52018PC0693

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52018PC0693 - EN

Document 52018PC0693

Help

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen tekemisestä

COM/2018/693 final

HTML

DOC

PDF

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.10.2018

COM(2018) 693 final

2018/0358(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen tekemisestä

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Dynaamisesti kasvavat Kaakkois-Aasian taloudet yli 600 miljoonine kuluttajineen ja nopeasti kasvavine keskiluokkineen kuuluvat EU:n viejille ja sijoittajille keskeisiin markkinoihin. EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) tavarakaupan arvo oli vuonna 2017 yhteensä 227,3 miljardia euroa ja palvelujen kaupan 77 miljardia euroa (vuonna 2016). ASEAN on näin EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani Euroopan ulkopuolella Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen. EU:n yhteensä 263 miljardin euron ulkomaiset suorat investoinnit ASEANissa vuonna 2016 tekevät EU:sta suurimman ulkomaisten suorien sijoitusten tekijän ASEANissa, kun taas ASEAN – jonka ulkomaiset suorat sijoitukset olivat vuonna 2016 yhteensä 116 miljardia euroa – on puolestaan toiseksi suurin aasialainen ulkomaisten suorien sijoitusten tekijä EU:ssa.

Vietnamista on tullut EU:n toiseksi suurin kauppakumppani ASEAN-alueella Singaporen jälkeen ja ennen Malesiaa. EU:n ja Vietnamin välisen kaupan arvo oli 47,6 miljardia euroa vuonna 2017. Vietnam on yksi ASEANin nopeimmin kasvavista maista, jonka BKT:n kasvu on ollut keskimäärin 6 prosenttia viime vuosikymmenen aikana ja kasvun ennustetaan jatkuvan tulevaisuudessa. Vietnam on vireä talous, jossa on yli 90 miljoonaa asukasta, jonka keskiluokka kasvaa nopeimmin ASEANissa ja jolla on nuori ja dynaaminen työvoima. Vietnamin lukutaito- ja koulutusasteet ovat korkeat, palkat suhteellisen alhaiset ja sillä on hyvät yhteydet ja keskeinen sijainti ASEANissa, joten yhä useammat ulkomaiset sijoittajat valitsevat Vietnamin keskuksekseen toimiessaan Mekongin alueella ja sitä laajemmaltikin.

Neuvosto valtuutti 23. huhtikuuta 2007 komission aloittamaan neuvottelut alueidenvälisestä vapaakauppasopimuksesta ASEAN-maiden kanssa. Koska tavoitteena oli neuvotella alueidenvälinen vapaakauppasopimus, valtuutukseen sisällytettiin mahdollisuus käydä kahdenvälisiä neuvotteluja siinä tapauksessa, ettei ASEAN-maiden ryhmittymän kanssa yhteisesti käytävistä neuvotteluista ollut mahdollista päästä sopimukseen. Ottaen huomioon alueidenvälisissä neuvotteluissa esiintyneet vaikeudet molemmat osapuolet totesivat, että neuvotteluissa oli päädytty pattitilanteen, ja ne päätettiin keskeyttää.

Vuonna 2007 annetun valtuutuksen ja neuvotteluohjeiden perusteella neuvosto hyväksyi 22. joulukuuta 2009 periaatteen käynnistää kahdenväliset neuvottelut yksittäisten ASEAN-maiden kanssa niin, että strategisena tavoitteena on edelleen alueidenvälinen sopimus. Neuvosto valtuutti komission myös käynnistämään ensin Singaporen kanssa kahdenväliset neuvottelut ensimmäisenä askeleena kohti vastaavien neuvottelujen käynnistämistä aikanaan muiden ASEAN-maiden kanssa. EU on sittemmin käynnistänyt kahdenväliset vapaakauppaneuvottelut Malesian (2010), Vietnamin (2012), Thaimaan (2013), Filippiinien (2015) ja Indonesian (2016) kanssa.

Neuvosto valtuutti 15. lokakuuta 2013 Lissabonin sopimuksen mukaisten EU:n uusien toimivaltuuksien nojalla komission laajentamaan ASEAN-maiden kanssa meneillään olleet kahdenväliset neuvottelut kattamaan myös sijoitussuojan.

Neuvoston vuonna 2007 hyväksymien ja lokakuussa 2013 sijoitussuojan osalta täydennettyjen neuvotteluohjeiden perusteella komissio on neuvotellut Vietnamin kanssa kunnianhimoisesta ja kattavasta vapaakauppasopimuksesta ja sijoitussuojasopimuksesta, jotta voidaan luoda uusia mahdollisuuksia ja oikeusvarmuutta molempien osapuolten välisen kaupan ja investointien kehittämiseksi. Molemmat oikeudellisesti tarkistetut sopimustekstit ovat julkisia, ja ne ovat saatavilla seuraavan linkin kautta:

http://ec.europa.eu/trade/policy/countries-and-regions/countries/vietnam/

Komissio esittää seuraavat ehdotukset neuvoston päätöksiksi:

–Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta;

–Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä;

–Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta; sekä

–Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen tekemisestä.

Komissio oli jo aiemmin ehdottanut horisontaalista suojatoimia koskevaa asetusta, jota sovelletaan muiden sopimusten ohella EU:n ja Vietnamin väliseen vapaakauppasopimukseen.

Liitteenä oleva ehdotus neuvoston päätökseksi muodostaa oikeudellisen välineen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen tekemiseksi.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ennen vapaakauppasopimus- ja sijoitussuojasopimusneuvotteluja Euroopan ulkosuhdehallinto kävi neuvotteluja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välisestä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, joka tuli voimaan lokakuussa 2016. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus tarjoaa oikeudellisen kehyksen EU:n ja Vietnamin jo ennestään pitkäaikaisen ja vahvan kumppanuuden kehittämiselle monilla eri aloilla, kuten poliittisen vuoropuhelun sekä kaupan, energian, liikenteen, ihmisoikeuksien, koulutuksen, tieteen ja teknologian, oikeuden, turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen aloilla.

EU:n ja Vietnamin pitkäaikaisia kauppa- ja taloussuhteita on tähän asti kehitetty ilman erityistä oikeudellista kehystä. Neuvotellut vapaakauppasopimus ja sijoitussuojasopimus ovat erityissopimuksia, joilla pannaan täytäntöön kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kauppaa ja investointeja koskevat määräykset, ja ne ovat erottamaton osa EU:n ja Vietnamin kahdenvälisiä suhteita.

Tullessaan voimaan EU:n ja Vietnamin välinen sijoitussuojasopimus korvaa ja kumoaa kahdenväliset investointisopimukset Vietnamin ja EU:n jäsenvaltioiden välillä. Nämä sopimukset luetellaan sijoitussuojasopimuksen liitteessä 6 (Luettelo sijoitussopimuksista).

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

EU:n ja Vietnamin välinen vapaakauppasopimus ja sijoitussuojasopimus ovat täysin yhdenmukaisia unionin politiikkojen kanssa, eivätkä ne edellytä EU:n sääntöjen, määräysten tai standardien muuttamista millään säännellyllä alalla. Kaikkien muiden komission neuvottelemien kauppa- ja investointisopimusten tavoin EU:n ja Vietnamin välisessä vapaakauppasopimuksessa ja sijoitussuojasopimuksessa turvataan täysimittaisesti julkiset palvelut ja varmistetaan valtioiden oikeus sääntelyyn yleisen edun nimissä; ne kuuluvat sopimusten perusperiaatteisiin.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Unionin tuomioistuimen antaman lausunnon 2/15 seurauksena ja ottaen huomioon sitä seuranneet laaja-alaiset keskustelut EU:n toimielinten piirissä kauppa- ja investointisopimusten rakenteesta komissio esittää Vietnamin kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksen kahden erillisen sopimuksen muodossa: vapaakauppasopimus ja sijoitussuojasopimus. Näin tehtiin myös EU:n ja Singaporen välisten neuvottelujen tuloksena.

Lausunto 2/15 huomioon ottaen ja pitäen mielessä, että EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen sisältö on olennaisilta osiltaan sama kuin EU:n ja Singaporen välisen vapaakauppasopimuksen sisältö, kaikki EU–Vietnam-vapaakauppasopimuksen kattamat alat kuuluvat Euroopan unionin toimivallan piiriin ja erityisesti SEUT-sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan soveltamisalaan. Samalla tavoin kaikki EU–Vietnam-sijoitussuojasopimuksen mukaiset sijoitussuojaa koskevat aineelliset määräykset, siltä osin kuin niitä sovelletaan ulkomaisiin suoriin sijoituksiin, kuuluvat SEUT-sopimuksen 207 artiklan soveltamisalaan.

Euroopan unioni allekirjoittaa näin ollen EU–Vietnam-vapaakauppasopimuksen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 5 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen nojalla ja tekee sen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen nojalla saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän.

Euroopan unioni allekirjoittaa EU–Vietnam-sijoitussuojasopimuksen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 5 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen nojalla ja tekee sen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen nojalla saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän ja sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen omien sisäisten menettelyjensä mukaisesti.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Lausunnossa 2/15 vahvistetaan EU–Singapore-vapaakauppasopimuksen osalta, että se, sellaisena kuin se esitetään neuvostolle, ei kata asioita, jotka eivät kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan – sama koskee EU–Vietnam-vapaakauppasopimusta.

Sijoitussuojasopimuksen osalta unionin tuomioistuin vahvisti myös, että EU:lla on SEUT-sopimuksen 207 nojalla yksinomainen toimivalta kaikkien sijoitussuojaa koskevien aineellisten määräysten osalta siltä osin kuin niitä sovelletaan ulkomaisiin suoriin sijoituksiin. Lisäksi tuomioistuin vahvisti EU:n yksinomaisen toimivallan valtioiden välisen riitojenratkaisumekanismin osalta sijoitussuojan suhteen. Lopuksi tuomioistuin totesi, että EU:lla on jaettu toimivalta muiden kuin suorien sijoitusten sekä sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun (korvattu myöhemmin investointituomioistuinjärjestelmällä) osalta, jolloin jäsenvaltiot toimivat vastaajina 1 .

Näitä osatekijöitä ei voida johdonmukaisesti erottaa aineellisista määräyksistä tai valtioiden välisestä riitojenratkaisumekanismista, ja sen vuoksi ne olisi sisällytettävä EU:n tason sopimuksiin.

•Suhteellisuusperiaate

Tämä ehdotus on yhdenmukainen Eurooppa 2020 -strategian näkökohtien kanssa ja edistää unionin kauppaan ja kehitykseen liittyviä tavoitteita.

•Toimintatavan valinta

Tämä ehdotus noudattaa SEUT-sopimuksen 218 artiklaa, jonka mukaan kansainvälisiä sopimuksia koskevat päätökset tekee neuvosto. Ei ole olemassa muuta oikeudellista välinettä, jota voitaisiin käyttää tässä ehdotuksessa esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Kun neuvottelut Vietnamin kanssa saatiin päätökseen, Euroopan komission kauppapolitiikan pääosaston pääekonomistin yksikön vetämä työryhmä toteutti tutkimuksen sopimuksesta odotettavissa olevista taloudellisista hyödyistä.

Analyysin mukaan kahdenvälisten tullien ja vientiverojen poistaminen ja tavaroiden ja palvelujen rajatylittävään kauppaan vaikuttavien tullien ulkopuolisten kaupan esteiden vähentäminen vilkastuttavat kahdenvälistä kauppaa huomattavasti. EU:n viennin Vietnamiin odotetaan kasvavan yli 8 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä, ja Vietnamin viennin EU:hun odotetaan kasvavan 15 miljardia euroa. Näin ollen EU:n vienti Vietnamiin kasvaa suhteellisesti ilmaistuna lähes 29 prosenttia ja Vietnamin vienti EU:hun lähes 18 prosenttia.

Tehdyssä taloudellisessa mallintamisessa arvioitiin lisäksi, että EU:n kansantulo voisi vapaakauppasopimuksen seurauksena kasvaa yli 1,9 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä ja Vietnamin kansantulo puolestaan 6 miljardia euroa saman ajanjakson aikana. Merkittävät erot odotettavissa olevissa hyödyissä johtuvat siitä, että EU:n ja Vietnamin suhteellinen merkitys toistensa vientikohteina on hyvin erilainen.

Edellä esitetyn kvantitatiivisen analyysin tulosten voidaan katsoa aliarvioivan sopimuksen todellista taloudellista vaikutusta, koska niissä ei oteta huomioon niitä odotettavissa olevia hyötyjä, jotka liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksien suojan ja täytäntöönpanon vahvistamiseen tai valmistusteollisuuteen tehtävien ulkomaisten suorien sijoitusten ja julkisten hankintojen vapauttamiseen. EU–Vietnam-vapaakauppasopimuksesta mahdollisesti johtuvia yhteisvaikutuksia globaaleissa toimitusketjuissa – erityisesti osana laajempia jatkuvia pyrkimyksiä vahvistaa entisestään EU:n ja ASEAN-alueen taloussuhteita – ei ole ollut mahdollista mallintaa mutta niiden voidaan odottaa olevan merkittävät.

•Sidosryhmien kuuleminen

Ennen Vietnamin kanssa käytyjen kahdenkeskisten neuvottelujen käynnistämistä ulkopuolinen toimeksisaaja teki EU:n ja ASEANin välisestä vapaakauppasopimuksesta kaupan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin 2 , jossa tarkasteltiin alueiden välisen tiiviimmän talouskumppanuuden mahdollisia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia.

Arviointia laatiessaan toimeksisaaja kuuli sisäisiä ja ulkoisia asiantuntijoita, järjesti julkisia kuulemisia Brysselissä ja Bangkokissa sekä kahdenvälisiä tapaamisia ja haastatteluja kansalaisyhteiskunnan kanssa EU:ssa ja ASEANissa. Arvioinnin puitteissa järjestetyt kuulemiset tarjosivat foorumin, jolla keskeiset sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta voivat osallistua Kaakkois-Aasian kauppapolitiikkaa koskevaan vuoropuheluun.

Komissio sai sekä kaupan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnista että sitä laadittaessa järjestetyistä kuulemisista tietoja, jotka ovat olleet erittäin arvokkaita kaikissa yksittäisten ASEAN-maiden kanssa erikseen sittemmin käynnistetyissä kahdenvälisissä kauppaa ja investointeja koskevissa neuvotteluissa.

Komissio järjesti lisäksi kesäkuussa 2012 tulevasta Vietnamin kanssa tehtävästä kahdenvälisestä sopimuksesta julkisen kuulemisen, johon sisältyi kyselylomake tietojen saamiseksi sidosryhmiltä. Tämä oli myöhemmin komissiolle avuksi painopistealojen vahvistamisessa ja päätöksenteossa koko neuvotteluprosessin ajan. Kuulemiseen saatiin 62 vastausta, joista 43 teollisuuden järjestöiltä ja yhdistyksiltä, 16 yksittäisiltä yrityksiltä ja kolme jäsenvaltioilta. Vastaukset kattoivat monia eri aloja, kuten maatalouden elintarviketuotannon, tieto- ja viestintätekniikan, tekstiilit, palvelut, lääkkeet, kemikaalit, metallit, vihreän energian, autot, koneet ja puu-paperialan. Kirjallisen kuulemisen jälkeen järjestettiin kokouksia joidenkin sellaisten kyselyyn vastanneiden kanssa, joiden katsottiin edustavan Vietnamin kanssa käytävien neuvottelujen kannalta herkimpiä aloja (tekstiilit, alkoholijuomat, lääkkeet, autot ja tieto- ja viestintätekniikka).

Sidosryhmien kanssa järjestettiin toukokuussa 2015 pyöreän pöydän keskustelu ihmisoikeuksista ja kestävästä kehityksestä EU:n ja Vietnamin välisten kahdenvälisten suhteiden yhteydessä 3 . Komissio teki tämän jälkeen erillisen analyysin 4 , jossa käsiteltiin vapaakauppasopimuksen mahdollisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen.

Neuvoston kauppapoliittinen komitea tiedotti sekä ennen neuvotteluja että niiden aikana jäsenvaltioille säännöllisesti neuvottelujen eri näkökohdista ja kuuli niitä suullisesti ja kirjallisesti. Myös Euroopan parlamentille tiedotettiin säännöllisesti, ja sitä kuultiin sen kansainvälisen kaupan valiokunnassa (INTA) ja EU–Vietnam-vapaakauppasopimuksen seurantaryhmässä. Neuvottelujen tuloksena syntyneitä tekstejä toimitettiin koko prosessin ajan molemmille toimielimille.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Kaupan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin EU:n ja ASEANin välisestä vapaakauppasopimuksesta teki ulkopuolinen toimeksisaaja ”Ecorys”.

•Vaikutustenarviointi

Ulkopuolisen toimeksisaajan tekemässä, vuonna 2009 valmistuneessa kaupan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa todettiin, että EU:n ja ASEANin välinen kunnianhimoinen vapaakauppasopimus vaikuttaisi erittäin positiivisesti (BKT:n, tulojen, kaupan ja työllisyyden osalta) sekä EU:hun että Vietnamiin. Kansallisiksi tulovaikutuksiksi EU:ssa arvioitiin 13 miljardia euroa ja Vietnamissa 7,6 miljardia euroa.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

EU:n ja Vietnamin väliseen vapaakauppasopimukseen ja sijoitussuojasopimukseen ei sovelleta REFIT-ohjelman menettelyjä. Ne sisältävät kuitenkin joitakin määräyksiä, joilla helpotetaan kauppa- ja investointimenettelyjä ja vähennetään vientiin ja sijoituksiin liittyviä kustannuksia, minkä ansioista yhä useammat pienet yritykset voivat käydä kauppaa molemmilla markkinoilla. Odotettuja hyötyjä ovat muun muassa seuraavat: kevyemmät tekniset säännöt, vaatimustenmukaisuusvaatimukset, tullimenettelyt ja alkuperäsäännöt, teollis- ja tekijänoikeuksien suoja tai oikeudenkäyntikulujen alentaminen investointituomioistuinjärjestelmässä pk-yritysten osalta.

•Perusoikeudet

Ehdotus ei vaikuta unionin perusoikeuksien suojeluun.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

EU–Vietnam-vapaakauppasopimuksella on rahoitusvaikutuksia EU:n talousarvion tulopuoleen. Tullitulojen menetykseksi arvioidaan jopa 1,7 miljardia euroa, kunhan sopimus pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Arvio perustuu vuoden 2035 ennusteisiin keskimääräisestä tuonnista ilman sopimusta ja vuotuiseen tulojen menetykseen, kun EU:n tuontitullit poistetaan Vietnamista tulevalta tuonnilta.

EU–Vietnam-vapaakauppasopimuksella uskotaan olevan rahoitusvaikutuksia EU:n talousarvion menopuoleen. Sopimus on kolmas EU:n sopimus (EU:n ja Kanadan laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen ja EU–Singapore-sopimuksen jälkeen), johon sisältyy investointituomioistuinjärjestelmä sijoittajien ja valtioiden välisten riitojen ratkaisemiseksi. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimesta ja muutoksenhakutuomioistuimesta koostuvan pysyvän rakenteen rahoittamiseen kohdennetaan vuosittain 700 000 euroa lisämäärärahoja vuodesta 2019 alkaen (edellyttäen, että sopimus tulee voimaan). Sopimus edellyttää myös budjettikohdan XX 01 01 01 (Toimielimen palveluksessa oleviin virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot) hallintomenojen käyttämistä, koska tästä sopimuksesta johtuvien tehtävien hoitamiseen arvioidaan tarvittavan yhden kokoaikaisen virkamiehen työpanos. Nämä seikat esitetään säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä, ja niihin sovelletaan siinä mainittuja ehtoja.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

EU:n ja Vietnamin väliseen vapaakauppasopimukseen ja sijoitussuojasopimukseen sisältyy institutionaalisia määräyksiä, joissa vahvistetaan täytäntöönpanoelinten rakenne. Elinten tehtävänä on sopimusten täytäntöönpanon, toiminnan ja vaikutusten jatkuva seuraaminen. Koska sopimukset ovat erottamaton osa kaikkia kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella säänneltäviä EU:n ja Vietnamin kahdenvälisiä suhteita, mainitut rakenteet muodostavat osan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen yhteisestä institutionaalisesta kehyksestä.

Vapaakauppasopimuksen sisältämällä instituutioita käsittelevällä luvulla perustetaan kauppakomitea, jonka tärkein tehtävä on valvoa ja helpottaa sopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista. Kauppakomitea muodostuu EU:n ja Vietnamin edustajista, jotka tapaavat vuosittain tai jommankumman osapuolen pyynnöstä. Kauppakomitea vastaa kaikkien sopimuksella perustettujen erikoistuneiden komiteoiden ja työryhmien työn valvonnasta (tavarakauppakomitea, tullikomitea, terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä komitea, sijoituksia, palvelukauppaa, sähköistä kauppaa ja julkisia hankintoja käsittelevä komitea, kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä komitea, teollis- ja tekijänoikeuksia, maantieteelliset merkinnät mukaan lukien, käsittelevä työryhmä sekä moottoriajoneuvoja ja niiden osia käsittelevä työryhmä).

Kauppakomitean tehtävänä on myös pitää yhteyttä kaikkiin asianomaisiin osapuoliin, yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta mukaan luettuina, sopimuksen toiminnan ja täytäntöönpanon osalta. Osapuolet tunnustavat sopimuksessa läpinäkyvyyden ja avoimuuden merkityksellisyyden ja sitoutuvat ottamaan huomioon yleisen mielipiteen tarkastellakseen sopimuksen täytäntöönpanoa monesta eri näkökulmasta.

Sijoitussuojasopimuksen sisältämällä instituutioita käsittelevällä luvulla perustetaan komitea, jonka tärkein tehtävä on valvoa ja helpottaa sopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista. Kun kummankin osapuolen asiaa koskevat oikeudelliset vaatimukset ja menettelyt on saatu päätökseen, komitea voi muiden tehtäviensä ohella päättää investointituomioistuinjärjestelmän tuomioistuinten jäsenten nimittämisestä sekä vahvistaa heidän kuukausittaiset korvauksensa ja antaa sitovia tulkintoja sopimuksesta.

”Kaikkien kauppa” -tiedonantonsa mukaisesti komissio panostaa yhä enemmän kauppa- ja sijoitussopimusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja täytäntöönpanon valvontaan. Komissio julkaisi ensimmäisen vuotuisen kertomuksensa vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta vuonna 2017. Kertomuksen tarkoituksena on antaa objektiivinen kuva EU:n vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta ja tuoda esiin sekä saavutettu edistyminen että puutteet, joihin on syytä tarttua. Kertomuksen tavoitteena on toimia pohjana avoimelle keskustelulle ja saada jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti ja koko kansalaisyhteiskunta osallistumaan laajemmin keskusteluun vapaakauppasopimusten toiminnasta ja täytäntöönpanosta. Kertomuksen julkaiseminen vuosittain antaa mahdollisuuden seurata säännöllisesti vapaakauppasopimusten kehittymistä ja panna merkille, miten esille otettuihin seikkoihin on puututtu. Myös EU–Vietnam-vapaakauppasopimus tulee voimaan tultuaan olemaan osa kertomusta.

•Täytäntöönpano EU:ssa

Sopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi on toteutettava tiettyjä toimenpiteitä. Toimenpiteet on valmisteltava ajoissa, jotta sopimusta voidaan soveltaa. Niihin kuuluu komission täytäntöönpanoasetuksen antaminen unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 58 artiklan 1 kohdan nojalla sopimuksessa tarkoitettujen tullikiintiöiden avaamiseksi.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

EU–Vietnam-vapaakauppasopimusta koskevissa neuvotteluissa komissiolla oli kaksi päätavoitetta: ensinnäkin varmistaa EU:n toimijoille parhaat mahdolliset ehdot pääsylle Vietnamin markkinoille, ja toisaalta luoda merkityksellinen lähtökohta (Singaporen kanssa tehtyjen sopimusten jälkeen) muille EU:n neuvotteluille tällä alueella.

Molemmat tavoitteet on saavutettu kokonaan, sillä sopimuksessa mennään WTO-sitoumuksia pidemmälle monilla aloilla (palvelut, hankinnat, tullien ulkopuoliset esteet sekä teollis- ja tekijänoikeuksien ja maantieteellisten merkintöjen suoja). Kaikilla näillä aloilla Vietnam on lisäksi tehnyt uusia sitoumuksia, joissa mennään huomattavasti pidemmälle kuin Vietnam on tähän saakka sitoutunut muissa sopimuksissa, Tyynenmeren kumppanuussopimus (CPTPP) mukaan luettuna.

Neuvotteluohjeiden tavoitteiden mukaisesti komissio saavutti seuraavaa:

1)kattava palvelu- ja investointimarkkinoiden vapauttaminen, mikä kattaa myös monialaiset lisensointia koskevat säännöt ja tutkintotodistusten vastavuoroisen tunnustamisen, sekä alakohtaiset säännöt, joiden tarkoituksena on varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n yrityksille;

2)uusia mahdollisuuksia EU:n tarjoajille Vietnamissa, joka ei ole julkisia hankintoja koskevan WTO:n sopimuksen osapuoli;

3)tavarakaupan teknisten ja sääntelyesteiden poistaminen (esimerkiksi päällekkäiset testit) etenkin edistämällä EU:ssa yleisten teknisten ja sääntelystandardien käyttöä moottoriajoneuvojen, lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden sekä vihreän teknologian osalta;

4)kansainvälisiin standardeihin perustuva kaupan helpottamista tukeva järjestelmä eurooppalaisten elintarvikkeiden viennissä Vietnamiin;

5)Vietnamin sitoutuminen tulliensa alentamiseen tai niiden poistamiseen EU:sta tulevan tuonnin osalta sekä eurooppalaisten yritysten ja kuluttajien mahdollisuus hankkia Vietnamista peräisin olevia tuotteita edullisemmin;

6)korkeatasoinen teollis- ja tekijänoikeuksien suoja, mukaan luettuna näiden oikeuksien täytäntöönpano myös rajoilla, sekä EU:n maantieteellisten merkintöjen TRIPs+-tason suoja;

7)kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva kattava luku, jolla pyritään varmistamaan, että kaupalla tuetaan työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja sosiaalista kehitystä ja edistetään kestävää hoitoa metsä- ja kalataloudessa. Siihen sisältyy sitoumuksia kansainvälisten standardien tehokkaasta soveltamisesta ja pyrkimyksistä saada useat kansainväliset yleissopimukset ratifioitua. Luvussa käsitellään myös sitä, miten työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta ovat mukana täytäntöönpanossa ja seurannassa; sekä

8)nopeat riitojenratkaisumekanismit joko välimiespaneelin tai sovittelijan avulla.

EU–Vietnam-sijoitussuojasopimuksella varmistetaan investointien korkeatasoinen suoja samalla kun turvataan EU:n ja Vietnamin oikeus harjoittaa sääntelyä ja pyrkiä saavuttamaan oikeutetut politiikan tavoitteet, kuten kansanterveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelu.

Sopimus sisältää kaikki ne innovaatiot, jotka liittyvät EU:n uuteen lähestymistapaan sijoitussuojan ja sen valvontamekanismien alalla mutta eivät sisälly voimassa oleviin 21:een Vietnamin ja EU:n jäsenvaltioiden kahdenvälisiin investointisopimuksiin. Sijoitussuojasopimuksen merkittävimpiä vaikutuksia on se, että se korvaa nykyiset 21 kahdenvälistä investointisopimusta ja siten parantaa niitä.

Neuvotteluohjeissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti komissio varmisti, että EU:n sijoittajia ja heidän investointejaan Vietnamissa kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti ja ilman syrjintää verrattuna vietnamilaisiin investointeihin vastaavanlaisissa tilanteissa. Samalla sijoitussuojasopimus suojaa asianmukaista menettelyä noudattaen EU:n sijoittajia ja heidän investointejaan Vietnamissa pakkolunastukselta, jollei se liity yleishyödyllisiin tarkoituksiin, syrjimättömästi ja pakkolunastetun investoinnin käyvän markkina-arvon mukaista nopeaa, riittävää ja tehokasta korvauksenmaksua vastaan.

Niin ikään neuvotteluohjeiden mukaisesti komission neuvottelema sijoitussuojasopimus tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden turvautua nykyaikaiseen ja uudistettuun sijoituksia koskevaan riitojenratkaisumekanismiin. Tällä järjestelmällä varmistetaan, että sijoitussuojaa koskevia sääntöjä noudatetaan, ja sillä pyritään löytämään tasapaino toisaalta sijoittajien avoimella tavalla tapahtuvan suojaamisen ja toisaalta sen välillä, että valtioilla on edelleen sääntelyoikeus julkisen politiikan tavoitteisiin pyrittäessä. Sopimuksella perustetaan pysyvä kansainvälinen ja täysin riippumattoman riitojenratkaisujärjestelmä, joka koostuu pysyvästä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimesta ja muutoksenhakutuomioistuimesta, jotka hoitavat riitojenratkaisumenettelyjä avoimesti ja puolueettomasti.

Komissio on tietoinen siitä, että on löydettävä tasapaino uudistetussa EU:n investointipolitiikassa etenemisen ja EU:n jäsenvaltioiden kannalta kyseisissä asioissa sovellettavaan jaettuun toimivaltaan liittyvän arkaluonteisuuden välillä. Tästä syystä komissio ei ole ehdottanut, että sijoitussuojasopimusta sovellettaisiin väliaikaisesti. Jos jäsenvaltiot kuitenkin haluavat ehdotusta sijoitussuojasopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta, komissio on valmis tekemään tällaisen ehdotuksen.

2018/0358 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Neuvoston päätöksen [XX] 5 mukaisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välinen sijoitussuojasopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin [... päivänä ...kuuta 2019] sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin.

(2)Sopimus olisi hyväksyttävä unionin puolesta.

(3)Sopimuksen 4.18 artiklan mukaisesti sopimuksella ei luoda unionissa henkilöille muita oikeuksia tai velvollisuuksia kuin osapuolten välillä kansainvälisen oikeuden mukaisesti luodut oikeudet ja velvollisuudet,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välinen sijoitussuojasopimus, jäljempänä ’sopimus’, unionin puolesta.

Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja nimeää henkilön, jolla on valtuudet antaa unionin puolesta sopimuksen 4.13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus osoitukseksi siitä, että unioni sitoutuu noudattamaan sopimusta 6 .

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4. Tavoite (Tavoitteet)

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7. Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2. HALLINNOINTI

2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

EU:n ja Vietnamin välinen sijoitussuojasopimus

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 7

20.02 – Kauppapolitiikka

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

☑ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 8

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ehdotus voidaan liittää ensimmäiseen Junckerin kymmenestä painopisteestä – Työllisyys, kasvu ja investoinnit.

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

20.02 – Kauppapolitiikka

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

EU:n ja Vietnamin välisen sijoitussuojasopimuksen tavoitteena on parantaa investointiedellytyksiä EU:n ja Vietnamin välillä. Sopimuksesta on hyötyä eurooppalaisille sijoittajille, sillä se varmistaa korkeatasoisen suojan Vietnamiin tehtäville investoinneille ja turvaa samalla EU:n oikeuden harjoittaa sääntelyä ja pyrkiä saavuttamaan oikeutetut politiikan tavoitteet, kuten kansanterveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelun.

Sopimuksella perustetaan investointituomioistuinjärjestelmä, joka vastaa kuluttajien ja teollisuuden suuriin odotuksiin oikeudenmukaisemmasta, avoimemmasta ja vakinaisesta järjestelmästä sijoitusriitojen ratkaisemiseksi. EU:n ja Vietnamin välisen sijoitussuojasopimuksen määräykset, joilla on vaikutusta EU:n talousarvioon, liittyvät nimenomaan investointituomioistuinjärjestelmän perustamis- ja toimintakustannuksiin.

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Sijoitussuojasopimus tuo oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta, joiden odotetaan auttavan EU:ta ja Vietnamia investointien houkuttelemisessa ja säilyttämisessä talouksiensa tukemiseksi.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Pitää yllä tai lisätä investointeja EU:n ja Vietnamin välillä.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU:n suorat ulkomaiset investoinnit Vietnamiin olivat 8,3 miljardia euroa vuonna 2016. EU on yksi suurimpia ulkomaisia investoijia kyseisessä maassa, joten se hyötyy investointiedellytysten parantumisesta sijoitussuojasopimuksen myötä. Sopimus sisältää lisäksi kaikki ne innovaatiot, jotka liittyvät EU:n uuteen lähestymistapaan sijoitussuojaan ja sen valvontamekanismeihin, jotka eivät sisälly voimassa oleviin 21:een Vietnamin ja EU:n jäsenvaltioiden kahdenvälisiin investointisopimuksiin ja jotka korvataan sijoitussuojasopimuksella.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ei sovelleta

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ei sovelleta

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

◻ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

☑ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2019 (edellyttää neuvoston ja Euroopan parlamentin ratifiointia),

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 9

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

☑ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

EU:n ja Vietnamin välisessä sijoitussuojasopimuksessa sijoitusriitojen ratkaisujärjestelmän rahoitus myönnetään ”olemassa olevalle rakenteelle” (eli ICSID:lle), joka kohdentaa maksettavat varausmaksut sijoitusriitojen ratkaisujärjestelmän muodostaville tuomareille. Tapausten hallinnointimaksuja syntyy ainoastaan riitatapauksissa, muutoin ICSID:n palvelut sihteeristönä ovat maksuttomia.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Asianomaisen organisaation kanssa tehdyn puitesopimuksen määräysten mukaisesti.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Asianomaisen organisaation kanssa tehdyn puitesopimuksen määräysten mukaisesti.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.

Asianomaisen organisaation kanssa tehdyn puitesopimuksen määräysten mukaisesti. Erityisesti otetaan huomioon sovellettavat varmennussäännöt.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Arvioitujen rahoitusvaikutusten perusteella ei voida yksilöidä huomattavia määrällisiä kustannuksia tai hyötyjä. Rahoitusosuus on osa kauppapolitiikan pääosaston yleistä valvontajärjestelmää.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Asianomaisen organisaation kanssa tehdyn puitesopimuksen määräysten mukaisesti. Lisäksi sovelletaan kauppapolitiikan pääosaston petostentorjuntastrategiaa, jossa taloushallinnolle on omistettu oma luku.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero
4

JM/EI-JM 10

EFTA-mailta 11

ehdokasmailta 12

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

20.0201

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero Ei sovelleta	JM/EI-JM	EFTA-mailta	ehdokasmailta	kolmansilta mailta	varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
	Ei sovelleta		KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

Pääosasto: TRADE			Vuosi 2019	Vuosi 2020	Vuosi 2021	Vuosi 2022	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
Budjettikohdan numero 20.0201	Sitoumukset	(1)	0,700	0,700	0,700	0,700		2,800
	Maksut	(2)	0,700	0,700	0,700	0,700		2,800
Budjettikohdan numero	Sitoumukset	(1a)	-	-	-	-
	Maksut	(2 a)	-	-	-	-
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 13			0	0	0	0
Budjettikohdan numero		(3)
Pääosaston TRADE määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3	0,700	0,700	0,700	0,700		2,800
	Maksut	=2+2a +3	0,700	0,700	0,700	0,700		2,800

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	0,700	0,700	0,700	0,700	2,800
	Maksut	(5)	0,700	0,700	0,700	0,700	2,800
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	0	0	0	0
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6	0,700	0,700	0,700	0,700	2,800
	Maksut	=5+ 6	0,700	0,700	0,700	0,700	2,800

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)	Sitoumukset	=4+ 6
	Maksut	=5+ 6

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2019	Vuosi 2020	Vuosi 2021	Vuosi 2022	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Pääosasto: TRADE
• Henkilöresurssit		0,143	0,143	0,143	0,143		0,572
• Muut hallintomenot		0	0	0	0
Pääosasto TRADE YHTEENSÄ	Määrärahat	0,143	0,143	0,143	0,143		0,572

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,143

0,572

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2019	Vuosi 2020	Vuosi 2021	Vuosi 2022	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	0,843	0,843	0,843	0,843		3,372
	Maksut	0,843	0,843	0,843	0,843		3,372

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

☑ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

⇩

Vuosi
2019

Vuosi
2020

Vuosi
2021

Vuosi
2022

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 14

Keskimäär. kustannukset

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1… 15

Sijoitusriitojen ratkaisujärjestelmän toiminta

- tuotos

Sihtee-ristö

0,700

2,800

- tuotos

Tapaus (Tapaukset)

p.m.

- tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

0,700

2,800

ERITYISTAVOITE 2

- tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ

0,700

2,800

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

☑ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
2019

Vuosi
2020

Vuosi
2021

Vuosi
2022

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
Henkilöresurssit	0,143	0,143	0,143	0,143	0,572
Muut hallintomenot	0	0	0	0
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 16 , sisältymättömät
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

0,143

0,572

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

☑ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi 2019	Vuosi 2020	Vuosi 2021	Vuosi 2022	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		1	1	1	1
XX 01 01 02 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 17
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat AC, END, INT)
XX 01 02 02 (AC, AL, END, INT ja JED EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 18	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: AC, END, INT)
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: AC, END, INT)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ		1	1	1	1

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt	Sijoitusriitojen ratkaisujärjestelmän/tapauskäsittelyn toiminnan seuranta
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

☑ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi 2019	Vuosi 2020	Vuosi 2021	Vuosi 2022	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho: Vietnamin sosialistisen tasavallan hallitus	0,700	0,700	0,700	0,700		2,800
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ	0,700	0,700	0,700	0,700		2,800

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

☑ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

☑ vaikutukset omiin varoihin

◻ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna (B2016)	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 19
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ….		……………

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

[…]

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

[…]

(1) Ks. selvennys Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiosta asiassa C-600/14, Saksa v. neuvosto (annettu 5. joulukuuta 2017), 69 kohta.

