EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52018PC0607
Proposal for a COUNCIL DECISION on the signing, on behalf of the European Union, of the Arrangement with the Kingdom of Norway, the Republic of Iceland, the Swiss Confederation and the Principality of Liechtenstein on the participation by those States in the European Agency for the operational management of large-scale IT systems in the area of freedom, security and justice
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskevan kyseisten valtioiden kanssa tehtävän järjestelyasiakirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskevan kyseisten valtioiden kanssa tehtävän järjestelyasiakirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta
COM/2018/607 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 3.9.2018
COM(2018) 607 final
2018/0317(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskevan kyseisten valtioiden kanssa tehtävän järjestelyasiakirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
Asetuksella (EU) N:o 1077/2011 1 perustettiin eurooppalainen virasto, joka vastaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista. Virasto tunnetaan yleisesti nimellä eu-LISA, ja sen vastuulla on toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja Eurodac-järjestelmän (Eurodac) operatiivinen hallinnointi sekä mahdollisesti muiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien valmistelu, kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi, mutta vain, jos asiaa koskevissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 67–89 artiklaan perustuvissa säädöksissä näin säädetään. Komission asetuksen (EY) N:o 1560/2003 18 artiklalla perustettiin erillinen suojattu tiedonsiirtokanava, DubliNet-verkko, jota jäsenvaltioiden toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset käyttävät tietojen vaihtamiseen kansainvälistä suojelua hakevista henkilöistä. Sen tekninen tuki siirrettiin komissiolta eu-LISAlle 31. heinäkuuta 2014 tehdyllä palvelutasosopimuksella. Asetuksen (EU) 2017/2226 2 tultua voimaan 29. joulukuuta 2017 virasto alkoi vastata rajanylitystietojärjestelmän (EES) kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista. Asetuksen (EU) N:o 1077/2011 37 artiklassa todetaan, että ”Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden assosiaatiosopimusten määräysten mukaisesti luodaan järjestelyjä, joilla muun muassa määritellään, miten ja missä määrin nämä valtiot osallistuvat viraston toimintaan, ja annetaan tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännökset rahoitusosuuksista, henkilöstöstä ja äänioikeudesta”. Asetuksen 37 artiklassa tarkoitetut maat ovat Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein, jäljempänä ’assosioituneet maat’.
Assosioituneiden maiden osallistuminen viraston toimintaan on tarpeellinen askel, kun otetaan huomioon niiden liittyminen Schengenin säännöstöön sekä osallistuminen Dublinin yleissopimusta ja Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin ja viraston hallinnoimiin laaja-alaisiin tietojärjestelmiin. Tältä perustalta komissio esitti 29. helmikuuta 2012 suosituksen neuvostolle, jotta komissiolle myönnettäisiin valtuutus aloittaa neuvottelut Euroopan unionin sekä Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin välisestä järjestelyasiakirjasta, joka liittyy kyseisten valtioiden osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin.
Komissio sai 24. heinäkuuta 2012 neuvostolta valtuutuksen aloittaa neuvottelut Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin kanssa järjestelyasiakirjasta, joka liittyy kyseisten maiden osallistumista viraston toimintaan koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin.
Neuvottelut järjestettiin yhteisesti kaikkien assosioituneiden maiden kanssa. Neuvottelukierroksia oli useita. Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston pääjohtaja muistutti 21. huhtikuuta 2016 päivätyllä kirjeellä assosioituneille maille, että Norjan ja Sveitsin olisi hyväksyttävä asetus (EU) N:o 1077/2011 virallisesti omissa assosiaatiosopimuksissaan tarkoitetulla tavalla ennen kuin järjestelyasiakirja voitaisiin parafoida. Sveitsi ilmoitti neuvostolle täyttäneensä asetuksen (EU) N:o 1077/2011 hyväksymistä koskevat valtiosäännön asettamat vaatimukset 11. huhtikuuta 2017. Norja ilmoitti neuvostolle täyttäneensä kyseisen asetuksen hyväksymistä koskevat valtiosäännön asettamat vaatimukset 16. elokuuta 2017. Järjestelyasiakirjan luonnosta oli tämän jälkeen muutettava muun muassa tekstin mukauttamiseksi voimaan tulleeseen EES-asetukseen sekä tulevien Dublin-säännöstöä koskevien järjestelmien kattamiseksi.
Jäsenvaltioille on tiedotettu ja niitä on kuultu asianomaisissa neuvoston työryhmissä.
Järjestelyasiakirjan luonnoksen lopullinen teksti parafoitiin 15. kesäkuuta 2018.
2.NEUVOTTELUJEN TULOKSET
Komissio katsoo, että lainsäätäjän asetuksen (EU) N:o 1077/2011 37 artiklassa ja neuvoston neuvotteluohjeissaan asettamat tavoitteet on saavutettu ja että unioni voi hyväksyä järjestelyasiakirjan luonnoksen.
Sopimuksen lopullinen sisältö on tiivistetysti seuraava:
Järjestelyasiakirjan luonnoksessa määrätään Islannin, Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin täysimääräisestä osallistumisesta viraston toimintaan [1 artikla], niiden edustuksesta viraston hallintoneuvostossa rajoitetuin äänioikeuksin tiettyjen päätösten osalta [2 artikla], niiden edustuksesta viraston neuvoa-antavissa ryhmissä rajoitetuin äänioikeuksin 2 artiklassa tarkoitettujen päätösten osalta [3 artikla], Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin viraston talousarvioon maksamista vuosittaisista rahoitusosuuksista, joiden määräytymisperusteena on SIS-, VIS-, DubliNet- ja EES-järjestelmien osalta se, mikä on kyseisten maiden BKT:n prosentuaalinen osuus kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta BKT:sta, ja Eurodacin osalta (kunkin assosioituneen maan osalta vahvistettu) kiinteä prosenttiosuus kyseisen talousarviovuoden asianomaisista talousarviomäärärahoista [4 artikla ja liite I]. Lisäksi järjestelyasiakirjan luonnoksessa määritellään viraston oikeudellinen asema Islannissa, Norjassa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa [5 artikla], viraston vastuu suhteessa Islantiin, Norjaan, Sveitsiin ja Liechtensteiniin [6 artikla], unionin tuomioistuimen toimivallan tunnustaminen virastoa koskevissa asioissa Islannissa, Norjassa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa [7 artikla], viraston erioikeudet ja vapaudet Islannissa, Norjassa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa sekä henkilöstösääntöihin tehtävä poikkeus, jonka mukaan Islannin, Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaiset saavat työskennellä virastossa sopimusperusteisesti [9 artikla]. Järjestelyasiakirjan luonnoksessa on määräyksiä myös petosten torjunnasta [10 artikla], riitojen ratkaisemisesta [12 artikla], voimaantulosta [14 artikla] sekä voimassaolosta ja irtisanomisesta [15 artikla].
3.EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ
Tämä ehdotus neuvoston päätökseksi esitetään SEUT-sopimuksen 74 artiklan, 77 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan e alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan, 85 artiklan 1 kohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan nojalla yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa.
Ehdotus muodostaa oikeudellisen välineen järjestelyasiakirjan allekirjoittamista varten. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä. EU:n toimivallasta tehdä tämä järjestelyasiakirja säädetään nimenomaisesti asetuksen (EU) N:o 1077/2011 37 artiklassa, jossa todetaan, että Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden assosiaatiosopimusten määräysten mukaisesti luodaan järjestelyjä, joilla muun muassa määritellään, miten ja missä määrin nämä valtiot osallistuvat viraston toimintaan, ja annetaan tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännökset rahoitusosuuksista, henkilöstöstä ja äänioikeudesta. Tämä ehdotus noudattaa SEUT-sopimuksen 218 artiklan 5 kohtaa, jossa määrätään, että neuvosto tekee päätökset kansainvälisistä sopimuksista. Olemassa ei ole muuta oikeudellista välinettä, jota voitaisiin käyttää tässä ehdotuksessa esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi.
