(1)

Teknologinen vallankumous ja globalisaatio aiheuttavat nopeita ja syvällisiä muutoksia, joiden vuoksi on Osallistavien, demokraattisten, yhtenäisten ja mukautumiskykyisten yhteiskuntien rakentamiseksi ja unionin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla investoidaan oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, joka koskee kaikkia sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustasta ja resursseista riippumatta, sekä yhteistyöhön ja innovatiivisen politiikan kehittämiseen; samalla vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä sekä eurooppalaisia periaatteita ja arvoja ja tehdään unionista entistä demokraattisempi. [tark. 2]

(2)

Komissio esitti 14 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” visionsa eurooppalaisesta koulutusalueesta, jonka olisi määrä toteutua vuoteen 2025 mennessä ja jolla valtioiden rajat eivät haittaisi oppimista ja unionista, jossa olisi tavallista viettää aikaa toisessa jäsenvaltiossa opiskelemassa ja suorittamassa minkä tahansa muotoista oppimista tai missä tahansa oppimisympäristössä ja puhua oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä; unionista, jossa ihmiset tiedostaisivat voimakkaasti eurooppalaisen identiteettinsä, eurooppalaisen kulttuuriperintönsä ja sen monimuotoisuuden. Komissio korosti tässä yhteydessä tarvetta tehostaa hyväksi havaittua Erasmus+ -ohjelmaa kaikkien sen piiriin jo kuuluvien kohderyhmien osalta ja saavuttaa myös ne kohderyhmät, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

(3)

Koulutuksen ja nuorison merkitys tulee esiin 14 päivänä helmikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” (4), jossa korostetaan, että Göteborgin sosiaalialan huippukokouksessa tehdyt jäsenvaltioiden sitoumukset on toteutettava muun muassa panemalla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (5) ja sen ensimmäinen opetusta, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskeva periaate kaikilta osin täytäntöön. Tiedonannossa korostetaan tarvetta lisätä liikkuvuutta ja vaihtoja, myös huomattavasti vahvistetun, osallistavan ja laajennetun ohjelman avulla, kuten Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä.

(4)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio antoivat ja allekirjoittivat 17 päivänä marraskuuta 2017 juhlallisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jossa vahvistetaan ensimmäisenä keskeisenä periaatteena, että jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä. Myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa korostetaan laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä ja kaikkien ulottuvissa olevien yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisen tärkeyttä. [tark. 3]

(5)

EU:n 27:n jäsenvaltion johtajat korostivat Bratislavassa 16 päivänä syyskuuta 2016 pyrkivänsä määrätietoisesti luomaan paremmat mahdollisuudet nuorille. Rooman julistuksessa, joka allekirjoitettiin 25 päivänä maaliskuuta 2017, 27 jäsenvaltion ja Eurooppa-neuvoston johtajat, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio lupasivat toimia sellaisen unionin hyväksi, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta unionin maanosan alueelta ja joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta : unionin, joka torjuu työttömyyttä, syrjintää, sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä . [tark. 4]

(6)

Erasmus+ -ohjelman (2014–2020) väliarviointia koskevassa kertomuksessa vahvistetaan, että koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan yhteisen ohjelman perustaminen johti huomattavaan yksinkertaistamiseen, järkeistämiseen ja synergioihin ohjelman hallinnoinnissa, vaikka lisäparannukset ovatkin tarpeen, jotta vuosien 2014–2020 ohjelmasta saadut tehokkuushyödyt vahvistuisivat edelleen. Väliarviointiin ja tulevaan ohjelmaan liittyvissä kuulemisissa jäsenvaltiot ja sidosryhmät painottivat voimakkaasti ohjelman jatkuvuutta soveltamisalan, rakenteen ja toteutusmekanismien osalta, mutta kaipasivat useita parannuksia ja kehottivat muun muassa tekemään ohjelmasta entistä osallistavamman , yksinkertaisemman ja helpommin hallittavan myös pienempien avustuksensaajien ja pienempien hankkeiden kannalta . Lisäksi ne ilmaisivat tukevansa täysin sitä, että ohjelma pidetään integroituna ja elinikäisen oppimisen ajattelumalliin perustuvana. Euroopan parlamentti suhtautui Erasmus+ -ohjelman täytäntöönpanosta 2 päivänä helmikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa myönteisesti ohjelman integroituun rakenteeseen ja kehotti komissiota hyödyntämään tulevassa ohjelmassa täysimääräisesti ohjelman elinikäisen oppimisen ulottuvuutta tehostamalla monialaista yhteistyötä ja kannustamalla siihen. Lisäksi komissio vaikutustenarvioinnissaan sekä jäsenvaltiot ja sidosryhmät korostivat tarvetta säilyttää lujittaa entisestään ohjelman vahva kansainvälinen ulottuvuus kansainvälistä ulottuvuutta ja laajentaa sitä muillekin koulutuksen aloille sekä nuorisoon ja urheiluun . [tark. 5]

(7)

EU:n rahoitusvälineiden käytöstä arvojen ja liikkuvuuden aloilla järjestetyn julkisen kuulemisen tulokset vahvistivat nämä keskeiset havainnot ja tarpeen tehdä uudesta ohjelmasta entistä osallistavampi, kohdistaa painopisteet jatkossakin koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseen ja vahvistaa painopisteitä, joiden tavoitteena on tehostaa eurooppalaisen identiteetin omaksumista, aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista demokratiaan.

(7 a)

Euroopan tilintarkastustuomioistuin korosti 3 päivänä heinäkuuta 2018 Erasmus+ -ohjelmasta  (6) julkaisemassaan erityiskertomuksessa nro 22/2018, että ohjelma on tuottanut osoitettavissa olevaa eurooppalaista lisäarvoa mutta kyseisen lisäarvon kaikkia ulottuvuuksia, kuten aiempaa voimakkaampaa yhteisen eurooppalaisen identiteetin tunnetta tai monikielisyyden lisääntymistä, ei ole otettu asianmukaisesti huomioon tai mitattu. Tilintarkastustuomioistuin katsoi, että seuraavassa ohjelmassa olisi varmistettava, että indikaattorit on mukautettu paremmin ohjelman tavoitteisiin asianmukaisen tuloksellisuusarvioinnin varmistamiseksi. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todettiin myös, että huolimatta vuosina 2014–2020 ohjelman yksinkertaistamiseksi toteutetuista toimista hallinnollinen rasitus on edelleen liian suuri, ja tilintarkastustuomioistuin suositteli siksi, että komissio yksinkertaistaisi entisestään ohjelmamenettelyjä, erityisesti hakumenettelyjä ja raportointivaatimuksia, ja parantaisi tietoteknisiä välineitä. [tark. 6]

(8)

Komissio ehdotti 2 päivänä toukokuuta 2018 hyväksytyssä tiedonannossaan ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” (7), että sijoitetaan enemmän ihmisiin ja että seuraavassa rahoituskehyksessä painotetaan nuorten asemaa entistä voimakkaammin, etenkin kasvattamalla ja totesi, että Erasmus+ -ohjelman (2014–2020), joka on -ohjelma on ollut yksi unionin näkyvimmistä menestystarinoista, määrärahat yli kaksinkertaisiksi. Uuden ohjelman painopisteenä olisi oltava osallistavuus, ja sen piiriin . Kokonaisvaltaisesta menestyksestä huolimatta vuosien 2014–2020 ohjelmalla ei onnistuttu täyttämään korkeaa rahoituksen kysyntää , ja hankkeiden onnistumisaste jäi alhaiseksi. Näiden puutteiden korjaamiseksi on tarpeen korottaa vuosien 2014–2020 ohjelman jatko-ohjelman monivuotista talousarviota. Lisäksi jatko-ohjelmalla pyritään saamaan lisäämään osallisuutta tavoittamalla enemmän nuoria ihmisiä , joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia , ja siihen sisältyy eräitä uusia ja kunnianhimoisia aloitteita . Näin yhä useammat nuoret voisivat muuttaa toiseen maahan opiskelemaan tai tekemään töitä. Tämän vuoksi on tarpeen korottaa jatko-ohjelman määrärahat kolminkertaisiksi kiinteinä hintoina vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna, kuten Euroopan parlamentti korosti 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä . [tark. 7]

