(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan tavoitteena on toteuttaa sisämarkkinat, joilla pyritään Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat muun muassa tasapainoinen talouskasvu sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen.

(2)

YK:n yleiskokous hyväksyi 25 päivänä syyskuuta 2015 uuden globaalin kestävän kehityksen toimintakehyksen: kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) (4). Sen keskiössä ovat kestävän kehityksen tavoitteet, jotka käsittävät kestävyyden kolme pilaria: ympäristön, yhteiskunnan ja talouden / hyvän hallintotavan. Vuonna 2016 annetussa komission tiedonannossa seuraavista toimista Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi (5) kestävän kehityksen tavoitteet kytketään unionin toimintakehykseen sen varmistamiseksi, että kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään jo lähtökohtaisesti kaikkiin unionin toimiin ja poliittisiin aloitteisiin unionissa ja maailmanlaajuisesti. Eurooppa-neuvoston 20 päivänä kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä (6) vahvistetaan, että unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöön täysipainoisella, johdonmukaisella, kattavalla, yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

(3)

Neuvosto teki vuonna 2016 Pariisin ilmastosopimuksen unionin puolesta (7). Ilmastosopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa asetetaan tavoitteeksi torjua ilmastonmuutosta entistä tehokkaammin muun muassa varmistamalla, että rahoitusvirrat tukevat vähän kasvihuonekaasupäästöjä tuottavaa ja ilmastonmuutoksen kestävää kehitystä.

(4)

Kestävyys ja siirtyminen vähähiiliseen, ilmastokestävään ja entistä resurssitehokkaampaan kiertotalouteen ovat keskeisiä tekijöitä unionin talouden pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamisessa. Kestävyys on jo pitkään ollut unionihankkeen ytimessä, ja sen sosiaaliset ja ympäristöulottuvuudet tunnustetaan perussopimuksissa.

(5)

Komissio antoi joulukuussa 2016 korkean tason asiantuntijaryhmän tehtäväksi laatia kestävää rahoitusta koskeva kattava ja kokonaisvaltainen unionin strategia. Tammikuun 31 päivänä 2018 julkaistussa korkean tason asiantuntijaryhmän raportissa (8) kehotetaan luomaan unionin tasolla teknisesti luotettava luokitusjärjestelmä, jolla selkeytetään, mitkä toiminnat ovat ”vihreitä” tai ”kestäviä”, ja jossa käsitellään ensimmäiseksi ilmastonmuutoksen hillintää.

(6)

Komissio julkaisi maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa (9), jossa esitetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia. Yksi toimintasuunnitelmassa asetetuista tavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestävään sijoittamiseen kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. Tärkein ja kiireellisin toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista on perustaa kestävien toimintojen yhtenäinen luokitusjärjestelmä ja indikaattorit kestävyyden asteen määrittämiseksi . Toimintasuunnitelmassa tunnustetaan, että pääomavirtojen ohjaaminen kestävämpiin toimintoihin edellyttää kokonaisvaltaista yhteisymmärrystä siitä, mitä ”kestävällä” taloudellisten toimintojen vaikutuksella ja sijoituksilla ympäristökestävyyteen ja resurssitehokkuuteen tarkoitetaan. Ensimmäisenä toimena olisi annettava selkeät ohjeet toiminnoista, joiden voidaan katsoa edistävän ympäristötavoitteita, jotta sijoittajien olisi helpompi tietää, millä sijoituksilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Myöhemmässä vaiheessa voidaan laatia taloudellisia toimintoja niiden kestävyyden asteen mukaan . Ottaen huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja 20. kesäkuuta 2017 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät olisi laadittava lisäohjeita toiminnoista, jotka edistävät muita kestävyystavoitteita, yhteiskunnalliset ja hallinnolliset tavoitteet mukaan luettuina , jotta voidaan panna täytäntöön Agenda 2030 -toimintaohjelma täysipainoisella, johdonmukaisella, kattavalla, yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla . [tark. 80]

(6 a)

Samalla kun tunnustetaan, että ilmastonmuutosta on torjuttava pikaisesti, hiiliriskin kapea-alainen painottaminen saattaisi aiheuttaa kielteisiä kerrannaisvaikutuksia suuntaamalla sijoitusvirrat uudelleen kohteisiin, joihin liittyy muita ympäristöriskejä. Siksi on annettava riittävät takeet sen varmistamiseksi, että taloudelliset toiminnot eivät aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille, kuten biologiselle monimuotoisuudelle ja energiatehokkuudelle. Sijoittajat tarvitsevat vertailukelpoista ja kokonaisvaltaista tietoa ympäristöriskeistä ja niiden vaikutuksesta arvioidakseen salkkujaan muutenkin kuin hiiliriskien osalta. [tark. 2]

(6 b)

Useiden toisiinsa liittyvien ympäristön pilaantumisen osa-alueiden kiireellisyyden ja resurssien liikakäytön vuoksi on omaksuttava järjestelmällinen lähestymistapa eksponentiaalisesti kasvaviin kielteisiin suuntauksiin, kuten biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen, resurssien maailmanlaajuisen liikakäyttöön, uusien uhkien, kuten vaarallisten kemikaalien ja niiden yhteisvaikutusten, syntymiseen, ravitsemuksen puutteellisuuteen, ilmastonmuutokseen, otsonikerroksen ohenemiseen, valtamerien happamoitumiseen, makean veden vähenemiseen ja maankäyttöjärjestelmien muutokseen. Siksi on tarpeen, että toteutettavat toimet ovat ennakoivia ja niillä pystytään vastaamaan esiin tuleviin haasteisiin. Näiden haasteiden mittakaava edellyttää kokonaisvaltaista ja kunnianhimoista lähestymistapaa ja tiukan ennalta varautumisen periaatteen soveltamista. [tark. 3]

