Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52018IR6337

    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan hiilialueiden sosioekonominen rakennemuutos”

    EUVL C 39, 5.2.2020, p. 58–61 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    5.2.2020   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 39/58

    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan hiilialueiden sosioekonominen rakennemuutos”

    (2020/C 39/12)

    POLIITTISET SUOSITUKSET

    EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

    Ilmastopoliittisten tavoitteiden tukeminen

    1.

    		 on tyytyväinen EU:n jäsenvaltioiden ilmastopoliittisiin tavoitteisiin. Joulukuussa 2015 Pariisissa pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa 197 valtiota teki maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen, jonka myös EU:n jäsenvaltiot ratifioivat. Sopimuksessa valtiot sitoutuvat rajoittamaan maapallon lämpenemisen selvästi alle 2 celsiusasteen esiteollisen kauden tasoon verrattuna ja jatkamaan pyrkimyksiä rajoittaa keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen.

    2.

    		 toteaa, että Euroopan komissio esitti tiedonannossaan ennen Katowicessa pidettyä YK:n ilmastokokousta, että EU:n on saavutettava ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, jos se haluaa näyttää tietä muulle maailmalle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU:ssa on kuitenkin lopulta pitkälti luovuttava fossiilisista polttoaineista. Erityisesti sähkön tuottamista hiilellä on vähennettävä huomattavasti.

    3.

    		 korostaa, että tällä hetkellä hiiltä louhitaan 41:llä NUTS 2 -tason alueella 12 jäsenvaltiossa (Yhdistynyt kuningaskunta mukaan luettuna). Näille alueille on yhteistä hiilialan ja siihen liittyvien alojen suuri taloudellinen merkitys arvonlisäyksen ja työllisyyden kannalta. Niiden välillä on kuitenkin myös suuria eroja esimerkiksi maantieteellisessä sijainnissa, talouden kehitysasteessa ja väestönkehityksessä.

    4.

    		 toteaa, että kyseisten alueiden on ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi luovuttava nykyisistä – hiilen louhintaan perustuvista – arvoketjuista tai luotava niille uusi perusta. Sen lisäksi niiden on lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä myös suljettava hiilikaivoksia (maanalaisia louhoksia ja avolouhoksia).

    5.

    		 korostaa, että Euroopan hiilialueiden sosioekonominen rakennemuutos tapahtuu tilanteessa, jossa yhä vahvempana maailmanlaajuisena pyrkimyksenä on vähentää asteittain hiilen kulutusta. Komitea kiinnittää erityisesti huomiota uuteen normaalitilanteeseen Kiinassa, joka kuluttaa puolet maailman hiilituotannosta ja jonka osuus maailmanlaajuisesta tuonnista on yhtä suuri mutta missä kotimainen hiilen kysyntä on nyt huipussaan, vaikka kotimaisen tuotannon ylikapasiteetti on valtava. Komitea tuo esiin myös maailman suurimman hiilenvientivaltion Australian Uuden Etelä-Walesin tuomioistuimen päätöksen, jossa ensimmäistä kertaa kiellettiin yritystä perustamasta uusia kaivoksia, koska investointia ei pidetty yhteensopivana Pariisin sopimuksen kanssa. Komitea kannattaakin kansainvälistä yhteistyötä pyrittäessä luopumaan hiilestä. Esimerkkinä voidaan mainita Powering Past Coal Alliance, jossa on mukana muun muassa 30 valtiota ja 22 valtiotasoa alempaa hallintoviranomaista.

