(-1 b)

Unionin geopoliittinen toimintaympäristö on muuttunut rajusti viime vuosikymmenen aikana. Tilanne Euroopan naapurialueilla on epävakaa, ja unionilla on edessään monimutkainen ja haastava ympäristö, jossa on paitsi hybridi- ja kyberhyökkäysten kaltaisia uusia uhkia myös perinteisempiä haasteita. Tässä tilanteessa sekä unionin kansalaiset että heidän poliittiset johtajansa ovat yhtä mieltä siitä, että puolustuksen alalla on tehtävä entistä enemmän yhdessä.

(-1 c)

Puolustusalalle ovat luonteenomaisia kasvavat puolustustarvikkeiden kustannukset sekä korkeat tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) kustannukset, jotka rajoittavat uusien puolustusohjelmien käynnistämistä ja vaikuttavat suoraan Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyyn ja innovointikapasiteettiin. Kun otetaan huomioon tällainen kustannusten nousu, uuden sukupolven merkittävien puolustusjärjestelmien ja uusien puolustusteknologioiden kehittämistä olisi tuettava unionin tasolla, jotta voitaisiin lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä puolustustarvikkeisiin tehtävissä investoinneissa.

(1)

Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma” täydentämään, kannustamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden yhteisiä pyrkimyksiä tehdä teknologisten ja teollisten puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tehokkaan eurooppalaisen puolustusteollisuuden edistämiseksi kaikkialla unionissa ja sen ulkopuolella, jolloin voitaisiin myös tukea paremmin integroitujen puolustustarvikemarkkinoiden luomista Eurooppaan ja edistää eurooppalaisten puolustustuotteiden ja -teknologioiden käyttöönottoa sisämarkkinoilla ja siten lisätä riippumattomuutta unionin ulkopuolisista lähteistä . Se ehdotti erityisesti, että käynnistettäisiin Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ”rahasto”, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja yhteiseen kehittämiseen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden alalla ja vahvistettaisiin näin synergioita ja kustannustehokkuutta ja edistettäisiin puolustustarvikkeiden yhteisiä hankintoja ja yhteistä ylläpitoa. Rahasto täydentäisi kansallista rahoitusta, jota jo käytetään tähän tarkoitukseen, ja sen pitäisi kannustaa jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötä ja investointeja puolustuksen alalla. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisen koko syklin ajan.

(2)

Rahasto edistäisi vahvan, kilpailukykyisen ja innovatiivisen eurooppalaisen puolustusalan teknologisen ja teollisen ▌perustan luomista. Se olisi unionin niiden aloitteiden mukainen, joilla pyritään yhdentämään eurooppalaisia puolustustarvikemarkkinoita entisestään, ja erityisesti niiden kahden vuonna 2009 annetun direktiivin (2) mukainen, jotka koskevat hankintaa ja EU:n sisäisiä siirtoja puolustusalalla.

(3)

Integroidun lähestymistavan mukaisesti ja unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin lisäämiseksi olisi perustettava Euroopan puolustusrahasto. Rahastolla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, innovointikapasiteettia, tehokkuutta ja teknologista riippumattomuutta ja siten lisäämään unionin strategista autonomiaa tukemalla jäsenvaltioiden rajatylittävää yhteistyötä sekä yritysten, tutkimuskeskusten, kansallisten hallintojen, kansainvälisten järjestöjen ja yliopistojen yhteistyötä kaikkialla unionissa tutkimusvaiheessa sekä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisvaiheessa. Innovatiivisempien ratkaisujen löytämiseksi ja avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi rahaston olisi tuettava ja helpotettava puolustusalan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ”pk-yritykset”, sekä markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten, jäljempänä ”mid-cap-yritykset”, rajatylittävän yhteistyön laajentamista .

Yhteisen puolustusalan voimavarojen puutteet yksilöidään unionissa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ▌puitteissa erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelmassa , kun taas yleisessä strategisessa tutkimussuunnitelmassa määritellään myös puolustusalan tutkimuksen yhteiset tavoitteet . Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu ja ▌pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa tiiviimmän yhteistyön kautta yksilöimällä ja edistämällä mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoitetaso turvallisuus- ja puolustusalalla. Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon myös alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja, myös Pohjois-Atlantin puolustusliittoon liittyviä, jos ne ovat unionin prioriteettien mukaisia eivätkä estä minkään jäsenvaltion tai assosioituneen maan osallistumista, ottaen myös huomioon tarve välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(4)