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1386/2013/EU (10) kehotetaan lisäämään yksityisen sektorin rahoitusta ympäristö- ja ilmastomenoihin erityisesti ottamalla käyttöön kannustimia ja menetelmiä, joilla innostetaan yrityksiä mittaamaan liiketoimintansa ympäristökustannuksia ja ympäristöpalvelujen käytöstä saamiaan voittoja.

(7 a)

Euroopan parlamentin 29 päivänä toukokuuta 2018 antamassa valiokunta-aloitteisessa mietinnössä kestävästä rahoituksesta esitetään keskeiset kestävyysindikaattorien ja luokitusjärjestelmän osatekijät kestävien sijoitusten kannustimena. Asiaa koskevan lainsäädännön johdonmukaisuus olisi varmistettava. [tark. 4]

(8)

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen unionissa edellyttää pääomavirtojen ohjaamista kestäviin sijoituksiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää hyödyntää sisämarkkinoiden potentiaalia täysimittaisesti. Lisäksi on tärkeää varmistaa, ettei kestävään sijoittamiseen ohjattujen pääomavirtojen kulku häiriinny sisämarkkinoilla.

(8 a)

Haasteiden mittakaavan vuoksi koko rahoitusjärjestelmää on asteittain muutettava siten, että se tukee talouden kestävää toimintaa. Tätä tarkoitusta varten on valtavirtaistettava kestävä rahoitus ja tarkasteltava kaikkien rahoitustuotteiden ja -palvelujen kestävyysvaikutuksia. [tark. 5]

(9)

Tarjoamalla rahoitustuotteita, jotka edistävät ympäristön kannalta kestävien tavoitteiden saavuttamista, voidaan tehokkaasti ohjata asteittain siirtää yksityisiä sijoituksia kestäviin kestävämpiin toimintoihin toiminnoista, joilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia . Kansallisilla vaatimuksilla, jotka koskevat rahoitustuotteiden ja -palvelujen ja yritysjoukkovelkakirjalainojen markkinoimista kestävinä sijoituksina tämän asetuksen määritelmän mukaisesti , ja erityisesti sellaisilla vaatimuksilla, jotka antavat asianomaisille markkinatoimijoille mahdollisuuden käyttää kansallista merkkiä, pyritään lujittamaan sijoittajien luottamusta ja tietoisuutta riskeistä , luomaan näkyvyyttä ja käsittelemään ”viherpesuun” liittyviä ongelmia. Viherpesulla tarkoitetaan käytäntöä, jossa saadaan epäoikeudenmukaista kilpailuetua markkinoimalla rahoitustuotetta ympäristöystävällisenä tuotteena, vaikka se ei itse asiassa täytä perusluonteisia ympäristövaatimuksia. Nykyään joissakin jäsenvaltioissa on käytössä merkintäjärjestelmiä. Ne perustuvat erilaisiin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmiin. Ottaen huomioon Pariisin sopimuksen mukaiset ja unionin tasolla tehdyt poliittiset sitoumukset on todennäköistä, että yhä useammat jäsenvaltiot ottavat käyttöön merkintäjärjestelmiä tai asettavat markkinatoimijoille muita vaatimuksia, jotka koskevat ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja. Tehdessään näin jäsenvaltiot käyttäisivät omia kansallisia luokitusjärjestelmiään sen määrittämiseen, mitä sijoituksia voidaan pitää kestävinä. Jos tällaiset kansalliset vaatimukset perustuvat erilaisiin kriteereihin ja indikaattoreihin siitä, millaista taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä, sijoittajat ovat haluttomia tekemään sijoituksia yli rajojen, koska eri sijoitusmahdollisuuksia on vaikea verrata keskenään. Lisäksi talouden toimijoiden, jotka haluavat houkutella sijoituksia eri puolilta unionia, olisi täytettävä erilaiset kriteerit eri jäsenvaltioissa, jotta niiden toiminnot täyttäisivät eri merkkien ympäristökestävyysvaatimukset. Sen vuoksi Yhdenmukaisten kriteerien ja indikaattorien puuttuminen ohjaa sijoituksia ympäristön kannalta tehottomalla ja joissakin tapauksissa haitallisella tavalla ja johtaa siihen, että ympäristö- ja kestävyystavoitteita ei saavuteta. Siten niiden puuttuminen lisää talouden toimijoiden kustannuksia ja on aiheuttaa niille merkittävä haitta merkittävän haitan , joka estää pääsyn rajat ylittäville kestävien sijoitusten pääomamarkkinoille. Nämä esteet, joiden vuoksi on vaikea päästä rajat ylittäville pääomamarkkinoille hankkimaan varoja kestäviin hankkeisiin, todennäköisesti kasvavat entisestään. Sen vuoksi kriteerit ja indikaattorit , joilla määritetään, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää jonkin taloudellisen toiminnan kestävyyden aste , olisi asteittain yhdenmukaistettava unionin tasolla, jotta voidaan poistaa sisämarkkinoiden toimintaa haittaavat esteet ja ehkäistä niiden syntyminen tulevaisuudessa. Tällaisen tietojen, mittarien ja kriteerien yhdenmukaistamisen ansiosta talouden toimijoiden on helpompi hankkia rahoitusta vihreisiin ympäristön kannalta kestäviin toimintoihinsa yli rajojen, koska niiden taloudellisia toimintoja voidaan verrata yhdenmukaisilla kr iteereillä ja indikaattoreilla , joiden perusteella ne voidaan valita ympäristön kannalta kestäviksi sijoituskohteiksi. Sen vuoksi yhdenmukaistaminen helpottaa rajat ylittävää sijoittamista unionissa. [tark. 6]

