(1)

Asetuksella (EU) N:o 1294/2013 (18) perustettu Tulli 2020 -ohjelma ja sen edeltäjät ovat merkittävällä tavalla helpottaneet ja parantaneet tulliyhteistyötä. Monet tullialan toimet ovat luonteeltaan rajatylittäviä, ne koskevat kaikkia jäsenvaltioita ja vaikuttavat niihin kaikkiin, minkä vuoksi yksittäiset jäsenvaltiot eivät kykene huolehtimaan näistä toimista tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla. Komission unionin tasolla toteuttama tulliohjelma tarjoaa jäsenvaltioille unionin kehyksen tällaisten yhteistyötoimien kehittämiseksi, mikä on kustannustehokkaampaa kuin jos kukin jäsenvaltio perustaisi oman yhteistyökehyksensä kahden- tai monenväliseltä pohjalta . Sen vuoksi on aiheellista varmistaa tulliyhteistyötä koskeville toimille myönnettävän unionin rahoituksen jatkuvuus perustamalla kyseistä alaa koskeva uusi ohjelma eli Tulli-ohjelma.

(1)

Asetuksella (EU) N:o 1294/2013 (18) perustettu Tulli 2020 -ohjelma ja sen edeltäjät ovat merkittävällä tavalla helpottaneet ja tehostaneet tulliyhteistyötä. Monet tullialan toimet ovat luonteeltaan rajatylittäviä, ne koskevat kaikkia jäsenvaltioita ja vaikuttavat niihin kaikkiin, minkä vuoksi jäsenvaltiot eivät kykene yksinään panemaan näitä toimia täytäntöön tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla. Komission toteuttama unionin laajuinen tulliohjelma tarjoaa jäsenvaltioille unionin tason kehyksen tällaisten yhteistyötoimien kehittämiseksi, mikä on kustannustehokkaampaa kuin se, että kukin jäsenvaltio perustaisi oman yhteistyökehyksensä kahden- tai monenvälisellä tasolla. Tulliohjelmalla on myös tärkeä tehtävä unionin ja jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamisessa, sillä sen avulla varmistetaan tullien tehokas kantaminen ja se on näin ollen tärkeä tulonlähde unionin talousarviolle ja kansallisille talousarvioille. Sillä pyritään myös vahvistamaan tietoteknisiä valmiuksia ja lisäämään yhteistyötä tullialalla. Lisäksi tarvitaan yhdenmukaistettuja ja standardoituja tarkastuksia laittomien rajatylittävien tavaravirtojen jäljittämiseksi ja petosten ehkäisemiseksi . Sen vuoksi on aiheellista ja tarpeen tehokkuuden takaamiseksi varmistaa tulliyhteistyötä koskeville toimille myönnettävän unionin rahoituksen jatkuvuus perustamalla kyseistä alaa koskeva uusi ohjelma eli Tulli-ohjelma , jäljempänä ”ohjelma” .

(1 a)

Kansallisten tulliviranomaisten täytäntöönpanema tulliliitto on 50 vuoden ajan ollut yksi maailman suurimpiin kaupparyhmittymiin kuuluvan Euroopan unionin kulmakivistä. Tulliliitto on merkittävä esimerkki onnistuneesta integraatiosta unionissa, ja se on välttämätön sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle, joka on sekä yritysten että kansalaisten edun mukaista. Euroopan parlamentti totesi 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” olevansa erityisen huolissaan tullipetoksista. Unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään, tukea nykyisille politiikoille jatketaan ja resursseja kasvatetaan.