    Muutosprosessin sosioekonomisten seurausten lievittäminen

    6.

    		 korostaa, että suunniteltu hiilen louhinnan ja hiilivoimatuotannon vähentäminen muuttaa kyseisten alueiden talouden rakennetta huomattavasti ja että tässä yhteydessä menetetään valtavasti työpaikkoja, lisäarvoa ja ostovoimaa. Useimmat hiilialueet ovat perinteisiä teollisuusalueita, joilla teollistuminen liittyi paikallisten mineraalivarojen hyödyntämiseen. Alueilla on siksi ollut ennen kaikkea rauta-, teräs- ja metalliteollisuutta, kemianteollisuutta ja muuta energiavaltaista teollisuutta. Asianomaisten hiilialueiden rakennemuutos on pyrittävä toteuttamaan taloudellisesti onnistuneella, ekologisesti kestäväpohjaisella ja ennen kaikkea yhteiskunnallisesti vastuullisella tavalla siirryttäessä kohti monipuolisempaa ja vähähiilisempää taloutta.

    7.

    		 muistuttaa, että hiilikaivoksissa on Euroopassa nykyään vielä 185 000 ja hiilivoimalaitoksissa 52 000 työntekijää. Hiiliteollisuus on myös välillisesti sidoksissa eri taloudenaloihin, esimerkiksi aineiden ja tarvikkeiden, kaluston, palvelujen ja kulutustavaroiden tuotantoon. Euroopan komission tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan tällaiset sidokset työllistävät edelleen 215 000 henkilöä. Kyseisen tutkimuksen mukaan nykyiset suunnitelmat hiilen louhinnan ja hiileen perustuvan sähköntuotannon lopettamiseksi voisivat johtaa vuoteen 2030 mennessä noin 160 000 työpaikan häviämiseen.

    8.

    		 toteaa, että EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet pysymään kehityksen kärjessä siirryttäessä globaalisti hiilineutraaliin ja kierrätykseen perustuvaan talouteen. Tähän liittyvä koko energiajärjestelmän perusteellinen muutos tarjoaa haasteiden lisäksi myös mahdollisuuksia. Käynnissä oleva energiakäänne on jo nyt luonut monia uusia työpaikkoja Eurooppaan. Ottaen huomioon tulevat tarpeet tämä prosessi todennäköisesti jatkuu. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että myös hiilialueet hyötyvät tästä kehityksestä. Ilmastotavoitteiden toteuttamista koskevassa EU:n strategiassa olisi otettava huomioon alueille koituvat seuraukset.

    9.

    		 muistuttaa, että hiilialueiden tähänastiset kokemukset osoittavat, että muutosprosessit vaativat paljon aikaa. Siksi jo nyt olisi ryhdyttävä kehittämään hiilialueita koskevia uusia suunnitelmia ja käynnistettävä toimenpiteitä. Tämä edellyttää huomattavia ponnistuksia kaikilla tasoilla.

    10.

    		 korostaa, että talouden rakenteen onnistuneeseen muutokseen kuuluu sekin, että asianomaisille hiilialan työntekijöille tarjotaan uusia näkymiä esimerkiksi pätevöittämällä heitä uusiin tehtäviin. Lisäksi olisi helpotettava pääsyä uusiin työpaikkoihin samalla alueella tai lähialueilla.

    Sosioekonomisen muutoksen edistäminen hiilialueilla

    11.

    		 katsoo, että tavoiteltu energiakäänne ja siihen liittyvä hiilialueiden rakennemuutos on EU:n tason tehtävä. Siksi on noudatettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka käsittää erityisesti toimenpiteitä, jotka koskevat infrastruktuurin kehittämistä, innovointia, tutkimusta ja tiedettä, yritysten tukemista ja kehittämistä, ammattityövoiman kehittämistä, markkinointia, kulttuuria ja matkailua.

    12.

    		 toteaa, että kestävä rakennemuutos alueilla edellyttää nykyisten vahvuuksien hyödyntämistä. Olemassa olevien teollisuuden ja energiatalouden rakenteiden olisi muodostettava tulevan kehityksen perusta ja otettava huomioon nykyisten teollisuuden toimijoiden innovaatio- ja investointisyklit. Siksi on hyödynnettävä alueellisia teollisuusklustereita ja yritysten osaamista, ammattitaitoisen työvoiman taitoja sekä tutkimuksen ja kehittämisen nykyisiä vahvuuksia.