Järjestelyasiakirja mahdollistaa Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin osallistumisen viraston toimintaan rajoitetuin äänioikeuksin ja varmistaa, että virasto saa riittävät rahoitusosuudet.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Järjestelyasiakirjan luonnoksen 4 artiklassa ja liitteessä I kuvataan määräyksiä, jotka koskevat Islannin, Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin viraston talousarvioon maksamia vuosittaisia rahoitusosuuksia.
5.PÄÄTELMÄT
Komissio ehdottaa edellä esitettyjen neuvottelutulosten perusteella, että neuvosto päättää, että Euroopan unionin sekä Islannin tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen järjestelyasiakirja, joka koskee kyseisten valtioiden osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan, allekirjoitetaan unionin puolesta ja että neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään henkilö(t), jolla (joilla) on valtuudet allekirjoittaa järjestelyasiakirja unionin puolesta.
2018/0317 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskevan kyseisten valtioiden kanssa tehtävän järjestelyasiakirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 74 artiklan, 77 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan e alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan, 85 artiklan 1 kohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1077/2011 3 todetaan, että ”Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden assosiaatiosopimusten määräysten mukaisesti luodaan järjestelyjä, joilla muun muassa määritellään, miten ja missä määrin nämä valtiot osallistuvat viraston toimintaan, ja annetaan tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännökset rahoitusosuuksista, henkilöstöstä ja äänioikeudesta”.
(2)Neuvosto valtuutti 24 päivänä heinäkuuta 2012 komission aloittamaan Islannin, Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin kanssa neuvottelut niiden viraston toimintaan osallistumista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tehtävästä järjestelyasiakirjasta, jäljempänä ’järjestelyasiakirja’. Neuvottelut saatiin menestyksekkäästi päätökseen, kun järjestelyasiakirja parafoitiin 15 päivänä kesäkuuta 2018.
(3)Neuvottelujen tuloksena laaditussa järjestelyasiakirjan tekstissä on erittelyt, joita tarvitaan, jotta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvat maat voivat osallistua viraston toimintaan.
(4)Järjestelyasiakirja olisi allekirjoitettava.
(5)Kuten asetuksen (EU) N:o 1077/2011 johdanto-osan 33 kappaleessa todetaan, Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu asetukseen ja asetus sitoo sitä. Irlanti pyysi saada osallistua asetukseen sen hyväksymisen jälkeen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 19, jäljempänä ’Schengen-pöytäkirja’, ja Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti. Niiden olisi sen vuoksi pantava asetuksen (EU) N:o 1077/2011 37 artikla täytäntöön osallistumalla tähän päätökseen. Tästä syystä Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat tähän päätökseen.
(6)Kuten asetuksen (EU) N:o 1077/2011 johdanto-osan 32 kappaleessa todetaan, Tanska ei osallistu asetukseen eikä asetus sido sitä. Sen vuoksi Tanska ei osallistu tähän päätökseen. Koska tällä päätöksellä, siltä osin kuin se liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1987/2006 4 ja neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS 5 perustettuun Schengenin tietojärjestelmään (SIS II), neuvoston päätöksellä 2004/512/EY 6 perustettuun viisumitietojärjestelmään (VIS) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2226 7 perustettuun rajanylitystietojärjestelmään (EES), kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen hyväksymisestä, saattaako se päätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään. Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen 8 tehokkaaksi soveltamiseksi tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Tanska ilmoittaa komissiolle, aikooko se panna tämän päätöksen sisällön täytäntöön siltä osin kuin se koskee Eurodacia ja DubliNetia,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskevan, Euroopan unionin ja kyseisten valtioiden välisen järjestelyasiakirjan allekirjoittaminen unionin puolesta sillä varauksella, että kyseisen järjestelyasiakirjan 9 tekeminen saatetaan päätökseen.
Allekirjoitettavan järjestelyasiakirjan teksti on liitetty tähän päätökseen.
2 artikla
Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa järjestelyasiakirja unionin puolesta.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 3.9.2018
COM(2018) 607 final
LIITE
asiakirjaan
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI
Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskevan kyseisten valtioiden kanssa tehtävän järjestelyasiakirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta
LIITE
JÄRJESTELYASIAKIRJA
Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä kyseisten valtioiden osallistumisesta
vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan
EUROOPAN UNIONI
sekä
NORJAN KUNINGASKUNTA,
jäljempänä ’Norja’,
ISLANNIN TASAVALTA,
jäljempänä ’Islanti’,
SVEITSIN VALALIITTO,
jäljempänä ’Sveitsi’, ja
LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA,
jäljempänä ’Liechtenstein’,
jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimus’ 1 ,
ottavat huomioon Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisen sopimuksen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, jäljempänä ’Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimus’ 2 ,
ottavat huomioon Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, jäljempänä ’Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimus’ 3 ,
ottavat huomioon Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, jäljempänä ’Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimus’ 4 ,
ottavat huomioon Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen pöytäkirjan Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, jäljempänä ’Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirja’ 5 ,
ottavat huomioon Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, koskevan Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen pöytäkirjan, jäljempänä ’Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirja’ 6 ,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Euroopan unioni perusti 25 päivänä lokakuuta 2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1077/2011 7 , jäljempänä ’asetus’, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston, jäljempänä ’virasto’.
(2)Siltä osin kuin asetus koskee SIS II-, VIS- ja EES-järjestelmiä, sillä kehitetään Islannin ja Norjan osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa. Eurodac- ja DubliNet-järjestelmien osalta asetus muodostaa sellaisen uuden toimenpiteen, jota tarkoitetaan Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa.
(3)Siltä osin kuin asetus koskee SIS II-, VIS- ja EES-järjestelmiä, sillä kehitetään Sveitsin osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksessa. Eurodac- ja DubliNet-järjestelmien osalta asetus muodostaa sellaisen uuden toimenpiteen, jota tarkoitetaan Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa.
(4)Siltä osin kuin asetus koskee SIS II-, VIS- ja EES-järjestelmiä, sillä kehitetään Liechtensteinin osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjassa. Eurodac- ja DubliNet-järjestelmien osalta asetus muodostaa sellaisen uuden toimenpiteen, jota tarkoitetaan Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjassa.
(5)Asetuksessa säädetään, että Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Dublinin yleissopimusta ja Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden assosiaatiosopimusten määräysten mukaisesti luodaan järjestelyjä, joilla muun muassa määritellään, miten ja missä määrin nämä valtiot osallistuvat viraston toimintaan, ja annetaan tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännökset rahoitusosuuksista, henkilöstöstä ja äänioikeudesta.
(6)Assosiaatiosopimuksissa ei käsitellä niitä järjestelyjä, jotka ovat tarpeen Islannin, Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin osallistuessa Euroopan unionin Schengenin säännöstön kehittämisen ja Eurodacia koskevien toimenpiteiden yhteydessä perustamien uusien elinten toimintaan, ja tietyt näkökohdat kyseisessä osallistumisessa viraston toimintaan olisi ratkaistava sopimusten osapuolten välisellä lisäjärjestelyllä.
(7)Eurostat ei enää kerää bruttokansantulolukuja, joten Norjan ja Islannin rahoitusosuudet olisi laskettava bruttokansantuotelukujen perusteella kuten Sveitsin ja Liechtensteinin rahoitusosuuksien tapauksessa huolimatta siitä, että Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa ja Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa viitataan bruttokansantuloon,
OVAT SOPINEET SEURAAVAA:
1 artikla
Osallistumisen laajuus
Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein osallistuvat asetuksessa kuvattuun viraston toimintaan täysimääräisesti ja tässä järjestelyasiakirjassa esitettyjen ehtojen mukaisesti.
2 artikla
Hallintoneuvosto
1.Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein ovat edustettuina viraston hallintoneuvostossa, kuten asetuksen 13 artiklan 5 kohdassa säädetään.