(2)

Tulliliitto on kehittynyt huomattavasti viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana, ja tulliviranomaiset pystyvät nyt suorittamaan monia erilaisia tehtäviä rajoilla. Viranomaiset työskentelevät yhdessä helpottaakseen kauppaa ja vähentääkseen byrokratiaa, kerätäkseen tuloja kansallisiin talousarvioihin ja unionin talousarvioon sekä suojellakseen kansalaisia terrorismi-, terveys- ja ympäristöuhkia ja muita uhkia vastaan. Tulli on ollut terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan eturintamassa erityisesti siitä lähtien, kun EU:n laajuinen yhteinen riskinhallintajärjestelmä  (19) otettiin käyttöön ja suurten käteismäärien siirtojen tullitarkastukset aloitettiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi. Kun otetaan huomioon kyseinen laaja toimeksianto, tullista on nyt tosiasiallisesti tullut johtava tavaroita tarkastava viranomainen unionin ulkorajoilla. Tätä taustaa vasten Tulli-ohjelman ei tulisi koskea pelkästään tulliyhteistyötä vaan siitä annettava tuki olisi laajennettava koskemaan myös asetuksen (EU) N:o 952/2013 3 artiklassa säädettyjä tulliviranomaisten tehtäviä eli unionin kansainvälisen kaupan valvontaa sekä sisämarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden, yhteisen kauppapolitiikan, unionin muiden kauppaan liittyvien yhteisten politiikkojen täytäntöönpanoa ja toimitusketjujen turvallisuutta . Sen vuoksi oikeusperusta kattaa tulliyhteistyön (SEUT-sopimuksen 33 artikla), sisämarkkinat (SEUT-sopimuksen 114 artikla) ja kauppapolitiikan (SEUT-sopimuksen 207 artikla).

(2)

Tulliliitto on kehittynyt huomattavasti viimeisten 50 vuoden aikana, ja tulliviranomaiset suorittavat nyt monia erilaisia tehtäviä rajoilla. Viranomaiset työskentelevät yhdessä helpottaakseen eettistä ja oikeudenmukaista kauppaa ja vähentääkseen byrokratiaa, kerätäkseen tuloja kansallisiin talousarvioihin ja unionin talousarvioon sekä suojellakseen väestöä terrorismi-, terveys- ja ympäristöuhkia ja muita uhkia vastaan. Tulliviranomaiset ovat johtaneet terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja vilpillisen kilpailun torjuntaa erityisesti ottamalla käyttöön unionin tason yhteisen riskinhallintajärjestelmän (19) tullialalla ja valvomalla suurten käteismäärien virtoja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi. Kun otetaan huomioon tulliviranomaisten laaja toimeksianto, ne ovat tällä hetkellä todellisuudessa tärkeimpiä tavaroita tarkastavia viranomaisia unionin ulkorajoilla. Näin ollen Tulli-ohjelman ei tulisi koskea pelkästään tulliyhteistyötä vaan siitä olisi annettava tukea myös laajemmin asetuksen (EU) N:o 952/2013 3 artiklassa säädetyille tulliviranomaisten tehtäville, joita ovat unionin kansainvälisen kaupan valvonta sekä sisämarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden, yhteisen kauppapolitiikan ja unionin muiden kauppaan vaikuttavien yhteisten politiikkojen täytäntöönpano ja toimitusketjujen turvallisuus . Sen vuoksi tämän asetuksen oikeusperustan olisi katettava tulliyhteistyö (SEUT-sopimuksen 33 artikla), sisämarkkinat (SEUT-sopimuksen 114 artikla) ja kauppapolitiikka (SEUT-sopimuksen 207 artikla).

(3)

Koska ohjelma muodostaa puitteet toimille, joiden tavoitteena on tulliliiton ja tulliviranomaisten tukeminen , sillä olisi suojattava unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja ; suojattava unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta ja tukea samalla laillista liiketoimintaa; varmistettava unionin ja sen asukkaiden turvallisuus ja vaarattomuus; ja helpotettava laillista kauppaa, jotta yritykset ja kansalaiset voivat saada täysimääräiset hyödyt sisämarkkinoista ja maailmankaupasta.