(2) http://trade.ec.europa.eu/doclib/html/145989.htm

(3) http://trade.ec.europa.eu/doclib/events/index.cfm?id=1288

(4) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2016/february/tradoc_154236.pdf

(5) [Lisätään viite]

(6) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(7) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(8) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(9) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(10) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(11) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(12) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(13) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(14) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(15) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(16) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(17) AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt; AL = paikalliset toimihenkilöt; END = kansalliset asiantuntijat; INT = vuokrahenkilöstö; JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

(18) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(19) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.10.2018

COM(2018) 693 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN
JA SEN JÄSENVALTIOIDEN
SEKÄ VIETNAMIN SOSIALISTISEN TASAVALLAN VÄLINEN
SIJOITUSSUOJASOPIMUS

EUROOPAN UNIONI,

jäljempänä ’unioni’,

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

IRLANTI,

KROATIAN TASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARI,

MALTAN TASAVALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA ja

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

jäljempänä yhdessä ’EU-osapuoli’, sekä

VIETNAMIN SOSIALISTINEN TASAVALTA,

jäljempänä ’Vietnam’,

jäljempänä yhdessä ’osapuolet’, jotka

TUNNUSTAVAT pitkäaikaisen ja vahvan kumppanuutensa, joka perustuu Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2012 allekirjoitetussa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan kokonaisvaltaista kumppanuutta ja yhteistyötä koskevassa puitesopimuksessa, jäljempänä ’kumppanuus- ja yhteistyösopimus’, kuvastuviin yhteisiin periaatteisiin ja arvoihin, sekä merkittävät talous-, kauppa- ja sijoitussuhteensa, jotka osaltaan kuvastuvat Brysselissä pp.kk.vvv allekirjoitetussa Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan välisessä vapaakauppasopimuksessa, jäljempänä ’vapaakauppasopimus’,

HALUAVAT edelleen vahvistaa taloussuhdettaan osana yleisiä yhteyksiään ja niiden kanssa johdonmukaiselle tavalla ja ovat vakuuttuneita siitä, että tällä sopimuksella luodaan uusi ilmapiiri osapuolten välisten sijoitusten kehitykselle,

TUNNUSTAVAT, että tämä sopimus täydentää ja edistää alueellisia talouden yhdentymispyrkimyksiä,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET lujittaa talous-, kauppa- ja sijoitussuhteitaan noudattaen kestävän kehityksen tavoitetta sen taloudellisessa, sosiaalisessa ja ympäristöön liittyvässä ulottuvuudessa ja edistää tämän sopimuksen nojalla sijoituksia tavalla, jossa otetaan huomioon korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja työsuojelu ja asiaa koskevat kansainvälisesti hyväksytyt normit ja sopimukset,

HALUAVAT nostaa elintasoa, edistää talouskasvua ja talouden vakautta, luoda uusia työllisyysmahdollisuuksia ja parantaa yleistä hyvinvointia ja tätä varten vahvistavat uudelleen sitoutumisensa sijoitusten edistämiseen,

VAHVISTAVAT UUDELLEEN sitoutumisensa kestävän kehityksen periaatteisiin vapaakauppasopimuksessa,

TUNNUSTAVAT avoimuuden merkityksen, joka kuvastuu niiden vapaakauppasopimuksessa tekemissä sitoumuksissa,

VAHVISTAVAT UUDELLEEN sitoutumisensa San Franciscossa 26 päivänä kesäkuuta 1945 tehtyyn Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan ja ottavat huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 10 päivänä joulukuuta 1948 antamassa Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ilmaistut periaatteet,

RAKENTAVAT TOIMINTANSA Marrakeshissa 15 päivänä huhtikuuta 1994 Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen, jäljempänä ’WTO-sopimus’ sekä muiden sellaisten monenkeskisten, alueellisten ja kahdenvälisten sopimusten ja järjestelyjen, joiden osapuolia ne ovat, erityisesti vapaakauppasopimuksen, mukaisille oikeuksilleen ja velvollisuuksilleen,

HALUAVAT parantaa yritystensä kilpailukykyä tarjoamalla niille ennakoitavissa olevan oikeudellisen kehyksen niiden sijoitussuhteita varten,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 LUKU

TAVOITTEET JA YLEISET MÄÄRITELMÄT

1.1 ARTIKLA

Tavoite

Tämän sopimuksen tavoitteena on parantaa sijoitusympäristöä osapuolten välillä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

1.2 ARTIKLA

Määritelmät

Tässä sopimuksessa

a) ’osapuolen luonnollisella henkilöllä’ tarkoitetaan EU-osapuolen tapauksessa henkilöä, joka on unionin jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaan kyseisen maan kansalainen 1 , ja Vietnamin tapauksessa henkilöä, joka on Vietnamin lainsäädännön mukaan Vietnamin kansalainen;

b) ’oikeushenkilöllä’ tarkoitetaan mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön mukaan joko voiton tuottamiseksi tai muuta tarkoitusta varten asianmukaisesti perustettua tai muulla tavoin järjestettyä, yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevaa oikeussubjektia, kuten yrityksiä, säätiöitä, henkilöyhtiöitä, yhteisyrityksiä, yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja yhdistyksiä;

c) ’osapuolen oikeushenkilöllä’ tarkoitetaan EU-osapuolen oikeushenkilöä, joka on perustettu unionin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja jolla on merkittäviä liiketoimia 2 unionin alueella, tai Vietnamin oikeushenkilöä, joka on perustettu Vietnamin lainsäädännön mukaisesti ja jolla on merkittäviä liiketoimia Vietnamin alueella;

Oikeushenkilö on

i) yhden osapuolen luonnollisten tai oikeushenkilöiden ’omistama’, jos yli 50 prosenttia sen pääomasta on EU-osapuolen tai Vietnamin henkilöiden omistuksessa; tai

ii) yhden osapuolen luonnollisten tai oikeushenkilöiden ’määräysvallassa’, jos EU-osapuolen tai Vietnamin henkilöillä on valtuudet nimittää enemmistö sen johtajista tai muutoin oikeudellisesti ohjata sen toimintaa;

d) ’julkista valtaa käytettäessä suoritetuilla palveluilla ja muulla toiminnalla’ tarkoitetaan palveluja tai toimintaa, joita ei suoriteta kaupallisesti eikä kilpailtaessa yhden tai useamman talouden toimijan kanssa;

e) ’taloudellisella toiminnalla’ tarkoitetaan teollista, kaupallista ja ammatillista toimintaa sekä käsityöläistoimintaa mutta ei julkista valtaa käytettäessä suoritettuja palveluja ja muuta toimintaa;

f) ’toiminnalla’ tarkoitetaan sijoituksen yhteydessä johtamista, hallintoa, ylläpitämistä, käyttöä, käyttöoikeutta, myyntiä tai muuta luovutusta 3 ;

g) ’osapuolen käyttöön ottamalla tai voimassa pitämällä toimenpiteellä’ tarkoitetaan toimenpidettä, jonka toteuttavat

i) keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelimet ja viranomaiset; tai

ii) julkishallinnon ulkopuoliset elimet käyttäessään keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelinten tai viranomaisten niille siirtämiä valtuuksia;

h) ’sijoituksella’ tarkoitetaan kaikenlaisia omaisuuseriä, jotka osapuolen sijoittaja omistaa tai jotka ovat sen määräysvallassa suoraan tai välillisesti toisen osapuolen alueella 4 ja joilla on sijoituksille tyypilliset ominaispiirteet, kuten pääoman tai muiden varojen sitoumukset, tuotto- tai voitto-odotukset, riskin kantaminen ja tietty kesto; sijoitusmuotoihin voivat kuulua seuraavat:

i) aineellinen ja aineeton irtain ja kiinteä omaisuus sekä muut omistusoikeudet kuten vuokrat, kiinnitykset, pantit ja vakuudet;

ii) yritys 5 sekä osakkeet ja muut yrityksen pääomaan osallistumisen muodot sekä niihin perustuvat oikeudet;

iii) velkakirjat, obligaatiot sekä lainat ja muut velkainstrumentit sekä niihin perustuvat oikeudet;

iv) avaimet käteen-, rakennus-, hallinnointi-, tuotanto-, käyttöoikeus-, tulonjako- ja muut vastaavat sopimukset;

v) rahasaatavat tai oikeudet muihin omaisuuseriin taikka oikeudet sopimusperusteisiin suorituksiin, joilla on taloudellinen arvo 6 ; ja

vi) teollis- ja tekijänoikeudet 7 ja liikearvo;

sijoitettuja tuottoja on käsiteltävä sijoituksina, jos niillä on sijoituksen ominaispiirteet, eikä minkäänlainen muutos siinä, missä muodossa varat sijoitetaan tai uudelleensijoitetaan, vaikuta siihen, pidetäänkö niitä sijoituksena, niin kauan kuin niillä säilyvät sijoituksen ominaispiirteet;

i) ’osapuolen sijoittajalla’ tarkoitetaan osapuolen luonnollista tai oikeushenkilöä, joka on tehnyt sijoituksen toisen osapuolen alueella;

j) ’tuotoilla’ tarkoitetaan kaikkia määriä, jotka on saatu tai johdettu sijoituksesta tai uudelleensijoituksesta, kuten voittoja, osinkoja, pääomatuloja, rojalteja, korkoja, teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä suorituksia, luontoissuorituksia ja kaikkea muuta laillista tuloa;

k) ’toimenpiteellä’ tarkoitetaan mitä tahansa osapuolen toimenpidettä, joka voi olla lain, säännöksen tai määräyksen, säännön, menettelyn, päätöksen tai hallinnollisen toimen muodossa tai missä tahansa muussa muodossa;

l) ’henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä;

m) ’kolmannella maalla’ tarkoitetaan tämän sopimuksen alueellisen soveltamisalan, sellaisena kuin se määritellään 4.22 artiklassa (Alueellinen soveltaminen), ulkopuolella sijaitsevaa maata tai aluetta;

n) ’EU-osapuolella’ tarkoitetaan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka unionia ja sen jäsenvaltioita Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen perustuvan toimivallan mukaan;

o) ’osapuolella’ tarkoitetaan EU-osapuolta tai Vietnamia;

p) ’kansallisella’ tarkoitetaan yhtäältä unionin ja sen jäsenvaltioiden 8 ja toisaalta Vietnamin lainsäädännön, lakien ja asetusten osalta keskus-, alue- tai paikallistason lainsäädäntöä, lakeja ja asetuksia; ja

q) ’tämän sopimuksen piiriin kuuluvalla sijoituksella’ tarkoitetaan osapuolen sijoittajan toisen osapuolen alueella tekemää sijoitusta, joka on olemassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tai tehdään tai hankitaan sen jälkeen ja joka on tehty kyseisen toisen osapuolen sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti.

2 LUKU

SIJOITUSTEN SUOJA

2.1 ARTIKLA

Soveltamisala

1. Tätä lukua sovelletaan

a) tämän sopimuksen piiriin kuuluviin sijoituksiin; ja

b) osapuolen sijoittajiin niiden tämän sopimuksen piiriin kuuluviin sijoituksiin liittyvän toiminnan osalta.

2. Tämän sopimuksen 2.3 artiklaa (Kansallinen kohtelu) ja 2.4 artiklaa (Suosituimmuuskohtelu) ei sovelleta

a) audiovisuaalisen alan palveluihin;

b) ydinaineiden louhintaan, valmistukseen ja jalostukseen 9 ;

c) aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan;

d) kansalliseen meriliikenteen kabotaasiin 10 ;

e) kotimaisiin ja kansainvälisiin lentoliikennepalveluihin, mukaan lukien sekä säännöllinen että muunlainen lentoliikenne, ja suoraan liikenneoikeuksien käyttöön liittyviin palveluihin, ei kuitenkaan seuraaviin:

i) ilma-alusten korjaus- ja huoltopalvelut, joiden ajaksi ilma-alus poistetaan liikenteestä;

ii) lentoliikennepalvelujen myynti ja markkinointi;

iii) tietokonepohjaisen varausjärjestelmän palvelut;

iv) maahuolintapalvelut; ja

v) lentoasemapalvelut;

f) julkista valtaa käytettäessä suoritettuihin palveluihin ja muuhun toimintaan.

3. Tämän sopimuksen 2.3 artiklaa (Kansallinen kohtelu) ja 2.4 artiklaa (Suosituimmuuskohtelu) ei sovelleta osapuolten myöntämiin tukiin 11 .

4. Tätä lukua ei sovelleta osapuolten sosiaaliturvajärjestelmiin tai sellaiseen osapuolen alueella harjoitettavaan toimintaan, joka liittyy, vaikka vain ajoittain, julkisen vallan käyttöön.

5. Tätä lukua ei sovelleta osapuolen työmarkkinoille pyrkiviä luonnollisia henkilöitä koskeviin toimenpiteisiin eikä kansalaisuutta taikka vakituista asumista tai työpaikkaa koskeviin toimenpiteisiin.

6. Lukuun ottamatta 2.1 artiklaa (Soveltamisala), 2.2 artiklaa (Sijoitukset ja sääntelytoimenpiteet ja -tavoitteet) ja 2.5 artiklaa (Sijoitusten kohtelu) – 2.9 artiklaa (Sijaantulo) minkään tässä sopimuksessa ei katsota edellyttävän, että rajoitetaan osapuolia vapaakauppasopimuksen 9 luvun (Julkiset hankinnat) nojalla sitovia velvollisuuksia tai että määrätään lisää julkisiin hankintoihin liittyviä velvollisuuksia. Tarkennetaan, että vapaakauppasopimuksen 9 luvun (Julkiset hankinnat) mukaisten julkisia hankintoja koskevien toimenpiteiden ei voida katsoa rikkovan 2.1 artiklaa (Soveltamisala), 2.2 artiklaa (Sijoitukset ja sääntelytoimenpiteet ja -tavoitteet) tai 2.5 artiklaa (Sijoitusten kohtelu) – 2.9 artiklaa (Sijaantulo).

2.2 ARTIKLA

Sijoitukset ja sääntelytoimenpiteet ja -tavoitteet

1. Osapuolet vahvistavat uudelleen oikeutensa toteuttaa alueellaan sääntelyä oikeutettujen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten kansanterveyden, turvallisuuden, ympäristön tai yleisen moraalin suojelemiseksi, sosiaalisen suojelun tai kuluttajansuojan varmistamiseksi sekä kulttuurin monimuotoisuuden edistämiseksi ja suojelemiseksi.

2. Tarkennetaan, ettei tätä lukua saa tulkita osapuolen sitoumukseksi olla muuttamatta lainsäädäntö- ja sääntelykehystään, mukaan lukien olla muuttamatta sitä tavalla, joka saattaisi vaikuttaa kielteisesti sijoitusten toimintaan tai sijoittajan tuotto-odotuksiin.

3. Tarkennetaan, että – jollei 4 kohdasta muuta johdu – osapuolen päätös olla antamatta, uudistamatta tai pitämättä voimassa tukea tai avustusta ei tarkoita tämän luvun rikkomista seuraavissa olosuhteissa:

a) lainsäädännön tai sopimuksen nojalla ei ole olemassa erityistä sitoumusta myöntää kyseistä tukea tai avustusta jollekin toisen osapuolen sijoittajalle tai tämän sopimuksen piiriin kuuluvalle sijoitukselle tai uudistaa tai pitää voimassa tällaista tukea tai avustusta; tai

b) päätös on tehty tuen tai avustuksen antamista, uudistamista tai voimassa pitämistä koskevien ehtojen tai edellytysten mukaisesti.

4. Tarkennetaan, että minkään tässä luvussa ei katsota estävän osapuolta lopettamasta tuen 12 myöntämistä tai pyytämästä sen takaisinmaksua tai edellyttävän osapuolen hyvittävän sitä sijoittajalle, jos tällaisesta toimesta on määrännyt jokin sen liitteessä 1 (Toimivaltaiset viranomaiset) luetelluista toimivaltaisista viranomaisista.

2.3 ARTIKLA

Kansallinen kohtelu

1. Kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen sijoittajille ja tämän sopimuksen piiriin kuuluville sijoituksille kyseisten sijoitusten toiminnan osalta kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin minkä se myöntää samankaltaisissa tilanteissa omille sijoittajilleen ja niiden sijoituksille.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, ja Vietnamin tapauksessa, jollei liitteestä 2 (Vietnam – vapautus kansallisesta kohtelusta) muuta johdu, osapuoli voi hyväksyä tai pitää voimassa minkä tahansa toimenpiteen tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen toiminnan osalta edellyttäen, ettei kyseinen toimenpide ole ristiriidassa vapaakauppasopimuksen liitteessä 8-A (Unionin erityissitoumusten luettelo) tai liitteessä 8-B (Vietnamin erityissitoumusten luettelo) esitettyjen sitoumusten kanssa, jos kyseinen toimenpide on

a) toimenpide, joka on hyväksytty tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tai ennen sitä;

b) a alakohdassa tarkoitettu toimenpide, jota jatketaan, joka korvataan tai jota muutetaan tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen, sillä edellytyksellä, että toimenpide on sen jatkamisen, korvaamisen tai muuttamisen jälkeen vähintään samassa määrin yhteensopiva 1 kohdan kanssa kuin toimenpide sellaisena kuin se oli voimassa ennen jatkamista, korvaamista tai muuttamista; tai

c) toimenpide, joka ei kuulu a tai b alakohdan soveltamisalaan, sillä edellytyksellä, ettei sitä sovelleta kyseisen osapuolen alueella ennen tällaisen toimenpiteen voimaantulopäivää tehtyihin sijoituksiin eikä sillä tavoin, että niille aiheutetaan tappiota tai vahinkoa 13 .

2.4 ARTIKLA

Suosituimmuuskohtelu

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta seuraaviin aloihin:

a) viestintäpalvelut postipalveluja ja televiestintäpalveluja lukuun ottamatta;

b) virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut;

c) kalastus ja vesiviljely;

d) metsätalous ja metsästys; ja

e) kaivostoiminta mukaan lukien öljy ja kaasu.

3. Edellä olevan 1 kohdan ei katsota velvoittavan osapuolta ulottamaan toisen osapuolen sijoittajiin tai tämän sopimuksen piiriin kuuluviin sijoituksiin etuja mistään sellaisesta kohtelusta, joka on myönnetty jonkin ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää voimaan tulleen kahdenvälisen, alueellisen tai kansainvälisen sopimuksen nojalla.

4. Edellä olevan 1 kohdan ei katsota velvoittavan osapuolta ulottamaan toisen osapuolen sijoittajiin tai tämän sopimuksen piiriin kuuluviin sijoituksiin etuja

a) kohtelusta, joka on myönnetty jonkin sellaisen kahdenvälisen, alueellisen tai monenvälisen sopimuksen nojalla, joka sisältää sitoumuksia poistaa osapuolten väliltä olennaisilta osiltaan kaikki sijoitusten esteet tai jossa edellytetään osapuolten lainsäädännön lähentämistä yhdellä tai useammalla talouden alalla 14 ;

b) kohtelusta, joka perustuu johonkin kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyyn kansainväliseen sopimukseen tai muuhun, verotukseen kokonaisuudessaan tai pääasiallisesti liittyvään kansainväliseen sopimukseen tai järjestelyyn; tai

c) kohtelusta, joka perustuu palvelukaupan yleissopimuksen 15 (GATS) VII artiklan tai sen rahoituspalveluja koskevan liitteen mukaisiin, pätevyyden, toimilupien tai vakavaraisuusvaatimusten tunnustamista koskeviin toimenpiteisiin.

5. Tarkennetaan, että 1 kohdassa tarkoitetun käsitteen ’kohtelu’ alle eivät kuulu 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jaksossa (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) kuvatun kaltaisia riitojenratkaisumenettelyjä tai -mekanismeja, joista määrätään muissa kahdenvälisissä, alueellisissa tai kansainvälisissä sopimuksissa. Kyseisiin sopimuksiin sisältyvät aineelliset velvoitteet eivät itsessään ole ”kohtelua”, eikä niitä sen vuoksi voida ottaa huomioon tämän artiklan rikkomista arvioitaessa. Toimenpiteitä, jotka osapuoli edellä mainittujen aineellisten velvoitteiden perusteella toteuttaa, pidetään ”kohteluna”.

6. Tätä artiklaa on tulkittava ejusdem generis -periaatteen 16 (samanlajisuusperiaatteen) mukaisesti.

2.5 ARTIKLA

Sijoitusten kohtelu

1. Kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen sijoittajille ja tämän sopimuksen piiriin kuuluville sijoituksille kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun sekä täyden suojan ja turvan 2–7 kohdan ja liitteen 3 (Sijoitusten kohtelua koskeva yhteisymmärrys) mukaisesti.

2. Osapuoli rikkoo 1 kohdassa tarkoitettua kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun velvollisuutta, jos toimenpide tai toimenpidesarja tarkoittaa

a) oikeussuojan epäämistä rikosoikeudellisessa, siviilioikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä;

b) oikeudenmukaisen menettelyn perustavaa rikkomista oikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä;

c) ilmeistä mielivaltaisuutta;

d) kohdennettua syrjintää ilmeisen väärin perustein, kuten sukupuolen, rodun tai uskonnollisen vakaumuksen perusteella;

e) huonoa kohtelua, kuten pakottamista, vallan väärinkäyttöä tai vastaavaa vilpillisyyttä; tai

f) minkä tahansa muun, osapuolten 3 kohdan mukaisesti hyväksymään kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun velvollisuuteen kuuluvan tekijän rikkomista.

3. Kohtelu, jota ei mainita 2 kohdassa, saattaa olla vastoin kohtuullista ja oikeudenmukaista kohtelua, jos osapuolet ovat niin sopineet 4.3 artiklassa (Muutokset) määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

4. Soveltaessaan 1–3 kohtaa 3 luvussa (Riitojen ratkaisu) tarkoitettu riitojenratkaisuelin voi ottaa huomioon sen, onko osapuoli tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen saadakseen antanut toisen osapuolen sijoittajalle erityisen vaikutelman, jonka luomaan odotukseen sijoittaja on luottanut päättäessään tehdä tai pitää yllä kyseisen sijoituksen mutta jota osapuoli ei ole myöhemmin lunastanut.

5. Tarkennetaan, että 1 kohdassa tarkoitettu käsite ’täysi suoja ja turva’ viittaa osapuolen velvollisuuteen toimia siten kuin sijoittajien ja tämän sopimuksen piiriin kuuluvien sijoitusten fyysisen turvallisuuden suojaamiseksi on tapauksen mukaan kohtuudella välttämätöntä.

6. Jos osapuoli on tehnyt toisen osapuolen sijoittajien tai tämän sopimuksen piiriin kuuluvien sijoitusten kanssa kirjallisen sopimuksen, joka täyttää kaikki seuraavassa esitetyt edellytykset, osapuoli ei voi rikkoa kyseistä sopimusta julkista valtaa käyttämällä. Kyseiset edellytykset ovat seuraavat:

a) kirjallinen sopimus on tehty ja se tulee voimaan tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen 17 ;

b) sijoittaja nojaa kirjalliseen sopimukseen päättäessään tehdä tai pitää yllä tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen, joka on muu kuin kyseinen kirjallinen sopimus, ja rikkomisesta aiheutuu tosiasiallista vahinkoa kyseiselle sijoitukselle;

c) kirjallisella sopimuksella 18 luodaan mainitun sijoituksen osalta oikeuksien ja velvollisuuksien vaihto molempia osapuolia sitovasti; ja

d) kirjalliseen sopimukseen ei sisälly lauseketta asianomaisen sopimuksen osapuolten välisten riitojen ratkaisemisesta kansainvälisellä välimiesmenettelyllä.

7. Tämän sopimuksen tai muun kansainvälisen sopimuksen jonkin muun määräyksen rikkominen ei merkitse tämän artiklan rikkomista.

2.6 ARTIKLA

Tappioiden korvaaminen

1. Osapuolen sijoittajien, joiden tämän sopimuksen piiriin kuuluville sijoituksille koituu tappioita toisen osapuolen alueella sodan tai muun aseellisen selkkauksen, vallankumouksen, kansallisen hätätilan, kapinan, kansannousun tai mellakan vuoksi, on saatava kyseiseltä toiselta osapuolelta palauttamisen, korvauksen, hyvityksen tai muun ratkaisun osalta vähintään yhtä suotuisa kohtelu kuin kohtelu, jonka kyseinen toinen osapuoli myöntää omille sijoittajilleen tai minkä tahansa kolmannen maan sijoittajille.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa rajoittamatta osapuolen sijoittajien, jotka jossakin 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa kärsivät tappioita toisen osapuolen alueella, on saatava toiselta osapuolelta ripeästi asianmukainen ja riittävä palautus tai hyvitys, jos tappiot johtuvat seuraavista:

a) toisen osapuolen asevoimat tai viranomaiset takavarikoivat tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen tai osan siitä; tai

b) toisen osapuolen asevoimat tai viranomaiset hävittävät tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen tai osan siitä;

kun tämä ei ollut tilanteessa välttämätöntä.

2.7 ARTIKLA

Pakkolunastus

1. Osapuoli ei saa kansallistaa tai pakkolunastaa tämän sopimuksen piiriin kuuluvia toisen osapuolen sijoittajien sijoituksia suoraan tai välillisesti käyttämällä toimenpiteitä, joilla on kansallistamista tai pakkolunastusta vastaava vaikutus, jäljempänä ’pakkolunastus’, paitsi

a) yleisen edun vuoksi;

b) lain mukaisesti;

c) syrjimättömästi; ja

d) ripeää, asianmukaista ja riittävää korvausta vastaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun korvauksen on vastattava määrältään tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen markkina-arvoa hetkenä välittömästi ennen pakkolunastusta tai ennen pakkolunastuksen tuloa yleiseen tietoon sen mukaan, kumpi on aiempi, sekä kohtuullista kaupallisin perustein pakkolunastuspäivän ja maksupäivän väliseltä ajalta määritettyä korkoa. Tällaisen korvauksen on oltava tosiasiallisesti realisoitavissa ja vapaasti siirrettävissä 2.8 artiklan (Siirto) mukaisesti, ja se on maksettava viipymättä.

3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, silloin kun Vietnam on pakkolunastuksen tekevä osapuoli, maahan liittyvät suorat pakkolunastukset on tehtävä

a) sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista tarkoitusta varten 19 ; ja

b) markkina-arvoa vastaavan korvauksen maksua vastaan, sovellettava kansallinen lainsäädäntö huomioon ottaen.

4. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien pakollisten lisenssien myöntäminen ei ole 1 kohdassa tarkoitettua pakkolunastusta sikäli kuin se on WTO-sopimuksen liitteeseen 1 C sisältyvän teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’TRIPS-sopimus’, mukaista.

5. Sijoittajalla, jota pakkolunastus koskee, on oltava pakkolunastuksen tekevän osapuolen lainsäädännön nojalla oikeus saada kanteensa tarkastelu ja sijoituksensa arvonmääritys kyseisen osapuolen oikeudellisen tai muun riippumattoman viranomaisen pikaiseen käsittelyyn.

6. Tätä artiklaa on tulkittava liitteen 4 (Pakkolunastusta koskeva yhteisymmärrys) mukaisesti.

2.8 ARTIKLA

Siirto

Kumpikin osapuoli sallii kaikki siirrot, jotka liittyvät tämän sopimuksen piiriin kuuluviin sijoituksiin, rajoituksetta tai viivytyksettä vapaasti vaihdettavana valuuttana ja siirtopäivänä sovellettavalla markkinavaihtokurssilla. Tällaisiin siirtoihin kuuluvat

a) pääomanlisäykset, kuten pääasialliset tai lisävarat sijoituksen ylläpitoon, kehittämiseen tai lisäämiseen;

b) voitot, osingot, pääomavoitot ja muut tuotot, sijoituksen tai sen osan myynnistä tai rahaksi muuttamisesta saadut tulot;

c) korot, rojaltit, hallinnointipalkkiot ja teknisen avun maksut sekä muut maksut;

d) maksut, jotka on suoritettu sijoittajan tai tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen tekemän sopimuksen mukaisesti, mukaan luettuina lainasopimuksen nojalla suoritetut maksut;

e) sijoituksen yhteydessä työskentelevän ulkomailta palvelukseen otetun henkilöstön tulot ja muut korvaukset;

f) 2.6 artiklan (Tappioiden korvaaminen) ja 2.7 artiklan (Pakkolunastus) nojalla maksetut maksut; ja

g) 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jakson (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) nojalla annettujen välitystuomioiden mukaiset vahingonkorvausten maksut.

2.9 ARTIKLA

Sijaantulo

Jos osapuoli tai sen virasto suorittaa tekemänsä takauksen, takuun tai vakuutussopimuksen mukaisen maksun sellaisen sijoituksen osalta, jonka jokin sen sijoittajista on tehnyt toisen osapuolen alueella, toinen osapuoli tunnustaa kaikkien tällaiseen sijoitukseen liittyvien oikeuksien tai omistusten osalta sijaantulon tai siirron tai vaateen siirtämisen. Osapuolella tai virastolla on oikeus käyttää siirrettyä tai osoitettua oikeutta tai vaadetta samassa laajuudessa kuin sijoittajalla alkuperäisen oikeuden tai vaateen osalta. Tällaisia oikeuksia voi käyttää osapuoli tai sen virasto taikka sijoittaja, jos osapuoli tai virasto antaa siihen luvan.

3 LUKU

RIITOJEN RATKAISU

A JAKSO

OSAPUOLTEN VÄLISTEN RIITOJEN RATKAISU

1 ALAJAKSO

TAVOITE JA SOVELTAMISALA

3.1 ARTIKLA

Tavoite

Tämän luvun tavoitteena on luoda tehokas ja toimiva mekanismi osapuolten välisten, tämän sopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvien riitojen välttämiseksi ja ratkaisemiseksi, jotta päästäisiin yhteisesti sovittuun ratkaisuun.

3.2 ARTIKLA

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan osapuolten välisten, tämän sopimuksen määräysten tulkintaan ja soveltamiseen liittyvien riitojen välttämiseksi ja ratkaisemiseksi, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä.

2 ALAJAKSO

NEUVOTTELUT JA SOVITTELU

3.3 ARTIKLA

Neuvottelut

1. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitetut riidat käymällä neuvotteluja vilpittömässä mielessä ja siten, että tavoitteena on päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun.

2. Osapuoli pyytää neuvottelujen aloittamista esittämällä toiselle sopimuspuolelle kirjallisen pyynnön, jossa nimetään kyseessä oleva toimenpide ja tämän sopimuksen asianomaiset määräykset, ja toimittamalla siitä jäljennöksen 4.1 artiklassa (Komitea) perustetulle komitealle.

3. Neuvottelut on pidettävä 30 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamispäivästä, ja ne on käytävä, jolleivät osapuolet muuta sovi, pyynnön kohteena olevan osapuolen alueella. Neuvottelut katsotaan saatetuiksi päätökseen 45 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamispäivästä, jollei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista. Neuvottelut ja erityisesti kaikki osapuolten paljastamat tiedot ja esittämät kannat ovat luottamuksellisia eivätkä vaikuta kummankaan osapuolen oikeuksiin mahdollisessa myöhemmässä menettelyssä.

4. Neuvottelut kiireellisistä asioista, mukaan lukien pilaantuvia tavaroita, kausitavaroita tai kausipalveluja koskevat asiat, on järjestettävä 15 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamispäivästä. Neuvottelut katsotaan saatetuiksi päätökseen 20 päivän kuluessa, jollei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista.

5. Neuvotteluja pyytänyt osapuoli voi käyttää 3.5 artiklaa (Välimiesmenettelyn aloittaminen), jos

a) toinen osapuoli ei vastaa neuvottelupyyntöön 15 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta;

b) neuvotteluja ei pidetä 3 tai 4 kohdassa määrättyjen aikarajojen mukaisesti;

c) osapuolet sopivat, ettei neuvotteluja käydä; tai

d) neuvottelut on päätetty pääsemättä yhteisesti sovittuun ratkaisuun.

6. Neuvottelujen aikana kumpikin osapuoli esittää riittävät asiatiedot, jotta voidaan arvioida, millä tavoin kyseessä oleva toimenpide saattaa vaikuttaa tämän sopimuksen toimintaan ja soveltamiseen.

3.4 ARTIKLA

Sovittelumekanismi

Osapuolet voivat milloin tahansa sopia sovittelumenettelyn aloittamisesta liitteen 9 (Sovittelumekanismi) nojalla minkä tahansa sellaisen toimenpiteen osalta, joka vaikuttaa haitallisesti osapuolten välisiin sijoituksiin.

3 ALAJAKSO

RIITOJENRATKAISUMENETTELYT

3.5 ARTIKLA

Välimiesmenettelyn aloittaminen

1. Jos osapuolet eivät onnistu ratkaisemaan riitaa 3.3 artiklassa (Neuvottelut) määrättyjen neuvottelujen avulla, neuvotteluja pyytänyt osapuoli voi pyytää välimiespaneelin asettamista.

2. Välimiespaneelin asettamista koskeva pyyntö on tehtävä kirjallisesti toiselle osapuolelle ja siitä on toimitettava jäljennös komitealle. Kantajaosapuolen on pyynnössään nimettävä kohteena oleva toimenpide ja selitettävä, millä tavoin kyseinen toimenpide on ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa, esittäen selkeästi valituksen oikeudelliset perusteet.

3.6 ARTIKLA

Välimiespaneelin toimeksianto

Jolleivät osapuolet toisin sovi kymmenen päivän kuluessa välimiesten valintapäivästä, välimiespaneelin toimeksiantona on

”tarkastella välimiespaneelin asettamisesta 3.5 artiklan (Välimiesmenettelyn aloittaminen) nojalla tehdyssä pyynnössä tarkoitettua asiaa niiden asiaan liittyvien tämän sopimuksen määräysten pohjalta, joihin osapuolet vetoavat, ja päättää, onko tarkasteltavana oleva toimenpide 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen määräysten mukainen, sekä esittää raportissaan selvitetyt tosiseikat, asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä mahdollisten päätelmien ja suositusten perustelut 3.10 artiklan (Väliraportti) ja 3.11 artiklan (Loppuraportti) mukaisesti”.

3.7 ARTIKLA

Välimiespaneelin asettaminen

1. Välimiespaneeli koostuu kolmesta välimiehestä.

2. Osapuolet kuulevat toisiaan sopiakseen välimiespaneelin kokoonpanosta kymmenen päivän kuluessa siitä, kun vastaajaosapuoli on ottanut vastaan pyynnön välimiespaneelin asettamisesta.

3. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen välimiespaneelin kokoonpanosta 2 kohdassa asetetussa määräajassa, kumpikin osapuoli voi nimetä 3.23 artiklan (Välimiesten luettelo) mukaisesti laaditusta alaluettelostaan välimiehen kymmenen päivän kuluessa 2 kohdassa asetetun määräajan päättymisestä. Jos osapuoli ei nimeä välimiestä alaluettelostaan, välimiehen valitsee arvalla toisen osapuolen pyynnöstä komitean puheenjohtaja tai puheenjohtajan valtuuttama henkilö kyseisen osapuolen alaluettelosta, joka on laadittu 3.23 artiklan (Välimiesten luettelo) mukaisesti.

4. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen välimiespaneelin puheenjohtajasta 2 kohdassa asetetussa määräajassa, komitean puheenjohtaja tai puheenjohtajan valtuuttama henkilö valitsee osapuolen pyynnöstä välimiespaneelin puheenjohtajan arvalla puheenjohtajien alaluettelosta, joka on laadittu 3.23 artiklan (Välimiesten luettelo) mukaisesti.

5. Komitean puheenjohtaja tai tämän valtuuttama henkilö valitsee välimiehet viiden päivän kuluessa 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä.

6. Välimiespaneelin asettamispäivä on päivä, jona kaikki kolme valittua välimiestä ovat ilmoittaneet osapuolille nimeämisensä hyväksymisestä liitteen 7 (Työjärjestys) mukaisesti.

7. Jos jotain 3.23 artiklassa (Välimiesten luettelo) tarkoitettua luetteloa ei ole laadittu tai jos luettelo ei sisällä riittävästi nimiä silloin, kun 3 tai 4 kohdan nojalla esitetään pyyntö, välimiehet valitaan arvalla molempien osapuolten tai, jos vain toinen osapuoli on tehnyt ehdotuksen, yhden osapuolen virallisesti ehdottamien henkilöiden joukosta.

3.8 ARTIKLA

Välimiespaneelin riitojenratkaisumenettelyt

1. Välimiespaneelin riitojenratkaisumenettelyjä ohjaavat tässä artiklassa sekä liitteissä 7 (Työjärjestys) ja 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) esitetyt säännöt ja menettelyt.