Tutkimusvaihe on ratkaisevan tärkeä ▌, koska se vaikuttaa Euroopan teollisuuden valmiuksiin ja autonomiaan tuotteiden kehittämisessä ja jäsenvaltioiden riippumattomuuteen puolustusalan loppukäyttäjinä. Puolustusvoimavarojen kehittämiseen liittyvään tutkimusvaiheeseen saattaa sisältyä huomattavia riskejä, jotka liittyvät erityisesti teknologioihin, jotka eivät ole kovin kehittyneitä, ja murroksellisiin teknologioihin. Tutkimusvaihetta yleensä seuraavaan kehittämisvaiheeseen liittyy myös huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka haittaavat tutkimustulosten jatkohyödyntämistä ja vaikuttavat kielteisesti unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyyn ja innovointikapasiteettiin. Rahaston olisi siksi vahvistettava tutkimus- ja kehittämisvaiheiden välistä yhteyttä.

(5)

Perustutkimusta ei pitäisi tukea rahastosta vaan muista järjestelmistä, mutta rahasto voisi kattaa sellaisen puolustukseen liittyvän perusluonteisen tutkimuksen, joka todennäköisesti tarjoaa ratkaisuja yksilöityihin tai odotettuihin ongelmiin tai mahdollisuuksiin.

(6)

Rahastosta voitaisiin tukea sekä uusiin tuotteisiin ja teknologioihin liittyviä toimia että jo olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden parannusta. Olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden parannusta koskevien toimien tulisi olla tukikelpoisia vain, jos toimen toteuttamisen edellyttämä jo olemassa oleva tieto ▌ei ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen toimesta rajoitettua tavalla, että toimea ei voida toteuttaa . Oikeussubjekteja olisi unionin rahoituksen hakemisen yhteydessä vaadittava toimittamaan asiaankuuluvat tiedot sen vahvistamiseksi, ettei rajoituksia sovelleta. Jos tällaisia tietoja ei toimiteta, ▌unionin rahoitusta ei pitäisi myöntää.

(6 a)

Rahastosta olisi annettava rahoitustukea toimiin, jotka johtavat murroksellisten teknologioiden kehittämiseen puolustusalalla. Koska murrokselliset teknologiat voivat perustua muiden kuin perinteisten puolustusalan toimijoiden konsepteihin tai ideoihin, rahaston olisi mahdollistettava riittävä joustavuus sidosryhmien kuulemisessa ja tällaisten toimien toteuttamisessa.

(7)

Sen varmistamiseksi, että unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä, rahastosta ei saisi antaa rahoitustukea toimiin, jotka liittyvät tuotteisiin tai teknologioihin, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto ovat kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjä. Tässä suhteessa uusia puolustustuotteita tai -teknologioita ▌koskevien toimien tukikelpoisuuden tulisi myös olla riippuvaista kansainvälisen oikeuden kehityksestä. Rahastosta ei myöskään saisi antaa rahoitustukea toimiin sellaisten tappavien autonomisten aseiden kehittämiseksi, joissa ihminen ei voi merkityksellisesti vaikuttaa päätöksiin kohteiden valinnasta ja iskun tekemisestä tehtäessä ihmisiin kohdistuvia iskuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta antaa rahoitusta toimiin varhaisvaroitusjärjestelmien ja vastatoimenpiteiden kehittämiseksi puolustustarkoituksiin.

(8)

Vaikeudet puolustusvoimavaroja koskevista yhtenäistetyistä vaatimuksista sekä yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista sopimisessa haittaavat jäsenvaltioiden ja eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden oikeussubjektien rajatylittävää yhteistyötä. Tällaisten vaatimusten, eritelmien tai standardien puuttuminen on pirstaloinut puolustusalaa entisestään, lisännyt teknistä monimutkaisuutta, viivästyksiä ja kustannuksia , luonut tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä heikentänyt yhteentoimivuutta. Yhteisistä teknisistä eritelmistä sopimisen tulisi olla ensisijaisena ehtona toimille, jotka edellyttävät korkeampaa teknologista valmiutta. Myös toiminnan, jonka tavoitteena on puolustusvoimavaroja koskevien yhteisten vaatimusten laatiminen ▌, samoin kuin toiminnan, jolla pyritään tukemaan teknisten eritelmien tai standardien yhteistä määrittelyä, olisi voitava saada tukea rahastosta , erityisesti jos niillä edistetään yhteentoimivuutta .

