongelman ratkaisemiseksi viranomaisille ja tunnustetuille voittoa tavoittelemattomille palveluille olisi luotava asianmukaiset edellytykset taata laadukkaiden julkisten palvelujen tarjonta.

3.4.5

ETSK suhtautuu myönteisesti sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta annettuun neuvoston suositukseen, jossa puututaan sosiaalisen suojelun saatavuudessa ilmeneviin eroihin, joista epätyypillisissä työsuhteissa olevat ja eri tavoin itsenäisinä ammatinharjoittajina työskentelevät henkilöt kärsivät. Tähän olisi yhdistettävä lisätoimia suosituksen täytäntöönpanoa varten. Tällaisia ovat esimerkiksi arviointi, joka tehdään suosituksessa sovitun seurantakehyksen mukaisesti ja noudattaen jäsenvaltioiden toimittamia toimintasuunnitelmia, sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kannanotot.

3.4.6

Lisäksi on kiireellisesti vahvistettava jäsenvaltioiden valmiuksia käyttää sosiaalisia tulonsiirtoja ihmisten perustarpeiden täyttämiseksi syntymästä vanhuuteen. Tämä sisältää seuraavat toimet:

—	Hyväksytään vähimmäistoimeentuloa koskeva eurooppalainen puitedirektiivi köyhyyden kitkemiseksi ja osallistavien työmarkkinoiden edistämiseksi (40).

—	Tutkitaan mahdollisuutta luoda kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yhteiset työttömyysvakuutuksen vähimmäisvaatimukset (41).

—	Turvataan vammaisten henkilöiden mahdollisuudet päästä sosiaalisiin ja poliittisiin tehtäviin.

—	Tarkistetaan ”ikääntymisen kustannusten” laskukaava ja muunnetaan se ”arvokkaan ikääntymisen” käsitteeksi, jossa asetetaan riittävät eläkkeet, terveydenhuoltopalvelut ja pitkäaikaishoito talouden ohjausjärjestelmän ydinkysymykseksi, unohtamatta eläkejärjestelmien kestäväpohjaisuuden painottamista.

—	Laaditaan julkisia vuokra-asuntoja koskevia erityisohjelmia ja ohjelmia, joilla parannetaan vähätuloisten kotitalouksien asunnonsaantimahdollisuuksia.

—	Investoidaan lastenhoitopalveluihin lasten ja epäsuotuisassa asemassa olevien nuorten välittömän edun mukaisesti. ETSK suhtautuu myönteisesti komission ja Euroopan parlamentin ehdotukseen ottaa käyttöön lapsitakuu.

—	Varmistetaan pääsy laadukkaaseen koulutukseen kaikille ja laajennetaan nuorisotakuuta.

3.4.7

ETSK pyytää EU:n lainsäätäjiä käynnistämään uudelleen neuvottelut sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 tarkistamisesta ja pyytää jäsenvaltioita vauhdittamaan EU:n esteettömyyssäädöksen täytäntöönpanoa.

3.4.8

Sosiaalipalvelujen, yhteisötalouden yritysten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden roolia olisi vahvistettava kohdennetuilla toimenpiteillä ja erityisellä rahoituksella.

3.5 Laaja-alaiset toimenpiteet

3.5.1

Pilarin avulla olisi muotoiltava uudelleen paremman sääntelyn edellytykset ja vaatimukset EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla siten, että kaikissa kriteereissä, myös kustannus-hyötyanalyysissa, otetaan täysimääräisesti huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset sääntelyn kohteina olevilla aloilla sekä vaikutukset pk-yrityksiin.

3.5.2

Paikallisviranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden saataville olisi tarjottava erityisiä resursseja, myös tarkoitukseen varattuja budjettikohtia, jotta voitaisiin edistää ja tukea toimia, joihin niiden on ryhdyttävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin panemiseksi täytäntöön (konferenssit, tutkimukset, koulutus, tiedotus, asiantuntijavaihto jne.).

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145, kohdat 1.2 ja 2.2.

(2) Esim. seuraavat lausunnot: EUVL C 13, 15.1.2016, s. 40, EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145 ja EUVL C 440, 6.12.2018, s. 135.

(3) EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artikla.

(4) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 40.

(5) Kohdan 2.6.3 mukaisesti.

(6) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1, kohdat 1.5 ja 1.6.

(7) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10, kohta 6.3.1.

(8) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145, kohta 2.2.

(9) https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2019/05/09/the-sibiu-declaration/

(10) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 28, kohta 3.3.

(11) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 40.

(12) Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, työohjelma 2019–2021.

(13) Monissa kansallisissa keskustelutilaisuuksissa, esimerkiksi Sloveniassa, nousi esille tarve saada nuoret mukaan vuoropuheluun.

(14) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10.

(15) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10.

(16) https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/european_pillar_one_year_on.pdf

(17) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145, kohta 1.3.

(18) Tällä viitataan sitovaa lainsäädäntöä täydentävään tai sille vaihtoehtoiseen paremman sääntelyn välineistöön.

(19) https://www.etuc.org/en/pressrelease/stand-social-pillar-alliance-social-economy-enterprises-trade-unions-and-civil-society

(20) EUVL C 271, 19.9.2013, s. 91, kohta 2.3.

(21) EUVL C 177, 18.5.2016, s. 35.

(22) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 1, kohdat 1.8 ja 3.6; EUVL C 327, 12.11.2013, s. 11; EUVL C 227, 28.6.2018, s. 95, kohta 1.4, EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21; EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1, kohta 3.14; EUVL C 190, 5.6.2019, s. 24, kohta 1.8.

(23) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1, kohta 1.5.

(24) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1, kohta 1.6.

(25) https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6167-2019-INIT/fi/pdf

(26) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10, kohta 6.3.1.

(27) EUVL C 282, 20.8.2019, s. 32, kohta 3.3.2.

(28) EUVL C 282, 20.8.2019, s. 32, kohta 3.3.5.

(29) EUVL C 240, 16.7.2019, s. 3, kohta 1.3.

(30) EUVL C 110, 22.3.2019, s. 26, kohdat 3.1.1 ja 3.1.3.

(31) Yhteinen julkilausuma ”Gender Equality as a Priority of the European Union today and in the future” allekirjoitettiin sukupuolten tasa-arvosta vastaavien ministereiden epävirallisessa kokouksessa Wienissä 12. lokakuuta 2018.

(32) ETSK on antanut lausunnon julkisista työvoimapalveluista: EUVL C 353, 18.10.2019, s. 46.

(33) EUVL C 353, 18.10.2019, s. 46.

(34) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8, kohta 4.10.

(35) Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16).

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1).

(37) SOC/616 – Vammaisten oikeuksia koskeva EU:n agenda 2020–2030 (kesken).

(38) EUVL C 353, 18.10.2019, s. 1.

(39) EUVL C 353, 18.10.2019, s. 17.

(40) EUVL C 190, 5.6.2019, s. 1

(41) ETSK laatii parhaillaan asiakokonaisuuteen SOC/583 kuuluvaa lausuntoa ”Yhteiset vähimmäisvaatimukset työttömyysvakuutuksille EU:n jäsenvaltioissa” (kesken).