    13.

    		 toteaa, että tähän lähtötilanteeseen liittyy riski, että kyseisillä alueilla kehitetään hyvin samankaltaisia strategioita muutosprosessia varten. Esimerkiksi päällekkäisyydestä johtuvan tehottomuuden välttämiseksi alueiden olisi vaihdettava keskenään tietoja EU:n tasolla.

    14.

    		 suhtautuu sen vuoksi myönteisesti Euroopan komission perustamaan ”siirtymävaiheessa olevien kivihiilialueiden foorumiin”, joka kokoontui ensimmäistä kertaa 11. joulukuuta 2017. Foorumin tavoitteena on tukea 41:tä hiilialuetta 12:ssa EU:n jäsenvaltiossa, kun ne pyrkivät nykyaikaistamaan talousrakennettaan, ja valmistaa niitä rakenteelliseen ja teknologiseen muutokseen. Tätä työtä on tehostettava entisestään.

    15.

    		 katsoo, että kyseistä foorumia voidaan käyttää alueiden välisenä välineenä, joka tarjoaa teknistä apua EU:n tasolla kokemusten vaihdon kautta ja tarvittaessa koordinoituja yhteyksiä komission yksiköihin.

    16.

    		 korostaa, että esimerkiksi nykyisten aloitteiden, kuten Vanguard-aloitteen, puitteissa tai rakenne- ja investointirahastojen paikkalähtöisten toimintamallien yhteydessä tehtävällä alueiden välisellä ja rajatylittävällä yhteistyöllä olisi oltava merkittävä rooli rakennemuutosta koskevassa suunnittelussa. EU voisi myös tällä alalla omaksua entistä vahvemman roolin tällaisen yhteistyön käynnistämiseksi ja edistämiseksi.

    17.

    		 korostaa turvallisen toimintaympäristön tarvetta pitkän aikavälin investointien aikaansaamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Tässä yhteydessä olisi mahdollisuuksien mukaan laajennettava alueiden nykyisiä arvoketjuja. Komitea korostaa, että olisi edistettävä julkisia ja yksityisiä investointeja erityisesti nykyistä talouskasvua silmällä pitäen, jotta voidaan vauhdittaa Euroopan teollisuus-, liikenne- ja energiajärjestelmien nykyaikaistamiseen ja hiilestä irtautumiseen tehtäviä investointeja.

    18.

    		 korostaa, että alueiden innovointivalmiuksia on vahvistettava. Komitea kehottaa hiilialueita kehittämään strategian, jonka avulla tuetaan nykyisten yritysten innovointipyrkimyksiä ja uusien yritysten perustamista erityisesti tulevaisuuteen suuntautuneilla aloilla, kuten digitalisaatio ja tekoäly. Tässä yhteydessä on erittäin tärkeää parantaa yritysten perustamisedellytyksiä. Komitea toteaa, että monilla hiilialueilla työnantajatahot ovat pienehköjä ja toimivat teollisuuden, pienteollisuuden ja käsiteollisuuden aloilla.

    19.

    		 katsoo, että tiedeyhteisöllä on merkittävä rooli alueiden talouskehityksessä. Hiilialueiden olisi siksi edistettävä sellaisten korkeakoulujen perustamista, joissa pääpaino on tulevaisuuden teknologioissa ja jotka voivat toimia klustereina yritysten perustamista varten. Tässä yhteydessä EU-tason koordinointi on erityisen hyödyllistä tehottoman päällekkäisyyden välttämiseksi. Myös tässä tapauksessa alueiden välistä yhteistyötä olisi edistettävä tutkimuksen alalla.

    20.

    		 katsoo, että nykyaikainen ja tehokas liikenne- ja energiainfrastruktuuri ja digitaali-infrastruktuuri ovat onnistuneen rakennemuutoksen perusedellytys, jotta saadaan vahvistettua alueiden houkuttavuutta yritysten sijoittautumispaikkana. Tässäkin yhteydessä EU:n laajuinen koordinointi ja tiiviimpi verkottuminen on järkevää.

