EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.6.2018

COM(2018) 506 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 ja myönnettyjen poikkeusten soveltamisesta

{SWD(2018) 354 final}
{SWD(2018) 355 final}

1.    Johdanto

Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21. toukokuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013 (EKT 2010 ‑asetus 1 ) sisältää kaksi säännöstä, jossa asetetaan raportointivaatimuksia:

•    Asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Komissio antaa kuultuaan Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2018 kertomuksen myönnettyjen poikkeusten soveltamisesta sen arvioimiseksi, ovatko poikkeukset edelleen perusteltuja.”

•    Asetuksen 12 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Uudelleentarkastelu

Komissio antaa 1 päivään heinäkuuta 2018 mennessä ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.

Kertomuksessa arvioidaan muun muassa

a) kansantalouden tilinpitoa ja aluetilinpitoa koskevien tietojen laatua;

b) tämän asetuksen toimivuutta ja EKT 2010:een sovellettavaa seurantaprosessia; ja

c) ehdollisia sitoumuksia koskevien tietojen osalta tapahtunutta edistymistä ja EKT 2010:n tietojen saatavuutta.”

Tämä kertomus täyttää molemmat vaatimukset. Siihen liittyy kaksi komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa, joissa esitetään yksityiskohtaisempia lisätietoja ja analyysejä.

Kertomuksen osiossa 2 annetaan lisää taustatietoa EKT 2010:n tavoitteista ja käytöstä. Osiossa 3 käsitellään asetuksen täytäntöönpanoa ja katetaan edellä mainituissa 6 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklassa vaaditut seikat. Osio 4 sisältää päätelmät.

2.    Tausta

Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä (EKT 2010) on kansainvälisesti yhteensopiva Euroopan unionin tilinpitokehys, jonka avulla voidaan kuvata taloutta systemaattisesti ja yksityiskohtaisesti. EKT 2010 perustettiin 21. toukokuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 549/2013. EKT 2010:tä sovellettiin ensimmäisen kerran 1. syyskuuta 2014 komissiolle toimitettuihin tietoihin, ja siitä päivästä lähtien jäsenvaltiot lähettivät tietoja Eurostatille EKT 2010:tä koskevien sääntöjen mukaisesti.

EKT 2010 eroaa edeltäjästään EKT-95:stä 2 sekä sisällöltään että käsitteiltään, ja erot kuvastavat nykyajan kansantalouksien mittaamisessa saavutettua kehitystä, menetelmätutkimuksen kehitystä ja käyttäjien tarpeita. EKT 2010:n rakenne on yhdenmukainen vuoden 2008 kansantalouden tilinpitojärjestelmässä (SNA 2008 3 ) annettujen maailmanlaajuisten kansantalouden tilinpito-ohjeiden kanssa. Eurostat on julkaissut EKT 2010:n täytäntöönpanon tukemiseksi useita oppaita ja käsikirjoja 4 .

Kansantalouden tilinpito on useiden sellaisten keskeisten taloudellisten indikaattoreiden lähde, joita tiedeyhteisö, julkisyhteisöt ja kansainväliset instituutiot käyttävät politiikan suunnittelussa ja talouden analysoinnissa. Bruttokansantuote (BKT) on talouden kokonaiskoon mittaamiseen yleisimmin käytetty mittari, kun taas siitä johdettuja indikaattoreita, kuten BKT:tä asukasta kohden, käytetään laajalti aineellisen elintason vertailemiseen ja talouksien lähentymisen tai eriytymisen seuraamiseen Euroopan unionissa.

Lisäksi BKT:n osatekijöistä ja niihin liittyvistä indikaattoreista voidaan saada tärkeää tietoa merkittävimmistä taloudellisen toiminnan liikkeelle panevista voimista, mitä voidaan hyödyntää yksittäisten unionin politiikkojen suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa. Tällaisia indikaattoreita ovat muun muassa tuotanto, tuonti ja vienti sekä kotimainen kulutus ja investoinnit (yksityinen ja julkinen).

EKT 2010:n tietoja käytetään myös hallinnollisiin käyttötarkoituksiin, kuten kunkin jäsenvaltion osuuden laskemiseen Euroopan unionin neljännestä omasta varasta (bruttokansantulon perusteella 5 ), liiallisen alijäämän menettelyyn ja makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn (ks. myös osio 3 c).

