1.   

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 (Hallinto), johon myös Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) talousarvio kuuluu, kokonaisvirhetaso on edelleen suhteellisen alhainen, arviolta 0,5 prosenttia vuonna 2017;

2.   

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon siitä, että EUH:n vuotuisen toimintakertomuksen mukaan virhetaso ei ollut olennainen;

3.   

panee myös merkille, ettei tilintarkastustuomioistuin havainnut EUH:ta koskevia erityisiä ongelmia toisin kuin aiempina vuosina;

4.   

panee tyytyväisenä merkille, että aiemmat suositukset seurantajärjestelmien parantamiseksi, jotta perhelisien laskentaan mahdollisesti vaikuttava henkilöstön jäsenten henkilökohtainen tilanne ja tiedot päivitetään oikea-aikaisesti, on pantu suurimmaksi osaksi täytäntöön; katsoo kuitenkin, että perhelisien hallinnointiin liittyvät johdonmukaisuustarkastukset vaativat jatkuvaa huomiota;

5.   

panee tyytyväisenä merkille edustustojen hankintamenettelyjen parantamiseksi toteutetut EUH:n toimet, mukaan lukien julkisten hankintojen hallinnointivälineen käyttöönotto, arvoltaan vähäisiä tai keskitasolla olevia sopimuksia koskevan hankintasuunnitelman vahvistaminen ja tarjousasiakirjamallien ja koulutusten kehittäminen; katsoo, että julkisissa hankinnoissa ja turvallisuuspalvelujen hallinnoinnissa aiemmin havaittuihin puutteisiin on kiinnitettävä edelleen huomiota ja niitä on seurattava;

6.   

kehottaa EUH:ta pitämään parlamentin ajan tasalla tuloksista, joita on saavutettu edellä mainittujen, edustustojen hankintamenettelyjen parantamiseksi toteutettujen toimien ja etenkin julkisten hankintojen hallinnointivälineen sekä sähköisten hankintojen ja sähköisten tarjouskilpailujen avulla;

7.   

toteaa, että sekä maksusitoumus- että maksumäärärahojen ennakkotarkastuksissa havaittujen virheiden syyt ovat luonteeltaan samanlaisia kuin aiempina vuosina: ongelmana on tositteiden puute; panee merkille, että EUH:n jälkitarkastukset sisälsivät ensimmäistä kertaa loppuvuoden menot (marras-joulukuu 2016);

8.   

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2017 kaikkien edustustojen, myös Euroopan kehitysrahaston (EKR) edustustojen, toimitilojen yhteiset yleiskustannukset (vuokrat, turvallisuus, siivous ja muut yleiskustannukset) rahoitettiin kokonaisuudessaan EUH:n budjettikohdista toisena peräkkäisenä vuonna;

9.   

panee merkille, että varainhoitovuodelta toiselle tehtävät määrärahasiirrot kohosivat vuonna 2017 yhteensä 85 911 000 euroon (vuonna 2016 ne olivat 77 450 000 euroa); muistuttaa, että määrärahoja voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle poikkeuksellisesti ja tiukoin ehdoin;

10.   

panee merkille, että EUH:n kokonaismäärärahat vuonna 2017 olivat 660 miljoonaa euroa eli kasvua vuodesta 2016 oli 3,75 prosenttia;

11.   

panee merkille, että EKR:lta ja erityisrahastoilta saatiin lisäksi 54,9 miljoonan euron rahoitusosuus; panee merkille, että varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjen ja käyttämättä jääneistä määrärahoista vapautuneiden lisämäärärahojen yhteissumma on 59,7 miljoonaa euroa (mukaan lukien varainhoitovuoden käyttötarkoitukseensa sidotut tulot); panee merkille, että vuoden 2017 lopussa maksusitoumusten täytäntöönpanoaste oli 52,6 miljoonaa euroa (88,1 prosenttia) ja maksujen 46,5 miljoonaa euroa (78,0 prosenttia); panee merkille, että sitomatta jääneet EKR:n määrärahat siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle ulkoisena käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona, eikä määrärahoja menetetä;

12.   