2.Niillä on ainoastaan niiden tietojärjestelmien osalta, joihin ne osallistuvat, äänioikeus
·päätöksissä, jotka koskevat järjestelmien ja viestintäinfrastruktuurin kehittämiseen ja operatiiviseen hallinnointiin liittyviä testejä ja teknisiä eritelmiä;
·päätöksissä, joka koskevat SIS II:n, VIS:n, Eurodacin ja EES:n tekniseen käyttäjäkoulutukseen liittyviä asetuksen 3, 4, 5 ja 5 a artiklan mukaisia tehtäviä koulutuksen yhteisten vaatimusten laatimista lukuun ottamatta;
·päätöksissä, joka koskevat muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien tekniseen käyttäjäkoulutukseen liittyviä asetuksen 6 artiklan mukaisia tehtäviä koulutuksen yhteisten vaatimusten laatimista lukuun ottamatta;
·päätöksissä tietojärjestelmien teknistä toimintaa koskevien kertomusten hyväksymisestä SIS II:n, VIS:n ja EES:n osalta asetuksen 12 artiklan 1 kohdan t alakohdan mukaisesti;
·päätöksissä Eurodacin keskusjärjestelmän toimintaa koskevan vuosikertomuksen hyväksymisestä asetuksen 12 artiklan 1 kohdan u alakohdan mukaisesti;
·päätöksissä EES:n kehitystä koskevien kertomusten hyväksymisestä asetuksen 12 artiklan 1 kohdan sa alakohdan mukaisesti;
·päätöksissä SIS II -järjestelmää koskevien tilastotietojen julkaisemisesta asetuksen 12 artiklan 1 kohdan w alakohdan mukaisesti;
·päätöksissä Eurodacin keskusjärjestelmän toimintaa koskevien tilastojen laatimisesta asetuksen 12 artiklan 1 kohdan x alakohdan mukaisesti;
·päätöksissä EES:ää koskevien tilastotietojen julkaisemisesta asetuksen 12 artiklan 1 kohdan xa alakohdan mukaisesti;
·päätöksissä, jotka koskevat luettelon julkaisemista vuosittain toimivaltaisista viranomaisista, joilla on valtuudet tehdä suoria hakuja SIS II -järjestelmään sisältyvistä tiedoista, asetuksen 12 artiklan 1 kohdan y alakohdan mukaisesti;
·päätöksissä asetuksen (EU) N:o 603/2013 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yksiköitä koskevan luettelon julkaisemisesta vuosittain asetuksen 12 artiklan 1 kohdan z alakohdan mukaisesti;
·päätöksissä asetuksen (EU) 2017/2226 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisia viranomaisia koskevan luettelon julkaisemisesta vuosittain;
·päätöksissä, jotka koskevat kertomuksia muiden sellaisten laaja-alaisten tietojärjestelmien teknisestä toiminnasta, jotka on osoitettu viraston hallinnoitaviksi uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jolla kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjassa, tai uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jota tarkoitetaan Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjassa;
·päätöksissä muihin sellaisiin laaja-alaisiin tietojärjestelmiin liittyvien tilastotietojen julkaisemisesta, jotka on osoitettu viraston hallinnoitaviksi uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jolla kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjassa, tai uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jota tarkoitetaan Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjassa;
·päätöksissä sellaisia toimivaltaisia viranomaisia koskevan luettelon julkaisemisesta vuosittain, joilla on oikeus tarkastella muihin sellaisiin laaja-alaisiin tietojärjestelmiin tallennettuja tietoja, jotka on osoitettu viraston hallinnoitaviksi uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jolla kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjassa, tai uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jota tarkoitetaan Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjassa.
Jos edellä mainitut päätökset tehdään monivuotisen ja/tai vuotuisen työohjelman puitteissa, hallintoneuvoston äänestysmenettelyjen avulla varmistetaan, että Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein voivat äänestää.
3.Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein voivat esittää lausuntoja kysymyksistä, joissa niillä ei ole äänioikeutta.
3 artikla
Neuvoa-antavat ryhmät
1.Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein ovat edustettuina viraston neuvoa-antavissa ryhmissä, kuten asetuksen 19 artiklan 2 kohdassa säädetään.
2.Niillä on äänioikeus neuvoa-antavien ryhmien niiden lausuntojen osalta, jotka koskevat 2 artiklassa tarkoitettuja päätöksiä.
3.Ne voivat esittää lausuntoja kysymyksistä, joissa niillä ei ole äänioikeutta.
4 artikla
Rahoitusosuudet
1.Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin yksittäiset rahoitusosuudet viraston tuloihin rajoittuvat niihin tietojärjestelmiin, joihin kukin valtio osallistuu.
2.Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein maksavat viraston tuloihin SIS II:n ja VIS:n osalta vuotuisen summan, joka lasketaan liitteessä I esitetyllä kaavalla sen perusteella, mikä on kyseisten maiden bruttokansantuotteen (BKT) prosentuaalinen osuus kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta BKT:sta, sen nojalla, mitä säädetään Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjan 3 artiklassa, jossa viitataan Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun rahoitusosuusmenetelmään, ja poiketen Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksen 12 artiklan 1 kohdasta, jossa viitataan bruttokansantuloon.
3.Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein maksavat viraston tuloihin EES:n osalta vuotuisen summan, joka lasketaan liitteessä I esitetyllä kaavalla sen perusteella, mikä on kyseisten maiden BKT:n prosentuaalinen osuus kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta BKT:sta, sen nojalla, mitä säädetään Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjan 3 artiklassa, jossa viitataan Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun rahoitusosuusmenetelmään, ja poiketen Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksen 12 artiklan 1 kohdasta, jossa viitataan bruttokansantuloon.
4.Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein maksavat viraston tuloihin Eurodacin osalta vuotuisen summan, joka lasketaan liitteessä I esitetyllä kaavalla Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan, Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjan 6 artiklan mukaisesti.
5.Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein maksavat viraston tuloihin DubliNetin osalta vuotuisen summan, joka lasketaan liitteessä I esitetyllä kaavalla sen perusteella, mikä on kyseisten maiden BKT:n prosentuaalinen osuus kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta BKT:sta, sen nojalla, mitä säädetään Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 8 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjan 3 artiklassa, jossa viitataan Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 8 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun rahoitusosuusmenetelmään, ja poiketen Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 9 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta, jossa viitataan bruttokansantuloon.
6.Viraston talousarvion osastojen 1 ja 2 osalta 2 ja 4 kohdassa mainittua rahoitusosuutta maksetaan 1 päivästä joulukuuta 2012, jolloin virasto alkoi hoitaa tehtäviään. Edellä 5 kohdassa mainittua rahoitusosuutta maksetaan 31 päivästä heinäkuuta 2014, jolloin DubliNetin operatiivisen hallinnoinnin tekninen tuki siirrettiin virastolle. Edellä 3 kohdassa mainittua rahoitusosuutta maksetaan 29 päivästä joulukuuta 2017, jolloin virasto alkoi vastata EES:n kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista. Rahoitusosuuksien maksuvelvollisuus alkaa tämän järjestelyasiakirjan voimaantuloa seuraavana päivänä, myös niiden määrien osalta, jotka olisi pitänyt maksaa 1 päivän joulukuuta 2012 ja järjestelyasiakirjan voimaantulopäivän välisenä aikana.
Viraston talousarvion osaston 3 osalta 2 ja 4 kohdassa mainittua rahoitusosuutta maksetaan 1 päivästä joulukuuta 2012, 5 kohdassa mainittua rahoitusosuutta 31 päivästä heinäkuuta 2014 ja 3 kohdassa mainittua rahoitusosuutta 29 päivästä joulukuuta 2017 kunkin maan assosiaatiosopimuksen perusteella.
