EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 16.5.2018

COM(2018) 297 final

KOMISSION KERTOMUS

Komission kertomus Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) väliarvioinnista

{SWD(2018) 192 final}

Tausta

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, perustettiin kymmenen vuotta sitten, jotta voidaan osoittaa solidaarisuutta ja tarjota tukea työntekijöille, jotka ovat globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi jääneet työttömiksi. Alkuperäisessä EGR-asetuksessa (EY) N:o 1927/2006 esitettyä soveltamisalaa laajennettiin vuonna 2009 asetuksella (EY) N:o 546/2009 kattamaan henkilöstövähennykset, jotka ovat seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä. EGR:sta yhteisrahoitetaan jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä, joilla autetaan työttömiksi jääneitä työntekijöitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille tilanteissa, joissa henkilöstövähennyksillä on ollut huomattava vaikutus talouteen, erityisesti tietyn alueen tai alan työllisyysasteeseen. Nykyisen asetuksen (EU) N:o 1309/2013 1 , jäljempänä ’EGR-asetus’, 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun poikkeuslausekkeen nojalla jäsenvaltioissa, joissa on korkea nuorisotyöttömyysaste, EGR-rahaston hakemukset voivat liittyä myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin henkilöihin vuoden 2017 loppuun asti. 2

Väliarvioinnin kohde

Komissio teki EGR-asetuksen 20 artiklan mukaisesti tämän väliarvioinnin arvioidakseen, miten ja missä laajuudessa EGR on saavuttanut tavoitteensa.

Väliarviointi koskee kaikkia 29:ää EGR-hanketta, joista toimitettiin hakemus vuosina 2014 ja 2015. 3 Hankkeet koskevat kymmentä eri jäsenvaltiota ja 21:tä talouden alaa. Tällä ajanjaksolla suurin osa EGR-hakemuksista tuli autoteollisuudesta (neljä hanketta) ja vähittäiskaupan alalta (kolme hanketta). EGR-hankkeiden määrä on vähentynyt talouden elpymisen vuoksi, mikä vähentää myös analyysia varten käytettävissä olevien tietojen määrää.

Väliarvioinnissa arvioitiin saavutettujen tulosten vaikuttavuutta, kestävyyttä, tehokkuutta, johdonmukaisuutta, merkityksellisyyttä ja eurooppalaista lisäarvoa. Tämä on enemmän kuin EGR-asetuksessa esitetty vaikuttavuuden ja kestävyyden arviointia koskeva vaatimus ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen arvioinnin sekä tukivälineen että hankkeiden tasolla. 4

Väliarviointi esitetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Arvioinnista laadittu komission yksiköiden valmisteluasiakirja perustuu ensisijaisesti ulkoisen alihankkijan tekemään arviointitutkimukseen, jonka työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto hyväksyi vuoden 2016 joulukuussa. Lisänäyttöä komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa varten kerättiin ja analysoitiin aiemmista raporteista, arvioinneista ja EGR:n hallinnoinnista saadusta yleisestä kokemuksesta.

EGR-asetuksen 20 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tässä kertomuksessa esitetään keskeisistä tuloksista yhteenveto EU:n toimielimille ja elimille sekä työmarkkinaosapuolille. Arvioinnin tuloksilla myös edesautetaan EGR:n tulevan suunnittelun ja politiikan suunnan kehittämistä. 

Tärkeimmät päätelmät

EGR:n väliarvioinnin varhaisen ajankohdan vuoksi käynnissä olevalta kaudelta saatiin vain vähän tietoja ja kokemuksia. Taloustilanteen paraneminen on lisäksi vähentänyt EGR-hakemusten määrää, mikä on myös vähentänyt saatavilla olevaa näyttöä. Arvioinnin tuloksiin on suhtauduttava varovasti, koska käytettävissä olevien tietojen luotettavuus on rajallinen huolimatta siitä, että komissio pyrki tekemään mahdollisimman laajan arvioinnin ja järjestämään kuulemisia mahdollisimman kattavasti.

