52019AE5232

EUR-Lex

De toegang tot het recht van de Europese Unie

Dit document is overgenomen van EUR-Lex

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52019AE5232 - NL

Help

Zoektips

Meer zoekopties nodig? Gebruik het Uitgebreid zoeken

Document 52019AE5232

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Vuotuinen kestävän kasvun strategia 2020” (COM(2019) 650 final)

EESC 2019/05232

EUVL C 120, 14.4.2020, blz. 1–6 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Publicatieblad

14.4.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/1

(COM(2019) 650 final)

(2020/C 120/01)

Esittelijä:

Tommaso DI FAZIO

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 6.2.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	4.2.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	19.2.2020
Täysistunnon nro	550
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	120/1/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti vuotuisen kasvustrategiaan 2020, joka perustuu neljään peruspilariin: ympäristö, tuottavuus, vakaus ja oikeudenmukaisuus. ETSK katsoo erityisesti, että ympäristön kestävyyttä koskeva tavoite, niin kuin strategiassa oikeutetusti esitetään, on ehdoton viitekehys koko yhteiskunnan päätösten ja pyrkimysten sekä niiden keinojen yhdistämiselle, joita sillä voi olla käytössään ja joita se haluaa käyttöönsä, jotta voidaan pyrkiä vakuuttavasti saavuttamaan vuodelle 2030 asetetut tavoitteet ja ympäristöneutraalius vuonna 2050. ETSK suosittaa tarjoamaan mahdollisuuden aikaistaa tavoitteita, mikäli ympäristön tilan heikkenemisen indikaattorit sitä vaativat.

1.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että vuoteen 2030 ulottuvat Yhdistyneiden kansakuntien asettamat kestävän kehityksen tavoitteet on sisällytetty komission strategisessa visiossa kaikkiin talous- ja työllisyyspolitiikkoihin. Tämä edistää kaikkia palvelevaa eurooppalaista sosiaalista markkinataloutta ja varmistaa kasvun kestävyyden, osallistavuuden ja kilpailukyvyn.

1.3

ETSK on vakuuttunut siitä, että kestävyys on olennainen osa menestyksekästä kilpailukykystrategiaa ja että Euroopan olisi tehostettava sitä edistäviä taloudellisia tekijöitä vahvistamalla maailmanlaajuista innovoijan asemaansa, joka perustuu kiertotalousmalliin ja uusiin kestäviin kehitysmalleihin siirtymiseen. Näin voidaan luoda seuraavan sukupolven liiketoimintamahdollisuuksia, joita ohjaa kestävien ratkaisujen kysyntä.

1.4

ETSK on tyytyväinen vuotuisessa strategiassa ilmoitettuun muutokseen, jonka tarkoituksena on päästä yli lyhyen ja keskipitkän aikavälin ohjelmasuunnitteluun ja tavoitteisiin keskittyvästä nykyisestä ajattelutavasta ja kehittää viimein pitkän aikavälin strategioita. Tämä on välttämätöntä, kun otetaan huomioon investoinnit, joita tarvitaan kestävän ympäristökehityksen strategian toteuttamiseksi jäsenvaltioiden laatimien ja komission hyväksymien monisyisten yhdennettyjen energia- ja ilmastosuunnitelmien avulla.

1.5

ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään tähän strategiseen visioon vaatimuksen aineellisten ja aineettomien, yhteentoimivien älykkäiden infrastruktuuriverkkojen pikaisesta kehittämisestä, sillä ne ovat välttämättömiä koko maanosan kattavien, toimivien ja yhtenäisten sisämarkkinoiden loppuunsaattamiselle ja kestävälle kehittämiselle, jotta voidaan varmistaa sopusointuinen, oikeudenmukainen ja osallistava kehitys.

1.6

ETSK kannattaa vuotuisessa strategiassa esitettyjä suuntaviivoja yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen aineettomien alojen investoinneille, sillä se pitää niitä ratkaisevan tärkeinä ja oleellisina. Nämä ovat pitkän ja erittäin pitkän aikavälin investointeja, joilla pyritään parantamaan yhteiskuntaa, sen kulttuuria ja sen kansainvälistä kilpailukykyä.