(9)

Tässä tilanteessa on tarpeen perustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 (8) perustetun koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ (2014–2020) jatko-ohjelma, jäljempänä ”ohjelma”. Vuosien 2014–2020 ohjelman, joka kattaa kaikissa elämänvaiheissa ja kaikissa muodoissa tapahtuvan oppimisen (virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen) integroitu luonne integroitua luonnetta olisi säilytettävä, vahvistettava elinikäiseen oppimiseen perustuvan lähestymistavan varmistamiseksi ja jotta voidaan edistää joustavia opintoväyliä, joiden avulla ihmiset voivat kehittää juuri niitä hankkia ja parantaa tietämystä, osaamista ja taitoja, joita he tarvitsevat kehittyäkseen yksilöinä ja voidakseen vastata haasteisiin sekä hyödyntääkseen kaikkia 2000-luvun haasteissa tarvitaan tarjoamia mahdollisuuksia. Tällaisessa lähestymistavassa olisi myös tunnustettava epäviralliseen koulutukseen ja arkioppimiseen liittyvän toiminnan arvo sekä niiden väliset yhteydet . [tark. 8]

(10)

Ohjelma olisi laadittava sellaiseksi, että sen merkitys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittisten tavoitteiden ja painopisteiden täytäntöönpanossa olisi entistä suurempi. Elinikäiseen oppimiseen perustuva johdonmukainen lähestymistapa on keskeinen erilaisten siirtymien , jotta voidaan hallita erilaisia siirtymiä , joita ihmiset ja erityisesti ikääntyvät henkilöt, joiden on opittava uusia elämäntaitoja tai uusia taitoja kehittyviä työmarkkinoita varten, kokevat elämänsä aikana, hallinnassa. Tällaista lähestymistapaa olisi edistettävä harjoittamalla tehokasta monialaista yhteistyötä ja lisäämällä eri koulutusmuotojen välistä vuorovaikutusta. Jotta tätä lähestymistapaa voitaisiin viedä pidemmälle, seuraavassa ohjelmassa olisi säilytettävä tiivis yhteys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittista yhteistyötä koskevan yleisen strategisen kehyksen kanssa, mukaan lukien kouluja, korkea-asteen koulutusta, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskevat toimintaohjelmat, samalla kun synergioita muiden asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja politiikka-alojen kanssa vahvistetaan ja uusia kehitetään. [tark. 9]

(10 a)

Rajat-ylittävää toimintaa harjoittavat organisaatiot myötävaikuttavat merkittävästi ohjelman ylikansalliseen ja kansainväliseen ulottuvuuteen. Ohjelmalla olisikin mahdollisuuksien mukaan tuettava asiaan liittyviä unionin verkostoja sekä eurooppalaisia ja kansainvälisiä organisaatioita, joiden toiminta liittyy ohjelman tavoitteisiin ja jotka edistävät toiminnallaan kyseisiä tavoitteita. [tark. 10]

(11)

Ohjelma on keskeinen tekijä eurooppalaisen koulutusalueen luomisessa sekä elinikäisessä oppimisessa tarvittavien, 22 päivänä toukokuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa  (9) määritettyjen elinikäisen oppimisen avaintaitojen kehittämisessä vuoteen 2025 mennessä . Se olisi laadittava sellaiseksi, että se osaltaan edistäisi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja Euroopan uuden osaamisohjelman (10) jatkoa siten, että siinä sitouduttaisiin samalla tavalla taitojen, osaamisen ja tietämyksen strategiseen merkitykseen työpaikkojen, kasvun, kilpailukyvyn , innovaatioiden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttämisessä ja kehittämisessä . Siinä pitäisi tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä saavuttaa Pariisin julistuksessa (11) vahvistetut tavoitteet, jotka koskevat kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämistä koulutuksen avulla. [tark. 11]

(12)

Ohjelman olisi oltava johdonmukainen suhteessa unionin uuteen nuorisostrategiaan (12), joka muodostaa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteet vuosiksi 2019–2027 ja joka perustuu 22 päivänä toukokuuta 2018 annettuun komission tiedonantoon ”EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet” (13) , mukaan lukien strategiassa asetettu tavoite tukea laadukasta nuorisotyötä sekä epävirallista oppimista . [tark. 12]

(13)

Ohjelmassa olisi otettava huomioon unionin urheilualan työsuunnitelma, joka on unionin tason yhteistyökehys urheilualalla vuosiksi […] (14). Johdonmukaisuus ja täydentävyys unionin urheilualan työsuunnitelman ja ohjelman nojalla tuettavien urheilualan toimien välillä olisi varmistettava. Erityisesti on tarpeen painottaa ruohonjuuritason urheilua ja ottaa huomioon urheilun merkitys liikunnan ja terveiden elintapojen, ihmisten välisten suhteiden, sosiaalisen osallisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Ohjelmassa olisi tuettava liikkuvuustoimia vain ruohonjuuritason urheilun yhteydessä, sekä järjestettyä urheilua säännöllisesti harrastavia nuoria että urheiluhenkilöstöä. On myös tärkeää tiedostaa, että urheiluhenkilöstöön voi kuulua ammattilaisia, jotka saavat toimeentulonsa urheilusta mutta toimivat silti ruohonjuuritason urheilun parissa. Liikkuvuustoimien olisi siksi oltava avoimia myös tälle ryhmälle. Ohjelman olisi urheilun avulla osaltaan edistettävä yhteisiä eurooppalaisia arvoja sekä urheilualalla noudatettavaa hyvää hallintoa ja rehellisyyttä sekä kestävyyttä ja hyviä ympäristökäytäntöjä samoin kuin urheilussa ja sen avulla tapahtuvaa koulutusta ja siinä kehittyviä taitoja. Kaikkien asianomaisten sidosryhmien, myös koulutuslaitosten, olisi voitava osallistua urheilualan kumppanuuksiin, yhteistyöhön ja poliittiseen vuoropuheluun. [tark. 13]

(14)

Ohjelman olisi osaltaan vahvistettava unionin innovointikapasiteettia etenkin tukemalla sellaisia liikkuvuuteen ja yhteistyöhön liittyviä toimia, jotka vauhdittavat osaamista osaamisen ja taitojen kehittymistä tulevaisuuteen suuntautuvilla opinto- tai tieteenaloilla, kuten luonnontieteissä, taiteessa, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa (STEAM) , ilmastonmuutoksessa, ympäristötieteissä ympäristönsuojelussa, kestävässä kehityksessä ja puhtaan energian, tekoälyn, robotiikan, datan analysoinnin sekä taiteiden muotoilun ja muotoilun arkkitehtuurin alalla sekä digitaalisessa ja medialukutaidossa , jotta ihmiset pääsisivät kehittämään sellaisia tietoja, taitoja ja osaamista, joita tulevaisuudessa tarvitaan. [tark. 14]

(14 a)