LIITE

Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 59 artiklan 3 kohta):

Kohta 2.3

Muutetaan seuraavasti:

2.3

Kansainvälisessä työkonferenssissa (ILC) hiljattain annetussa ILO:n satavuotisjulistuksessa työn tulevaisuudesta hahmotellaan tärkeitä ILO:n tulevia toimintalinjoja. ILC:n julistuksessa myös kehotetaan kaikkia jäseniä yksitellen ja yhdessä oman kansallisen tilanteensa puitteissa kehittämään edelleen työn tulevaisuutta koskevaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa ILO:n tuella kolmikantaisuuden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun pohjalta. ja esitetään toimenpiteitä, joilla nykyaikaistettaisiin työlainsäädäntöä ja torjuttaisiin syrjäytymistä. Lisäksi siinä suunnitellaan Julistuksessa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: ihmisten valmiuksii en kehittäminen, työelämän instituutioihin den vahvistaminen sekä pitkäjänteisen, osallistavan ja kestävän talouskasvun, täyden ja tuottavan työllisyyden ja kaikille tarjottavan ihmisarvoisen työn edistäminen ja ihmisarvoiseen ja kestävään työhön kohdistuvia investointeja, joilla luotaisiin paras mahdollinen toimintaympäristö yritysten menestymiselle sekä edistymiselle kohti oikeudenmukaisempia työ- ja elinolosuhteita kunnioittaen kunkin maan tilannetta ja työmarkkinaosapuolille kuuluvaa roolia.

Perustelu

Ehdotettujen muutosten tavoitteena on varmistaa, että kohdan teksti vastaa ILO:n satavuotistekstin sisältöä. Lisäksi viitataan yleiseen toteamukseen siitä, miten ILO:n jäsenten tulisi työskennellä – yksittäin ja yhdessä – työn tulevaisuutta koskevan lähestymistavan tukemiseksi.

Äänestystulos

Puolesta:	56
Vastaan:	121
Pidättyi äänestämästä:	3

Kohta 2.5

Muutetaan seuraavasti:

2.5

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria on pantu EU:n tasolla tähän mennessä täytäntöön

a)	lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden avulla painottamalla nykyisen, tarvittaessa ajantasaistettavan sosiaalisen säännöstön täytäntöönpanon valvontaa ja tarkastelua

b)	erityisen rahoituksen avulla

c)	ohjausjaksoprosessiin tehtävien alkuvaiheen muutosten avulla.

Perustelu

Kohdassa käsitellään sitä, millaisiin toimenpiteisiin EU:n tasolla on tähän mennessä ryhdytty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanemiseksi. Näin ollen ei ole johdonmukaista viitata nykyisen säännöstön ajantasaistamiseen.

Äänestystulos

Puolesta:	56
Vastaan:	124
Pidättyi äänestämästä:	2

Kohta 2.6

Muutetaan seuraavasti:

2.6

Yleisiä huomioita toimenpiteistä Lainsäädännölliset ja muut toimenpiteet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla

Perustelu

Tämän osion otsikkoa ja alaotsikkoa ehdotetaan muutettavaksi, jotta niissä otetaan huomioon teksti, jota ehdotetaan lisättäväksi jäljempänä esitettäviin uusiin kohtiin.

Äänestystulos

Puolesta:	49
Vastaan:	126
Pidättyi äänestämästä:	8

Ensimmäinen uusi kohta ennen nykyistä kohtaa 2.6.1

Lisätään ensimmäinen uusi kohta ennen nykyistä kohtaa 2.6.1.

Täytäntöönpanon peruslähtökohta – yleinen lähestymistapa

Perustelu

Tämän osion otsikkoa ja alaotsikkoa ehdotetaan muutettavaksi, jotta niissä otetaan huomioon teksti, jota ehdotetaan lisättäväksi jäljempänä esitettäviin uusiin kohtiin.

Äänestystulos

Puolesta:	55
Vastaan:	119
Pidättyi äänestämästä:	5

Uusi kohta kohdan 2.6.1 jälkeen

Lisätään uusi kohta nykyisen kohdan 2.6.1 jälkeen.

Peruslähtökohtana on oltava, että työlainsäädäntöön liittyvät asiat, joilla ei ole selkeästi kansainvälistä ulottuvuutta, hoituvat paremmin kansallisella tasolla. On vältettävä sellaista EU:n lainsäädäntöä, jossa tarjotaan vain yksi ratkaisumalli eikä oteta huomioon eroja yritysten luonteen ja koon, toimialojen tai jäsenvaltioiden perinteiden ja järjestelmien välillä. Tällainen lainsäädäntö myös heikentää ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen mahdollisuuksia neuvotella kullekin toimialalle räätälöityjä sopimuksia. Tämä on erityisen tärkeää niissä maissa, joissa työmarkkinaosapuolilla on suuret vapaudet säännellä työoloja ja -ehtoja sekä itsenäisesti että kansallista lainsäädäntöä täydentäen.

Perustelu

Esitetään suullisesti.

Äänestystulos

Puolesta:	51
Vastaan:	116
Pidättyi äänestämästä:	6

Kohta 2.6.4

Muutetaan seuraavasti:

2.6.4

Jäsenvaltioiden, ja EU:n toimielinten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi seurattava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa ja toteutettavien toimenpiteiden tehokkuutta EU-ohjausjakson puitteissa ja varmistettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallisuus. EU:n toimielinten olisi tuettava jäsenvaltioita ja kansallisen tason sosiaalisia sidosryhmiä pilarin täytäntöönpanossa.

Perustelu

Muutosehdotuksella on tarkoitus tuoda esiin, että EU:lla ja jäsenvaltioilla on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon seurannassa erilainen rooli kuin työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisyhteiskunnalla.

Äänestystulos

Puolesta:	54
Vastaan:	120
Pidättyi äänestämästä:	1

Kohta 2.6.5

Poistetaan nykyinen kohta.

2.6.5

Asiaankuuluvilla aloilla annettavassa EU:n lainsäädännössä olisi luotava kehys, johon sisältyvät yleiset ja selkeät yhteiset vaatimukset. Siinä olisi kunnioitettava kussakin jäsenvaltiossa vallitsevaa tilannetta, sitä olisi voitava mukauttaa erilaisten sosiaalijärjestelmien ja sidosryhmien roolien mukaisesti, ja siinä olisi tunnustettava kansalaisten tosiasialliset ja täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja tarjottava eurooppalaista lisäarvoa (1). Pilarin tavoitteita olisi kunnioitettava kaikilla EU:n politiikan aloilla, myös horisontaalisen lausekkeen (SEUT-sopimuksen 9 artikla) soveltamisen kautta.

Perustelu

Esitetään suullisesti.

Äänestystulos

Puolesta:	48
Vastaan:	123
Pidättyi äänestämästä:	5

Kohta 2.6.5

Muutetaan seuraavasti:

2.6.5

Asiaankuuluvilla aloilla annettavassa EU:n lainsäädännössä olisi luotava kehys, jolla tähdätään realistisiin vaatimuksiin johon sisältyvät yleiset ja selkeät yhteiset. Siinä olisi kunnioitettava kussakin jäsenvaltiossa vallitsevaa tilannetta, sitä olisi voitava mukauttaa erilaisten sosiaalijärjestelmien ja sidosryhmien roolien mukaisesti, ja siinä olisi tunnustettava kansalaisten tosiasialliset ja täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja tarjottava eurooppalaista lisäarvoa (2). Pilarin tavoitteita olisi kunnioitettava kaikilla EU:n politiikan aloilla, myös horisontaalisen lausekkeen (SEUT-sopimuksen 9 artikla) soveltamisen kautta.