1.7

ETSK kannattaa ja tukee tutkimuksen ja innovoinnin kehittämistä ja niihin tarkoitettujen varojen lisäämistä. Kyseiset varat toimivat pitkän aikavälin investointeina, jotka ovat strategisia koko EU:n kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Tämä koskee erityisesti nykyaikaistamista ja korvaamista puhtailla teknologioilla energian, liikenteen, rakennusten lämmityksen ja jäähdyttämisen aloilla sekä kaikilla teollisuuden aloilla, mutta myös maataloudessa ja palvelujen alalla siten, että käytetään yhä laajemmin innovatiivista teknologiaa ja erityisesti digitaaliteknologiaa, tekoälyä ja 5G-teknologiaa.

1.8

ETSK pitää valitettavana, että komission tiedonannossa käsitellään unionin vuotuisia kasvunäkymiä rajallisesti ja todetaan vain, että ”[t]aloudellinen ja geopoliittinen ympäristö tukee kasvua huomattavasti aikaisempaa vähemmän ja epävarmuutta on runsaasti” ja että ”[i]nvestoinnit ja potentiaalinen kasvu pysyvät kuitenkin edelleen finanssikriisiä edeltäneen tason alapuolella”. Tilanteeseen saattaa vaikuttaa myös epäyhtenäinen brexit-prosessi. ETSK:n mukaan tärkein prioriteetti on kestävän kasvun elvyttäminen etenkin heikoimmissa maissa ja heikoimmilla alueilla niin, että Euroopan BKT kasvaa voimakkaasti, jotta voidaan luoda strategian tukemisen kannalta oleellista hyvinvointia ja vaurautta.

1.9

ETSK kannattaa kuitenkin kaikkia strategisia suuntaviivoja, jotka on määritelty kasvua ja vuoden 2020 talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa varten. ETSK on samaa mieltä myös kunkin tavoitteen saavuttamisessa, erityisesti ympäristöohjelmien täytäntöönpanon edellyttämien investointien varmistamisessa, havaituista ongelmista, jotka voivat nykyisen vakaussopimuksen ja sen tiukkojen sääntöjen voimassa ollessa vaikeuttaa energia- ja ilmastosuunnitelmien yhdenmukaista soveltamista jäsenvaltioissa. Saattaa helposti käydä niin, että ympäristön tilan parantamista koskevat tavoitteet saavutetaan vain niissä EU-maissa, jotka täyttävät tai ylittävät vakaussopimuksen vaatimukset. Tämä haittaa EU:n kokonaistavoitteen saavuttamista ja johtaa osittaiseen tulokseen koko maapallon kannalta. Näin loitonnutaan siitä toiveesta, että EU olisi esikuva maailman muille maille.

1.10

ETSK toivookin, että harkitaan ja otetaan käyttöön investointeja säänteleviä toimenpiteitä, jotka mahdollistavat sen, että kaikki maat pystyvät investoimaan riittävästi komission hyväksymissä yhdennetyissä energia- ja ilmastosuunnitelmissa asetettujen omien tavoitteidensa saavuttamiseen. Näiden toimenpiteiden yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon vakaussopimuksen velvoitteet tai poikkeamat niistä ja valtiontukisäännöistä.

1.11

ETSK suhtautuu myönteisesti vuoden 2020 kasvustrategiaan sisältyvään ehdotukseen hyödyntää kaikkia jo käytettävissä olevia keinoja ja vivutusta vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoitussuunnitelmaan sisältyvien nykyisten välineiden kautta. Ehdotus julkistettiin Euroopan parlamentille 15. tammikuuta 2020 pidetyssä esittelyssä. ETSK toivoo kuitenkin myös, että rahoitusvaroja lisätään, jos se on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

1.12

ETSK kehottaa komissiota valvomaan tehokkaasti ja ennakoivasti tuloksia, jotka eri jäsenvaltioiden tulee saavuttaa sovittujen energia- ja ilmastosuunnitelmien perusteella, ja vahvistamaan tukea sekä taloudellisten että menettelyihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi tuomitsemisen sijaan.