(3)

Ohjelman yleisenä tavoitteena olisi oltava avustaa jäsenvaltioita ja komissiota tarjoamalla puitteet toimille, joiden päämääränä on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia ja pitkällä aikavälillä varmistaa , että unionin tullihallinnot tekevät mahdollisimman tiivistä yhteistyötä, suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja , suojata unionia hyvän kauppatavan vastaisilta ja laittomilta kaupan käytännöiltä ja kannustaa samalla lailliseen liiketoimintaan, taata unionin ja sen asukkaiden turvallisuus ja vaarattomuus edistäen samalla kuluttajansuojaa ja helpottaa laillista kauppaa, jotta yritykset ja kansalaiset voivat saada täysimääräiset hyödyt sisämarkkinoista ja maailmankaupasta.

(3 a)

Jotkin unionin tullikoodeksista annetun asetuksen 278 artiklassa tarkoitetuista järjestelmistä voidaan todennäköisesti ottaa vain osittain käyttöön 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä, joten muita kuin sähköisiä järjestelmiä on käytössä tämän päivämäärän jälkeenkin. Koska tämän määräajan pidentämistä koskevia lakimuutoksiakaan ei ole esitetty, yritykset ja tulliviranomaiset eivät pysty täyttämään tullitoimintaan liittyviä tehtäviään ja oikeudellisia velvoitteitaan. Sen vuoksi yksi ohjelman ensisijaisista erityistavoitteista olisi oltava jäsenvaltioiden ja komission auttaminen tällaisten sähköisten järjestelmien perustamisessa.

(3 b)

Tullihallinto ja tullitarkastukset on dynaaminen toimintalohko, jolle jatkuvasti kehittyvät maailmanlaajuiset liiketoimintamallit ja toimitusketjut sekä muuttuvat kulutustottumukset ja digitalisaatio, kuten sähköinen kaupankäynti, mukaan lukien esineiden internet, data-analytiikka, tekoäly ja lohkoketjuteknologia, tuovat uusia haasteita. Ohjelmalla olisi tuettava tullihallintoa tällaisissa tilanteissa ja mahdollistettava innovatiivisten ratkaisujen käyttö. Nämä haasteet tuovat korostetusti esiin tarpeen tehostaa tulliviranomaisten välistä yhteistyötä ja tarpeen tullilainsäädännön yhdenmukaiseen tulkintaan ja täytäntöönpanoon. Samaan aikaan julkiseen talouteen kohdistuu paineita, maailmankaupan volyymit kasvavat, petokset ja salakuljetus ovat jatkuva ja kasvava huolenaihe, ja ohjelmalla olisi pyrittävä torjumaan näitä ongelmia.

(3 c)

Tehokkuuden maksimoimiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi komission olisi sovitettava ohjelman täytäntöönpano yhteen asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja rahastojen kanssa. Näitä ovat erityisesti Fiscalis-ohjelma, EU:n petostentorjuntaohjelma ja sisämarkkinaohjelma sekä sisäisen turvallisuuden rahasto ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, rakenneuudistusten tukiohjelma, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja Verkkojen Eurooppa -väline sekä neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja täytäntöönpanoasetukset ja -toimet.

(3 d)

Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollinen eroaminen unionista mielessä pitäen ohjelman rahoituspuitteissa ei oteta huomioon erosopimuksen allekirjoittamisesta ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin mahdollisesta tulevasta suhteesta aiheutuvia kustannuksia. Sopimuksen allekirjoittaminen, Yhdistyneen kuningaskunnan vetäytyminen kaikista olemassa olevista tullijärjestelmistä ja tulliyhteistyöstä sekä sen oikeudellisten velvoitteiden raukeaminen tällä alalla voivat aiheuttaa lisäkustannuksia, joita ei voida arvioida tarkasti tämän ohjelman perustamisajankohtana. Komission olisi näin ollen harkittava mahdollisuutta varata riittävästi resursseja tällaisia mahdollisia kustannuksia varten. Näitä kustannuksia ei pitäisi kuitenkaan kattaa ohjelman määrärahoista, sillä ohjelman määrärahat riittävät ainoastaan kattamaan kulut, jotka voidaan realistisesti ennakoida ohjelman perustamisajankohtana.