7.Kun uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jolla kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjassa, laajennetaan viraston toimeksiantoa antamalla viraston tehtäväksi muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja/tai operatiivinen hallinnointi, Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein maksavat viraston tuloihin EES:n osalta vuotuisen summan, joka lasketaan liitteessä I esitetyllä kaavalla sen perusteella, mikä on kyseisten maiden BKT:n prosentuaalinen osuus kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta BKT:sta, sen nojalla, mitä säädetään Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjan 3 artiklassa, jossa viitataan Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun rahoitusosuusmenetelmään, ja poiketen Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksen 12 artiklan 1 kohdasta, jossa viitataan bruttokansantuloon.
8.Kun uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jota tarkoitetaan Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjassa, laajennetaan viraston toimeksiantoa antamalla viraston tehtäväksi muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja/tai operatiivinen hallinnointi, Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein maksavat viraston tuloihin EES:n osalta vuotuisen summan, joka lasketaan liitteessä I esitetyllä kaavalla sen perusteella, mikä on kyseisten maiden BKT:n prosentuaalinen osuus kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta BKT:sta, sen nojalla, mitä säädetään Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 8 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjan 3 artiklassa, jossa viitataan Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 8 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun rahoitusosuusmenetelmään, ja poiketen Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksen 9 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta, jossa viitataan bruttokansantuloon.
9.Jos Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein ovat jo tukeneet laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämistä tai operatiivista hallinnointia EU:n muiden rahoitusvälineiden kautta tai jos laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämistä ja/tai operatiivista hallinnointia rahoitetaan maksuilla tai muilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla, Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin maksuosuuksia mukautetaan vastaavasti.
5 artikla
Oikeudellinen asema
Virasto on Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin lakien mukainen oikeushenkilö ja sillä on näiden valtioiden lainsäädännön mukainen laajin oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus näissä valtioissa. Se voi muun muassa hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.
6 artikla
Vastuu
Viraston vastuuseen sovelletaan asetuksen 24 artiklan 1, 3 ja 5 kohtaa.
7 artikla
Unionin tuomioistuin
Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein tunnustavat unionin tuomioistuimen virastoon kohdistuvan toimivallan, kuten asetuksen 24 artiklan 2 ja 4 kohdassa säädetään.
8 artikla
Erioikeudet ja vapaudet
Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein soveltavat virastoon ja sen henkilöstöön tämän järjestelyasiakirjan liitteessä II vahvistettuja, erioikeuksia ja vapauksia koskevia sääntöjä, jotka perustuvat Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyyn pöytäkirjaan, sekä muita viraston henkilöstöasioihin liittyviä sääntöjä, jotka on hyväksytty kyseisen pöytäkirjan perusteella.
9 artikla
Viraston henkilöstö
1.Viraston henkilöstön jäseniksi palvelukseen otettuihin Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisiin sovelletaan asetuksen 20 artiklan 1 kohdan ja 37 artiklan mukaisesti Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, Euroopan unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi yhteisesti hyväksymiä sääntöjä ja viraston asetuksen 20 artiklan 8 kohdan mukaisesti hyväksymiä sääntöjä.
2.Poiketen siitä, mitä Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 82 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetään, Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisia, joilla on täydet kansalaisoikeudet, voidaan ottaa palvelukseen viraston pääjohtajan tekemällä sopimuksella viraston hyväksymien, henkilöstön valintaa ja palvelukseen ottamista koskevien voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.
3.Asetuksen 20 artiklan 6 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisiin.
4.Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisia ei kuitenkaan voida nimittää viraston pääjohtajaksi.
10 artikla
Tilapäisesti muihin tehtäviin siirretyt virkamiehet ja asiantuntijat
Tilapäisesti muihin tehtäviin siirrettyihin virkamiehiin ja asiantuntijoihin sovelletaan seuraavia määräyksiä:
i) viraston maksamat palkkiot, korvaukset ja muut maksut vapautetaan kansallisesta verosta;
ii) niin kauan kuin heihin sovelletaan edelleen sen maan sosiaaliturvajärjestelmää, josta heidät on siirretty tilapäisesti viraston palvelukseen, heidät vapautetaan kaikista viraston isäntävaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien mukaisista pakollisista maksuista. Näin ollen heihin ei tuona aikana sovelleta siinä viraston isäntävaltiossa sovellettavia sosiaaliturvaa koskevia sääntöjä, jossa he työskentelevät, elleivät he vapaaehtoisesti liity kyseisen maan sosiaaliturvajärjestelmään.
Tämän alakohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin tilapäisesti muihin tehtäviin siirrettyjen asiantuntijoiden kanssa samassa taloudessa eläviin perheenjäseniin elleivät nämä ole muun työnantajan kuin viraston palveluksessa tai saa sosiaaliturvaetuuksia viraston isäntävaltiolta.
11 artikla
Petostentorjunta
1.Norjan osalta sovelletaan asetuksen 35 artiklan säännöksiä, ja Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, ja tilintarkastustuomioistuin voivat käyttää toimivaltaansa.
OLAF ja tilintarkastustuomioistuin ilmoittavat Riksrevisjonenille hyvissä ajoin aikomuksestaan suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia tai muita tarkastuksia, ja ne voidaan suorittaa Norjan viranomaisten niin toivoessa yhdessä Riksrevisjonenin kanssa.
2.Islannin osalta sovelletaan asetuksen 35 artiklan säännöksiä, ja Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, ja tilintarkastustuomioistuin voivat käyttää toimivaltaansa.
OLAF ja tilintarkastustuomioistuin ilmoittavat Ríkisendurskoðunille hyvissä ajoin aikomuksestaan suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia tai muita tarkastuksia, ja ne voidaan suorittaa Islannin viranomaisten niin toivoessa yhdessä Ríkisendurskoðunin kanssa.
3.Sveitsin osalta määräykset, jotka koskevat asetuksen 35 artiklaa ja liittyvät EU:n Sveitsissä toteuttamaan, viraston toimintaan osallistuvien sveitsiläisten osanottajien varainhoidon valvontaan, ovat liitteessä III.
4.Liechtensteinin osalta määräykset, jotka koskevat asetuksen 35 artiklaa ja liittyvät EU:n Liechtensteinissa toteuttamaan, viraston toimintaan osallistuvien liechtensteinilaisten osanottajien varainhoidon valvontaan, ovat liitteessä IV.
12 artikla
Riitojen ratkaiseminen
1.Jos tämän järjestelyasiakirjan soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, asia otetaan virallisesti riita-asiana ministeritason sekakomitean esityslistalle.
2.Sekakomitean on ratkaistava riita 90 päivän kuluessa sen esityslistan hyväksymisestä, jolle riita on otettu.
3.Jos sekakomitea ei kykene ratkaisemaan Schengeniin liittyviä asioita koskevaa riitaa 2 kohdassa tarkoitetun 90 päivän kuluessa, määräaikaa jatketaan 30 päivällä lopulliseen ratkaisuun pääsemiseksi. Jos lopullista ratkaisua ei saada aikaan, tämän järjestelyasiakirjan voimassaolo katsotaan päättyneeksi sen valtion suhteen, jota riita koskee, kuuden kuukauden kuluttua mainitun 30 päivän ajanjakson päättymisestä.
4.Jos sekakomitea ei kykene ratkaisemaan Eurodaciin liittyviä asioita koskevaa riitaa 2 kohdassa tarkoitetun 90 päivän kuluessa, määräaikaa jatketaan 90 päivällä lopulliseen ratkaisuun pääsemiseksi. Jos sekakomitea ei ole tehnyt päätöstä määräajan loppuun mennessä, tämän järjestelyasiakirjan voimassaolo katsotaan päättyneeksi sen valtion suhteen, jota riita koskee, määräajan viimeisen päivän päättyessä.
13 artikla
Liitteet
Tämän järjestelyasiakirjan liitteet ovat erottamaton osa tätä järjestelyasiakirjaa.
14 artikla
Voimaantulo
1.Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri on tämän järjestelyasiakirjan tallettaja.