Ohjelman tehtävänä on innovaatioiden edistäminen koulutuksessa ja siksi ohjelman olisi tuettava sellaisten koulutus- ja oppimisstrategioiden kehittämistä, jotka kohdistetaan lahjakkaisiin lapsiin heidän kansalaisuudestaan, sosio-ekonomisesta asemastaan tai sukupuolestaan riippumatta. [tark. 15]

(14 b)

Ohjelman olisi edistettävä kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden jatkotoimia tukemalla toimintaa, jonka tarkoituksena on kehittää Euroopan kulttuuriperinnön suojelemiseen ja säilyttämiseen tarvittavia taitoja ja hyödyntää kaikilta osin kulttuuri- ja luovan alan tarjoamia koulutusmahdollisuuksia. [tark. 16]

(15)

Ohjelman ja Euroopan horisontti -ohjelman välisten synergioiden pitäisi varmistaa, että ohjelmasta ja Euroopan horisontti-ohjelmasta (15) yhdistettyjä resursseja käytetään tukemaan toimia, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja nykyaikaistaa eurooppalaisia korkeakouluja. Euroopan horisontti täydentää tarvittaessa ohjelmasta tutkimukseen liittyville toimille ja aloitteille, kuten Eurooppa-yliopistoja koskevalle aloitteelle annettavaa tukea etenkin tutkimuksen osalta, osana koulutusta, tutkimusta ja innovointia koskevien uusien yhteisten ja integroitujen sekä kestävien ja pitkän aikavälin strategioiden kehittämistä. Ohjelman ja Euroopan horisontin väliset synergiat edistävät koulutuksen ja tutkimuksen integrointia erityisesti korkeakouluissa. [tark. 17]

(16)

Ohjelman olisi oltava entistä osallistavampi siten, että sillä pyrittäisiin tavoittamaan paremmin niitä parannetaan sellaisten ihmisten osallistumisastetta , joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. On tärkeää tiedostaa, että alhainen osallistumisaste sellaisten ihmisten keskuudessa, joilla on vähemmän mahdollisuuksia, voi johtua erilaisista syistä ja riippua kansallisista olosuhteista. Siksi kansallisten toimistojen olisi kehitettävä unionin laajuisessa kehyksessä osallistamisstrategioita, joihin kuuluvilla toimenpiteillä parannetaan saavutettavuutta, yksinkertaistetaan menettelyjä, tarjotaan koulutusta ja tukea sekä seurataan vaikuttavuutta. Olisi käytettävä muita menetelmiä osallistumisen parantamiseksi , esimerkiksi tarjoamalla joustavampia oppimiseen liittyvän liikkuvuuden muotoja , jotka vastaavat sellaisten ihmisten tarpeita, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja vauhdittamalla pienten ja paikallisten organisaatioiden osallistumista, etenkin uusien organisaatioiden sekä sellaisten yhteisöperustaisten ruohonjuuritason organisaatioiden kanssa, jotka toimivat suoraan kaikenikäisten heikommassa asemassa olevien oppijoiden parissa. Virtuaalisia muotoja, kuten virtuaalista yhteistyötä ja monimuotoista ja virtuaalista liikkuvuutta olisi kehitettävä siten, että ne olisivat useampien ulottuvilla, etenkin niiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja niiden, joille siirtyminen fyysisesti asuinmaastaan toiseen maahan olisi esteenä osallistumiselle. [tark. 18]

(16 a)

Jos ihmiset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, eivät pysty osallistumaan ohjelmaan taloudellisista syistä, joko heidän taloudellisen tilanteensa vuoksi tai koska ohjelman osallistumiskustannukset ovat suuremmat kuin heidän erityistilanteensa sallii, kuten usein vammaisten tapauksessa, komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käyttöön otetaan riittävät rahoitustukitoimenpiteet. Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä muita unionin välineitä, kuten Euroopan sosiaalirahasto plus, kansallisia ohjelmia tai tukien mukauttamista tai täydentämistä ohjelman kautta. Arvioitaessa, estävätkö taloudelliset syyt ihmisiä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumasta ohjelmaan ja minkä tasoista tukea he tarvitsevat, olisi käytettävä objektiivisia kriteereitä. Osallisuutta helpottavien toimenpiteiden lisäkustannukset eivät saisi koskaan olla perusteena hakemuksen hylkäämiselle. [tark. 19]

(16 b)

Ohjelmasta annettava tuki olisi edelleen keskitettävä oppimiseen liittyvään fyysiseen liikkuvuuteen ja siitä olisi tarjottava enemmän mahdollisuuksia ihmisille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, jotta he voisivat hyötyä oppimiseen liittyvistä fyysisistä liikkuvuustoimista. Samalla olisi tiedostettava, että virtuaaliset muodot, kuten virtuaalinen yhteistyö, sulautuva oppiminen ja virtuaalinen oppiminen, voivat tehokkaasti täydentää oppimiseen liittyvää fyysistä liikkuvuutta ja maksimoida sen vaikuttavuutta. Poikkeustapauksissa, joissa ihmiset eivät pysty osallistumaan liikkuvuustoimiin ja -toimintaan, he voivat nauttia monista ohjelman hyödyistä kustannustehokkaalla ja innovatiivisella tavalla virtuaalisten muotojen ansiosta. Siksi ohjelmasta olisi tuettava myös tällaisia virtuaalisia muotoja ja välineitä. Tällaiset erityisesti kieltenopetuksessa käytettävät muodot ja välineet olisi saatettava mahdollisimman laajalti yleisön saataville. [tark. 20]

(16 c)

Yhdistyneiden kansakuntien vammaisyleissopimuksen ja erityisesti sen esteettömyyttä koskevan 9 artiklan ja koulutusta koskevan 24 artiklan mukaisten unionin ja jäsenvaltioiden velvoitteiden mukaisesti olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että vammaisilla henkilöillä on syrjimätön ja esteetön pääsy ohjelmaan. Tätä varten olisi tarvittaessa tarjottava lisätukea, myös rahoitustukea. [tark. 21]

(16 d)

Oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, kuten vaikeudet viisumien ja oleskelulupien hankkimisessa ja tukipalveluiden, erityisesti terveyspalveluiden, saannissa, voivat vaikeuttaa osallistumista ohjelmaan. Jäsenvaltioiden olisi siksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tällaisten esteiden poistamiseksi noudattaen kaikilta osin unionin lainsäädäntöä ja helpotettava rajatylittävää vaihtoa esimerkiksi myöntämällä eurooppalaisen sairaanhoitokortin. [tark. 22]

(17)

Komissio korosti eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla antamassaan tiedonannossa koulutuksen, kulttuurin ja urheilun keskeistä merkitystä aktiivisen kansalaisuuden, yhteisten arvojen ja yhteisvastuun tunteen edistämisessä nuorimpien sukupolvien keskuudessa. Euroopan ja demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuudelle on ratkaisevan tärkeää vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja tehostaa ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista demokraattisiin prosesseihin. Lähteminen ulkomaille opiskelemaan, oppimaan, harjoittelemaan ja työskentelemään tai osallistumaan nuoriso- ja urheilutoimintaan edistää osaltaan tällaisen eurooppalaisen identiteetin vahvistumista kaikessa monimuotoisuudessaan sekä lujittaa yhteiseen kulttuuriyhteisöön kuulumisen tunnetta samalla kun se tehostaa aktiivista kansalaisuutta , sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kriittistä ajattelua kaikenikäisten keskuudessa. Liikkuvuustoimiin osallistuvien henkilöiden olisi osallistuttava sekä oman paikallisyhteisönsä että isäntämaansa paikallisyhteisön toimintaan ja jaettava kokemuksiaan. Toimintaa, joka liittyy luovuuden lisäämiseen yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä nuorisotoiminnassa ja henkilökohtaisten avaintaitojen parantamiseen, olisi tuettava. [tark. 23]