Tämän arvioinnin aikana saatiin organisaation oppimisen kannalta tärkeä opetus siitä, että EGR-asetuksessa vahvistettu arvioinnin ajankohta oli liian varhainen. Tulevien aloitteiden täytäntöönpanon olisi annettava edetä niin pitkälle, että kerättäväksi ja analysoitavaksi on runsaasti näyttöä. Arvioinnit olisi ajoitettava sen mukaan.

EGR:n vaikuttavuuden osalta työpaikkansa menettäneiden työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään koskeva aste parani edellisestä rahoituskaudesta (49 prosentista 56 prosenttiin). Näytön perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että uudelleenintegroitumisasteet ovat hyvin hankekohtaisia ja riippuvat esimerkiksi kyseisen alueen taloustilanteesta. Tämän vuoksi on paitsi vaikeaa vertailla uudelleenintegroitumisastetta eri hankkeissa myös hankalaa löytää sopivia tekijöitä, joiden perusteella samankaltaisia toimenpiteitä voitaisiin verrata. Tämän ongelman ratkaisemiseksi jäsenvaltioiden on erittäin suositeltavaa laatia hankekohtaisia tavoitteita.

Työpaikkansa menettäneille työntekijöille tarjottavan avun käyttöönottoa voidaan perustella osoittamalla, että työntekijävähennykset johtuivat joko ”globalisaatiosta” tai ”rahoitus- ja talouskriisistä”. Kumpaakaan näistä käsitteistä ei kuitenkaan ole määritelty EGR-asetuksessa. Määritelmien puutteen voidaan yleisesti katsoa tarjoavan tiettyä joustavuutta mutta myös luovan harmaita alueita, joilla soveltamiseen jää epävarmuutta. Asianmukaisten todisteiden löytäminen tapauksen perustelemista varten on suuri haaste, mikä usein estää jäsenvaltioita tekemästä hakemusta. Tämä johtuu myös siitä, että usein ei ole mahdollista määrittää ja erottaa yhtä ratkaisevaa tekijää, joka rakenneuudistustoimet on käynnistänyt.

Työntekijävähennyksiä koskevat tapaukset, joissa työpaikkansa menettäneiden määrä jää yleisen 500 irtisanotun työntekijän kynnysarvon alapuolelle, voisivat olla tukikelpoisia poikkeuslausekkeen nojalla. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole varmoja siitä, miten voidaan osoittaa, että henkilöstövähennyksillä on todennäköisesti huomattava vaikutus talouteen, erityisesti työllisyysasteisiin, koska tätäkään vaikutusta ei ole määritelty asetuksessa. Huomattavan vaikutuksen määritelmän selkeyttäminen olisi tärkeää. Sitä varten voidaan esimerkiksi laatia erityisiä indikaattoreita tai tulostaulu, joiden avulla vaikutusta voidaan analysoida.

Mahdollisesta hakemuksesta päätettäessä jäsenvaltiot kokevat esteinä myös kansallisten viranomaisten hallinnollisia ja taloudellisia valmiuksia sekä hakemus- että täytäntöönpanovaiheessa koskevat ongelmat. Ongelmat liittyvät ensisijaisesti myönnetylle avulle saatavissa olevan yhteisrahoituksen puutteeseen ja EGR-asioita käsittelevien viranomaisten henkilöstön riittämättömyyteen. Tämä pätee erityisesti silloin, kun EGR:n käytöstä ei ole lainkaan kokemusta tai sitä on vähän, tai yleisesti silloin, kun kyse on rakenneuudistustuesta.

EU:hun vuonna 2004 ja sen jälkeen liittyneet 13 jäsenvaltiota käyttävät EGR:a muita vähemmän, mikä johtuu ratkaisevasti niiden teollisuuden rakenteesta. Kauppaan liittyvän globalisaation aiheuttamasta rakenteellisesta muutoksesta johtuva työpaikkojen väheneminen ei ole niin yleistä näissä EU:n 13 jäsenvaltiossa.