(9)

Koska rahaston tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä , tehokkuutta ja innovointikapasiteettia kannustamalla ja täydentämällä yhteistyöhön perustuvaa puolustusalan tutkimus- ja teknologiatoimintaa sekä lieventämällä yhteistyöhankkeiden kehittämisvaiheen riskejä, rahastosta olisi voitava tukea puolustustuotteen tai -teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä toimia. Tämä koskee myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden, mukaan lukien niiden yhteentoimivuus, parannusta.

(10)

Koska rahastolla pyritään erityisesti lisäämään oikeussubjektien ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kaikkialla Euroopassa, toimeen olisi voitava myöntää rahoitusta rahastosta ainoastaan silloin, kun toimi toteutetaan konsortiossa vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ▌tai assosioituneeseen maahan. Vähintään kolme näistä tukikelpoisista yhteisöistä , jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon ▌tai assosioituneeseen maahan, ei saisi olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa, eivätkä ne saisi olla toistensa määräysvallassa. Tässä yhteydessä määräysvallan olisi ymmärrettävä tarkoittavan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä. Kun otetaan huomioon puolustusalan murroksellisten teknologioiden sekä tutkimusten erityispiirteet, yhden oikeussubjektin olisi toteutettava mainittu toiminta. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vauhdittamiseksi rahastosta voidaan tukea myös esikaupallisia yhteishankintoja.

(11)

[Saatetaan viite tarvittaessa ajan tasalle uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti: Neuvoston päätöksen 2013/755/EU (3) 94 artiklan] nojalla merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneiden yhteisöjen olisi oltava tukikelpoisia saamaan rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(12)

Koska rahaston tavoitteena on parantaa unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta ▌, tukea olisi voitava periaatteessa myöntää vain unioniin tai assosioituneisiin maihin sijoittautuneille yhteisöille, jotka eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä yhteydessä määräysvallan olisi ymmärrettävä tarkoittavan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä. Jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusetujen suojeleminen, infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien, joita varojen saajat ja niiden alihankkijat käyttävät rahastosta rahoitustukea saavissa toimissa, ei pitäisi sijaita muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden alueella ja niiden johtorakenteiden olisi oltava sijoittautuneita unioniin tai assosioituneeseen maahan . Tukikelpoisena saajana tai toimeen osallistuvana alihankkijana ei siis voi olla yhteisö, joka on sijoittautunut muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan, tai yhteisö, joka on sijoittautunut unioniin tai assosioituneeseen maahan mutta jonka johtorakenteet ovat muussa kuin assosioituneessa kolmannessa maassa. Jotta voidaan turvata unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeiset turvallisuus- ja puolustusedut, näitä tukikelpoisuusehtoja olisi varainhoitoasetuksen 176 artiklasta poiketen sovellettava myös hankintojen kautta annettavaan rahoitukseen.

(13)

Joissakin olosuhteissa ▌olisi oltava mahdollista poiketa periaatteesta, jonka mukaan varojen saajat ja niiden rahastosta rahoitustukea saavaan toimeen osallistuvat alihankkijat eivät saa olla muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä yhteydessä unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneiden oikeussubjektien, jotka ovat muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, olisi oltava tukikelpoisia saajina tai toimeen osallistuvina alihankkijoina edellyttäen, että unionin ja sen jäsenvaltioiden tiukat turvallisuus- ja puolustusetuja koskevat ehdot täyttyvät. Tällaisten oikeussubjektien osallistuminen ei saisi olla ristiriidassa rahaston tavoitteiden kanssa. Hakijoiden olisi toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot toimessa käytettävistä infrastruktuureista, välineistä, omaisuudesta ja resursseista. Toimitusvarmuutta koskevat jäsenvaltioiden huolenaiheet olisi myös otettava huomioon.

(13 -a)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan 2 kohdan perusteella hyväksyttyjen unionin rajoittavien toimenpiteiden yhteydessä varoja ja taloudellisia resursseja ei saa luovuttaa suoraan tai välillisesti nimettyjen oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten käyttöön tai niiden hyväksi. Rahastosta ei siten voida antaa rahoitustukea tällaisille nimetyille yhteisöille tai yhteisöille, joita omistavat tai joissa määräysvaltaa käyttävät tällaiset yhteisöt.