(17 a)

On tärkeää, että ohjelma tuo eurooppalaista lisäarvoa. Tämän vuoksi toimille olisi myönnettävä ohjelmasta rahoitusta vain, jos niiden voidaan osoittaa tuovan mahdollista eurooppalaista lisäarvoa. Eurooppalainen lisäarvo olisi osoitettava eri tavoin, esimerkiksi siten, että otetaan huomioon toimien kansainvälinen luonne, täydentävyys ja synergiat unionin muihin ohjelmiin ja politiikkoihin nähden, toimien vaikutus avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tulokselliseen hyödyntämiseen, unionin laajuisten laadunvarmistusnormien kehittämiseen, unionin laajuisten yleisten normien kehittämiseen koulutusohjelmien alalla sekä vaikutus monikielisyyden ja kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun ja Eurooppaan kuulumisen tunteen edistämiseen sekä Euroopan kansalaisuuden vahvistamiseen. [tark. 24]

(18)

Ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta olisi edistettävä siten, että sekä yksilöille että organisaatioille tarjotaan enemmän liikkuvuuteen, yhteistyöhön ja poliittiseen vuoropuheluun liittyviä mahdollisuuksia ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden , erityisesti kehitysmaiden, kanssa . Kansainvälisen ulottuvuuden olisi tarjolla enemmän tuettava taitojen kehittämistä ja ihmisten välistä vaihtoa, ja erityisesti kehitysmaiden kansalaisten osalta sen olisi tuettava tietämyksen siirtämistä takaisin alkuperämaihin opiskelujaksojen päättyessä. Sen olisi myös vahvistettava kehitysmaiden koulutusjärjestelmien valmiuksien kehittämistä . Koska edellisistä koulutus- ja nuorisoalan ohjelmista saadut kokemukset kansainvälisen korkea-asteen koulutuksen ja nuorisotoiminnan toteuttamisesta ovat olleet myönteisiä, kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvät toimet olisi ulotettava koskemaan myös muita aloja, kuten ammatillista koulutusta ja urheilua . [tark. 25]

(18 a)

Kehitysmaissa toteutettavien toimien vaikutusten tehostamiseksi on tärkeää parantaa synergioita Erasmus+ -ohjelman ja unionin ulkoisten toimien välineiden, kuten naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen sekä liittymistä valmistelevan tukivälineen välillä. [tark. 26]

(19)

Vuoden 2014–2020 ohjelman perusrakenne, joka koostui kolmesta osa-alueesta (koulutus, nuoriso ja urheilu) ja rakentui kolmen avaintoimen ympärille, on osoittautunut onnistuneeksi ja olisi säilytettävä. Ohjelmasta tuettavia toimia olisi kuitenkin virtaviivaistettava ja järkeistettävä.

(20)

Ohjelmassa olisi vahvistettava nykyisiä oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia etenkin aloilla, joilla ohjelman tehokkuushyödyt olisivat suurimmat, jotta voidaan laajentaa sen saavutettavuutta ja vastata suureen, vastaamatta jääneeseen kysyntään. Tämä olisi tehtävä etenkin lisäämällä ja helpottamalla korkea-asteen opiskelijoiden ja henkilöstön , koululaisten ja ammattiopiskelijoiden koulujen henkilöstön, mukaan lukien esikoulujen opettajat sekä varhaiskasvatus- ja hoitohenkilöstö ja oppijat sekä ammattioppilaitosten henkilöstö, liikkuvuuteen liittyviä toimia kohdennetuille toimenpiteillä, joissa otetaan huomioon suunniteltujen avustuksensaajien erityiset koulutustarpeet . Vähän koulutettujen aikuisten oppijoiden liikkuvuus olisi sisällytettävä yhteistyökumppanuuksiin. Raja-alueiden ammattiopiskelijoiden liikkuvuusmahdollisuuksia olisi edelleen kehitettävä, jotta he voivat valmistautua rajatylittävien työmarkkinoiden erityistilanteeseen. Ohjelmassa olisi tarjottava liikkuvuusmahdollisuuksia myös aikuiskoulutuksen oppijoille ja henkilöstölle. Aikuiskoulutuksen päätavoitteita ovat tietämyksen, osaamisen ja taitojen siirtäminen sekä sosiaalisen osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden, henkilökohtaisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen. Nuorten liikkumismahdollisuuksia epäviralliseen oppimiseen liittyvissä toimissa olisi laajennettava koskemaan useampia nuoria , etenkin ensikertalaisia, henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja vaikeasti tavoitettaviin väestöryhmiin kuuluvia . Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan henkilöstön liikkuvuutta olisi myös vahvistettava sen tarjoaman vipuvaikutuksen vuoksi ja keskityttävä erityisesti uudelleenkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen sekä taitojen kehittämisen edistämiseen työmarkkinoita varten . Aitoa eurooppalaista koulutusaluetta ajatellen ohjelmassa olisi vauhditettava liikkuvuutta ja vaihtoja ja edistettävä opiskelijoiden osallistumista koulutus- kulttuuritoimintaan , kulttuuri- ja urheilutoimintaan myös tukemalla niihin liittyvien prosessien digitalisointia, esimerkiksi ottamalla käyttöön digitalisoimalla prosesseja, joilla helpotetaan hakumenettelyjä ja ohjelmaan osallistumista, kehittämällä parhaisiin käytäntöihin perustuvia helppokäyttöisiä sähköisiä järjestelmiä ja luomalla uusia välineitä, kuten esimerkiksi eurooppalainen opiskelijakortti. Kyseinen aloite saattaa olla tärkeä askel liikkuvuuden toteuttamisessa kaikille siten, että korkeakouluille annetaan aluksi mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa enemmän vaihto-opiskelijoita samalla kun opiskelijoiden liikkuvuuden laatua parannetaan edelleen, ja sen lisäksi sujuvoitetaan opiskelijoiden pääsyä erilaisten palvelujen piiriin (kirjastot, liikenne, asuminen) jo ennen kuin he ovat saapuneet ulkomaiseen oppilaitokseen. [tark. 27]

(20 a)

Ohjelmassa olisi tarjottava laadukkaita liikkuvuuskokemuksia, jotka noudattavat koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä – Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja – 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa  (16) vahvistettuja periaatteita, joissa todetaan selvästi, että laadukas tiedotus, valmistelut, tuki ja kokemuksen ja tutkintojen tunnustaminen sekä ennalta laaditut selkeät oppimissuunnitelmat ja oppimistulokset vaikuttavat todistettavasti liikkuvuudella saavutettaviin hyötyihin. Liikkuvuustoimet olisi valmisteltava asianmukaisesti etukäteen. Tällaiset valmistelut voidaan usein tehdä tehokkaasti tieto- ja viestintätekniikan avulla. Ohjelmasta olisi myös tarvittaessa voitava tarjota tukea liikkuvuustoimiin liittyville valmistelukäynneille. [tark. 28]

(20 b)