EGR-toimenpiteitä tarjotaan vakiintuneiden kansallisten toimenpiteiden lisäksi ja/tai niiden tehostamiseksi. Hanketasolla ei havaittu siirtymävaikutuksia.

Muutoin EGR:sta tarjottava apu ei olisi ollut käytettävissä. Tämä osoittaa, että EGR-toimenpiteet ovat täydentäviä.

EGR:n avulla poistetaan myös kansallisiin tai EGR:n toimenpiteisiin osallistumista estäviä tekijöitä, koska siitä voidaan rahoittaa matka-avustuksen ja lastenhoidon kaltaisia lisäpalveluja.

Jäsenvaltiot, joita työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin henkilöihin liittyvä poikkeus koskee, olivat Espanjaa lukuun ottamatta erittäin kiinnostuneita sen hyödyntämisestä. Kokonaisuudessaan poikkeusta käytettiin kuitenkin vain yhdeksässä hankkeessa kolmessa eri jäsenvaltiossa. Avun kohteena olevat nuoret ovat hyötyneet avusta laajasti kaikkialla, missä sitä on käytetty, eikä tällaista apua olisi muutoin tarjolla ollutkaan.

Muutamassa hankkeessa arviointi paljasti tiettyjä ongelmia seurantatietojen oikea-aikaisessa toimittamisessa. Jos nämä vaikeudet jatkuvat, komission on harkittava asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä.

Yleisemmin ottaen EGR-asetuksessa esitettyjen seurantavaatimusten rajallisuus on ongelma, joka estää perusteellisemman analyysin tekemisen.

Täytäntöönpano ei ollut edennyt riittävästi, ja arviointi koski vain kahden vuoden jaksoa (vuosina 2014 ja 2015 toimitetut hakemukset). Näin ollen käytettävissä ei ole tulosten kestävyyden arvioimisen kannalta riittävän vankkaa tietoa. Yleinen työllistettävyys parani osaamisen kehittämisen ja ajantasaistamisen ansiosta. Henkilökohtaisella tasolla havaittiin, että tuensaajien itsetunto parani, mikä todennäköisesti lisäsi aktiivisuutta työnhaussa.

Institutionaalisella tasolla EGR:sta annetulla avulla edesautetaan rakenneuudistustuen yleisten toimitusmekanismien kehittämistä jäsenvaltioissa, joilla on vähän kokemusta joukkoirtisanomisten käsittelystä. Jäsenvaltioissa, joilla on tästä paljon kokemusta ja joilla on käytössä toimitusmekanismit, EGR:n avulla voidaan testata innovatiivisia toimenpiteitä, joita on mahdollista myöhemmin sisällyttää vakiintuneeseen apuun.

Käyttöön otetun avun tehokkuuden osalta on edelleen esitetty kritiikkiä päätöksentekoprosessien menettelyjen hitaudesta siitäkin huolimatta, että käsittelyajat ovat huomattavasti lyhentyneet ja komission ja jäsenvaltioiden määräaikoja on tiukennettu. Hakumenettelyn kestoa on rajoitettu, ja nyt se on keskimäärin 200 päivää, kun se edellisellä ohjelmakaudella oli keskimäärin 300 päivää.

Puolessa hankkeista jäsenvaltiot ilmaisivat suhtautuvansa myönteisesti Euroopan komissiolta hakuvaiheessa saatuun ohjaukseen.