2.Euroopan unioni, Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein hyväksyvät tämän järjestelyasiakirjan omien menettelyjensä mukaisesti.
3.Tämän järjestelyasiakirjan voimaantulo edellyttää, että Euroopan unioni ja ainakin yksi toinen osapuoli on hyväksynyt sen.
4.Tämä järjestelyasiakirja tulee voimaan kunkin osapuolen osalta ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun osapuolen hyväksymisasiakirja on toimitettu tallettajalle.
15 artikla
Voimassaolo ja irtisanominen
1.Tämä järjestelyasiakirja tehdään rajoittamattomaksi ajaksi.
2.Islannin ja Norjan osalta järjestelyasiakirja lakkaa olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Islanti tai Norja on irtisanonut Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksen, tai Euroopan unionin neuvoston päätöksellä taikka muuten päättämällä se sopimuksen 8 artiklan 4 kohdassa, 11 artiklan 3 kohdassa tai 16 artiklassa kuvatuilla menettelyillä. Se lakkaa myös olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimus on päätetty tai irtisanottu sopimuksen 4 artiklan 7 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa tai 15 artiklassa kuvatuilla menettelyillä.
Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksen 17 artiklassa tarkoitettu sopimus kattaa myös tämän järjestelyasiakirjan voimassaolon päättymisen seuraukset.
3.Sveitsin osalta järjestelyasiakirja lakkaa olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Sveitsi on irtisanonut Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen, tai Euroopan unionin neuvoston päätöksellä taikka muuten päättämällä se Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksen 7 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa tai 17 artiklassa kuvatuilla menettelyillä. Se lakkaa myös olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimus on päätetty tai irtisanottu sopimuksen 4 artiklan 7 kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa tai 16 artiklassa kuvatuilla menettelyillä.
4.Liechtensteinin osalta järjestelyasiakirja lakkaa olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Liechtenstein on irtisanonut Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjan, tai Euroopan unionin neuvoston päätöksellä taikka muuten päättämällä se Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjan 3 artiklassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 11 artiklan 1 kohdassa tai 11 artiklan 3 kohdassa kuvatuilla menettelyillä. Se lakkaa myös olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirja on päätetty tai irtisanottu pöytäkirjan 3 artiklassa, 5 artiklan 7 kohdassa, 11 artiklan 1 kohdassa tai 11 artiklan 3 kohdassa kuvatuilla menettelyillä.
5.Tämä järjestelyasiakirja laaditaan yhtenä kappaleena bulgarian, espanjan, tšekin, tanskan, saksan, viron, kreikan, englannin, ranskan, iirin, kroaatin, italian, latvian, liettuan, unkarin, maltan, hollannin, puolan, portugalin, romanian, slovakin, sloveenin, suomen, ruotsin, islannin ja norjan kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.
LIITE I
Rahoitusosuuden laskemista koskeva kaava
1.Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin rahoitusosuus asetuksen 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin viraston tuloihin lasketaan seuraavasti:
Osasto 3
1.1.SIS II:n, VIS:n, EES:n ja muiden sellaisten laaja-alaisten tietojärjestelmien osalta, jotka on osoitettu viraston hallinnoitaviksi uudella säädöksellä tai toimenpiteellä, jolla kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Islannin ja Norjan Schengen-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Schengen-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Schengen-assosiaatiopöytäkirjassa, kunkin assosioituneen maan bruttokansantuotetta (BKT) koskevat ajan tasalle saatetut lopulliset luvut, jotka ovat käytettävissä, kun vuotta n koskeva laskutus tapahtuu vuonna n + 1, jaetaan kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden vuodelta n käytettävissä olevien BKT-lukujen summalla. Saatu prosenttiosuus kerrotaan viraston talousarvion osastoon 3 edellä mainittuja järjestelmiä varten vuonna n maksetuilla kokonaismaksuilla, jotta saadaan selville kunkin assosioituneen maan rahoitusosuus.
1.2.Eurodacin osalta kunkin assosioituneen maan rahoitusosuuden muodostumisperusteena on vuosittain kiinteä prosenttiosuus (Liechtenstein 0,071 %, Norja 4,995 %, Islanti 0,1 % ja Sveitsi 7,286 %) kyseisen talousarviovuoden asianomaisista talousarviomäärärahoista. Kunkin assosioituneen maan rahoitusosuus lasketaan vuonna n + 1, ja se saadaan kertomalla kiinteä prosenttiosuus viraston talousarvion osastoon 3 Eurodacia varten vuonna n maksetuilla kokonaismaksuilla.
1.3.DubliNetin ja muiden sellaisten laaja-alaisten tietojärjestelmien osalta, jotka on osoitettu viraston hallinnoitaviksi säädöksellä tai toimenpiteellä, jota tarkoitetaan Islannin ja Norjan Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa, Sveitsin Dublin/Eurodac-assosiaatiosopimuksessa ja Liechtensteinin Dublin/Eurodac-assosiaatiopöytäkirjassa, kunkin assosioituneen maan BKT:ta koskevat ajan tasalle saatetut lopulliset luvut, jotka ovat käytettävissä, kun vuotta n koskeva laskutus tapahtuu vuonna n + 1, jaetaan kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden vuodelta n käytettävissä olevien BKT-lukujen summalla. Saatu prosenttiosuus kerrotaan viraston talousarvion osastoon 3 edellä mainittuja järjestelmiä varten vuonna n maksetuilla kokonaismaksuilla, jotta saadaan selville kunkin assosioituneen maan rahoitusosuus.
Osastot 1 ja 2
1.4.Kunkin assosioituneen maan rahoitusosuus viraston talousarvion osastoihin 1 ja 2 edellä 1.1, 1.2 ja 1.3 kohdassa tarkoitettuja järjestelmiä varten saadaan jakamalla kunkin assosioituneen maan BKT:ta koskevat ajan tasalle saatetut lopulliset luvut, jotka ovat käytettävissä, kun vuotta n koskeva laskutus tapahtuu vuonna n + 1, kaikkien viraston toimintaan osallistuvien valtioiden vuodelta n käytettävissä olevien BKT-lukujen summalla. Saatu prosenttiosuus kerrotaan viraston talousarvion osastoihin 1 ja 2 edellä 1.1, 1.2 ja 1.3 kohdassa tarkoitettuja järjestelmiä varten vuonna n maksetuilla kokonaismaksuilla.
1.5.Jos viraston hallinnoitavaksi osoitetaan muita laaja-alaisia tietojärjestelmiä, joihin assosioituneet maat eivät osallistu, laskentatapaa, joka koskee assosioituneiden maiden rahoitusosuutta osastoihin 1 ja 2, tarkistetaan vastaavasti.
2.Rahoitusosuus maksetaan euroina.
3.Kukin assosioitunut maa maksaa rahoitusosuutensa viimeistään 45 päivän kuluttua veloitusilmoituksen vastaanottamisesta. Jos rahoitusosuuden maksu viivästyy, maksamattomasta määrästä kertyy viivästyskorkoa eräpäivästä alkaen. Korkona käytetään Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltaman korkokannan mukaista Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistua, erääntymiskuukausien ensimmäisenä päivänä voimassa olevaa korkoa korotettuna 3,5 prosenttiyksiköllä.
4.Kunkin assosioituneen maan rahoitusosuutta mukautetaan tämän liitteen mukaisesti, jos Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettua Euroopan unionin rahoitusosuutta muutetaan varainhoitoasetuksen 8 41 artiklan mukaisesti.
LIITE II
Erioikeudet ja vapaudet
1.Viraston tilat ja rakennukset ovat loukkaamattomia. Niihin ei saa kohdistaa etsintää, takavarikkoa, menettämisseuraamusta tai pakkolunastusta. Viraston omaisuus ja varat eivät voi olla minkään hallinnollisen tai oikeudellisen pakkotoimenpiteen kohteena ilman unionin tuomioistuimen lupaa.
2.Viraston arkistot ovat loukkaamattomia.