(9 a)

Yksityisiä sijoituksia on saatava liikkeelle, jotta unioni voi noudattaa ympäristöä ja ilmastoa koskevia sitoumuksiaan. Tämän saavuttaminen edellyttää sekä pitkän aikavälin suunnitelmia että sääntelyn vakautta ja ennakoitavuutta sijoittajien kannalta. Kestävien sijoitusten johdonmukaisen poliittisen kehyksen takaamiseksi onkin siis tärkeää, että tämän asetuksen säännökset perustuvat olemassa olevaan unionin lainsäädäntöön. [tark. 7]

(10)

Jos markkinatoimijat eivät anna sijoittajille mitään selityksiä tietoja siitä, miten toiminnoilla, joihin nämä toiminnot, joihin sijoittajat sijoittavat, edistetään ympäristötavoitteita vaikuttavat kielteisesti tai myönteisesti ympäristötavoitteisiin , tai jos markkinatoimijat käyttävät eri käsitteitä mittareita tai kriteerejä vaikutusten määrittämiseen selittäessään, mitä ”kestävä” taloudellinen toiminta on taloudellisen toiminnan kestävyyden astetta ympäristön kannalta , sijoittajien on kohtuuttoman raskasta arvioida ja verrata näitä erilaisia rahoitustuotteita keskenään. Sijoittajien on tästä syystä todettu olevan haluttomia sijoittamaan vihreisiin kestäviin rahoitustuotteisiin. Lisäksi sijoittajien luottamuksen puute vaikuttaa hyvin haitallisesti kestävien sijoitusten markkinoihin. On myös osoitettu, että kansalliset säännöt tai markkinaperusteiset aloitteet, joihin on ryhdytty tämän ongelman ratkaisemiseksi kansallisten rajojen sisäpuolella, hajottavat sisämarkkinoita. Jos finanssimarkkinatoimijat ilmoittavat, miten rahoitustuotteet, joiden ne väittävät olevan ympäristöystävällisiä, täyttävät ympäristötavoitteet, ja käyttävät näissä ilmoituksissaan koko unionissa yhteisiä kriteerejä sen määrittämiseen, mitä ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta on, sijoittajien on helpompi vertailla ympäristöystävällisiä sijoitusmahdollisuuksia sijoitusmahdollisuuksien ympäristövaikutuksia yli rajojen ja tämä kannustaa kohdeyhtiöitä tekemään liiketoimintamalleistaan kestävämpiä . Tällöin sijoittajat sijoittavat vihreisiin rahoitustuotteisiin suuremmalla varmuudella koko unionissa, mikä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa. [tark. 8]

(10 a)

Merkittävän ympäristöön ja laajemmin kestävyyteen kohdistuvan vaikutuksen saavuttamiseksi, finanssimarkkinatoimijoiden ja muiden sidosryhmien tarpeettoman hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi ja kestäviä taloudellisia toimintoja rahoittavien Euroopan rahoitusmarkkinoiden kasvun helpottamiseksi luokitusjärjestelmän olisi perustuttava yhdenmukaistettuihin, vertailukelpoisiin ja yhtenäisiin kriteereihin ja indikaattoreihin, joihin kuuluvat ainakin kiertotalouden indikaattorit. Näiden indikaattorien olisi oltava johdonmukaisia yhtenäistetyn elinkaarianalyysin menetelmän kanssa ja niitä olisi sovellettava unionin alueen sääntelyaloitteissa. Niiden olisi muodostettava perusta taloudellisten toimintojen ja sijoitusriskien sekä ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnille. Mahdollista sääntelyn päällekkäisyyttä olisi vältettävä, sillä se ei olisi paremman sääntelyn periaatteen, suhteellisuusperiaatteen eikä johdonmukaisen terminologian ja selkeän sääntelykehyksen luomista koskevan tavoitteen mukaista. Lisäksi olisi vältettävä rasittamasta tarpeettomasti sekä viranomaisia että rahoituslaitoksia. Samasta syystä teknisten seulontakriteerien ulottuvuus ja käyttö sekä niiden yhteys muihin aloitteisiin olisi määriteltävä selkeästi ennen luokitusjärjestelmän ja siihen liittyvien kriteerien voimaantuloa. Vahvistettaessa yhdenmukaistettuja kriteerejä ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta eri politiikanaloilla. Tämän asetuksen vaatimuksia olisi sovellettava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa määriteltyihin pieniin ja yhdestä osasta muodostuviin laitoksiin. [tark. 9]

(10 b)