2. Jolleivät osapuolet toisin sovi, ne kokoontuvat välimiespaneelin kanssa kymmenen päivän kuluessa sen asettamisesta määrittääkseen kaikki osapuolten tai välimiespaneelin tarpeellisiksi katsomat asiat, kuten menettelyjen aikataulun ja välimiesten palkkiot ja kulukorvaukset, liitteen 7 (Työjärjestys) mukaisesti. Välimiehet ja osapuolten edustajat voivat osallistua tähän kokoukseen myös puhelin- tai videoyhteyden kautta.

3. Kuulemispaikasta päätetään osapuolten yhteisellä suostumuksella. Jos osapuolet eivät pääse kuulemispaikasta yksimielisyyteen, kuuleminen pidetään Brysselissä, jos kantajaosapuolena on Vietnam, ja Hanoissa, jos kantajaosapuolena on EU-osapuoli.

4. Kuulemiset ovat julkisia, jollei liitteessä 7 (Työjärjestys) toisin määrätä.

5. Liitteen 7 (Työjärjestys) mukaisesti osapuolille on annettava mahdollisuus osallistua menettelyihin sisältyviin esityksiin, lausuntojen antamiseen ja väitteiden tai vastaväitteiden esittämiseen. Kaikki osapuolen välimiespaneelille toimittamat tiedot tai kirjalliset lausumat, mukaan lukien väliraportin kuvailevaa osaa koskevat huomautukset, välimiespaneelin kysymyksiin annetut vastaukset ja osapuolen kyseisistä vastauksista esittämät huomautukset, on annettava toisen osapuolen saataville.

6. Jolleivät osapuolet toisin sovi kolmen päivän kuluessa välimiespaneelin asettamispäivästä, välimiespaneeli voi, liitteen 7 (Työjärjestys) mukaisesti, ottaa vastaan oma-aloitteisesti toimitettuja kirjallisia lausumia (amicus curiae -lausumia) osapuolen alueelle sijoittautuneilta luonnollisilta henkilöiltä ja oikeushenkilöiltä.

7. Sisäisiä käsittelyjään varten välimiespaneeli kokoontuu suljettuun istuntoon, johon osallistuvat ainoastaan välimiehet. Välimiespaneeli voi myös sallia avustajiensa läsnäolon käsittelyissään. Asioiden käsittely välimiespaneelissa ja sille toimitetut asiakirjat ovat luottamuksellisia.

3.9 ARTIKLA

Alustava ratkaisu kiireellisyydestä

Osapuolen pyynnöstä välimiespaneelin on annettava kymmenen päivän kuluessa asettamispäivästään ennakkoratkaisu siitä, katsooko se asian kiireelliseksi.

3.10 ARTIKLA

Väliraportti

1. Välimiespaneelin on annettava osapuolille viimeistään 90 päivän kuluttua paneelin asettamispäivästä väliraportti, jossa esitetään selvitetyt tosiseikat, asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä päätelmien ja suositusten perustelut. Jos välimiespaneeli katsoo, ettei kyseistä määräaikaa pystytä noudattamaan, sen puheenjohtaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti osapuolille ja komitealle ja esittää syyt viivästykseen sekä ilmoittaa päivämäärän, jona välimiespaneeli aikoo antaa väliraporttinsa. Välimiespaneelin on annettava väliraportti joka tapauksessa viimeistään 120 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä.

2. Osapuoli voi 14 päivän kuluessa väliraportin tiedoksi antamisesta toimittaa välimiespaneelille kirjallisen pyynnön, mukaan lukien huomautukset, jotta se tarkistaisi tiettyjä väliraportin kohtia.

3. Kiireellisissä tapauksissa, mukaan lukien pilaantuvia tavaroita tai kausitavaroita ja -palveluja koskevat tapaukset, välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä antamaan väliraporttinsa 45 päivän kuluessa ja joka tapauksessa viimeistään 60 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä. Osapuoli voi seitsemän päivän kuluessa väliraportin tiedoksi antamisesta toimittaa välimiespaneelille kirjallisen pyynnön, mukaan lukien huomautukset, jotta se tarkistaisi tiettyjä väliraportin kohtia.

4. Tarkasteltuaan osapuolten väliraportista esittämiä kirjallisia pyyntöjä, mukaan lukien huomautukset, välimiespaneeli voi muuttaa raporttiaan ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan lisätutkimuksia.

3.11 ARTIKLA

Loppuraportti

1. Välimiespaneeli antaa loppuraporttinsa osapuolille ja komitealle 120 päivän kuluessa välimiespaneelin asettamispäivästä. Jos välimiespaneeli katsoo, ettei kyseistä määräaikaa pystytä noudattamaan, sen puheenjohtaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti osapuolille ja komitealle ja esittää syyt viivästykseen sekä ilmoittaa päivämäärän, jona välimiespaneeli aikoo antaa loppuraporttinsa. Välimiespaneelin on annettava loppuraportti joka tapauksessa viimeistään 150 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä.

2. Kiireellisissä tapauksissa, mukaan lukien pilaantuvia tavaroita tai kausitavaroita ja -palveluja koskevat tapaukset, välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä antamaan loppuraporttinsa 60 päivän kuluessa välimiespaneelin asettamispäivästä. Välimiespaneelin on annettava loppuraportti joka tapauksessa viimeistään 75 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä.

3. Loppuraportissa on käsiteltävä riittävästi välivaiheen tarkastelun yhteydessä esitettyjä väitteitä ja vastattava selkeästi osapuolten esittämiin huomautuksiin.

3.12 ARTIKLA

Loppuraportin noudattaminen

Vastaajaosapuolen on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, jotta se noudattaa loppuraporttia viipymättä ja vilpittömässä mielessä.

3.13 ARTIKLA

Loppuraportin noudattamista koskeva kohtuullinen määräaika

1. Jos loppuraportin välitön noudattaminen ei ole mahdollista, osapuolet pyrkivät sopimaan sen noudattamista koskevasta määräajasta. Tällöin vastaajaosapuolen on ilmoitettava viimeistään 30 päivän kuluttua loppuraportin vastaanottamisesta kantajaosapuolelle ja komitealle, paljonko aikaa se tarvitsee voidakseen noudattaa raporttia, jäljempänä ’kohtuullinen määräaika’.

2. Jos osapuolet ovat eri mieltä loppuraportin noudattamista koskevan kohtuullisen määräajan pituudesta, kantajaosapuoli voi 20 päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun, vastaajaosapuolen tekemän ilmoituksen vastaanottamisesta pyytää kirjallisesti, että 3.7 artiklan (Välimiespaneelin asettaminen), jäljempänä ’alkuperäinen välimiespaneeli’, nojalla asetettu välimiespaneeli määrittää kohtuullisen määräajan pituuden. Pyyntö on annettava tiedoksi vastaajaosapuolelle, ja siitä on toimitettava jäljennös komitealle.

3. Välimiespaneeli ilmoittaa kohtuullisen määräajan pituutta koskevan päätöksensä osapuolille ja komitealle 20 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä.

4. Vastaajaosapuoli ilmoittaa kantajaosapuolelle kirjallisesti edistymisestään loppuraportin noudattamisessa viimeistään 30 päivää ennen kohtuullisen määräajan päättymistä.

5. Kohtuullista määräaikaa voidaan pidentää osapuolten yhteisellä sopimuksella.

3.14 ARTIKLA

Loppuraportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu

1. Vastaajaosapuoli ilmoittaa ennen kohtuullisen määräajan päättymistä kantajaosapuolelle ja komitealle kaikista toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut noudattaakseen loppuraporttia.

2. Jos osapuolten välillä on erimielisyyttä 3.2 artiklan (Soveltamisala) määräysten noudattamiseksi toteutettujen ja 1 kohdan nojalla ilmoitettujen toimenpiteiden olemassaolosta tai johdonmukaisuudesta, kantajaosapuoli voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Pyyntö on annettava tiedoksi vastaajaosapuolelle, ja siitä on toimitettava jäljennös komitealle. Kantajaosapuolen on pyynnössään nimettävä kohteena oleva toimenpide ja selitettävä, millä tavoin kyseinen toimenpide on ristiriidassa 3.2 artiklan (Soveltamisala) määräysten kanssa, esittäen selkeästi valituksen oikeudelliset perusteet.

3. Välimiespaneeli ilmoittaa ratkaisunsa osapuolille ja komitealle 45 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämispäivästä.

3.15 ARTIKLA

Loppuraportin noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet

1. Jos vastaajaosapuoli ei ilmoita loppuraportin noudattamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä kantajaosapuolelle ja komitealle ennen kohtuullisen määräajan päättymistä tai jos välimiespaneeli toteaa, ettei raportin noudattamiseksi ole toteutettu toimenpiteitä tai ettei 3.14 artiklan (Loppuraportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu) 1 kohdan nojalla ilmoitettu toimenpide ole 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitetuista määräyksistä johtuvien osapuolen velvollisuuksien mukainen, vastaajaosapuolen on kantajaosapuolen tätä vaatiessa ja kyseisen osapuolen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tarjottava korvausta.

2. Jos kantajaosapuoli päättää olla pyytämättä tarjousta korvauksesta tai jos tällainen pyyntö esitetään mutta korvauksesta ei päästä sopimukseen 30 päivän kuluessa kohtuullisen määräajan päättymisestä tai siitä, kun on annettu 3.14 artiklan (Loppuraportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu) nojalla välitystuomio, jonka mukaan raportin noudattamiseksi ei ole toteutettu toimenpiteitä tai toteutettu toimenpide ei ole 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen määräysten mukainen, kantajaosapuolella on oikeus toteuttaa etuuskohtelukaupan ja sijoittamiseen liittyvien sitoumusten kehyksessä asianmukaisia osapuolten välillä sovellettavia toimenpiteitä, joiden vaikutukset vastaavat rikkomisesta johtuvia mitätöiviä tai heikentäviä vaikutuksia edellyttäen, että se ilmoittaa tästä toiselle osapuolelle ja komitealle. Ilmoituksessa yksilöidään kyseiset toimenpiteet. Kantajaosapuoli voi toteuttaa kyseiset toimenpiteet milloin tahansa sen jälkeen, kun on kulunut kymmenen päivää siitä päivästä, jona vastaajaosapuoli on vastaanottanut ilmoituksen, jollei vastaajaosapuoli ole pyytänyt välimiesmenettelyä tämän artiklan 3 kohdan nojalla.

3. Jos vastaajaosapuoli katsoo, etteivät kantajaosapuolen toteuttamien toimenpiteiden vaikutukset vastaa rikkomisesta johtuvia mitätöiviä tai heikentäviä vaikutuksia, se voi pyytää kirjallisesti alkuperäiseltä välimiespaneelilta ratkaisua asiassa. Tällainen pyyntö on annettava tiedoksi kantajaosapuolelle ja siitä on toimitettava jäljennös komitealle ennen 2 kohdassa tarkoitetun kymmenen päivän määräajan päättymistä. Alkuperäisen välimiespaneelin on annettava kantajaosapuolen toteuttamia toimenpiteitä koskeva ratkaisunsa tiedoksi osapuolille ja komitealle 30 päivän kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Velvollisuuksia ei saa keskeyttää ennen kuin alkuperäinen välimiespaneeli on antanut tuomionsa tiedoksi, ja keskeytysten on oltava kyseisen tuomion mukainen.

4. Tässä artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden on oltava tilapäisiä, eikä niitä sovelleta sen jälkeen, kun

a) osapuolet ovat päässeet yhteisesti sovittuun ratkaisuun 3.19 artiklan (Yhteisesti sovittu ratkaisu) mukaisesti;

b) osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että 3.14 artiklan (Loppuraportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu) 1 kohdan mukaisesti ilmoitettu toimenpide saattaa vastaajaosapuolen toiminnan 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen määräysten mukaiseksi; tai

c) toimenpide, jonka on todettu olevan ristiriidassa 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen määräysten kanssa, on peruutettu tai sitä on muutettu sen saattamiseksi mainittujen määräysten mukaiseksi 3.14 artiklan (Loppuraportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu) 3 kohdassa määrätyllä tavalla.

3.16 ARTIKLA

Raportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu sen
jälkeen, kun raportin noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset
korjaavat toimenpiteet on hyväksytty

1. Vastaajaosapuoli ilmoittaa kantajaosapuolelle ja komitealle kaikista toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut välimiespaneelin raportin noudattamiseksi joko kantajaosapuolen soveltamien toimenpiteiden tai korvauksen soveltamisen jälkeen. Lukuun ottamatta 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia kantajaosapuoli päättää 3.15 artiklan (Loppuraportin noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet) mukaisesti toteutetut toimenpiteet 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamispäivästä. Silloin kun on sovellettu korvausta, vastaajaosapuoli voi 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta lopettaa korvauksen soveltamisen 30 päivän kuluessa siitä, kun se on ilmoittanut noudattavansa välimiespaneelin raporttia.

2. Jos osapuolet eivät 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta pääse yhteisymmärrykseen siitä, muuttaako ilmoitettu toimenpide vastaajaosapuolen toiminnan yhteensopivaksi 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen määräysten kanssa, kantajaosapuoli pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Pyyntö on annettava tiedoksi vastaajaosapuolelle, ja siitä on toimitettava jäljennös komitealle.

3. Välitystuomio annetaan tiedoksi osapuolille ja komitealle 45 päivän kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Jos välimiespaneeli päättää, että ilmoitettu toimenpide on 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen määräysten mukainen, lopetetaan tapauksen mukaan joko 3.15 artiklassa (Loppuraportin noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet) tarkoitetut toimenpiteet tai korvaus. Velvollisuuksien keskeytysten tai korvausten tasoa on tarvittaessa mukautettava välitystuomion perusteella.

3.17 ARTIKLA

Välimiesten korvaaminen

Jos välimiesmenettelyn aikana alkuperäinen välimiespaneeli tai jotkin sen jäsenistä eivät pysty osallistumaan paneeliin tai vetäytyvät siitä tai heidät on korvattava, koska he eivät täytä liitteessä 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) olevien käytännesääntöjen vaatimuksia, sovelletaan 3.7 artiklassa (Välimiespaneelin asettaminen) esitettyä menettelyä. Tapauksen mukaan raporttien tai tuomioiden tiedoksiantamisen määräaikaa jatketaan 20 päivällä.

3.18 ARTIKLA

Välimiesmenettelyn keskeyttäminen ja päättäminen

1. Molempien osapuolten sitä pyytäessä välimiespaneeli keskeyttää työnsä missä vaiheessa tahansa osapuolten sopimaksi ajaksi, joka on enintään 12 peräkkäistä kuukautta. Se jatkaa työtään ennen kyseisen ajanjakson päättymistä molempien osapuolten kirjallisesta pyynnöstä. Osapuolet ilmoittavat asiasta komitealle. Välimiespaneeli voi myös jatkaa työtään kyseisen ajanjakson päättyessä jommankumman osapuolen kirjallisesta pyynnöstä. Pyynnön esittävä osapuoli ilmoittaa asiasta komitealle ja toiselle osapuolelle. Jos osapuoli ei pyydä välimiespaneelin työn jatkamista keskeytysajan päättyessä, välimiespaneelin toimivalta päättyy ja menettelyt päätetään. Jos välimiespaneelin työ keskeytetään, tämän luvun määräysten mukaisia määräaikoja pidennetään yhtä pitkäksi aikaa kuin työ keskeytyy. Välimiespaneelin työn keskeyttäminen ja päättäminen eivät vaikuta kummankaan osapuolen oikeuksiin muissa menettelyissä, jollei 3.24 artiklasta (Foorumin valinta) muuta johdu.

2. Osapuolet voivat sopia, että välimiespaneelin menettely päätetään, ilmoittamalla asiasta yhteisesti välimiespaneelin puheenjohtajalle ja komitealle milloin tahansa ennen välimiespaneelin loppuraportin antamista.

3.19 ARTIKLA

Yhteisesti sovittu ratkaisu

Osapuolet voivat milloin tahansa päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun tähän lukuun liittyvässä riidassa. Ne ilmoittavat tällaisesta ratkaisusta yhdessä komitealle ja tapauksen mukaan välimiespaneelin puheenjohtajalle. Jos ratkaisu edellyttää hyväksyntää jommankumman osapuolen kansallisten menettelyjen nojalla, ilmoituksessa mainitaan kyseinen vaatimus ja riitojenratkaisumenettely keskeytetään. Jos tällaista hyväksyntää ei edellytetä tai jos mahdollisten kansallisten menettelyiden päätökseen saamisesta on ilmoitettu, riitojenratkaisumenettely päätetään.

3.20 ARTIKLA

Tiedot ja tekninen apu

Välimiespaneeli voi osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan pyytää välimiesmenettelyä varten mitä tahansa asianmukaisiksi katsomiaan tietoja mistä tahansa lähteistä, myös riidan osapuolilta. Välimiespaneelilla on myös oikeus hankkia asianmukaisiksi katsomansa asiantuntijalausunnot. Välimiespaneelin on kuultava osapuolia ennen tällaisten asiantuntijoiden valitsemista. Kaikki tämän artiklan nojalla saadut tiedot on ilmoitettava osapuolille, jotta ne voivat esittää niistä huomautuksensa välimiespaneelin asettamassa määräajassa.

3.21 ARTIKLA

Tulkintasäännöt

Välimiespaneelin on tulkittava 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettuja määräyksiä kansainvälisen julkisoikeuden tavanomaisten tulkintasääntöjen mukaisesti, mukaan lukien Wienissä 23 päivänä toukokuuta 1969 tehdyn Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen, jäljempänä ’Wienin yleissopimus’, kodifioidut tulkintasäännöt. Välimiespaneelin on lisäksi otettava huomioon WTO:n riitojenratkaisuelimen, jäljempänä ’DSB’, WTO-sopimuksen liitteen 2 nojalla hyväksymissä paneeliraporteissa ja pysyvän valituselimen raporteissa esitetyt asiaan liittyvät tulkinnat. Välimiespaneelin raporteilla ja tuomioilla ei voida lisätä eikä vähentää tässä sopimuksessa määrättyjä osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia.

3.22 ARTIKLA

Välimiespaneelin päätökset ja tuomiot

1. Välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä tekemään kaikki päätökset yksimielisesti. Jos päätöksestä ei päästä yksimielisyyteen, asiasta on päätettävä äänten enemmistöllä. Välimiesten eriäviä mielipiteitä ei missään tapauksessa julkisteta.

2. Osapuolten on hyväksyttävä välimiespaneelin raportit ja tuomiot ehdoitta. Raportit ja tuomiot eivät luo minkäänlaisia oikeuksia tai velvollisuuksia luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille. Niissä esitetään selvitetyt tosiseikat, 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettujen asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä havaintojen ja päätelmien perustelut. Komitea asettaa välimiespaneelin raportit ja tuomiot kokonaisuudessaan julkisesti saataville kymmenen päivän kuluessa niiden antamisesta, jollei se luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi päätä olla tekemättä niin.

4 ALAJAKSO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

3.23 ARTIKLA

Välimiesluettelo

1. Komitea laatii kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta luettelon vähintään 15 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiehinä. Luettelo koostuu kolmesta alaluettelosta:

a) yksi Vietnamia koskeva alaluettelo;

b) yksi unionia ja sen jäsenvaltioita koskeva alaluettelo; ja

c) yksi alaluettelo henkilöistä, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia ja joilla ei ole pysyvää asuinpaikkaa kummassakaan osapuolessa ja jotka toimivat välimiespaneelin puheenjohtajana.

2. Kussakin alaluettelossa on oltava vähintään viisi henkilöä. Komitea varmistaa, että luettelossa on aina mainittuna vähimmäismäärä henkilöitä.

3. Välimiehillä on oltava toteen näytettyä asiantuntemusta ja kokemusta oikeudellisista kysymyksistä ja kansainvälisestä kaupasta. Välimiesten on oltava riippumattomia ja toimittava yksilöinä, he eivät saa ottaa ohjeita miltään organisaatiolta tai hallitukselta eikä heillä saa olla sidoksia kummankaan osapuolen hallitukseen ja heidän on noudatettava käytännesääntöjä, jotka esitetään liitteessä 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt).

4. Komitea voi laatia lisäluettelon 10 henkilöstä, joilla on toteen näytettyä tiettyihin tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin aloihin liittyvää asiantuntemusta ja kokemusta. Tällaista lisäluetteloa käytetään muodostettaessa välimiespaneelia 3.7 artiklassa (Välimiespaneelin asettaminen) määrätyn menettelyn mukaisesti, jos osapuolet niin sopivat.

3.24 ARTIKLA

Foorumin valinta

1. Turvautuminen tämän luvun mukaiseen riitojenratkaisumenettelyyn ei rajoita mahdollisia Maailman kauppajärjestön puitteissa toteutettavia toimia, riitojen ratkaisu mukaan lukien, eikä mihinkään muuhun sellaiseen kansainväliseen sopimukseen, jonka osapuolia molemmat osapuolet ovat, perustuvia toimia.

2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen osapuoli ei voi hakea tietyn toimenpiteen osalta muutosta asiaankuuluvilta foorumeilta sellaisen velvoitteen rikkomisen vuoksi, joka on olennaisilta osiltaan vastaava tämän sopimuksen nojalla sekä WTO-sopimuksen tai minkä tahansa muun sellaisen kansainvälisen sopimuksen nojalla, jonka osapuolia molemmat osapuolet ovat. Kun riitojenratkaisumenettely on aloitettu, osapuoli ei saa nostaa toisen sopimuksen nojalla toisella foorumilla kannetta muutoksen hakemiseksi olennaisilta osiltaan samanlaisen velvollisuuden rikkomisen vuoksi, paitsi jos ensiksi valittu foorumi ei pysty menettelyllisten tai tuomiovaltaan liittyvien syiden vuoksi tutkimaan kyseisen velvoitteen rikkomista koskevaa kannetta.

3. Tässä sopimuksessa

a) osapuolen katsotaan aloittaneen WTO-sopimuksen mukaiset riitojenratkaisumenettelyt, jos se pyytää paneelin asettamista WTO:n riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen 6 artiklan mukaisesti;

b) osapuolen katsotaan aloittaneen tämän luvun mukaiset riitojenratkaisumenettelyt, jos se pyytää välimiespaneelin asettamista 3.5 artiklan (Välimiesmenettelyn aloittaminen) 1 kohdan mukaisesti;

c) minkä tahansa muun kansainvälisen sopimuksen mukaiset riitojenratkaisumenettelyt katsotaan aloitetuksi kyseisen sopimuksen mukaisesti.

4. Mikään tässä sopimuksessa ei estä osapuolta soveltamasta WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksymää velvollisuuksien keskeyttämistä. WTO-sopimukseen tai vapaakauppasopimukseen ei voida vedota siinä tarkoituksessa, että estetään osapuolta toteuttamasta asianmukaisia toimenpiteitä 3.15 artiklan (Loppuraportin noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet) nojalla.

3.25 ARTIKLA

Määräajat

1. Kaikki tässä jaksossa vahvistetut määräajat, mukaan lukien välimiespaneeleille niiden raporttien ja tuomioiden tiedoksiantoa varten asetetut määräajat, lasketaan kalenteripäivinä alkaen sitä toimea tai tosiseikkaa seuraavasta päivästä, johon ne viittaavat, jollei toisin määrätä.

2. Riidan osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella muuttaa mitä tahansa tässä jaksossa tarkoitettua määräaikaa. Välimiespaneeli voi milloin tahansa ehdottaa osapuolille minkä tahansa tässä jaksossa tarkoitetun määräajan muuttamista, ja sen on perusteltava ehdotuksensa.

3.26 ARTIKLA

Tarkastelu ja muutokset

Komitea voi tarkastella ja päättää muuttaa liitteitä 7 (Työjärjestys), 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) ja 9 (Sovittelumekanismi).

B JAKSO

Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu

1 ALAJAKSO

Soveltamisala ja määritelmät

3.27 ARTIKLA

Soveltamisala

1. Tätä jaksoa sovelletaan yhtäältä toisen osapuolen kantajan ja toisaalta toisen osapuolen välisiin riitoihin sellaisen toimenpiteen 20 yhteydessä, jonka väitetään rikkovan 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräyksiä ja aiheuttavan tappiota tai vahinkoa kantajalle tai, jos kanne on nostettu kantajan omistaman tai kantajan määräysvallassa olevan paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta, kyseiselle paikallisesti sijoittautuneelle yhtiölle.

2. Tarkennetaan, että kantaja ei voi nostaa tämän jakson nojalla kannetta, jos sen sijoitus on tehty vilpillisen menettelyn, salaamisen, lahjonnan tai oikeuden väärinkäytön kautta.

3. Tuomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuin, jotka on perustettu 3.38 artiklan (Tuomioistuin) ja 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) nojalla, eivät voi tehdä päätöstä kanteesta, joka ei kuulu tämän artiklan soveltamisalaan.

4. Osapuolen velan uudelleenjärjestelyä koskeva kanne on tutkittava tämän jakson ja liitteen 5 (Julkinen velka) mukaisesti.

3.28 ARTIKLA

Määritelmät

Jollei toisin määrätä, tässä jaksossa tarkoitetaan

a) ’menettelyllä’ menettelyä tuomioistuimessa tai muutoksenhakutuomioistuimessa;

b) ’riidan osapuolilla’ kantajaa ja vastaajaa;

c) ’osapuolen kantajalla’

i) osapuolen sijoittajaa, jota tarkoitetaan 2.1 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdan b alakohdassa ja joka toimii omasta puolestaan; tai

ii) osapuolen sijoittajaa, jota tarkoitetaan 2.1 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdan b alakohdassa ja joka toimii omistamansa tai määräysvallassaan olevan paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta; tarkennetaan, että tämän alakohdan nojalla nostetun kanteen katsotaan liittyvän sopimusvaltion ja jonkin toisen sopimusvaltion kansalaisen väliseen riitaan ICSID-yleissopimuksen 25 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa;

d) ’ICSID-yleissopimuksella’ Washingtonissa 18 päivänä maaliskuuta 1965 tehtyä yleissopimusta valtioiden ja toisten valtioiden kansalaisten välisten sijoituksia koskevien riitaisuuksien ratkaisemisesta;

e) ’muulla kuin riidan osapuolena olevalla sopimuksen osapuolella’ Vietnamia, kun vastaaja on unioni tai unionin jäsenvaltio, ja unionia, kun vastaaja on Vietnam;

f) ’vastaajalla’ joko Vietnamia tai EU-osapuolen tapauksessa joko unionia tai kyseistä jäsenvaltiota 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) mukaisesti;

g) ’paikallisesti sijoittautuneella yhtiöllä’ osapuolen alueelle sijoittautunutta oikeushenkilöä, joka on toisen osapuolen sijoittajan omistuksessa ja määräysvallassa;

h) ’vuoden 1958 New Yorkin yleissopimuksella’ New Yorkissa 10 päivänä kesäkuuta 1958 tehtyä yleissopimusta ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta;

i) ’kolmannen osapuolen rahoituksella’ kaikkea sellaisen luonnollisen tai oikeushenkilön tarjoamaa rahoitusta, joka ei ole riidan osapuoli mutta joka tekee sopimuksen riidan osapuolen kanssa rahoittaakseen osittain tai kokonaan menettelyn kustannukset, riidan tuloksesta riippuvaa korvausta vastaan tai kaikkea sellaisen luonnollisen tai oikeushenkilön, joka ei ole riidan osapuoli, lahjoituksena tai avustuksena tarjoamaa rahoitusta;

j) ’UNCITRAL’ Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikuntaa; ja

k) ’UNCITRAL:n avoimuussäännöillä’ sijoittajan ja valtion välisen sopimuspohjaisen sovittelun avoimuutta koskevia UNCITRAL:n sääntöjä.

2 ALAJAKSO

VAIHTOEHTOINEN RIITOJENRATKAISU JA NEUVOTTELUT

3.29 ARTIKLA

Sovintoratkaisu

Kaikki riidat olisi mahdollisimman pitkälle ratkaistava neuvotteluilla tai sovittelulla ja mahdollisuuksien mukaan ennen 3.30 artiklan (Neuvottelut) mukaisen neuvottelupyynnön toimittamista. Tällaisesta ratkaisusta voidaan sopia milloin tahansa, myös tämän jakson mukaisten menettelyjen aloittamisen jälkeen.

3.30 ARTIKLA

Neuvottelut

1. Jos riitaa ei pystytä ratkaisemaan sovintoteitse 3.29 artiklassa (Sovintoratkaisu) määrätyllä tavalla, osapuolen kantajan, joka väittää 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä rikotun, on esitettävä toiselle osapuolelle neuvottelupyyntö. Pyyntöön on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a) kantajan nimi ja osoite ja, kun tällainen pyyntö esitetään paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta, paikallisesti sijoittautuneen yhtiön nimi, osoite ja perustamispaikka;

b) 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitetut määräykset, joita väitetään rikotun;

c) kanteen oikeudellinen ja tosiasiallinen perusta, mukaan lukien toimenpiteet, joiden väitetään rikkovan 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä;

d) haettu korvaus ja kanteen kohteena olevan vahingon arvioitu määrä; ja

e) todiste siitä, että kantaja on kyseisen osapuolen sijoittaja ja että se omistaa sen tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen, paikallisesti sijoittautunut yhtiö mukaan lukien, jonka osalta neuvottelupyyntö esitettiin, tai että sijoitus, paikallisesti sijoittautunut yhtiö mukaan lukien, on sen määräysvallassa.

Kun neuvottelupyynnön esittää useampi kuin yksi kantaja tai se esitetään useamman kuin yhden paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta, 1 kohdan a ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava tapauksen mukaan kustakin kantajasta tai paikallisesti sijoittautuneesta yhtiöstä.

2. Neuvottelupyyntö on esitettävä

a) kolmen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona kantaja tai, tapauksen mukaan, paikallisesti sijoittautunut yritys ensimmäisen kerran sai tiedon tai sen olisi pitänyt saada tieto toimenpiteestä, jonka väitetään rikkovan 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräyksiä, sekä siitä, että näin on aiheutunut tappiota ja vahinkoa

i) kantajalle, kun on kyse sijoittajan omasta puolestaan nostamasta kanteesta; tai

ii) paikallisesti sijoittautuneelle yhtiölle, kun on kyse sijoittajan paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta nostamasta kanteesta; tai

b) kahden vuoden kuluessa siitä, kun kantaja tai, tapauksen mukaan, paikallisesti sijoittautunut yritys luopuu kanteesta tai menettelystä osapuolen lainsäädännön alaisessa tuomioistuimessa, ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän vuoden kuluttua päivästä, jona kantaja ensimmäisen kerran sai tiedon tai sen olisi pitänyt saada tieto toimenpiteestä, jonka väitetään rikkovan 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräyksiä, sekä siitä, että näin on aiheutunut tappiota ja vahinkoa

i) kantajalle, kun on kyse sijoittajan omasta puolestaan nostamasta kanteesta; tai

ii) paikallisesti sijoittautuneelle yhtiölle, kun on kyse sijoittajan paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta nostamasta kanteesta 21 .

3. Jolleivät riidan osapuolet toisin sovi, neuvottelut järjestetään

a) Hanoissa, jos neuvottelut koskevat Vietnamin toimenpiteitä;

b) Brysselissä, jos neuvottelut koskevat unionin toimenpiteitä; tai

c) unionin asianomaisen jäsenvaltion pääkaupungissa, jos neuvottelupyyntö koskee yksinomaan kyseisen jäsenvaltion toimenpiteitä.

Neuvottelut voidaan myös järjestää videoneuvotteluna tai muilla keinoin, erityisesti jos kyseessä on pieni tai keskisuuri yritys.

4. Jolleivät riidan osapuolet sovi pidemmästä ajanjaksosta, neuvottelut on pidettävä 60 päivän kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä.

5. Jos kantaja ei ole nostanut 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) nojalla kannetta 18 kuukauden kuluessa neuvottelupyynnön jättämisestä, katsotaan, että kantaja on peruuttanut tämän jakson mukaisen menettelyn eikä voi enää nostaa kannetta tämän jakson nojalla. Tätä ajanjaksoa voidaan pidentää neuvotteluosapuolten välisellä sopimuksella.

6. Edellä 2 ja 5 kohdassa tarkoitetut aikarajat eivät johda siihen, että kanne olisi jätettävä tutkimatta, jos kantaja voi osoittaa, että neuvottelupyynnön esittämättä jättäminen tai kanteen nostamatta jättäminen johtuu siitä, että kyseessä olevan osapuolen tahalliset toimet ovat estäneet kantajan toiminnan, sillä edellytyksellä, että kantaja toimii heti, kun se kohtuudella siihen kykenee.

7. Jos neuvottelupyyntö koskee tapausta, jossa unionin tai unionin jonkin jäsenvaltion väitetään rikkoneen sopimusta, se toimitetaan unionille. Jos kyseessä ovat unionin jäsenvaltion toimenpiteet, pyyntö toimitetaan myös kyseiselle jäsenvaltiolle.

3.31 ARTIKLA

Sovittelu

1. Riidan osapuolet voivat milloin tahansa sopia sovittelun käyttämisestä.

2. Sovittelun käyttäminen on vapaaehtoista, eikä se rajoita riidan kummankaan osapuolen oikeudellista asemaa.

3. Sovittelun käyttämiseen voidaan soveltaa liitteessä 10 (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen sovittelumekanismi) esitettyjä sääntöjä. Riidan osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella muuttaa mitä tahansa liitteessä 10 (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen sovittelumekanismi) mainittua määräaikaa.

4. Sovittelija nimitetään riidan osapuolten sopimuksella. Sovittelija voidaan nimittää 3.38 artiklan (Tuomioistuin) nojalla perustetun tuomioistuimen jäsenistä tai 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) nojalla perustetun muutoksenhakutuomioistuimen jäsenistä. Riidan osapuolet voivat myös pyytää tuomioistuimen puheenjohtajaa nimittämään sovittelijan tuomioistuimen niiden jäsenten joukosta, jotka eivät ole unionin jäsenvaltion eivätkä Vietnamin kansalaisia.

5. Kun riidan osapuolet ovat sopineet sovittelun käyttämisestä, 3.30 artiklan (Neuvottelut) 2 ja 5 kohdassa, 3.53 artiklan (Väliaikainen ratkaisu) 6 kohdassa ja 3.54 artiklan (Muutoksenhakumenettely) 5 kohdassa annettuja aikarajoja ei sovelleta sen päivän, jona sovittelun käyttämisestä sovittiin, ja sen päivän, jona jompikumpi riidan osapuolista lopettaa sovittelun toimittamalla kirjeen sovittelijalle ja riidan toiselle osapuolelle, välisenä aikana. Jos 3.38 artiklan (Tuomioistuin) nojalla on perustettu tuomioistuimen jaosto, jaoston on riidan molempien osapuolien pyynnöstä keskeytettävä asian käsittely siihen päivään asti, jona jompikumpi riidan osapuolista lopettaa sovittelun toimittamalla kirjeen sovittelijalle ja riidan toiselle osapuolelle.

3 ALAJAKSO

KANTEEN NOSTAMINEN JA SEN EDELLYTYKSET

3.32 ARTIKLA

Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne

1. Jos riitaa ei voida ratkaista 90 päivän kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä, kantaja voi antaa aikomuksesta ilmoituksen, jossa täsmennetään kirjallisesti kantajan aikomus nostaa kanne tämän jakson mukaiseen riitojen ratkaisuun ja johon sisältyvät seuraavat tiedot:

a) kantajan nimi ja osoite ja, kun tällainen pyyntö esitetään paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta, paikallisesti sijoittautuneen yhtiön nimi, osoite ja perustamispaikka;

b) 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitetut määräykset, joita väitetään rikotun;

c) kanteen oikeudellinen ja tosiasiallinen perusta, mukaan lukien toimenpiteet, joiden väitetään rikkovan 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä; ja

d) haettu korvaus ja kanteen kohteena olevan vahingon arvioitu määrä.

Ilmoitus aikomuksesta toimitetaan tapauksen mukaan unionille tai Vietnamille. Jos kyseessä on unionin jäsenvaltion toimenpide, ilmoitus toimitetaan myös kyseiselle jäsenvaltiolle.

2. Jos ilmoitus aikomuksesta on lähetetty unionille, unionin on määritettävä vastaaja ja sen jälkeen ilmoitettava kantajalle 60 päivän kuluessa aikomusta koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta, onko vastaaja unioni vai jokin unionin jäsenvaltio.

3. Jos kantaja ei ole saanut ilmoitusta vastaajan määrittämisestä 60 päivän kuluessa aikomusta koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta

a) ja ilmoituksessa nimetyt toimenpiteet ovat yksinomaan jonkin unionin jäsenvaltion toimenpiteitä, vastaaja on kyseinen jäsenvaltio; tai

b) ja ilmoituksessa nimettyihin toimenpiteisiin kuuluu unionin toimenpiteitä, vastaaja on unioni.

4. Kantaja voi nostaa kanteen 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) nojalla 2 kohdassa tarkoitetun määrittämisen perusteella tai, jos kantajalle ei ole välitetty tietoa tällaisesta määrittämisestä 2 kohdassa määrätyn aikarajan puitteissa, 3 kohdan mukaisesti.