    Hiilialueiden taloudellinen tukeminen

    21.

    		 korostaa, että uusien talouden alojen kehittäminen alueilla on pitkä prosessi, joka vaatii huomattavia taloudellisia resursseja. Komitea toteaa, että hiilialueiden paikallis- ja alueviranomaiset tarvitsevat tätä varten tukea, varsinkin kun ne hiilen louhinnasta ja hiilivoimatuotannosta irtautumisen takia aluksi menettävät tuloja. Suuri osa taloudelliseen kehitykseen tarvittavista investoinneista on saatava asianomaisten jäsenvaltioiden julkisista varoista tai uusilta yksityisiltä sijoittajilta. Komitea kehottaa tässä yhteydessä asianomaisia jäsenvaltioita osoittamaan riittävästi rahoitusta ja muita resursseja.

    22.

    		 katsoo, että vauraasta menneisyydestä juontuvalla kulttuuri- ja teollisuusperinnöllä ja urheiluinfrastruktuurilla ja -perinteillä tulisi olla tässä muutoksessa myönteinen rooli eikä niitä pitäisi nähdä vain parempien aikojen raskaana jäänteenä.

    23.

    		 kehottaa tukemaan rakennemuutosta myös EU:n tasolla. Ennen kaikkea EU:n aluekehitysrahasto on jo nyt tärkeä väline tuettaessa alueita. Myös Euroopan sosiaalirahaston, Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Euroopan investointipankin varoilla edistetään huomattavasti alueiden kehittämistä. Komitea toteaa kuitenkin, että kyseisiä varoja ei ole suunnattu suoraan hiilialueille ja ottaen huomioon hiilialueiden haasteet ja sen, että muutkin alueet hyötyvät näistä varoista, ne eivät ole riittäviä. Komitea kehottaakin siksi asettamaan käyttöön lisävaroja, jotka on räätälöity hiilialueiden tarpeita varten.

    24.

    		 korostaa, että EU:n taloudellinen tuki on erityisen hyödyllistä silloin, kun hankkeita toteutetaan kansallisten rajojen yli. Koska rakennemuutos on parhaillaan käynnissä kaikilla hiilialueilla, alueiden yhteistyö vaikuttaa erityisen lupaavalta tulevaisuutta koskevien hankkeiden kehittämisessä. Tässä tapauksessa voi olla tarkoituksenmukaista sisällyttää strategioihin myös lähialueet toimivien yksiköiden luomiseksi.

    25.

    		 kannattaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin monivuotisesta rahoituskehyksestä parhaillaan käytävissä neuvotteluissa esittämää vaatimusta lisätä Euroopan hiilialueiden rakennemuutosten yhteiskunnallisten, sosioekonomisten ja ekologisten vaikutusten lieventämiseen tarkoitettuja varoja niin, että oikeudenmukaista energiakäännettä edistävän uuden rahaston käyttöön varataan 4,8 miljardia euroa. Komitea painottaa kuitenkin, että rahaston rahoituksen pitäisi tulla lisävaroista eikä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja varten varatuista määrärahoista. Komitea on tyytyväinen, että komission valittu puheenjohtaja on myös antanut heinäkuussa 2019 esitetyissä poliittisissa suuntaviivoissa periaatteellisen tukensa oikeudenmukaista energiakäännettä edistävälle rahastolle.