EKT 2010 ‑asetuksessa vahvistetaan

a) menetelmä (asetuksen liite A), joka koskee yhteisiä standardeja, määritelmiä, luokituksia ja tilinpitosääntöjä ja jota on käytettävä vertailukelpoisten tilien ja taulukoiden laatimiseen unionin tarpeisiin

b) ohjelma (asetuksen liite B), jossa vahvistetaan määräajat, joihin mennessä jäsenvaltioiden on toimitettava Eurostatille liitteessä A tarkoitetun menetelmän mukaisesti laadittavat tilit ja taulukot.

Eurostat julkaisee liitteen B mukaisesti toimitetut tiedot verkkosivustollaan ja lisää unionin ja euroalueen aggregaatit.

3.    Asetuksen täytäntöönpano

a)    Kansantalouden tilinpitoa ja aluetilinpitoa koskevien tietojen saatavuus

EKT 2010 ‑asetuksessa velvoitetaan jäsenvaltiot toimittamaan tietoja liitteessä B tarkoitetulla tavalla. Asetuksen 6 artiklassa jäsenvaltioille annettiin mahdollisuus hakea tilapäistä poikkeusta EKT 2010:n tietojentoimittamisvaatimuksista viimeistään 17. lokakuuta 2013. Kertomuksen tässä osiossa käsitellään tietojen saatavuuden kehitystä jäsenvaltioissa ja esitellään myönnettyjen poikkeusten analyysin tulokset.

EKT 2010:n vaatimusten mukainen tietojen saatavuus

Komissio (Eurostat) arvioi säännöllisesti, ovatko jäsenvaltioiden tiedot saatavilla EKT 2010:n vaatimusten mukaisesti. Tätä koskevassa analyysissä arvioidaan tietojen täydellisyyttä ja suppeammin myös ajantasaisuutta. Arvioinnit tehtiin lokakuussa 2015, huhtikuussa 2016, helmikuussa 2017 ja tammikuussa 2018. Niiden perusteella voidaan todeta, että tietojen saatavuus parantui selvästi lokakuun 2015 ja tammikuun 2018 välisenä aikana: jäsenvaltioiden vuonna 2015 toimittamista taulukoista 64 prosentissa ei ollut puutteita ja 4 prosentissa oli vakavia ongelmia, kun taas vuonna 2018 vastaavat prosenttiosuudet olivat 81 prosenttia ja 1 prosentti (ks. kaavio 1).

Kaavio 1: EKT 2010:n tietojenlähettämisohjelman 22 taulukkoon 6 kuuluvien tietojen saatavuus (lokakuu 2015–tammikuu 2018), Euroopan unioni ja Norja

Poikkeukset ja niiden kehitys ajan myötä

Tehtyään ennalta määritettyjen perusteiden mukaisen huolellisen arvioinnin komissio antoi täytäntöönpanopäätöksen 2014/403, jossa se myönsi 27 jäsenvaltiolle 888 tilapäistä poikkeusta 7 . Lisäksi EFTAn valvontaviranomainen myönsi Norjalle ja Islannille 145 poikkeusta.

Koska tietojentoimittamisvaatimuksista myönnetyt poikkeukset heikentävät tietojen saatavuutta ja vaikuttavat siten käyttäjien etuihin, Eurostat seuraa myönnettyjen poikkeusten tilannetta säännöllisesti ja varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat poikkeusten päättymispäiviä. Laajamittaista seurantaa tehtiin vuosien 2015, 2016 ja 2017 lopussa. Kaikki poikkeukset jaetaan seurantaprosessissa neljään luokkaan: päätetty, etenee suunnitellusti, liittyy ongelmia ja ei vielä käsitelty.

Vuoden 2015 lopun ja vuoden 2017 lopun välisenä aikana suunnitellusti etenevien tai jo päätettyjen poikkeusten lukumäärä kasvoi tai pysyi vakaana kaikissa jäsenvaltioissa. Kun tarkastellaan yhdessä kaikkia 28:aa jäsenvaltiota, on havaittavissa selkeä suuntaus poikkeuksista, joita ei vielä ole käsitelty (joiden osuus pieneni 31 prosentista 13 prosenttiin), päätettyihin poikkeuksiin (joiden osuus kasvoi 25 prosentista 54 prosenttiin) (ks. kaavio 2).

Kaavio 2: Poikkeusten tilanne (vuoden 2015 loppu–vuoden 2017 loppu), Euroopan unioni yhteensä

Myönnettyjen poikkeusten varmentaminen

Tässä komission kertomuksessa arvioidaan EKT 2010 ‑asetuksen 6 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, ovatko jäsenvaltioiden vuonna 2013 antamat poikkeuksia koskevat perustelut edelleen päteviä. Tätä varten Eurostat käynnisti kyselytutkimuksen, jossa jäsenvaltioiden oli valittava jokin seuraavista vaihtoehdoista:

·poikkeukset ovat edelleen perusteltuja (missä tapauksessa niihin ei tarvitse tehdä muutoksia)

·poikkeukset ovat osittain perusteltuja (yhtä tai useampaa poikkeusten osatekijää on muutettava) tai

·poikkeukset eivät enää ole perusteltuja (poikkeukset voidaan päättää, koska ne on ratkaistu ja tietoja toimitetaan).