3.Virasto, sen varat, tulot ja muu omaisuus ovat vapautetut kaikista välittömistä veroista.
Tavaroihin ja palveluihin, jotka viedään Norjasta, Islannista, Sveitsistä ja Liechtensteinista virastolle virkakäyttöön, ei sovelleta välillisiä veroja.
Tavarat ja palvelut, jotka toimitetaan virastolle Norjassa, Islannissa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa viraston virkakäyttöön, vapautetaan arvonlisäverosta palauttamalla tai peruuttamalla vero.
Tavarat, jotka toimitetaan virastolle Norjassa, Islannissa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa viraston virkakäyttöön, vapautetaan valmisteverosta palauttamalla tai peruuttamalla vero.
Muut välilliset verot, jotka viraston on maksettava Norjassa, Islannissa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa, palautetaan tai peruutetaan.
Hakemukset käsitellään periaatteessa kolmen kuukauden kuluessa.
Vapautus ei koske sellaisia veroja ja maksuja, jotka ovat ainoastaan korvausta yleishyödyllisistä palveluista.
Säännöt, jotka koskevat arvonlisäverosta, valmisteverosta ja muista välillisistä veroista vapauttamista Norjassa, Islannissa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa, esitetään tämän liitteen lisäyksissä. Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin on ilmoitettava komissiolle ja virastolle itseään koskevaan lisäykseen tehtävistä muutoksista. Ilmoitus on, mikäli mahdollista, annettava kaksi kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Euroopan komissio ilmoittaa muutoksista unionin jäsenvaltioille.
4.Virasto on vapautettu kaikista tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista viraston virkakäyttöön tarkoitettujen tavaroiden osalta; tämän vapautuksen nojalla maahan tuotuja tavaroita ei saa luovuttaa maksua vastaan eikä ilmaiseksi sen maan alueella, johon ne on tuotu, muuten kuin tämän maan hallituksen kanssa sovituin edellytyksin.
Myös viraston julkaisut on vapautettu tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista.
5.Kunkin assosioituneen maan alueella virasto saa virallisissa viestintäyhteyksissään sekä kaikkien asiakirjojensa toimittamisessa saman kohtelun, jonka kyseinen valtio myöntää diplomaattisille edustustoilleen.
Viraston virallista kirjeenvaihtoa ja muita virallisia tiedonantoja ei saa sensuroida.
6.Unionin jäsenvaltioiden sekä Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin edustajilla, jotka osallistuvat viraston työhön, sekä näiden neuvonantajilla sekä teknisillä asiantuntijoilla on tavanomaiset erioikeudet, vapaudet ja helpotukset heidän hoitaessaan tehtäviään sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä.
7.Viraston henkilöstön jäsenillä, joita tarkoitetaan 25 päivänä maaliskuuta 1969 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 9 1 artiklassa, on Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin alueella ja heidän kansallisuudestaan riippumatta
(a)lainkäytöllinen koskemattomuus heidän virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta, mukaan lukien heidän suulliset lausumansa sekä kirjalliset esityksensä, jollei sellaisissa perussopimusten määräyksissä toisin määrätä, jotka toisaalta koskevat virkamiesten ja muun henkilöstön vastuuta unionia kohtaan ja toisaalta Euroopan unionin tuomioistuimen toimivaltaa viraston ja sen henkilöstön välisissä riidoissa. Tämä koskemattomuus jatkuu heidän tehtäviensä päättymisen jälkeenkin;
(b) valuutta- ja valuutanvaihtosääntelyssä samat helpotukset, jotka tavallisesti myönnetään kansainvälisten järjestöjen virkamiehille.
8.Niillä edellytyksin ja noudattaen sitä menettelyä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat, viraston henkilöstön jäsenet ovat velvollisia maksamaan unionille veroa viraston heille maksamista palkoista ja palkkioista.
Viraston henkilöstön jäsenet, joita tarkoitetaan 25 päivänä maaliskuuta 1969 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 2 artiklassa, vapautetaan kansallisista, liittovaltion ja kantonien sekä alueiden, kaupunkien ja kuntien veroista viraston maksamien palkkojen ja palkkioiden osalta. Sveitsin osalta tämä vapautus myönnetään Sveitsin kansallisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti.
Viraston henkilöstöön kuuluvien ei tarvitse olla Norjan, Islannin, Sveitsin tai Liechtensteinin sosiaaliturvajärjestelmän jäseniä edellyttäen, että he kuuluvat jo unionin virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevaan sosiaalietuusjärjestelmään. Viraston henkilöstön kanssa samassa taloudessa elävät perheenjäsenet kuuluvat EU:n yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän piiriin sillä edellytyksellä, että he eivät ole muun työnantajan kuin viraston palveluksessa ja että he eivät saa sosiaaliturvaetuuksia EU:n jäsenvaltiolta tai Norjalta, Islannilta, Sveitsiltä tai Liechtensteinilta.
9.Sovellettaessa tuloverotusta, varallisuusverotusta ja perintöverotusta sekä yleissopimuksia, jotka on tehty Norjan, Islannin, Sveitsin tai Liechtensteinin ja unionin jäsenvaltioiden välillä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, viraston henkilöstön jäsenten, joita tarkoitetaan 25 päivänä maaliskuuta 1969 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 3 artiklassa ja jotka hoitaakseen tehtäväänsä viraston palveluksessa muuttavat asumaan unionin sellaisen jäsenvaltion alueelle, joka ei ollut heidän verotuksellinen kotipaikkansa heidän ryhtyessään hoitamaan tehtäviään virastossa, kotipaikan katsotaan sekä siinä maassa, jossa he tosiasiallisesti asuvat, että siinä maassa, jossa heillä on verotuksellinen kotipaikka, olevan edelleen viimeksi mainitussa maassa, jos se on unionin jäsenvaltio taikka Norja, Islanti, Sveitsi tai Liechtenstein. Tätä määräystä sovelletaan myös puolisoon, jos tämä ei harjoita omaa ansiotoimintaa, sekä tässä määräyksessä tarkoitettujen henkilöiden huollettavina oleviin lapsiin.
Edellisessä kohdassa tarkoitetuille henkilöille kuuluva irtain omaisuus, joka sijaitsee unionin sen jäsenvaltion alueella, jossa nämä henkilöt oleskelevat, on vapautettu perintöverosta kyseisessä maassa; määrättäessä perintöveroa tällaisen omaisuuden katsotaan olevan jäsenvaltiossa, jossa kyseisillä henkilöillä on verotuksellinen kotipaikka, jollei kolmansien maiden oikeuksista ja kaksinkertaista verotusta koskevien kansainvälisten yleissopimusten määräysten soveltamisesta mahdollisesti muuta johdu.
Kahden edellä olevan kohdan määräyksiä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaista kotipaikkaa, joka on hankittu ainoastaan tehtävien hoitamiseksi muiden kansainvälisten järjestöjen palveluksessa.
10.Viraston henkilöstön jäsenille myönnetään erioikeudet, vapaudet ja helpotukset yksinomaan viraston etuun liittyen.
Viraston pääjohtajan on kumottava viraston henkilöstön jäsenelle myönnetty vapaus tapauksissa, joissa tällainen vapaus estäisi oikeuden toteutumista, ja jos hän katsoo, että tämä kumoaminen ei ole ristiriidassa viraston tai unionin edun kanssa.
11.Tämän liitteen määräysten soveltamiseksi virasto toimii yhteistyössä kyseisten assosioituneiden maiden tai jäsenvaltioiden vastuussa olevien viranomaisten kanssa.
Liitteen II lisäys 1
Norja:
Vapautus arvonlisäverosta toteutetaan palauttamalla vero.
Arvonlisäveron palautusta varten Norjan veroviranomaisten arvonlisäveroasioista vastaavalle osastolle (Skatt Øst) esitetään tähän tarkoitetut norjalaiset lomakkeet. Hakemukset käsitellään periaatteessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun korvaushakemus ja siihen liittyvät tarvittavat todisteet on jätetty käsiteltäväksi.