Indikaattorit olisi yhdenmukaistettava olemassa olevien hankkeiden, kuten komission, Euroopan ympäristökeskuksen ja OECD:n työn, perusteella, ja niillä olisi mitattava hiilidioksidiin ja muihin päästöihin, biologiseen monimuotoisuuteen, jätteiden syntymiseen, energian ja uusiutuvan energian käyttöön, raaka-aineisiin, veteen sekä suoraan ja epäsuoraan maankäyttöön liittyviä ympäristövaikutuksia komission kiertotalouden seurantakehyksestä antaman tiedonannon (COM(2018)0029), kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman (COM(2015)0614) ja Euroopan parlamentin 9 päivänä heinäkuuta 2015 resurssitehokkuudesta antaman päätöslauselman ”Siirtyminen kohti kiertotaloutta” (2014/2208(INI)) mukaisesti. Lisäksi indikaattorien suunnittelussa olisi otettava huomioon myös kiertotalouden rahoittamisen tukemista käsittelevän Euroopan komission korkean tason työryhmän suositukset. Komission olisi arvioitava, miten tämän asiantuntijaryhmän työ yhdennetään teknisten asiantuntijoiden ryhmän työhön. Indikaattoreissa olisi otettava huomioon kansainvälisesti tunnustetut kestävyyttä koskevat normit. [tark. 10]

(11)

Jotta voidaan puuttua sisämarkkinoiden toimintaa nykyään haittaaviin esteisiin ja estää uusien esteiden syntyminen tulevaisuudessa, jäsenvaltiot ja unioni olisi velvoitettava käyttämään yhteistä ympäristön kannalta kestävän sijoituksen sijoitusten ympäristökestävyyden asteen käsitettä, kun ne asettavat markkinatoimijoille ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita ja -palveluita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia merkintävaatimuksia kansallisella tasolla. Samoista syistä rahastonhoitajien ja yhteisösijoittajien, jotka väittävät edistävänsä ympäristötavoitteita, olisi käytettävä samaa ympäristön kannalta kestävän sijoituksen käsitettä sekä samoja indikaattoreita, mittareita ja kriteerejä ympäristövaikutusten arviointia varten ilmoittaessaan, miten ne edistävät näitä tavoitteita. [tark. 11]

(12)

Kriteerien vahvistaminen ympäristön kannalta kestäville taloudellisilla toiminnoille voi kannustaa yrityksiä antamaan tietoja harjoittamistaan ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista vapaaehtoisesti verkkosivustoillaan. Tällaisten Toimintojen ympäristövaikutuksia koskevien tietojen avulla finanssimarkkinoiden asianomaiset toimijat voivat helpommin yksilöidä yritykset, jotka harjoittavat ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja ja määrittää yritysten taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden asteen , ja kyseiset yritykset voivat helpommin hankkia rahoitusta vihreisiin toimintoihinsa. [tark. 12]

(13)

Tarkoitus on, että unionin käyttöön ottama ympäristön kannalta kestävien laajuiset indikaattorit, jotka ovat tärkeitä taloudellisten toimintojen luokitus antaa ympäristövaikutuksen määrittämisen kannalta, antaisivat mahdollisuuden kehittää unionin tulevia politiikkoja ja strategioita , mihin sisältyvät ympäristön kannalta kestäviä rahoitustuotteita koskevat unionin laajuiset standardit ja lopulta sellaisten merkkien käyttöönotto, joilla tunnustetaan virallisesti näiden standardien noudattaminen koko unionissa , ja voisivat olla perustana muille taloutta, sääntelyä ja vakautta koskeville mittareille . Yhdenmukaisia oikeudellisia vaatimuksia, joiden täyttyessä sijoituksia pidetään sijoitusten ympäristökestävyyden asteen määrittämiseksi taloudellisten toimintojen kestävyyden tasoa ympäristön kannalta kestävinä ja jotka perustuvat ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaisiin kriteereihin koskevien kriteerien ja sijoitusten ympäristövaikutusten arvioimiseen tarkoitettujen yhteisten indikaattorien perusteella , tarvitaan vertailuperustana unionin tulevaa lainsäädäntöä varten, jonka tavoitteena on mahdollistaa tällaiset sijoitukset helpottaa siirtymistä sijoituksista, joilla on kielteinen ympäristövaikutus, sijoituksiin, joilla on myönteinen vaikutus . [tark. 13]

(14)

Unionin pyrkimyksissä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita on käynyt ilmi, että sellaiset toimintavaihtoehdot kuin Euroopan strategisten investointien rahaston luominen ovat voisivat olla tehokas keino edistää yksityisten varojen liikkeelle saamista ja niiden ohjaamista kestäviin sijoituksiin julkisten menojen ohella. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/1017 (11) asetetaan tavoitteeksi, että horisontaalisten ilmastoinvestointien osuus rahoituksesta, joka myönnetään Euroopan strategisten investointien rahastosta infrastruktuuri- ja innovointihankkeisiin, on 40 prosenttia. Yhteisillä taloudellisten toimintojen kestävyyskriteereillä ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteisillä indikaattoreilla voitaisiin tukea samanlaisia tulevia unionin aloitteita, joilla tuetaan saadaan liikkeelle ilmastoon liittyviin liittyviä tai muihin ympäristötavoitteisiin tähtääviä sijoituksia. [tark. 14]

(15)