Kyselytutkimuksen tulosten analyysin perusteella voidaan todeta, että useimmat jäsenvaltiot ratkaisivat monia ongelmia, joiden vuoksi ne alun perin hakivat poikkeuksia, jo ennen sitä vuotta, jona poikkeusten oli määrä päättyä. Kaikkiaan 365:stä Euroopan unionin jäsenvaltioille myönnetystä poikkeuksesta, joiden oli määrä päättyä vuonna 2018, 2019 tai 2020, 67 prosenttia (244 poikkeusta) on edelleen perusteltuja eikä niihin tarvitse tehdä muutoksia.

Perustelut eivät enää ole päteviä 27 prosentissa poikkeuksista (98 poikkeusta, joista kaikki voidaan päättää, koska tietoja on jo toimitettu ennen määräaikaa).

Suhteellisen pienessä osassa poikkeuksia (23 poikkeusta eli kuusi prosenttia kaikista poikkeuksista) perustelut ovat osittain päteviä. Tämä koskee poikkeuksia, joiden soveltamisalaa voidaan kaventaa esimerkiksi poistamalla muuttujia poikkeuksen laajuudesta, lyhentämällä poikkeuksen voimassaoloaikaa tai aikaistamalla tietojen ensimmäistä toimittamisvuotta.

Uudelleentarkastelun tulosten perusteella on tarpeen muuttaa päätöstä 2014/403/EU siten, että otetaan huomioon voimassa olevien poikkeusten perustelujen muutokset.

Toteutetut toimet tietojen saatavuuden parantamiseksi

Eurostat pyrkii yhdessä kansallisten tietojen laatijoiden kanssa jatkuvasti parantamaan tietojen saatavuutta tietojen käyttäjien kannalta. Tietojen saatavuutta seurataan säännöllisesti tietojen laatimiskausien aikana ja myös rakenteellisen (vuotuisen) seurannan ja poikkeusten tilanteen säännöllisen vuotuisen tarkastelun avulla.

Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet ja toteuttavat edelleen merkittäviä toimia tietojen saatavuuden parantamiseksi EKT 2010 ‑vaatimusten mukaisesti. Komissio (Eurostat) tukee näitä pyrkimyksiä järjestämällä kokouksia, seminaareja ja kursseja sekä laatimalla oppaita ja ohjeasiakirjoja. Kansantalouden tilinpitoa käsittelevissä työryhmissä ja liiallisen alijäämän menettelyssä tehdään teknistä yhteistyötä kansallisten tilastolaitosten makrotaloudellisista tilastoista vastaavien johtajien kokouksen ohjauksen avulla.

Komission jäsenvaltioille antama taloudellinen tuki on tärkeä väline, jolla kannustetaan jäsenvaltioita parantamaan tietojen saatavuutta ja luopumaan poikkeuksista jo ennen niiden päättymisajankohtaa. Vuosina 2010–2017 jäsenvaltioille myönnettiin useita avustuksia EKT 2010:n täytäntöönpanoa ja EKT 2010:n tietojen, mukaan luettuina vapaaehtoiset tiedot ja poikkeusten kattamat tiedot, parantamista varten.

Niissä harvoissa tapauksissa, joissa tietojen saatavuus heikentyy vakavasti, koska jäsenvaltiot eivät toimita tietoja EKT 2010:n velvoitteiden mukaisesti, Eurostat muistuttaa asiaankuuluvia jäsenvaltioita tietojentoimittamisvaatimuksista.

Päätelmät

Tietojen saatavuus parani merkittävästi lokakuun 2015 ja tammikuun 2018 välisenä aikana. Asianomaiset jäsenvaltiot ovat ratkaisseet suurimman osan poikkeuksista, joiden voimassaolo päättyi vuonna 2017 tai aiemmin. Lisäksi merkittävä osa jäsenvaltioista toimittaa poikkeusten kattamia tietoja (tai osan näistä tiedoista) jo ennen komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/403/EU vahvistettua ensimmäistä toimittamisajankohtaa. Komission on tarpeen muuttaa päätöstä 2014/403/EU siten, että otetaan huomioon voimassa olevien poikkeusten perustelujen muutokset.