    26.

    		 katsoo, että kyseiset varat olisi kytkettävä tiiviisti koheesiopolitiikkaan. Komitea kehottaa tässä yhteydessä varmistamaan, ettei varoja lasketa mukaan ehdotettuihin liitteen XXII rajoitusta koskeviin enimmäismääriin vaan ne asetetaan käyttöön lisärahoituksena. Nämä lisävarat voitaisiin sitten käyttää EAKR:n ja ESR:n ohjelmien vahvistamiseen kyseisillä NUTS 2 -alueilla seuraavien seitsemän vuoden aikana. Tämä kytkös mahdollistaisi myös räätälöidyn tuen kaikille hiilialueille. Näillä varoilla olisi edistettävä aktiivisesti eurooppalaista lisäarvoa, ja niiden olisi oltava kaikkien rakennemuutoksen kohdanneiden hiilialueiden käytettävissä. Varojen myöntämisperusteina voitaisiin käyttää kokonaistyöllisyyttä kivihiilen louhinnassa ja hiilentuotannon laajuutta viitevuonna 2019. Alueita, jotka ovat jo käynnistäneet kaivosten sulkemistoimia ja osittain läpikäyneet tällaisia muutoksia, ei pitäisi jättää rahoituksen ulkopuolelle, edellyttäen että hiilikaivostoiminta ylipäätään on vielä käynnissä.

    27.

    		 kehottaa osoittamaan nämä varat EAKR-rahoituksen tapaan suoraan alueille, missä hiilikaivokset sijaitsevat. Kyseisten alueiden tukeminen olisi sidoksissa hiilestä irtautumista koskevaan strategiaan, jota arvioidaan tarkistettavissa olevien tavoitteiden avulla.

    28.

    		 ehdottaa, että nämä määrärahat otettaisiin varoista, jotka on varattu seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä uudistusten toteuttamisen tukivälinettä varten.

    29.

    		 kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa käsittelemään tätä erityisiä siirtymämäärärahoja koskevaa ehdotusta parhaillaan käynnissä olevissa neuvotteluissa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.

    Valtiontukisääntöjen tarkistaminen

    30.

    		 toteaa, että tässä yhteydessä on otettava huomioon EU:n valtiontukisäännöt ja se, että nykyisen valtiontukikehyksen voimassaolo päättyy vuonna 2020, mikäli sääntöjen soveltamista ei jatketa kahdella vuodella (vuoden 2022 loppuun saakka). Komitea kehottaa komissiota ottamaan uusien suuntaviivojen laadinnan yhteydessä huomioon myös hiilialueiden rakennemuutokseen liittyvät ongelmat ja varmistamaan, että hiilialueille annetaan riittävää joustovaraa, jotta ne voivat irtautua hiilestä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

    31.

    		 korostaa, että jo nyt valtiontukisääntöjen näkökulmasta voidaan tukea hankkeita, joihin liittyy rajatylittävää yhteistyötä, erityisesti kun on kyse Euroopan yhteistä etua koskevista hankkeista. Toimivaltaisten unionin elinten olisi annettava alueille aiempaa enemmän ohjausta tällaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

    32.

    		 kehottaa tässä yhteydessä määrittelemään hiilialueet SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuiksi tukialueiksi ja mukauttamaan EU:n tukisääntöjä näitä erityisalueita varten, jotta mahdollistetaan rakennemuutoksesta selviytymisen edellyttämät toimenpiteet, joilla kompensoidaan nykyisestä arvonlisäyksestä luopumista laajempien poliittisten tavoitteiden vuoksi. Sen lisäksi olisi pohdittava, voidaanko tällaisia tukitoimenpiteitä soveltaa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla, kun otetaan huomioon ilmastonmuutokseen liittyvän hiilialueiden muutoksen huomattava ja esimerkillinen merkitys EU:n energia- ja ilmastopolitiikalle. Jotta nämä kysymykset saadaan selvitettyä pikaisesti, komitea ehdottaa, että perustetaan viipymättä yhteinen työryhmä, jossa on mukana asianomaisten hiilialueiden ja jäsenvaltioiden, kilpailun ja aluepolitiikan pääosastojen sekä alueiden komitean edustajia.

    Bryssel 9. lokakuuta 2019.

    Euroopan alueiden komitean

    puheenjohtaja

    Karl-Heinz LAMBERTZ

    Top