panee merkille, että päätoimipaikan talousarvio oli 236,7 miljoonaa euroa, josta 153,8 miljoonaa euroa (64,6 prosenttia) kohdennettiin henkilöstösääntöjen alaisen ja ulkopuolisen henkilöstön palkkojen ja muiden etuuksien maksuun, 32,2 miljoonaa euroa (14 prosenttia) kiinteistöihin ja niiden liitännäiskuluihin ja 33 miljoonaa euroa (14 prosenttia) tietotekniikkajärjestelmiin, laitteisiin ja irtaimeen omaisuuteen;

13.   

edellyttää, että EUH:n kiinteistöpolitiikka liitetään vuotuiseen toimintakertomukseen, erityisesti siksi, että on tärkeää, että sen menoja järkeistetään asianmukaisesti ja että ne eivät kasva kohtuuttoman suuriksi; kehottaa EUH:ta toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2017 tehdyistä kiinteistösopimuksista vuotuisen toimintakertomuksen 2011 tapaisesti luettelon, joka sisältää sopimusten yksityiskohdat, tiedon maasta, jossa ne on tehty, sekä niiden keston; pyytää EUH:ta toimittamaan samat tiedot kiinteistösopimuksista vuotuisessa toimintakertomuksessaan vuodelta 2018;

14.   

toteaa, että edustustojen talousarvio oli 423,3 miljoonaa euroa ja se jakautui seuraavasti: 116,1 miljoonaa euroa (eli 27,4 prosenttia) henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkkoihin, 165,6 miljoonaa euroa (39,1 prosenttia) kiinteistöihin ja niiden liitännäiskuluihin, 68,5 miljoonaa euroa (eli 16,2 prosenttia) ulkopuoliseen henkilöstöön ja ulkopuolisiin palveluihin, 27,9 miljoonaa euroa (6,6 prosenttia) muihin henkilöstömenoihin ja 45 miljoonaa euroa (10,6 prosenttia) muihin hallintomenoihin; panee lisäksi merkille, että komissio osoitti EUH:lle 196,4 miljoonaa euroa (vuonna 2016: 185,6 miljoonaa euroa; vuonna 2015: 204,7 miljoonaa euroa) unionin edustustoissa työskentelevän komission henkilöstön hallintomenojen kattamiseen ja että tästä määrästä 49,6 miljoonaa euroa saatiin komissiolta otsakkeen 5 mukaisista määrärahoista, 91,8 miljoonaa euroa toimenpideohjelmien hallintomenoista ja 55 miljoonaa euroa (45,4 miljoonaa euroa vuonna 2016) EKR:lta ja erityisrahastoilta; panee merkille, että vuonna 2017 erityisrahastot osallistuivat ensimmäisen kerran näihin hallintokuluihin;

15.   

toteaa, että talousarviohallintoa monimutkaistaa entisestään se, että edustustoissa työskentelevään komission henkilöstöön liittyvistä toimista aiheutuvat kulut rahoitetaan monesta budjettikohdasta (34 eri kohdasta, jotka ovat peräisin komission talousarvion eri kohdista, sekä EKR:n varoista); muistuttaa, että tätä aihetta käsiteltiin (1) vuoden 2016 vastuuvapausmietinnössä, ja toteaa, että budjettikohtien vähentäminen ei ole yksinkertaista; kannustaa näin ollen EUH:ta jatkamaan työtä Euroopan komission kanssa budjettikohtien yksinkertaistamiseksi mahdollisuuksien mukaan, jotta talousarviohallinnon monimutkaisuutta voidaan vähentää;

16.   

panee merkille, että edustustojen päälliköt antoivat vuonna 2017 tarkastuslausuman; panee merkille, että edustustojen päälliköt, lukuun ottamatta Syyrian edustustoa, ovat antaneet vakiomuotoisen lausuman; toteaa, että Syyrian edustusto on parhaillaan evakuoitu ja että edustusto on esittänyt toimintasuunnitelman niiden ongelmien lievittämiseksi, joita aiheutuu toimimisesta sota-alueella; toteaa, että varauma nähdään epäolennaisena suhteessa EUH:n kokonaismäärärahoihin;

17.   

panee merkille, että vuoden 2017 lopussa EUH:n lopullisen 660 miljoonan euron talousarvion maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,7 prosenttia (kuten vuonna 2016) ja maksumäärärahojen 86,7 prosenttia (87,5 prosenttia vuonna 2016);

18.   