(13 a)

Unionin rahoitusta olisi myönnettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046  (4) , jäljempänä ”varainhoitoasetus”, mukaisesti julkaistujen kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa unionin rahoitusta voidaan kuitenkin myöntää myös varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdan mukaisesti. Rahoituksen myöntäminen varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdan mukaisesti on poikkeus kilpailuun perustuvia ehdotuspyyntöjä koskevasta yleissäännöstä, joten mainittuja poikkeuksellisia olosuhteita olisi tulkittava suppeasti. Jotta rahoitusta voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä, komission olisi jäsenvaltioista koostuvan komitean, jäljempänä ”komitea”, avustuksella tässä yhteydessä arvioitava, missä määrin ehdotettu toimi vastaa koko toimitusketjun käsittävää rajatylittävää teollista yhteistyötä ja kilpailua koskevia rahaston tavoitteita.

(14)

Jos konsortio haluaa osallistua tukikelpoiseen toimeen ja unionin rahoitustukea on tarkoitus myöntää avustuksena, konsortion olisi nimitettävä yksi jäsenistään koordinaattoriksi, joka toimii pääasiallisena yhteyspisteenä.

(15)

Jos rahastosta rahoitustukea saavaa toimea hallinnoi jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden nimittämä projektipäällikkö, komission olisi kuultava projektipäällikköä ennen kuin se suorittaa maksun saajille , jotta projektipäällikkö voi varmistaa, että saajat noudattavat määräaikoja. ▌Projektipäällikön olisi toimitettava komissiolle havaintoja toimen edistymisestä, jotta komissio voi todentaa, täyttyvätkö maksutapahtuman käynnistämisen ehdot.

(15 a)

Komission olisi toteutettava rahastoa suoraan hallinnoiden, jotta voidaan maksimoida toteutuksen vaikuttavuus ja tehokkuus ja varmistaa sen täysi yhdenmukaisuus muiden unionin aloitteiden kanssa. Komission olisi sen vuoksi edelleenkin vastattava valinta- ja myöntämismenettelyistä, myös eettisten arviointien osalta. Komissio voi perustelluissa tapauksissa kuitenkin siirtää tiettyjä toteuttamistehtäviä tiettyjen rahastosta rahoitustukea saavien erityistoimien osalta varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille. Tästä voisi olla kyse esimerkiksi silloin, kun toimen rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot ovat nimittäneet projektipäällikön, edellyttäen, että varainhoitoasetuksen vaatimukset täyttyvät. Tällainen siirtäminen auttaisi virtaviivaistamaan yhteisrahoitettujen toimien hallinnointia ja varmistaisi rahoitussopimuksen saumattoman koordinoinnin konsortion ja toimen rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden nimittämän projektipäällikön välillä allekirjoitetun sopimuksen kanssa.

(16)

Jotta rahoitettavien toimien taloudellinen toteuttamiskelpoisuus voitaisiin varmistaa, hakijoiden on osoitettava, että toimen kustannukset, joita ei kateta unionin rahoituksesta, katetaan muilla rahoitustavoilla.

(17)

Jäsenvaltioiden käytettävissä olisi oltava erityyppisiä rahoitusjärjestelyjä puolustusvoimavarojen yhteistä kehittämistä ja hankintaa varten. Komissio voisi tarjota erityyppisiä järjestelyjä, joita jäsenvaltiot voisivat vapaaehtoisesti käyttää vastatakseen yhteistyönä tapahtuvan kehittämisen ja hankinnan haasteisiin rahoituksen näkökulmasta. Tällaisten rahoitusjärjestelyjen käyttö voisi edelleen vauhdittaa yhteistyöhön perustuvien ja rajatylittävien puolustushankkeiden käynnistämistä ja tehostaa puolustusmenojen käyttöä, myös rahastosta tuetuissa hankkeissa.

(18)

Kun otetaan huomioon puolustusteollisuuden erityispiirteet ja se, että puolustusalalla kysyntä tulee lähes yksinomaisesti jäsenvaltioista ja assosioituneista maista, jotka myös valvovat kaikkea puolustukseen liittyvien tuotteiden ja teknologioiden hankintaa, mukaan lukien vienti, puolustusala toimii ainutlaatuisella tavalla eikä noudata tavanomaisia sääntöjä ja liiketoimintamalleja, joita sovelletaan perinteisemmillä markkinoilla. Puolustusala ei siksi voi omarahoittaa tärkeitä tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) hankkeita, ja jäsenvaltiot ja assosioituneet maat rahoittavat usein kokonaan kaikki T&K-kustannukset. Jotta saavutetaan rahaston tavoitteet, erityisesti se, että kannustetaan eri jäsenvaltioista ja assosioituneista maista tulevia oikeussubjekteja yhteistyöhön samalla kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, tukikelpoiset kustannukset olisi katettava jopa kokonaisuudessaan toimissa, jotka toteutetaan ennen prototyyppien kehittämisvaihetta.