Jotta vältettäisiin markkinoiden pirstoutuminen ja kuluttajien etuihin kohdistuvat haitat, jotka johtuvat keskenään erilaisista ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden astetta koskevista käsitteistä, kansallisten vaatimusten, joita markkinatoimijoiden on noudatettava halutessaan markkinoida rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja tässä asetuksessa määritellyllä tavalla ympäristön kannalta kestävinä, olisi perustuttava ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskeviin yhdenmukaisiin kriteereihin. Kyseisiin markkinatoimijoihin kuuluvat ”vihreitä” kestäviä rahoitustuotteita tai -palveluja tarjoavat finanssimarkkinatoimijat ja ”vihreitä” kestäviä yritysjoukkovelkakirjalainoja tarjoavat finanssialan ulkopuoliset yritykset. [tark. 15]

(16)

Jotta ei vahingoitettaisi kuluttajien etuja, rahastonhoitajien ja yhteisösijoittajien, jotka tarjoavat rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä, olisi ilmoitettava, miten ja missä määrin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen kriteerejä käytetään sijoitusten ympäristökestävyyden määrittämiseen. Annettujen tietojen avulla sijoittajien olisi saatava selville sellaisen sijoituksen prosenttiosuus, jolla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, kaikista taloudellisista toiminnoista ja näin ollen sijoituksen ympäristökestävyyden aste. Komission olisi täsmennettävä, mitkä tiedot on annettava tätä tarkoitusta varten. Tietojen avulla kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava tarkistaa helposti tiedonantovelvollisuuden noudattaminen ja panna kyseinen velvollisuus sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti täytäntöön.

(17)

Tiedonantovelvollisuuden kiertämisen estämiseksi kyseistä velvollisuutta olisi sovellettava myös silloin, kun rahoitustuotteita kaikkiin rahoitustuotteisiin, joita tarjotaan ympäristön kannalta kestävien sijoitusten kaltaisina sijoituksina, mukaan luettuina rahoitustuotteet, joiden tavoitteena on ympäristönsuojelu sen laajassa merkityksessä. Finanssimarkkinatoimijoilta ei saisi vaatia, että ne sijoittavat ainoastaan ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, jotka määritetään tässä asetuksessa vahvistettujen teknisten seulontakriteerien mukaisesti. Niitä Finanssimarkkinatoimijoita ja muita toimijoita olisi kannustettava siihen, että jos ne katsovat, että taloudellista toimintaa, joka ei täytä niiden rahoittaman toiminnan kannalta merkityksellisiä teknisiä seulontakriteerejä tai jolle ei ole vielä ole vahvistettu tällaisia kriteerejä, ja että niiden rahoitustuotteita olisi näin olen pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, ne ilmoittavat asiasta komissiolle ja auttavat siten komissiota arvioimaan, onko teknisiä seulontakriteerejä aiheellista täydentää tai päivittää. [tark. 16]

(18)

Sen Taloudellisen toiminnan ympäristökestävyyden asteen määrittämiseksi, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, olisi vahvistettava ympäristövaikutusta mittaaviin indikaattoreihin perustuva tyhjentävä luettelo ympäristötavoitteista ja otettava siinä huomioon toiminnan vaikutus teollisuuden koko arvoketjuun ja varmistettava johdonmukaisuus unionin nykyisen lainsäädännön, kuten puhtaan energian säädöspaketin, kanssa . [tark. 17]

(19)

Terveiden ekosysteemien suojelua koskevaa ympäristötavoitetta olisi tulkittava ottaen huomioon asiaankuuluvat unionin säädökset ja muut välineet, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY (12), neuvoston direktiivi 92/43/ETY (13), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014 (14), luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 (15), vihreitä infrastruktuureja koskeva EU:n strategia, neuvoston direktiivi 91/676/ETY (16), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014 (17), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010 (18), metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskeva toimintasuunnitelma (19) ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumista koskeva toimintasuunnitelma (20).

(20)

Kutakin ympäristötavoitetta varten olisi vahvistettava yhdenmukaiset kriteerit, jotka perustuvat yhdenmukaistettujen indikaattorien avulla toimitettuihin tietoihin ja joiden perusteella taloudellisten toimintojen katsotaan edistävän merkittävästi kyseistä tavoitetta. Yhtenä yhdenmukaisten kriteerien osatekijöistä pitäisi olla se, ettei aiheuteta huomattavaa haittaa millekään tässä asetuksessa vahvistetuista ympäristötavoitteista. Tällä pyritään välttämään se, että sijoituksia pidetään ympäristön kannalta kestävinä, vaikka taloudelliset toiminnot, joita sijoitukset hyödyttävät, aiheuttavat ympäristölle enemmän haittaa kuin edistävät ympäristötavoitetta. Merkittävää edistämistä ja huomattavan haitan puuttumista koskevien edellytysten olisi mahdollistettava ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin tehtävät sijoitukset, joilla tosiasiallisesti edistetään ympäristötavoitteiden saavuttamista. [tark. 18]

(21)

Vähimmäistason suojatoimien täytyisi olla yksi edellytys sille, että taloudellisia toimintoja pidetään ympäristön kannalta kestävinä, kun palautetaan mieleen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen sitoumus noudattaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita, joilla tuetaan kestävää ja osallistavaa kasvua, ja tunnustetaan kansainväliset vähimmäistason ihmisoikeudet, ihmisoikeusnormit, työntekijöiden oikeudet ja työelämän normit. Sen vuoksi taloudellisia toimintoja olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävinä vain, jos ne toteutetaan noudattamalla kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ”ILO”, julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä kahdeksaa keskeistä ILOn yleissopimusta. Keskeisissä ILOn yleissopimuksissa määritellään ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet, joita yritysten on noudatettava. Monet näistä kansainvälisistä normeista vahvistetaan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, erityisesti orjuuden ja pakkotyön kielto sekä syrjimättömyysperiaate. Kyseiset vähimmäistason suojatoimet eivät rajoita ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta sekä yhteiskunnallista kestävyyttä koskevien tiukempien unionin lainsäädännön vaatimusten soveltamista tarvittaessa.