Ohjelmassa olisi tuettava ja kannustettava opettajien ja opetushenkilöstön liikkuvuutta kaikilla tasoilla, jotta voidaan parantaa työskentelytapoja ja edistää ammatillista kehitystä. Koska esikoululla ja varhaiskasvatuksella on erittäin tärkeä rooli sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden torjunnassa, on tärkeää, että tämän tason opettajat ja henkilöstö voivat osallistua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ohjelman puitteissa. Opetuksen osalta ohjelmassa olisi myös tuettava toimintapolitiikan innovaatioiden kokeilemista, jotta voidaan ratkaista joitakin unionin koulutusjärjestelmien yhteisiä haasteita, kuten uusien kykyjen houkutteleminen opettamaan kaikkien marginalisoituneimpia lapsia sekä opettajankoulutuksen kehittäminen siten, että heitä autetaan opettamaan muita heikommassa asemassa olevia oppilaita. Jotta ohjelmaan osallistumisesta olisi opettajille ja opetushenkilöstölle mahdollisimman paljon hyötyä, olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että heillä on liikkuvuutta tukeva ympäristö, jossa liikkuvuus kuuluu heidän työohjelmaansa ja tavanomaiseen työmääräänsä, heillä on asianmukaiset koulutusmahdollisuudet ja he saavat asianmukaista rahoitustukea, joka perustuu maahan, ja tarvittaessa alueeseen, jossa oppimiseen liittyvä liikkuvuus on tarkoitus toteuttaa. [tark. 29]

(20 c)

Jotta tunnustettaisiin ammattikoulutuksen keskeinen rooli työllistymisnäkymien parantamisessa ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä, ohjelmassa on autettava vahvistamaan ammattikoulutuksen osallistavuutta, laatua ja merkityksellisyyttä 10 päivänä kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon: ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä”  (17) mukaisesti. Ohjelman olisi edistettävä tiiviimpiä yhteyksiä ammatillisen koulutuksen tarjoajien sekä yksityisten ja julkisten työnantajien välillä. Sen olisi myös edistettävä ammatillisen koulutuksen alakohtaisia kysymyksiä, kuten kielenopetus, korkealaatuisten liikkuvuuskumppanuuksien edistäminen sekä pätevyyksien tunnustaminen ja sertifiointi, ja kannustettava ammattikoulutuksen tarjoajia soveltamaan ammattikoulutuksen liikkuvuutta koskevaa laatuperuskirjaa merkkinä laadusta. [tark. 30]

(21)

Ohjelmassa olisi kannustettava nuoria osallistumaan demokratiaan Euroopassa esimerkiksi tukemalla nuorille suunnattuja osallistumista edistäviä hankkeita, joissa nuoret oppivat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa, lisäämällä tietoisuutta yhteisistä eurooppalaisista arvoista, perusoikeudet , Euroopan historia, kulttuuri ja kansalaisuus mukaan luettuina, saattamalla nuoret sekä paikallisen, kansallisen ja unionin tason päätöksentekijät yhteen sekä edistämällä Euroopan yhdentymisprosessia. Ohjelmassa olisi lisättävä tietoisuutta sähköisen demokratian välineistä, myös eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta. Sillä olisi myös edistettävä sukupolvien välistä vuorovaikutusta nuorten ja ikääntyneiden välillä. Koska nuorisojärjestöillä ja nuorisotyöllä on keskeinen rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa, ohjelmalla olisi tuettava nuorisoalan kehitystä unionissa. [tark. 31]

(22)

Ohjelmassa olisi tarjottava nuorille enemmän mahdollisuuksia tutustua Eurooppaan uuden DiscoverEU-aloitteen yhteydessä saatavien ulkomaisten opiskelukokemusten avulla. Kahdeksantoistavuotiaille Nuorille , jotka ovat 18–20-vuotiaita , etenkin niille ihmisille , joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, olisi Euroopassa joko yksin tai ryhmässä sellaisen epäviralliseen oppimiseen tai arkioppimiseen liittyvän toiminnan yhteydessä, jonka tavoitteena on lisätä tunnetta kuulumisesta Euroopan unioniin ja tutustua sen kulttuuriseen ja kielelliseen monimuotoisuuteen. Aloitteessa olisi oltava vankka ja todennettavissa oleva oppimisosio, ja siinä olisi varmistettava, että kokemuksia levitetään ja jaetaan asianmukaisesti, jotta aloitetta voidaan arvioida ja parantaa jatkuvasti. Ohjelmassa olisi nimettävä elimet, joiden tehtävänä on tavoittaa ja valita osallistujat ottaen asianmukaisesti huomioon maantieteellisen tasapainon , sekä tukitoimet, joilla tuetaan kokemukseen liittyvää oppimisulottuvuutta. Kyseisten elinten olisi tarvittaessa osallistuttava liikkuvuutta edeltävän ja sen jälkeisen koulutuksen ja tuen tarjoamiseen, mukaan lukien kielitaito ja monikulttuuriset taidot. DiscoverEU-aloitteella olisi rakennettava yhteyksiä Euroopan kulttuuripääkaupunkien, Euroopan nuorisopääkaupunkien, Euroopan vapaaehtoistyön pääkaupunkien ja Euroopan vihreiden pääkaupunkien välille. [tark. 32]

(23)

Kielten oppiminen edistää keskinäistä ymmärrystä ja liikkuvuutta unionissa ja sen ulkopuolella. Kielitaito on myös olennainen elämäntaito ja työssä tarvittava taito. Lisäksi Sen vuoksi ohjelmassa olisi myös edistettävä kielten oppimista etenkin paikan päällä suoritettavien kielikurssien avulla ja laajentamalla helposti saatavilla olevien verkkotyökalujen käyttöä, sillä verkko-opinnot ovat voivat olla kieltenopiskelijoiden kannalta joustavia ja helposti saatavilla. Ohjelmassa tarjotussa kieltenoppimistuessa olisi kiinnitettävä huomiota käyttäjien tarpeisiin ja keskityttävä vastaanottajamaassa, raja-alueilla ja naapurimaissa puhuttuihin kieliin. Kieltenoppimistukien olisi katettava myös kansalliset viittomakielet. Erasmus+ -ohjelman verkossa toimiva kielivalmennuspalvelu olisi räätälöitävä ohjelman osallistujien erityistarpeisiin sopivaksi ja sen olisi oltava kaikille avoin. [tark. 33]

(23 a)

Ohjelmassa olisi käytettävä kieliteknologiaa, kuten automaattisia käännösteknologioita, jotta voidaan helpottaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja parantaa kulttuurien välistä vuoropuhelua. [tark. 34]

(24)

Ohjelmassa olisi tuettava toimenpiteitä, jotka edistävät koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla toimivien instituutioiden ja organisaatioiden yhteistyötä, tunnustaen, että niiden avulla voidaan olennaisella tavalla antaa ihmisille niitä tietoja, taitoja ja osaamista, joita ihmiset tarvitsevat muuttuvassa maailmassa ja voidakseen hyödyntää riittävällä tavalla innovointiin, luovuuteen ja yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksia erityisesti digitaalisessa taloudessa. Tätä varten olisi varmistettava kaikkien asianomaisten sidosryhmien välinen tehokas yhteistyö ohjelman täytäntöönpanon kaikilla tasoilla. [tark. 35]

(25)

Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota viemään eteenpäin useita aloitteita, joilla eurooppalainen koulutusyhteistyö saatettaisiin uudelle tasolle, muun muassa kannustamalla siihen, että vuoteen 2024 mennessä perustettaisiin ”Eurooppa-yliopistoja”, jotka muodostaisivat alhaalta ylöspäin suuntautuvia unionin läpäiseviä verkostoja. Ohjelmassa olisi tuettava näitä Eurooppa-yliopistoja , joissa olisi tähdättävä huippuosaamiseen ja pyrittävä unionin korkeakoulujen houkuttelevuuden lisäämiseen sekä tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen välisen yhteistyön parantamiseen . Huippuosaamisen käsitettä olisi tulkittava laajasti ja käytettävä myös, kun on kyse esimerkiksi kyvystä lisätä osallisuutta. Ohjelmasta myönnettävän tuen tavoitteena olisi oltava ”Eurooppa-yliopistojen” laaja maantieteellinen kattavuus . [tark. 36]