Vapautus valmisteverosta ja mahdollisista muista välillisistä veroista toteutetaan palauttamalla verot. Tässä sovelletaan samaa menettelyä kuin arvonlisäveron palautusten yhteydessä.
Liitteen II lisäys 2
Islanti:
Vapautus arvonlisäverosta toteutetaan palauttamalla vero.
Vapautus arvonlisäverosta myönnetään, jos tavaroiden ja palvelujen laskussa tai vastaavassa asiakirjassa mainittu tosiasiallinen ostohinta on yhteensä vähintään 36 400 Islannin kruunua (verot mukaan luettuna).
Arvonlisäveron palautusta varten Islannin verovirastolle (Ríkisskattstjóri) esitetään tähän tarkoitetut islantilaiset lomakkeet. Hakemukset käsitellään periaatteessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun korvaushakemus ja siihen liittyvät tarvittavat todisteet on jätetty käsiteltäväksi.
Vapautus valmisteverosta ja mahdollisista muista välillisistä veroista toteutetaan palauttamalla verot. Tässä sovelletaan samaa menettelyä kuin arvonlisäveron palautusten yhteydessä.
Liitteen II lisäys 3
Sveitsi:
Vapautus arvonlisäverosta, valmisteverosta ja mahdollisista muista välillisistä veroista myönnetään peruuttamalla vero, kun tavaroiden tai palvelujen tarjoajalle esitetään tähän tarkoitetut sveitsiläiset lomakkeet.
Vapautus arvonlisäverosta myönnetään, jos tavaroiden ja palvelujen laskussa tai vastaavassa asiakirjassa mainittu tosiasiallinen ostohinta on yhteensä vähintään 100 Sveitsin frangia (verot mukaan luettuna).
Liitteen II lisäys 4
Liechtenstein:
Vapautus arvonlisäverosta, valmisteverosta ja mahdollisista muista välillisistä veroista myönnetään peruuttamalla vero, kun tavaroiden tai palvelujen tarjoajalle esitetään tähän tarkoitetut liechtensteinilaiset lomakkeet.
Vapautus arvonlisäverosta myönnetään, jos tavaroiden ja palvelujen laskussa tai vastaavassa asiakirjassa mainittu tosiasiallinen ostohinta on yhteensä vähintään 100 Sveitsin frangia (verot mukaan luettuna).
LIITE III
Viraston toimintaan osallistuvia sveitsiläisiä osanottajia koskeva varainhoidon valvonta
1 artikla
Suora viestintä
Virasto ja Euroopan komissio ovat suoraan yhteydessä kaikkiin niihin Sveitsiin sijoittautuneisiin henkilöihin tai elimiin, jotka osallistuvat viraston toimintaan joko sopimuspuolina, viraston jonkin ohjelman osanottajina, viraston tai EU:n talousarviosta suoritettujen maksujen saajina tai alihankkijoina. Nämä voivat toimittaa suoraan Euroopan komissiolle ja virastolle asiaan liittyvät tiedot ja kaiken aineiston, jotka ne ovat velvollisia toimittamaan tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettujen asiakirjojen sekä niitä sovellettaessa tehtyjen sopimusten ja päätösten perusteella.
2 artikla
Tarkastukset
1.Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 10 ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 11 sekä muiden tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettujen asiakirjojen mukaisesti sopimuksissa ja päätöksissä, jotka tehdään Sveitsiin sijoittautuneiden edunsaajien kanssa, voidaan määrätä, että viraston ja Euroopan komission virkailijat tai muut näiden valtuuttamat henkilöt voivat milloin tahansa suorittaa kyseisten edunsaajien tai niiden alihankkijoiden toimitiloissa tieteellisiä, rahoitukseen liittyviä, teknisiä tai muita tarkastuksia.
2.Tarkastusten suorittamiseksi viraston ja Euroopan komission virkailijoilla ja muilla näiden valtuuttamilla henkilöillä on oltava asianmukaiset mahdollisuudet tutustua toimitiloihin, töihin ja asiakirjoihin sekä kaikkiin, myös sähköisessä muodossa oleviin, tietoihin. Tämä oikeus toistetaan selvästi sopimuksissa, jotka tehdään tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa.
3.Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on samat oikeudet kuin Euroopan komissiolla.
4.Tarkastukset voidaan tehdä viiden vuoden kuluessa tämän järjestelyasiakirjan voimassaolon päättymisestä tai asianomaisissa sopimuksissa tai päätöksissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.
5.Sveitsin valtiontalouden tarkastusvirastolle ilmoitetaan ennakolta Sveitsissä suoritettavista tarkastuksista. Ilmoittaminen ei kuitenkaan ole oikeudellinen edellytys tarkastusten suorittamiselle.
3 artikla
Paikalla tehtävät tarkastukset
1.Euroopan komissio (OLAF) voi tähän järjestelyasiakirjaan liittyen tehdä neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti tarkastuksia, myös paikalla tehtäviä tarkastuksia, Sveitsin alueella, selvittääkseen, onko tapahtunut petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, joka vaikuttaa Euroopan unionin taloudelliseen etuun.
2.OLAF valmistelee paikan päällä tehtävät tarkastukset ja todentamiset sekä johtaa niitä tiiviissä yhteistyössä Sveitsin valtiontalouden tarkastusviraston tai muiden sen nimeämien Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joille on hyvissä ajoin ilmoitettava tarkastusten ja todentamisten aihe, tavoite ja oikeusperusta, jotta ne voivat antaa tarkastukseen kaiken tarvittavan avun. Tätä varten Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten toimihenkilöt voivat osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja todentamisiin.
3.Asianomaiset Sveitsin viranomaiset voivat halutessaan suorittaa paikan päällä tehtävät tarkastukset ja todentamiset yhdessä OLAFin kanssa.
4.Jos ohjelman osanottajat vastustavat paikalla suoritettavaa tarkastusta tai todentamista, Sveitsin viranomaisten on tarjottava kansallisten säännöstensä mukaisesti OLAFin tutkijoille tarvittavaa apua, jotta nämä voivat suorittaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset.
5.OLAF ilmoittaa mahdollisimman pian Sveitsin valtiontalouden tarkastusvirastolle tai muille sen nimeämille Sveitsin toimivaltaisille viranomaisille kaikki väärinkäytöksiä koskevat tosiseikat tai epäilyt, jotka ovat tulleet sen tietoon suoritettaessa paikan päällä tehtävää tarkastusta tai todentamista. OLAF ilmoittaa edellä tarkoitetuille viranomaisille tällaisten tarkastusten ja todentamisten tulokset kaikissa tapauksissa.
4 artikla
Tiedottaminen ja kuuleminen
1.Tämän liitteen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi Sveitsin ja EU:n toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja säännöllisesti ja järjestävät kuulemisia toisen sopimuspuolen niin pyytäessä.
2.Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat virastolle ja komissiolle viipymättä kaikista tietoonsa saamistaan seikoista, jotka antavat aihetta epäillä, että tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa tehtyjen sopimusten tekemiseen ja täytäntöönpanoon liittyy väärinkäytöksiä.
5 artikla
Luottamuksellisuus
Kaikki tämän liitteen nojalla toimitetut ja saadut tiedot, niiden muodosta riippumatta, kuuluvat ammattisalaisuuden piiriin ja niillä on sama tietosuoja, joka vastaaville tiedoille on säädetty Sveitsin lainsäädännössä ja EU:n toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä.
Kyseisiä tietoja saa ilmaista vain niille henkilöille, joiden on ne tehtäviensä vuoksi tunnettava EU:n toimielimissä, jäsenvaltioissa tai Sveitsissä, ja niitä saa käyttää vain sopimuspuolten taloudellisten etujen tehokkaan suojaamisen varmistamiseksi.