(22)

Ottaen huomioon erityiset tekniset tiedot, jotka tarvitaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseen, sekä tieteen ja teknologian nopeasti muuttuva luonne, ympäristön ympäristökestävyyden asteen määrittämisen kannalta kestävien olennaisia taloudellisten toimintojen kriteerejä olisi mukautettava säännöllisesti tällaisiin muutoksiin. Jotta kriteerit ja indikaattorit olisivat tieteellisen näytön sekä asiantuntijoiden ja asianomaisten sidosryhmien kannanottojen perusteella ajantasaisia, merkittävää edistämistä ja huomattavaa haittaa koskevia edellytyksiä olisi täsmennettävä erilaisten taloudellisten toimintojen osalta ja päivitettävä säännöllisesti. Tätä varten komission olisi vahvistettava tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit ja yhdenmukaiset indikaattorit erilaisille taloudellisille toiminnoille kestävän rahoituksen sidosryhmäfoorumin antaman teknisen työpanoksen perusteella. [tark. 19]

(23)

Joillakin taloudellisilla toiminnoilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita vähentämällä voidaan edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. Näille taloudellisille toiminnoille on aiheellista vahvistaa tekniset seulontakriteerit, joissa edellytetään ympäristötehokkuuden merkittävää parantamista verrattuna muun muassa toimialan keskiarvoon , sen arvioimiseksi, voiko tietty toiminto osaltaan edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta . Kriteereissä olisi otettava huomioon myös tietyn taloudellisen toiminnan aiheuttamat pitkän aikavälin (toisin sanoen yli kolmen vuoden) vaikutukset , erityisesti tuotteiden ja palvelujen ekologiset edut sekä välituotteiden osuus, ja arvioitava siten kaikkien valmistus- ja käyttövaiheiden vaikutus koko arvoketjun ja elinkaaren ajalta . [tark. 20]

(24)

Taloudellista toimintaa ei saisi pitää ympäristön kannalta kestävänä, jos se aiheuttaa ympäristölle enemmän haittaa kuin hyötyä siitä ei seuraa ympäristölle nettohyötyä . Teknisissä seulontakriteereissä olisi määritettävä vähimmäisvaatimukset, jotka tarvitaan sen vuoksi, ettei muille tavoitteille aiheudu huomattavaa haittaa. Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi varmistettava, että kriteerit ovat kohtuullisia ja oikeasuhteisia ja perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön ja että niissä otetaan huomioon teknologioiden koko arvoketju ja elinkaari. Sen olisi myös varmistettava, että niitä päivitetään säännöllisesti. Jos riskiä ei voida määrittää tieteellisessä arvioinnissa riittävän varmasti, olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 191 artiklan mukaisesti. [tark. 21]

(25)

Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä ja yhdenmukaistettuja indikaattoreita komission olisi otettava huomioon asiaankuuluva unionin lainsäädäntö ja jo käytössä olevat ei-oikeudelliset unionin välineet, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010 (21), EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (22), EU:n asettamat ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerit (23) , komission kiertotalousfoorumi, eurooppalainen elinkaarianalyysin foorumi ja tuotteen ympäristöjalanjälkeä ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskeviin sääntöihin liittyvä käynnissä oleva työ (24). Jottei syntyisi tarpeettomia epäjohdonmukaisuuksia suhteessa taloudellisten toimintojen luokituksiin, jotka ovat jo olemassa muita tarkoituksia varten, komission olisi otettava huomioon myös ympäristöliiketoimintaa koskevat tilastoluokitukset eli ympäristönsuojelutoimien ja -menojen tilastoluokitus (CEPA) ja luonnonvarojen hallintatoimintojen luokitus (CReMA) (25). [tark. 22]

(26)

Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä ja yhdenmukaistettuja indikaattoreita komission olisi otettava huomioon myös infrastruktuurialan eri alojen erityispiirteet sekä ulkoiset ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja talousvaikutukset kustannus-hyötyanalyysissä. Tältä osin komission olisi otettava huomioon kansainvälisissä järjestöissä, kuten OECD:ssä, tehty työ, asiaankuuluvat unionin lainsäädäntö ja standardit, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY (26), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU (27), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU (28), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU (29) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU (30), sekä nykyiset menetelmät. Teknisillä seulontakriteereillä ja indikaattoreilla olisi tässä yhteydessä edistettävä asianmukaisia hallintokehyksiä, joissa Yhdistyneiden kansakuntien tukemissa vastuullisen sijoittamisen periaatteissa (31) mainitut sosiaaliset sekä ympäristöön ja hallintotapaan liittyvät tekijät otetaan huomioon kaikissa hankkeen elinkaaren vaiheissa. [tark. 23]