(5)

Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessin tukemiseksi olisi ohjelman oltava tiettyjen ehtojen täyttyessä avoin myös liittyville maille, ehdokasmaille, mahdollisille ehdokkaille ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille. Siihen voivat osallistua myös muut kolmannet maat niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevissa erityisissä unionin ja kyseisen kolmannen maan välisissä sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

(5)

Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessin tukemiseksi olisi ohjelman oltava kaikkien ehtojen täyttyessä avoin myös liittyville maille, ehdokasmaille, mahdollisille ehdokkaille ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille. Siihen voisivat osallistua myös muut kolmannet maat niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevissa erityisissä unionin ja kyseisen kolmannen maan välisissä sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti , jos tällainen osallistuminen on unionin etujen mukaista, sillä on myönteinen vaikutus sisämarkkinoihin eikä se vaikuta kuluttajansuojaan .

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) [2018/ XXX]  (21), jäljempänä ”varainhoitoasetus” , sovelletaan tähän ohjelmaan . Siinä vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(6)

Ohjelmaan olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/ 1046  (21), jäljempänä ”varainhoitoasetus”. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(7)

Tulli 2020 -ohjelmaan kuuluvat toimet ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä . Jotta ohjelman toteutus olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja antamalla kuvaavia esimerkkejä konkreettisista toimista. Tulli-ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta valmiuksia toteuttaa tullialan keskeisimmät painopistealat voitaisiin parantaa.

(7)

Tulli 2020 -ohjelmaan kuuluvat toimet , jotka ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, olisi säilytettävä, kun taas soveltumattomiksi osoittautuneet toimet olisi lopetettava . Jotta ohjelman toteutus olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja antamalla kuvaavia esimerkkejä konkreettisista toimista. Ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta valmiuksia toteuttaa tullialan keskeisimmät painopistealat voitaisiin parantaa.

(8)

Tullitarkastuslaitteiden väline, jäljempänä ”CCE-väline”, perustetaan osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa asetuksella [2018/XXX] (22). Jotta kaikkien tullialaan ja tullitarkastuslaitteisiin liittyvien yhteistyötoimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin säilyttää, on aiheellista panna ne kaikki täytäntöön yhdellä ainoalla säädöksellä ja sääntökokonaisuudella eli tällä asetuksella . Sen vuoksi CCE-välineestä olisi tuettava ainoastaan avustuskelpoisten laitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, kun taas tällä ohjelmalla olisi tuettava kaikkia muita asiaankuuluvia toimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia tai ostettuihin laitteisiin liittyvää tarvekohtaista koulutusta.

(8)

Tullitarkastuslaitteiden väline, jäljempänä ”CCE-väline”, perustetaan osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa asetuksella [2018/XXX] (22). Jotta kaikkien tullialaan ja tullitarkastuslaitteisiin liittyvien yhteistyötoimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin säilyttää, on aiheellista panna ne kaikki täytäntöön yhdellä ainoalla säädöksellä ja sääntökokonaisuudella . Kyseinen säädös on tämä asetus, ja siinä vahvistetaan kyseiset säännöt . Sen vuoksi CCE-välineestä olisi tuettava ainoastaan avustuskelpoisten laitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, kun taas tällä ohjelmalla olisi tuettava kaikkia muita asiaankuuluvia toimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia tai ostettuihin laitteisiin liittyvää tarvekohtaista koulutusta.