5. Jos vastaaja on 2 kohdan mukaisesti tehdyn määrittämisen seurauksena joko unioni tai sen jäsenvaltio, unioni tai kyseinen jäsenvaltio ei voi väittää, että kannetta ei pidä ottaa käsiteltäväksi tai että tuomioistuin ei ole toimivaltainen, tai muutoin väittää, että kanne tai ratkaisu on perusteeton tai ei ole pätevä sillä perusteella, että oikea vastaaja olisi jäsenvaltion sijaan unioni tai päinvastoin.

6. Tuomioistuinta ja muutoksenhakutuomioistuinta sitoo 2 kohdan mukaisesti tehty määritys.

7. Mikään tässä sopimuksessa tai sovellettavissa riitojenratkaisun säännöissä ei estä vaihtamasta kaikkea riitaan liittyvää tietoa unionin ja kyseisen jäsenvaltion välillä.

3.33 ARTIKLA

Kanteen nostaminen

1. Jos riitaa ei pystytä ratkaisemaan kuuden kuukauden kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä ja on kulunut vähintään kolme kuukautta siitä, kun 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) nojalla on jätetty ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne, kantaja voi nostaa kanteen 3.38 artiklan (Tuomioistuin) nojalla perustetussa tuomioistuimessa edellyttäen, että se täyttää 3.35 artiklassa (Menettelyä koskevat säännöt ja muut vaatimukset kanteen nostamiseksi tuomioistuimessa) esitetyt vaatimukset.

2. Kanne voidaan nostaa tuomioistuimessa noudattaen yhtä seuraavista riitojenratkaisun sääntökokonaisuuksista:

a) ICSID-yleissopimus;

b) sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainvälisen ratkaisu- ja sovittelukeskuksen sihteeristön, jäljempänä ’ICSID:n sihteeristö’, toteuttaman käsittelyn hallinnointia koskevat täydentävät säännöt, jäljempänä ’ICSID:n täydentävät säännöt’, jos a alakohdan mukaisen menettelyn edellytykset eivät toteudu;

c) UNCITRAL:n välimiesmenettelyn säännöt; tai

d) muut riidan osapuolten sopimat säännöt. Jos kantaja ehdottaa jotakin tiettyä riitojenratkaisun sääntökokonaisuutta ja jos riidan osapuolet eivät ole 30 päivän kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta hyväksyneet kyseisiä sääntöjä kirjallisesti tai jos vastaaja ei ole vastannut kantajalle, kantaja voi nostaa kanteen a, b tai c alakohdassa määrättyjen sääntöjen mukaisesti.

3. Kaikkien vaateiden, jotka kantaja on määritellyt tämän artiklan nojalla nostamassaan kanteessa, on perustuttava toimenpiteisiin, jotka määritellään kantajan 3.30 artiklan (Neuvottelut) 1 kohdan c alakohdan nojalla esittämässä neuvottelupyynnössä.

4. Sovellettaessa 2 kohdassa tarkoitettuja riitojenratkaisun sääntöjä niihin sovelletaan tähän jaksoon sisältyviä sääntöjä sellaisina kuin niitä on täydennetty mahdollisilla komitean, tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen hyväksymillä säännöillä.

5. Kanne katsotaan nostetun tämän artiklan nojalla, jos kantaja on pannut menettelyn vireille sovellettavien riitojenratkaisun sääntöjen mukaisesti.

6. Kanteita, jotka nostetaan tietystä määrästä nimettömiä kantajia koostuvan ryhmän nimissä tai jotka nostaa edustaja, joka aikoo hoitaa asiaa menettelyssä sellaisten yksilöityjen tai nimettömien kantajien edun vuoksi, jotka ovat siirtäneet edustajalle valtuudet tehdä kaikki menettelyihin liittyvät päätökset puolestaan, ei hyväksytä.

3.34 ARTIKLA

Muut kanteet

1. Kantaja ei voi nostaa kannetta tuomioistuimessa, jos kantajalla on jossain muussa kansallisessa tai kansainvälisessä tuomioistuimessa vireillä kanne, joka koskee samaa toimenpidettä kuin minkä väitetään olevan ristiriidassa 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten kanssa ja joka koskee samaa tappiota tai vahinkoa, ellei kantaja peruuta kyseistä vireillä olevaa kannetta.

2. Omaan lukuunsa toimiva kantaja ei voi nostaa kannetta tuomioistuimessa, jos henkilöllä, jolla on suoraan tai epäsuorasti omistusoikeus kantajaan tai joka on kantajan määräysvallassa, on tuomioistuimessa tai jossain muussa kansallisessa tai kansainvälisessä tuomioistuimessa vireillä kanne, joka koskee samaa toimenpidettä kuin minkä väitetään olevan ristiriidassa 3.27 artiklan (Soveltamisala) 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten kanssa ja joka koskee samaa tappiota tai vahinkoa, ellei kyseinen henkilö peruuta vireillä olevaa kannetta.

3. Paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta toimiva kantaja ei voi nostaa kannetta tuomioistuimessa, jos henkilöllä, jolla on suoraan tai epäsuorasti omistusoikeus paikallisesti sijoittautuneeseen yhtiöön tai joka on kyseisen yhtiön määräysvallassa, on tuomioistuimessa tai jossain muussa kansallisessa tai kansainvälisessä tuomioistuimessa vireillä kanne, joka koskee samaa toimenpidettä kuin minkä väitetään rikkovan 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräyksiä ja joka koskee samaa tappiota tai vahinkoa, ellei kyseinen henkilö peruuta vireillä olevaa kannetta.

4. Ennen kanteen nostamista kantajan on toimitettava

a) näyttö siitä, että kantaja ja tapauksen mukaan 2 ja 3 kohdan mukaisesti henkilö, jolla on suoraan tai epäsuorasti omistusoikeus kantajaan tai paikallisesti sijoittautuneeseen yhtiöön tai joka on kantajan tai kyseisen yhtiön määräysvallassa, on peruuttanut kaikki 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitetut vireillä olevat kanteet; ja

b) ilmoitus siitä, että kantaja ja tapauksen mukaan paikallisesti sijoittautunut yhtiö luopuu oikeudestaan panna vireille 1 kohdassa tarkoitettu kanne.

5. Tätä artiklaa sovelletaan yhdessä liitteen 12 (Yhtäaikaiset menettelyt) kanssa.

6. Edellä 4 kohdan b alakohdassa määrättyä vapautusta ei enää sovelleta, jos kanne hylätään sillä perusteella, että kansalaisuutta koskevat vaatimukset kanteen nostamiseksi tämän sopimuksen nojalla eivät täyty.

7. Edellä olevia 1–4 kohtaa, mukaan lukien liite 12 (Yhtäaikaiset menettelyt), ei sovelleta silloin, kun kansallisessa tuomioistuimessa nostetut kanteet on pantu vireille ainoana tarkoituksena hakea väliaikaista kieltoa tai vahvistustuomiota eivätkä ne koske rahallista korvausta.

8. Nostettaessa sekä tämän jakson että A jakson (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) nojalla tai sekä tämän jakson että jonkin toisen kansainvälisen sopimuksen nojalla kanteet, jotka koskevat kohtelua, jonka väitetään olevan ristiriidassa 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräysten kanssa, tämän jakson mukaisesti perustetun tuomioistuimen jaoston on otettava mahdollisimman pian riidan osapuolten kuulemisen jälkeen päätöksessään, määräyksessään tai ratkaisussaan huomioon A jakson (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) tai toisen kansainvälisen sopimuksen mukaiset menettelyt. Tässä tarkoituksessa se voi myös, mikäli katsoo tarpeelliseksi, keskeyttää menettelynsä. Tämän määräyksen nojalla toimiessaan tuomioistuin noudattaa 3.53 artiklan (Väliaikainen ratkaisu) 6 kohtaa.

3.35 ARTIKLA

Menettelyä koskevat säännöt ja muut vaatimukset kanteen nostamiseksi

1. Tuomioistuimessa voidaan nostaa kanne tämän jakson nojalla vain, jos

a) kanteen nostamisen yhteydessä toimitetaan kantajan kirjallinen suostumus riidan ratkaisuun tuomioistuimessa tässä jaksossa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti ja ilmoitetaan 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) 2 kohdassa tarkoitetuista riitojenratkaisun sääntökokonaisuuksista se, jonka kantaja on nimennyt sovellettaviksi riitojenratkaisun säännöksi;

b) vähintään kuusi kuukautta on kulunut 3.30 artiklan (Neuvottelut) mukaisen neuvottelupyynnön esittämisestä ja vähintään kolme kuukautta on kulunut siitä, kun on annettu 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) nojalla ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne;

c) neuvottelupyyntö täyttää 3.30 artiklan (Neuvottelut) 1 ja 2 kohdassa ja ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne täyttää 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) 1 kohdassa esitetyt vaatimukset;

d) riidan oikeudellisesta ja tosiasiallisesta perustasta on käyty aiemmin 3.30 artiklan (Neuvottelut) mukaisia neuvotteluja;

e) kaikki 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) mukaisesti tuomioistuimessa nostetussa kanteessa esitetyt vaateet perustuvat yhteen tai useampaan toimenpiteeseen, joka määritellään 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) nojalla annetussa ilmoituksessa aikomuksesta nostaa kanne; ja

f) 3.34 artiklassa (Muut kanteet) esitetyt edellytykset täyttyvät.

2. Tämä artikla ei vaikuta muihin lainkäyttövaatimuksiin, jotka perustuvat sovellettaviin riitojenratkaisua koskeviin sääntöihin.

3.36 ARTIKLA

Suostumus

1. Vastaaja suostuu kanteen nostamiseen tämän jakson nojalla.

2. Kantaja antaa suostumuksensa tässä jaksossa määrättyjen menettelyjen mukaisesti samana ajankohtana kuin se nostaa kanteen 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) nojalla.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu suostumus edellyttää, että

a) riidan osapuolet pidättyvät panemasta täytäntöön tämän jakson nojalla annettua ratkaisua ennen kuin kyseinen ratkaisu on lopullinen 3.55 artiklan (Lopullinen ratkaisu) mukaisesti; ja

b) riidan osapuolet pidättyvät hakemasta muutosta, uudelleen käsittelyä, purkua, kumoamista tai muuttamista tai käynnistämästä mitään muuta samanlaista menettelyä jossakin kansainvälisessä tai kansallisessa tuomioistuimessa tämän jakson nojalla annetun ratkaisun osalta 22 .

4. Edellä olevien 1 ja 2 kohdan mukaisen suostumuksen katsotaan täyttävän seuraavat vaatimukset:

a) ICSID-yleissopimuksen 25 artikla ja ICSID:n täydentävät säännöt riidan osapuolten kirjallisen suostumuksen osalta; ja

b) Vuoden 1958 New Yorkin yleissopimuksen II artikla kirjallisen sopimuksen osalta.

3.37 ARTIKLA

Kolmannen osapuolen rahoitus

1. Kolmannen osapuolen rahoitusta saavan riidan osapuolen on ilmoitettava riidan toiselle osapuolelle ja tuomioistuimen asianomaiselle jaostolle tai, jos tuomioistuimen jaostoa ei ole perustettu, tuomioistuimen puheenjohtajalle rahoitusjärjestely ja sen luonne sekä kolmannen osapuolen rahoittajan nimi ja osoite.

2. Tällainen ilmoitus annetaan kanteen nostamisen yhteydessä tai, jos rahoitussopimus tai lahjoitus tai avustus on tehty kanteen nostamisen jälkeen, viipymättä sen jälkeen, kun sopimus tai lahjoitus tai avustus on tehty.

3. Soveltaessaan 3.48 artiklaa (Vakuudet kustannusten varalta) tuomioistuin ottaa huomioon myös sen, onko mukana kolmannen osapuolen rahoitusta. Päättäessään 3.53 artiklan (Väliaikainen ratkaisu) 4 kohdan mukaisista menettelyjen kustannuksista tuomioistuin ottaa huomioon sen, onko tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa määrättyjä vaatimuksia noudatettu.

4 ALAJAKSO

SIJOITUSTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ

3.38 ARTIKLA

Tuomioistuin

1. Perustetaan tuomioistuin, joka käsittelee 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) nojalla nostettuja kanteita.

2. Tämän sopimuksen tultua voimaan komitea nimittää 4.1 artiklan (Komitea) 5 kohdan a alakohdan nojalla tuomioistuimeen yhdeksän jäsentä. Jäsenistä kolme on unionin jäsenvaltion kansalaisia, kolme Vietnamin kansalaisia ja kolme kolmansien maiden kansalaisia 23 .

3. Komitea voi päättää tuomioistuimen jäsenten määrän lisäämisestä tai pienentämisestä kolmen monikertoina. Lisänimitykset on tehtävä 2 kohdassa vahvistetulta pohjalta.

4. Tuomioistuimen jäsenillä on oltava omassa maassaan oikeusvirkaan nimittämisen edellyttämä pätevyys tai heidän on oltava lakimiehiä, joilla on tunnustettu pätevyys. Heillä on oltava toteen näytettyä asiantuntemusta kansainvälisen julkisoikeuden alalla. On toivottavaa, että heillä on asiantuntemusta erityisesti kansainvälisen sijoitusoikeuden, kansainvälisen kauppaoikeuden tai kansainvälisistä sijoituksista tai kansainvälisistä kauppasopimuksista johtuvien riitojen ratkaisemisen alalla.

5. Tuomioistuimen jäsenet nimitetään nelivuotiseksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Välittömästi tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen nimitetyistä yhdeksästä henkilöstä valitaan kuitenkin arvalla viisi, joiden toimikausi pidennetään kuuteen vuoteen. Jäsenten paikat täytetään sitä mukaa kuin ne vapautuvat. Henkilö, joka on nimitetty korvaamaan jäsen, jonka toimikausi ei ole kulunut loppuun, hoitaa tehtävää edeltäjänsä kauden loppuun. Henkilö, joka toimikautensa päättyessä toimii jossakin tuomioistuimen jaostossa, voi tuomioistuimen puheenjohtajan luvalla jatkaa toimintaansa kyseisessä jaostossa, kunnes jaoston menettelyt on saatu päätökseen, ja ainoastaan tätä tarkoitusta varten hänen katsotaan jatkavan toimimista tuomioistuimen jäsenenä.

6. Tuomioistuin käsittelee asioita jaostoissa, jotka koostuvat kolmesta jäsenestä, joista yhden on oltava unionin jäsenvaltion kansalainen, yhden Vietnamin kansalainen ja yhden kolmannen maan kansalainen. Jaoston puheenjohtajana toimii jäsen, joka on kolmannen maan kansalainen.

7. Tuomioistuimen puheenjohtajan on 90 päivän kuluessa 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) mukaisen kanteen nostamisesta nimitettävä vuorotteluperiaatteen mukaisesti ne tuomioistuimen jäsenet, jotka muodostavat kyseistä asiaa käsittelevän jaoston varmistaen jaostojen sattumanvaraisen ja ennakoimattoman kokoonpanon ja antaen kaikille jäsenille tasavertaiset mahdollisuudet toimia.

8. Tuomioistuimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vastaavat organisaatiokysymyksistä, ja heidät valitaan kaksivuotiseksi toimikaudeksi arvalla jäsenistä, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia. He toimivat vuorotteluperiaatteen mukaisesti, ja komitean puheenjohtajat tai näiden nimeämät edustajat valitsevat heidät arvalla. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena puheenjohtajan poissa ollessa.

9. Sen estämättä, mitä 6 kohdassa määrätään, riidan osapuolet voivat sopia, että asiaa käsittelee yksi ainoa jäsen, joka on kolmannen maan kansalainen ja jonka valitsee tuomioistuimen puheenjohtaja. Vastaajan on tarkasteltava tällaista kantajan pyyntöä myötämielisesti, erityisesti jos kantaja on pieni tai keskisuuri yritys tai jos vaadittu korvaus tai hyvitys on suhteellisen pieni. Tällainen pyyntö olisi esitettävä samaan aikaan, kun kanne toimitetaan 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) mukaisesti.

10. Tuomioistuin voi laatia omat työskentelymenettelynsä. Työskentelymenettelyjen on oltava sovellettavien riitojenratkaisun sääntöjen ja tämän jakson mukaisia. Tuomioistuimen niin päättäessä tuomioistuimen puheenjohtaja laatii työskentelymenettelyjä koskevan luonnoksen muita tuomioistuimen jäseniä kuullen ja esittää työskentelymenettelyjen luonnoksen komitealle. Työskentelymenettelyjen luonnoksen hyväksyy komitea. Jos komitea ei hyväksy työskentelymenettelyjen luonnosta kolmen kuukauden kuluessa sen esittämisestä, tuomioistuimen puheenjohtaja tekee työskentelymenettelyjen luonnokseen tarvittavat tarkistukset ottaen huomioon osapuolten esittämät näkemykset. Sen jälkeen tuomioistuimen puheenjohtaja esittää työskentelymenettelyjen tarkistetun luonnoksen komitealle. Työskentelymenettelyjen tarkistettu luonnos katsotaan hyväksytyksi, jollei komitea päätä hylätä työskentelymenettelyjen tarkistettua luonnosta kolmen kuukauden kuluessa sen esittämisestä.

11. Kun komitean hyväksymän täydentävän säännön tai 10 kohdan nojalla hyväksyttyjen työskentelymenettelyjen johdosta nousee esille menettelyyn liittyvä kysymys, joka ei kuulu tämän jakson soveltamisalaan, tuomioistuimen asianomainen jaosto voi hyväksyä asianmukaisen menettelyn, joka on kyseisten määräysten mukainen.

12. Tuomioistuimen jaoston on kaikin keinoin pyrittävä tekemään päätökset yksimielisesti. Jos päätöstä ei kuitenkaan voida tehdä yksimielisesti, tuomioistuimen jaosto tekee päätöksensä kaikkien jäsentensä ääntenenemmistöllä. Tuomioistuimen jaoston yksittäisten jäsenten ilmaisemat kannat pysyvät nimettöminä.

13. Jäsenten on oltava käytettävissä kaikkina aikoina ja lyhyellä varoitusajalla, ja heidän on pysyttävä tähän sopimukseen liittyvien riitojenratkaisutoimien tasalla.

14. Jotta varmistetaan, että jäsenet ovat käytettävissä, heille maksetaan komitean päätöksellä vahvistettava kuukausittainen varausmaksu. Lisäksi tuomioistuimen puheenjohtajalle ja tarvittaessa varapuheenjohtajalle maksetaan 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) 16 kohdan mukaisesti määritettyä maksua vastaava päivämaksu jokaiselta työpäivältä, jonka hän on työskennellyt tämän jakson mukaisissa tuomioistuimen puheenjohtajan tehtävissä.

15. Kumpikin osapuoli maksaa 14 kohdassa tarkoitetun varausmaksun ja päivämaksun kehitystasonsa huomioon ottaen ICSID:n sihteeristön hallinnoimalle tilille. Jos osapuoli ei maksa varausmaksua tai päivämaksua, toinen osapuoli voi halutessaan suorittaa maksun. Tällaiset maksurästit ovat perittävissä sovellettavine korkoineen.

16. Jollei komitea tee 17 kohdan mukaista päätöstä, tuomioistuimen jaoston jäsenten muiden maksujen ja kulujen määrä määritetään kanteen nostamispäivänä voimassa olevien ICSID-yleissopimuksen hallinnollisten ja rahoitussääntöjen 14 säännön 1 kohdan mukaisesti, ja tuomioistuin jakaa sen riidan osapuolten kesken 3.53 artiklan (Väliaikainen ratkaisu) 4 kohdan mukaisesti.

17. Komitean päätöksellä varausmaksu, päivämaksu sekä muut maksut ja kulut voidaan muuttaa pysyvästi säännölliseksi palkaksi. Tällaisessa tapauksessa tuomioistuimen jäsenten on toimittava kokoaikaisesti eivätkä he saa harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa, ellei tuomioistuimen puheenjohtaja ole poikkeuksellisesti myöntänyt tätä varten poikkeusta. Komitea vahvistaa heidän korvauksensa ja asiaan liittyvät järjestelykysymykset.

18. ICSID:n sihteeristö toimii tuomioistuimen sihteeristönä ja tarjoaa sille asianmukaista tukea. Tuomioistuin jakaa tällaisen tuen kustannukset riidan osapuolten kesken 3.53 artiklan (Väliaikainen ratkaisu) 4 kohdan mukaisesti.

3.39 ARTIKLA

Muutoksenhakutuomioistuin

1. Perustetaan pysyvä muutoksenhakutuomioistuin käsittelemään tuomioistuimen antamista ratkaisuista tehtyjä muutoksenhakupyyntöjä.

2. Muutoksenhakutuomioistuin koostuu kuudesta jäsenestä, joista kaksi on unionin jäsenvaltion kansalaisia, kaksi Vietnamin kansalaisia ja kaksi kolmansien maiden kansalaisia.

3. Tämän sopimuksen tultua voimaan komitea nimittää 4.1 artiklan (Komitea) 5 kohdan a alakohdan nojalla muutoksenhakutuomioistuimeen kuusi jäsentä 24 .

4. Komitea voi päättää muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten määrän lisäämisestä tai pienentämisestä kolmen monikertoina. Lisänimitykset on tehtävä 2 ja 3 kohdassa vahvistetulta pohjalta.

5. Muutoksenhakutuomioistuimen jäsenet nimitetään nelivuotiseksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Välittömästi tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen nimitetyistä kuudesta henkilöstä valitaan kuitenkin arvalla kolme, joiden toimikausi pidennetään kuuteen vuoteen. Jäsenten paikat täytetään sitä mukaa kuin ne vapautuvat. Henkilö, joka on nimitetty korvaamaan jäsen, jonka toimikausi ei ole päättynyt, hoitaa tehtävää edeltäjänsä kauden loppuun.

6. Muutoksenhakutuomioistuimella on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka valitaan kaksivuotiseksi toimikaudeksi arvalla jäsenistä, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia. He toimivat vuorotteluperiaatteen mukaisesti, ja komitean puheenjohtaja valitsee heidät arvalla. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena puheenjohtajan poissa ollessa.

7. Muutoksenhakutuomioistuimen jäsenillä on oltava toteen näytettyä asiantuntemusta kansainvälisen julkisoikeuden alalla ja korkeimpiin oikeusvirkoihin nimittämisen edellyttämä pätevyys omassa maassaan tai heidän on oltava lakimiehiä, joilla on tunnustettu pätevyys. On toivottavaa, että heillä on asiantuntemusta kansainvälisen sijoitusoikeuden, kansainvälisen kauppaoikeuden tai kansainvälisistä sijoituksista tai kansainvälisistä kauppasopimuksista johtuvien riitojen ratkaisemisen alalla.

8. Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee asioita jaostoissa, jotka koostuvat kolmesta jäsenestä, joista yhden on oltava unionin jäsenvaltion kansalainen, yhden Vietnamin kansalainen ja yhden kolmannen maan kansalainen. Jaoston puheenjohtajana toimivan jäsenen on oltava kolmannen maan kansalainen.

9. Kutakin muutoksenhakupyyntöä käsittelevän jaoston koostumuksen vahvistaa tapauskohtaisesti muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja vuorotteluperiaatteen mukaisesti varmistaen kunkin jaoston sattumanvaraisen ja ennakoimattoman kokoonpanon ja antaen kaikille jäsenille tasavertaiset mahdollisuudet toimia. Henkilö, joka toimikautensa päättyessä toimii jossakin muutoksenhakutuomioistuimen jaostossa, voi muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajan luvalla jatkaa toimintaansa kyseisessä jaostossa, kunnes jaoston menettelyt on saatu päätökseen, ja ainoastaan tätä tarkoitusta varten hänen katsotaan jatkavan toimimista muutoksenhakutuomioistuimen jäsenenä.

10. Muutoksenhakutuomioistuin laatii omat työskentelymenettelynsä. Työskentelymenettelyjen on oltava tämän jakson sekä liitteessä 13 (Muutoksenhakutuomioistuimen työskentelymenettelyt) annettujen ohjeiden mukaisia. Muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja laatii työskentelymenettelyjä koskevan luonnoksen muutoksenhakutuomioistuimen muita jäseniä kuullen ja esittää työskentelymenettelyjen luonnoksen komitealle yhden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä. Työskentelymenettelyjen luonnoksen hyväksyy komitea. Jos komitea ei hyväksy työskentelymenettelyjen luonnosta kolmen kuukauden kuluessa sen esittämisestä, muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja tekee työskentelymenettelyjen luonnokseen tarvittavat tarkistukset ottaen huomioon osapuolten esittämät näkemykset. Sen jälkeen muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja esittää työskentelymenettelyjen tarkistetun luonnoksen komitealle. Työskentelymenettelyjen tarkistettu luonnos katsotaan hyväksytyksi, jollei komitea päätä hylätä työskentelymenettelyjen tarkistettua luonnosta kolmen kuukauden kuluessa sen esittämisestä.

11. Kun komitean hyväksymien täydentävien sääntöjen tai 10 kohdan nojalla hyväksyttyjen työskentelymenettelyjen johdosta nousee esille menettelyyn liittyvä kysymys, joka ei kuulu tämän jakson soveltamisalaan, muutoksenhakutuomioistuimen asianomainen jaosto voi hyväksyä asianmukaisen menettelyn, joka on kyseisten määräysten mukainen.

12. Muutoksenhakutuomioistuimen jaoston on kaikin keinoin pyrittävä tekemään päätökset yksimielisesti. Jos päätöstä ei kuitenkaan voida tehdä yksimielisesti, muutoksenhakutuomioistuimen jaosto tekee päätöksensä kaikkien jäsentensä ääntenenemmistöllä. Muutoksenhakutuomioistuimen jaoston yksittäisten jäsenten ilmaisemat kannat pysyvät nimettöminä.

13. Muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten on oltava käytettävissä kaikkina aikoina ja lyhyellä varoitusajalla, ja heidän on pysyttävä tähän sopimukseen liittyvien riitojenratkaisutoimien tasalla.

14. Muutoksenhakutuomioistuimen jäsenille maksetaan komitean päätöksellä vahvistettava kuukausittainen varausmaksu. Muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajalle ja tarvittaessa varapuheenjohtajalle maksetaan lisäksi 16 kohdan mukaisesti määritettyä maksua vastaava päivämaksu jokaiselta työpäivältä, jonka hän on työskennellyt tämän jakson mukaisissa muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajan tehtävissä.

16. Tämän sopimuksen tultua voimaan komitea tekee päätöksen, jossa määritetään muutoksenhakutuomioistuimen jaoston jäsenten muiden palkkioiden ja kulujen suuruus. Kyseiset palkkiot ja kulut jakaa tuomioistuin tai tapauksen mukaan muutoksenhakutuomioistuin riidan osapuolille 3.53 artiklan (Väliaikainen ratkaisu) 4 kohdan mukaisesti.

17. Komitean päätöksellä varausmaksu, päivämaksu sekä muut maksut ja kulut voidaan muuttaa pysyvästi säännölliseksi palkaksi. Tällaisessa tapauksessa muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten on toimittava kokoaikaisesti eivätkä he saa harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa, ellei muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja ole poikkeuksellisesti myöntänyt tätä varten poikkeusta. Komitea vahvistaa heidän korvauksensa ja asiaan liittyvät järjestelykysymykset.

18. ICSID:n sihteeristö toimii muutoksenhakutuomioistuimen sihteeristönä ja tarjoaa sille asianmukaista tukea. Muutoksenhakutuomioistuin jakaa tällaisen tuen kustannukset riidan osapuolten kesken 3.53 artiklan (Väliaikainen ratkaisu) 4 kohdan mukaisesti.

3.40 ARTIKLA

Etiikka

1. Tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen jäsenet on valittava henkilöistä, joiden riippumattomuudesta ei ole epäilystä. Heillä ei saa olla sidoksia mihinkään hallitukseen 25 . He eivät saa ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai organisaatiolta kysymyksissä, jotka liittyvät riitaan. He eivät saa osallistua minkään sellaisen riidan tarkasteluun, jossa voisi syntyä suora tai epäsuora eturistiriita. Näin toimiessaan heidän on noudatettava liitettä 11 (Tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten sekä sovittelijoiden käytännesäännöt). Lisäksi heidän on nimittämisensä jälkeen pidättäydyttävä toimimasta neuvonantajana tai osapuolen nimeämänä asiantuntijana tai todistajana missään avoimessa tai uudessa sijoitusten suojaa koskevassa riidassa, joka kuuluu tämän tai jonkin muun sopimuksen tai kansallisen lainsäädännön piiriin.

2. Jos riidan osapuoli katsoo, että jäsentä koskee eturistiriita, se voi tehdä ilmoituksen kyseisen jäsenen nimittämisen vastustamisesta tapauksen mukaan joko tuomioistuimen puheenjohtajalle tai muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajalle. Ilmoitus vastustamisesta on lähetettävä 15 päivän kuluessa päivästä, jona tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen jaoston kokoonpano on ilmoitettu kyseiselle riidan osapuolelle, tai 15 päivän kuluessa päivästä, jona merkitykselliset tosiseikat tulivat sen tietoon, jos niiden ei kohtuudella voida olettaa olleen tiedossa jaoston muodostamisaikana. Vastustamisilmoituksessa on ilmoitettava vastustamisen perusteet.

3. Jos vastustamisen kohteena oleva jäsen ei ole 15 päivän kuluessa vastustamista koskevan ilmoituksen päivämäärästä päättänyt erota jaostosta, tapauksen mukaan tuomioistuimen puheenjohtajan tai muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajan on riidan osapuolia kuultuaan ja annettuaan jäsenelle mahdollisuuden esittää mahdolliset huomautuksensa tehtävä päätös 45 päivän kuluessa vastustamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta ja ilmoitettava päätöksestä välittömästi riidan osapuolille ja jaoston muille jäsenille.

4. Tapauksessa, jossa vastustetaan tuomioistuimen puheenjohtajan nimittämistä jaostoon, päätöksen tekee muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja ja päin vastoin.

5. Muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajan perustellusta suosituksesta tai omasta aloitteestaan osapuolet voivat komitean päätöksellä päättää erottaa tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen jäsenen, jos jäsenen käytös ei ole 1 kohdassa vahvistettujen velvollisuuksien mukaista eikä sovi yhteen tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen jäsenyyden jatkumisen kanssa. Jos muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajan väitetään käyttäytyneen edellä mainitulla tavalla, tuomioistuimen puheenjohtaja antaa perustellun suosituksen. Tämän kohdan nojalla mahdollisesti vapautuvien paikkojen täyttämiseen sovelletaan soveltuvin osin 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 2 kohtaa ja 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) 3 kohtaa.

3.41 ARTIKLA

Monenväliset riitojenratkaisumekanismit

Osapuolet aloittavat neuvottelut kansainvälisestä sopimuksesta, jossa määrätään tähän sopimukseen liittyviin riitoihin sovellettavasta monenvälisestä sijoitustuomioistuimesta yhdessä muutoksenhakumekanismin kanssa tai siitä erillään. Osapuolet voivat näin ollen sopia, ettei tiettyjä tämän jakson osia sovelleta. Komitea voi tehdä päätöksen tarvittavista siirtymäjärjestelyistä.

5 ALAJAKSO

MENETTELYJEN KULKU

3.42 ARTIKLA

Sovellettava oikeus ja tulkintasäännöt

1. Tuomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuin päättävät, rikkooko toimenpide, jota kanne koskee, 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräyksiä kuten kantaja väittää.

2. Päätöksiään tehdessään tuomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuin soveltavat 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräyksiä ja soveltuvissa tapauksissa muita tämän sopimuksen määräyksiä sekä muita osapuolten välillä sovellettavan kansainvälisen oikeuden sääntöjä tai periaatteita ja ottavat huomioon riidan osapuolen kansallisen lainsäädännön siltä osin kuin sillä on asian kannalta merkitystä.

3. Tarkennetaan, että tuomioistuinta ja muutoksenhakutuomioistuinta sitoo asianomaisen kansallisen lainsäädännön tulkinnan osalta toimivaltaisten tuomioistuinten tai viranomaisten kansallisesta lainsäädännöstä antama tulkinta ja ettei tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen asianomaiselle kansalliselle lainsäädännölle antama merkitys sido kummankaan osapuolen tuomioistuimia tai viranomaisia. Tuomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuin eivät ole toimivaltaisia määrittämään, onko toimenpide, jonka väitetään rikkovan tätä sopimusta, laillinen riidan osapuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

4. Tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen on tulkittava tätä sopimusta yleisen kansainvälisen julkisoikeuden tavanomaisten tulkintasääntöjen mukaisesti, sellaisina kuin ne on kodifioitu Wienissä 23 päivänä toukokuuta 1969 tehdyssä Valtiosopimusoikeutta koskevassa Wienin yleissopimuksessa.

5. Jos tulkintakysymyksistä ilmenee vakavia epäilyjä, jotka voivat vaikuttaa tähän jaksoon liittyviin seikkoihin, komitea voi antaa tulkintoja tämän sopimuksen määräyksistä. Tällainen tulkinta sitoo tuomioistuinta ja muutoksenhakutuomioistuinta. Komitea voi päättää, että tulkinta on sitova määräpäivästä alkaen.

3.43 ARTIKLA

Toimenpiteiden kiertämisen torjuminen

Tarkennetaan, että tuomioistuimen on luovuttava asian käsittelystä, jos riita syntyi tai oli hyvin todennäköistä, että riita syntyi, kun kantaja sai omistukseensa tai määräysvaltaansa riidan aiheena olevan sijoituksen, ja tuomioistuin toteaa asiaa koskevien tosiasioiden pohjalta, että kantaja on saanut sijoituksen omistukseensa tai määräysvaltaansa päätarkoituksenaan kanteen nostaminen tämän jakson nojalla. Mahdollisuus luopua asian käsittelystä tällaisessa tapauksessa ei rajoita muita lainkäyttövaraumia, joita tuomioistuimella voi olla.

3.44 ARTIKLA

Oikeudenkäyntiväitteet

1. Vastaaja voi esittää väitteen, että kanne on ilmeisen perusteeton, viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun tuomioistuimen jaosto on muodostettu 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 7 kohdan nojalla, ja joka tapauksessa ennen tuomioistuimen jaoston ensimmäistä istuntoa tai viimeistään 30 päivää sen jälkeen, kun vastaaja tuli tietoiseksi tosiseikoista, joihin vastaväite perustuu.

2. Vastaajan on täsmennettävä tällaisen vastaväitteen peruste mahdollisimman tarkoin.

3. Tarjottuaan riidan osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksensa vastaväitteestä tuomioistuin tekee jaoston ensimmäisessä kokouksessa tai viipymättä sen jälkeen vastaväitettä koskevan päätöksen tai antaa siitä väliaikaisen ratkaisun esittäen perusteet. Jos vastaväite vastaanotetaan tuomioistuimen jaoston ensimmäisen kokouksen jälkeen, tuomioistuin tekee mainitun päätöksen tai antaa väliaikaisen ratkaisun mahdollisimman pian ja viimeistään 120 päivän kuluttua siitä, kun vastaväite esitettiin. Päätöstä tehdessään tuomioistuin olettaa väitettyjen tosiseikkojen olevan totta ja voi myös tarkastella mitä tahansa muita asiaan liittyviä tosiseikkoja, jotka eivät ole riidan kohteena.

4. Tuomioistuimen päätöksellä ei rajoiteta riidan osapuolen oikeutta esittää 3.45 artiklan (Oikeudellisesti perusteettomat kanteet) nojalla tai menettelyn aikana vastaväite, joka koskee kanteen oikeudellista merkitystä, eikä rajoiteta tuomioistuimen toimivaltaa käsitellä esikysymyksenä muita vastaväitteitä. Tarkennetaan, että tällaiseen vastaväitteeseen saattaa sisältyä väite, jonka mukaan riita tai mahdollinen lisäkanne ei kuulu tuomioistuimen oikeudenkäyttövaltaan tai ei muista syistä kuulu tuomioistuimen toimivaltaan.

3.45 ARTIKLA

Oikeudellisesti perusteettomat kanteet

1. Rajoittamatta tuomioistuimen toimivaltaa käsitellä esikysymyksenä muita vastaväitteitä, kuten väitettä, että riita tai mahdollinen lisäkanne ei kuulu tuomioistuimen oikeudenkäyttövaltaan tai ei muista syistä kuulu tuomioistuimen toimivaltaan, ja rajoittamatta vastaajan oikeutta esittää muita vastaavia vastaväitteitä minä hyvänsä sopivana ajankohtana tuomioistuimen on tehtävä esikysymyksenä päätös kaikista niistä vastaajan vastaväitteistä, joiden mukaan tämän jakson mukaisesti nostettu kanne tai jokin sen osa ei ole sellainen kanne, josta voidaan antaa kantajan eduksi ratkaisu 3.53 artiklan (Väliaikainen ratkaisu) mukaisesti, vaikka väitettyjen tosiseikkojen oletettaisiin olevan totta. Tuomioistuin voi tarkastella myös muita merkityksellisiä tosiseikkoja, jotka eivät ole riidan kohteena.