panee merkille, että EUH:n hallintotalousarvion yhteydessä tehtyjen sisäisten siirtojen kokonaismäärä oli 14,4 miljoonaa euroa, josta suurin osa liittyi Afganistanin turvallisuutta koskevaan ennakkosopimukseen; panee lisäksi merkille, että EUH:n päätoimipaikan talousarviosta vähennettiin 5,1 miljoonaa euroa siirtämällä vastaava summa edustustojen talousarvioihin;

19.   

toteaa, että 1,3 prosenttia talousarvioon vuonna 2017 tehdystä lisäyksestä kohdistettiin turvallisuuspaketin täytäntöönpanoa koskeviin turvallisuusinvestointeihin, joita olivat alueellisten turvallisuusvastaavien verkoston vahvistaminen ja panssaroitujen ajoneuvojen hankkiminen EUH:n varmistamisvelvollisuuden ja kenttäturvallisuutta koskevan velvollisuuden mukaisesti, kyberturvallisuusstrategia sekä turvallisuushenkilöstön täydennyskoulutus edustustojen ja päätoimipaikan mahdollisten uhkien ja kriisitilanteiden varalle; pitää myönteisinä tähän mennessä saavutettuja parannuksia mutta kannustaa EUH:ta paneutumaan erityisesti jäljellä oleviin erilaisiin haasteisiin: muun muassa tietoturvavälineitä on päivitettävä; kehottaa EUH:ta lisäksi tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa yhteisen lähestymistavan kehittämiseksi ja turvallisuusjärjestelmien yhteenliittämisen parantamiseksi muiden toimielinten ja jäsenvaltioiden kanssa;

20.   

panee tyytyväisenä merkille vuotuisen arviointimekanismin luomisen EUH:n resurssien ja niiden todellisen käytön analysoimiseksi, kun suunnitellaan henkilöstön tulevia uudelleenjärjestelyjä toimintaan tai politiikkaan liittyvistä uusista painopisteistä tai muista lisähaasteista johtuvien tarpeiden tyydyttämiseksi;

21.   

toteaa, että sisäisen valvonnan järjestelmän vuotuisessa itsearvioinnissa vuonna 2017 EUH:n hallinto sai kohtuullisen varmuuden siitä, että suurinta osaa sisäistä valvontaa koskevista vaatimuksista noudatetaan; panee kuitenkin merkille, että kolme sisäisen valvonnan standardia eli ”Henkilöstön työtehtäviin osoittaminen ja liikkuvuus”, ”Toiminnan jatkuvuus” ja ”Asiakirjahallinto” ovat edelleen EUH:n sisäisen valvonnan järjestelmän suurimpia heikkouksia; panee huolestuneena merkille, että ”Toiminnan jatkuvuus” on ollut ongelma jo useiden vuosien ajan sekä sääntöjen noudattamisen että vaikuttavuuden kannalta, ja toteaa, että tämä koskee erityisesti edustustoja;

22.   

pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2016 antamaa suositusta on noudatettu sikäli, että niiden edustustojen määrä, joissa tila henkeä kohti ylittää 35 neliömetrin enimmäismäärän, on vähentynyt jatkuvasti siten, että vuonna 2016 se oli 83 edustustoa ja vuonna 2017 se oli 73 edustustoa; panee tyytyväisenä merkille kiinteistökannan hallinnointivälineen IMMOGESTin käyttöönoton ja sisäisen ja ulkopuolisen asiantuntemuksen hankinnan, jolla tuetaan kiinteistöjen ja varsinkin edustustojen kiinteistöjen hallinnointia; kehottaa EUH:ta jatkamaan mahdollisuuksien mukaan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa EUH:n eri puolilla maailmaa omistamien kiinteistöjen hallinnoinnista (2) esittämien suositusten järkevää ja unionin talousarvion kannalta tehokasta täytäntöönpanoa ja pyytää tiedottamaan parlamentille parannuksista;

23.   

panee tyytyväisenä merkille, että EUH on käynnistänyt seitsemän uutta samoihin tiloihin sijoittautumista koskevaa hanketta kuuden eri jäsenvaltion kanssa, ja panee merkille, että mielenkiinto tilojen jakamista kohtaan kasvaa: jäsenvaltioiden mutta myös Frontexin ja EASOn kanssa on allekirjoitettu yhteensä 14 uutta sopimusta yhteisistä tiloista; panee merkille, että tilojen yhteiskäyttöjärjestelyjen ansiosta keskimääräistä työskentelyalaa on pystytty vähentämään lähemmäs mainittua tavoitetta, 35 neliömetriä henkilöä kohden; katsoo, että sijoittautuminen samoihin tiloihin on kustannustehokasta, ja pitää myönteisenä, että se edistää unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteistä edustusta kolmansiin maihin nähden; kehottaa EUH:ta ulottamaan tällaiset yhteisymmärryspöytäkirjat kustannusten seurannan yhteydessä myös muihin unionin rakenteisiin, esimerkiksi YTPP-operaatioihin; kehottaa EUH:ta kehittämään tehokkaan kustannusten perintäjärjestelyn yhteiskäytössä olevia tiloja varten;