Perustelu

Kun tarkoituksena on ottaa huomioon jäsenvaltioiden sosiaalijärjestelmien eroavaisuudet, ei voida vaatia yleisiä tai yhteisiä vaatimuksia.

Äänestystulos

Puolesta:	48
Vastaan:	120
Pidättyi äänestämästä:	4

Kohta 2.6.6

Muutetaan seuraavasti:

2.6.6

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon tavoitteena on käynnistää työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tulosten ylöspäin suuntautuva lähentyminen, kohentaa ja mukauttaa eurooppalaisten työntekijöiden ja kansalaisten sosiaalisia olosuhteita ja työmarkkinatilannetta, parantaa ja luoda tehokkaita, kestäväpohjaisia ja luotettavia sosiaaliturvajärjestelmiä (3) sekä uudenaikaisia, tieteeseen perustuvia, laatunäkökulmasta arvioitavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityisesti julkisella ja voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, määritellä vähimmäisvaatimukset sosiaalisen polkumyynnin torjumiseksi pyrkiä oikeudenmukaisiin työoloihin ja -ehtoihin ja luoda samalla tasapuoliset toimintaedellytykset menestyville talouksille, työllisyydelle ja kestäväpohjaisille yrityksille sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta EU:hun. Sosiaalipoliittisissa strategioissa tulisi ottaa huomion pk-yritysten edut ja oikeudenmukaisten markkinaolosuhteiden turvaaminen niille. On tärkeää määritellä ja hyväksyä perusvaatimukset keskeisille yleishyödyllisille palveluille, joita ovat esimerkiksi asuminen, vesi ja sosiaalipalvelut. Vaatimuksia olisi arvioitava säännöllisesti, myös riippumattomien arvioijien (kuten erilaisten tutkimuslaitosten) toimesta. Arviointitoimintaa voitaisiin tukea taloudellisesti, ja arvioijien kertomukset olisi saatettava julkisiksi. Ensisijaisena tavoitteena on oltava kansalaisten ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien perustarpeiden huomioiminen sekä puuttuminen mahdollisuuksien, tulojen ja vaurauden hälyttävän eriarvoiseen jakautumiseen jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi edistettävä sosiaalista osallisuutta, joka perustuu yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja asianmukaisiin elinoloihin.

Perustelu

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon pitäisi johtaa työllisyys- ja sosiaalipoliittisten tulosten ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen, sillä nämä tulokset määrittävät, ovatko poliittiset valinnat olleet onnistuneita. Kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin johdanto-osassa (kohta 12) todetaan, ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteena on osoittaa, miten tehokkaat työllisyys- ja sosiaalipoliittiset tulokset voidaan saavuttaa, kun vastataan – – nykyisiin ja tuleviin haasteisiin – –.” Lausuntotekstissä pitäisi mainita sosiaalisten olosuhteiden ja työmarkkinatilanteen parantamisen ohella myös niiden mukauttaminen, sillä mukautukset voivat olla tarpeen yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvien muutosten takia. Sosiaaliturvajärjestelmien on oltava luotettavia ja tehokkaita mutta myös kestäväpohjaisia.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa ei ole kyse vähimmäisvaatimusten asettamisesta sosiaalisen polkumyynnin torjumiseksi, joten tämä maininta olisi poistettava.

Ensisijaisten tavoitteiden luetteloon ei pitäisi sisällyttää seikkoja, jotka eivät kuulu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin (esim. tulojen ja vaurauden eriarvoinen jakautuminen jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä).

Äänestystulos

Puolesta:	53
Vastaan:	115
Pidättyi äänestämästä:	3

Kohta 2.6.7

Muutetaan seuraavasti:

2.6.7

Perustelu

Ehdotamme toisen virkkeen loppuosan poistamista, koska ei ole lainkaan selvää, mitä saman oikeudellisen vaikutuksen aikaansaamisella tarkoitetaan. Kansalliset järjestelmät eroavat sen suhteen, mikä rooli työehtosopimusneuvotteluilla ja lainsäädännöllä on työmarkkinoiden sääntelyssä niillä tasoilla, joilla neuvotteluita käydään (monialaiset, alakohtaiset, yritys- ja työpaikkakohtaiset, alueelliset ja ammattikohtaiset neuvottelut), sekä sen suhteen, miten eri tasoilla käytävät neuvottelut voivat olla kytköksissä toisiinsa (niveltäminen) [lähde: Eurofound].

Äänestystulos

Puolesta:	59
Vastaan:	114
Pidättyi äänestämästä:	2

Kohta 2.6.8

Muutetaan seuraavasti:

2.6.8

Nelikantaperiaatteella annetussa julkilausumassa ”Sosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen” kannustetaan kehittämään tehokkaita työehtosopimusneuvotteluja. Työmarkkinaosapuolten yhteinen sitoutuminen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon näkyy Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuosiksi 2019–2021 laatimassa yhteisessä työohjelmassa, jota toteutetaan myös kansallisella tasolla kansallisten uudistusohjelmien tukena. Vuosien 2019–2021 työohjelmassa käsitellään seuraavia kuutta painopistettä: digitalisaatio, työmarkkinoiden ja sosiaalijärjestelmien toimivuuden parantaminen, osaaminen, työn psykososiaalisten osa-alueiden ja riskien käsitteleminen, valmiuksien parantaminen vahvempaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua varten ja kiertotalous työohjelman avulla tuotetaan konkreettisia ehdotuksia aiheista, jotka liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon, kuten neuvottelut digitalisaatiota koskevasta itsenäisestä puitesopimuksesta, joka kattaa muun muassa saavutettavissa ja saavuttamattomissa olon mahdollisuudet ja tavat, työmarkkinoiden ja sosiaalijärjestelmien toiminnan parantaminen sekä osaamisen kehittäminen (4) .

Perustelu

On tärkeää varmistaa, että lausunnossa noudatetaan Euroopan tason työmarkkinaosapuolten työohjelmassa käytettyjä muotoiluja. (Esimerkiksi saavutettavissa ja saavuttamattomissa olo mainitaan työohjelmassa sellaisen yhteisen tiedonhankintaseminaarin järjestämisen yhteydessä, jossa tarkastellaan erilaisia kokemuksia.)

Äänestystulos

Puolesta:	53
Vastaan:	115
Pidättyi äänestämästä:	6

Kohta 2.6.10

Muutetaan seuraavasti:

2.6.10

Komissio on ryhtynyt käytännön toimenpiteisiin pilarin panemiseksi täytäntöön Euroopan tasolla, ja se julkaisi äskettäin ajan tasalle saatetun tietokoosteen tähän mennessä hyväksytyistä lainsäädännöllisistä ja muista hankkeista (5). ETSK on jo aiemmin todennut, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskeva selkeä etenemissuunnitelma auttaisi edistämään lähentymistä ja saavuttamaan pilarin tavoitteet. kehottanut ottamaan käyttöön selkeän ja yhteensovitetun etenemissuunnitelman (6) , joka sisältää ensisijaisia tavoitteita pilarin täytäntöönpanoa varten.