2. Edellä olevan 1 kohdan mukainen vastaväite on toimitettava tuomioistuimelle mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tuomioistuimen jaosto on muodostettu ja joka tapauksessa viimeistään sinä päivänä, jonka tuomioistuin vahvistaa vastaajalle sen vastaväitteen tai vastineen esittämistä varten, tai kun kyseessä on kanteen muutos, päivänä, jonka tuomioistuin vahvistaa vastaajalle sen muutokseen antaman vastauksen esittämistä varten. Vastaväitettä ei voi jättää sinä aikana, kun 3.44 artiklan (Oikeudenkäyntiväitteet) mukaiset menettelyt ovat kesken, ellei tuomioistuin myönnä lupaa esittää vastaväite tämän artiklan nojalla, otettuaan ensin asianmukaisesti huomioon tapauksen olosuhteet.

3. Otettuaan vastaan 1 kohdassa tarkoitetun vastaväitteen tuomioistuimen on keskeytettävä kaikki asiakysymysten käsittely, jollei se katso vastaväitettä ilmeisen perusteettomaksi, ja vahvistettava vastaväitteen tarkastelulle aikataulu, joka on yhteensopiva mahdollisten muiden esikysymysten tarkastelua varten vahvistetun aikataulun kanssa, sekä annettava vastaväitettä koskeva päätös tai väliaikainen ratkaisu ja esitettävä sen perusteet.

3.46 ARTIKLA

Menettelyn avoimuus

1. Tämän jakson mukaisiin riitoihin sovelletaan UNCITRAL:n avoimuussääntöjä, jollei 2–8 kohdasta muuta johdu.

2. UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun asiakirjaluetteloon on sisällytettävä 3.30 artiklan (Neuvottelut) mukainen neuvottelupyyntö, 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) 1 kohdan mukainen ilmoitus aikomuksesta, 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) 2 kohdan mukainen määritys, 3.40 artiklan (Etiikka) mukainen ilmoitus vastustamisesta ja vastustamista koskeva päätös sekä 3.59 artiklan (Käsittelyn yhdistäminen) mukainen käsittelyn yhdistämistä koskeva pyyntö.

3. Jollei UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 7 artiklasta muuta johdu, tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tai kenen tahansa henkilön pyynnöstä riidan osapuolia kuultuaan päättää, asetetaanko ja miten asetetaan saataville muita, UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 3 artiklan 1 tai 2 kohdan soveltamisalaan kuulumattomia tuomioistuimelle toimitettuja tai sen laatimia asiakirjoja. Tähän voi myös sisältyä todistusaineistoa, jos vastaaja sen hyväksyy.

4. Sen estämättä, mitä UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 2 artiklassa määrätään, tapauksen mukaan unioni tai Vietnam toimittaa tämän artiklan 2 kohdan mukaiset asiaa koskevat asiakirjat välittömästi ne saatuaan muulle kuin riidan osapuolena olevalle sopimuksen osapuolelle ja julkistaa ne luottamuksellisten ja suojattujen tietojen poistamisen jälkeen 26 .

5. Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut asiakirjat voidaan julkistaa toimittamalla ne UNCITRAL:n avoimuussäännöissä tarkoitetulle tallettajalle tai muulla tavoin.

6. Viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta komitea tarkastelee 3 kohdan toimintaa. Jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä komitea voi tehdä 4.1 artiklan (Komitea) 5 kohdan c alakohdan nojalla päätöksen, että tämän artiklan 3 kohdan sijasta sovelletaan UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 3 artiklan 3 kohtaa.

7. Jos tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee luottamukselliseksi tai suojatuksi tiedoksi väitettyjen tietojen nimeämiseen liittyvää vastaväitettä, ei muuta johdu, riidan osapuolet tai tuomioistuin eivät saa paljastaa muulle kuin riidan osapuolena olevalle sopimuksen osapuolelle tai saattaa julkiseksi mitään sellaista suojattua tietoa, jonka tiedon toimittanut riidan osapuoli on selvästi luokitellut suojatuksi 27 .

8. Riidan osapuoli voi paljastaa menettelyn yhteydessä muille henkilöille, todistajat ja asiantuntijat mukaan lukien, sellaisia tämän jakson mukaisten menettelyjen aikana tarpeellisiksi katsomiaan asiakirjoja, joista ei ole poistettu luottamuksellisia tai suojattuja tietoja. Riidan osapuolen on kuitenkin varmistettava, että kyseiset henkilöt suojaavat näihin asiakirjoihin sisältyvät luottamukselliset tai suojatut tiedot.

3.47 ARTIKLA

Väliaikaiset päätökset

Tuomioistuin voi määrätä väliaikaisen suojatoimenpiteen, jolla suojataan riidan osapuolen oikeudet tai varmistetaan tuomioistuimen toimivallan vaikuttavuus, mukaan lukien määräys säilyttää riidan osapuolen omistuksessa tai määräysvallassa oleva todistusaineisto tai suojata tuomioistuimen toimivalta. Tuomioistuin ei voi määrätä omaisuutta takavarikoitavaksi eikä estää soveltamasta käsittelyä, jota väitetään rikkomiseksi. Tämän kohdan soveltamiseksi määräys kattaa myös suosituksen.

3.48 ARTIKLA

Vakuudet kustannusten varalta

1. Tarkennetaan, että tuomioistuin voi pyynnöstä määrätä kantajan antamaan vakuudet kaikkien kustannusten tai niiden osan varalta, jos on perusteltu syy olettaa, että on olemassa riski siitä, ettei kantaja pysty noudattamaan kantajaa vastaan kustannusten osalta mahdollisesti tehtävää päätöstä.

2. Jos kustannusten varalta ei anneta vakuuksia kattavasti 30 päivän kuluessa tuomioistuimen määräyksestä tai muussa tuomioistuimen asettamassa määräajassa, tuomioistuin ilmoittaa asiasta riidan osapuolille. Tuomioistuin voi määrätä, että menettely keskeytetään tai päätetään.

3.49 ARTIKLA

Kanteesta luopuminen

Jos kantaja ei tämän jakson mukaisen kanteen nostamisen jälkeen toteuta menettelyssä mitään toimia 180 peräkkäisen päivän tai riidan osapuolten mahdollisesti sopiman ajanjakson kuluessa, kantajan katsotaan peruuttaneen kanteensa ja luopuneen siitä. Vastaajan pyynnöstä ja sen jälkeen, kun asiasta on ilmoitettu riidan osapuolille, tuomioistuin toteaa kanteesta luopumisen määräyksessä ja antaa menettelyn kustannuksia koskevan päätöksen. Määräyksen antamisen jälkeen tuomioistuimen toimivalta päättyy. Kantaja ei voi jälkeenpäin nostaa kannetta samasta asiasta.

3.50 ARTIKLA

Menettelyn kieli

1. Riidan osapuolet sopivat menettelyssä käytettävästä kielestä.

2. Jos riidan osapuolet eivät ole päässeet 1 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen 30 päivän kuluessa siitä, kun tuomioistuimen jaosto on muodostettu 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 7 kohdan nojalla, tuomioistuin päättää menettelyssä käytettävästä kielestä. Tuomioistuin tekee päätöksensä riidan osapuolia kuultuaan tavoitteena taata menettelyn taloudellinen tehokkuus ja varmistaa, ettei päätöksestä aiheudu riidan osapuolten ja tuomioistuimen resurssien osalta tarpeetonta rasitetta 28 .

3.51 ARTIKLA

Muu kuin riidan osapuolena oleva sopimuksen osapuoli

1. Vastaajan on toimitettava 30 päivän kuluessa a ja b alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen vastaanottamisesta tai viipymättä sen jälkeen, kun mahdollinen luottamuksellista tai suojattua tietoa koskeva riita on ratkaistu, muulle kuin riidan osapuolena olevalle sopimuksen osapuolelle

a) 3.30 artiklan (Neuvottelut) mukainen neuvottelupyyntö, 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) 1 kohdan mukainen ilmoitus aikomuksesta, 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) 2 kohdan mukainen määritys ja 3.33 artiklassa (Kanteen nostaminen) tarkoitettu kanne; ja

b) pyynnöstä kaikki asiakirjat, jotka on 3.46 artiklan (Menettelyn avoimuus) mukaisesti julkistettava.

2. Muulla kuin riidan osapuolena olevalla sopimuksen osapuolella on oikeus olla läsnä tämän jakson nojalla pidetyssä käsittelyssä ja esittää suullisesti näkemyksensä tämän sopimuksen tulkinnasta.

3.52 ARTIKLA

Asiantuntijalausunnot

Tuomioistuin voi riidan osapuolen pyynnöstä tai riidan osapuolia kuultuaan omasta aloitteestaan nimetä yhden tai useampia asiantuntijoita raportoimaan tuomioistuimelle kirjallisesti kaikista riidan osapuolen menettelyssä esille nostamista ympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen ja muihin seikkoihin liittyvistä asiakysymyksistä.

3.53 ARTIKLA

Väliaikainen ratkaisu

1. Jos tuomioistuin katsoo, että riidan kohteena oleva toimenpide rikkoo jotakin 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräystä, tuomioistuin voi kantajan pyynnön perusteella ja riidan osapuolia kuultuaan määrätä erillisinä tai yhdistelmänä

a) rahallisia korvauksia mahdollisine soveltuvine korkoineen; ja

b) omaisuuden palauttamisen, jolloin ratkaisussa on edellytettävä, että vastaaja voi palauttamisen sijaan maksaa rahallisia korvauksia soveltuvine korkoineen, jotka määritetään yhdenmukaisella tavalla 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräysten kanssa.

Jos kanne nostettiin paikallisesti sijoittautuneen yhtiön puolesta, tämän kohdan nojalla annetussa ratkaisussa edellytetään, että

a) rahalliset korvaukset mahdollisine soveltuvine korkoineen maksetaan paikallisesti sijoittautuneelle yhtiölle; ja

b) palautus suoritetaan paikallisesti sijoittautuneelle yhtiölle.

Tuomioistuin ei voi kumota asianomaista käsittelyä.

2. Rahalliset vahingonkorvaukset eivät saa olla suurempia kuin kantajan tai, tapauksen mukaan, sen paikallisesti sijoittautuneen yhtiön kärsimä tappio, joka on seurausta 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräysten rikkomisesta, ja niistä vähennetään kaikki asianomaisen osapuolen jo maksamat aiemmat korvaukset ja hyvitykset. Tarkennetaan, että kun sijoittaja nostaa kanteen omasta puolestaan, sijoittaja voi vaatia korvausta ainoastaan sellaisesta tappiosta tai vahingosta, joka sijoittajalle on aiheutunut sen tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen osalta.

3. Tuomioistuin ei voi määrätä rankaisevaa vahingonkorvausta.

4. Tuomioistuin määrää menettelyn 29 kustannukset riidan hävinneen osapuolen maksettaviksi. Poikkeuksellisissa olosuhteissa tuomioistuin voi jakaa kustannukset riidan osapuolten kesken, jos se katsoo, että jakaminen on asianmukaista tapauksen olosuhteissa. Muut kohtuulliset kustannukset, myös oikeudellisen edustuksen ja oikeusavun kohtuulliset kustannukset, ovat hävinneen osapuolen vastuulla, jollei tuomioistuin määrää, että tällainen kustannusten jako ei ole asianmukainen tapauksen olosuhteissa. Jos vain jotkin osat kanteesta ovat olleet menestyksellisiä, kustannukset on jaettava suhteessa kanteen menestyksellisten osien määrään tai laajuuteen. Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee kulut tämän artiklan mukaisesti.

5. Komitea voi hyväksyä maksuja koskevia täydentäviä sääntöjä, jotta voidaan määrittää oikeudellisen edustuksen ja oikeusavun kustannusten enimmäismäärä, joka voi koitua hävinneiden osapuolten tiettyjen ryhmien maksettavaksi. Tällaisissa täydentävissä säännöissä on otettava huomioon kantajan rahavarat, jos kantaja on luonnollinen henkilö tai pieni tai keskisuuri yritys. Komitean on pyrittävä hyväksymään tällaiset täydentävät säännöt viimeistään vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.

6. Tuomioistuimen olisi annettava väliaikainen ratkaisu 18 kuukauden kuluessa kanteen nostamisesta. Jos kyseistä määräaikaa ei voida noudattaa, tuomioistuin antaa tästä päätöksen, jossa täsmennetään viivästyksen syyt.

3.54 ARTIKLA

Muutoksenhakumenettely

1. Riidan kumpikin osapuoli voi hakea väliaikaiseen ratkaisuun muutosta muutoksenhakutuomioistuimelta 90 päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Muutoksenhaun perusteet ovat seuraavat:

a) tuomioistuin on tulkinnut tai soveltanut sovellettavaa oikeutta virheellisesti;

b) tuomioistuin on tehnyt ilmeisen virheen tosiseikkojen arvioinnissa, mukaan lukien sovellettavan kansallisen lainsäädännön arviointi; tai

c) ICSID-yleissopimuksen 52 artiklassa määrätyt perusteet siltä osin kuin ne eivät kuulu a ja b alakohdan soveltamisalaan.

2. Muutoksenhakutuomioistuin hylkää valituksen, jos se toteaa valituksen perusteettomaksi. Se voi myös hylätä valituksen kiireellisesti, jos on selvää, että valitus on ilmeisen perusteeton.

3. Jos muutoksenhakutuomioistuin toteaa, että valitus on aiheellinen, muutoksenhakutuomioistuimen päätöksellä muutetaan tai peruutetaan väliaikaisessa ratkaisussa annetut oikeudelliset ratkaisut ja päätelmät kokonaisuudessaan tai osittain. Sen päätöksessä täsmennetään tarkoin, miten se on muuttanut tai peruuttanut asianomaisia tuomioistuimen ratkaisuja ja päätelmiä.

4. Jos tuomioistuimen vahvistamat tosiseikat sen sallivat, muutoksenhakutuomioistuin soveltaa kyseisiin tosiseikkoihin omia oikeudellisia ratkaisujaan ja päätelmiään ja antaa lopullisen päätöksen. Jos tämä ei ole mahdollista, se palauttaa asian tuomioistuimen käsittelyyn.

5. Yleensä muutoksenhakumenettely ei saa kestää enempää kuin 180 päivää laskettuna päivästä, jona riidan osapuoli virallisesti ilmoittaa päätöksestään hakea muutosta, siihen päivään, jona muutoksenhakutuomioistuin antaa päätöksensä. Jos muutoksenhakutuomioistuin katsoo, että se ei voi antaa päätöstä 180 päivän kuluessa, sen on ilmoitettava riidan osapuolille kirjallisesti viivästyksen syyt sekä arvio ajasta, jonka se tarvitsee päätöksen antamiseksi. Jolleivät poikkeukselliset olosuhteet toisin edellytä, menettely ei saa missään tapauksessa kestää pidempään kuin 270 päivää.

6. Muutosta hakevan riidan osapuolen on asetettava muutoksenhaun kustannukset kattava vakuus ja varattava lisäksi kohtuullinen määrä, jonka suuruudesta päättää muutoksenhakutuomioistuin tapauksen olosuhteet huomioon ottaen.

7. Muutoksenhakumenettelyn yhteydessä sovelletaan soveltuvin osin 3.37 artiklaa (Kolmannen osapuolen rahoitus), 3.46 artiklaa (Menettelyn avoimuus), 3.47 artiklaa (Väliaikaiset päätökset), 3.49 artiklaa (Kanteesta luopuminen), 3.51 artiklaa (Muu kuin riidan osapuolena oleva sopimuksen osapuoli), 3.53 artiklaa (Väliaikainen ratkaisu) ja 3.56 artiklaa (Korvaus tai muu hyvitys).

3.55 ARTIKLA

Lopullinen ratkaisu

1. Tämän jakson nojalla annetusta väliaikaisesta ratkaisusta tulee lopullinen, jollei riidan kumpikaan osapuoli ole hakenut muutosta väliaikaiseen ratkaisuun 3.54 artiklan (Muutoksenhakumenettely) 1 kohdan nojalla.

2. Kun väliaikaiseen ratkaisuun on haettu muutosta ja muutoksenhakutuomioistuin on hylännyt valituksen 3.54 artiklan (Muutoksenhakumenettely) 2 kohdan nojalla, väliaikaisesta ratkaisusta tulee lopullinen päivänä, jona muutoksenhakutuomioistuin hylkää valituksen.

3. Kun väliaikaiseen ratkaisuun on haettu muutosta ja muutoksenhakutuomioistuin on antanut lopullisen päätöksen, väliaikaisesta ratkaisusta, sellaisena kuin muutoksenhakutuomioistuin on sen muuttanut tai peruuttanut, tulee lopullinen päivänä, jona muutoksenhakutuomioistuin antaa lopullisen päätöksen.

4. Kun väliaikaiseen ratkaisuun on haettu muutosta ja muutoksenhakutuomioistuin on muuttanut väliaikaisen ratkaisun oikeudellisia ratkaisuja ja päätelmiä tai peruuttanut ne ja palauttanut asian tuomioistuimen käsittelyyn, tuomioistuimen on riidan osapuolia tarvittaessa kuultuaan tarkistettava väliaikaista ratkaisuaan siten, että siinä otetaan huomioon muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisut ja päätelmät. Tuomioistuinta sitovat muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisut. Tuomioistuimen on pyrittävä antamaan tarkistettu ratkaisu 90 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut muutoksenhakutuomioistuimen päätöksen. Tarkistetusta väliaikaisesta ratkaisusta tulee lopullinen 90 päivää ratkaisun antamisen jälkeen.

5. Tätä jaksoa sovellettaessa käsitteeseen ’lopullinen ratkaisu’ sisältyvät kaikki muutoksenhakutuomioistuimen 3.54 artiklan (Muutoksenhakumenettely) nojalla antamat lopulliset päätökset.

3.56 ARTIKLA

Korvaus tai muu hyvitys

Tuomioistuin ei saa hyväksyä puolustuksena, vastakanteena, kuittauksena tai vastaavana väitteenä sitä tosiseikkaa, että sijoittaja on saanut tai saa myöhemmin korvausta tai muuta hyvitystä vakuutus- tai takaussopimuksen mukaisesti tämän jakson nojalla käynnistetyssä riita-asiassa haetusta koko hyvityksestä tai sen osasta.

3.57 ARTIKLA

Lopullisten ratkaisujen täytäntöönpano

1. Tämän jakson nojalla annetut lopulliset ratkaisut

a) ovat sitovia riidan osapuolten välillä kyseisessä asiassa; ja

b) niihin ei saa hakea muutosta, uudelleen käsittelyä, purkua tai kumoamista eikä kohdistaa mitään muuta muutoksenhakukeinoa.

2. Kumpikin osapuoli tunnustaa tämän sopimuksen nojalla annetun lopullisen ratkaisun sitovaksi ja panee maksuvelvollisuuden täytäntöön omalla alueellaan samoin kuin jos se olisi osapuolen oman tuomioistuimen antama lopullinen tuomio.

3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, lopullisen ratkaisun tunnustaminen ja täytäntöönpano riidassa, jossa Vietnam on vastaajana, on 4 kohdassa tarkoitettuna aikana toteutettava vuoden 1958 New Yorkin yleissopimuksen mukaisesti. Tänä aikana riitoihin, joissa vastaaja on Vietnam, ei sovelleta tämän artiklan 1 kohdan b alakohtaa eikä 3.36 artiklan (Suostumus) 3 kohdan b alakohtaa.

4. Sellaisen lopullisen ratkaisun yhteydessä, jossa vastaaja on Vietnam, 1 kohdan b alakohtaa ja 2 kohtaa sovelletaan sen jälkeen, kun tämän sopimuksen voimaantulopäivästä on kulunut viisi vuotta tai komitean määräämä pidempi aika, jos olosuhteet sen sallivat.

5. Ratkaisun täytäntöönpanoon sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka koskee tuomioita ja ratkaisuja siellä, missä täytäntöönpanoa haetaan.

6. Tarkennetaan, että 4.14 artiklalla (Ei välitöntä vaikutusta) ei estetä tämän jakson nojalla annettujen ratkaisujen tunnustamista tai täytäntöönpanoa.

7. New Yorkin yleissopimuksen I artiklan soveltamiseksi tämän jakson nojalla annettujen lopullisten ratkaisujen katsotaan olevan välitystuomioita ja liittyvän kanteisiin, jotka johtuvat kaupallisesta suhteesta tai liiketoimesta.

8. Tarkennetaan, jollei 1 kohdan b alakohdasta muuta johdu, että jos on nostettu kanne riitojenratkaisua varten 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) 2 kohdan a alakohdan nojalla, tämän jakson nojalla annettu lopullinen ratkaisu katsotaan ICSID-yleissopimuksen IV luvun 6 jakson mukaiseksi tuomioksi.

3.58 ARTIKLA

Sopimuksen osapuolten rooli

1. Kumpikaan osapuoli ei saa antaa diplomaattista suojelua tai nostaa kansainvälistä kannetta, joka koskee tämän jakson nojalla käsiteltäväksi toimitettua riitaa, ellei toinen osapuoli ole jättänyt noudattamatta tällaisessa riidassa annettua ratkaisua. Tämän kohdan soveltamista varten diplomaattiseen suojeluun eivät sisälly epäviralliset diplomaattiset yhteydet, joiden ainoana tarkoituksena on helpottaa riidan ratkaisua.

2. Edellä olevalla 1 kohdalla ei suljeta pois mahdollisuutta A jakson (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) mukaiseen riitojenratkaisuun yleisesti sovellettavan toimenpiteen suhteen, jos kyseisen toimenpiteen väitetään rikkoneen sopimusta ja toimenpiteen osalta on pantu vireille tiettyä sijoitusta koskeva riita-asia 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) nojalla. Edellä sanottu ei rajoita 3.51 artiklan (Muu kuin riidan osapuolena oleva sopimuksen osapuoli) tai UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 5 artiklan soveltamista.

3.59 ARTIKLA

Käsittelyn yhdistäminen

1. Jos vähintään kaksi tämän jakson nojalla nostettua kannetta koskevat samaa oikeuskysymystä tai tosiseikkaa ja perustuvat samoihin tapahtumiin ja olosuhteisiin, vastaaja voi toimittaa tuomioistuimen puheenjohtajalle kyseisten kanteiden tai niiden osien yhdistämistä koskevan pyynnön. Pyynnössä on ilmoitettava

a) yhdistettäviin kanteisiin liittyvän riidan osapuolten nimet ja osoitteet;

b) haetun yhdistämisen laajuus; ja

c) pyynnön perustelu.

Vastaaja toimittaa pyynnön kullekin sellaisessa kanteessa mukana olevalle kantajalle, jonka osalta yhdistämistä haetaan.

2. Jos kaikki niihin kanteisiin, joiden yhdistämistä haetaan, liittyvän riidan osapuolet hyväksyvät kanteiden yhdistämisen, riidan osapuolet toimittavat tuomioistuimen puheenjohtajalle 1 kohdan nojalla yhteisen pyynnön. Yhteisen pyynnön saatuaan tuomioistuimen puheenjohtaja muodostaa 3.38 artiklan (Tuomioistuin) nojalla uuden jaoston, jäljempänä ’käsittelyn yhdistämisestä vastaava jaosto’, jolla on toimivalta kaikkiin niihin kanteisiin tai niiden osiin nähden, joita yhdistämispyyntö koskee.

3. Jos 2 kohdassa tarkoitetut riidan osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen käsittelyn yhdistämisestä 30 päivän kuluessa siitä, kun viimeinen asianomainen kantaja on vastaanottanut 1 kohdassa tarkoitetun yhdistämispyynnön, tuomioistuimen puheenjohtaja muodostaa 3.38 artiklan (Tuomioistuin) nojalla käsittelyn yhdistämisestä vastaavan jaoston. Käsittelyn yhdistämisestä vastaava jaosto käyttää toimivaltaa kaikkien kanteiden tai niiden osan suhteen, jos se riidan osapuolten näkemyksiä tarkasteltuaan päättää, että niin voidaan parhaiten edistää kanteiden oikeudenmukaista ja tehokasta ratkaisua, myös ratkaisujen johdonmukaisuutta.

4. Käsittelyn yhdistämisestä vastaava jaosto suorittaa menettelynsä noudattaen niitä riitojenratkaisun sääntöjä, jotka kantajat ovat valinneet yhteisellä sopimuksella 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) 2 kohdassa tarkoitetuista säännöistä.

5. Jos kantajat eivät ole sopineet riitojenratkaisun säännöistä 30 päivän kuluessa päivästä, jona viimeinen asianomainen kantaja on vastaanottanut yhdistämispyynnön, käsittelyn yhdistämisestä vastaava jaosto suorittaa menettelynsä UNCITRAL:n välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti.

6. Sopimuksen 3.38 artiklan (Tuomioistuin) nojalla muodostetut tuomioistuimen jaostot luopuvat toimivallasta niiden kanteiden tai niiden osien osalta, joiden suhteen käsittelyn yhdistämisestä vastaava jaosto on toimivaltainen, ja kyseisten jaostojen menettelyt keskeytetään tai niitä lykätään tapauksen mukaan. Käsittelyn yhdistämisestä vastaavan jaoston ratkaisu kanteiden niiden osien osalta, joiden suhteen se on käyttänyt toimivaltaa, sitoo niitä jaostoja, jotka ovat toimivaltaisia kanteiden muiden osien suhteen, siitä päivästä alkaen, jona ratkaisusta tulee 3.55 artiklan (Lopullinen ratkaisu) nojalla lopullinen.

7. Kantaja voi vetää kanteen tai sen osan, jota käsittelyn yhdistäminen koskee, tässä artiklassa tarkoitetusta riitojenratkaisumenettelystä, ja tällaista kannetta tai sen osaa ei voida nostaa uudelleen 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) nojalla.

8. Vastaajan pyynnöstä käsittelyn yhdistämisestä vastaava jaosto voi 3 ja 6 kohdassa mukaisin perustein ja vaikutuksin päättää, käyttääkö se toimivaltaa koko 1 kohdassa tarkoitetun kanteen vai sen osan suhteen, jos kyseinen kanne on nostettu käsittelyn yhdistämismenettelyn aloittamisen jälkeen.

9. Käsittelyn yhdistämisestä vastaava jaosto voi yhden kantajan pyynnöstä toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä kyseisen kantajan suojattujen tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi muihin kantajiin nähden. Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä asiakirjojen toimittaminen muille kantajille versioina, joista on poistettu suojatut tiedot, tai järjestelyt kuulemisten pitämiseksi osittain yksityisinä.

LIITE 4

INSTITUTIONAALISET, YLEISET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

4.1 ARTIKLA

Komitea

1. Osapuolet perustavat komitean, johon kuuluu EU-osapuolen ja Vietnamin edustajia.

2. Komitea kokoontuu kerran vuodessa, jollei komitea toisin päätä, tai kiireellisissä tapauksissa jommankumman osapuolen pyynnöstä. Komitean kokoukset pidetään vuorotellen unionissa ja Vietnamissa, jolleivät osapuolet toisin sovi. Komitean puheenjohtajina toimivat yhdessä Vietnamin suunnittelu- ja sijoitusministeri ja kauppapolitiikasta vastaava Euroopan komission jäsen tai heidän nimittämänsä edustajat. Komitea sopii itse kokoontumisaikataulustaan ja asialistastaan.

3. Komitea

a) varmistaa tämän sopimuksen asianmukaisen toiminnan;

b) valvoo ja helpottaa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista ja edistää sen yleisiä tavoitteita;

c) tarkastelee tähän lukuun liittyviä kysymyksiä, jotka osapuoli on antanut sen käsiteltäväksi;

d) tarkastelee 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jakson (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) täytäntöönpanossa mahdollisesti ilmeneviä ongelmia;

e) tarkastelee mahdollisia 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jaksoon (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) tehtäviä parannuksia, erityisesti muilla kansainvälisillä foorumeilla saatujen kokemusten ja kehityksen valossa;

f) tarkastelee jommankumman osapuolen pyynnöstä minkä tahansa sellaisen yhteisesti sovitun ratkaisun täytäntöönpanoa, joka koskee 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jaksoon (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) liittyvää riitaa;

g) tarkastelee tuomioistuimen puheenjohtajan 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 10 kohdan nojalla tai muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajan 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) 10 kohdan nojalla laatimaa työskentelymenettelyjen luonnosta;

h) pyrkii ratkaisemaan ongelmia, joita voi ilmetä tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, tai ratkaisemaan riitoja, joita saattaa ilmetä tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 luvun (Riitojen ratkaisu) soveltamista; ja

i) tarkastelee muita seikkoja, jotka liittyvät tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin aloihin.

4. Komitea voi, tämän sopimuksen asiaankuuluvien määräysten mukaisesti,

a) ilmoittaa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä kaikille asianomaisille osapuolille, mukaan lukien yksityinen sektori, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt;

b) tarkastella ja suosittaa osapuolille tähän sopimukseen tehtäviä muutoksia tai, tässä sopimuksessa erityisesti mainituissa tapauksissa, muuttaa päätöksellä tämän sopimuksen määräyksiä;

c) hyväksyä, myös 3.42 artiklan (Sovellettava oikeus ja tulkintasäännöt) nojalla, tämän sopimuksen määräysten tulkintoja, jotka sitovat osapuolia ja kaikkia tämän sopimuksen nojalla perustettuja elimiä, mukaan lukien 3 luvun (Riitojen ratkaisu) A jaksossa (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) tarkoitetut välimiespaneelit ja 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jakson (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) nojalla perustetut tuomioistuimet;

d) tehdä päätöksiä tai antaa suosituksia tässä sopimuksessa vahvistetun mukaisesti;

e) vahvistaa oman työjärjestyksensä;

f) toteuttaa mitä tahansa muita toimia hoitaessaan tehtäviään tämän sopimuksen mukaisesti.

5. Komitea voi, tämän sopimuksen asiaankuuluvien määräysten mukaisesti ja kun osapuolten oikeudelliset vaatimukset on täytetty ja niiden menettelyt on saatettu päätökseen,

a) tehdä päätöksiä tuomioistuimen jäsenten nimittämiseksi 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 2 kohdan nojalla ja muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten nimittämiseksi 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) 3 kohdan nojalla; lisätä tai vähentää jäsenten lukumäärää 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 3 kohdan ja 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) 4 kohdan nojalla; ja erottaa jäsenen tuomioistuimesta tai muutoksenhakutuomioistuimesta 3.40 artiklan (Etiikka) 5 kohdan nojalla;

b) hyväksyä ja myöhemmin muuttaa sääntöjä, joilla täydennetään 3.33 artiklan (Kanteen nostaminen) 4 kohdassa tarkoitettuja sovellettavia riitojenratkaisun sääntöjä; kyseiset säännöt ja muutokset sitovat tuomioistuinta ja muutoksenhakutuomioistuinta;

c) tehdä päätöksen, jonka mukaan 3.46 artiklan (Menettelyn avoimuus) 3 kohdan sijasta sovelletaan UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 3 artiklan 3 kohtaa;

d) vahvistaa 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 14 kohdassa ja 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) 14 kohdassa tarkoitetun varausmaksun määrän sekä muutoksenhakutuomioistuimen jaoston jäsenten ja tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajien muut maksut ja kulut 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 14 ja 16 kohdan ja 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) 14 ja 16 kohdan nojalla;

e) muuttaa tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten varausmaksun sekä muut maksut ja kulut säännölliseksi palkaksi 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 17 kohdan ja 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) 17 kohdan nojalla;

f) hyväksyä tai hylätä tuomioistuimen työskentelymenettelyjen luonnoksen 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 10 kohdan nojalla tai muutoksenhakutuomioistuimen työskentelymenettelyjen luonnoksen 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) 10 kohdan nojalla;

g) tehdä päätöksen tarvittavista siirtymäjärjestelyistä 3.41 artiklan (Monenväliset riitojenratkaisumekanismit) nojalla; ja

h) hyväksyä maksuja koskevia täydentäviä sääntöjä 3.53 artiklan (Väliaikainen ratkaisu) 5 kohdan nojalla.

4.2 ARTIKLA

Komitean päätöksenteko

1. Komitea käyttää päätösvaltaa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tässä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa. Tehdyt päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kyseisten päätösten panemiseksi täytäntöön.

2. Komitea voi antaa osapuolille asianmukaisia suosituksia.

3. Kaikki komitean päätökset ja suositukset tehdään yksimielisesti.

4.3 ARTIKLA

Muutokset

1. Osapuolet voivat muuttaa tätä sopimusta. Muutos tulee voimaan sen jälkeen kun osapuolet ovat vaihtaneet kirjalliset ilmoitukset siitä, että ne ovat saattaneet päätökseen sovellettavat oikeudelliset menettelyt kuten 4.9 artiklassa (Voimaantulo) edellytetään.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, ja jos tässä sopimuksessa niin määrätään, osapuolet voivat tehdä komiteassa päätöksen, jolla muutetaan tätä sopimusta. Tällä ei kuitenkaan rajoiteta kumpaakaan osapuolta saattamasta päätökseen sovellettavia oikeudellisia menettelyjä.

4.4 ARTIKLA

Verotus

1. Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta unionille tai millekään sen jäsenvaltiolle tai Vietnamille kuuluviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka johtuvat jostakin unionin jonkin jäsenvaltion ja Vietnamin välisestä verotussopimuksesta. Jos tämä sopimus ja verotussopimus ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan siltä osin verotussopimusta.

2. Tämän sopimuksen määräyksiä ei voida käyttää estämään osapuolia verolainsäädäntönsä asiaa koskevia säännöksiä sovellettaessa tekemästä eroa eri tilanteessa olevien veronmaksajien välillä erityisesti näiden asuinpaikan osalta tai sen osalta, minne he ovat sijoittaneet pääomansa.

3. Tämän sopimuksen määräyksiä ei voida käyttää estämään minkään sellaisen toimenpiteen käyttöönottoa tai voimassa pitämistä, jonka tarkoituksena on estää verojen välttäminen tai kiertäminen kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten tai muiden verotusjärjestelyjen tai verotusta koskevien kansallisen verolainsäädännön säännösten mukaisesti.

4.5 ARTIKLA

Vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskeva poikkeus

1. Minkään tämän sopimuksen määräyksen ei voida tulkita estävän osapuolta ottamasta käyttöön tai pitämästä voimassa vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä toimenpiteitä, joita ovat muun muassa seuraavat:

a) sijoittajien, tallettajien, vakuutuksenottajien tai sellaisten henkilöiden, joiden omaisuudenhoidosta vastaa rahoituspalvelujen tarjoaja, suojelu; tai

b) osapuolen rahoitusjärjestelmien luotettavuuden ja vakauden turvaaminen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet eivät saa olla vaativampia kuin on tarpeen niille asetetun tavoitteen saavuttamiseksi.

3. Tämän sopimuksen määräyksiä ei saa tulkita siten, että osapuoli olisi velvoitettu paljastamaan yksittäisten kuluttajien liiketoimiin ja tileihin liittyviä tietoja tai julkisten elinten hallussa olevia luottamuksellisia tai yksityisiä tietoja.

4.6 ARTIKLA

Yleiset poikkeukset

Edellyttäen, ettei toimenpiteitä sovelleta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään sellaisten maiden välillä, joissa vallitsevat samankaltaiset olosuhteet, taikka tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen peiteltyyn rajoittamiseen, 2.3 artiklan (Kansallinen kohtelu) ja 2.4 artiklan (Suosituimmuuskohtelu) määräysten ei voida tulkita estävän osapuolta ottamasta käyttöön tai pitämästä voimassa toimenpiteitä, jotka

a) ovat tarpeen yleisen turvallisuuden tai julkisen moraalin suojelemiseksi tai yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi;

b) ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi;

c) liittyvät ehtyvien luonnonvarojen suojeluun, jos toimenpiteiden toteuttamisen yhteydessä rajoitetaan kotimaisia sijoittajia tai kotimaista palveluiden tuotantoa tai kulutusta;

d) ovat tarpeen taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi;

e) ovat välttämättömiä sellaisen lainsäädännön noudattamisen turvaamiseksi, joka ei ole ristiriidassa 2.3 artiklan (Kansallinen kohtelu) ja 2.4 artiklan (Suosituimmuuskohtelu) kanssa, mukaan lukien toimenpiteet, jotka liittyvät

i) harhaanjohtavien ja vilpillisten toimintatapojen ehkäisemiseen tai sopimusten noudattamatta jättämisen seurauksista huolehtimiseen;

ii) yksityishenkilöiden yksityisyyden suojaamiseen henkilötietojen käsittelyssä ja levittämisessä sekä yksityishenkilöä koskevien tiedostojen ja tilitietojen luottamuksellisuuden turvaamiseen; tai

iii) turvallisuuteen;

tai

f) eivät ole yhteensopivia 2.3 (Kansallinen kohtelu) 1 kohdan kanssa, edellyttäen että erilaisen kohtelun tarkoituksena on turvata välittömien verojen määrääminen tai kantaminen tehokkaasti tai tasapuolisesti toisen osapuolen taloudellisen toiminnan ja sijoittajien osalta 30 .

4.7 ARTIKLA

Erityiset poikkeukset

Sopimuksen 2 luvun (Sijoitusten suoja) määräyksiä ei sovelleta yleisesti sovellettaviin syrjimättömiin toimenpiteisiin, joita julkiset elimet raha- tai valuuttakurssipolitiikan yhteydessä toteuttavat. Tämä artikla ei vaikuta osapuolelle 2.8 artiklan (Siirto) nojalla kuuluviin velvollisuuksiin.