(10)

Globalisaation tärkeyden vuoksi ohjelmassa olisi edelleen annettava mahdollisuus varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Kyseisten ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi oltava pääasiassa valtion viranomaisten edustajia, mukaan lukien assosioitumattomien kolmansien maiden edustajat, sekä kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

(10)

Globalisaation tärkeyden vuoksi ohjelmassa olisi edelleen annettava mahdollisuus varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Kyseisten ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi oltava pääasiassa valtion viranomaisten edustajia, mukaan lukien assosioitumattomien kolmansien maiden edustajat, sekä tutkijoita ja kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

(11)

Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” (23) vahvistaman rahoitusohjelmien johdonmukaisuuden ja yksinkertaistamisen varmistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resurssien olisi oltava yhteisiä muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmaan kuuluvien toimien tavoitteet ovat samat useilla rahoitusvälineillä, mutta kaksinkertainen rahoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Ohjelmaan kuuluvilla toimilla olisi varmistettava johdonmukaisuus tulliliiton ja tulliviranomaisten tukemiseen tarkoitettujen unionin resurssien käytössä.

(11)

Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” (23) vahvistaman rahoitusohjelmien johdonmukaisuuden ja yksinkertaistamisen varmistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resurssien olisi oltava yhteisiä muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmaan kuuluvien toimien tavoitteet ovat samat useilla rahoitusvälineillä, sillä tälle ohjelmalle osoitettu määrä lasketaan ottamatta huomioon mahdollisia ennakoimattomia menoja, mutta kaksinkertainen rahoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Ohjelmaan kuuluvilla toimilla olisi varmistettava johdonmukaisuus tulliliiton ja tulliviranomaisten tukemiseen tarkoitettujen unionin resurssien käytössä.

(11 a)

Ohjelmasta olisi voitava myöntää rahoitusta tiukkojen rajatarkastusten suorittamiseen tarvittavan ohjelmiston hankintakustannuksiin. Lisäksi tiedonsiirron helpottamiseksi olisi kannustettava sellaisen ohjelmiston hankintaan, jota voidaan käyttää kaikissa jäsenvaltioissa.

(12)

Suurin osa ohjelman talousarviosta on tarkoitus kohdentaa tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiset ja kansalliset osat olisi kuvattava erityisissä säännöksissä. Lisäksi toimien soveltamisala sekä komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi.

(12)

Ohjelman talousarviosta on tarkoitus kohdentaa suurempi osuus tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiset ja kansalliset osat olisi kuvattava erityisissä säännöksissä. Lisäksi toimien soveltamisala sekä komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi. Jotta voidaan varmistaa tietoteknisten valmiuksien kehittämistoimien yhdenmukaisuus ja yhteensovittaminen, ohjelmassa olisi säädettävä, että komissio kehittää tullialan monivuotisen strategiasuunnitelman (MASP-C-suunnitelma) ja päivittää sitä, jotta voidaan luoda sähköinen ympäristö, jolla varmistetaan unionin tullijärjestelmien johdonmukaisuus ja yhteentoimivuus.

(14 a)

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen äskettäin hyväksymissä kahdessa tullialaa koskevassa erityiskertomuksessa eli 5 päivänä joulukuuta 2017 annetussa erityiskertomuksessa nro 19/2017 ”Tuontimenettelyt: oikeuskehyksen puutteet ja täytäntöönpanon tehottomuus vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin” sekä 10 päivänä lokakuuta 2018 annetussa erityiskertomuksessa nro 26/2018 ”Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?” esitettyjen päätelmien mukaisesti tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman piirissä toteutetuilla toimenpiteillä olisi pyrittävä korjaamaan esitettyjä puutteita.

(14 b)

Euroopan parlamentti hyväksyi 4 päivänä lokakuuta 2018 päätöslauselman tullipetosten torjunnasta ja EU:n omien varojen suojelusta. Tähän päätöslauselmaan sisältyvät päätelmät olisi otettava huomioon ohjelman puitteissa toteutettavissa toimissa.