Perustelu

Ehdotamme asiakokonaisuuteen SOC/564 kuuluvan lausunnon sanamuodon käyttöä.

Äänestystulos

Puolesta:	50
Vastaan:	113
Pidättyi äänestämästä:	4

Kohta 2.6.11

Muutetaan seuraavasti:

2.6.11

Sosiaalisen pilarin täytäntöönpanotoimien tulisi perustua tieteelliseen analyysiin sosiaali- ja terveyspolitiikan nykyisestä oikeudellisesta ja käytännön tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU-tasolla, ja sosiaalisten sidosryhmien olisi osallistuttava niihin. ETSK voisi toimia välittäjänä. ETSK ehdottaa, että perustetaan EU:n sosiaalipoliittinen foorumi: EU tarvitsee pysyvän foorumin, jolla edistetään EU:n on edistettävä viestintää, hyviä käytäntöjä hyvien käytäntöjen vaihtoa, arviointeja, asiantuntijaseminaareja, sosiaalialan ohjelmia, EU:n ja jäsenvaltioiden sääntöjen noudattamista ja jäsenvaltioiden ja EU:n toimintapolitiikkojen uudistushankkeita. Koska nykyisten sosiaalisten oikeuksien toteutuminen aiheuttaa yhä huolta, komission ja jäsenvaltioiden on kohennettava EU:n lainsäädännön noudattamista. Uudella foorumilla tulisi olla tiivis yhteys ETSK:hon ja ohjausjaksoprosessiin.

Perustelu

Ei ole lainkaan selvää, mitä viittauksella ”EU:n sosiaalipoliittisen foorumin” perustamiseen tarkoitetaan. Uusia välineitä tai foorumeja ei tarvita, ja viittaus foorumiin olisi poistettava. Tärkeää on kuulla asianomaisia sidosryhmiä ja osallistaa ne Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon.

Äänestystulos

Puolesta:	52
Vastaan:	114
Pidättyi äänestämästä:	3

Kohta 2.7.2

Muutetaan seuraavasti:

2.7.2

Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa olisi pyrittävä varmistamaan riittävä rahoitus työllisyys- ja sosiaalipolitiikalle. EU:n budjetti- ja velkasääntöjä (7) olisi tarkistettava niin, että noudatetaan perusoikeuksia ja perussopimusten ja sosiaalisen pilarin tavoitteita. Olisi löydettävä asianmukainen tasapaino menestyvän talouden, velan hallinnan ja sosiaalisten tavoitteiden välille. Kuten ETSK on toistuvasti aiemmin todennut (8), sosiaalisen pilarin täytäntöönpanon rahoittaminen riippuu suuresti myös jäsenvaltioiden tasolla käytettävissä olevista varoista. Siihen tarvitaan rahoitusta valtioiden talousarvioista investointeja varten sekä juoksevien kustannusten kattamiseksi seuraavina vuosina. EU:n asettamat julkista taloutta ja velkaa koskevat säännöt saattavat rajoittaa tätä (9). Kuten ETSK on toistuvasti painottanut (10), olisi pohdittava keinoja lisätä sääntöjen sallimaa joustavuutta esimerkiksi ottamalla käyttöön nk. kultainen sääntö, jonka nojalla on mahdollista tehdä sosiaaliseen tavoitteeseen tähtääviä julkisia investointeja sosiaalisen pilarin päämäärien saavuttamiseksi esimerkiksi nostamalla tulotasoja, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta tai estämällä sellaisten muutoin heikommassa asemassa olevien ryhmien syrjäytyminen, jotka eivät muuten voi osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaelämään, kun samalla saadaan aikaan kestävää talouskasvua. julkisten investointien lisäämistä jäsenvaltioissa voidaan helpottaa myös sosiaaliseen tavoitteeseen tähtääviin julkisiin investointeihin sovellettavalla nk. kultaisella säännöllä, joka mahdollistaa suuremman joustavuuden budjettisääntöjen noudattamisessa. Tulotasojen nostaminen, kestävä kasvu, vahvempi sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja syrjäytymisen torjuminen ovat yhteisiä tavoitteita, jotka on otettava huomioon. Julkisten investointien lisäämistä voidaan myös tukea erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI), jotka voidaan kohdentaa selkeämmin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa asetettuihin tavoitteisiin (11). Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rahoittamiseen voitaneen saada lisävaroja asianmukaisella verotuspolitiikalla, johon sisältyy muun muassa tehokas veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunta. Lisärahoituksen tehokas käyttö edellyttää sosiaalisen pilarin toteuttamiseen tähtäävien toimintaohjelmien ja etenemissuunnitelmien noudattamista erottamattomana osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa ja erityisesti kehitettäessä kansallisia uudistusohjelmia ja lähentymisohjelmia (12).

Perustelu

On tärkeää käyttää lausunnon tarkkaa sanamuotoa, jotta pystytään varmistamaan tekstin parempi tasapaino, sekä viitata pilarin täytäntöönpanoa osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskeviin aiempiin lausuntoihin sisältyviin kannanottoihin.

Äänestystulos

Puolesta:	55
Vastaan:	112
Pidättyi äänestämästä:	4

Kohta 2.8.4

Muutetaan seuraavasti:

2.8.4

Uudessa EU-ohjausjakson uudessa syklissä prosessissa olisi pyrittävä sosiaalisiin tavoitteisiin kattavan seurannan keinoin seuraamalla sosiaalista epätasapainoa, jotta voidaan tasapainottaa finanssipoliittisten ja makrotaloudellisten vaatimusten hallitsevaa asemaa. Sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla olisi seurattava kohdistetusti kaikkia pilariin sisältyviä oikeuksia ja periaatteita, ja tulostauluun olisi sisällytettävä parannettuja ja uusia mitattavissa olevia indikaattoreita. Tilastotietojen lisäksi tällaisia indikaattoreita voisivat olla laatuperusteisten sosiaalipalvelujen tosiasiallinen saatavuus, täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet, maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille, työehtosopimusneuvottelujen kattavuus, sosiaalisten sidosryhmien osallistuminen EU-ohjausjaksoon sekä pääsy oppisopimuskoulutukseen ja laadukkaaseen korkeakoulutukseen. Komission olisi valvottava kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja edistettävä tässä yhteydessä sosiaalisten maakohtaisten suositusten käyttöönottoa. Suosituksia olisi oltava sopiva määrä, niiden olisi oltava rakenteeltaan asianmukaisia, ja niiden avulla olisi seurattava edistymistä etenemissuunnitelman sisältämissä ensisijaisissa tavoitteissa.