4.8 ARTIKLA

Turvallisuuteen perustuvat poikkeukset

Minkään tämän sopimuksen määräyksen ei voida tulkita

a) velvoittavan osapuolta toimittamaan tietoja, joiden paljastamista se pitää tärkeiden turvallisuusetujensa vastaisina;

b) estävän osapuolta toteuttamasta toimenpiteitä, jos se katsoo ne välttämättömiksi suojellessaan keskeisiä turvallisuusetujaan, jotka

i) liittyvät aseiden, ammusten ja muiden sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan sekä muiden tarvikkeiden ja materiaalien kauppaan ja taloudellisiin toimiin, joita toteutetaan suoraan tai epäsuorasti sotilaskohdetta varten;

ii) liittyvät palvelujen tarjoamiseen, jonka tarkoituksena on suoraan tai välillisesti sotilaskohteen varustaminen;

iii) liittyvät fissioituvaan ja fuusioituvaan ydinmateriaaliin tai materiaaleihin, joista ne on johdettu; tai

iv) toteutetaan sodan tai muun kansainvälisten suhteiden hätätilan aikana;

c) estävän osapuolta toteuttamasta toimenpiteitä täyttääkseen San Franciscossa 26 päivänä kesäkuuta 1945 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaiset velvollisuutensa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.

4.9 ARTIKLA

Lainsäädännön soveltaminen

Sopimuksen 2.8 artiklaa (Siirto) ei saa tulkita siten, ettei osapuoli voisi soveltaa tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla, joka ei merkitse sijoituksen peiteltyä rajoittamista, seuraaviin seikkoihin liittyvää lainsäädäntöään:

a) konkurssi, maksukyvyttömyys, pankkien elvytys- ja kriisinratkaisu, velkojien oikeuksien suojelu tai rahoituslaitosten toiminnan vakauden valvonta;

b) rahoitusvälineiden liikkeeseenlasku, rahoitusvälineillä käytävä kauppa tai niiden välittäminen;

c) siirtoja koskevat rahoitustiedot tai kirjanpito, kun se on tarpeen lainvalvonnan tai rahoitusalan sääntelyviranomaisten avustamiseksi;

d) rikokset, petolliset tai vilpilliset käytännöt;

e) tuomioiden noudattamisen varmistaminen oikeudenkäyttöasioissa; tai

f) sosiaaliturva, julkiset eläkejärjestelmät tai pakolliset säästöohjelmat.

4.10 ARTIKLA

Tilapäiset suojatoimenpiteet

Unionin talous- ja rahaliiton toimintaan tai Vietnamin tapauksessa raha- ja valuuttakurssipolitiikan toimintaan liittyvien vakavien vaikeuksien tai niiden uhan poikkeuksellisissa olosuhteissa asianomainen osapuoli voi toteuttaa enintään yhden vuoden ajan suojatoimenpiteitä, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä siirtojen tekemiseksi.

4.11 ARTIKLA

Rajoitukset maksutaseeseen ja ulkoiseen rahoitukseen liittyvien vaikeuksien ilmetessä

1. Jos osapuolella on vakavia maksutaseeseen tai ulkoiseen rahoitukseen liittyviä vaikeuksia tai sellaisten uhka on olemassa, se voi ottaa käyttöön tai pitää voimassa siirtojen osalta suojatoimenpiteitä, jotka

a) ovat syrjimättömiä suhteessa vastaavassa tilanteessa oleviin kolmansiin maihin;

b) eivät mene pidemmälle kuin on tarpeen maksutaseeseen tai ulkoiseen rahoitukseen liittyvien vaikeuksien korjaamiseksi;

c) ovat soveltuvin osin Kansainvälistä valuuttarahastoa koskevan sopimuksen mukaisia;

d) eivät aiheuta tarpeetonta vahinkoa toisen osapuolen kaupallisille, taloudellisille ja rahoitukseen liittyville eduille; ja

e) ovat väliaikaisia ja poistetaan vähitellen tilanteen parantuessa.

2. Osapuolen, joka on ottanut käyttöön tai pitänyt voimassa 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, on ilmoitettava tästä viipymättä toiselle osapuolelle ja esitettävä mahdollisimman pian aikataulu niiden poistamiseksi.

3. Kun 1 kohdan nojalla otetaan käyttöön tai pidetään voimassa rajoituksia, asiasta on neuvoteltava komiteassa viipymättä, jollei neuvotteluja pidetä muilla foorumeilla. Neuvotteluissa käsitellään kyseisiin toimenpiteisiin johtanutta, maksutaseen tai ulkoisen rahoituksen ongelmaa ottaen huomioon muun muassa seuraavat tekijät:

a) vaikeuksien luonne ja laajuus;

b) taloudelliset ja kaupankäyntiin liittyvät ulkoiset olosuhteet; tai

c) käytettävissä mahdollisesti olevat vaihtoehtoiset korjaavat toimenpiteet.

Neuvotteluissa on käsiteltävä sitä, ovatko mahdolliset rajoittavat toimenpiteet 1 kohdan määräysten mukaisia. Kaikki Kansainvälisen valuuttarahaston esittämät tilastolliset ja tosiseikkoihin perustuvat tiedot on hyväksyttävä ja päätelmissä on otettava huomioon Kansainvälisen valuuttarahaston arvio kyseisen osapuolen maksutaseen ja ulkoisen rahoituksen tilanteesta.

4.12 ARTIKLA

Tietojen luovuttaminen

1. Minkään tämän sopimuksen määräyksen ei voida tulkita velvoittavan osapuolta asettamaan saataville luottamuksellisia tietoja, joiden paljastaminen estäisi lain valvonnan, olisi muutoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi yksittäisen julkisen tai yksityisen yrityksen oikeutetut kaupalliset edut lukuun ottamatta tilanteita, joissa paneeli pyytää luottamuksellisia tietoja 3 luvun (Riitojen ratkaisu) A jakson (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) mukaisessa riitojenratkaisumenettelyssä. Tällaisissa tapauksissa paneeli varmistaa luottamuksellisuuden olevan täysin suojattu.

2. Kun osapuoli toimittaa lakiensa ja asetustensa nojalla luottamuksellisiksi katsottuja tietoja komitealle, toisen osapuolen on käsiteltävä kyseisiä tietoja luottamuksellisina, jollei tiedot toimittanut osapuoli toisin sovi.

4.13 ARTIKLA

Voimaantulo

1. Osapuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omien sovellettavien oikeudellisten menettelyjensä mukaisesti.

2. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että ne ovat saattaneet päätökseen sovellettavat oikeudelliset menettelynsä tämän sopimuksen voimaan saattamiseksi. Osapuolet voivat sopia muusta päivämäärästä.

3. Ilmoitukset toimitetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ja Vietnamin ulkoasiainministeriöön.

4. Tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti, jos osapuolet niin sopivat. Siinä tapauksessa sopimusta sovelletaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä lähtien, jolloin unioni ja Vietnam ovat ilmoittaneet toisilleen saattaneensa sovellettavat menettelynsä päätökseen väliaikaista soveltamista varten. Osapuolet voivat sopia muusta päivämäärästä.

5. Jos tämän sopimuksen tiettyjä määräyksiä ei voida soveltaa väliaikaisesti, se osapuoli, joka ei voi toteuttaa väliaikaista soveltamista, ilmoittaa toiselle osapuolelle niistä määräyksistä, joita ei voida soveltaa väliaikaisesti. Sen estämättä, mitä edellä 4 kohdassa määrätään, jos toinen osapuoli on saattanut päätökseen oikeudelliset menettelyt väliaikaista soveltamista varten eikä esitä väliaikaista soveltamista koskevaa vastustustaan kymmenen päivän kuluessa ilmoituksesta, jonka mukaan tiettyjä määräyksiä ei voida soveltaa väliaikaisesti, niitä tämän sopimuksen määräyksiä, joista ei ole tehty ilmoitusta, sovelletaan väliaikaisesti ilmoitusta seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä lähtien.

6. Osapuoli voi lopettaa väliaikaisen soveltamisen ilmoittamalla siitä kirjallisesti toiselle osapuolelle. Soveltamisen lopettaminen tulee voimaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

7. Kun tätä sopimusta tai sen tiettyjä määräyksiä sovelletaan väliaikaisesti, ilmauksella ’tämän sopimuksen voimaantulo’ tarkoitetaan väliaikaisen soveltamisen aloittamispäivää. Komitea ja muut tämän sopimuksen nojalla perustetut elimet voivat hoitaa tehtäviään tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen aikana. Tällaisten toimien yhteydessä tehtyjen päätösten voimassaolo lakkaa ainoastaan, jos tämän sopimuksen väliaikainen soveltaminen lopetetaan eikä tämä sopimus tule voimaan.

4.14 ARTIKLA

Kesto

1. Tämä sopimus on voimassa rajoittamattoman ajan.

2. Unioni tai Vietnam voi ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti aikomuksestaan irtisanoa tämä sopimus. Irtisanominen tulee voimaan ilmoitusta seuraavan kuudennen kuukauden lopussa.

4.15 ARTIKLA

Irtisanominen

Jos tämä sopimus irtisanotaan 4.10 artiklan (Kesto) nojalla, 1 luvun (Tavoitteet ja yleiset määritelmät), 2.1 artiklan (Soveltamisala), 2.2 artiklan (Sijoitukset ja sääntelytoimenpiteet ja -tavoitteet) ja 2.5 artiklan (Sijoitusten kohtelu) – 2.9 artiklan (Sijaantulo) määräykset, 4 luvun asiaankuuluvat määräykset sekä 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jakson (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) määräykset pysyvät voimassa vielä 15 vuoden ajan irtisanomispäivästä niiden sijoitusten osalta, jotka on tehty ennen tämän sopimuksen irtisanomispäivää, jolleivät osapuolet toisin sovi. Tätä artiklaa ei sovelleta, jos kyseessä on tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen irtisanominen eikä tämä sopimus tule voimaan.

4.16 ARTIKLA

Velvollisuuksien täyttäminen

1. Osapuolet toteuttavat kaikki tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet varmistaakseen tästä sopimuksesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen. Ne huolehtivat siitä, että tässä sopimuksessa määrätyt tavoitteet saavutetaan.

2. Jos jompikumpi osapuoli katsoo, että toinen osapuoli on rikkonut aineellisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimusta, se voi toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet tämän sopimuksen osalta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 57 artiklan mukaisesti.

4.17 ARTIKLA

Siirrettyä julkista valtaa käyttävät henkilöt

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki sellaiset henkilöt, mukaan lukien valtion omistama yritys, yritys, jolle on myönnetty erityisoikeuksia tai etuoikeuksia, tai nimetty monopoli, jolle osapuoli on siirtänyt sääntelyyn liittyvää, hallinnollista tai muuta valtion toimivaltaa millä tahansa hallinnon tasolla kansallisen lainsäädännön mukaisesti, toimivat tätä toimivaltaa käyttäessään tässä sopimuksessa asetettujen osapuolen velvollisuuksien mukaisesti.

4.18 ARTIKLA

Ei välitöntä vaikutusta

Minkään tämän sopimuksen määräyksen ei voida tulkita luovan henkilöille muita oikeuksia tai velvollisuuksia kuin osapuolten välillä kansainvälisen oikeuden mukaisesti luodut oikeudet ja velvollisuudet. Vietnam voi edellyttää kansallisen lainsäädäntönsä nojalla toisin.

4.19 ARTIKLA

Liitteet

Tämän sopimuksen liitteet ovat erottamaton osa sopimusta.

4.20 ARTIKLA

Suhde muihin sopimuksiin

1. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, tällä sopimuksella ei korvata eikä irtisanota aiempia unionin tai sen jäsenvaltioiden ja Vietnamin välisiä sopimuksia.

2. Tämä sopimus on osa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella säänneltyjä unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin yleisiä suhteita, ja se muodostaa osan yhteisestä institutionaalisesta kehyksestä.

3. Minkään tässä sopimuksessa ei voida tulkita velvoittavan osapuolta toimimaan tavalla, joka ei olisi yhteensopiva niiden Marrakeshissa 15 päivänä huhtikuuta 1994 Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen mukaisten velvollisuuksien kanssa.

4. Tämän sopimuksen tullessa voimaan liitteessä 6 (Luettelo sijoitussopimuksista) luetellut unionin jäsenvaltioiden ja Vietnamin väliset sopimukset, niistä johdetut oikeudet ja velvollisuudet mukaan luettuina, irtisanotaan, niiden voimassaolo päättyy ja ne korvataan tällä sopimuksella 31 .

5. Jos tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti 4.13 artiklan (Voimaantulo) 4 kohdan mukaisesti, liitteessä 6 (Luettelo sijoitussopimuksista) lueteltujen sopimusten määräysten sekä kyseisistä sopimuksista johdettujen oikeuksien ja velvollisuuksien soveltaminen keskeytetään väliaikaisen soveltamisen päivästä 32 . Jos tämän sopimuksen väliaikainen soveltaminen päätetään eikä tämä sopimus tule voimaan, soveltamisen keskeytyminen lakkaa ja liitteessä 6 (Luettelo sijoitussopimuksista) luetellut sopimukset ovat voimassa 33 .

6. Sen estämättä, mitä 4 ja 5 kohdassa määrätään, jonkin liitteessä 6 (Luettelo sijoitussopimuksista) luetellun sopimuksen nojalla voidaan nostaa kanne kyseisessä sopimuksessa vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti edellyttäen, että

a) kanne koskee kyseisen sopimuksen väitettyä rikkomista, joka tapahtui ennen päivää, jona sopimuksen soveltaminen keskeytettiin 5 kohdan nojalla, tai, jos sopimuksen soveltamista ei ole keskeytetty 5 kohdan nojalla, ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää; ja

b) enintään kolme vuotta on kulunut päivästä, jona sopimuksen soveltaminen keskeytettiin 5 kohdan nojalla, tai jos sopimuksen soveltamista ei ole keskeytetty 5 kohdan nojalla, tämän sopimuksen voimaantulopäivästä siihen päivään, jona kanne nostettiin.

7. Sen estämättä, mitä 4 ja 5 kohdassa määrätään, jos tämän sopimuksen väliaikainen soveltaminen päättyy eikä tämä sopimus tule voimaan, voidaan tämän sopimuksen nojalla nostaa kanne tässä sopimuksessa vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti edellyttäen, että

a) kanne koskee tämän sopimuksen väitettyä rikkomista, joka tapahtui tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen aikana; ja

b) enintään kolme vuotta on kulunut päivästä, jona sopimuksen väliaikainen soveltaminen päätettiin, siihen päivään, jona kanne nostettiin.

8. Tarkennetaan, ettei tämän sopimuksen nojalla ja siinä vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti voida nostaa kannetta, jos kanne koskee tämän sopimuksen väitettyä rikkomista, joka tapahtui ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää tai, jos tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti, ennen väliaikaisen soveltamisen päivää.

9. Tätä artiklaa sovellettaessa ei sovelleta 4.13 artiklan (Voimaantulo) 7 kohdassa ’tämän sopimuksen voimaantulolle’ annettua määritelmää.

4.21 ARTIKLA

Myöhemmät liittymiset unioniin

1. Unioni ilmoittaa Vietnamille kolmannen maan pyynnöstä liittyä unioniin.

2. Unionin ja jäsenyyttä hakevan ehdokasmaan välisten neuvotteluiden aikana unioni pyrkii

a) toimittamaan Vietnamille pyynnöstä ja siinä määrin kuin se on mahdollista tiedot kaikista tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista seikoista; ja

b) ottamaan huomioon kaikki Vietnamin mahdollisesti esille tuomat huolenaiheet.

3. Unioni ilmoittaa Vietnamille mahdollisen unioniin liittymisen voimaantulosta.

4. Komitea tarkastelee riittävän ajoissa ennen kolmannen maan unioniin liittymisen päivämäärää liittymisen mahdollisia vaikutuksia tähän sopimukseen.

5. Kaikki Euroopan unionin uudet jäsenvaltiot liittyvät tähän sopimukseen unioniin liittymistä koskevaan liittymisasiakirjaan sisältyvällä tätä koskevalla lausekkeella siitä päivästä alkaen, jona ne liittyvät unioniin. Jos unioniin liittymistä koskevassa liittymisasiakirjassa ei määrätä unionin jäsenvaltion liittymisestä tähän sopimukseen ilman eri toimenpiteitä, unionin kyseinen jäsenvaltio liittyy tähän sopimukseen tallettamalla sopimuksen liittymisasiakirjan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille ja Vietnamin ulkoasiainministeriöön tai edellä mainittujen seuraajille. Osapuolet voivat komitean päätöksellä toteuttaa kaikki tarvittavat sopeuttamiset tai siirtymäjärjestelyt.

4.22 ARTIKLA

Alueellinen soveltaminen

Tätä sopimusta sovelletaan

a) EU-osapuolen osalta alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta niissä määrätyin edellytyksin; ja

b) Vietnamin osalta sen alueeseen.

Tämän sopimuksen viittaukset ’alueeseen’ on tulkittava tässä mielessä, jollei nimenomaisesti toisin määrätä.

4.23 ARTIKLA

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron sekä vietnamin kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

(1) Käsitteeseen ’luonnollinen henkilö’ sisältyvät Latviassa pysyvästi asuvat luonnolliset henkilöt, jotka eivät ole Latvian tai minkään muun valtion kansalaisia mutta joilla on Latvian lakien ja asetusten nojalla oikeus saada kansalaisuudettoman henkilön passi (muukalaispassi).

(2) Euroopan yhteisön perustamissopimusta koskevan Maailman kauppajärjestölle antamansa ilmoituksensa mukaisesti (asiakirja WT/REG39/1) unioni ja sen jäsenvaltiot katsovat, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 54 artiklassa esille tuotu käsite ’tosiasiallinen ja jatkuva yhteys’ unionin talouteen vastaa ’merkittävien liiketoimien’ käsitettä. Tämän mukaisesti unioni ja sen jäsenvaltiot myöntävät oikeushenkilölle, joka on perustettu Vietnamin lainsäädännön mukaisesti ja jolla on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka tai keskushallinto Vietnamin alueella, tämän sopimuksen mukaiset edut vain, jos kyseisellä oikeushenkilöllä on tosiasiallinen ja jatkuva taloudellinen yhteys Vietnamin talouteen.

(3) Tarkennetaan, etteivät näihin sisälly toimet, jotka toteutetaan samaan aikaan kuin asianomaisen sijoituksen tekemiseksi sovellettavan lainsäädännön mukaisesti on toteutettu tarvittavat menettelyt tai ennen kyseisiä menettelyjä.

(4) Tarkennetaan, että osapuolen alueeseen kuuluvat myös sen talousvyöhyke ja mannerjalusta, kuten Montego Bayssa 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, jäljempänä ’UNCLOS’, määrätään.

(5) ’Sijoituksen’ määritelmän osalta ’yrityksellä’ ei tarkoiteta edustustoa. Tarkennetaan, että sen, että osapuolen alueelle perustetaan edustusto, ei sinänsä katsota merkitsevän sijoituksen olemassaoloa.

(6) Tarkennetaan, että rahasaataviin eivät sisälly rahasaatavat, jotka johtuvat pelkästään kaupallisista sopimuksista, jotka koskevat osapuolen alueella tapahtuvaa luonnollisen tai oikeushenkilön harjoittamaa tavaroiden tai palvelujen myyntiä toisen osapuolen alueella olevalle luonnolliselle tai oikeushenkilölle, eikä tällaisen sopimuksen rahoittaminen iii alakohdassa tarkoitettua lainaa lukuun ottamatta eivätkä mitkään asiaan liittyvät määräykset, tuomiot tai ratkaisut.

(7) Tätä sopimusta sovellettaessa teollis- ja tekijänoikeuksilla tarkoitetaan ainakin kaikentyyppisiä TRIPS-sopimuksen II osan 1–7 kohdassa tarkoitettuja teollis- ja tekijänoikeusluokkia, joita ovata) tekijänoikeus ja lähioikeudet;b) tavaramerkit;c) maantieteelliset merkinnät;d) teollismallit;e) patenttioikeudet;f) integroitujen piirien piirimallit (topografiat);g) julkistamattoman tiedon suoja; jah) kasvilajikkeet.

(8) Tarkennetaan, että unionin jäsenvaltioiden kansallisiin lakeihin ja asetuksiin sisältyvät unionin lait ja asetukset.

(9) Tarkennetaan, että ydinmateriaalien jalostukseen kuuluu kaikki toiminta, joka sisältyy kaikkia toimialoja koskevaan kansainväliseen toimialaluokitusstandardiin, sellaisena kuin Yhdistyneiden kansakuntien tilastokomissio on sen hyväksynyt (Statistical Papers, Series M, N 4, ISIC REV 3.1, 2002, koodi 2330).

(10) Tämän alajakson mukainen kansallinen meriliikenteen kabotaasi käsittää matkustajien tai tavaroiden kuljettamisen unionin jäsenvaltion tai Vietnamin sataman tai paikan ja saman jäsenvaltion tai Vietnamin toisen sataman tai paikan välillä, mukaan lukien mannerjalusta UNCLOS:n mukaisesti, sekä unionin jäsenvaltion tai Vietnamin satamasta tai paikasta lähtevän ja samaan satamaan tai paikkaan päättyvän liikenteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitä, mitä tätä aihetta koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti pidetään kabotaasina.

(11) EU-osapuolen tapauksessa ’tukiin’ sisältyvät unionin oikeudessa määritellyt ’valtiontuet’. Vietnamin osalta ’tukiin’ sisältyvät sijoittamisen kannustimet sekä sijoittamistuki kuten tuotantopaikkaan liittyvä apu, henkilöresurssien koulutus ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet, esimerkiksi teknologiaan, tutkimukseen ja kehittämiseen, oikeudelliseen avustamiseen, markkinatiedotukseen ja myynninedistämiseen liittyvä tuki.

(12) EU-osapuolen tapauksessa ’tukiin’ sisältyvät unionin oikeudessa määritellyt ’valtiontuet’. Vietnamin osalta ’tukiin’ sisältyvät sijoittamisen kannustimet sekä sijoittamistuki kuten tuotantopaikkaan liittyvä apu, henkilöresurssien koulutus ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet, esimerkiksi teknologiaan, tutkimukseen ja kehittämiseen, oikeudelliseen avustamiseen, markkinatiedotukseen ja myynninedistämiseen liittyvä tuki.

(13) Tätä alakohtaa sovellettaessa osapuolet ymmärtävät, että jos osapuoli on tarjonnut kohtuullisen siirtymäajan toimenpiteen panemiseksi täytäntöön tai jos osapuoli on yrittänyt jollain muulla tavalla käsitellä vaikutuksia, joita toimenpiteestä kohdistuu ennen sen voimaantulopäivää tehtyihin sijoituksiin, kyseiset seikat on otettava huomioon, kun määritetään, aiheutuuko toimenpiteestä tappiota tai vahinkoa ennen sen voimaantulopäivää tehdyille sijoituksille.

(14) Tarkennetaan, että ASEAN-talousyhteisö kuuluu tämän alakohdan osalta alueellinen sopimus -käsitteen soveltamisalaan.

(15) Kuten esitetään Maailman kauppajärjestön perustamisesta 15 päivänä huhtikuuta 1994 Marrakeshissa tehdyn Marrakeshin sopimuksen liitteessä 1b.

(16) Tarkennetaan, että tämän kohdan ei katsota estävän tämän sopimuksen muiden määräysten tulkitsemista tapauksen mukaan ejusdem generis -periaatteen mukaisesti.

(17) Tarkennetaan, että kirjalliseen sopimukseen, joka on tehty ja joka tulee voimaan tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen, ei sisälly minkään sellaisen sopimuksen uusimista tai jatkamista asianomaisen alkuperäisen sopimuksen määräysten mukaisesti ja alkuperäiseen sopimukseen nähden samoilla tai olennaisesti samoilla ehdoilla, joka on tehty ja on tullut voimaan ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää.

(18) Käsitteellä ’kirjallinen sopimus’ tarkoitetaan sellaista sopimusta, jonka osapuoli on tehnyt kirjallisesti toisen osapuolen sijoittajan tai tämän sijoituksen kanssa ja jonka kumpikin osapuoli on neuvotellut ja pannut täytäntöön yhdellä tai useammalla välineellä.

(19) Sovellettava kansallinen lainsäädäntö käsittää Vietnamin maalain nro 45/2013/QH13 ja maan hintojen sääntelyä koskevan asetuksen nro 44/2014/ND-CP, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

(20) Tarkennetaan, että käsitteeseen ’kohtelu’ voi sisältyä toimimatta jättäminen.

(21) Artiklan 2 kohdan b alakohtaa ei sovelleta, jos liitettä 12 (Yhtäaikaiset menettelyt) sovelletaan.

(22) Tarkennetaan, että tätä alakohtaa sovelletaan yhdessä 3.57 artiklan (Lopullisen ratkaisun täytäntöönpano) kanssa.

(23) Sen sijaan, että ehdottaisi nimitettäväksi kolmea jäsentä, joilla on osapuolen itsensä kansalaisuus, kumpikin osapuoli voi ehdottaa nimitettäväksi kolmea jäsentä, joilla on muu kansalaisuus. Tällaisessa tapauksessa kyseisillä jäsenillä katsotaan olevan sen osapuolen kansalaisuus, joka ehdotti niiden nimittämistä tätä artiklaa sovellettaessa.

(24) Sen sijaan, että ehdottaisi nimitettäväksi kahta jäsentä, joilla on osapuolen itsensä kansalaisuus, kumpikin osapuoli voi ehdottaa nimitettäväksi kahta jäsentä, joilla on muu kansalaisuus. Tällaisessa tapauksessa kyseisillä jäsenillä katsotaan olevan sen osapuolen kansalaisuus, joka ehdotti niiden nimittämistä tätä artiklaa sovellettaessa.

(25) Tarkennetaan, että se, että henkilö saa tuloja keskushallinnolta tai on aiemmin ollut hallinnon palveluksessa tai että henkilöllä on perhesuhde henkilöön, joka saa tuloja keskushallinnolta, ei sinällään tee kyseisestä henkilöstä valintakelvotonta.

(26) Tarkennetaan, että luottamuksellisiin ja suojattuihin tietoihin, jotka määritellään UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 7 artiklan 2 kohdassa, sisältyy turvallisuusluokiteltu hallinnon tieto.

(27) Tarkennetaan, että jos tiedot toimittanut riidan osapuoli päättää vetää takaisin tällaista tietoa sisältävän asiakirjan kokonaisuudessaan tai osan siitä UNCITRAL:n avoimuussääntöjen 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti, riidan toisen osapuolen on tarvittaessa toimitettava uudelleen täydelliset ja muokatut asiakirjat, joista on joko poistettu tiedot ensin toimittaneen osapuolen takaisin vetämät tiedot tai joissa tiedot nimetään uudelleen yhdenmukaisesti sen kanssa, kuinka tiedot ensin toimittanut riidan osapuoli on ne nimennyt.

(28) Tarkastellessaan menettelyn taloudellista tehokkuutta tuomioistuimen olisi otettava huomioon kustannukset, joita riidan osapuolten mahdollisesti esittämän oikeuskäytännön ja kirjallisen oikeudellisen aineiston käsittelemisestä aiheutuu riidan osapuolille ja tuomioistuimelle.

(29) Tarkennetaan, että käsitteeseen ’menettelyn kustannukset’ sisältyvät a) asiantuntijalausuntojen ja tuomioistuimen tarvitseman muun avun kohtuulliset kustannukset, ja b) todistajien kohtuulliset matka- ja muut kulut tuomioistuimen hyväksymässä laajuudessa.

(30) Toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on turvata välittömien verojen määrääminen tai kantaminen tehokkaasti tai tasapuolisesti, kuuluvat osapuolen verojärjestelmänsä mukaisesti suorittamat toimenpiteet,i) joita sovelletaan sellaisiin sijoittajiin ja palveluntarjoajiin, jotka eivät asu kyseisellä alueella, tunnustaen, että sellaisten henkilöiden, jotka eivät asu kyseisellä alueella, verotukselliset velvoitteet määritetään sellaisten erien perusteella, joiden lähde on tai jotka sijaitsevat osapuolen alueella;ii) joita sovelletaan sellaisiin henkilöihin, jotka eivät asu osapuolen alueella, verojen määräämisen tai kantamisen turvaamiseksi osapuolen alueella;iii) joita sovelletaan sellaisiin henkilöihin, jotka asuvat tai eivät asu kyseisellä alueella, verojen välttämisen tai kiertämisen estämiseksi, mukaan lukien menettelyyn liittyvien määräysten noudattaminen;iv) joita sovelletaan toisen osapuolen alueella tai alueelta hankittujen palvelujen kuluttajiin tarkoituksena turvata osapuolen alueella oleviin lähteisiin perustuvien verojen määrääminen tällaisille kuluttajille tai kantaminen tällaisilta kuluttajilta;v) joilla erotetaan toisistaan maailmanlaajuisesti veronalaisista eristään verovelvolliset sijoittajat ja palveluntarjoajat ja muut sijoittajat ja palveluntarjoajat tunnustaen heidän veropohjansa välisen erilaisuuden; taivi) joilla määrätään, kohdennetaan tai jaetaan osapuolen alueella asuvien henkilöiden tai sivukonttoreiden taikka etuyhteydessä keskenään olevien henkilöiden tai saman henkilön sivukonttoreiden välinen tulo, voitto, tappio, vähennys tai hyvitys tarkoituksena turvata osapuolen veropohja.Edellä f alakohdassa ja tässä alaviitteessä olevat verotustermit ja -käsitteet määritellään toimenpiteen suorittavan osapuolen sisäisen lainsäädännön mukaisten verotuksen määritelmien ja käsitteiden tai vastaavien tai samankaltaisten määritelmien ja käsitteiden mukaisesti.

(31) Osapuolilla on yhteisymmärrys siitä, että myös liitteessä 6 (Luettelo sijoitussopimuksista) lueteltuihin sopimuksiin sisältyvien päättymis- ja tarkistuslausekkeiden voimassaolo päättyy.

(32) Osapuolilla on yhteisymmärrys siitä, että myös liitteessä 6 (Luettelo sijoitussopimuksista) lueteltuihin sopimuksiin sisältyvien päättymis- ja tarkistuslausekkeiden soveltaminen keskeytyy.

(33) Tarkennetaan, ettei tämä virke saa tuoda voimaan sellaisia sopimuksia, jotka eivät ole vielä tulleet voimaan tai jotka on irtisanottu omien määräystensä mukaisesti.

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.10.2018

COM(2018) 693 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ VIETNAMIN SOSIALISTISEN TASAVALLAN VÄLISEN SIJOITUSSUOJASOPIMUKSEN LIITTEET:

Liite 1: Toimivaltaiset viranomaiset

Liite 2: Vietnam – vapautus kansallisesta kohtelusta

Liite 3 Sijoitusten kohtelua koskeva yhteisymmärrys

Liite 4: Pakkolunastusta koskeva yhteisymmärrys

Liite 5: Julkinen velka

Liite 6: Luettelo sijoitussopimuksista

Liite 7: Työjärjestys

Liite 8: Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt

Liite 9: Sovittelumekanismi

Liite 10: Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen sovittelumekanismi

Liite 11: Tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten sekä sovittelijoiden käytännesäännöt

Liite 12: Yhtäaikaiset menettelyt

Liite 13: Muutoksenhakutuomioistuimen työskentelymenettelyt

LIITE 1

TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET

EU-osapuolen osalta 2.2 artiklan (Sijoitukset ja sääntelytoimenpiteet ja -tavoitteet) 4 kohdassa tarkoitettuihin toimiin oikeutetut toimivaltaiset viranomaiset ovat Euroopan komissio, Euroopan unionin tuomioistuin tai valtiontukea koskevaa unionin oikeutta sovellettaessa jäsenvaltion hallintoelin, viranomainen tai tuomioistuin. Vietnamin osalta 2.2 artiklan (Sijoitukset ja sääntelytoimenpiteet ja -tavoitteet) 4 kohdassa tarkoitettuihin toimiin oikeutetut toimivaltaiset viranomaiset ovat Vietnamin hallitus tai Vietnamin pääministeri, hallintoelin, viranomainen tai tuomioistuin.

________________

LIITE 2

VIETNAM – VAPAUTUS KANSALLISESTA KOHTELUSTA

1. Seuraavilla toimialoilla, osa-aloilla tai toiminnoissa Vietnam voi ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteitä, jotka koskevat tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sellaisen sijoituksen toimintaa, joka ei ole 2.3 artiklan (Kansallinen kohtelu) mukainen, edellyttäen, että kyseinen toimenpide ei ole ristiriidassa vapaakauppasopimuksen liitteessä 8-B (Vietnamin erityissitoumusten luettelo) vahvistettujen sitoumusten kanssa:

a) sanomalehdet ja uutistoimistot, painaminen, julkaiseminen, radio- ja televisiotoiminta, missä tahansa muodossa;

b) kulttuurituotteiden, myös videotallenteiden, tuottaminen ja jakelu;

c) televisio-ohjelmien ja elokuvateosten tuotanto, jakelu ja esittäminen;

d) etsivä- ja turvallisuuspalvelut;

e) maanmittaus- ja kartografia;

f) perusasteen ja keskiasteen koulutuspalvelut;

g) öljyn ja kaasun, mineraalien ja luonnonvarojen etsintä, tutkinta ja hyödyntäminen;

h) vesivoima ja ydinvoima; voimansiirto ja/tai -jakelu;

i) kabotaasiliikennepalvelut;

j) kalastus ja vesiviljely;

k) metsätalous ja metsästys;

l) arpajaiset, vedonlyönti ja rahapelit;

m) oikeushallinnon palvelut, mukaan lukien muun muassa kansalaisuuteen liittyvät palvelut;

n) yksityisoikeuden noudattamisen varmistaminen;

o) puolustustarvikkeiden ja -kaluston tuotanto;

p) jokisatamien, merisatamien ja lentoasemien käyttö ja hallinta; ja

q) tuet.

2. Jos Vietnam ottaa käyttöön tällaisen toimenpiteen tai pitää sen voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen, se ei saa edellyttää EU-osapuolen sijoittajaa kansalaisuuden perusteella myymään tai muulla tavoin luovuttamaan olemassa olevaa sijoitusta, kun kyseinen toimenpide tulee voimaan.

________________

LIITE 3

SIJOITUSTEN KOHTELUA KOSKEVA YHTEISYMMÄRRYS

Osapuolet vahvistavat yhteisymmärryksensä 2.5 artiklan (Sijoitusten kohtelu) 6 kohdan soveltamisesta:

1. Sen estämättä, mitä 2.5 artiklan (Sijoitusten kohtelu) 6 kohdan a alakohdassa määrätään, sijoittaja, joka joutuu 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jakson (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) soveltamisalaan kuuluvaan riitaan osapuolen kanssa, jonka kanssa se on tehnyt kirjallisen sopimuksen, joka on tehty ja on tullut voimaan ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, voi vaatia 2.5 artiklan (Sijoitusten kohtelu) 6 kohdan mukaista etua tässä liitteessä vahvistettujen menettelyjen ja edellytysten mukaisesti.

2. Kirjalliset sopimukset, jotka on tehty ja ovat tulleet voimaan ennen tämän sopimuksen voimaantuloa ja jotka täyttävät tässä kohdassa vahvistetut edellytykset, voidaan ilmoittaa yhden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta. Tällaisten kirjallisten sopimusten

a) on täytettävä kaikki 2.5 artiklan (Sijoitusten kohtelu) 6 kohdan b–d alakohdassa vahvistetut edellytykset; ja

b) ne on tehtävä joko

i) Vietnamin ja tässä liitteessä olevassa 8 kohdassa tarkoitettujen unionin jäsenvaltioiden sijoittajien tai kyseisten sijoittajien tämän sopimuksen piiriin kuuluvien sijoitusten välillä; tai

ii) yhden tässä liitteessä olevassa 8 kohdassa tarkoitetun unionin jäsenvaltion ja Vietnamin sijoittajien tai kyseisten sijoittajien tämän sopimuksen piiriin kuuluvien sijoitusten välillä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kirjallisten sopimusten tiedoksiantomenettely on seuraava:

a) ilmoitukseen on sisällyttävä seuraavat:

i) ilmoitettavan kirjallisen sopimuksen osapuolena olevan sijoittajan nimi, kansalaisuus ja osoite, kyseisen sijoittajan tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen luonne sekä, jos kirjallisen sopimuksen tekee kyseessä olevan sijoittajan tämän sopimuksen piiriin kuuluva sijoitus, sijoituksen nimi, osoite ja perustamispaikka; ja

ii) jäljennös kirjallisesta sopimuksesta, kaikki sen välineet mukaan luettuina;

b) kirjalliset sopimukset on annettava kirjallisesti tiedoksi seuraavalle toimivaltaiselle viranomaiselle:

i) Vietnamin osalta suunnittelu- ja sijoitusministeriö; ja

ii) EU-osapuolen osalta Euroopan komissio.

4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu ilmoitus ei synnytä aineellisia oikeuksia kyseisen ilmoitetun kirjallisen sopimuksen osapuolena olevalle sijoittajalle tai sen sijoitukselle.

5. Edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset laativat luettelon kirjallisista sopimuksista, jotka on ilmoitettu tiedoksi 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

6. Jos jonkin ilmoitetun kirjallisen sopimuksen osalta ilmenee riita, asianomainen toimivaltainen viranomainen tarkastaa, täyttääkö sopimus kaikki 2.5 artiklan (Sijoitusten kohtelu) 6 kohdan b–d alakohdassa vahvistetut edellytykset ja tässä liitteessä vahvistetut menettelyt.

7. Sijoittaja ei saa väittää, että 2.5 artiklan (Sijoitusten kohtelu) 6 kohtaa sovelletaan kirjalliseen sopimukseen, jos tämän liitteen 6 kohdan mukaisessa tarkastuksessa todetaan, että kyseisessä kohdassa tarkoitetut vaatimukset eivät täyty.

8. Tämän liitteen 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut unionin jäsenvaltiot ovat Saksa, Espanja, Alankomaat, Itävalta, Romania ja Yhdistynyt kuningaskunta.

________________

LIITE 4

PAKKOLUNASTUSTA KOSKEVA YHTEISYMMÄRRYS

Osapuolet vahvistavat yhteisymmärryksensä pakkolunastuksesta:

1. Sopimuksen 2.7 artiklan (Pakkolunastus) 1 kohdassa tarkoitettu pakkolunastus voi olla joko välitöntä tai välillistä:

a) kyseessä on välitön pakkolunastus, jos sijoitus kansallistetaan tai muulla tavalla pakkolunastetaan suoraan siirtämällä omistusoikeus virallisesti tai takavarikoimalla; ja

b) kyseessä on välillinen pakkolunastus, jos osapuolen toimenpiteellä tai joukolla toimenpiteitä on sama vaikutus kuin välittömällä pakkolunastuksella siten, että se merkittävällä tavalla estää asianomaista sijoittajaa hyödyntämästä sijoituksensa perusominaisuuksia, käyttöoikeus mukaan luettuna, nauttimasta siitä ja myymästä sitä ilman, että omistusoikeus siirretään virallisesti tai takavarikoidaan.

2. Sen määrittäminen, onko osapuolen toimenpiteessä tai joukossa toimenpiteitä tietyssä tilanteessa kyse välillisestä pakkolunastuksesta, edellyttää tapauskohtaista ja tosiasioihin perustuvaa selvitystä, jossa otetaan huomioon muun muassa seuraavat seikat:

a) toimenpiteen tai toimenpiteiden joukon taloudellinen vaikutus, vaikkakaan se, että osapuolen toteuttamalla toimenpiteellä tai joukolla toimenpiteitä on haitallinen vaikutus sijoituksen taloudelliseen arvoon, ei yksinään tarkoita, että kyseessä on tällainen välillinen pakkolunastus;

b) toimenpiteen tai toimenpiteiden joukon kesto tai vaikutukset; ja

c) toimenpiteen tai toimenpiteiden joukon luonne, erityisesti tavoite, tilanneyhteys ja tarkoitus.

3. Osapuolen toteuttamat syrjimättömät toimenpiteet tai toimenpiteiden joukot, joiden tarkoituksena on suojata oikeutettuja julkisen politiikan tavoitteita, eivät ole välillisiä pakkolunastuksia, paitsi niissä harvinaisissa olosuhteissa, joissa tällaisen toimenpiteen tai toimenpiteiden joukon vaikutus on sen tavoitteiden kannalta niin vakava, että se vaikuttaa selvästi liialliselta.

________________

LIITE 5

JULKINEN VELKA

1. Kannetta, jonka mukaan osapuolen velan uudelleenjärjestely rikkoo 2 luvun (Sijoitusten suoja) mukaista velvollisuutta, ei voida esittää tai, jos sellainen on jo esitetty, kanne ei voi jatkua 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jakson (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) mukaisesti, jos uudelleenjärjestely on jo sovittu uudelleenjärjestely kanteen esittämisen ajankohtana tai se muuttuu sovituksi uudelleenjärjestelyksi esittämisen jälkeen, lukuun ottamatta kannetta, jonka mukaan uudelleenjärjestely on 2.3 artiklan (Kansallinen kohtelu) tai 2.4 artiklan (Suosituimmuuskohtelu) vastainen.

2. Sen estämättä, mitä 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jakson (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) 3.33 artiklassa (Kanteen nostaminen) määrätään ja jollei tämän liitteen 1 kohdasta muuta johdu, sijoittaja ei saa esittää 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jakson (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) mukaista kannetta, jonka mukaan osapuolen velan uudelleenjärjestely rikkoo 2.3 artiklaa (Kansallinen kohtelu) tai 2.4 artiklaa (Suosituimmuuskohtelu) 1 tai 2 luvun (Sijoitusten suoja) mukaista velvollisuutta, paitsi jos on kulunut 270 päivää siitä, kun kantaja esitti 3.30 artiklan (Neuvottelut) mukaisen kirjallisen neuvottelupyynnön.

3. Tässä liitteessä tarkoitetaan:

a) ’sovitulla uudelleenjärjestelyllä’ osapuolen velan uudelleen järjestelyä tai uudelleen sovittamista seuraavasti:

i) velkainstrumenttien mukauttaminen tai muuttaminen niiden ehtojen mukaisesti, mukaan lukien niihin sovellettava laki; tai

ii) velkojen vaihto tai muu samanlainen prosessi, jossa ne, joiden hallussa on vähintään 66 prosenttia jäljellä olevan, uudelleenjärjestelyjen kohteena olevan velan koko pääomamäärästä, pois lukien kyseisen osapuolen taikka sen omistamien tai sen määräysvallassa olevien yksiköiden velka, ovat suostuneet tällaiseen velkojen vaihtoon tai muuhun prosessiin;

b) velkainstrumenttiin ’sovellettavalla lailla’ jossakin maassa kyseiseen velkainstrumenttiin sovellettavia lakeja ja säännöksiä.

4. Selkeyden vuoksi todetaan, että ’osapuolen velalla’ tarkoitetaan EU-osapuolen osalta unionin jäsenvaltion hallituksen tai unionin jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallishallintotason velkainstrumenttia.

________________

LIITE 6

LUETTELO SIJOITUSSOPIMUKSISTA

	Sopimukset	Raukeamislausekkeet
1	Vietnamin sosialistisen tasavallan ja Itävallan tasavallan välinen sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta, allekirjoitettu 27 päivänä maaliskuuta 1995.	11 artiklan 3 kohta
2	Belgian ja Luxemburgin talousliiton ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroista suojaamisesta, allekirjoitettu 24 päivänä tammikuuta 1991.	14 artiklan 2 kohta
3	Bulgarian tasavallan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan välinen sopimus sijoitusten keskinäisestä edistämisestä ja suojaamisesta, allekirjoitettu 19 päivänä syyskuuta 1996.	13 artiklan 2 kohta
4	Tšekin tasavallan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroisesta suojaamisesta, allekirjoitettu 25 päivänä marraskuuta 1997, sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä maaliskuuta 2008.	10 artiklan 3 kohta
5	Tanskan kuningaskunnan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan välinen sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroisesta suojaamisesta, allekirjoitettu 25 päivänä elokuuta 1993.	16 artiklan 2 kohta
6	Viron tasavallan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta, allekirjoitettu 24 päivänä syyskuuta 2009, sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä tammikuuta 2011.	16 artiklan 3 kohta
7	Suomen tasavallan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta, allekirjoitettu 21 päivänä helmikuuta 2008.	16 artiklan 4 kohta
8	Ranskan tasavallan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroisesta suojaamisesta, allekirjoitettu 26 päivänä toukokuuta 1992.	12 artikla
9	Saksan liittotasavallan ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroisesta suojaamisesta, allekirjoitettu 3 päivänä huhtikuuta 1993.	13 artiklan 3 kohta
10	Helleenien tasavallan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroista suojaamisesta, allekirjoitettu 13 päivänä lokakuuta 2008.	13 artiklan 3 kohta
11	Unkarin tasavallan ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroisesta suojaamisesta, allekirjoitettu 26 päivänä elokuuta 1994.	12 artiklan 3 kohta
12	Italian tasavallan ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta, allekirjoitettu 18 päivänä toukokuuta 1990.	14 artiklan 2 kohta
13	Latvian tasavallan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta, allekirjoitettu 6 päivänä marraskuuta 1995.	13 artiklan 4 kohta
14	Liettuan tasavallan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta, allekirjoitettu 27 päivänä syyskuuta 1995.	13 artiklan 4 kohta
15	Alankomaiden kuningaskunnan ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoituksiin kannustamisesta ja sijoitusten vastavuoroisesta suojaamisesta, allekirjoitettu 10 päivänä maaliskuuta 1994.	14 artiklan 3 kohta
16	Puolan tasavallan ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroisesta suojaamisesta, allekirjoitettu 31 päivänä elokuuta 1994.	12 artiklan 3 kohta
17	Romanian tasavallan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroisesta suojaamisesta, allekirjoitettu 1 päivänä syyskuuta 1994.	11 artiklan 2 kohta
18	Slovakian tasavallan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroisesta suojaamisesta, allekirjoitettu 17 päivänä joulukuuta 2009.	14 artiklan 4 kohta
19	Ruotsin kuningaskunnan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroisesta suojaamisesta, allekirjoitettu 8 päivänä syyskuuta 1993.	11 artiklan 3 kohta
20	Espanjan kuningaskunnan ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroisesta suojaamisesta, allekirjoitettu 20 päivänä helmikuuta 2006.	13 artiklan 3 kohta
21	Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta, allekirjoitettu 1 päivänä elokuuta 2002.	14 artikla

________________

LIITE 7

TYÖJÄRJESTYS

Yleiset määräykset

1. Sovellettaessa 3 luvun (Riitojen ratkaisu) A jaksoa (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) ja tätä työjärjestystä tarkoitetaan:

a) ’neuvonantajalla’ henkilöä, jonka riidan osapuoli on palkannut neuvomaan tai avustamaan itseään välimiespaneelimenettelyjen yhteydessä;

b) ’välimiespaneelilla’ 3.7 artiklan (Välimiespaneelin asettaminen) mukaisesti asetettua paneelia;

c) ’välimiehellä’ 3.7 artiklan (Välimiespaneelin asettaminen) mukaisesti asetetun välimiespaneelin jäsentä;

d) ’avustajalla’ henkilöä, joka välimiehen toimeksiannon mukaisesti suorittaa tutkimuksia tai avustaa välimiestä;

e) ’kantajaosapuolella’ osapuolta, joka pyytää välimiespaneelin asettamista 3.5 artiklan (Välimiesmenettelyn aloittaminen) mukaisesti;

f) ’päivällä’ kalenteripäivää;

g) ’vastaajaosapuolella’ osapuolta, jonka väitetään rikkovan 3.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettuja määräyksiä;

h) ’menettelyllä’, jollei toisin määrätä, 3 luvun (Riitojen ratkaisu) A jakson (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) mukaista välimiespaneelin ratkaisumenettelyä; ja

i) ’osapuolen edustajalla’ osapuolen ministeriön, viraston tai muun julkisen elimen nimeämää työntekijää tai henkilöä, joka edustaa osapuolta tähän sopimukseen liittyvässä riidassa.

2. Vastaajaosapuoli vastaa kuulemisten logistisesta hallinnosta, jollei toisin sovita. Osapuolet jakavat järjestelyistä aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien välimiesten palkkiot ja kulukorvaukset.

Ilmoitukset

3. Osapuolen ja välimiespaneelin on toimitettava sähköpostitse kaikki pyynnöt, ilmoitukset, kirjalliset lausumat tai muut asiakirjat toiselle osapuolelle ja välimiesmenettelyyn liittyvät kirjalliset lausumat ja pyynnöt kullekin välimiehelle. Välimiespaneeli toimittaa asiakirjat osapuolille myös sähköpostitse. Jollei toisin todisteta, sähköpostiviesti katsotaan vastaanotetuksi sen lähettämispäivänä. Jos jokin tausta-asiakirja on kooltaan yli kymmenen megatavua, se on toimitettava toiselle osapuolelle ja tarvittaessa kullekin välimiehelle muussa sähköisessä muodossa kahden päivän kuluessa sähköpostin lähettämispäivästä.

4. Työjärjestyksen 3 säännön mukaisesti lähetetyistä asiakirjoista on sähköpostin lähetyspäivänä toimitettava jäljennös toiselle osapuolelle ja tarvittaessa kullekin välimiehelle käyttämällä faksia, rekisteröityä postilähetystä, kuriiria, toimitusta vastaanottotodistusta vastaan tai jotakin muuta sellaista televiestintävälinettä, josta saa lähetystodistuksen.

5. Kaikki ilmoitukset on osoitettava Vietnamin kauppa- ja teollisuusministeriölle ja Euroopan komission kauppapolitiikan pääosastolle.

6. Pyynnöissä, ilmoituksissa, kirjallisissa lausumissa tai muissa välimiespaneelimenettelyyn liittyvissä asiakirjoissa olevat vähäiset kirjoitusvirheet voidaan oikaista toimittamalla uusi asiakirja, johon muutokset on merkitty selvästi.

7. Jos asiakirjan toimittamiselle asetettu viimeinen määräpäivä osuu Vietnamin tai unionin viralliselle juhla- tai vapaapäivälle, asiakirja katsotaan toimitetuksi seuraavana arkipäivänä.

Välimiesmenettelyn aloittaminen

8. Jos välimies valitaan 3.7 artiklan (Välimiespaneelin asettaminen) tai tämän työjärjestyksen 22, 23 ja 49 säännön mukaisesti arvalla, arvonta toimitetaan paikassa ja aikana, jotka kantajaosapuoli on valinnut ja jotka on viipymättä ilmoitettu vastaajaosapuolelle. Vastaajaosapuoli voi halutessaan olla läsnä arvonnassa. Arvonta suoritetaan joka tapauksessa läsnäolevan osapuolen / läsnäolevien osapuolten kanssa.

9. Jos välimiespaneelin jäsen valitaan 3.7 artiklan (Välimiespaneelin asettaminen) tai tämän työjärjestyksen 22, 23 ja 49 säännön mukaisesti arvalla ja komiteassa on kaksi puheenjohtajaa, arvonnan suorittavat molemmat puheenjohtajat tai heidän valtuuttamansa henkilöt tai ainoastaan yksi puheenjohtaja, jos toinen puheenjohtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö ei suostu osallistumaan arvontatilaisuuteen.

10. Osapuolet ilmoittavat valinnasta valituille välimiehille.

11. Välimiehen, joka on nimitetty 3.7 artiklassa (Välimiespaneelin asettaminen) vahvistettua menettelyä noudattaen, on viiden päivän kuluessa siitä, kun hänelle on ilmoitettu nimityksestä, vahvistettava komitealle olevansa käytettävissä välimiehenä.

12. Välimiehille maksettavien palkkioiden ja kulukorvausten on oltava WTO:n standardien mukaiset. Kunkin välimiehen avustajan palkkio on enintään 50 prosenttia kyseisen välimiehen palkkioista.

13. Osapuolten on ilmoitettava 3.6 artiklassa (Välimiespaneelin toimeksianto) tarkoitetuista sovituista tehtävistä välimiespaneelille kolmen päivän kuluessa siitä, kun niistä on sovittu.

Kirjalliset lausumat

14. Kantajaosapuolen on toimitettava kirjallinen lausumansa 20 päivän kuluessa välimiespaneelin asettamispäivästä. Vastaajaosapuolen on toimitettava kirjallinen vastineensa 20 päivän kuluessa ensimmäisen kirjallisen lausuman vastaanottamisesta kantajaosapuolelta.

Välimiespaneelien toiminta

15. Välimiespaneelin puheenjohtaja toimii puheenjohtajana kaikissa paneelin kokouksissa. Välimiespaneeli voi valtuuttaa puheenjohtajan tekemään hallinnollisia ja menettelyllisiä päätöksiä.

16. Jollei 3 luvussa (Riitojen ratkaisu) toisin määrätä, välimiespaneeli voi hoitaa tehtävänsä erilaisin välinein kuten puhelimitse, faksilla tai tietokoneyhteyksin.

17. Ratkaisujen laatiminen on yksinomaan välimiespaneelin vastuulla, eikä sitä saa siirtää muille.

18. Jos ilmenee menettelytapakysymys, joka ei kuulu 3 luvun (Riitojen ratkaisu) A jakson (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) ja liitteiden 7 (Työjärjestys), 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) ja 9 (Sovittelumekanismi) soveltamisalaan, välimiespaneeli voi osapuolia kuultuaan hyväksyä asianmukaisen menettelyn, joka on yhteensopiva mainittujen määräysten kanssa.

19. Kun välimiespaneeli katsoo, että on tarpeen muuttaa jotakin sen menettelyyn sovellettavaa, muuta kuin 3 luvun (Riitojen ratkaisu) A jaksossa (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) vahvistettua määräaikaa tai tehdä muita menettelyä koskevia tai hallinnollisia mukautuksia, sen on ilmoitettava osapuolille kirjallisesti muutoksen tai mukautuksen syistä ja tarvittavasta määräajasta tai mukautuksesta.

Välimiehen vaihtaminen

20. Jos välimiesmenettelyssä välimies ei kykene osallistumaan, jättää tehtävänsä tai on korvattava uudella, koska välimies ei täytä liitteessä 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) asetettuja vaatimuksia, uusi välimies on valittava 3.7 artiklan (Välimiespaneelin asettaminen) ja työjärjestyksen 8–11 säännön mukaisesti.

21. Kun osapuoli katsoo, ettei välimies täytä liitteessä 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) asetettuja vaatimuksia ja että hänet olisi tästä syystä korvattava, kyseisen osapuolen on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle 15 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jona se sai tietoonsa todisteet, joiden perusteella välimiehen voidaan katsoa olennaisesti rikkoneen liitettä 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt).

22. Kun osapuoli katsoo, että muu kuin puheenjohtajana toimiva välimies ei täytä liitteessä 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) asetettuja vaatimuksia ja että hänet olisi tästä syystä korvattava, osapuolten on neuvoteltava ja, jos ne niin sopivat, valittava uusi välimies 3.7 artiklan (Välimiespaneelin asettaminen) ja työjärjestyksen 8–11 säännön mukaisesti.

Jos osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen tarpeesta vaihtaa välimies, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää siirtämään asian välimiespaneelin puheenjohtajalle, jonka päätös asiassa on lopullinen.

Jos puheenjohtaja pyynnön johdosta katsoo, että välimies ei täytä liitteessä 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) asetettuja vaatimuksia ja että hänet olisi tästä syystä korvattava, on valittava uusi välimies 3.7 artiklan (Välimiespaneelin asettaminen) ja työjärjestyksen 8–11 säännön mukaisesti.

23. Kun osapuoli katsoo, että välimiespaneelin puheenjohtaja ei täytä liitteessä 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) asetettuja vaatimuksia ja että hänet olisi tästä syystä korvattava, osapuolten on neuvoteltava ja, jos ne niin sopivat, valittava uusi puheenjohtaja 3.7 artiklan (Välimiespaneelin asettaminen) ja työjärjestyksen 8–11 säännön mukaisesti.

Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen tarpeesta vaihtaa puheenjohtaja, osapuoli voi pyytää, että asian käsittely annetaan jollekin niistä jäljellä olevista henkilöistä, jotka ovat 3.23 artiklan (Välimiesten luettelo) 1 kohdan c alakohdan mukaisesti puheenjohtajista laaditussa alaluettelossa. Kauppakomitean puheenjohtaja tai hänen edustajansa valitsee jäsenen arvalla. Tämän henkilön tekemä päätös siitä, onko puheenjohtaja tarpeen korvata, on lopullinen.

Jos kyseinen henkilö päättää, että alkuperäinen puheenjohtaja ei täytä liitteessä 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) asetettuja vaatimuksia ja että hänet olisi tästä syystä korvattava, kyseisen henkilön on valittava uusi puheenjohtaja arvalla niistä jäljellä olevista henkilöistä, jotka ovat 3.23 artiklan (Välimiesten luettelo) 1 kohdan c alakohdan mukaisesti puheenjohtajista laaditussa alaluettelossa. Uusi puheenjohtaja on valittava viiden päivän kuluessa siitä, kun työjärjestyksen tämän säännön mukainen päätös on tehty.

24. Välimiespaneelimenettely on keskeytettävä työjärjestyksen 21–23 säännön mukaisten menettelyjen edellyttämäksi ajaksi.

Kuulemiset

25. Välimiespaneelin puheenjohtaja vahvistaa kuulemistilaisuuden päivämäärän ja kellonajan yhteisymmärryksessä osapuolten ja välimiesten kanssa. Puheenjohtaja vahvistaa päivämäärän ja kellonajan kirjallisesti osapuolille. Jollei kuuleminen ole yleisöltä suljettu, menettelyn logistisesta hallinnosta vastaavan osapuolen on asetettava kyseiset tiedot julkisesti saataville. Välimiespaneeli voi päättää olla järjestämättä kuulemista, paitsi jos jokin osapuoli ei tähän suostu.

26. Välimiespaneeli voi järjestää ylimääräisiä kuulemisia, jos osapuolet niin sopivat.

27. Kaikkien välimiesten on oltava läsnä kuulemisten koko keston ajan.

28. Seuraavat henkilöt voivat osallistua kuulemiseen riippumatta siitä, onko menettely avoin yleisölle vai ei:

a) osapuolten edustajat;

b) osapuolten neuvonantajat;

c) asiantuntijat;

d) hallintohenkilöstö, tulkit, kääntäjät ja oikeuden kirjurit; ja

e) välimiesten avustajat.

29. Ainoastaan osapuolten edustajat ja neuvonantajat sekä asiantuntijat voivat esittää lausumia välimiespaneelille.

30. Kummankin osapuolen on viimeistään viisi päivää ennen kuulemista toimitettava välimiespaneelille luettelo henkilöistä, jotka esittävät kuulemisessa suullisia väitteitä tai selvityksiä kyseisen osapuolen puolesta, ja muista edustajista tai neuvonantajista, jotka osallistuvat kuulemiseen.

31. Välimiespaneeli käy kuulemisen seuraavassa esitetyssä järjestyksessä ja varmistaa, että sekä kantajaosapuolelle että vastaajaosapuolelle annetaan yhtä paljon aikaa:

Väite

a) kantajaosapuolen väite;

b) vastaajaosapuolen väite.

Vastaväite

a) kantajaosapuolen vastaus;

b) vastaajaosapuolen vastaväite.

32. Välimiespaneeli voi esittää kysymyksiä osapuolille ja asiantuntijoille kuulemisen missä vaiheessa tahansa.

33. Välimiespaneeli laadituttaa kustakin kuulemisesta tarkan kirjallisen selostuksen, joka toimitetaan mahdollisimman pian osapuolille. Osapuolet voivat esittää huomautuksensa kirjallisesta selostuksesta, ja välimiespaneeli voi tarkastella tällaisia huomautuksia.

34. Kumpikin osapuoli voi toimittaa 10 päivän kuluessa kuulemispäivästä täydentävän kirjallisen lausuman kuulemisen aikana esille tulleista asioista.

Kirjalliset kysymykset

35. Välimiespaneeli voi esittää milloin tahansa menettelyn aikana kirjallisia kysymyksiä yhdelle osapuolelle tai molemmille osapuolille. Kummallekin osapuolelle on annettava jäljennös kaikista välimiespaneelin esittämistä kysymyksistä.

36. Osapuolen on toimitettava toiselle osapuolelle jäljennös välimiespaneelin kysymyksiin antamistaan kirjallisista vastauksista. Kummallekin osapuolelle on annettava tilaisuus toimittaa kirjallisia huomautuksia toisen osapuolen vastauksiin viiden päivän kuluessa vastauksen saamisesta.

Luottamuksellisuus

37 Kukin osapuoli ja sen neuvonantajat kohtelevat välimiespaneelille toimitettuja ja toisen osapuolen luottamuksellisiksi nimeämiä tietoja luottamuksellisina. Jos osapuoli toimittaa välimiespaneelille luottamuksellisen version kirjallisista lausumistaan, sen on toisen osapuolen pyynnöstä myös toimitettava julkinen tiivistelmä niistä lausumiensa sisältämistä tiedoista, jotka voidaan julkistaa, viimeistään 15 päivän kuluessa joko pyynnön tai lausuman päivästä, sen mukaan kumpi niistä on myöhempi, sekä selvitys siitä, miksi tiedot, joita ei julkisteta, ovat luottamuksellisia. Mikään tässä työjärjestyksessä ei estä osapuolta julkaisemasta omaa kantaansa koskevia lausuntoja, kunhan se ei toisen osapuolen toimittamiin tietoihin viitatessaan paljasta toisen osapuolen luottamuksellisiksi ilmoittamia tietoja. Välimiespaneeli kokoontuu suljettuun istuntoon, kun osapuolen lausuma ja väitteet sisältävät luottamuksellisia tietoja. Osapuolten ja niiden neuvonantajien on huolehdittava siitä, että välimiespaneelin istunnot säilyvät luottamuksellisina, kun ne järjestetään suljetuin ovin.

Yksipuoliset yhteydet

38. Välimiespaneeli ei saa tavata osapuolta tai ottaa yhteyttä osapuoleen, jos toinen osapuoli ei ole paikalla.

39. Välimies ei saa keskustella menettelyn kohteena olevaan asiaan liittyvistä seikoista toisen osapuolen eikä molempien osapuolten kanssa muiden välimiesten poissa ollessa.

Amicus curiae -lausumat

40. Jolleivät osapuolet toisin sovi kolmen päivän kuluessa välimiespaneelin asettamisesta, välimiespaneeli voi ottaa vastaan oma-aloitteisesti toimitettuja kirjallisia lausumia sellaisilta osapuolten alueelle sijoittautuneilta luonnollisilta ja oikeushenkilöiltä, jotka ovat osapuolten hallituksista riippumattomia, edellyttäen, että ne on laadittu kymmenen päivän kuluessa välimiespaneelin perustamisesta, että ne ovat tiiviitä ja enintään 15 sivua rivivälillä kaksi kirjoitettuna ja että niillä on välitöntä merkitystä välimiespaneelin tarkasteltavana olevan asian tosiseikkojen ja oikeudellisten kysymysten kannalta.

41. Lausumaan on sisällyttävä sen esittävän luonnollisen tai oikeushenkilön kuvaus, kansalaisuus tai sijoittautumispaikka mukaan luettuna, sekä kuvaus tämän toiminnan luonteesta, sen oikeudellisesta asemasta, yleisistä tavoitteista ja rahoituslähteestä, ja siinä on mainittava, mikä on kyseisen henkilön intressi välimiesmenettelyssä. Lausuma on laadittava osapuolten valitsemilla kielillä työjärjestyksen 39 ja 40 säännön mukaisesti.

42. Välimiespaneeli luettelee tuomiossaan kaikki vastaanottamansa lausumat, jotka ovat työjärjestyksen 41 ja 42 säännön mukaisia. Välimiespaneeli ei ole velvollinen käsittelemään tuomiossaan kyseisissä lausumissa esitettyjä väitteitä. Kaikki tällaiset lausumat on toimitettava osapuolille, jotta nämä voivat esittää huomautuksensa. Osapuolten on toimitettava huomautuksensa kymmenen päivän kuluessa, ja välimiespaneelin on otettava ne huomioon.

Kiireelliset tapaukset

43. Edellä 3 luvun (Riitojen ratkaisu) A jaksossa (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) tarkoitetuissa kiireellisissä tapauksissa välimiespaneeli, osapuolia kuultuaan, mukauttaa asianmukaisesti tässä työjärjestyksessä mainitut määräajat ja ilmoittaa osapuolille tällaisista mukautuksista.

Kääntäminen ja tulkkaus

44. Osapuolten on pyrittävä sopimaan yhteisestä työkielestä välimiespaneelimenettelyä varten 3.3 artiklassa (Neuvottelut) tarkoitettujen neuvottelujen aikana ja viimeistään 3.8 artiklan (Välimiespaneelin riitojenratkaisumenettelyt) 2 kohdassa tarkoitetussa kokouksessa.

45. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen yhteisestä työkielestä, kumpikin osapuoli esittää kirjalliset lausumansa valitsemallaan kielellä, jonka on oltava jokin WTO:n työkielistä.

46. Välitystuomiot laaditaan osapuolten valitsemalla kielellä tai valitsemilla kielillä.

47. Osapuolet voivat esittää huomautuksia tämän työjärjestyksen mukaisesti laadittujen asiakirjojen käännösten tarkkuudesta.

48. Välitystuomioiden kääntämisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan tasan osapuolten kesken.

Muut menettelyt

49. Tätä työjärjestystä sovelletaan myös menettelyihin, joista määrätään 3.3 artiklassa (Neuvottelut), 3.13 artiklassa (Loppuraportin noudattamista koskeva kohtuullinen määräaika), 3.14 artiklassa (Loppuraportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu), 3.15 artiklassa (Loppuraportin noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet) ja 3.16 artiklassa (Raportin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu sen jälkeen, kun raportin noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset
korjaavat toimenpiteet on hyväksytty). Tässä työjärjestyksessä mainitut määräajat on tuolloin mukautettava kyseisissä muissa menettelyissä välimiespaneelin tuomion antamiselle vahvistettuihin erityisiin määräaikoihin.

________________

LIITE 8

VÄLIMIESTEN JA SOVITTELIJOIDEN KÄYTÄNNESÄÄNNÖT

Määritelmät

1. Näissä käytännesäännöissä tarkoitetaan:

a) ’välimiehellä’ 3.7 artiklan (Välimiespaneelin asettaminen) mukaisesti asetetun välimiespaneelin jäsentä;

b) ’avustajalla’ henkilöä, joka välimiehen toimeksiannon mukaisesti suorittaa tutkimuksia tai avustaa välimiestä;

c) ’ehdokkaalla’ henkilöä, jonka nimi on 3.23 artiklassa (Välimiesten luettelo) tarkoitetussa välimiesten luettelossa ja jonka valitsemista välimiespaneelin jäseneksi harkitaan 3.7 artiklan (Välimiespaneelin asettaminen) mukaisesti;

d) ’sovittelijalla’ henkilöä, joka panee toimeen sovittelumenettelyn liitteen 9 (Sovittelumekanismi) mukaisesti;

e) ’menettelyillä’, jollei toisin määrätä, 3 luvun (Riitojen ratkaisu) A jakson (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) mukaisia välimiespaneelin ratkaisumenettelyjä; ja

f) ’henkilöstöllä’ välimiehen kyseessä ollessa henkilöä, joka on välimiehen ohjauksessa ja valvonnassa, lukuun ottamatta avustajia.

Vastuualueet

2. Jokaisen ehdokkaan ja välimiehen on vältettävä käyttäytymästä epäasianmukaisesti ja antamasta vaikutelmaa epäasianmukaisesta käyttäytymisestä, oltava riippumaton ja puolueeton, vältettävä välittömiä ja välillisiä eturistiriitoja sekä varmistettava käyttäytymisellään riitojenratkaisumenettelyn luotettavuuden ja puolueettomuuden säilyminen. Entisten välimiesten on noudatettava näiden käytännesääntöjen 15–18 säännössä vahvistettuja velvoitteita.

Ilmoittamisvelvollisuudet

3. Ennen kuin ehdokas voidaan nimittää välimieheksi 3 luvun (Riitojen ratkaisu) A jakson (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) mukaisesti, hänen on ilmoitettava kaikki intressit, suhteet tai seikat, jotka todennäköisesti vaikuttavat hänen riippumattomuuteensa tai puolueettomuuteensa taikka joiden voidaan kohtuudella olettaa luovan vaikutelman epäasianmukaisesta käyttäytymisestä tai menettelyn puolueellisuudesta. Tämän vuoksi ehdokkaan on kaikin kohtuullisesti toteutettavissa olevin toimin pyrittävä selvittämään tällaiset intressit, suhteet ja seikat.

4. Ehdokkaan tai välimiehen on kirjallisesti ilmoitettava näiden käytännesääntöjen tosiasiallisia tai mahdollisia rikkomisia koskevat seikat komitealle osapuolten tarkasteltaviksi.

5. Välimiehen on nimityksensä jälkeen edelleen kohtuullisesti toteutettavissa olevin toimin pyrittävä selvittämään näiden käytännesääntöjen 3 säännössä tarkoitetut intressit, suhteet ja seikat sekä ilmoitettava ne komitealle kirjallisesti osapuolten tarkastelua varten. Ilmoittamisvelvollisuus on jatkuva velvollisuus, joka edellyttää välimieheltä kaikkien, menettelyn missä tahansa vaiheessa mahdollisesti esille tulevien intressien, suhteiden ja seikkojen ilmoittamista.

Välimiesten tehtävät

6. Välimiehen on oltava käytettävissä ja suoritettava tehtävänsä perusteellisesti, joutuisasti sekä oikeudenmukaisuutta ja huolellisuutta noudattaen koko menettelyn ajan.

7. Välimiehen on otettava huomioon ainoastaan sellaiset seikat, jotka tulevat esille menettelyssä ja jotka ovat välttämättömiä tuomiota varten, eikä hän saa siirtää tehtäväänsä kenellekään muulle.

8. Välimiehen on varmistettava kaikin soveltuvin keinoin, että hänen avustajansa ja henkilöstönsä ovat tietoisia näiden käytännesääntöjen 2, 3, 4, 5, 16, 17 ja 18 säännöstä ja noudattavat niitä.

9. Välimiehellä ei saa olla menettelyä koskevia yksipuolisia yhteyksiä.

Välimiesten riippumattomuus ja puolueettomuus

10. Välimiehen on vältettävä antamasta vaikutelmaa puolueellisuudesta; hänen toimintaansa eivät saa vaikuttaa oman edun tavoittelu, ulkopuolinen painostus, poliittiset näkökohdat, julkiset vaatimukset ja lojaalius osapuolelle tai arvostelun pelko.

11. Välimies ei saa suoraan eikä välillisesti sitoutua mihinkään velvoitteeseen tai hyväksyä mitään etua, joka jollain tavalla voisi estää tai voisi näyttää estävän hänen tehtäviensä asianmukaisen hoitamisen.

12. Välimies ei saa käyttää asemaansa välimiespaneelissa omien henkilökohtaisten etujensa ajamiseen, ja hänen on vältettävä toimia, jotka voivat antaa vaikutelman siitä, että muilla on erityisasema vaikuttaa häneen.

13. Välimies ei saa antaa talous-, liike-, ammatti- tai henkilökohtaisten tai sosiaalisten suhteiden taikka niihin liittyvien velvollisuuksien vaikuttaa käytökseensä tai arvostelukykyynsä.

14. Välimiehen on vältettävä sellaisia suhteita tai taloudellisia intressejä, jotka todennäköisesti vaikuttavat hänen puolueettomuuteensa tai joiden voidaan kohtuudella olettaa luovan vaikutelman epäasianmukaisesta käyttäytymisestä tai puolueellisuudesta.

Entisten välimiesten velvollisuudet

15. Kaikkien entisten välimiesten on vältettävä toimia, jotka voivat luoda vaikutelman, että he olivat tehtäviään suorittaessaan puolueellisia tai hyötyivät välimiespaneelin päätöksestä tai tuomiosta.

Luottamuksellisuus

16. Välimies tai entinen välimies ei saa milloinkaan ilmaista tai käyttää menettelyä koskevia tai menettelyn aikana saatuja ei-julkisia tietoja muihin tarkoituksiin kuin menettelyä varten, eikä hän saa missään tapauksessa ilmaista tai käyttää edellä mainitun kaltaisia tietoja henkilökohtaisen hyödyn saamiseksi tai hyödyn saamiseksi muille taikka muiden etujen vahingoittamiseksi.

17. Välimies ei saa paljastaa välimiespaneelin tuomion sisältöä eikä sen osia ennen tuomion julkaisemista 3 luvun (Riitojen ratkaisu) A jakson (Osapuolten välisten riitojen ratkaisu) mukaisesti.

18. Välimies tai entinen välimies ei saa milloinkaan ilmaista välimiespaneelin päätösneuvottelujen sisältöä eikä kenenkään välimiehen mielipidettä.

Kulut

19. Kunkin välimiehen on pidettävä kirjaa ja annettava lopullinen tilitys menettelyyn käytetystä ajasta ja kuluistaan sekä avustajansa ja henkilöstönsä ajasta ja kuluista.

Sovittelijat

20. Näitä käytännesääntöjä sovelletaan sovittelijoihin soveltuvin osin.

________________

LIITE 9

SOVITTELUMEKANISMI

1 ARTIKLA

Tavoite

Tämän liitteen tavoitteena on helpottaa yhteisesti sovittujen ratkaisujen löytämistä 3.4 artiklassa (Sovittelumekanismi) tarkoitetun kattavan ja nopean menettelyn kautta, jossa turvaudutaan sovittelijaan.

A JAKSO

SOVITTELUMENETTELY

2 ARTIKLA

Tietopyyntö

1. Osapuoli voi milloin tahansa ennen sovittelumenettelyn aloittamista pyytää kirjallisesti tietoja toimenpiteestä, joka vaikuttaa kielteisesti osapuolten välisiin sijoituksiin. Osapuoli, jolta on pyydetty tietoja, toimittaa 20 päivän kuluessa kirjallisen vastauksen, johon se on liittänyt pyyntöön sisältyviä tietoja koskevia huomautuksiaan.