(19)

Prototyyppivaihe on ratkaisevan tärkeä, koska jäsenvaltiot tai assosioituneet maat yleensä päättävät tässä vaiheessa investointiensa yhdentämisestä ja käynnistävät tulevien puolustustuotteidensa tai -teknologioidensa hankintaprosessin. Tästä syystä jäsenvaltiot ja assosioituneet maat sopivat juuri tässä vaiheessa tarvittavista sitoumuksista, myös hankkeen kustannusten jakamisen ja omistajuuden osalta. Kyseisten sitoumusten uskottavuuden varmistamiseksi rahastosta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi tavanomaisesti oltava enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(20)

Prototyyppivaiheen jälkeisiin toimiin olisi varattava rahoitusta 80 prosenttiin saakka. Myös näihin toimiin, jotka liittyvät ennemminkin tuotteiden ja teknologioiden viimeistelyyn, saattaa sisältyä huomattavia kustannuksia.

(21)

Puolustusalan sidosryhmille aiheutuu erityisiä välillisiä kustannuksia, esimerkiksi turvallisuudesta. Lisäksi sidosryhmät toimivat erityisillä markkinoilla, joilla ne – kysynnän puuttuessa ostajapuolelta – eivät voi kompensoida T&K -kustannuksia toisin kuin siviilialalla. Siksi on perusteltua sallia kiinteämääräinen 25 prosentin osuus ja mahdollisuus laskuttaa ▌välilliset kustannukset, jotka on laskettu saajien tavanomaisten kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti, jos nämä käytännöt ovat saajien kansallisten viranomaisten hyväksymiä vastaavissa puolustusalan toimissa ja jos niistä on ilmoitettu komissiolle. ▌

(21 a

) Hankkeet, joihin rajatylittävää toimintaa harjoittavat pk-yritykset ja mid-cap-yritykset osallistuvat, tukevat toimitusketjujen avaamista ja edistävät rahaston tavoitteita. Tällaisiin toimiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus, joka hyödyttää kaikkia osallistuvia yhteisöjä.

(22)

Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, on tärkeää, että jäsenvaltiot ▌aikovat yhteisesti hankkia lopputuotteen tai käyttää teknologiaa, mukaan lukien yhteisin rajatylittävin hankinnoin, jolloin jäsenvaltiot järjestävät yhteisesti hankintamenettelynsä erityisesti käyttämällä yhteishankintayksikköä.

(22 a)

Jotta varmistettaisiin, että rahastosta rahoitustukea saavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, niiden olisi oltava markkinasuuntautuneita, kysynnän ohjaamia ja kaupallisesti kannattavia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kehittämistoimien tukikelpoisuusperusteissa olisi näin ollen otettava huomioon se, että jäsenvaltiot aikovat, esimerkiksi yhteisymmärryspöytäkirjalla tai aiesopimuksella, hankkia valmiin puolustustuotteen tai käyttää teknologiaa koordinoidulla tavalla. Kehittämistoimien myöntämisperusteissa olisi myös otettava huomioon se, että jäsenvaltiot sitoutuvat poliittisesti tai oikeudellisesti käyttämään, omistamaan tai ylläpitämään yhdessä valmista puolustustuotetta tai -teknologiaa.

(23)

Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknologista kehittämistä olisi edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimet edistävät näitä etuja ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimia puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen prioriteetteja. ▌

(24)

Unionin toimielinjärjestelmän pysyvän rakenteellisen yhteistyön ▌yhteydessä kehitetyillä tukikelpoisilla toimilla olisi varmistettava jatkuvalta pohjalta tiiviimpi yhteistyö eri jäsenvaltioiden oikeussubjektien välillä ja siten suoraan edistettävä rahaston tavoitteita. Tällaisiin valittuihin hankkeisiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus.

(25)

Komissio ottaa huomioon muun toiminnan, jota rahoitetaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, jotta voidaan välttää tarpeeton päällekkäisyys ja varmistaa vuorovaikutus ja synergiat siviili- ja puolustusalan tutkimuksen välillä.