24.   

panee merkille, että EUH haluaa mieluummin ostaa kuin vuokrata edustustoilleen rakennuksia; pyytää EUH:ta tiedottamaan kaikkia unionin edustustoja koskevasta kattavasta analyysistä, jossa määritetään, missä maissa edustustojen olisi kannattavampaa ostaa kuin vuokrata toimistotiloja tai virka-asuntoja; panee merkille, että omistuksessa olevien rakennusten osuus oli 18 prosenttia vuonna 2017;

25.   

muistuttaa, että on tärkeää tarjota edustustoille kaikilla aloilla tukea, jolla kannustetaan tuloksiin, ja pyytää EUH:ta raportoimaan alueellisesta Eurooppa-keskuksesta saadusta kokemuksesta ja arvioimaan mahdollisuuksia laajentaa tätä kehystä muille maantieteellisille alueille; panee tyytyväisenä merkille lisätoimet edustustojen tukemiseksi, etenkin uuden horisontaalisen koordinoinnin osaston, joka auttaa vahvistamaan yleistä varmuustasoa edustustojen tehtävissä ja etenkin tehtävissä, jotka liittyvät arvoltaan suuriin julkisiin hankintoihin;

26.   

pitää olennaisen tärkeänä, että edustustojen päälliköille muistutetaan säännöllisesti ennen heidän lähettämistään asemapaikkaan, tai kun he osallistuvat suurlähettiläiden seminaareihin tai vuotuisiin konferensseihin, että he ovat poliittisten velvollisuuksiensa lisäksi avainasemassa EUH:n varmennusketjun lujittamisessa ja yleisesti vastuussa ja vastuuvelvollisia hallintomenojen ja hankekokonaisuuksien hallinnoinnista; katsoo, että unionin toimielimistä saatua kokemusta olisi pidettävä etuna edustustojen päälliköiden valinnassa;

27.   

pitää myönteisenä vuonna 2017 käyttöön otettua uutta tarkastuksia koskevaa lähestymistapaa, joka tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia tukea edustustojen hallinnointia ja lisätä yhtenäisyyttä sekä yksinkertaistaa edustustojen toimintaa;

28.   

myöntää, että EUH:n henkilöresurssien hallinnointi ja kohdentaminen on vaikeaa, koska rekrytointeja hoitaa ja edustustojen virkoja/toimia hallinnoi kolme eri tahoa; panee myös merkille, että EUH vähensi henkilöstöään viidellä prosentilla vuosina 2013–2017 toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti, mikä tarkoitti sitä, että vuonna 2017 päätoimipaikassa vähennettiin 16 virkaa/tointa ja viimeisen viiden vuoden aikana on vähennetty yhteensä 84 virkaa/tointa; on huolissaan siitä, että keskimääräisen työmäärän kasvu ja henkilöstövaje saattaa vaikuttaa kielteisesti henkilöstön terveyteen ja elämänlaatuun sekä toimielimen organisaation kehittämiseen pitkällä aikavälillä;

29.   

panee tyytyväisenä merkille, että sukupuolten edustus oli kokonaisuutena tarkastellen lähes tasapainossa: toimielimen viroissa/toimissa oli naisia 49,6 prosenttia; pitää kuitenkin valitettavana, että johtotehtävissä, sekä osastopäälliköinä että edustustojen päälliköinä, naisia oli liian vähän: 219 päälliköstä vain 57 oli naisia (26 prosenttia) ja ylemmässä johdossa naisten osuus oli vain 18 prosenttia (9 naista 50 toimihenkilöstä); korostaa samankaltaista epätasapainoa hallintovirkamiesten keskuudessa, joista 33 prosenttia oli naisia, ja kansallisten asiantuntijoiden keskuudessa, joista 23 prosenttia oli naisia;