(26 a)

Määrittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi otettava huomioon myös sellaisia toimintoja tukevat siirtymätoimenpiteet, joilla edistetään siirtymistä kestävämpään ja vähähiilisempään talouteen. Sellaisia yrityksiä, jotka tällä hetkellä harjoittavat ympäristölle erittäin vahingollista taloudellista toimintaa, olisi kannustettava siirtymään nopeasti ympäristön kannalta kestävään tai ainakin ympäristön kannalta ongelmattomaan toimintaan. Teknisillä seulontakriteereillä olisi edistettävä tällaisia siirtymisprosesseja niiden ollessa käynnissä. Jos suurin osa tiettyä haitallista toimintaa harjoittavista yrityksistä on todistettavasti käynnistänyt tällaisen siirtymän, se voidaan ottaa huomioon seulontakriteereissä. Merkittävien siirtymistoimien toteuttaminen voidaan osoittaa muun muassa jatkuvalla tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, huomattavilla hankkeilla investointipääomien kohdistamiseksi uusiin ja aiempaa ympäristöystävällisempiin teknologioihin tai konkreettisilla siirtymäsuunnitelmilla, jotka ovat vähintään täytäntöönpanonsa alkuvaiheessa. [tark. 24]

(27)

Jottei Jotta kannustettaisiin ympäristön kannalta kestäviä innovaatioita eikä vääristettäisi kilpailua, kun hankitaan rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, teknisillä seulontakriteereillä olisi varmistettava, että kaikkia tietyn toimialan makrosektorin (toisin sanoen maatalouden, metsätalouden ja kalastuksen, valmistuksen, sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuollon, rakentamisen, liikenteen ja varastointipalvelujen kaltaisten NACE-toimialojen) asiaankuuluvia taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä ja että niitä käsitellään samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman tässä asetuksessa vahvistetun ympäristötavoitteen saavuttamista eivätkä aiheuta huomattavaa haittaa muille 3 ja 12 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille . Mahdollinen kyky edistää näiden ympäristötavoitteiden saavuttamista voi kuitenkin vaihdella eri alojen välillä, mikä olisi otettava kriteereissä seulontakriteereissä huomioon. Kriteerit eivät saisi kuitenkaan millään alalla talouden makrosektorilla asettaa epäoikeudenmukaisesti sellaisia taloudellisia toimintoja muita huonompaan asemaan, jotka edistävät ympäristötavoitteiden saavuttamista samassa määrin kuin kyseiset muut toiminnot eivätkä aiheuta huomattavaa haittaa muille 3 ja 12 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille . [tark. 25]

(27 a)

Ympäristön kannalta kestävät toiminnot ovat seurausta koko arvoketjussa kehitetyistä teknologioista ja tuotteista. Tämän vuoksi teknisissä seulontakriteereissä olisi otettava huomioon koko arvoketju raaka-aineiden käsittelystä aina lopputuotteeseen ja sen jätevaiheeseen ympäristön kannalta kestävien toimintojen lopullisessa tarjonnassa. [tark. 26]

(27 b)

Jotta vältetään hyvin toimivien arvoketjujen keskeyttäminen, teknisissä seulontakriteereissä olisi otettava huomioon, että ympäristön kannalta kestävät toiminnot mahdollistavien teknologioiden ja tuotteiden kehittämiseen osallistuu useita taloudellisia toimijoita. [tark. 27]

(28)

Vahvistaessaan teknisiä seulontakriteerejä komission olisi arvioitava siirtymiseen liittyviä mahdollisia riskejä, sekä sitä , johtaako ympäristön kannalta kestäviä toimintoja koskevien kriteerien vahvistaminen vahvistamisen tahti arvonsa menettävien sijoituskohteiden syntymiseen tai epäjohdonmukaisten kannustimien luomiseen ja olisiko sillä kielteisiä vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden likviditeettiin. [tark. 28]

(29)

Jotta säännösten noudattaminen ei aiheuttaisi talouden toimijoille kohtuuttoman suuria kustannuksia, komission olisi vahvistettava tekniset seulontakriteerit, jotka tarjoavat riittävästi oikeudellista selkeyttä ja ovat käyttökelpoisia ja helppokäyttöisiä ja joiden ansiosta kustannukset, joita aiheutuu tarkistettaessa säännösten noudattamista, pysyvät kohtuuden rajoissa.

(30)

Sen varmistamiseksi, että sijoitukset ohjataan taloudellisiin toimintoihin, joilla on kaikkein suurimmat myönteiset vaikutukset ympäristötavoitteisiin, komission olisi vahvistettava tekniset seulontakriteerit ensi sijassa sellaisille taloudellisille toiminnoille, joilla voidaan eniten edistää ympäristötavoitteita. Uusien teknologioiden määrittämisen ja kehittämisen helpottamiseksi sekä näiden teknologioiden laajentamismahdollisuuksien huomioon ottamiseksi seulontakriteereissä olisi otettava huomioon hankkeiden tulokset. [tark. 29]

(31)