1.13

ETSK on samaa mieltä siitä, että rahoitusjärjestelmän vakautta ja häiriönsietokykyä on vahvistettava ja rahoitusmarkkinasääntöjä on tiukennettava, jotta voidaan vahvistaa Euroopan valuutan kansainvälistä roolia ja varautua muualla maailmassa ilmeneviin mahdollisiin tuleviin kriiseihin, jotka saattavat vaikuttaa Eurooppaan globalisaation johdosta. Tämä voidaan tehdä vahvistamalla makrotason vakavaraisuussääntöjä ja muita toimenpiteitä, joilla pyritään turvaamaan jäsenvaltioiden rahoitusvakaus. Pankki- ja pääomamarkkinaunionin meneillään olevan valmiiksi saattamisen lisäksi EKP:n rahapolitiikan tulevassa strategisessa uudelleenarvioinnissa (1) olisi keskityttävä erityisesti talouskasvun edistämiseen euroalueella ja euron kansainvälisen aseman vahvistamiseen.

1.14

ETSK korostaa, että vuoden 2020 kasvustrategiassa on tärkeää asettaa ihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen keskeiseen asemaan niin, että säilytetään sosiaaliset saavutukset, jotka tekevät EU:sta esikuvan maailmassa, ja lujitetaan niitä.

1.15

Tärkeään sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyen ETSK on tyytyväinen siihen, että näitä oikeuksia korostetaan vuoden 2020 kestävän kehityksen strategiassa. ETSK toivoo, että talouspolitiikan EU-ohjausjakson tavoitteissa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon, etenkin naisten oikeuksiin työelämässä, palkkatasa-arvon saavuttamiseen, äitien työsuhdeturvaan myös väestörakenteen kehityksen kääntämiseksi sekä perheiden suojelua koskevan lainsäädännön huomattavien parannusten toteuttamiseen, mukaan lukien isien vanhempainlomaa koskevat parannukset, sekä suotuisan työympäristön luomiseen kaikenlaisen naisiin kohdistuvan fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäisemiseksi. Sukupuolten tasa-arvon osalta olisi noudatettava myös avioerolainsäädännön johdonmukaista ja tasapuolista soveltamista sen varmistamiseksi, että molempien puolisoiden oikeudet pysyvät aina yhtäläisinä heidän alaikäisten lastensa suhteen.

1.16

ETSK katsoo, että EU:n on vahvistettava asemaansa kansainvälisellä tasolla vaurauden ja turvallisuuden sekä perusarvojensa turvaamiseksi ja otettava maailmanlaajuinen johtoasema tukemalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden vakaata ja johdonmukaista yleistä täytäntöönpanoa sekä sääntöihin perustuvaa monenvälistä maailmanjärjestystä, jonka keskiössä on Yhdistyneet kansakunnat, ja puolustettava samalla päättäväisesti demokratian ja maapallon suojelun periaatteita, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia.

1.17

ETSK on vakuuttunut siitä, että ihmisten ja yritysten tarpeisiin keskittyvien toimivien ja yhtenäisten sisämarkkinoiden toteuttaminen voi vaikuttaa ratkaisevasti kasvuun, jos niiden keskiössä ovat ihmiset ja yritykset. Tämän tulee olla keskeisellä sijalla sopusointuisessa, osallistavassa, uudistetussa ja ajantasaisessa Euroopan yhdentymisessä, joka on mukautettu täysin yhteentoimivien digitaalisten sisämarkkinoiden uusiin teknologioihin ja infrastruktuureihin. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvässä siirtymässä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ihmiskeskeisten yritysmallien, kuten yhteisötalouden yritysten, rooliin.

1.18

ETSK katsoo, että sisämarkkinoiden hallintoinfrastruktuurista on tehtävä vahvempi EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja samalla on yksinkertaistettava hallintoa perusteellisesti, toteutettava laaja digitalisointiprosessi ja kehitettävä intensiivisesti kaikkien sidosryhmien valmiuksia.

1.19

ETSK katsoo, että ehdotetun strategisen vision toteuttamiseen voi liittyä riskejä ja se voi kohdata vastustusta, jos ei ole olemassa uusia hallintomekanismeja, joiden avulla kansalaiset ja yritykset sekä paikallis- ja aluetason julkiset ja yksityiset toimijat saadaan mukaan aktiivisina toimijoina alhaalta ylöspäin suuntautuvaan prosessiin, jossa voidaan tuoda esiin ruohonjuuritason konkreettisia tarpeita ja ongelmia ja antaa niille painoarvoa.