Perustelu

Ei ole tarpeen puhua ”uudesta” EU-ohjausjaksosta, sillä ohjausjaksot otettiin käyttöön jo vuonna 2010. Ei ole myöskään tarpeen tavoitella ”uutta” eurooppalaista ohjausjaksoa, kun olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan nykyisen ohjausjakson tehokas ja tuloksiin suuntautuva toiminta. Olisi ennemminkin puhuttava EU-ohjausjakson uudesta syklistä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyy sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu, jolla seurataan EU-maiden kehityssuuntauksia ja tuloskuntoa kolmella pilarin kattamiin periaatteisiin liittyvällä osa-alueella. Tulostaulun tuottamia tietoja voidaan hyödyntää talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa ja niiden avulla voidaan arvioida ”sosiaalisen AAA-luokituksen” toteutumista koko EU:ssa. Tämä edellyttää kattavaa seurantaa.

Äänestystulos

Puolesta:	49
Vastaan:	117
Pidättyi äänestämästä:	4

Uusi kohta ennen nykyistä kohtaa 3.1

Lisätään uusi kohta ennen nykyistä kohtaa 3.1.

ETSK on jo painottanut asiasta antamassaan lausunnossa (13), että pilari voi olla hyvä tilaisuus osoittaa, että EU-tasolla pystytään edelleen tarvittaessa tarjoamaan ratkaisuja tavallisten ihmisten kohtaamiin haasteisiin kunnioittaen samalla täysin toimivaltajakoa ja toissijaisuusperiaatetta.

Perustelu

Tässä virkkeessä esitetään, mitä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa ja seuraavissa vaiheissa tulee pitää mielessä: pilari voi olla hyvä tilaisuus osoittaa, että EU-tasolla pystytään tarjoamaan ratkaisuja, kun toimia tarvitaan. Samalla korostetaan, että toimivaltajakoa ja toissijaisuusperiaatetta on tärkeää kunnioittaa kaikilta osin.

Äänestystulos

Puolesta:	50
Vastaan:	114
Pidättyi äänestämästä:	4

Ensimmäinen uusi kohta nykyisen kohdan 3.1 jälkeen

Lisätään ensimmäinen uusi kohta nykyisen kohdan 3.1 jälkeen.

EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan ja sosiaalipoliittisen toiminnan välinen synergia on olennaisen tärkeää. Koska EU:n sosiaalinen malli perustuu erilaisiin kansallisiin malleihin, jotka on turvattava, EU:n on kunnioitettava jäsenvaltioiden toimivaltaa ja jäsenvaltioiden erilaisia sosiaalijärjestelmiä, jotka perustuvat syvään juurtuneisiin poliittisiin valintoihin ja yhteiskuntamalleihin. EU:n tärkeimpänä tehtävänä tulisikin olla parhaiden mahdollisten olosuhteiden turvaaminen jäsenvaltioille ja työmarkkinaosapuolille ja niiden tukeminen tarpeellisiksi todettujen uudistusten toteuttamisessa.

Perustelu

Myös päätelmissä ja suosituksissa tulee korostaa EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan ja sosiaalipoliittisen toiminnan välisen synergian merkitystä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin johdanto-osassa todetaan selvästi: ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin onnistuminen edellyttää yhteistä poliittista sitoutumista ja vastuuta.” Johdanto-osassa viitataan myös erikseen toimivallanjaon kunnioittamiseen ja tarpeeseen ottaa huomioon erilaiset sosioekonomiset ympäristöt ja kansallisten järjestelmien moninaisuus, mukaan lukien työmarkkinaosapuolten asema, sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet.

Äänestystulos

Puolesta:	45
Vastaan:	116
Pidättyi äänestämästä:	4

Kohta 3.2.2

Muutetaan seuraavasti:

3.2.2

Työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toteuttamiskelpoisiin, kohtuuhintaisiin ja oikeudenmukaisiin ratkaisuihin, jotka takaisivat riittävän korvauksen vanhempainvapaansa käyttäville työntekijöille, ja joustaviin työehtoihin, jotka soveltuvat työpaikan tarpeisiin sekä Barcelonan tavoitteiden mahdolliseen tarkistamiseen. Perheiden tukemiseksi olisi myös harkittava kohtuuhintaisia lastenhoito- ja muita hoitopalveluja.

Perustelu

Ratkaisujen, joita jäsenvaltioissa otetaan käyttöön työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täytäntöönpanemiseksi vanhempainvapaata käyttäville työntekijöille maksettavien riittävien korvausten osalta, on oltava myös kohtuuhintaisia. Kaikissa joustaviin työolosuhteisiin liittyvissä ratkaisuissa täytyy ottaa huomioon myös työpaikan tarpeet.

Barcelonan tavoitteet asetettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa (vuonna 2002), joten niiden mahdollinen tarkistaminen ei liity työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täytäntöönpanoon. Tämä osa olisi sen vuoksi poistettava.

Äänestystulos

Puolesta:	49
Vastaan:	109
Pidättyi äänestämästä:	5

Kohta 3.2.3

Muutetaan seuraavasti:

3.2.3

ETSK on vaatinut yhdennettyä sukupuolten tasa-arvostrategiaa (14). ETSK kehottaa poistamaan perusteettomat sukupuolten väliset palkkaerot (15) ottaen huomioon Euroopan maiden ministerien antaman yhteisen julkilausuman sukupuolten tasa-arvosta (16). Erityisesti pk-yritysten tarpeet on otettava huomioon, jotta voidaan varmistaa, ettei hallinnollinen taakka ole liiallinen.

Perustelu

Lisäyksellä tarkennetaan tekstiä. Palkkaerojen poistamiseen tähtäävät toimet on kohdistettava perusteettomien palkkaerojen torjumiseen.

Äänestystulos

Puolesta:	45
Vastaan:	114
Pidättyi äänestämästä:	5

Kohta 3.2.5

Muutetaan seuraavasti:

3.2.5

ETSK korostaa jälleen kerran, että työmarkkinoille osallistumista ja työn laatua voidaan parantaa lisäämällä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tehtäviä investointeja ja asettamalla yhteiset vaatimukset julkisten työvoimapalvelujen tehokkaalle toiminnalle (17). Tämä koskee myös voittoa tavoittelematonta työvoimapalvelua. Näin voidaan lyhentää yhdestä työpaikasta toiseen siirtymiseen kuluvaa aikaa, varmistaa saatujen taitojen hyödyntäminen, tukea erilaisia ja monipuolisempia urapolkuja ja pyrkiä kohti kestäväpohjaisia työpaikkoja vakaita työsopimuksia (18) . Pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, maahanmuuttajien integroiminen työmarkkinoille ja lannistuneiden henkilöiden integroiminen uudelleen työmarkkinoille on niin ikään keskeinen politiikanala, jolla tarvitaan kiireellisesti kohdennettuja toimenpiteitä, joihin voi kuulua muun muassa työntekijöiden tukeminen oikeus saada tukea työnhaussa, kouluttautumisessa ja uudelleenpätevöitymisessä.

Perustelu

Ensimmäisessä muutoksessa noudatetaan siteeratun lausunnon sanamuotoa. Kiireellisesti tarvittavien kohdennettujen toimenpiteiden osalta asia tulisi pikemminkin esittää ”aktiivisessa muodossa”. Kyse on työntekijöiden tukemisesta työnhaussa, kouluttautumisessa ja uudelleenpätevöitymisessä, ei asian esittämisestä ”oikeutena”.