(26)

Vuonna 2010 annetussa Bruggen julkilausumassa kehotettiin tukemaan ammatillista huippuosaamista älykkään ja kestävän kasvun edistämiseksi. Innovoinnin tehostamisesta Euroopan alueilla vuonna 2017 annetussa tiedonannossa korostetaan ammatillisen koulutuksen ja innovointijärjestelmien välisen yhteyden vahvistamista osana aluetasolla käytettäviä älykkään erikoistumisen strategioita. Ohjelman olisi tarjottava välineet vastata näihin kehotuksiin, ja siinä olisi tuettava sellaisten ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden kansainvälisten foorumien kehittämistä, jotka liittyvät läheisesti kasvua, innovointia, kilpailukykyä , kestävää kehitystä ja sosiaalista osallisuutta koskeviin paikallisiin ja alueellisiin strategioihin. Näiden huippuyksiköiden tehtävänä olisi toimia moottoreina korkealaatuisen ammatillisen osaamisen kehittämisessä alakohtaisten haasteiden perusteella ja samalla tukea unionissa tapahtuvia rakenteellisia muutoksia ja sosiaali- ja talouspolitiikkoja. [tark. 37]

(27)

Virtuaalisen yhteistyön toimien lisäämiseksi ohjelmassa olisi tuettava nykyisten verkkoalustojen, kuten eTwinning-yhteisön, School Education Gateway -portaalin, aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin, Euroopan nuorisoportaalin ja korkea-asteen koulutusta koskevan verkkoalustan entistä järjestelmällisempää käyttöä. Ohjelmalla olisi myös tarvittaessa kannustettava uusien verkkoalustojen kehittämistä, jotta vahvistetaan ja uudistetaan koulutus-, urheilu- ja nuorisopolitiikan täytäntöönpanoa unionissa. Tällaisten alustojen olisi oltava helppokäyttöisiä ja saavutettavia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/2102  (18) tarkoitetulla tavalla. [tark. 38]

(28)

Ohjelman olisi osaltaan lisättävä taitojen ja , osaamisen, tutkintojen ja tutkintotodistusten avoimuutta ja helpotettava niiden automaattista keskinäistä tunnustamista sekä opintosuoritusten ja oppimistulosten muun oppimistuloksia koskevan näytön siirtoa, tehostettava laadunvarmistusta ja tuettava epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointia, taitojen hallintaa ja neuvontaa. Ohjelman olisi tältä osin tarjottava tukea myös kansallisen ja unionin tason asiointipisteille ja verkostoille, jotka antavat tietoa ja apua mahdollisille osallistujille ja siten helpottavat euroopanlaajuisia vaihtoja ja joustavien oppimisväylien kehittämistä eri koulutus- ja nuorisoalojen välillä sekä virallisen ja arki epävirallisen oppimisen ympäristöissä. [tark. 39]

(29)

Ohjelmassa olisi hyödynnettävä edellisen Erasmus+ -ohjelman osallistujia ja tuettava erityisesti alumniverkostoja, ohjelman lähettiläitä sekä liikkuvuutta koskevien vertaistietojen välittäjiä (Europeers) kannustamalla heitä levittämään ohjelmasta saamiaan kokemuksia.

(29 a)

Ohjelmassa olisi erityisesti painotettava ulkomailla suoritettujen opintojaksojen validointia ja tunnustamista, ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus mukaan lukien. Tässä yhteydessä osoitettavien avustusten myöntämiseen olisi liitettävä laadunarviointimenettelyjä, kuvaus oppimistuloksista ja vaatimus seuraavien täydellisestä täytäntöönpanosta: 15 päivänä maaliskuuta 2018 annettu neuvoston suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista  (19) , 20 päivänä joulukuuta 2012 annettu neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista  (20) sekä ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tunnustamista ja laadukasta opetusta edistävät eurooppalaiset välineet, kuten eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF), Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri (EQAR), ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ja ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (EQAVET). [tark. 40]

(30)

Jotta varmistettaisiin yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuettaisiin muita unionin politiikkoja, liikkuvuusmahdollisuuksia olisi tarjottava eri toimialoilla, kuten julkisella ja yksityisellä sektorilla, maataloudessa ja liike-elämässä, toimiville henkilöille, jotta he voisivat jossakin elämänsä vaiheessa saada koulutusta, harjoittelupaikan tai oppimiskokemuksen ulkomailta kasvaakseen ja kehittyäkseen sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti ja erityisesti tullakseen tietoiseksi eurooppalaisesta identiteetistään ja ymmärtääkseen Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta sekä ammatillisesti, erityisesti hankkimalla työmarkkinoilla tarvittavia taitoja . Ohjelmassa olisi tarjottava asiointipiste ohjelmamaiden välisille unionin liikkuvuusjärjestelmille, joissa on vahva oppimisulottuvuus, sekä yksinkertaistettava tällaisten järjestelmien tarjontaa tuensaajien ja kyseisiin toimiin osallistuvien henkilöiden kannalta. Erasmus+ -hankkeiden määrän kasvattamista olisi helpotettava; olisi otettava käyttöön erityisiä toimenpiteitä, joilla Erasmus+ -hankkeiden toteuttajia autetaan avustusten hakemisessa tai synergioiden luomisessa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja maahanmuuttoon, turvallisuuteen, oikeusalaan sekä kansalaisuuteen, terveyteen , tiedotusvälineisiin ja kulttuuriin liittyvistä ohjelmista saatavien tukien sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen kanssa. [tark. 41]

(31)

On tärkeää kannustaa Euroopan yhdentymiseen ja unionin tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyvää opetusta, oppimista ja tutkimusta sekä edistää näistä asioista käytävää keskustelua Jean Monnet -toimista saatavan tuen avulla sekä korkea-asteen että muun kaiken yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla. Eurooppalaisen identiteetin Eurooppaan kuulumisen tunteen vahvistaminen ja siihen sitoutuminen on erityisen tärkeää aikana, jona , kun otetaan huomioon haasteet , jotka koskevat yhteisiä arvoja, joihin unioni perustuu ja jotka ovat erottamaton osa yhteistä eurooppalaista identiteettiä, koetellaan ja jona että kansalaisten osallistumisaktiivisuus on alhainen. Ohjelmalla olisi edelleen osaltaan edistettävä huippuosaamista Euroopan yhdentymiseen liittyvissä opinnoissa ja samalla lisättävä laajemman oppimisyhteisön ja suuren yleisön sitoutumista Euroopan yhdentymiseen. [tark. 42]

(32)

Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Ohjelmassa olisi noudatettava Pariisin sopimuksen päätavoitetta tehostaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä ohjelmalla edistetään ilmastotoimien ja kestävän kehityksen valtavirtaistamista unionin politiikoissa sekä sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kattamana ajanjaksona, ja 30 prosentin vuositavoite otetaan käyttöön mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027 . Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaan liittyvien arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. [tark. 43]

(32 a)