6 artikla
Hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset
Rajoittamatta Sveitsin rikoslain soveltamista virasto ja Euroopan komissio voivat määrätä hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 12 , unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 13 ja Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 14 mukaisesti.
7 artikla
Perintä ja täytäntöönpano
Viraston tai Euroopan komission tekemät, tämän järjestelyasiakirjan soveltamisalaan kuuluvat päätökset, jotka koskevat jonkin muun subjektin kuin valtion maksuvelvoitetta, ovat Sveitsissä täytäntöönpanokelpoisia. Täytäntöönpanomääräyksen antaa Sveitsin hallituksen nimeämä viranomainen, joka tarkastaa ainoastaan määräyksen oikeellisuuden ja ilmoittaa asiasta viipymättä virastolle ja Euroopan komissiolle. Täytäntöönpanoon sovelletaan Sveitsin menettelysääntöjä. Täytäntöönpanomääräyksen muodostavan päätöksen lainvoimaisuutta valvoo Euroopan unionin tuomioistuin.
Euroopan unionin tuomioistuimen välityslausekkeen nojalla antamat tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samoilla ehdoilla.
LIITE IV
Viraston toimintaan osallistuvia liechtensteinilaisia osanottajia koskeva varainhoidon valvonta
1 artikla
Suora viestintä
Virasto ja Euroopan komissio ovat suoraan yhteydessä kaikkiin niihin Liechtensteiniin sijoittautuneisiin henkilöihin tai elimiin, jotka osallistuvat viraston toimintaan joko sopimuspuolina, viraston jonkin ohjelman osanottajina, viraston tai EU:n talousarviosta suoritettujen maksujen saajina tai alihankkijoina. Nämä voivat toimittaa suoraan Euroopan komissiolle ja virastolle asiaan liittyvät tiedot ja kaiken aineiston, jotka ne ovat velvollisia toimittamaan tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettujen asiakirjojen sekä niitä sovellettaessa tehtyjen sopimusten ja päätösten perusteella.
2 artikla
Tarkastukset
1.Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 15 ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 16 sekä muiden tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettujen asiakirjojen mukaisesti sopimuksissa ja päätöksissä, jotka tehdään Liechtensteiniin sijoittautuneiden edunsaajien kanssa, voidaan määrätä, että viraston ja Euroopan komission virkailijat tai muut näiden valtuuttamat henkilöt voivat milloin tahansa suorittaa kyseisten edunsaajien tai niiden alihankkijoiden toimitiloissa tieteellisiä, rahoitukseen liittyviä, teknisiä tai muita tarkastuksia.
2.Tarkastusten suorittamiseksi viraston ja Euroopan komission virkailijoilla ja muilla näiden valtuuttamilla henkilöillä on oltava asianmukaiset mahdollisuudet tutustua toimitiloihin, töihin ja asiakirjoihin sekä kaikkiin, myös sähköisessä muodossa oleviin, tietoihin. Tämä oikeus toistetaan selvästi sopimuksissa, jotka tehdään tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa.
3.Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on samat oikeudet kuin Euroopan komissiolla.
4.Tarkastukset voidaan tehdä viiden vuoden kuluessa tämän järjestelyasiakirjan voimassaolon päättymisestä tai asianomaisissa sopimuksissa tai päätöksissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.
5.Liechtensteinin valtiontalouden tarkastusvirastolle ilmoitetaan ennakolta Liechtensteinissa suoritettavista tarkastuksista. Ilmoittaminen ei kuitenkaan ole oikeudellinen edellytys tarkastusten suorittamiselle.
3 artikla
Paikalla tehtävät tarkastukset
1.Euroopan komissio (OLAF) voi tähän järjestelyasiakirjaan liittyen tehdä neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti tarkastuksia, myös paikalla tehtäviä tarkastuksia, Liechtensteinin alueella, selvittääkseen, onko tapahtunut petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, joka vaikuttaa Euroopan unionin taloudelliseen etuun.
2.OLAF valmistelee ja johtaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset tiiviissä yhteistyössä Liechtensteinin valtiontalouden tarkastusviraston tai muiden sen nimeämien Liechtensteinin toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joille on ilmoitettava hyvissä ajoin tarkastusten ja todentamisten aihe, tavoite ja oikeusperusta, jotta tarkastukseen voidaan antaa kaikki tarvittava apu. Tätä varten Liechtensteinin toimivaltaisten viranomaisten virkailijat voivat osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja todentamisiin.
3.Asianomaiset Liechtensteinin viranomaiset voivat halutessaan suorittaa paikan päällä tehtävät tarkastukset ja todentamiset yhdessä OLAFin kanssa.
4.Jos ohjelman osanottajat vastustavat paikalla suoritettavaa tarkastusta tai todentamista, Liechtensteinin viranomaisten on tarjottava kansallisten säännöstensä mukaisesti OLAFin tutkijoille tarvittavaa apua, jotta nämä voivat suorittaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset.
5.OLAF ilmoittaa mahdollisimman pian Liechtensteinin valtiontalouden tarkastusvirastolle tai muille sen nimeämille Liechtensteinin toimivaltaisille viranomaisille kaikki väärinkäytöksiä koskevat tosiseikat tai epäilyt, jotka ovat tulleet sen tietoon suoritettaessa paikan päällä tehtävää tarkastusta tai todentamista. OLAF ilmoittaa edellä tarkoitetuille viranomaisille tällaisten tarkastusten ja todentamisten tulokset kaikissa tapauksissa.
4 artikla
Tiedottaminen ja kuuleminen
1.Tämän liitteen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi Liechtensteinin ja EU:n toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja säännöllisesti ja järjestävät kuulemisia toisen sopimuspuolen niin pyytäessä.
2.Liechtensteinin toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat virastolle ja Euroopan komissiolle viipymättä kaikista tietoonsa saamistaan seikoista, jotka antavat aihetta epäillä, että tässä järjestelyasiakirjassa tarkoitettuja asiakirjoja sovellettaessa tehtyjen sopimusten tekemiseen ja täytäntöönpanoon liittyy väärinkäytöksiä.
5 artikla
Luottamuksellisuus
Kaikki tämän liitteen nojalla toimitetut ja saadut tiedot, niiden muodosta riippumatta, kuuluvat ammattisalaisuuden piiriin ja niillä on sama tietosuoja, joka vastaaville tiedoille on säädetty Liechtensteinin lainsäädännössä ja EU:n toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä. Kyseisiä tietoja saa ilmaista vain niille henkilöille, joiden on ne tehtäviensä vuoksi tunnettava EU:n toimielimissä, jäsenvaltioissa tai Liechtensteinissa, ja niitä saa käyttää vain sopimuspuolten taloudellisten etujen tehokkaan suojaamisen varmistamiseksi.
6 artikla
Hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset
Rajoittamatta Liechtensteinin rikoslain soveltamista virasto ja Euroopan komissio voivat määrätä hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 17 , unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 18 ja Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 19 mukaisesti.
7 artikla
Perintä ja täytäntöönpano
Viraston tai Euroopan komission tekemät, tämän järjestelyasiakirjan soveltamisalaan kuuluvat päätökset, jotka koskevat jonkin muun subjektin kuin valtion maksuvelvoitetta, ovat Liechtensteinissa täytäntöönpanokelpoisia. Täytäntöönpanomääräyksen antaa Liechtensteinin hallituksen nimeämä viranomainen, joka tarkastaa ainoastaan määräyksen oikeellisuuden ja ilmoittaa asiasta viipymättä virastolle ja Euroopan komissiolle. Täytäntöönpanoon sovelletaan Liechtensteinin menettelysääntöjä. Täytäntöönpanomääräyksen muodostavan päätöksen lainvoimaisuutta valvoo Euroopan unionin tuomioistuin.
Euroopan unionin tuomioistuimen välityslausekkeen nojalla antamat tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samoilla ehdoilla.