Rahoituksen johdonmukaisuuden varmistamiseksi on ponnisteltava enemmän. Hanketasolla ei havaittu päällekkäisyyksiä EU:n muun rahoituksen tai kansallisen rahoituksen välillä, mutta EGR:a ja Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) olisi mahdollista sovittaa paremmin yhteen. EGR:stä on määrä rahoittaa toimenpiteitä, joilla täydennetään ESR:n kaltaisia muita välineitä. Parhaimmillaan yhdennetty lähestymistapa on havaittavissa kansallisen rahoituksen ja EGR:n vuorovaikutuksessa. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan tällä hetkellä suunnittele inhimilliseen pääomaan investoimista koskevia strategisia paketteja, joihin EGR:n apu voitaisiin yhdistää suurissa rakenneuudistuksissa. EGR:n koordinointia voitaisiin lisäksi parantaa toteuttamalla muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevassa EU:n laatukehyksessä esitetyt suositukset.

EGR:n rahoituksen merkityksellisyyden osalta on merkkejä siitä, että EGR on merkittävä väline inhimillisen pääoman kehittämisessä. Sidosryhmät, erityisesti ne, joilla on kokemusta EGR-toimenpiteiden toteuttamisesta käytännössä, kyseenalaistivat sen, onko EGR oikea kanava avun antamiseen työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille henkilöille. Huomattavasti harvemmin mutta edelleen sangen useasti katsottiin, että kriisiä koskeva kriteeri ei ole enää merkityksellinen. Globalisaatio muuttaa muotoaan, maailman talouksien väliset kytkennät lisääntyvät ja maailmanlaajuisten arvoketjujen kehitys jatkuu, mikä todennäköisesti lisää globalisaatiokriteerin merkitystä. Samoista syistä on kuitenkin myös aiempaa vaikeampaa todistaa, että juuri globalisaatio on aiheuttanut työntekijävähennykset. Koska hakemusten tueksi on niin hankalaa löytää näyttöä, on selvää, että EGR:a voitaisiin hyödyntää huomattavasti nopeammin, jos asiakirjoja vaadittaisiin vähemmän. EGR toimisi siten paremmin hätäapuvälineenä.

Tilannetta olisi tarkasteltava myös EGR:n soveltamisalan näkökulmasta: EGR kattaa globalisaation ja rahoituskriisin mutta ei muita suuria talouden kehityskulkuja. Muista syistä, esimerkiksi automaation vuoksi, irtisanotuilla työntekijöillä on hyvin samanlaisia haasteita, ja heitä on myös enemmän kuin globalisaation vuoksi irtisanottuja. Jos soveltamisalaa laajennettaisiin kattamaan kaikenlaiset rakenneuudistustoimet, joilla on huomattava haitallinen vaikutus, rahastoa voitaisiin käyttää kaikissa tilanteissa. Silloin ei enää tarvittaisi vakuutteluja kyseisten rakenneuudistustilanteiden kuulumisesta EGR:n soveltamisalaan.

Arvioinnissa havaittiin, että EGR sai aikaan eurooppalaista lisäarvoa. Tämä pätee erityisesti sen määrällisiin vaikutuksiin eli siihen, että EGR:n avulla lisätään paitsi tarjottavien palvelujen määrää ja monipuolisuutta myös niiden tehokkuutta. EGR:sta rahoitettavat toimet ovat myös hyvin näkyviä ja tuovat toimenpiteen eurooppalaisen lisäarvon suoraan suuren yleisön tietoon.

Vaikutukset tulevan politiikan suunnitteluun

Väliarviointi osoittaa, että EGR on saavuttamassa Eurooppa 2020 ‑strategian mukaiset tavoitteensa osallistavan kasvun edistämisestä. Tämä saadaan aikaan osoittamalla solidaarisuutta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin vuoksi irtisanotuille työntekijöille ja tukemalla heitä. Avun hyödyllisyydestä ollaan yksimielisiä, ja siitä on myös huomattavaa näyttöä. Jos EGR:a ei olisi olemassa, tätä apua ei olisi tarjottu muulla tavalla.

EGR:n rakennetta on kuitenkin parannettava: useita haasteita olisi mahdollista ratkaista ajatellen tulevaa ja erityisesti vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevia keskusteluja.