(20)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityiset tavoitteet ja tulokset erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnolliset rasitukset ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä oletettavasti aiheutuva riski huomioon ottaen Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

(20)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityiset tavoitteet ja parhaat tulokset erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnolliset rasitukset ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä oletettavasti aiheutuva riski huomioon ottaen Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

1)

tukea tullilainsäädännön ja -politiikan valmistelua ja yhdenmukaista täytäntöönpanoa sekä tukea tulliyhteistyötä;

2)

edistää tietoteknisten valmiuksien kehittämistä, johon kuuluvat sähköisten järjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttäminen unionin tullikoodeksista annetun asetuksen 278 artiklan mukaisesti, ja sujuva siirtyminen paperittomaan ympäristöön ja kauppaan tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti;

3)

rahoittaa yhteisiä toimia, joihin kuuluvat yhteistyömekanismit, joiden avulla virkamiehet voivat suorittaa ydinvastuualueilleen kuuluvia yhteisiä operationaalisia toimia, vaihtaa tullialaan liittyviä kokemuksia ja toteuttaa tullipolitiikkaa yhteistyössä;

4)

parantaa inhimillisiä toimintaedellytyksiä, tukea tullivirkailijoiden ammatillisia taitoja ja auttaa heitä suorittamaan työtehtävänsä yhdenmukaisella tavalla;

5)

tukea innovointia tullipolitiikan alalla.

c)

muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

c)

muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten nojalla edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

—

otetaan käyttöön ohjelmaan osallistumista koskevat edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien laskeminen ja ohjelmien hallinnolliset kustannukset. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [2018/XXX] [uusi varainhoitoasetus] 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

—

vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien laskeminen ja ohjelmien hallinnolliset kustannukset. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

b)

hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta;

b)

hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta , kuten jäsenvaltioiden ryhmän yhteinen tietotekninen kehitystyö ;

d)

inhimillisten toimintaedellytysten ja henkilöstövalmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet;

d)

inhimillisten toimintaedellytysten ja henkilöstövalmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet , koulutus ja parhaiden käytäntöjen vaihto mukaan luettuina ;

3 a)

b)

eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen yleinen koordinointi niiden yhteentoimivuuden, yhteenliitettävyyden, jatkuvan parantamisen ja synkronoidun täytäntöönpanon varmistamiseksi;

b)

eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen yleinen koordinointi niiden yhteentoimivuuden, kyberturvallisuuden, yhteenliitettävyyden, jatkuvan parantamisen ja synkronoidun täytäntöönpanon varmistamiseksi;

e a)

toimiva ja nopea viestintä jäsenvaltioiden kanssa ja niiden kesken unionin sähköisten järjestelmien hallinnon yksinkertaistamiseksi;

e b)

oikea-aikainen ja avoin viestintä unionin ja jäsenvaltioiden tietotekniikkajärjestelmien täytäntöönpanosta vastaavien sidosryhmien kanssa erityisesti viivästyksistä unionin ja kansallisten osien täytäntöönpanossa ja niihin liittyvistä kustannuksista.

d)

säännöllinen tiedottaminen komissiolle niistä toimenpiteistä, jotka on toteutettu, jotta kansalliset viranomaiset tai talouden toimijat voivat täysipainoisesti hyödyntää eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä;

d)

säännöllinen tiedottaminen komissiolle niistä toimenpiteistä, jotka on toteutettu, jotta asianomaiset kansalliset viranomaiset tai talouden toimijat voivat täysipainoisesti ja tehokkaasti hyödyntää eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä;

a)

yhteiseksi osaksi: unionin tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla tai jonka komissio on yksilöinyt yhteiseksi osaksi tehokkuuden, turvallisuuden ja rationalisoinnin vuoksi;

a)

yhteiseksi osaksi: unionin tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla tai jonka komissio on yksilöinyt yhteiseksi osaksi tehokkuuden, rationalisoinnin turvallisuuden ja luotettavuuden vuoksi;

b)

kansalliseksi osaksi: kansallisella tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on sen jäsenvaltion saatavilla, joka on sen luonut tai joka on osallistunut sen luomiseen;

b)

kansalliseksi osaksi: kansallisella tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on sen jäsenvaltion saatavilla, joka on sen luonut tai joka on osallistunut sen luomiseen esimerkiksi jäsenvaltioiden ryhmän yhteisessä tietotekniikan kehittämishankkeessa ;