1.20

ETSK suosittaakin, että eri tasoilla otetaan käyttöön uusia hallintorakenteita, jotta varmistetaan paikallistason ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen oikeudenmukaisten ja niiden toimintaympäristöön soveltuvien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

2. Komission esittämä vuotuinen kestävän kasvun strategia 2020

2.1

Kaikki näyttävät olevan yhtä mieltä siitä, että Euroopan tulevaisuutta varten tarvitaan uusi kestävää ja osallistavaa kasvua koskeva pitkän aikavälin kattava strategia ja siihen liittyvä laaja täytäntöönpanosuunnitelma kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Uuden strategian tulee kattaa kaikki tekijät, jotka vaikuttavat Euroopan yhteiskuntaan ja kansalaisiin, yrityksiin ja niiden toimintaympäristöön, teollisuuteen ja sen kilpailukykyyn. Näitä ovat muun muassa investoinnit, julkiset hankinnat, kauppa, osaaminen, innovointi ja tuki pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille).

2.2

Jäsenvaltioiden on otettava huomioon komission EU:n vuotuisessa kasvuselvityksessä määrittämät painopisteet omissa toimintapolitiikoissaan ja strategioissaan, jotka ne esittävät vakaus- tai lähentymisohjelmissaan ja kansallisissa uudistusohjelmissaan.

2.3

Tiedonannossa unionin vuotuisesta kestävän kasvun strategiasta 2020 (2) on tarkoitus esittää komission näkemys poliittisista painopisteistä, jotka jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon laatiessaan talouspolitiikkojaan vuodeksi 2020. Perustana ovat Yhdistyneiden kansakuntien vuodelle 2030 asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttäminen EU:n politiikkoihin ja erityisesti seuraavat seikat:

—	ympäristön kestävyys, tuottavuuden kasvu, oikeudenmukaisuus ja makrotalouden vakaus EU:n talouspolitiikan uuden ajattelutavan ulottuvuuksina

—	tarve kehittää tällainen uusi kasvun paradigma, jolla onnistutaan vastaamaan tehokkaasti pitkän aikavälin ongelmiin, jotka muuttavat yhteiskuntaa Euroopassa

—	Euroopan poliittisen ja taloudellisen kansainvälisen johtoaseman luominen uuden ajattelutavan pohjalta potentiaalisen kasvun edistämiseksi

—	näiden politiikkojen ja rakenneuudistusten kustannusten ja hyötyjen tasapainottaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä: hyötyjen jakaminen ja kustannusten hillitseminen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestönosien kannalta

—

merkittävät julkiset ja yksityiset investoinnit esitettyjen strategisten tavoitteiden välisen synergian maksimoimiseksi niin, että investoidaan ”huippututkimukseen ja innovointiin” ja koulutukseen ”enemmän kuin koskaan” erityisesti ”nykyisten, vuoteen 2030 asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden” saavuttamiseksi

—

EU:n vuosien 2021–2027 talousarvion keskeisen tekijän optimointi näiden poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi: ”[n]ykyisiin ja uusiin mekanismeihin perustuvalla Kestävä Eurooppa -investointiohjelmalla saadaan aikaan investointeja, jotka ovat tarpeen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi” ja ”[o]ikeudenmukaisen siirtymän mekanismi hyödyttää alueita, jotka kärsivät eniten, ja sillä varmistetaan, ettei kukaan jää jälkeen”

—

talouden ohjausjärjestelmä ja demokraattinen vastuuvelvollisuus, joita on vahvistettava ja joiden on kuljettava käsi kädessä: ohjausjaksoa koskevan demokraattisen vastuuvelvollisuuden lisääntyminen ja yleisemmin komission aikomus jatkaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa ja kehottaa niitä ottamaan kansalliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kaikki muut asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan prosessiin.

2.4

EU:n ja jäsenvaltioiden olisi nyt muunnettava tämä strategiaksi ja joukoksi toimia, jotka voidaan toteuttaa. Jotta kestävyydestä voisi tulla politiikan ja toiminnan kulmakivi, unionin toimielinten, jäsenvaltioiden ja alueiden olisi koottava yhteen eri välineet, jotta voitaisiin mahdollistaa kaikkien kansalaisten osallistuminen ja parantaa samalla elämänlaatua ja EU:n talouden kilpailukykyä.

2.5

ETSK korosti 30. lokakuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa, että ”on toimittava kaikilla tasoilla samanaikaisesti ja määrätietoisesti, jotta puututaan polttaviin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöhaasteisiin” (3), ja kehotti ”laatimaan yleisen vuoteen 2050 ulottuvan EU:n kestävän kehityksen strategian YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamiseksi” (4).