Käyttäjien etujen palvelemiseksi Eurostat toteuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että EKT 2010 ‑asetus pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Eurostat jatkaa tiivistä yhteydenpitoa jäsenvaltioiden kanssa tietojen saatavuuden parantamiseksi entisestään tulevina vuosina ja jatkaa poikkeusten seuraamista.

b)    Kansantalouden tilinpitoa ja aluetilinpitoa koskevien tietojen laatu

Tämä osio sisältää i) Eurostatin arvioinnin Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Islannin, Norjan ja Sveitsin vuonna 2016 toimittamien kansantalouden tilinpitojen ja aluetilinpitojen laadusta ja ii) laatutiedot Eurostatin itse julkaisemista Euroopan aggregaateista.

Laadun arviointi tehtiin EKT 2010 ‑asetuksen 4 artiklan mukaisesti. Kyseisessä artiklassa säädetään, että Eurostatille toimitettujen kansantalouksien tilinpitojen ja aluetilinpitojen laatua arvioidaan Euroopan tilastoista annetulla asetuksella (EY) N:o 223/2009 8 perustetun Euroopan tilastojärjestelmän laatukriteerien mukaisesti. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/2304 9 vahvistetaan arviointimenettelyssä sovellettavat menettelyt sekä raporttien rakenteet, taajuus ja indikaattorit.

Vuonna 2016 toimitetut tiedot olivat pääosin Euroopan tilastojärjestelmän laatustandardien ja EKT 2010 ‑asetuksen mukaisia. Jäsenvaltiot ovat pystyneet noudattamaan uusia tietovaatimuksia ja menetelmiä, ja kansallisten tiedonlaatimisjärjestelmien mukauttamisprosessi jatkuu vuoteen 2020 saakka. Seuraavassa esitetään eri laatukriteerejä koskevat kokonaistulokset.

Relevanssi

Neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten taulukoiden täydellisyysaste oli erittäin korkea, mikä hyödyttää suoraan käyttäjiä. Keskimääräinen täydellisyysaste oli kansantalouden tilinpidon pääaggregaattien, julkisyhteisöjen rahoitustilastojen, muiden kuin rahoitussektorin tilien ja rahoitustilien osalta 95–100 prosenttia. Tarjonta- ja käyttötaulukoiden ja panos-tuotostaulukoiden sekä aluetilinpidon kohdalla keskimääräinen täydellisyysaste oli 88–97 prosenttia. Kaikki jäsenvaltiot toimittivat vapaaehtoisesti lisätietoja, jotka eivät olleet pakollisia.

Tarkkuus

Useimmat Euroopan unionin jäsenvaltiot, Islanti ja Norja julkaisevat verkossa tietoa kansallisista tarkistamispolitiikoistaan. Vaikka tätä kertomusta varten ei tehty yksityiskohtaista analyysiä jäsenvaltioiden lähettämien tietojen tarkistamisesta, keskeisten Euroopan aggregaattien tarkistamisasteiden analyysi osoitti, että jäsenvaltiot toimittavat hyvälaatuisia tietoja, minkä ansiosta Eurostat pystyy julkaisemaan aikaisessa vaiheessa luotettavia arvioita sekä Euroopan unionin että euroalueen BKT:tä ja työllisyyttä koskevista aggregaateista.

Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimittamien tietojen ansiosta unionin ja euroalueen BKT:tä koskevien alustavien pikaennakoiden julkaisua voitiin vuonna 2016 aikaistaa 15 päivällä ja euroalueen sektorin neljännesvuositilinpidon julkaisua 18 päivällä. Tämä parantaa merkittävästi Euroopan aggregaattien julkaisun ajantasaisuutta. Kansantalouden neljännesvuositilinpidon toimittaminen oli yleisesti suhteellisen oikea-aikaista. Sitä vastoin vuositason tietojen toimittamisen oikea-aikaisuus oli melko heikkoa, ja sitä olisi parannettava.

Saatavuus ja selkeys

Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot sekä EFTAn jäsenvaltiot julkaisevat verkossa asiakirjoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä ja laadintamenetelmistä. Saatavilla olevien tietojen sisältö kuitenkin vaihtelee merkittävästi jäsenvaltioiden välillä, ja sitä voitaisiin monipuolistaa tarvittaessa. Noin puolet unionin jäsenvaltioista on asettanut verkossa saataville kattavan asiakirja-aineiston.