2. Jos vastaajana oleva osapuoli katsoo, ettei se voi toimittaa vastausta 20 päivän kuluessa, se ilmoittaa pyynnön esittävälle osapuolelle syyt viivästykseen sekä arvion lyhimmästä määräajasta, jonka kuluessa se pystyy toimittamaan vastauksensa.

3 ARTIKLA

Sovittelumenettelyn aloittaminen

1. Osapuoli voi milloin tahansa pyytää, että osapuolet aloittavat sovittelumenettelyn. Pyyntö on esitettävä toiselle osapuolelle kirjallisena. Pyynnön on oltava niin yksityiskohtainen, että siitä käy selvästi ilmi pyynnön esittävän osapuolen havaitsemat ongelmat, ja siinä on

a) yksilöitävä kyseessä oleva toimenpide;

b) esitettävä selvitys niistä osapuolten väliseen sijoitukseen kohdistuvista kielteisistä vaikutuksista, joita pyynnön esittäneen osapuolen mielestä toimenpiteellä on tai voi olla; ja

c) selostettava, miten nämä vaikutukset pyynnön esittävän osapuolen näkemyksen mukaan liittyvät kyseessä olevaan toimenpiteeseen.

2. Sovittelumenettely voidaan aloittaa vain osapuolten yhteisellä sopimuksella. Osapuoli, jolle 1 kohdan mukainen pyyntö on osoitettu, harkitsee pyyntöä myötämielisesti ja vastaa hyväksymällä tai hylkäämällä sen kirjallisesti 10 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

4 ARTIKLA

Sovittelijan valinta

1. Kun sovittelumenettely on aloitettu, osapuolet pyrkivät sopimaan sovittelijasta viimeistään 15 päivän kuluessa tämän liitteen 3 artiklan (Sovittelumenettelyn aloittaminen) 2 kohdassa tarkoitetun vastauksen vastaanottamisesta.

2. Jos osapuolet eivät pysty sopimaan sovittelijasta 1 kohdassa määrätyssä määräajassa, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää komitean puheenjohtajaa tai tämän valtuuttamaa henkilöä valitsemaan sovittelijan arvalla 3.23 artiklan (Välimiesten luettelo) mukaisesti laaditusta luettelosta. Osapuolten edustajat on hyvissä ajoin etukäteen kutsuttava paikalle arvonnan suorittamiseksi. Arvonta suoritetaan joka tapauksessa läsnäolevan osapuolen / läsnäolevien osapuolten kanssa.

3. Komitean puheenjohtajan tai puheenjohtajan valtuuttaman henkilön on valittava sovittelija viiden työpäivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetusta osapuolen vastauksesta.

4. Jos 3.23 artiklassa (Välimiesten luettelo) tarkoitettua luetteloa ei ole laadittu, kun tämän liitteen 3 artiklan (Sovittelumenettelyn aloittaminen) mukainen pyyntö tehdään, sovittelija valitaan arvalla niiden henkilöiden joukosta, joita joko toinen osapuoli tai molemmat osapuolet ovat virallisesti ehdottaneet.

5. Sovittelija ei saa olla kummankaan osapuolen kansalainen, elleivät osapuolet toisin sovi.

6. Sovittelija auttaa puolueettomasti ja avoimesti osapuolia selventämään kyseessä olevaa toimenpidettä ja sen mahdollisia vaikutuksia kauppaan sekä pääsemään yhteisesti sovittuun ratkaisuun asiassa. Sovittelijoihin sovelletaan liitettä 8 (Välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt) soveltuvin osin. Sovelletaan liitteessä 7 (Työjärjestys) olevaa 3–7 sääntöä (Ilmoitukset) ja 44–48 sääntöä (Kääntäminen ja tulkkaus) soveltuvin osin.

5 ARTIKLA

Sovittelumenettelyä koskevat säännöt

1. Sovittelumenettelyn aloittanut osapuoli esittää 10 päivän kuluessa sovittelijan nimittämisestä sovittelijalle ja toiselle osapuolelle kirjallisesti yksityiskohtaisen kuvauksen ongelmasta ja erityisesti kyseessä olevan toimenpiteen toiminnasta ja kauppavaikutuksista. Toinen osapuoli voi esittää kyseistä ongelman kuvausta koskevat kirjalliset huomautuksensa 20 päivän kuluessa kuvauksen toimittamisesta. Osapuolet voivat sisällyttää kuvaukseensa tai huomautuksiinsa kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot.

2. Sovittelija voi päättää asianmukaisimmasta tavasta selventää kyseessä olevaa toimenpidettä ja sen mahdollisia vaikutuksia kauppaan. Sovittelija voi erityisesti järjestää osapuolten välisiä tapaamisia, kuulla osapuolia yhdessä tai erikseen, pyytää apua alan asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä ja kuulla niitä sekä antaa osapuolten pyytämää lisätukea. Sovittelijan on kuultava osapuolia ennen avun pyytämistä alan asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä ja ennen niiden kuulemista.

3. Sovittelija voi tarjota neuvoja ja ehdottaa osapuolille ratkaisua, jonka ne voivat hyväksyä tai hylätä, tai osapuolet voivat sopia erilaisesta ratkaisusta. Sovittelija ei saa antaa neuvoja tai esittää näkemyksiä siitä, onko kyseessä oleva toimenpide määräysten mukainen.

4. Sovittelumenettely toteutetaan sen osapuolen alueella, jolle pyyntö osoitettiin, tai yhteisestä sopimuksesta missä tahansa muualla tai millä tahansa muulla tavalla.

5. Osapuolet pyrkivät pääsemään yhteisesti sovittuun ratkaisuun 60 päivän kuluessa sovittelijan nimeämisestä. Lopulliseen sopimukseen pääsemiseen asti osapuolet voivat harkita tilapäisiä ratkaisuja, erityisesti jos toimenpide koskee helposti pilaantuvia tuotteita.

6. Ratkaisu voidaan hyväksyä komitean päätöksellä. Kumpikin osapuoli voi asettaa tällaisen ratkaisun edellytykseksi mahdollisesti tarvittavien sisäisten menettelyiden päätökseen saattamisen. Yhteisesti sovitut ratkaisut asetetaan julkisesti saataville. Julkistettava versio ei saa sisältää mitään osapuolen luottamuksellisiksi luokittelemia tietoja.

7. Osapuolten pyynnöstä sovittelija antaa osapuolille tiedoksi luonnoksen tosiseikkoihin pohjautuvasta kirjallisesta raportista, jossa on lyhyt tiivistelmä

a) toimenpiteestä, josta sovittelumenettelyssä on kyse;

b) noudatetuista menettelyistä; ja

c) sovittelumenettelyn tuloksena mahdollisesti saavutetusta yhteisesti sovitusta ratkaisusta, mahdolliset väliaikaiset ratkaisut mukaan luettuina.

Sovittelijan on annettava osapuolille 15 päivää aikaa esittää huomautuksensa tosiseikkoihin pohjautuvasta raportista tehdystä luonnoksesta. Osapuolten määräajassa antamia huomautuksia tarkasteltuaan sovittelija antaa osapuolille 15 päivän kuluessa lopullisen tosiseikkoihin pohjautuvan kirjallisen raportin. Tällaiseen tosiseikkoihin pohjautuvaan raporttiin ei saa sisältyä minkäänlaista tämän sopimuksen tulkintaa.

8. Sovittelumenettely päättyy

a) osapuolten yhteisesti sopimaan ratkaisuun sen hyväksymispäivänä;

b) osapuolten yhteisestä sopimuksesta missä tahansa sovittelumenettelyn vaiheessa sinä päivänä, jona tällaiseen sopimukseen päästään;

c) sovittelijan osapuolia kuultuaan tekemällä kirjallisella ilmoituksella siitä, että sovittelupyrkimysten jatkaminen ei enää ole hyödyllistä, tällaisen ilmoituksen antamispäivänä; tai

d) osapuolen kirjallisella ilmoituksella, jonka tämä tekee tarkasteltuaan sovittelumenettelyssä yhteisesti sovittuja ratkaisuja ja sovittelijan mahdollisesti antamia neuvoja ja ehdotuksia, tällaisen ilmoituksen antamispäivänä.

B JAKSO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

6 ARTIKLA

Yhteisesti sovitun ratkaisun täytäntöönpano

1. Jos osapuolet ovat sopineet ratkaisusta, molempien osapuolten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet yhteisesti sovitun ratkaisun täytäntöön panemiseksi sovitussa aikataulussa.

2. Täytäntöön panevan osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti kaikista yhteisesti sovitun ratkaisun täytäntöön panemiseksi toteutetuista vaiheista tai toimenpiteistä.

C JAKSO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

7 ARTIKLA

Luottamuksellisuus ja suhde riitojen ratkaisuun

1. Elleivät osapuolet toisin sovi ja rajoittamatta tämän liitteen 5 artiklan (Sovittelumenettelyä koskevat säännöt) 6 kohdan soveltamista, kaikki sovittelumenettelyn vaiheet, mahdolliset neuvot tai ehdotettu ratkaisu mukaan luettuina, ovat luottamuksellisia. Kumpi tahansa osapuoli voi kuitenkin julkistaa sen, että sovittelu on käynnissä.

2. Tämä sovittelumenettely ei vaikuta osapuolten 3 luvun (Riitojen ratkaisu) mukaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

3. Edellä 3 luvussa (Riitojen ratkaisu) tarkoitettuja neuvotteluja ei tarvita ennen sovittelumenettelyn aloittamista. Osapuolen olisi kuitenkin käytettävä hyväkseen tämän sopimuksen muita asianomaisia yhteistyötä tai neuvotteluja koskevia määräyksiä ennen sovittelumenettelyn aloittamista.

4. Osapuoli ei voi muiden tämän sopimuksen tai minkään muun sopimuksen mukaisten riitojenratkaisumenettelyjen yhteydessä käyttää tai esittää todisteena eikä paneeli saa ottaa huomioon

a) toisen osapuolen sovittelumenettelyn aikana esittämiä kantoja tai tämän liitteen 5 artiklan (Sovittelumenettelyä koskevat säännöt) 2 kohdan nojalla kerättyjä tietoja;

b) sitä seikkaa, että toinen osapuoli on ilmoittanut olevansa valmis hyväksymään sovittelun kohteena olevaa toimenpidettä koskevan ratkaisun; tai

c) sovittelijan antamia neuvoja tai esittämiä ehdotuksia.

5. Sovittelija ei saa toimia tämän sopimuksen tai WTO-sopimuksen alaisessa riitojenratkaisumenettelyssä välimiehenä tai paneelin jäsenenä samassa asiassa, jossa hän on ollut sovittelijana.

8 ARTIKLA

Määräajat

Osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella muuttaa mitä tahansa tässä liitteessä tarkoitettua määräaikaa.

9 ARTIKLA

Kulut

1. Kumpikin osapuoli vastaa itse sovittelumenettelyyn osallistumisesta aiheutuvista kuluistaan.

2. Osapuolet jakavat yhdessä ja tasapuolisesti järjestelyistä aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien sovittelijan palkkio ja kulukorvaukset. Sovittelijan palkkio on liitteessä 7 (Työjärjestys) olevan 12 säännön mukaisesti välimiespaneelin puheenjohtajalle maksettavan palkkion mukainen.

________________

LIITE 10

SOVITTELUMEKANISMI SIJOITTAJIEN JA OSAPUOLTEN VÄLISTEN RIITOJEN RATKAISEMISEKSI

1 ARTIKLA

Tavoite

Sovittelumekanismin tavoitteena on helpottaa yhteisesti sovitun ratkaisun löytämistä 3.31 artiklassa (Sovittelu) tarkoitetun kattavan ja nopean menettelyn kautta, jossa turvaudutaan sovittelijaan.

A JAKSO

SOVITTELUMEKANISMIN MUKAINEN MENETTELY

2 ARTIKLA

Menettelyn aloittaminen

1. Riidan osapuoli voi milloin tahansa pyytää sovittelumenettelyn aloittamista. Pyyntö on esitettävä toiselle osapuolelle kirjallisena.

2. Jos pyyntö koskee unionin viranomaisten tai unionin jäsenvaltion viranomaisten tämän sopimuksen väitettyä rikkomista, se on osoitettava vastaajalle, sellaisena kuin se on määritetty 3.32 artiklan (Ilmoitus aikomuksesta nostaa kanne) mukaisesti. Jos vastaajaa ei ole määritetty, pyyntö on osoitettava unionille. Jos pyyntö hyväksytään, on mainittava, onko unioni vai asianomainen unionin jäsenvaltio sovittelun osapuoli 2 .

3. Riidan osapuolen, jolle pyyntö on esitetty, on tarkasteltava pyyntöä myötämielisesti ja hyväksyttävä tai hylättävä se kirjallisesti 45 päivän kuluessa tai, jos pyyntö esitetään sen jälkeen, kun 3.30 artiklan (Neuvottelut) mukainen pyyntö on esitetty, 30 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

4. Pyynnössä on esitettävä

a) yhteenveto erimielisyyksistä tai riidoista, mukaan lukien tarvittaessa sopivien oikeudellisten asiakirjojen mainitseminen pyynnön perusteena olevan seikan yksilöimiseksi;

b) pyynnön esittävän osapuolen ja sen edustajien nimet ja yhteystiedot; ja

c) joko viittaus sovittelun aloittamista koskevaan sopimukseen taikka riidan toiselle osapuolelle tai toisille osapuolille esitettyyn tämän sovittelumekanismin mukaiseen sovittelukutsuun.

3 ARTIKLA

Sovittelijan valinta

1. Jos molemmat riidan osapuolet suostuvat sovittelumenettelyyn, riidan osapuolet pyrkivät sopimaan sovittelijan valinnasta 15 työpäivän kuluessa siitä, kun pyyntöön on saatu vastaus.

2. Jos riidan osapuolet eivät pysty sopimaan sovittelijan valinnasta asetetussa määräajassa, kumpi tahansa riidan osapuoli voi pyytää tuomioistuimen puheenjohtajaa valitsemaan sovittelijan arvalla sellaisten tuomioistuimen jäsenten joukosta, jotka eivät ole unionin jäsenvaltion kansalaisia eivätkä Vietnamin kansalaisia.

3. Tuomioistuimen puheenjohtaja nimeään sovittelijan viiden työpäivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetusta pyynnöstä.

4. Sovittelija auttaa puolueettomasti ja avoimesti riidan osapuolia pääsemään yhteisesti sovittuun ratkaisuun.

4 ARTIKLA

Sovittelumenettelyä koskevat säännöt

1. Niin pian kuin se on käytännössä mahdollista sovittelijan nimeämisen jälkeen sovittelijan on keskusteltava riidan osapuolten kanssa riippumatta siitä, tapahtuuko se henkilökohtaisesti, puhelimitse tai jollain muulla viestintävälineellä, seuraavista:

a) sovittelun hoitaminen, erityisesti mahdolliset jäljellä olevat menettelylliset kysymykset, kuten kielet ja sovitteluistuntojen järjestämispaikka;

b) sovittelun alustava aikataulu;

c) kaikki oikeudelliset tiedonantovelvollisuudet, joilla voi olla merkitystä sovittelun kannalta;

d) ovatko riidan osapuolet halukkaita sopimaan kirjallisesti, että ne eivät aloita tai jatka muita riitojenratkaisumenettelyjä, jotka liittyvät sovittelun kohteena oleviin erimielisyyksiin tai riitoihin, kun sovittelu on käynnissä;

e) tarvitaanko sovittelusopimuksen hyväksymistä koskevia erityisjärjestelyjä; ja

f) rahoitusjärjestelyt, kuten sovittelijan palkkioiden ja kulujen laskeminen ja maksaminen tämän liitteen 8 artiklan (Kulut) mukaisesti.

2. Sovittelija voi päättää asianmukaisimmasta tavasta selventää kyseessä olevaa toimenpidettä. Sovittelija voi esimerkiksi järjestää riidan osapuolten välisiä kokouksia, kuulla riidan osapuolia yhdessä tai erikseen, pyytää alan asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä apua tai kuulla niitä ja antaa riidan osapuolille niiden mahdollisesti pyytämää lisätukea. Sovittelijan on kuitenkin kuultava riidan osapuolia ennen avun pyytämistä alan asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä tai niiden kuulemista.

3. Sovittelija voi tarjota neuvoja ja ehdottaa riidan osapuolille ratkaisua, jonka ne voivat hyväksyä tai hylätä, tai osapuolet voivat sopia erilaisesta ratkaisusta. Sovittelija ei saa kuitenkaan antaa neuvoja tai esittää näkemyksiä siitä, onko kyseessä oleva toimenpide tämän sopimuksen mukainen.

4. Menettely toteutetaan asianomaisen osapuolen alueella tai yhteisestä sopimuksesta missä tahansa muualla tai millä tahansa muulla tavalla.

5. Jollei 1 kohdan b alakohdan soveltamisesta muuta johdu, riidan osapuolet pyrkivät saavuttamaan yhteisesti sovitun ratkaisun 60 päivän kuluessa sovittelijan nimittämisestä. Ennen lopullista ratkaisua riidan osapuolet voivat harkita väliaikaisten ratkaisujen mahdollisuutta.

6. Joko unioni, unionin jäsenvaltio tai Vietnam, toimiessaan sovittelumenettelyn osapuolena, voi asettaa julkisesti saataville yhteisesti sovittuja ratkaisuja sillä edellytyksellä, että luottamuksellisiksi tai suojatuiksi nimetyt tiedot on poistettu.

7. Menettely päättyy

a) riidan osapuolten yhteisesti sovitulla ratkaisulla sen hyväksymispäivänä;

b) sovittelijan riidan osapuolia kuultuaan tekemällä kirjallisella ilmoituksella siitä, että sovittelua ei enää kannata jatkaa; tai

c) riidan osapuolen kirjallisella ilmoituksella.

B JAKSO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

5 ARTIKLA

Yhteisesti sovitun ratkaisun täytäntöönpano

1. Jos ratkaisusta on sovittu, riidan kunkin osapuolten on pyrittävä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet yhteisesti sovitun ratkaisun täytäntöön panemiseksi sovitussa aikataulussa.

2. Täytäntöön panevan riidan osapuolen on ilmoitettava toiselle riidan osapuolelle kirjallisesti kaikista yhteisesti sovitun ratkaisun täytäntöön panemiseksi toteutetuista vaiheista tai toimenpiteistä.

3. Riidan osapuolten pyynnöstä sovittelija antaa riidan osapuolille luonnoksen tosiseikkoihin pohjautuvasta kirjallisesta raportista, jossa on lyhyt tiivistelmä

a) toimenpiteestä, josta menettelyissä on kyse;

b) noudatetuista menettelyistä; ja

c) näiden menettelyiden tuloksena mahdollisesti saavutetusta yhteisesti sovitusta ratkaisusta, mahdolliset väliaikaiset ratkaisut mukaan luettuina.

4. Sovittelijan on annettava riidan osapuolille 15 työpäivän määräaika huomautusten esittämiseen tosiseikkoihin pohjautuvasta raportista tehdystä luonnoksesta. Otettuaan huomioon määräajan kuluessa toimitetut riidan osapuolten huomautukset sovittelija toimittaa 15 työpäivän kuluessa riidan osapuolille tosiseikkoihin pohjautuvan lopullisen kirjallisen raportin. Tällaiseen tosiseikkoihin pohjautuvaan raporttiin ei saa sisältyä minkäänlaista tämän sopimuksen tulkintaa.

C JAKSO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

6 ARTIKLA

Suhde riitojen ratkaisemiseen

1. Tämän sovittelumekanismin mukaista menettelyä ei ole tarkoitus käyttää tämän sopimuksen tai minkään muun sopimuksen mukaisten riitojenratkaisumenettelyjen perustana. Riidan osapuolen ei pidä tukeutua tai esittää tällaisissa riitojenratkaisumenettelyissä näyttönä eikä lainkäyttöelimen pidä ottaa huomioon

a) riidan osapuolen sovittelumenettelyn aikana esittämiä kantoja;

b) sitä seikkaa, että riidan osapuoli on ilmoittanut olevansa valmis hyväksymään sovittelun kohteena olevaa toimenpidettä koskevan ratkaisun; tai

c) sovittelijan antamia neuvoja tai esittämiä ehdotuksia.

2. Jollei tämän liitteen 4 artiklan (Sovittelumenettelyä koskevat säännöt) 1 kohdan d alakohdan nojalla tehtävästä mahdollisesta sopimuksesta muuta johdu, sovittelumekanismi ei vaikuta osapuolten ja riidan osapuolten 3 luvun (Riitojen ratkaisu) mukaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

3. Elleivät riidan osapuolet toisin sovi ja rajoittamatta tämän liitteen 4 artiklan (Sovittelumenettelyä koskevat säännöt) 6 kohdan soveltamista, kaikki menettelyn vaiheet, mahdolliset neuvot tai ehdotettu ratkaisu mukaan luettuina, ovat luottamuksellisia. Kumpikin riidan osapuoli voi kuitenkin ilmoittaa julkisesti, että sovittelu on käynnissä.

7 ARTIKLA

Määräajat

Riidan osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella muuttaa mitä tahansa tässä liitteessä tarkoitettua määräaikaa.

8 ARTIKLA

Kulut

1. Kumpikin riidan osapuoli vastaa itse sovittelumenettelyyn osallistumisesta aiheutuvista kuluistaan.

2. Riidan osapuolet jakavat tasan järjestelyistä aiheutuvat kulut, mukaan lukien sovittelijan palkkiot ja kulut. Sovittelijan palkkio on tuomioistuimen jäsenille 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 16 kohdan nojalla maksettujen palkkioiden mukainen.

________________

LIITE 11

TUOMIOISTUIMEN JA MUUTOKSENHAKUTUOMIOISTUIMEN JÄSENTEN SEKÄ SOVITTELIJOIDEN KÄYTÄNNESÄÄNNÖT

1 ARTIKLA

Määritelmät

Näissä käytännesäännöissä tarkoitetaan:

a) ’jäsenellä’ B jakson (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) mukaisesti perustetun tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen jäsentä;

b) ’sovittelijalla’ henkilöä, joka toteuttaa sovittelumenettelyn 3.31 artiklan (Sovittelu) ja liitteen10 (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen sovittelumekanismi) mukaisesti;

c) ’ehdokkaalla’ henkilöä, jota harkitaan tuomioistuimen jäseneksi tai muutoksenhakutuomioistuimen jäseneksi;

d) ’avustajalla’ henkilöä, joka jäsenen toimeksiannon mukaisesti avustaa jäsentä hänen suorittamissaan tutkimuksissa tai tukee häntä hänen tehtävissään;

e) ’henkilöstöllä’ jäsenen osalta muita jäsenen ohjauksessa ja valvonnassa olevia henkilöitä kuin avustajia.

2 ARTIKLA

Menettelyä koskevat velvollisuudet

Jokaisen ehdokkaan ja jäsenen on vältettävä käyttäytymästä epäasianmukaisesti ja antamasta vaikutelmaa epäasianmukaisesta käyttäytymisestä, oltava riippumaton ja puolueeton sekä vältettävä välittömiä ja välillisiä eturistiriitoja.

3 ARTIKLA

Ilmoittamisvelvollisuudet

1. Ennen kuin ehdokkaan nimitys voidaan vahvistaa, ehdokkaan on ilmoitettava osapuolille kaikki entiset ja nykyiset intressit, suhteet tai seikat, jotka todennäköisesti vaikuttavat hänen riippumattomuuteensa tai puolueettomuuteensa taikka joiden voidaan kohtuudella olettaa luovan vaikutelman epäasianmukaisesta käyttäytymisestä tai menettelyn puolueellisuudesta. Tämän vuoksi ehdokkaan on kaikin kohtuullisesti toteutettavissa olevin toimin pyrittävä selvittämään tällaiset intressit, suhteet ja seikat.

2. Jäsenten on ilmoitettava kirjallisesti riidan osapuolille seikat, jotka koskevat näiden käytännesääntöjen todellisia tai mahdollisia rikkomisia.

3. Jäsenten on kaikin toimin jatkettava 1 kohdassa tarkoitettujen intressien, suhteiden ja seikkojen selvittämistä. Jäsenten on ilmoitettava tällaiset intressit, suhteet ja seikat riidan osapuolille 3 .

4 ARTIKLA

Jäsenten velvollisuudet

1. Jäsenten on suoritettava tehtävänsä perusteellisesti ja joutuisasti koko menettelyn ajan oikeudenmukaisuutta ja huolellisuutta noudattaen.

2. Jäsenten on otettava huomioon ainoastaan sellaiset menettelyssä esille tulleet seikat, jotka ovat välttämättömiä tuomiota varten, eivätkä he saa siirtää tätä tehtävää kenellekään muulle.

3. Jäsenten on varmistettava kaikin soveltuvin keinoin, että heidän avustajansa ja henkilöstönsä ovat tietoisia näiden käytännesääntöjen 2, 3, 5 ja 7 artiklan määräyksistä ja noudattavat niitä.

4. Jäsenet eivät saa keskustella menettelyn kohteena olevaan asiaan liittyvistä seikoista riidan osapuolen tai osapuolten kanssa tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen jaoston muiden jäsenten poissa ollessa.

5 ARTIKLA

Jäsenten riippumattomuus ja puolueettomuus

1. Jäsenten on oltava riippumattomia ja puolueettomia ja vältettävä antamasta vaikutelmaa epäasianmukaisesta käyttäytymisestä tai puolueellisuudesta; heidän toimintaansa eivät saa vaikuttaa oman edun tavoittelu, ulkopuolinen painostus, poliittiset näkökohdat, julkiset vaatimukset, lojaalius osapuolelle tai riidan osapuolelle taikka arvostelun pelko.

2. Jäsenet eivät saa suoraan eikä välillisesti sitoutua mihinkään velvoitteeseen tai hyväksyä mitään etua, joka jollain tavalla voisi estää tai voisi näyttää estävän heidän tehtäviensä asianmukaisen hoitamisen.

3. Jäsenet eivät saa käyttää asemaansa jäsenenä omien henkilökohtaisten etujensa ajamiseen, ja heidän on vältettävä toimia, jotka voivat antaa vaikutelman siitä, että muilla on erityisasema vaikuttaa heihin.

4. Jäsenet eivät saa antaa talous-, liike-, ammatti- tai perhesuhteiden tai sosiaalisten suhteiden taikka niihin liittyvien velvollisuuksien vaikuttaa käytökseensä tai arvostelukykyynsä.

5. Jäsenten on vältettävä sellaisia suhteita tai taloudellisia intressejä, jotka todennäköisesti vaikuttavat heidän puolueettomuuteensa tai joiden voidaan kohtuudella olettaa luovan vaikutelman epäasianmukaisesta käyttäytymisestä tai puolueellisuudesta 4 .

6 ARTIKLA

Entisten jäsenten velvollisuudet

1. Kaikkien entisten jäsenten on vältettävä toimia, jotka voivat luoda vaikutelman, että he olivat tehtäviään suorittaessaan puolueellisia tai hyötyivät tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen päätöksistä tai ratkaisuista.

2. Rajoittamatta 3.38 artiklan (Tuomioistuin) 5 kohdan ja 3.39 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) 9 kohdan soveltamista jäsenten on sitouduttava siihen, että toimikautensa päättymisen jälkeen he eivät osallistu

a) ennen heidän toimikautensa päättymistä tuomioistuimessa tai muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävänä olleisiin sijoitusriitoihin;

b) sijoitusriitoihin, joita he käsittelivät tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen jäseninä, ja muihin riitoihin, joihin liittyy tällaisten riitojen kanssa yhteisiä tosiseikkoja tai jotka johtuvat samoista tapahtumista ja olosuhteista kuin tällaiset riidat.

3. Jäsenten on sitouduttava siihen, että toimikautensa päättymistä seuraavien kolmen vuoden aikana he eivät toimi riidan osapuolen edustajana tuomioistuimessa tai muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa sijoitusriidassa.

4. Jos tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajalle ilmoitetaan tai hänen tietoonsa tulee, että tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen entisen jäsenen väitetään rikkoneen 1–3 kohdassa vahvistettuja velvollisuuksia, puheenjohtajan on tutkittavaa asiaa, annettava entiselle jäsenelle mahdollisuus tulla kuulluksi sekä asian todentamisen jälkeen tiedotettava asiasta

a) ammattialajärjestölle tai muulle vastaavalle organisaatiolle, johon entinen jäsen kuuluu;

b) osapuolille; ja

c) minkä tahansa muun asiaankuuluvan sijoitustuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajalle asianmukaisten toimenpiteiden panemiseksi vireille.

Tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja julkistaa perusteluineen päätöksensä toteuttaa a–c alakohdassa tarkoitettuja toimia.

7 ARTIKLA

Luottamuksellisuus

1. Jäsenet tai entiset jäsenet eivät saa milloinkaan ilmaista tai käyttää menettelyä koskevia tai menettelyn aikana saatuja ei-julkisia tietoja muihin tarkoituksiin kuin kyseistä menettelyä varten, eivätkä he saa missään tapauksessa ilmaista tai käyttää tällaisia tietoja henkilökohtaisen hyödyn saamiseksi tai hyödyn saamiseksi muille taikka muiden etujen vahingoittamiseksi.

2. Jäsenet eivät saa paljastaa päätöstä tai ratkaisua tai sen osia ennen päätöksen tai ratkaisun julkaisemista 3.36 artiklan (Menettelyn avoimuus) avoimuusmääräysten mukaisesti.

3. Jäsenet tai entiset jäsenet eivät saa milloinkaan ilmaista tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen päätösneuvottelujen sisältöä eikä kenenkään jäsenen mielipidettä, olivat ne mitä hyvänsä.

8 ARTIKLA

Kulut

Kunkin jäsenen on pidettävä kirjaa ja annettava lopullinen tilitys menettelyyn käytetystä ajasta ja kuluistaan.

9 ARTIKLA

Sovittelijat

Näissä käytännesäännöissä kuvattuja jäseniin tai entisiin jäseniin sovellettavia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin myös sovittelijoihin.

10 ARTIKLA

Neuvoa-antava paneeli

1. Tuomioistuimen puheenjohtajaa ja muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajaa avustaa neuvoa-antava paneeli, jotta varmistetaan näiden käytännesääntöjen ja 3.40 artiklan (Etiikka) asianmukaisen soveltaminen ja muiden mahdollisten tehtävien suorittaminen.

2. Neuvoa-antava paneeli koostuu varapuheenjohtajista ja kahdesta virkaiältään vanhimmasta tuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen jäsenestä.

________________

LIITE 12

YHTÄAIKAISET MENETTELYT

1. Sen estämättä, mitä 3.34 artiklan (Muut kanteet) 1 kohdassa määrätään, EU-osapuolen sijoittaja ei saa nostaa tuomioistuimessa 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jakson (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) nojalla kannetta, jonka mukaan Vietnam on rikkonut 2.1 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettua määräystä, jos sijoittaja on esittänyt saman 2.1 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitetun määräyksen väitettyä rikkomista koskevan kanteen Vietnamin tuomioistuimessa tai hallintotuomioistuimessa taikka jossakin kansainvälisessä välimiesmenettelyssä 5 .

2. Sen estämättä, mitä 3.34 artiklan (Muut kanteet) 2 ja 3 kohdassa määrätään, jos Vietnam on vastaaja, EU-osapuolen sijoittaja ei saa nostaa tuomioistuimessa 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jakson (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) nojalla kannetta, jonka mukaan toimenpide on ristiriidassa 2 luvun määräysten kanssa, jos henkilö, jonka suorassa tai välillisessä määräysvallassa sijoittaja on tai joka on sijoittajan suorassa tai välillisessä määräysvallassa, jäljempänä ’sidoksissa oleva henkilö’, on saman sijoituksen osalta nostanut tuomioistuimessa tai muussa kotimaisessa tai kansainvälisessä tuomioistuimessa kanteen, jonka mukaan samoja määräyksiä on rikottu, ja

a) sidoksissa olevan henkilön kanne on ratkaistu tuomiolla, päätöksellä tai muulla ratkaisulla; tai

b) sidoksissa olevan henkilön kanne on vireillä eikä kyseinen henkilö ole peruuttanut tällaista vireillä olevaa kannetta.

3. Tämän liitteen 1 tai 2 kohdan soveltamisalaan kuulumattomiin kanteisiin sovelletaan 3.34 artiklaa (Muut kanteet).

________________

LIITE 13

MUUTOKSENHAKUTUOMIOISTUIMEN TYÖSKENTELYMENETTELYT

1. Muutoksenhakutuomioistuimen työskentelymenettelyjen, jotka on otettu käyttöön 3.29 artiklan (Muutoksenhakutuomioistuin) 10 kohdan mukaisesti, on sisällettävä ja niissä on käsiteltävä muun muassa seuraavia:

a) käytännön järjestelyt, jotka koskevat päätösneuvotteluja muutoksenhakutuomioistuimen jaostoissa ja muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten välistä viestintää;

b) asiakirjoihin ja tositteisiin liittyvät tiedoksiantojärjestelyt, mukaan lukien säännöt, jotka koskevat kirjoitusvirheiden korjaamista kyseisissä asiakirjoissa;

c) asian käsittelyn väliaikaista keskeyttämistä koskevat menettelylliset seikat muutoksenhakutuomioistuimen jäsenen kuoleman tai työkyvyttömyyden varalta tai kun jäsen irtisanoutuu tai hänet erotetaan muutoksenhakutuomioistuimesta tai jostakin sen jaostosta;

d) järjestelyt, jotka koskevat kirjoitusvirheiden korjaamista muutoksenhakutuomioistuimen jaostojen päätöksissä;

e) järjestelyt, jotka koskevat samaan väliaikaiseen ratkaisuun liittyvien kahden tai useamman muutoksenhaun käsittelyn yhdistämistä; ja

f) muutoksenhakumenettelyssä käytettävää kieltä koskevat järjestelyt; menettely on periaatteessa suoritettava samalla kielellä kuin menettely tuomioistuimessa, joka antoi muutoksenhaun kohteena olevassa asiassa väliaikaisen ratkaisun.

2. Työskentelymenettelyihin voi sisältyä myös seuraavia seikkoja koskevia suuntaa-antavia periaatteita, joita voidaan käsitellä myöhemmin muutoksenhakutuomioistuimen jaostojen menettelymääräyksissä:

a) alustavat määräajat ja lausumien esittämisjärjestys ja istuntojärjestys muutoksenhakutuomioistuimen jaostoissa;

b) käsittelyn kulkuun liittyvät logistiset näkökohdat, kuten päätösneuvottelu- ja istuntopaikat muutoksenhakutuomioistuimen jaostoissa sekä riidan osapuolten edustamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt; ja

c) alustavat menettelylliset neuvottelut ja mahdolliset istuntoa edeltävät kokoukset jaoston ja riidan osapuolten välillä.

________________

(1) Selkeyden vuoksi todetaan, että 2.3 artiklan (Kansallinen kohtelu) tai 2.4 artiklan (Suosituimmuuskohtelu) rikkominen ei tapahdu pelkästään siten, että osapuoli soveltaa erilaista kohtelua tiettyihin sijoittajaryhmiin tai sijoitusten ryhmiin erilaisten makrotaloudellisten vaikutusten vuoksi, esimerkiksi järjestelmäriskien ja heijastusvaikutusten välttämiseksi tai johtuen kelpoisuudesta velkojen uudelleenjärjestelyyn.

(2) Selkeyden vuoksi todetaan, että jos pyyntö koskee unionin antamaa kohtelua, sovittelun osapuoli on unioni ja unionin asianomainen jäsenvaltio osallistuu sovitteluun täysimääräisesti. Jos pyyntö koskee nimenomaisesti unionin jonkin jäsenvaltion antamaa kohtelua, sovittelun osapuoli on asianomainen unionin jäsenvaltio, ellei se pyydä unionia olemaan osapuoli.

(3) Selkeyden vuoksi todetaan, että tämä velvoite ei ulotu sellaisiin tietoihin, jotka ovat jo julkisesti saatavilla tai jotka olivat tai joiden olisi pitänyt kohtuudella olla kaikkien riidan osapuolten tiedossa.

(4) Selkeyden vuoksi todetaan, että sen, että jäsen saa tuloja hallitukselta tai että hänellä on perhesuhde henkilöön, joka saa tuloja hallitukselta, ei sinällään katsota olevan ristiriidassa 2 ja 5 kohdan kanssa.

(5) Se, että sijoittaja on nostanut kanteen, jonka mukaan Vietnam on rikkonut 2 luvun määräystä, Vietnamin tuomioistuimessa tai hallintotuomioistuimessa tai jossakin kansainvälisessä välimiesmenettelyssä jonkin sijoituksensa osalta, ei estä samaa sijoittajaa nostamasta 3 luvun (Riitojen ratkaisu) B jakson (Sijoittajien ja osapuolten välisten riitojen ratkaisu) nojalla samojen määräysten väitettyä rikkomista koskevaa kannetta tuomioistuimessa muiden sijoitustensa osalta, jos saman toimenpiteen väitetään vaikuttavan tällaiseen muuhun sijoitukseen.

Top