2.6

Päätöslauselmassaan ETSK korosti myös, että ”[t]ämä ajatusmallin muutos edellyttää

—

muutoksia hallinnossa, eli tarvitaan erityisiä hallintomekanismeja, jotta pystytään puuttumaan nopeammin kiireellisiin ongelmiin ja ratkaisemaan monitahoisia kysymyksiä; tällaisten mekanismien tehtävänä olisi yhdistää EU:n ja jäsenvaltioiden tasot, ei korvata kummallakaan tasolla toteutettavia toimia

—	kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämistä EU:n taloudellisiin ja sosiaalisiin seuranta- ja talousarvioprosesseihin”

—

mahdollisuutta varustaa talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso ”uusilla, paremmilla, mitattavissa olevilla ja täydentävillä sosiaalisilla, taloudellisilla ja ympäristöä koskevilla indikaattoreilla, joiden avulla voitaisiin seurata kaikkia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyviä näkökohtia ja periaatteita sekä kestävän kehityksen 17:ää tavoitetta”.

2.7

Kestävyys on olennainen osa menestyksekästä kilpailukykystrategiaa, ja Euroopan olisi tehostettava sitä edistäviä taloudellisia tekijöitä vahvistamalla maailmanlaajuista innovoijan asemaansa, joka perustuu kiertotalousmalliin, ja luomalla seuraavan sukupolven liiketoimintamahdollisuuksia, joita ohjaa kestävien ratkaisujen kysyntä. Kestävien ratkaisujen markkinakysynnän voimakas kasvu edellyttää, että kestävään kehitykseen tähtäävät poliittiset tavoitteet ovat keskenään johdonmukaisia.

2.8

Lisälausunnossaan aiheesta ”Vuotuinen kasvuselvitys 2019” (5) ETSK korosti seuraavia seikkoja:

—	tarve lisätä julkisia ja yksityisiä investointeja erityisesti sosiaalisen infrastruktuurin ja koulutuksen alalla

—	yhdenmukaisuus vuoteen 2030 ulottuvien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden sekä energiasiirtymä- ja ilmastosuunnitelman kanssa

—	rakenneuudistusten vauhdittaminen erityisesti rakenteellisen epätasapainon ja vaihtotaseen ylijäämien takia

—	varojen käyttäminen todellisiin fyysisiin, digitaalisiin ja ympäristöä koskeviin investointeihin sekä osaamisen ja pätevyyden kehittämiseen

—	sosiaalisten oikeuksien puolustamisen keskeinen asema ja sen sisällyttäminen talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon samalle viivalle makrotaloudellisten ja budjettipoliittisten tavoitteiden kanssa

—	verotus tuottavien investointien ja reaalitaloudessa tapahtuvan varainkäytön suosimiseksi

—	työmarkkinaosapuolien kuuleminen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson eri vaiheissa

—	strategisesti tärkeiden resurssien jättäminen yksityistämisen ulkopuolelle.

2.9

Makrotaloudellisella tasolla ”Eurooppa tarvitsee selvästi uutta talousstrategiaa: myönteistä sanomaa EU:n talouden tulevasta kehityksestä maailmanlaajuisessa kontekstissa, jotta voidaan parantaa unionin kykyä selvitä taloudellisista häiriöistä sekä sen talousmallin taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä ja palauttaa siten luottamus, vakaus ja hyvinvointi, joka jakautuu kaikkien eurooppalaisten kesken” (6).

2.10

On turvattava ”kestävä ja osallistava kasvu, eriarvoisuuden vähentäminen, ylöspäin suuntautuva lähentyminen, tuottavuuden kasvun ja kilpailukyvyn varmistaminen Eurooppa 2020 -tavoitteiden mukaisesti, yritys- ja investointimyönteisen toimintaympäristön luominen, laadukkaiden työpaikkojen ja asianmukaisen palkkauksen varmistaminen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta, vakaa ja kestäväpohjainen julkistalous, vakaa rahoitussektori sekä vuoteen 2030 ulottuvien kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen” (7).