Soveltamisala

Arviointityön aikana järjestetyissä sidosryhmäkuulemisissa kerätyt tiedot osoittavat, että EGR:n rakennetta ja tarkoitusta on tarkistettava tai ne on määriteltävä tarkemmin, muun muassa rahaston tarkan soveltamisalan ja sen käytön mahdollistavien kriteerien osalta. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti rakenneuudistustoimilla on oltava huomattava vaikutus talouteen ja työmarkkinoihin, jotta EGR:n avun käyttöönotto on perusteltua. ”Huomattavaa vaikutusta” ei ole kuitenkaan määritelty selkeästi. Erityisesti 500 työntekijän irtisanomiseen asetetun tavanomaisen rajan alle jääviä henkilöstövähennyksiä voitaisiin esimerkiksi maaseutualueilla hyvin pitää EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen nojalla tukikelpoisina. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole varmoja siitä, miten huomattava vaikutus voidaan näyttää toteen. Työllisyyteen ja sosiaalisiin vaikutuksiin liittyvä selkeä indikaattori vaikuttaisi olevan tarpeen. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että arvoketjujen integroituminen jatkuu ja paikkasidonnaisuus vähenee. Lisäksi monissa jäsenvaltioissa yrityksistä suurin osa on pk-yrityksiä.

Myöskään globalisaation ja kriisin käsitteitä ei ole määritelty selkeästi. Jäsenvaltioille onkin usein epäselvää, minkä kriteerin nojalla hakemus pitäisi toimittaa. Suurimpina esteinä hakemusten tekemiselle jäsenvaltioissa nähdään usein henkilöstövähennyksen perimmäisen syyn tunnistaminen, koska on selvitettävä, voidaanko tapauksesta tehdä hakemusta. Jos hakemus tehdään, perimmäisistä syistä on lisäksi esitettävä näyttöä hakemuksessa. Näiden vaikeuksien vuoksi ja koska yhä enemmän työpaikkoja menetetään teknologian muutoksen vuoksi (näissä tapauksissa irtisanotuilla työntekijöillä on samat haasteet kuin globalisaation vuoksi irtisanotuilla: heidän osaamisensa on vanhentunutta), yhtenä ratkaisuna voitaisiin sisällyttää soveltamisalaan kaikki suuren mittakaavan henkilöstövähennykset, joilla on huomattava vaikutus. Näin EGR:a voitaisiin käyttää aiempaa tasapainoisemmin ja ulottaa sen tarjoamat mahdollisuudet EU:n 13 jäsenvaltioon, joihin edellä viitattiin. Näin kevennettäisiin hakemuksen tekemistä, koska hakemuksessa ei enää tarvitsisi esittää näyttöä siitä, että globalisaatio on aiheuttanut työpaikkojen menetykset. Koska tämä on myös toinen hakemusvaiheen kahdesta eniten aikaa vievästä etapista, tällä yksinkertaistamisella nopeutettaisiin EGR:n avun käyttöönottoa muutamalla viikolla. Näin myös lisättäisiin pienempien jäsenvaltioiden mahdollisuuksia hakea apua.

Seuranta ja raportointi

EGR:n vaikuttavuuden arvioinnin parantamiseksi olisi edellytettävä, että jäsenvaltiot keräävät nykyistä yksityiskohtaisempia seurantatietoja, erityisesti työntekijäluokista (ammatti- ja koulutustausta), työsuhteiden laadusta ja uudelleen työllistymisestä.