Ottaen huomioon unionin roolin maailmanlaajuisena toimijana, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja jäsenvaltioiden Rio+20 -konferenssissa tekemät sitoumukset, ohjelmassa olisi valtavirtaistettava osallistavaa, tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta ja elinikäistä oppimista sekä tunnustettava koulutuksen keskeinen rooli köyhyyden torjunnassa. Ohjelmalla olisi myös edistettävä kestävän kehityksen toimintaohjelmaa tukemalla pyrkimyksiä kehittää kestävässä kehityksessä tarvittavia taitoja ja tiedotettava ihmisille kestävyydestä, ympäristönsuojelusta ja ilmastonmuutoksesta virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen avulla. [tark. 44]

(33)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (21) 17 kohdan mukaisesti [viite saatetaan ajan tasalle tarvittaessa]. On syytä varmistaa, että ohjelman vuotuisia määrärahoja lisätään merkittävästi vuodesta 2021 alkaen monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 viimeiseen vuoteen verrattuna ja että vuotuisia määrärahoja lisätään sen jälkeen jatkuvasti asteittain. Tämän tasoisilla määrärahoilla autettaisiin varmistamaan laajempi osallistuminen heti monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta alkaen ja estettäisiin loppuvuosien suhteettomat lisäykset, joiden käyttöönotto saattaa olla vaikeaa. [tark. 45]

(34)

Kansallisten toimistojen hallinnoimien yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen toimien yleisten rahoituspuitteiden jakamiseksi olisi määriteltävä alakohtainen vähimmäisrahoitus (korkea-asteen koulutus, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus), jotta jokaisella näistä aloista voidaan varmistaa tavoiteltujen tuotosten ja tulosten saavuttamiseen tarvittava määrärahojen kriittinen massa. Työohjelmassa olisi vahvistettava täsmälliset talousarviomäärärahat toimi- ja aloitekohtaisesti. [tark. 46]

(35)

Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ”varainhoitoasetus” (22). Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja ja välillistä toteutusta koskevat säännöt.

(36)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Ohjelman toimeenpanossa olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita. [tark. 47]

(37)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua ohjelmaan Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään unionin ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi annettava tarvittavat valtuudet toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmannet maat saavat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, joista määrätään kyseisen kolmannen maan osallistumista unionin ohjelmiin koskevassa erityisessä sopimuksessa. Täysimääräinen osallistuminen sisältää lisäksi velvoitteen perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia hajautetusti. Kolmansista maista peräisin olevien henkilöiden ja yhteisöjen, jotka eivät ole assosioituneita ohjelmaan, olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmassa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä. Toteuttamisen yhteydessä voitaisiin ajatella erityisjärjestelyjä Euroopan pienvaltioista peräisin olevien henkilöiden ja yhteisöjen osalta. [tark. 48]

(38)

Näiden alueiden erityistilanne olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklan ja komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (23) (”strategista kumppanuutta koskeva tiedonanto”) mukaisesti. Syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin aiotaan lisätä toteuttamalla erilaisia toimenpiteitä. Näiltä alueilta ja kolmansista maista, erityisesti niiden naapurimaista, peräisin olevien ihmisten ja organisaatioiden välistä liikkuvuuteen liittyvää vaihtoa ja yhteistyötä olisi edistettävä. Toimenpiteitä aiotaan seurata ja arvioida säännöllisesti. [tark. 49]

(38 a)

Komissio totesi strategista kumppanuutta koskevassa tiedonannossa, että oppijoiden ja koulutusalan henkilöstön liikkuvuuden lisääntyminen erityisesti Erasmus+ -ohjelman kautta hyödyttäisi suuresti syrjäisimpiä alueita, ja sitoutui lisäämään rahoitustukea syrjäisimmiltä alueilta ja/tai syrjäisimmille alueille matkustaville osallistujille sisällyttämällä Erasmus+ -ohjelmaan näitä alueita koskevat erityiset rahoitussäännöt, sekä selvittämällä, voidaanko alueellista Erasmus+ -yhteistyötä lisätä siten, että liikkuvuus syrjäisimpien alueiden ja naapurialueiden kolmansien maiden välillä lisääntyy, ja käyttämällä Euroopan sosiaalirahasto plussaa Erasmus+ -ohjelman rinnalla. [tark. 50]

(39)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 94 artiklan nojalla (24)[saatetaan viite tarvittaessa ajan tasalle uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti] saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Näiden maiden tai alueiden syrjäisyydestä johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toteutettaessa ja niiden osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

(40)

Ohjelman tavoitteiden ja painopisteiden jatkuvuus olisi säilytettävä. Koska ohjelma on kuitenkin tarkoitus panna täytäntöön seitsemän vuoden aikana, on taattava tietynasteinen jousto, jotta sitä voidaan mukauttaa muuttuviin tilanteisiin ja poliittisiin painopisteisiin koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla. Tämän vuoksi tässä asetuksessa ei määritetä yksityiskohtaisesti, miten erityiset aloitteet olisi suunniteltava, eikä siinä määritetä ennalta kaikkia poliittisia painopisteitä ja vastaavia talousarvion painopisteitä seuraavien seitsemän vuoden ajaksi. Sen sijaan toissijaiset politiikkaan liittyvät valinnat ja painopisteet, kuten uusien erityisten aloitteiden yksityiskohdat, olisi määritettävä työohjelmien välityksellä varainhoitoasetuksen mukaisesti komission olisi hyväksyttävä työohjelmia ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Uusien aloitteiden suunnittelussa olisi hyödynnettävä aiemmista ja meneillään olevista alan pilottialoitteista saatuja kokemuksia ja otettava eurooppalainen lisäarvo asianmukaisesti huomioon sekä aloitteen sisällössä että sen rakenteessa . Työohjelmassa olisi myös vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ohjelman toteuttamiseksi sen yleis- ja erityistavoitteita vastaavasti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet sekä kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä delegoidulla säädöksellä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla ja kansallisia toimistoja ja sidosryhmiä kuullen, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettuja periaatteita noudattaen. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 51]

(40 a)

Komission olisi yhdessä kansallisten toimistojen kanssa valvottava ohjelman täytäntöönpanoa ja raportoitava siitä sekä sen elinkaaren aikana että sen päättymisen jälkeen. Ohjelman loppuarviointi olisi suoritettava oikea-aikaisesti, jotta sitä voidaan tarvittaessa hyödyntää jatko-ohjelman välitarkastelussa. Komission olisi erityisesti toteutettava ohjelman välitarkastelu ja esitettävä tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi. [tark. 52]

(41)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (25) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille edunsaajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tällaisten vaatimusten olisi sisällettävä sellaiset täsmälliset, mitattavat ja realistiset indikaattorit, joita voidaan mitata ajan myötä ja joiden perusteella voidaan arvioida ohjelman vaikutuksia kentällä. [tark. 53]

(42)

Tiedottaminen ohjelmasta tuettujen toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava niin Euroopan tasolla kuin kansallisella ja paikallistasolla. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimien toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien täytäntöönpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden asianomaisten sidosryhmien avulla. [tark. 54]

(43)

Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen tehokkuus ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välinen vahvempi synergia, viestintätoimiin tämän asetuksen mukaisesti kohdennetuilla määrärahoilla olisi tuettava myös komission tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä edellyttäen, että ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen. [tark. 55]

(44)

Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia toteuttamismekanismeja. Ohjelman toteuttaminen olisi annettava komission ja kansallisten toimistojen vastuulle ja niiden olisi varmistettava ohjelman sääntöjen johdonmukainen ja suoraviivainen noudattaminen kaikkialla unionissa ja pitkällä ajanjaksolla . Tämän vuoksi ja ohjelman tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komission ja kansallisten toimistojen olisi tehtävä yhteistyötä ja kuultava sidosryhmiä, jotta voidaan kehittää johdonmukaisia, yksinkertaisia ja korkealaatuisia menettelyjä sekä helpottaa sellaisten hyvien käytäntöjen vaihtoa, jotka voivat parantaa ohjelman hankkeiden laatua . Kansallisten toimistojen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samoja kuin edeltävän ohjelman hallintoa varten nimetyt toimistot. Vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi olisi rajattava uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin, jollei ole perusteltua syytä tehdä toisin esimerkiksi tilanteessa, jossa kyseisen kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista. [tark. 56]