2.11

ETSK katsoo, että Euroopan unionin realistinen tulevaisuus voi perustua vain vakaan taloudellisen pohjan ja vahvan sosiaalisen ulottuvuuden yhdistelmään (8), ja on siten ”johdonmukaisesti kannattanut ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä ja tehokkaampaa sosiaalipolitiikkaa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla” (9) ja ”toivonut selkeää ja yhteensovitettua etenemissuunnitelmaa, joka sisältää ensisijaisia tavoitteita pilarin täytäntöönpanoa ja olemassa olevien sosiaalisten oikeuksien ja vaatimusten täytäntöönpanon valvontaa varten”. ”Uudessa EU-ohjausjaksoprosessissa olisi pyrittävä sosiaalisiin tavoitteisiin seuraamalla sosiaalista epätasapainoa. Siinä olisi myös otettava käyttöön uusia, mitattavissa olevia indikaattoreita sekä kohdennettuja maakohtaisia sosiaalisia suosituksia” (10).

2.12

Sisämarkkinoiden vahvistamiseen tähtäävien toimien yhteydessä on edistettävä ”sellaisten erilaisten yritysmuotojen kehitykselle suotuisaa toimintaympäristöä, jotka kykenevät vastaamaan yhteiskunnan kohtaamiin haasteisiin”. ”On varmistettava, että erilaiset yritysmuodot voivat toimia rinnakkain ja integroitua kaikissa – – toimintaympäristöissä, joista kuhunkin on kuitenkin kiinnitettävä erityishuomiota lainsäädäntötoimien ja julkisten investointien kannalta”, ja luovuttava kaikille sopivan ratkaisun (one size fits all) periaatteesta (11).

2.13

ETSK on korostanut, että ”[u]udet teknologiat, tekoäly ja massadata määrittävät parhaillaan tuotantoprosesseissa ja taloudessa yleensä tapahtuvia muutoksia ja muovaavat perinpohjaisesti myös työmarkkinoita” ja että on ”tärkeää, että näiden muutosten yhteydessä käydään työmarkkinaosapuolten tarkoituksenmukaista vuoropuhelua ja kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia ja elämänlaatua” (12).

3. Yleistä

3.1

ETSK pitää ensisijaisen tärkeänä esittää, että vahvistetaan kestävää, uusia ja pysyviä työpaikkoja luovaa talouskasvua, joka luo investointien tukemista varten tarvittavaa vaurautta kokonaistuottavuuden kasvun lisäämiseksi kiertotaloudessa, ja tehostetaan rakenneuudistuksia, jotta voidaan parantaa hallintoa ja lisätä vastuullisuutta erityisesti digitaali- ja ympäristöaloilla sekä kehittää osaamista ja pätevyyttä ja puolustaa sosiaalisia oikeuksia, jotka ovat oleellisia uudessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman paradigmassa.

3.2

Uuteen kehitysmalliin siirtymisen on perustuttava menestyksekkään eurooppalaisen sosiaalisen markkinatalouden ytimessä olevaan kilpailukykyiseen kestävyyteen, ja sen olisi oltava myös tulevaisuudessa ohjaavana periaatteena, kunhan ihmisiä ja alueita suojataan väistämättömien muutosten kustannuksilta investoimalla tehokkaisiin ja integroituihin sosiaalisen suojelun järjestelmiin.

3.3

Finanssikriisi on korostanut pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden vakauden ja yhdentymisen merkitystä, sillä hajanaisuus haittaa edelleen yritysten kasvua ja investointeja. Olisikin tarpeen toteuttaa lisätoimenpiteitä erityisesti rahoitusalalla markkinoiden ja kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.

3.4

EU tarvitsee uutta talousstrategiaa, jolla edistetään jatkuvaa, osallistavaa ja kestävää talouskasvua ja jonka avulla saavutetaan täystyöllisyys, tuottava työllisyys ja ihmisarvoinen työ kaikille. ETSK on vakuuttunut siitä, että kansalaisten ja yritysten tarpeisiin keskittyvien tehokkaiden ja yhtenäisten sisämarkkinoiden toteuttamisen tulee olla keskeisellä sijalla sopusointuisessa, osallistavassa, uudistetussa ja ajantasaisessa Euroopan yhdentymisessä, joka on mukautettu täysin yhteentoimivien digitaalisten sisämarkkinoiden uusiin teknologioihin ja infrastruktuureihin. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvässä siirtymässä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ihmiskeskeisten yritysmallien, kuten yhteisötalouden yritysten, rooliin.