Liikennealaa varten, liikkuva kalusto mukaan luettuna, olisi vahvistettava asianmukaiset tekniset seulontakriteerit, joissa olisi otettava huomioon teknologioiden koko elinkaari ja se , että lähes 26 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikennealalta, kansainvälinen merenkulku mukaan luettuna. Kuten kestävän kasvun rahoitusta koskevasta toimintasuunnitelmasta (32) käy ilmi, liikennealan osuus on noin 30 prosenttia kestävän kehityksen vuotuisista lisäinvestointitarpeista unionissa, kun mukaan luetaan sähköistämisen ja puhtaampiin liikennemuotoihin siirtymisen lisääminen edistämällä liikennemuotosiirtymää ja liikenteenhallintaa. [tark. 30]

(32)

Erityisen tärkeää on, että komissio valmistellessaan teknisten seulontakriteerien laadintaa toteuttaa asianmukaiset kuulemiset parempaa sääntelyä koskevien vaatimusten mukaisesti. Teknisten arviointikriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien vahvistamis- ja päivittämisprosessissa olisi oltava mukana myös asianomaisia sidosryhmiä, ja prosessin olisi perustuttava tieteelliseen näyttöön, sosioekonomisiin vaikutuksiin, parhaisiin käytäntöihin, nykyiseen työhön ja nykyisiin tahoihin, erityisesti komission kiertotalousfoorumiin, sekä sellaisten asiantuntijoiden antamiin neuvoihin, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta asiaankuuluvilta aloilta eri puolilta maailmaa . Tätä varten komission olisi perustettava kestävän rahoituksen foorumi. Sen varmistamiseksi, että kaikkien asianomaisten alojen erityispiirteet otetaan asianmukaisesti huomioon, foorumin olisi koostuttava suuresta määrästä sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin asiantuntijoista asiantuntijoita . Julkisen sektorin edustajiin olisi kuuluttava Euroopan ympäristökeskuksen ja kansallisten ympäristönsuojeluvirastojen , Euroopan valvontaviranomaisten , Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän ja Euroopan investointipankin asiantuntijoita. Yksityisen sektorin asiantuntijoihin olisi kuuluttava asianomaisten sidosryhmien edustajia, finanssimarkkinatoimijoiden ja muiden kuin finanssimarkkinatoimijoiden, monia teollisuudenaloja edustavan reaalitalouden , yliopistojen, tutkimuslaitosten, yhdistysten ja organisaatioiden edustajat mukaan luettuina. Tarvittaessa foorumin olisi voitava pyytää neuvoa myös muilta kuin jäseniltä. Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja teknisten seulontakriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien laadinnasta, analysoinnista ja tarkistamisesta, mukaan luettuina kriteerien mahdolliset vaikutukset sellaisten omaisuuserien arvostamiseen, joita on ennen teknisten seulontakriteerien hyväksymistä pidetty vihreinä kestävinä omaisuuserinä voimassa olevien markkinakäytäntöjen perusteella. Foorumin olisi myös annettava komissiolle neuvoja siitä, soveltuvatko tekniset seulontakriteerit ja indikaattorit muihin käyttötarkoituksiin unionin tulevissa poliittisissa aloitteissa, joiden tavoitteena on helpottaa kestävää sijoittamista. Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja kestävyyttä koskevien tilinpäätösstandardien ja integroitujen raportointistandardien kehittämiseksi yrityksille ja finanssimarkkinatoimijoille, myös direktiivin 2013/34/EU tarkistamisen avulla. [tark. 31]

(33)

Jotta voidaan täsmentää tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ja erityisesti vahvistaa ja päivittää tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit ja indikaattorit erilaisille taloudellisille toiminnoille siltä osin, mitä ympäristötavoitteiden merkittävällä edistämisellä tai niille aiheutuvalla huomattavalla haitalla tarkoitetaan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tiedoista, jotka tarvitaan 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun tiedonantovelvollisuuden ja 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa mainittujen teknisten seulontakriteerien noudattamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset julkiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi järjestelmällisesti oltava oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 32]

(34)

Jotta asianomaiset toimijat saisivat riittävästi aikaa perehtyä tässä asetuksessa säädettyihin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen kriteereihin ja valmistautua niiden soveltamiseen, tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita olisi alettava soveltaa kunkin ympäristötavoitteen osalta kuuden kuukauden kuluttua asiaankuuluvien teknisten seulontakriteerien hyväksymisestä.

(35)

Tämän asetuksen soveltamista olisi tarkasteltava säännöllisesti ja viimeistään kahden vuoden kuluttua uudelleen, jotta voidaan arvioida ympäristön kannalta kestäviä ja ympäristön kannalta haitallisia taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien laadinnan edistymistä, ympäristön kannalta kestävän sijoituksen tai sijoitusten, joilla on kielteinen ympäristövaikutus, määritelmän käyttöä sekä sitä, onko tarpeen perustaa mekanismi lisämekanismi , jolla tarkistetaan velvoitteiden noudattaminen. Lisäksi uudelleentarkastelussa olisi arvioitava, olisiko mitä säännöksiä tarvitaan tämän asetuksen soveltamisalaa laajennettava soveltamisalan laajentamiseksi käsittämään yhteiskunnallisen kestävyyden tavoitteita. Komission olisi tarvittaessa 31 päivään maaliskuuta 2020 mennessä julkaistava lisää lainsäädäntöehdotuksia sellaisen mekanismin perustamisesta, jolla tarkistetaan vaatimusten noudattaminen. [tark. 33]

(36)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska on tarpeen ottaa unionin tasolla käyttöön ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaiset kriteerit ja indikaattorit , joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, [tark. 34]