Yhtenäisyys

Tätä kertomusta varten yhtenäisyyttä analysoitiin suppeasti. Yhtenäisyys valittujen kansantalouden tilinpitotaulukoiden sisällä ja niiden välillä oli yleisesti erittäin korkealla tasolla lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Joidenkin jäsenvaltioiden kohdalla havaitut pienet erot johtuivat pääosin pyöristämiskäytännöistä.

c)    Asetuksen tuloksellisuus ja seurantaprosessi

Asetuksen tuloksellisuus

Asetuksen (EU) N:o 549/2013 tarkoituksena on perustaa EKT 2010 ja varmistaa vertailukelpoiset, ajantasaiset ja luotettavat tiedot Euroopan unionin politiikan tueksi ja muita tarkoituksia varten. Asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”EKT 2010:tä sovelletaan ensimmäisen kerran 1 päivästä syyskuuta 2014 toimitettaviin tietoihin, jotka on laadittu liitteen B mukaisesti”. Kaikkien jäsenvaltioiden toimitettua tietoja ensimmäistä kertaa Eurostat julkaisi 17. lokakuuta 2014 EKT 2010:n ensimmäiset, BKT:tä ja sen pääaggregaatteja koskevat tulokset, mukaan luettuna analyysi BKT:n tason menetelmällisten muutosten ja tilastollisten parannusten vaikutuksista.

Huomattavin EKT 2010:n tuoma menetelmämuutos oli tutkimus- ja kehitysmenojen kirjaaminen kiinteän pääoman bruttomuodostukseksi välituotekäytön sijaan, kuten aiemmassa EKT:ssä. Tällä muutoksella varauduttiin henkisen omaisuuden merkityksen kasvuun jäsenvaltioiden talouksissa, ja muutos lisää EKT:n hyödyllisyyttä sen käyttäjien kannalta. Tämän menetelmämuutoksen myötä BKT kasvoi euroalueella ja EU28:ssa kaikkina vuosina, esimerkiksi vuonna 2010 kasvua oli 1,9 prosenttia.

Kun otetaan huomioon myös tietojen saatavuutta ja laatua koskevat analyysit tämän kertomuksen osioissa 3 a ja 3 b, komissio katsoo, että asetus on ollut tuloksellinen EKT 2010:n perustamisen osalta ja on tuloksellinen sen varmistamisessa, että jäsenvaltiot toimittavat vertailukelpoisia, ajantasaisia ja luotettavia tietoja.

EKT 2010:een sovellettavan seurantaprosessin tuloksellisuus

EKT 2010:n täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa seurataan eri tavoin.

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen täydellisyyttä ja laatua seurataan jatkuvasti, ja seurannassa keskitytään erityisesti poikkeuksiin. Tätä menettelyä on kuvattu edellä osioissa 3 a ja 3 b.

Bruttokansantuloa (BKTL) koskevia toimitettuja tietoja seurataan omien varojen yhteydessä erityisessä menettelyssä, jota säännellään asetuksella (EY, Euratom) N:o 1287/2003 (BKTL-asetus) 10 . Käytössä on siirtymäjärjestelmä, jonka mukaisesti vuosia 2010–2013 koskevat EKT 2010:een perustuvat BKTL-arviot muunnetaan EKT-95:n mukaisiksi luvuiksi sovitulla menetelmällä. Raportointivuodesta 2014 alkaen BKTL:ään perustuva oma vara perustuu EKT 2010:n tietoihin.

BKTL-asetuksen mukaan komissio (Eurostat) varmentaa lähteet ja menetelmät, joita jäsenvaltiot ovat käyttäneet BKTL:n laskennassa. Se käyttää tähän vuosittaisia ja monivuotisia varmennusmekanismeja.

Vuosittainen varmennusmenettely perustuu tietoihin, jotka on toimitettu BKTL-kyselylomakkeen kautta ja siihen liittyvässä laatuselvityksessä, joka on toimitettava vuosittain 22. syyskuuta mennessä. Tämän menettelyn perusteella BKTL-komitea antaa lausunnon BKTL-tietojen asianmukaisuudesta omia varoja koskevia tarkoituksia varten.

Monivuotinen varmennusmenettely perustuu useisiin osiin, joista tärkein on luettelo BKTL:n laskennassa käytetyistä lähteistä ja menetelmistä. Kukin jäsenvaltio laatii tällaisen luettelon, ja luetteloista keskustellaan Eurostatin vieraillessa kussakin jäsenvaltiossa. Jos komissio katsoo, että BKTL:n laskennassa käytettäviä menetelmiä olisi muutettava, se voi esittää varaumia. Tämän seurauksena lukuja korjataan tarvittaessa.

Julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevia tietoja seurataan liiallisen alijäämän menettelyn yhteydessä. Tähän kuuluu myös liiallisen alijäämän menettelyyn liittyvien julkisyhteisöjen rahoitustilastotietojen validointi. Julkisyhteisöjen tietojen seuraamisen oikeusperusta on neuvoston asetus (EY) N:o 479/2009 11 . Komission asetuksessa (EU) N:o 220/2014 12 säädetään, että EKT 2010:tä on käytettävä liiallisen alijäämän menettelyyn ja julkisyhteisöjen rahoitustilastoihin liittyviä tarkoituksia varten 1. syyskuuta 2014 alkaen.

Liiallisen alijäämän menettelyn oikeusperustassa säädetään säännöllisestä perusteellisesta raportoinnista neuvostolle 13 ja Euroopan parlamentille myös julkisyhteisöjen rahoitustilastoja koskevista näkökohdista. Eurostat raportoi lisäksi säännöllisesti liiallisen alijäämän menettelyn ja julkisyhteisöjen rahoitustilastojen yhtenäisyydestä sekä vertailukelpoisuutta, tarkkuutta, saatavuutta/ajantasaisuutta ja levittämistä koskevista näkökohdista (ja monista muista laatuindikaattoreista).

Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn indikaattorit lasketaan kansallisten tilastolaitosten ja keskuspankkien laatimien tilastojen perusteella, jotka ovat peräisin eri tilastoaloilta, kuten kansantalouden tilinpidosta ja maksutaseesta. Eurostat seuraa aktiivisesti näiden tilastojen laatua ja erityisesti maksutaseen ja kansantalouden tilinpitoa koskevien tilastojen yhtenäisyyttä ja keskittyy muihin kuin rahoitustileihin. Rahoitustilien ja maksutaseen seurantaa varten Eurostat tekee yhteistyötä Euroopan keskuspankin kanssa.

EKT 2010:n käyttöönotolla varmistettiin kansainvälisten kansantalouden tilinpidon standardien noudattaminen BKT:n laadinnassa. Tämä edistää vertailukelpoisuuden parantamista Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä ja myös kansainvälisesti. Globalisaatioon liittyy kuitenkin edelleen joitakin haasteita, kuten suurten monikansallisten yritysten liiketoiminnan siirtämisen vaikutukset BKT:hen pienissä ja avoimissa talouksissa.

Lisäksi on kehitetty kansantalouden tilinpitoa ja maksutasetta koskevia tilastoja varten yhteinen yhdenmukaistettu eurooppalainen tarkistamispolitiikka, joka kattaa vertailu- ja rutiinitarkistukset, ja sen vapaaehtoinen täytäntöönpano jäsenvaltioissa on alkanut. Politiikan avulla pyritään parantamaan kaksiosaisen täsmäyttämisperiaatteen noudattamista. Periaatteeseen kuuluu tilastoalojen välinen täsmäyttäminen kansallisella tasolla ja koordinoitu täsmäyttäminen unionin tasolla jäsenvaltioiden välillä.

Näin ollen komissio katsoo, että eri seurantatoimien yhdistelmällä voidaan tosiasiallisesti varmistaa EKT 2010 ‑tilastojen korkea laatu ja vertailukelpoisuus.

d)    Edistyminen ehdollisia sitoumuksia koskevien tietojen osalta

Eurostat kerää ehdollisia sitoumuksia koskevia tietoja neuvoston direktiivin 2011/85/EU 14 mukaisesti. Direktiivin 14 artiklan 3 kohdassa vahvistettiin jäsenvaltioille uusia tilastointivaatimuksia:

”Jäsenvaltioiden on kaikkien julkisyhteisöjen alasektoreiden osalta julkaistava asiaankuuluvat tiedot ehdollisista sitoumuksista, joilla on potentiaalinen tuntuva vaikutus julkisen talouden talousarvioihin, mukaan lukien valtion takaukset, järjestämättömät lainat ja julkisten yritysten toiminnasta aiheutuvat vastuut, niiden laajuus mukaan lukien. Jäsenvaltioiden on myös julkaistava tiedot julkisyhteisöjen osallistumisesta yksityisten ja julkisten yritysten pääomaan taloudellisesti merkittävien määrien osalta.”

Edellä mainittu otetaan huomioon EKT 2010 ‑asetuksessa (johdanto-osan 19, 20 ja 22 kappale), ja asetuksessa komissio velvoitetaan antamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus asiaa koskevista saatavilla olevista tiedoista määrätyin väliajoin (ks. 11 ja 12 artikla). Tämän vuoksi komissio julkaisi kesäkuussa 2016 ensimmäisen kertomuksen ”implisiittisistä vastuista, jotka saattavat vaikuttaa julkisen talouden talousarvioihin” 15 , ja seuraava kertomus laaditaan vuonna 2018.

Eurostatin edellä mainitun direktiivin mukaisesti keräämät tiedot ovat jäsenvaltioiden julkisyhteisöjen ehdollisia sitoumuksia koskevien tietojen pääasiallinen lähde. 16 Mallit tietojen keräämistä varten ja täytäntöönpano-ohjeet annettiin 22. heinäkuuta 2013 annetussa julkisyhteisöjen alijäämää ja velkaa koskevassa Eurostatin päätöksessä ”Supplement on contingent liabilities and potential obligations to the EDP related questionnaire” 17 .

Päätöksessä täsmennetään, että Eurostat kerää ja julkaisee valittuja indikaattoreita, jotka liittyvät seuraaviin ehdollisiin sitoumuksiin: valtion takaukset, taseen ulkopuoliset julkis- ja yksityissektorin kumppanuudet, julkisyhteisöjen ulkopuolelle luokiteltujen mutta niiden valvomien yksiköiden (julkiset yritykset) sitoumukset ja järjestämättömät lainat (julkisyhteisöjen varat). 18

Jäsenvaltiot julkaisivat tiedot kansallisella tasolla ja toimittivat ne Eurostatille ensimmäistä kertaa joulukuun 2014 loppuun mennessä. Siitä lähtien tietoja on kerätty vuosittain, ja Eurostat on julkaissut ne vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Eurostat julkaisee luvut miljoonina kansallisessa valuutassa sekä prosentteina BKT:stä tietokannassaan. Samalla julkaistaan asiaan liittyviä metatietoja ja maakohtaisia alaviitteitä. Julkaisun yhteydessä annetaan myös lehdistötiedote 19 .

Ensimmäisen tiedonkeruun jälkeen vuonna 2014 jäsenvaltiot ovat parantaneet merkittävästi tietojen täydellisyyttä (kaikkien sitoumusten sisällyttämisen suhteen) ja kattavuutta (kaikkien julkisyhteisöjen kattamisen suhteen). Osa jäsenvaltioista tarkasteli lukujaan uudelleen ja tarkisti niitä, jotta ne olisivat paremmin sovittujen ohjeiden mukaisia.

Tietojen täydellisyydessä ja kattavuudessa on eroja indikaattoreiden ja jäsenvaltioiden välillä. Eurostatin tietokokoelmassa useimmista jäsenvaltioista on saatavilla täydelliset ja kattavuudeltaan hyvät tiedot kaikista indikaattoreista. Joidenkin jäsenvaltioiden kohdalla tiedot eivät kuitenkaan ole vielä täydellisiä. Erityisesti järjestämättömiä lainoja koskevissa tiedoissa on vielä parannettavaa. Lisäksi julkisten yritysten sitoumusten osalta kaikki jäsenvaltiot eivät ole sisällyttäneet tietoihin rahoituslaitosten sitoumuksia ja/tai paikallishallinnon valvomien yksiköiden lainoja.

4.    Päätelmät ja tulevat haasteet

Tässä kertomuksessa analysoitiin EKT 2010 ‑asetuksen 6 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan vaatimusten mukaisesti EKT 2010:n tietojen saatavuutta ja laatua, asetuksen tuloksellisuutta sekä seurantaprosesseja ja ehdollisia sitoumuksia koskevaa edistymistä.

EKT 2010 otettiin käyttöön jäsenvaltioissa ensimmäistä kertaa syyskuussa 2014. Täytäntöönpano on jatkunut sen jälkeen esimerkiksi ratkaisemalla yksittäisille jäsenvaltioille myönnettyjä poikkeuksia. Tässä yhteydessä tietojen täydellisyys on parantunut merkittävästi myös ehdollisten sitoumusten osalta. Tässä kertomuksessa tehdyn analyysin perusteella on tarpeen muuttaa päätöstä 2014/403/EU siten, että otetaan huomioon voimassa olevien poikkeusten perustelujen muutokset.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimittamien tietojen ansiosta Euroopan aggregaattien ajantasaisuutta pystyttiin parantamaan huomattavasti vuonna 2016, kun unionin ja euroalueen BKT:tä koskevien alustavien pikaennakoiden julkaisua voitiin aikaistaa 15 päivällä ja euroalueen sektorin neljännesvuositilinpidon julkaisua 18 päivällä. Näiden pikaennakoiden tarkistusten analyysi osoittaa, että ennakot ovat vankkoja.

Komissio katsoo, että EKT 2010 ‑asetuksella voidaan yhdessä lukuisten muiden, muihin oikeudellisiin kehyksiin perustuvien seurantatoimien kanssa tosiasiallisesti varmistaa, että jäsenvaltiot toimittavat vertailukelpoisia, ajantasaisia ja luotettavia tietoja Euroopan unionin politiikan tueksi ja muita tarkoituksia varten.

Haasteita kuitenkin esiintyy edelleen, ja ne liittyvät esimerkiksi globalisaatioon. Pienten ja avointen talouksien kansantalouden tilinpitoa koskevat tiedot ovat herkkiä suurten monikansallisten yritysten liiketoiminnan siirroille, joihin liittyy usein henkisen omaisuuden liikkeitä. Globalisaatioon liittyvä työ edellyttää erityisesti yhteistyön ja tiedonvaihdon syventämistä kansainvälisesti.

Toinen tilastoihin liittyvä haaste on talouden ja yhteiskunnan digitalisaation eteneminen. On syntymässä uusia tuotanto- ja kulutustapoja sekä uusia vaihtotapoja kotitalouksien ja yritysten välillä. Käyttäjät pohtivat, onko nämä uudet ilmiöt otettu riittävällä tavalla huomioon kansantalouden tilinpidossa.

Kolmas painopisteala on kansantalouden tilinpitoon perustuvien hyvinvoinnin, kestävyyden ja eriarvoisuuden mittarien parantaminen.

Eurostat käyttää huomattavia resursseja näiden painopistealojen käsittelemiseen sekä Euroopassa että kansainvälisten kumppanien kanssa.

(1)

EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1.

(2)

Neuvoston asetus (EY) N:o 2223/96, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1996, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1).

(3)

  http://unstats.un.org/unsd/nationalaccount/docs/SNA2008.pdf

(4)

Ks. luettelo oppaista ja käsikirjoista osoitteessa http://ec.europa.eu/eurostat/web/esa-2010/manuals-guidelines

(5)

EKT 2010:een perustuva bruttokansantulo (BKTL) muunnetaan ensin EKT-95:n standardien mukaiseksi (ks. osio 3 c).

(6)

Lisätaulukkoon (taulukko 29, sosiaalivakuutukseen kuuluvat kertyneet eläkeoikeudet) kuuluvien tietojen toimittamisesta tuli pakollista vasta vuoden 2017 loppuun mennessä. Siksi tätä taulukkoa ei otettu mukaan arviointeihin.

(7)

Komission täytäntöönpanopäätös 2014/403/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2014, poikkeusten myöntämisestä jäsenvaltioille Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 mukaisesta tilastojen toimittamisesta (EUVL L 195, 2.7.2014, s. 1).

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(9)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/2304, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, laaturaporteissa sovellettavista menettelyistä sekä raporttien rakenteesta, taajuudesta ja arviointi-indikaattoreista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 mukaisesti toimitettujen tietojen osalta (EUVL L 345, 20.12.2016, s. 27).

(10)

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1287/2003, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, markkinahintaisen bruttokansantulon yhdenmukaistamisesta (”BKTL-asetus”) (EUVL L 181, 19.7.2003, s. 1).

(11)

Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1).

(12)

Komission asetus (EU) N:o 220/2014, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2014, neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 muuttamisesta Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmään Euroopan unionissa tehtävien viittausten osalta (EUVL L 69, 8.3.2014, s. 101).

(13)

Talous- ja rahoituskomitea.

(14)

Neuvoston direktiivi 2011/85/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2011, jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41).

(15)

  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1435910317596&uri=CELEX:52015DC0314

(16)

Eurostatilla on myös muita tiedonkeruutapoja (esim. lisätaulukko rahoituskriisejä varten ja liiallisen alijäämän menettelyä koskeva kyselylomake). Näiden avulla saadaan suppeaa ja/tai luottamuksellista tietoa erityisistä ehdollisten sitoumusten tyypeistä.

(17)

  http://ec.europa.eu/eurostat/documents/1015035/2041337/ESTAT-decision-Suppl-on-conting-liab-EDP-Q.pdf/0b35165a-ee53-470a-a15a-7beaa98aac8b

(18)

 Jäsenvaltioiden olisi julkaistava samat indikaattorit kansallisella tasolla sekä lisäksi tiedot julkisyhteisöjen osallisuuksista yritysten pääomaan.

(19)

  http://ec.europa.eu/eurostat/web/government-finance-statistics/contingent-liabilities