30.   

kehottaa EUH:ta jatkamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen kanssa toimia optimoidakseen naisten ja miesten tasapuolisen edustuksen ylemmän ja keskijohdon tehtävissä; panee merkille, että vain 18,28 prosenttia edellisen kierroksen hallintovirkojen hakijoista oli naisia; toteaa, että myös EUH:n julkaisemissa muissa viroissa/toimissa naisten osuus hakijoista väheni 39 prosentista vuonna 2016 siten, että vuonna 2017 se oli 31,7 prosenttia;

31.   

katsoo, että tässä on päästävä eteenpäin, ja kehottaakin EUH:ta määrittämään ja pohtimaan, mistä tämä epätasapaino johtuu, ja myöhemmin mahdollisesti parantamaan palvelukseenottoa koskevia ehtojaan ja politiikkaansa, jotta johtotehtäviin voidaan houkutella yhtä suuri määrä kumpaakin sukupuolta; kannustaa EUH:ta tekemään yhteistyötä diplomaattikoulutusta tarjoavien jäsenvaltioiden yliopistojen kanssa, jotta eurooppalaista ulkoasiainedustusta voidaan edistää alkuvaiheesta lähtien;

32.   

kehottaa perustamaan tulevien eurooppalaisten diplomaattien koulutuslaitoksen ja ehdottaa, että asiaankuuluvat viranomaiset selvittävät mahdollisuutta käyttää Euroopan parlamentin Strasbourgissa sijaitsevien rakennusten tiloja tämän laitoksen sijoittamiseen;

33.   

panee tyytyväisenä merkille urakehitystä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja oppimis- ja kehityskehyksen (LEAD) hyväksymistä käsittelevien työryhmien sekä ”Women and the EEAS” -verkoston (WEEAS) ja naisjohtajien mentorointiohjelman perustamisen ja pitää niitä tärkeinä virstanpylväinä pyrittäessä parantamaan yhtäläisiä mahdollisuuksia EUH:ssa; panee merkille täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman, joka hyväksyttiin kahden työryhmän lopullisten kertomusten julkaisemisen jälkeen, ja pyytää, että parlamentille tiedotetaan täytäntöönpanon edistymisestä;

34.   

panee merkille, että vuoden 2017 lopussa 32,83 prosenttia AD-palkkaluokkaan kuuluvasta EUH:n henkilöstöstä oli jäsenvaltioiden lähettämää henkilöstöä, joten EUH noudattaa sen perustamista koskevassa neuvoston päätöksessä vahvistettua henkilöstörakennetta, jonka mukaan jäsenvaltioista lähetetyn henkilöstön osuuden olisi oltava kolmannes ja loput henkilöstöstä tulee unionin toimielimistä;

35.   

panee merkille, että jäsenvaltioiden ulkoasianhallinnoista lähetetyn henkilöstön osuus kaikista AD-palkkaluokkaan kuuluvista työntekijöistä oli 32,83 prosenttia (eli 307 henkilöä), kun se vuonna 2014 oli 33,8 prosenttia; korostaa, että edustustojen päälliköinä toimivien jäsenvaltioiden diplomaattien lukumäärä laski 46 prosentista 43,8 prosenttiin kokonaismäärästä; panee merkille, että naisten osuus edustustojen päälliköistä nousi hieman, 21,9 prosenttiin; panee merkille, että vain kymmenen 60:sta jäsenvaltioista tulleesta edustuston päälliköstä oli työskennellyt aiemmin Brysselissä;

36.   

toistaa, että maantieteellistä tasapainoa ja etenkin aliedustusta olisi tarkkailtava tiiviisti, jotta varmistettaisiin kunkin jäsenvaltion suhteellinen edustus henkilöstön keskuudessa; panee merkille, että kahdeksassa tapauksessa henkilöstön osuus jäi alle maan väestön osuuden unionin kokonaisväestöstä, ja näistä viisi tapausta koski unioniin vuonna 2004 liittyneitä jäsenvaltioita;

37.   