Äänestystulos

Puolesta:	47
Vastaan:	110
Pidättyi äänestämästä:	2

Kohta 3.2.6

Muutetaan seuraavasti:

3.2.6

EU:n tulisi pyrkiä varmistamaan, että kaikilla on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen Elinikäistä oppimista koskevan oikeuden varmistaminen jokaiselle on asia, jonka olisi oltava EU:n asialistalla (19) . Kansallisia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä ja oppisopimusjärjestelmiä olisi kehitettävä edelleen keskittyen STEM-aloihin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) ja sellaisten kaksiosaisten järjestelmien kehittämiseen, joiden avulla pystytään paremmin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin.

Perustelu

Meidän olisi keskityttävä edistämään politiikkoja, joilla varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. Vaikka kyseisessä lausunnossa viitataan elinikäisen oppimisen merkitykseen ja elinikäiseen oppimiseen osallistumisen edistämiseen, siinä ei näy todettavan tarvetta kirjata oikeus elinikäiseen oppimiseen EU:n asialistalle

Äänestystulos

Puolesta:	48
Vastaan:	116
Pidättyi äänestämästä:	2

Kohta 3.3.1

Muutetaan seuraavasti:

3.3.1

Painopisteen olisi lyhyellä aikavälillä oltava tarkistetun lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin (jolla varmistetaan lähetettyjen työntekijöiden suojelu, kun nämä ovat lähetettyinä palvelujen tarjoamisen yhteydessä jossa vahvistetaan yhdenvertainen kohtelu) ja avoimista ja ennakoitavista työoloista ja -ehdoista annetun direktiivin (jossa säädetään kaikkia työsuhteita koskevat vähimmäisoikeudet) täytäntöönpanon seurannassa ja Euroopan työviranomaisen perustamisessa. Tavoitteena on parantaa EU:n säännöstön täytäntöönpanon valvontaa ja työsuojelutarkastusten tehokkuutta.

Perustelu

Muutettu sanamuoto ilmentää lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin tarkoitusta.

Äänestystulos

Puolesta:	43
Vastaan:	118
Pidättyi äänestämästä:	2

Kohta 3.3.2

Muutetaan seuraavasti:

3.3.2

ETSK kannustaa vahvistamaan työntekijöiden osallistamiseen ta yrityksissä, jotta voidaan erityisesti kun yleisenä tavoitteena on lisätä tuottavuutta, hallinnoida tukea uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyödyntää tästä seuraava vaikutus työn organisointiin ja työvoiman osaamiseen. ETSK odottaa tähän liittyen kiinnostuneena Euroopan työmarkkinaosapuolten välillä digitalisaatiota koskevasta puitesopimuksesta käytävien neuvottelujen tuloksia.

Perustelu

Ehdotetuilla muutoksilla pyritään korostamaan työntekijöiden osallistamisen merkitystä tuettaessa uusien teknologioiden käyttöönottoa.

Äänestystulos

Puolesta:	46
Vastaan:	118
Pidättyi äänestämästä:	4

Kohta 3.3.3

Muutetaan seuraavasti:

3.3.3

ETSK kannattaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa ja soveltuvalla kansallisella ja Euroopan tasolla sellaisten ”oikeudenmukaisia siirtymiä” koskevien asianmukaisten toimintalinjojen kehittämistä, joiden avulla toisaalta otetaan käyttöön muutosta helpottavia toimenpiteitä ja toimia, joilla hallinnoidaan ja muutetaan vähimmäissuojelua ja annetaan siitä takeet toisaalta turvataan asianmukainen suoja niissä tapauksissa, joissa työpaikoilla toteutetaan uudelleenjärjestelyjä tai työntekijöiden joukkovähentämisiä (teknologisten, väestörakenteellisten tai globalisaatiosta, ilmastonmuutoksesta tai kiertotaloudesta johtuvien) muutosten vuoksi, mukaan lukien työehtosopimusneuvottelujen tukeminen, oikeus ryhtyä työehtosopimusneuvotteluihin muutosten ennakointi ennakoimiseksi ja tuen tarjoaminen tarjoamiseksi järjestelyjen ja vähentämisten kohteena oleville työntekijöille (työntekijöiden joukkovähentämisiä koskevan direktiivin kehittäminen (20)). ETSK odottaa myös, että EU:n lainsäätäjät hyväksyvät Euroopan globalisaatiorahaston.

Perustelu

Olisi poistettava sellaiset ilmaukset kuin ”oikeus ryhtyä työehtosopimusneuvotteluihin” ja ”työntekijöiden joukkovähentämisiä koskevan direktiivin kehittäminen”, sillä kaikissa ETSK:n kannanottoja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanosta käsittelevissä asiakirjoissa pitäisi korostaa näkökohtia, jotka jäsenvaltioiden tulisi ottaa huomioon pyrkimyksissään kehittää työmarkkinoitaan ja sosiaaliturvajärjestelmiään.

Äänestystulos

Puolesta:	49
Vastaan:	109
Pidättyi äänestämästä:	1

Kohta 3.3.4

Muutetaan seuraavasti:

3.3.4

Työntekijöiden osallistumista yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään osana työntekijöiden oikeutta saada tietoja ja tulla kuulluksi olisi arvioitava mukautettava muita kuin taloudellisia tietoja koskevan uuden oikeudellisen kehyksen (21) valossa mukaisesti kiinnittäen samalla huomiota yritysten tilintekovaatimuksiin liittyviin asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) velvoitteisiin.

Perustelu

Muutoksen avulla pyritään pitämään teksti yleisemmällä tasolla. On liian aikaista puhua muita kuin taloudellisia tietoja koskevan uuden oikeudellisen kehyksen mukauttamisesta.

Äänestystulos

Puolesta:	49
Vastaan:	114
Pidättyi äänestämästä:	1

Kohta 3.3.5

Muutetaan seuraavasti:

3.3.5

Perustelu

Yhteisten standardien käyttöönottaminen vähimmäispalkkojen määrittämiseksi ei ole toivottavaa eikä hyväksyttävää, sillä palkat ovat kysymys, josta on käytävä keskusteluja kansallisella tasolla.

Äänestystulos

Puolesta:	51
Vastaan:	114
Pidättyi äänestämästä:	2

Kohta 3.4.6

Muutetaan seuraavasti:

3.4.6

Lisäksi on kiireellisesti vahvistettava jäsenvaltioiden valmiuksia käyttää sosiaalisia tulonsiirtoja tai toteuttaa muita toimenpiteitä ihmisten perustarpeiden täyttämiseksi syntymästä vanhuuteen. Tämä sisältää seuraavat toimet:

—	Tuetaan ja tehostetaan myös EU-tasolla vähimmäistoimeentulojärjestelmien kehittämiseen ja ajantasaistamiseen tähtääviä jäsenvaltioiden toimia Hyväksytään vähimmäistoimeentuloa koskeva eurooppalainen puitedirektiivi köyhyyden kitkemiseksi ja osallistavien työmarkkinoiden edistämiseksi (22) .

—	Tutkitaan mahdollisuutta laatia yhteiset periaatteet työttömyysvakuutuksesta EU:n jäsenvaltioissa luoda kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yhteiset työttömyysvakuutuksen vähimmäisvaatimukset (23) .