(26)

Kyberturvallisuuden ja -puolustuksen haasteet ovat entistä suurempia. Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ovat tunnustaneet, että on tarpeen luoda synergioita rahaston soveltamisalaan kuuluvien kyberpuolustustoimien ja unionin kyberturvallisuusaloitteiden, kuten kyberturvallisuutta koskevassa yhteisessä tiedonannossa ilmoitettujen aloitteiden, välillä. Erityisesti teollisuus-, teknologia- ja tutkimusalan kyberturvallisuutta käsittelevän eurooppalaisen osaamiskeskuksen, joka on määrä perustaa, olisi pyrittävä synergioihin kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusnäkökohtien välillä. Osaamiskeskus voisi tukea aktiivisesti jäsenvaltioita ja muita asiaankuuluvia toimijoita tarjoamalla neuvontaa, jakamalla asiantuntijatietoa ja helpottamalla hankkeisiin ja toimiin liittyvää yhteistyötä, ja se voisi myös jäsenvaltioiden pyynnöstä toimia projektipäällikkönä rahaston yhteydessä.

(27)

Olisi varmistettava integroitu lähestymistapa kokoamalla yhteen toiminta, joka sisältyy komission käynnistämään, varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun puolustusalan tutkimusta koskevaan valmistelutoimeen , jäljempänä ”PADR”, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1092  (5) perustettuun Euroopan puolustusteolliseen kehittämisohjelmaan, jäljempänä ”EDIDP”, jotta voitaisiin yhdenmukaistaa osallistumisehdot, luoda johdonmukaisempi välineistö ja lisätä innovatiivisia, yhteistyöhön perustuvia ja taloudellisia vaikutuksia sekä välttää tarpeeton päällekkäisyys ja hajanaisuus. Integroidun lähestymistavan avulla rahasto myös edistäisi puolustusalan tutkimustulosten parempaa hyödyntämistä, jolloin voitaisiin kaventaa tutkimus- ja kehittämisvaiheiden välistä kuilua ottaen huomioon puolustusalan erityispiirteet ja edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös murroksellista innovointia ▌. Tällä voi tapauksen mukaan olla myönteisiä heijastusvaikutuksia myös siviilialalla.

(28)

Jos se on asianmukaista toimen erityispiirteiden näkökulmasta, rahaston ▌tavoitteita olisi käsiteltävä myös rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden yhteydessä ▌InvestEU-ohjelmassa.

(29)

Rahoitustukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinahäiriöihin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi tuotettava selvää ▌lisäarvoa unionille .

(30)

Rahaston rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityiset tavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva vaatimusten noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttöä sekä varainhoitoasetuksen ▌125 artiklan 1 kohdassa ▌tarkoitettua rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin.

(31)

Komission olisi laadittava vuotuisia ▌ työohjelmia, jotka ovat rahaston tavoitteiden mukaisia , ottaen huomioon EDIDP:stä ja PADR:stä saadut alustavat kokemukset . ▌Komitean olisi avustettava komissiota työohjelman laatimisessa. Komission olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla on mahdollisimman laaja tuki komiteassa. Komitea voi tässä yhteydessä kokoontua kansallisten puolustus- ja turvallisuusalan asiantuntijoiden kokoonpanossa antaakseen erityistä apua komissiolle, muun muassa antamalla neuvontaa turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta toimien yhteydessä. Jäsenvaltiot nimeävät edustajansa komiteaan. Komitean jäsenille olisi annettava hyvissä ajoin ja tosiasiallisesti mahdollisuus tarkastella täytäntöönpanosäädöksiä koskevia ehdotuksia ja ilmaista näkemyksensä.

(31 a)

Työohjelmien luokissa olisi mainittava toiminnalliset vaatimukset, jotta toimialalla olisi selvyys siitä, mitä toimintoja ja tehtäviä kehitettävillä voimavaroilla on suoritettava. Odotetun suoritustason olisi käytävä selvästi ilmi vaatimuksista, mutta niissä ei pitäisi viitata tiettyihin ratkaisuihin tai yhteisöihin eikä niillä saisi estää kilpailua ehdotuspyyntövaiheessa.

(31 b)

Työohjelmien laatimisvaiheessa komission olisi myös varmistettava komiteaa asianmukaisesti kuulemalla, että ehdotetuissa tutkimus- tai kehittämistoimissa vältetään tarpeetonta päällekkäisyyttä. Komissio voi tässä yhteydessä tehdä ennakkoarvioinnin mahdollisista päällekkäisyyksistä olemassa olevien voimavarojen tai unionissa jo rahoitettujen tutkimus- tai kehittämishankkeiden kanssa.

(31 bb)

Komission olisi varmistettava työohjelmien johdonmukaisuus puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko teollisen syklin aikana.

(31 bc)

Työohjelmissa olisi varmistettava, että merkityksellinen osa kokonaisbudjetista suunnataan toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen yli rajojen.

(31 c)

Jotta Euroopan puolustusviraston puolustusalan asiantuntemusta voitaisiin käyttää hyödyksi, sille annetaan komiteassa tarkkailijan asema. Kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, myös Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi osallistuttava komitean kokouksiin.

(32)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä työohjelma ja myöntää rahoitus valittuihin kehittämistoimiin. Erityisesti kehittämistoimien täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon puolustusalan erityispiirteet, varsinkin jäsenvaltioiden ja/tai assosioituneiden maiden vastuu suunnittelu- ja hankintaprosessista. Tätä valtaa olisi käytettävä ▌Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti.

(32 a)

Arvioituaan ehdotukset sellaisten riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella, joiden luotettavuus asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, komission olisi valittava rahastosta rahoitustukea saavat toimet. Komission olisi perustettava riippumattomien asiantuntijoiden tietokanta. Tietokantaa ei tulisi tehdä julkiseksi. Riippumattomat asiantuntijat olisi nimettävä heidän osaamisensa, kokemuksensa ja tietämyksensä perusteella ottaen huomioon heille osoitetut tehtävät. Komission olisi riippumattomia asiantuntijoita nimittäessään mahdollisuuksien mukaan toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, joiden avulla tavoitellaan asiantuntijaryhmissä ja arviointilautakunnissa eri osaamisen, kokemuksen, tietämyksen, maantieteellisen jakauman ja sukupuolten edustuksen kannalta tasapainoista kokoonpanoa, ottaen huomioon kyseisen toimen edustaman alan tilanne. Olisi myös pyrittävä asiantuntijoiden asianmukaiseen kiertoon ja yksityisen ja julkisen sektorin asianmukaiseen tasapainoon. Jäsenvaltioille olisi ilmoitettava arvioinnin tuloksista toimittamalla luettelo valituista toimista paremmuusjärjestyksessä sekä rahoitettujen toimien edistymisestä. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä työohjelma ja panna se täytäntöön sekä tehdä päätökset rahoituksen myöntämisestä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(32 b)

Riippumattomien asiantuntijoiden ei pitäisi arvioida sellaisia asioita, antaa sellaisia asioita koskevia neuvoja tai avustaa sellaisissa asioissa, joissa heillä on eturistiriita erityisesti senhetkisessä asemassaan. Heidän ei etenkään pitäisi olla asemassa, jossa he voivat käyttää saatuja tietoja arvioimansa konsortion vahingoksi.

(32 bb)

▌Ehdottaessaan uusia puolustustuotteita tai -teknologioita taikka olemassa olevien tuotteiden tai teknologioiden parannusta hakijoiden olisi sitouduttava noudattamaan eettisiä periaatteita, kuten ihmisten hyvinvointiin ja ihmisen perimän suojelemiseen liittyviä periaatteita, jotka sisältyvät myös asiaankuuluvaan kansalliseen lainsäädäntöön, unionin oikeuteen ja kansainväliseen oikeuteen, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja ja Euroopan ihmisoikeussopimus ja soveltuvin osin sen pöytäkirjat. Komission olisi varmistettava, että ehdotukset seulotaan järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi.

(33)

Avointen sisämarkkinoiden tukemiseksi olisi kannustettava rajatylittävää toimintaa harjoittavia pk-yrityksiä ja mid-cap-yrityksiä osallistumaan hankkeisiin joko konsortion jäseninä, alihankkijoina tai toimitusketjun yhteisöinä .

(34)

Komission olisi pyrittävä käymään vuoropuhelua ▌jäsenvaltioiden ja toimialan kanssa rahaston menestyksen takaamiseksi. Toisena lainsäätäjänä ja keskeisenä sidosryhmänä myös Euroopan parlamentti olisi otettava tähän mukaan.

(35)

Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan puolustusrahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (7) [uusi toimielinten välinen sopimus] mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Komission olisi varmistettava, että hallinnolliset menettelyt pidetään mahdollisimman yksinkertaisina ja että niistä aiheutuu vain vähän lisäkuluja.

(36)

Varainhoitoasetusta sovelletaan rahastoon, ellei toisin säädetä. Siinä vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(37)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan perusteella antamia horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Nämä säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan varsinkin talousarvion laatimista ja toteuttamista avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta käyttäen koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan perusteella annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, koska kyseisen periaatteen noudattaminen on ehdoton edellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(38)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (8), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 (9), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (10) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (11) mukaan unionin taloudellisia etuja olisi suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavista petoksista, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti Euroopan syyttäjänvirasto, jäljempänä ”EPPO”, voi tutkia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/1371 (12) säädettyjä unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia ja nostaa niistä syytteitä. Varainhoitoasetuksen mukaisesti rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden osalta EPPOlle ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(39)

Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat kolmannet maat voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksen mukaisen yhteistyön puitteissa. Sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta sen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityinen säännös, jolla annetaan toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja oikeus käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(40)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä sääntelyä on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tällaisiin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä asetuksen käytännön vaikutuksista. Komission olisi laadittava väliarviointi viimeistään neljän vuoden kuluttua rahaston toteuttamisen alkamisesta , myös esittääkseen ehdotuksia tähän asetukseen tehtäviksi asianmukaisiksi muutoksiksi, ja loppuarviointi rahaston toteuttamiskauden päättyessä siten, että se tarkastelee rahoitustoimintoja rahoituksen toteuttamisen tulosten ja, siltä osin kuin se on tuolloin mahdollista, tulosten ja vaikutusten kannalta. Loppuarviointikertomuksen olisi tässä yhteydessä myös autettava määrittämään, miltä osin unioni on puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä riippuvainen kolmansista maista. Loppukertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajatylittävää osallistumista rahastosta rahoitustukea saaneisiin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun samoin kuin rahaston panosta voimavarojen kehittämissuunnitelmassa yksilöityjen puutteiden korjaamisessa, ja siihen olisi sisällytettävä tiedot saajien alkuperästä, yksittäisiin toimiin osallistuneiden jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden lukumäärästä sekä syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta . Komissio voi myös ehdottaa muutoksia tähän asetukseen, jotta voidaan reagoida mahdolliseen rahaston täytäntöönpanon aikana ilmenevään kehitykseen.

( 40 a)

Komission olisi seurattava säännöllisesti rahaston toteuttamista ja laadittava vuosittain kertomus edistymisestä, myös siitä, miten rahastosta sekä EDIDP:n ja PADR:n täytäntöönpanosta saadut kokemukset otetaan huomioon rahaston toteuttamisessa. Komission olisi toteutettava tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt. Tämä kertomus olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, eikä se saisi sisältää arkaluonteisia tietoja.

(41)

Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä rahastolla ▌edistetään ilmastotoimien sisällyttämistä osaksi unionin politiikkoja ja autetaan saavuttamaan yleinen tavoite, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista tukee ilmastotavoitteita. Rahaston valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston väliarvioinnin yhteydessä.

(42)

Koska rahastosta tuetaan ainoastaan puolustustuotteiden ja -teknologioiden tutkimus- ja kehittämisvaiheita, unionilla ei periaatteessa tulisi olla omistusoikeutta eikä immateriaalioikeuksia rahoitettavista toimista saataviin tuotteisiin tai teknologioihin, paitsi kun unionin tukea myönnetään julkisten hankintojen kautta. Tutkimustoimien osalta halukkailla jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus käyttää rahoitettujen toimien tuloksia ja osallistua yhteistyössä tehtävään jatkokehittämiseen. ▌

(43)

Unionin rahoitustuki ei saisi vaikuttaa unionin sisällä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/ EY  (13) mukaisesti tapahtuvaan puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoon eikä tuotteiden, tarvikkeiden tai teknologioiden vientiin. Sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden vientiä jäsenvaltioista säännellään yhteisellä kannalla 2008/944/YUTP.

(44)

Arkaluonteisten taustatietojen , kuten ennen rahaston toimintaa tai sen ulkopuolella tuotetun datan, tietämyksen tai tietojen, käytöllä tai sivullisten pääsyllä rahastosta rahoitustukea saaneiden toimien yhteydessä tuotettuihin ▌tuloksiin saattaa olla haitallisia vaikutuksia unionin taikka yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. ▌Arkaluonteisten ▌tietojen käsittelyyn olisi siten sovellettava ▌asiaa koskevaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä ▌.

(44 a)

Jotta voitaisiin varmistaa turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaaminen vaaditulla tasolla, yhteisöturvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia olisi noudatettava allekirjoitettaessa turvallisuusluokiteltuja rahoitussopimuksia. Tätä varten ja komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 mukaisesti komission olisi toimitettava jäsenvaltioiden nimeämille asiantuntijoille ohjeeksi ohjelman turvallisuusohjeet, myös turvallisuusluokitusopas.

(45)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti vaikutuspolkuindikaattoreiden täydentämiseksi tai muuttamiseksi, kun se katsotaan tarpeelliseksi. ▌On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(46)

Komission olisi hallinnoitava rahastoa ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisuus- ja turvallisuusvaatimukset, erityisesti turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisten tietojen osalta,