toteaa, että jäsenvaltioista tulevien kansallisten asiantuntijoiden määrä kasvoi hieman vuonna 2017 ja se oli 449 henkilöä (joista 387 päätoimipaikassa ja 62 edustustoissa); toteaa, että jäsenvaltiot maksoivat Brysseliin sijoitettujen kansallisten asiantuntijoiden kustannuksista 55 prosenttia (214 henkilöä); huomauttaa, että kansallisia asiantuntijoita tarvitaan tietyillä erityisaloilla, jotka liittyvät puolustukseen ja turvallisuuteen sekä strategiseen viestintään; pyytää kuitenkin, että EUH arvioisi kansallisia asiantuntijoita koskevassa strategiassaan tai uuden vuotuisen tarkistusmekanismin kautta tarkemmin tulevia tarpeitaan ja niihin liittyviä osaamisvaatimuksia edistääkseen ennustettavuutta, parantaakseen mahdollisten eturistiriitojen hallintaa, välttääkseen tällaisten sopimusten tasaisen kasvun ja vahvistaakseen sisäistä asiantuntemusta; on sitä mieltä, että kansallisten asiantuntijoiden määrä ei saisi ylittää tiettyä osuutta EUH:n koko henkilöstöstä, jotta ulkoasianedustuksen yhtenäisyys voidaan säilyttää vahvana ja kestävänä, ja pyytää EUH:ta vahvistamaan näiden asiantuntijoiden enimmäismäärän;

38.   

pitää myönteisenä vuoden 2016 vastuuvapauspäätöslauselman seurantatoimena sitä, että edustustoissa on pantu täytäntöön palkalliset harjoittelujaksot; panee merkille, että EUH tarjoaa edelleen harjoittelumahdollisuuksia eri järjestelmien mukaisesti, kuten opiskelijoiden tai virkamiesharjoittelijoiden pakollinen harjoittelu pakollisena osana heidän koulutustaan; panee merkille, että eri järjestelmien mukaisesti harjoittelijoille maksetaan keskimäärin 885 euroa ulkoista tukea, mikä on huomattavasti vähemmän kuin EUH:n järjestelmän mukainen 1 200 euron kuukausikorvaus; kehottaa EUH:ta varmistamaan, että kaikki sen palveluksessa olevat harjoittelijat saavat asianmukaisen ja riittävän korvauksen työstään ja jotta vältetään syrjintä taloudellisin perustein;

39.   

panee merkille, että komission yksiköitä ja ammattiliittoja on kuultu paikalta palkattuja toimihenkilöitä koskevien puitesääntöjen ja heitä koskevien sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistamisesta ja parantamisesta; kehottaa EUH:ta varmistamaan tarkistusprosessissa riittävä sairausvakuutusturva eläkkeelle – etenkin työkyvyttömyyseläkkeelle – jäämisen jälkeen; kehottaa painokkaasti EUH:a varmistamaan, että yksilöidyt uudistustoimenpiteet tulevat voimaan vuonna 2018, ja parantamaan paikallisen henkilöstönsä osallistumista ja asiantuntemusta;

40.   

panee huolestuneena merkille, että vuonna 2017 rekisteröitiin 171 sovittelutapausta (16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016), joista 60 prosenttia liittyi edustustoihin, ja että 32 näistä tapauksista oli edelleen avoinna vuoden lopussa; panee myös huolestuneena merkille, että henkilöstötyytyväisyyskyselyssä ainoastaan 10,2 prosenttia henkilöstöstä vastasi olevansa eri mieltä ja 6,21 prosenttia olevansa hieman eri mieltä väitteestä ”En ole kokenut häirintää EUH:ssa.”; katsoo kuitenkin, että ilmoitettujen tapausten määrän jatkuva kasvu ilmentää todennäköisesti enemmänkin lisääntynyttä halua puhua kuin sitä, että konfliktitapausten määrä työssä olisi lisääntynyt; pitää tärkeänä edistää nollatoleranssia häirinnän suhteen ja seurata ilmoitettuja tapauksia asianmukaisesti;

41.   

pitää myönteisenä, että vuonna 2017 laajennettiin uskottujen neuvonantajien verkostoa kouluttamalla kolmetoista vapaaehtoista neuvonantajaa; on huolissaan siitä, että ainoastaan viisi kolmestatoista neuvonantajasta lähetettiin 140 edustustoon; kehottaa EUH:ta lisäämään edelleen uskottujen neuvonantajien määrää edustustoissa, samoin kuin tietoisuutta häirinnästä ja psykososiaalisista riskeistä sekä tavoista lieventää niitä ja reagoida niihin;

42.   

huomioi, että EUH on saattanut OLAFin kanssa tekemänsä hallinnollisen järjestelynsä ajan tasalle ja lisännyt vuonna 2017 petoksiin liittyviä asioita koskevaa yhteistyötä ulkosuhteiden alalla toimivien pääosastojen kanssa, kuten FPI, NEAR ja DEVCO; panee merkille, että OLAFissa on parhaillaan käynnissä kolme tutkintaa mahdollisista eturistiriidoista EUH:ssa, ja pyytää, että sille tiedotetaan näiden tutkintojen edistymisestä;

43.   

panee tyytyväisenä merkille komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan virkamatkakustannuksia koskevien tietojen julkaisemisen, ja toteaa, että nämä tiedot löytyvät nyt kokonaisuudessaan korkean edustajan kotisivuilta komission verkkosivustolla ja niitä päivitetään kahden kuukauden välein 31. tammikuuta 2018 hyväksyttyjen päivitettyjen käytännesääntöjen mukaisesti;

44.   

toteaa, että vuonna 2017 EUH:lle osoitettiin 1,1 miljoonaa euroa strategisen viestinnän toimen (”Strategic Communication Plus”) kehittämiseen disinformaation torjumiseksi ja unionin politiikkojen myönteisistä vaikutuksista tiedottamiseksi; korostaa myös, että on tärkeää tiedottaa EUH:n työstä kansalaisille, ja pyytää EUH:ta tiedottamaan enemmän näistä toimistaan seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan;

45.   

katsoo, että Euroopan ulkosuhdehallinto on tärkeä toimija rauhan, turvallisuuden ja inhimillisen kehityksen alalla tehtävässä kansainvälisessä yhteistyössä; korostaa siksi, että on tärkeää käyttää järkevästi käytettävissä olevia niukkoja resursseja ja jatkuvasti parantaa unionin ulkoisten ja sisäisten toimien johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä sekä korostaa tarvetta pyrkiä yhteisiin kantoihin ja koordinoituihin toimiin, jotta unioni olisi tehokas tässä tehtävässä; korostaa julkisuusdiplomatian ja strategisen viestinnän merkitystä erottamattomana osana unionin ulkosuhteita, sillä niiden avulla voidaan tiedottaa unionin arvoista ja intresseistä ja lisätä unionin näkyvyyttä mutta myös torjua ulkomaista vaikutusta Länsi-Balkanilla ja unionin naapurialueilla sekä torjua unionin ja sen jäsenvaltioiden vastaista strategista propagandaa; korostaa jatkuvaa ja kasvavaa tarvetta paljastaa disinformaatio ja ottaa käyttöön tilannekohtainen analyysi unionin vastaisen propagandan torjumiseksi; uskoo vakaasti, että unionin olisi tehostettava toimiaan tehokkaiden julkisuusdiplomatiaa koskevien strategioiden kehittämiseksi; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) jatkamaan toimiaan toimintatapojensa nykyaikaistamiseksi ja investoimaan uusiin taitoihin ja valmiuksiin; katsoo, että EUH:n strategisen viestinnän työryhmän työ on tarpeellista ja arvokasta, ja kehottaa osoittamaan sille riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit;

46.   

panee merkille, että EUH on arvioinut Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamista koskevan päätöksen vaikutusta henkilöresursseihin (ts. 122 työntekijään, jotka ovat Britannian kansalaisia) ja toimintaan liittyviä pakollisia mukautuksia päätoimipaikassa ja edustustoissa; suhtautuu myönteisesti siihen, että EUH aikoo noudattaa tapauskohtaista lähestymistapaa päättäessään brittiläisten sopimussuhteisten ja väliaikaisten toimihenkilöiden sopimusten jatkamisesta; kehottaa EUH:ta laatimaan pikaisesti johdonmukaisen strategian varmuuden tarjoamiseksi asianomaisille henkilöille;

47.   

toteaa, että kun Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulee kolmas maa, Lontoon edustuston perustamiseen liittyvistä henkilöstö- ja infrastruktuurimenoista aiheutuu alustavan arvion mukaan 6,7 miljoonan euron hallintokulut yhdeksän kuukauden aikana;

48.   

pyytää EUH:ta toimittamaan varainhoitoasetuksen 262 artiklan mukaisesti vuoden 2017 vastuuvapautta koskevan seurantakertomuksen varainhoitovuoden 2018 vastuuvapausmenettelyn valmistelua varten.