—	Turvataan vammaisten henkilöiden mahdollisuudet päästä sosiaalisiin ja poliittisiin tehtäviin.

—	Tarkistetaan ”ikääntymisen kustannusten” laskukaava ja muunnetaan se ”arvokkaan ikääntymisen” käsitteeksi, jossa asetetaan riittävät eläkkeet, terveydenhuoltopalvelut ja pitkäaikaishoito talouden ohjausjärjestelmän ydinkysymykseksi, unohtamatta eläkejärjestelmien kestäväpohjaisuuden painottamista.

—	Laaditaan julkisia vuokra-asuntoja koskevia erityisohjelmia ja ohjelmia, joilla parannetaan vähätuloisten kotitalouksien asunnonsaantimahdollisuuksia.

—	Investoidaan lastenhoitopalveluihin lasten ja epäsuotuisassa asemassa olevien nuorten välittömän edun mukaisesti. ETSK suhtautuu myönteisesti komission ja Euroopan parlamentin ehdotukseen ottaa käyttöön lapsitakuu.

—	Luodaan todellinen eurooppalainen oppimisalue, helpotetaan kaikkien pääsyä Varmistetaan pääsy laadukkaaseen koulutukseen kaikille ja laajennetaan nuorisotakuuta.

Perustelu

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita sosiaalijärjestelmiensä kehittämisessä, ja vähimmäistoimeentuloa koskevassa luetelmakohdassa olisi keskityttävä tähän. Mainitussa lausunnossa on sitä paitsi liitteenä vastalausunto, jossa esitetään toisenlainen näkemys.

Koska komissio ei ole esittänyt konkreettista ehdotusta lapsitakuusta, on ennenaikaista ilmaista sille tukea.

Olisi myös viitattava tarpeeseen luoda todellinen eurooppalainen oppimisalue.

Äänestystulos

Puolesta:	51
Vastaan:	112
Pidättyi äänestämästä:	2

Kohta 1.1

Muutetaan seuraavasti:

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea uskoo, että Euroopan unionin realistinen tulevaisuus voi perustua vain vakaan taloudellisen pohjan ja vahvan sosiaalisen ulottuvuuden yhdistelmään (24). Tästä syystä ETSK on johdonmukaisesti kannattanut työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tulosten ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä ja tehokkaampaa sosiaalipolitiikkaa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla (25). Euroopan sosiaalista mallia olisi myös lujitettava ja ajantasaistettava kansainvälisenä esimerkkinä. Vuonna 2017 hyväksytyn Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tehokas täytäntöönpano on osoitus yhteisestä sitoutumisesta Euroopan sosiaaliseen malliin uuden sosiaalisesti osallistavan strategian puitteissa.

Perustelu

Vahvan sosiaalisen ulottuvuuden kannalta oleellista on työllisyys- ja sosiaalipoliittisten tulosten ylöspäin suuntautuva lähentyminen, sillä nämä tulokset määrittävät, ovatko poliittiset valinnat olleet onnistuneita. Tämä on tuotu selvästi esiin myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin johdanto-osan kohdassa 12, jossa todetaan, että ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteena on osoittaa, miten tehokkaat työllisyys- ja sosiaalipoliittiset tulokset voidaan saavuttaa, kun vastataan – – nykyisiin ja tuleviin haasteisiin – –.”

Äänestystulos

Puolesta:	47
Vastaan:	116
Pidättyi äänestämästä:	1

Kohta 1.3

Poistetaan nykyinen kohta.

1.3

Perustelu

Esitetään suullisesti.

Äänestystulos

Puolesta:	48
Vastaan:	123
Pidättyi äänestämästä:	5

Kohta 1.3

Muutetaan seuraavasti:

1.3

Asiaankuuluvilla aloilla annettavassa EU:n lainsäädännössä olisi luotava kehys, jolla tähdätään realistisiin vaatimuksiin johon sisältyvät yleiset yhteiset vaatimukset. Siinä olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion tilanne ja sosiaalijärjestelmä ja tunnustettava kansalaisten tosiasialliset ja täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Pilarin tavoitteita olisi kunnioitettava kaikilla EU:n politiikan aloilla horisontaalisen lausekkeen (27) soveltamisen avulla.

Perustelu

Kun tarkoituksena on ottaa huomioon jäsenvaltioiden sosiaalijärjestelmien eroavaisuudet, ei voida vaatia yleisiä tai yhteisiä vaatimuksia.

Äänestystulos

Puolesta:	48
Vastaan:	120
Pidättyi äänestämästä:	4

Kohta 1.4

Muutetaan seuraavasti:

1.4

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria pannaan parhaillaan täytäntöön lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden, erityisen rahoituksen ja talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon tehtävien muutosten avulla. Näillä olisi pyrittävä käynnistämään työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tulosten ylöspäin suuntautuva lähentyminen, ja samalla tavoitteena olisi oltava realistinen vaatimustaso, joka mahdollistaa asettamalla sosiaaliset vähimmäisvaatimukset tasapuolisten toimintaedellytysten luomisen ksi.

Perustelu

Äänestystulos

Puolesta:	47
Vastaan:	116
Pidättyi äänestämästä:	1

Uusi kohta nykyisen kohdan 1.4 jälkeen

Lisätään uusi kohta nykyisen kohdan 1.4 jälkeen.

Peruslähtökohtana on oltava, että asiat, joilla ei ole selkeästi kansainvälistä ulottuvuutta, on hoidettava kansallisella tasolla. EU:n pääroolina pitäisi olla kannustinten, tiedon ja taitotiedon tarjoaminen, jotta jäsenvaltiot ja työmarkkinaosapuolet voivat suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintapolitiikkoja rakenteellisten työmarkkinahaasteidensa ratkaisemiseksi.

Perustelu

Esitetään suullisesti.

Äänestystulos

Puolesta:	49
Vastaan:	113
Pidättyi äänestämästä:	3

Uusi kohta nykyisen kohdan 1.4 jälkeen

Lisätään uusi kohta nykyisen kohdan 1.4 jälkeen.

Perustelu

Äänestystulos

Puolesta:	45
Vastaan:	116
Pidättyi äänestämästä:	4

Kohta 1.7

Muutetaan seuraavasti:

1.7

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano edellyttää vankkaa budjettiperustaa ja investointeja EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Tämä merkitsee asianmukaisen rahoituksen varaamista monivuotiseen rahoituskehykseen, nk. kultaisen säännön soveltamista sellaisiin julkisiin investointeihin, joilla on sosiaalinen tavoite, turvautumista Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (ERI), jotka voidaan kohdistaa selkeämmin sosiaalisten oikeuksien pilariin, sekä tarkoituksenmukaista veropolitiikkaa (28). Kuten ETSK on aiemmin todennut, sosiaalisen pilarin täytäntöönpanon rahoittaminen riippuu suuresti myös jäsenvaltioiden tasolla käytettävissä olevista varoista. Siihen tarvitaan rahoitusta valtioiden talousarvioista investointeja varten sekä juoksevien kustannusten kattamiseksi seuraavina vuosina. EU:n asettamat julkista taloutta ja velkaa koskevat säännöt saattavat rajoittaa tätä. Kuten ETSK on toistuvasti painottanut, olisi pohdittava keinoja lisätä sääntöjen sallimaa joustavuutta esimerkiksi ottamalla käyttöön nk. kultainen sääntö, jonka nojalla on mahdollista tehdä sosiaaliseen tavoitteeseen tähtääviä julkisia investointeja sosiaalisen pilarin päämäärien saavuttamiseksi (29).

Perustelu

On tärkeää käyttää mainitun lausunnon tarkkaa sanamuotoa, jotta vahvistetaan tekstin tasapainoisuutta.

Äänestystulos

Puolesta:	55
Vastaan:	112
Pidättyi äänestämästä:	4

Kohta 1.9

Muutetaan seuraavasti:

1.9

Uudessa EU-ohjausjakson uudessa syklissä prosessissa olisi pyrittävä sosiaalisiin tavoitteisiin prosessin osana toteutettavan kattavan seurannan keinoin seuraamalla sosiaalista epätasapainoa. Siinä olisi myös otettava käyttöön uusia, mitattavissa olevia indikaattoreita sekä kohdennettuja maakohtaisia sosiaalisia suosituksia.

Perustelu

Ei ole tarpeen puhua ”uudesta” EU-ohjausjaksosta, sillä ohjausjaksot otettiin käyttöön jo vuonna 2010. Olisi ennemminkin puhuttava EU-ohjausjakson uudesta syklistä. Ei ole myöskään tarpeen tavoitella ”uutta” eurooppalaista ohjausjaksoa, kun olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan nykyisen ohjausjakson tehokas ja tuloksiin suuntautuva toiminta. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyy sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu, jolla seurataan EU-maiden kehityssuuntauksia ja tuloskuntoa kolmella pilarin kattamiin periaatteisiin liittyvällä osa-alueella. Tulostaulun tuottamia tietoja voidaan hyödyntää talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa ja niiden avulla voidaan arvioida ”sosiaalisen AAA-luokituksen” toteutumista koko EU:ssa. Tämä edellyttää kattavaa seurantaa.

Äänestystulos

Puolesta:	49
Vastaan:	117
Pidättyi äänestämästä:	4

Kohta 1.10

Muutetaan seuraavasti:

1.10

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon säännöllistä seurantaa, johon liittyy sosiaalisten sidosryhmien sitova säännöllinen kuuleminen, jota ETSK voisi helpottaa, olisi edistettävä. ETSK ehdottaa, että perustetaan ohjausjaksoprosessiin liittyvä EU:n sosiaalipoliittinen foorumi.

Perustelu

Ilmaus ”sitova” on tässä yhteydessä merkitykseltään epäselvä, ja se olisi korvattava ilmauksella ”säännöllinen”. Ei ole lainkaan selvää, mitä viittauksella ”EU:n sosiaalipoliittisen foorumin” perustamiseen tarkoitetaan. Uusia välineitä tai foorumeja ei tarvita, ja viittaus foorumiin olisi poistettava. Tärkeää on kuulla asianomaisia sidosryhmiä ja osallistaa ne Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon.

Äänestystulos

Puolesta:	52
Vastaan:	114
Pidättyi äänestämästä:	3

Kohta 1.11

Muutetaan seuraavasti:

1.11

ETSK on jo aiemmin todennut, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskeva selkeä etenemissuunnitelma auttaisi edistämään lähentymistä ja saavuttamaan pilarin tavoitteet (30). ETSK on myös vaatinut toivonut selkeää ja yhteensovitettua etenemissuunnitelmaa, joka sisältää ensisijaisia tavoitteita pilarin täytäntöönpanoa ja olemassa olevien sosiaalisten oikeuksien ja periaatteiden vaatimusten täytäntöönpanon valvontaa varten. Ensisijaisia tarkastelukohteita ovat erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien perustarpeet ja -oikeudet, erot mahdollisuuksissa, tuloissa ja vauraudessa jäsenvaltioiden sisällä ja välillä, osallistamispolitiikka sekä julkisten ja voittoa tavoittelemattomien palvelujen ja yhteisötalouden yritysten asianmukaiset toimintaolosuhteet.

Perustelu

Ehdotamme asiakokonaisuuteen SOC/564 kuuluvan lausunnon sanamuodon käyttöä. Ensisijaisten tavoitteiden luetteloon ei pitäisi sisällyttää seikkoja, jotka eivät kuulu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin (esim. tulojen ja vaurauden eriarvoinen jakautuminen jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä).

Äänestystulos

Puolesta:	50
Vastaan:	113
Pidättyi äänestämästä:	4

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 28, 3.3 kohta.

(2) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 28, 3.3 kohta.

(3) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 40.

(4) Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, työohjelma 2019–2021.

(5) https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/european_pillar_one_year_on.pdf

(6) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145 , kohdat 8.3 ja 1.3.

(7) EUVL C 177, 18.5.2016, s. 35 .

(8) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 1 kohdat 1.8 ja 3.6; EUVL C 327, 12.11.2013, s. 11 ; Vuotuinen kasvuselvitys 2018, kohta 1.4, ei vielä julkaistu; EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21 ; EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1 , kohta 3.14; EUVL C 190, 5.6.2019, s. 24 , kohta 1.8.

(9) EUVL C 177, 18.5.2016, s. 35 .

(10) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 1 , kohta 1.6; Euroalueen talouspolitiikka 2018, kohdat 1.8 ja 3.6; EUVL C 327, 12.11.2013, s. 11 , kohta 1.4, EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21 .

(11) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1 , kohta 1.5.

(12) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1 , kohta 1.6.

(13) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10–26 .

(14) EUVL C 240, 16.7.2019, s. 3, kohta 1.3.

(15) EUVL C 110, 22.3.2019, s. 26 , kohdat 3.1.1 ja 3.1.3.

(16) Yhteinen julkilausuma ”Gender Equality as a Priority of the European Union today and in the future” allekirjoitettiin sukupuolten tasa-arvosta vastaavien ministereiden epävirallisessa kokouksessa Wienissä 12. lokakuuta 2018.

(17) ETSK on antanut lausunnon julkisista työvoimapalveluista: EUVL C 353, 18.10.2019, s. 46 .

(18) EUVL C 353, 18.10.2019, s. 46 .

(19) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8, kohta 4.10.

(20) Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä.

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta.

(22) EUVL C 190, 5.6.2019, s. 1 .

(23) ETSK laatii parhaillaan asiakokonaisuuteen SOC/583 kuuluvaa lausuntoa ”Yhteiset vähimmäisvaatimukset työttömyysvakuutuksille EU:n jäsenvaltioissa”.

(24) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145 , kohdat 1.2 ja 2.2.

(25) Esim. seuraavat lausunnot: EUVL C 13, 15.1.2016, s. 40 , EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145 ja EUVL C 440, 6.12.2018, s. 135 .

(26) EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artikla.

(27) EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artikla.

(28) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1, kohdat 1.5 ja 1.6.

(29) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1, kohta 3.1.4 (ja siihen sisältyvät viittaukset).

(30) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145 , kohta 8.3.

Top

Choose the experimental features you want to try