(44 a)

Jotta voidaan kannustaa sellaisia hankkeiden toteuttajia, joilla ei ole kokemusta unionin rahoitusohjelmista, hakemaan rahoitusta, komission ja kansallisten toimistojen olisi tarjottava neuvontaa ja tukea sekä varmistettava, että hakumenettelyt ovat mahdollisimman selkeitä ja yksinkertaisia. Ohjelmaopasta olisi parannettava edelleen, jotta se olisi helppokäyttöinen ja selkeä ja hakulomakkeiden olisi oltava yksinkertaisia ja ne olisi asetettava saataville oikea-aikaisesti. Hakumenettelyn yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi olisi kehitettävä yhteinen monikielinen keskitetty väline ohjelman edunsaajia ja ohjelman hallinnointiin osallistuvia varten. [tark. 57]

(44 b)

Yleissääntönä on, että avustus- ja hankehakemukset olisi jätettävä sen valtion kansalliselle toimistolle, johon hakija on sijoittautunut. Tästä poiketen unionin laajuisten verkkojen sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden järjestämää toimintaa koskevat avustuspyynnöt ja hankehakemukset olisi jätettävä komissiolle, jonka olisi hallinnoitava niitä suoraan. [tark. 58]

(45)

Moitteettoman varainhoidon ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kaikissa osallistujamaissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Kyseisen riippumattoman tarkastuselimen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan sama kuin edellisessä ohjelmassa tarkoitettuja toimia varten nimetty elin.

(46)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman ohjelmaan osallistumista ja sen moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin lainsäädännön soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista. Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön maahanpääsyä koskevia nopeutettuja menettelyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801 (26) mukaisesti. [tark. 59]

(47)

Tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja arvioinnin seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja niiden tarkkuuden taso on asianmukainen. Kyseiset tiedot olisi toimitettava komissiolle asiaa koskevien tietosuojasääntöjen mukaisesti.

(48)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (27) mukaisesti. [tark. 60]

(49)

Avustuksensaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset ja kiinteämääräinen rahoitus. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ja ohjelman hallinnon yksinkertaistamiseksi liikkuvuustoimiin olisi sovellettava kyseiseen hankkeeseen perustuvia kiinteitä maksuja kaikilla aloilla. Ohjelmassa vahvistettujen liikkuvuutta koskevien toimien tukemiseen tarkoitettujen yksinkertaistettujen avustusten suuruudessa suuruus , sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi otettava tarkistettava ja mukautettava säännöllisesti ottaen huomioon isäntämaan ja -alueen oleskelu- ja elinkustannukset. Komissiolla ja lähettävien maiden kansallisilla toimistoilla olisi oltava mahdollisuus mukauttaa näitä yksinkertaistettuja avustuksia objektiivisten kriteerien perusteella, erityisesti varmistaakseen niiden ihmisten , joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisen. Jäsenvaltioita olisi myös rohkaistava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Samaa vapautusta olisi sovellettava julkisiin tai yksityisiin yhteisöihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille. [tark. 61]

(50)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (28), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (29) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (30) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muuta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia ja muuta laitonta toimintaa unionissa, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (31) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja myönnettävä komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(51)

On tarpeen varmistaa ohjelman puitteissa toteutettujen toimien täydentävyys jäsenvaltioiden toteuttamien toimien sekä muiden unionin toimien kanssa erityisesti koulutuksen, kulttuurin ja tiedonvälityksen, nuorison ja solidaarisuuden, työllisyyden ja sosiaalisen osallistamisen, tutkimuksen ja innovoinnin, elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, kohderyhmänä etenkin nuoret viljelijät, koheesio- ja aluepolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden alalla.

(52)

Sääntelykehys on jo edellisellä ohjelmakaudella antanut jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuuden luoda synergioita Erasmus+ -ohjelman ja muiden sellaisten unionin välineiden (kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen) välille, joista myös tuetaan unionin koulutus- ja nuorisoalan järjestelmien laadullista kehittämistä, mutta tätä potentiaalia ei ole tähän mennessä hyödynnetty tarpeeksi, mikä rajoittaa hankkeiden systeemisiä vaikutuksia ja vaikutusta politiikkaan. Näiden eri välineiden hallinnosta kansallisella tasolla vastaavien kansallisten elinten olisi tehostettava keskinäistä viestintäänsä ja yhteistyötään, jotta niiden vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Ohjelman olisi annettava mahdollisuus aktiiviseen yhteistyöhön näiden välineiden kanssa , erityisesti varmistamalla, että korkealaatuiselle hakemukselle, jolle ei voida myöntää rahoitusta ohjelmasta riittämättömien määrärahojen vuoksi, voidaan harkita rahoituksen myöntämistä Euroopan rakenne- ja investointirahastoista yksinkertaistetulla menettelyllä. Tällaisia toimia koskevan menettelyn yksinkertaistamiseksi niille olisi voitava myöntää ”huippuosaamismerkki” niiden korkean laadun tunnustamiseksi. Tällaisella ohjelmien välisellä täydentävyydellä olisi voitava lisätä hankkeiden yleistä onnistumista . [tark. 62]

(52 a)

Unionin rahoituksen ja poliittisen tuen tehokkuuden maksimoimiseksi on tärkeää edistää johdonmukaisesti synergioita ja täydentävyyttä kaikkien asiaankuuluvien ohjelmien välillä. Tällaiset synergiat ja täydentävyys eivät saisi johtaa siihen, että Erasmus+ -ohjelmalle osoitettuja varoja hallinnoidaan ohjelman rakenteen ulkopuolella tai että varoja käytetään muiden kuin tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen Mahdollisten synergioiden ja täydentävyyksien olisi johdettava yksinkertaistettuihin hakumenettelyihin täytäntöönpanon tasolla. [tark. 63]

(53)

Jotta ohjelman tulosindikaattoreita voidaan tarkistaa ja täydentää, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitettä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(54)

On aiheellista varmistaa edellisen ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole edellisen ohjelman puitteissa 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä vielä saatettu loppuun.

(55)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ja edistämään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista. Tästä syystä ohjelmasta olisi tuettava aktiivisesti aloitteita, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta ja edistämään myönteisiä käsityksiä kaikista ryhmistä, jotka saattavat joutua syrjityiksi, sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Siitä olisi myös tuettava toimia, joilla puututaan romanien koulutuseroihin ja erityisongelmiin helpottamalla heidän täysimääräistä ja aktiivista osallistumistaan ohjelmaan. Varsinkin perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja periaatteiden kunnioittaminen olisi valtavirtaistettava koko ohjelman suunnittelu-, täytäntöönpano-, seuranta- ja arviointiprosessissa. [tark. 64]

(56)

Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(57)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan tavoitteen ohjelmamaiden välisen luonteen, rahoitettujen liikkuvuus- ja yhteistyötoimien suuren määrän ja laajan maantieteellisen soveltamisalan, sen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja yleisemmin unionin integraatioon kohdistuvien vaikutusten sekä sen voimakkaan kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

(58)

Asetus (EY) N:o 1288/2013 olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

(59)

Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021.