Valmiudet hakea EGR-tukea ja panna hankkeita täytäntöön

Taloudellista ja institutionaalista kapasiteettia koskevat ongelmat ovat tärkein syy sille, miksi jäsenvaltiot, joissa olisi mahdollisia EGR-hankkeita, eivät hae tukea. Toisaalta kyse voi olla pelkästään työvoiman puutteesta – jäsenvaltiot voivat tällä hetkellä pyytää teknistä tukea vain, jos ne panevat täytäntöön EGR-hankkeen. Koska henkilöstövähennyksiä voi tapahtua odottamatta, olisi tärkeää, että jäsenvaltiot ovat valmiita reagoimaan välittömästi ja voivat jättää hakemuksen viipymättä. Joissakin jäsenvaltioissa näyttäisi olevan tarpeen vahvistaa institutionaalisia valmiuksia perusteellisemmin, jotta voidaan varmistaa EGR-hankkeiden vaikuttava ja tehokas täytäntöönpano. Pysyvillä teknisen tuen määrärahoilla voitaisiinkin auttaa varmistamaan jatkuva valmiuksien vahvistaminen jäsenvaltioissa. Näin on esimerkiksi Kreikassa, jossa viranomaisten haasteena on panna täytäntöön erilaisia EGR-hankkeita ilman merkittävää kokemusta rakenneuudistustuesta.

Tukitoimenpiteet

EGR:n avun liittäminen aiempaa tiiviimmin muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevaan EU:n laatukehykseen vaikuttaa välttämättömältä. Samoin on laadittava entistä paremmin koordinoitu toimintamalli sekä torjuntatoimille ennakoitujen suurten rakenneuudistustoimien yhteydessä että EGR:sta tällä hetkellä yhteisrahoitusta saavien toimien kaltaisille kertaluonteisille vastatoimenpiteille. Tämä voisi tarkoittaa EGR:n toiminta-alan laajentamista tai tiiviimmin koordinoitua toimintamallia ESR:n kaltaisten muiden EU:n välineiden kanssa. Välineen rakenne osoittaa, että rahastot täydentävät selkeästi toisiaan, mutta jäsenvaltiot voisivat yhdistää EGR:n avun entistä paremmin kattavaan rakenneuudistuksen apupakettiin. Työmarkkinasiirtymät edellyttävät mittavia investointeja inhimilliseen pääomaan sekä aktiivisina ennakoivina toimenpiteinä että vastatoimenpiteinä.

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria henkilöitä koskeva poikkeuslauseke

Nuorisotyöttömyys on edelleen suuri haaste. Kokemus osoittaa, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille henkilöille tarjottu EGR:n apu otetaan laajasti vastaan. On kuitenkin mietittävä, onko EGR oikea väylä tarjota tällaista apua vai olisiko muilla kanavilla paremmat mahdollisuudet tavoittaa kyseessä olevat nuoret henkilöt. Voitaisiin katsoa epäoikeudenmukaiseksi, että apua tarjotaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille henkilöille vain alueilla, joihin globalisaation tai rahoituskriisin aiheuttama suuri rakenneuudistustoimi vaikuttaa, mutta ei automaation vaikutuksista kärsivillä alueilla.

Poliittiset vaikutukset

Euroopan tulevaisuudesta antamassaan valkoisessa kirjassa komissio ilmaisee huolensa eristäytymiseen pyrkivistä suuntauksista sekä avoimen kaupan hyötyjä ja yleisesti EU:n sosiaalista markkinataloutta koskevien epäilyjen lisääntymisestä.

Globalisaation hallintaa koskevassa pohdinta-asiakirjassaan komissio määrittää kauppaan liittyvän globalisaation ja teknologisten muutoksen yhteisvaikutuksen suurimmaksi tekijäksi koulutetun työvoiman kysynnän lisääntymisessä ja matalamman koulutustason työvoiman kysynnän vähenemisessä. Kaupan avautumisen ja maailman talouksien jatkuvan yhdentymisen tuomista valtavista yleisistä eduista huolimatta näihin kielteisiin sivuvaikutuksiin on puututtava. Globalisaation nykyiset hyödyt jakautuvat jo epätasaisesti ihmisten ja alueiden välillä, mikä vaikuttaa huomattavasti niihin, joihin globalisaatiolla on kielteinen vaikutus. Vaarana onkin, että yhä nopeammin kehittyvä teknologia vain kärjistää näitä eroja. Kuilun laajenemisen estämiseksi EU:n on autettava työvoimaa saamaan tarvittavat taidot. Pohdinta-asiakirjassa esitetään erityisesti, että EGR:n toimivuutta olisi parannettava nykyisestä, jotta rahaston tukea voitaisiin hyödyntää suurten rakenneuudistustoimien yhteydessä nopeammin. Joustavuutta olisi lisättävä, jotta siitä voitaisiin tukea talouden kehittämistoimia nykyistä irtisanottuihin työntekijöihin keskittymistä laajemmin. Lyhyen aikavälin toimenpiteiden ja koheesiopolitiikan kautta tuettujen pidemmän aikavälin rakennemuutosstrategioiden välinen kuilu on kurottava umpeen.