3.5

ETSK katsoo, että sisämarkkinoiden hallintoinfrastruktuurista on tehtävä vahvempi EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja samalla on mahdollistettava kansalaisten, kuluttajien ja yritysten aktiivinen osallistuminen sekä yksinkertaistettava hallintoa perusteellisesti, toteutettava laaja digitalisointiprosessi ja kehitettävä intensiivisesti kaikkien sidosryhmien valmiuksia, jotta voidaan edistää yksinkertaisia ja käyttäjäystävällisiä konsepteja ja sisämarkkinasääntöjen oikea-aikaista, avointa ja tehokasta soveltamista ja toteuttamista, jotka muodostavat perustan onnistuneelle siirtymiselle kohti EU:ta, joka on talouden, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta digitaalivetoinen, tehokas, johdonmukainen, tasapainoinen ja kestävä.

3.6

ETSK korostaa aiempaan tapaan, että on tarpeen ”korjata infrastruktuuriin, alueisiin ja kulttuuriin liittyvä digitaalinen kahtiajako, joka jarruttaa tällä hetkellä EU:n taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja aiheuttaa kansalaisten ja yritysten välille elinoloihin ja mahdollisuuksiin liittyvää epätasa-arvoa” (13).

3.7

ETSK katsoo, että ehdotetun strategisen vision toteuttamiseen voi liittyä riskejä ja se voi kohdata vastustusta, joka hidastaa sen toteuttamista, jos ei ole olemassa uusia hallintomekanismeja, joiden avulla kansalaiset ja yritykset sekä paikallis- ja aluetason julkiset ja yksityiset toimijat saadaan mukaan aktiivisina toimijoina alhaalta ylöspäin suuntautuvaan prosessiin, jossa voidaan tuoda esiin ruohonjuuritason konkreettisia tarpeita ja ongelmia ja antaa niille painoarvoa. ETSK kehottaa unionin ja jäsenvaltioiden toimielimiä ottamaan käyttöön uusia hallintorakenteita, jotta varmistetaan paikallistason ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen oikeudenmukaisten ja niiden toimintaympäristöön soveltuvien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Bryssel 19. helmikuuta 2020.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Alustuspuheenvuoro, lehdistötilaisuus, EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde, 12. joulukuuta 2019.

(2) Vuotuinen kestävän kasvun strategia 2020 (COM(2019) 650 final).

(3) ETSK:n päätöslauselma komission pohdinta-asiakirjasta Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä.

(4) Transforming our World: The 2030 Agenda for Sustainable Development.

(5) EUVL C 190, 5.6.2019, s. 24.

(6) ETSK:n 17.7.2019 antama lausunto aiheesta ”Kohti sietokykyisempää ja kestävämpää eurooppalaista taloutta” (EUVL C 353, 18.10.2019, s. 23).

(7) ETSK:n 17.7.2019 antama lausunto aiheesta ”Uusi visio talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi” (EUVL C 353, 18.10.2019, s. 32).

(8) ETSK:n 19.10.2017 antama lausunto aiheesta ”Sosiaalisen ulottuvuuden ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin vaikutukset EU:n tulevaisuuteen” (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145), kohdat 1.2 ja 2.2.

(9) Esimerkiksi seuraavat lausunnot: ”Tehokkaiden ja luotettavien sosiaaliturvajärjestelmien periaatteita” (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 40); ”Sosiaalisen ulottuvuuden ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin vaikutukset Euroopan unionin tulevaisuuteen” (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145); ”Ehdotus neuvoston suositukseksi sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta” (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 135).

(10) ETSK:n 25.9.2019 antama lausunto aiheesta ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari – täytäntöönpanon alkuvaiheen arviointi ja suosituksia tulevaisuutta varten” (EUVL C 14, 15.1.2020, s. 1).

(11) ETSK:n 17.7.2019 antama lausunto aiheesta ”Yrittäjyys- ja innovointimyönteisten sisämarkkinoiden edistäminen” (EUVL C 353, 18.10.2019, s. 6), kohdat 1.3 ja 1.5.

(12) Ks. edellinen alaviite.

(13) ETSK:n 18.10.2017 antama lausunto aiheesta ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarviointi” (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 102), kohta 1.8.

Naar boven

Kies de experimentele functies die u wilt uitproberen