Komissio lanseerasi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin , jossa otetaan huomioon työympäristön muuttuva todellisuus. Tarkemmin sanottuna pilarissa esitetään periaate, joka liittyy aktivointiin ja siirtymien helpottamiseen työmarkkinoilla. ”Jokaisella on oikeus saada oikea-aikaista ja räätälöityä apua omien työllisyysnäkymiensä parantamiseksi ja itsensä työllistämisen helpottamiseksi. Tähän kuuluu oikeus saada tukea työpaikan etsimiseen, kouluttautumiseen ja uudelleenkoulutukseen. Jokaisella on oikeus siirtää sosiaalista suojelua ja koulutusta koskevat etuudet työelämän muutostilanteissa.” EGR tarjoaa EU:n tasolla tärkeän ja näkyvän välineen tämän periaatteen toteuttamiseen käytännössä merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä. EGR on osoittanut olevansa hyödyllinen työkalu globalisaation haitallisten vaikutusten torjunnassa, ja sen suuri näkyvyys voi auttaa lieventämään EU:n sosiaalista markkinataloutta koskevia huolenaiheita.

Väliarviointi on osoittanut, että EGR luo eurooppalaista lisäarvoa tarjoamalla apua työntekijöille, jotka on irtisanottu suurissa rakenneuudistustoimissa. Komissio odottaa siksi Euroopan parlamentin ja neuvoston ja kaikkien tärkeimpien sidosryhmien kanssa jatkossa käytäviä keskusteluja EGR:sta tällä hetkellä toimitetusta avusta. EGR:n katsotaan olevan olennainen osa tarjolla olevien inhimilliseen pääomaan sijoittamista koskevien toimenpiteiden kokonaispakettia. Komissio aikoo kehittää EGR:a edelleen, jotta se on valmiina vuoden 2020 jälkeisen ajan haasteisiin.

(1)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1309/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta .

(2)

Poikkeuslausekkeen jatkaminen on tällä hetkellä käsiteltävänä.

(3)

 Vuonna 2016 toimitetuista tapauksista on saatavilla tietoa EGR:sta kahden vuoden välein annettavassa kertomuksessa COM(2017) 636 final .

(4)

Arviointi perustuu Euroopan komission paremman sääntelyn suuntaviivoihin  COM(2015) 215 final . Paremman sääntelyn suuntaviivat otettiin käyttöön vuonna 2015. Ne ovat yhdennetty toimintamalli, joka kattaa koko toimintapoliittisen syklin ja jonka tavoitteena on parantaa EU:n toimintalinjojen ja lakien suunnittelun laatua siten, että niiden tavoitteet saavutetaan mahdollisimman vähin kustannuksin. Arviointien osalta paremman sääntelyn suuntaviivoissa paitsi laajennetaan arviointiin käytettäviä arviointiperusteita myös pyritään laajentamaan sidosryhmien kuulemista. Komissio järjesti kuulemisia mahdollisimman laajasti varmistaakseen, että EU:n yleinen etu – vastakohtana sidosryhmien suppeille erityiseduille – otetaan hyvin huomioon EGR:n tulevassa suunnittelussa paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti.