EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel13.3.2018

COM(2018) 130 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon seuranta

{SWD(2018) 67 final}

1. Johdanto

Unionin tilaa käsitelleessä puheessaan 9. syyskuuta 2015 puheenjohtaja Juncker ehdotti, että perustettaisiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari 1 , jossa otettaisiin huomioon Euroopan yhteiskuntien muuttuva todellisuus ja työelämässä tapahtunut kehitys.

Asiasta järjestettiin vuonna 2016 laaja julkinen kuuleminen, joka kokosi yhteen kansalaiset, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan, jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet 2 , minkä seurauksena Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista
17. marraskuuta 2017 oikeudenmukaisia työpaikkoja ja oikeudenmukaista kasvua käsitelleessä Göteborgin huippukokouksessa 3 .

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on suunniteltu antamaan suuntaa uudelle lähentymisprosessille, joka parantaa työ- ja elinoloja Euroopan unionissa.
Siinä esitetään kaksikymmentä olennaista periaatetta ja oikeutta yhtäläisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn, oikeudenmukaisten työolojen sekä sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden aloilla.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 14. joulukuuta 2017 sosiaalialan huippukokouksen päätelmät ja korosti, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari olisi pantava täytäntöön niin unionissa kuin jäsenvaltioissa kunkin oman toimivallan mukaisesti. Lisäksi se pyysi komissiota ehdottamaan asianmukaisia seurantatoimia 4 . Tässä tiedonannossa vastataan tähän pyyntöön ja hahmotellaan tulevia toimia.

2. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin edistäminen

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustaminen on osa laajempaa Euroopan tulevaisuudesta käytävää keskustelua, joka käynnistettiin 1. maaliskuuta 2017 annetulla komission valkoisella kirjalla 5 . Euroopan sosiaalisen mallin vahvistaminen ja nykyaikaistaminen sen joutuessa tekemisiin erilaisten perustavanlaatuisten muutosten – kuten uuden teknologian, globalisaation ja väestön ikääntymisen – kanssa on yksi valkoisessa kirjassa samoin kuin komission pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta 6 ja sen pohdinta-asiakirjassa globalisaation hallinnasta 7 esiin nostetuista keskeisistä kysymyksistä.

EU:n johtajat toistivat Rooman huippukokouksessaan, jossa juhlistettiin EU:n 60-vuotispäivää, sitoutumisensa sosiaaliseen Eurooppaan 8 . Tässä laajemmassa keskustelussa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on niin virstanpylväs sosiaalisen Euroopan rakentamisessa ja vahvistamisessa kuin vertailukohta matkalla Sibiuun, jossa EU:n johtajat tapaavat toukokuussa 2019 tehdäkseen päätelmiä EU:n tulevaisuudesta ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteutumisen on aina katsottu edellyttävän yhteistä poliittista sitoutumista ja vastuuta. EU:n toimielimillä, jäsenvaltioilla, viranomaisilla, työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisyhteiskunnan järjestöillä kaikilla tasoilla on keskeinen rooli oman toimivaltansa mukaisesti.

EU:n tasolla komissio on täysin sitoutunut sisällyttämään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensisijaiset tavoitteet osaksi kaikkea EU:n politiikkaa. Se on jo alkanut hyödyntää olemassa olevia välineitä ja prosesseja ja esittänyt useita erityisaloitteita EU:n toimivallan puitteissa – osa niistä on vielä EU:n lainsäätäjien hyväksyttävänä.

Komissio on lisäksi sitoutunut tukemaan jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa kansallisella, alue- ja paikallistasolla. Tämän tiedonannon rinnalla julkaistussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa muistutetaan mieliin säädöskehys, kansallisen ja EU:n tason toimijoiden roolit sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kunkin periaatteen osalta jo toteutetut toimet 9 . 

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon seuranta on olennaisen tärkeää konkreettisen edistyksen varmistamiseksi käytännössä. Tällä tiedonannolla komissio ehdottaa EU:n tasolla jo toteutettujen ja vielä tulossa olevien aloitteiden täydennykseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon seurannan vahvistamista talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Tämä voidaan tehdä

‣pohtimalla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensisijaisia tavoitteita
kansallisella tasolla toteutettuja toimia ja tällä tasolla toteutunutta edistymistä analysoitaessa

‣antamalla teknistä apua, tukemalla vertailuanalyysejä ja edistämällä
hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kesken

‣seuraamalla työllisyys- ja sosiaalipoliittisia tuloksia uuden sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun pohjalta ja edistämällä näin ylöspäin tapahtuvan lähentymisen laajempaa prosessia.

3. Pilarin täytäntöönpano EU:n tasolla

Sosiaaliset painopisteet ovat olleet korkealla tämän komission asialistalla siitä lähtien, kun sen toimikausi alkoi vuonna 2014. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin sisältö ja kunnianhimoinen luonne perustuvat lukuisiin tämän komission viime vuosina käyttöön ottamiin työllisyys- ja sosiaalialan aloitteisiin 10 :

‣sosiaalisen vuoropuhelun elvyttämisen edistäminen – tämä heijastelee komission sitoutumista tiiviiseen yhteistyöhön työmarkkinaosapuolten kanssa kaikilla tasoilla;

‣esteettömyyssäädöstä koskeva ehdotus, jolla pyritään parantamaan esteettömien tuotteiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toimintaa poistamalla erilaisesta lainsäädännöstä aiheutuvia esteitä ja helpottamaan näin yritysten toimintaa ja tuomaan hyötyä vammaisille ja ikääntyneille EU:ssa;

‣ehdotus työoloja koskevan avoimuuden ja ennustettavuuden parantamista koskevaksi direktiiviksi, jolla autetaan työntekijöitä saamaan enemmän tietoa oikeuksistaan ja samalla vahvistetaan uudet vähimmäisvaatimukset työolojen parantamiseksi;

‣työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin tarkistaminen – tällä vakiinnutetaan ”sama palkka samasta työstä samassa paikassa” -periaate ja luodaan näin tasapuoliset toimintaedellytykset ja ehkäistään epäreilua kilpailua sisämarkkinoilla;

‣sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen nykyaikaistamista koskeva uusi lainsäädäntöehdotus, jolla erityisesti autetaan varmistamaan, että oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttävät työntekijät eivät menetä sosiaaliturvaoikeuksiaan;

‣ehdotus vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevaksi direktiiviksi, jolla uudistetaan nykyistä säädöskehystä ottamalla käyttöön isyysvapaa ja omaishoitovapaa, vahvistamalla vanhempainvapaata ja laajentamalla oikeutta pyytää joustavia työjärjestelyjä;

‣sukupuolten välisen palkkaeron kaventamista vuosina 2017–2019 koskeva toimintasuunnitelma, jossa esitetään erilaisia toimia sen perimmäisiin syihin puuttumiseksi; useiden työterveys- ja -turvallisuusalan säädösten uudelleentarkastelu, jolla päivitetään ja täydennetään säännöksiä, joilla suojellaan työntekijöitä työhön liittyviltä terveysriskeiltä, mukaan luettuna karsinogeeneille altistuminen;

‣erilaiset toimet, joilla varmistetaan korkealuokkaisen, kohtuuhintaisen, ennalta ehkäisevän ja hoitavan terveydenhuollon saatavuus ajallaan, mukaan luettuina eurooppalaiset osaamisverkostot, joissa on viime marraskuusta lähtien annettu harvinaisista sairauksista kärsiville mahdollisuus sairautensa diagnosointiin ja hoitoon kaikkialla EU:ssa;

‣nuorisotakuun vahvistaminen ja käyttöönotto, jotta nuoria autetaan pääsemään nopeasti työelämään tai koulutukseen;

‣Euroopan uuteen osaamisohjelmaan kuuluvien erityyppisten aloitteiden käynnistäminen osaamisen parantamiseksi;

‣lukuisat aloitteet korkealaatuiseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen pääsemisen edistämiseksi osana siirtymistä kohti eurooppalaista koulutusaluetta;

‣koulutuksen alalla komissiolla on kunnianhimoisempia tavoitteita heikosti suoriutuvien ja koulunkäynnin keskeyttävien osuuden pienentämiseksi, ja se harkitsee uusia tavoitteita digitaalisten taitojen ja yrittäjyyden alalla 11 .

Työllisyys- ja sosiaalialalla marraskuusta 2014 lähtien ehdotetuista 22 säädösehdotuksesta kymmenen on hyväksytty ja 12:lle on vielä saatava neuvoston ja/tai Euroopan parlamentin hyväksyntä. Kuten Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisestä julistuksesta käy ilmi, lähikuukausien painopisteenä on saada päätökseen avoinna olevat lainsäädäntökokonaisuudet ja keskittyä uusien aloitteiden toteuttamiseen ja täytäntöönpanoon käytännössä.

Komissio on lisäksi ottanut huomioon sosiaaliset painopisteet kaikissa toimintapolitiikoissa ja täysimääräisesti tunnustanut sosiaalisen ulottuvuuden kaikessa toiminnassaan. Tähän sisältyy seuraavaa:

‣Komissio on talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla painottanut enemmän sosiaalisia painopisteitä ja tuonut ne yhdenvertaisesti talouteen liittyvien tavoitteiden kanssa esille talouspolitiikan vuotuisen koordinointisyklin yhteydessä; tämänvuotisessa koordinointisyklissä on ensimmäisen kerran otettu huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin painopisteet 12 . 

‣Koheesiopolitiikan yhteydessä sosiaalisia painopisteitä tuetaan laajalti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen puitteissa mm. työmarkkinoille pääsyn, sosiaalisen osallisuuden ja koulutuksen aloilla. Muilla rahoitusohjelmilla ja -välineillä, kuten Euroopan globalisaatiorahastolla ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastolla, tuetaan yritysten rakennemuutoksista kärsiviä tai vakavan aineellisen puutteen riskissä eläviä.

‣Euroopan investointiohjelman (”Junckerin suunnitelma”) yhteydessä voidaan sosiaalista infrastruktuuria ja välineistöä samoin kuin strategisia investointeja yhteisötalouden yrityksiin tukea taloudellisesti Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) 13 .

‣Energiaunionin alalla komission ehdottamassa ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketissa painotetaan voimakkaasti kuluttajia ja vauhditetaan toimia sen varmistamiseksi, että puhtaaseen energiaan siirtyminen on sosiaalisesti oikeudenmukaista eikä ketään jätetä jälkeen. Lisäksi paketissa esitetään uusi lähestymistapa muita heikommassa asemassa olevien kuluttajien suojelemiseksi, mihin kuuluu myös se, että jäsenvaltioita autetaan vähentämään kuluttajien energiakustannuksia tukemalla energiatehokkuuteen tehtäviä investointeja. Tämä on myös johtanut eurooppalaisen energiaköyhyyden seurantaryhmän perustamiseen.

‣Digitaalisilla sisämarkkinoilla komissio on asettanut internetyhteyksiä koskevat tavoitteet vuodeksi 2025, jotta suuren kapasiteetin laajakaista saadaan koko yhteiskunnan käyttöön, ja kiinnittänyt erityistä huomiota maaseutualueiden ja syrjäisten seutujen kaltaisiin kehityksestä jälkeen jääneisiin alueisiin painottaen samalla vahvasti digitaalisten taitojen kehittämistä. Se pyrkii lisäksi edistämään ilmaisia Wi-Fi-yhteyksiä kansalaisille ja vierailijoille julkisissa tiloissa WiFi4EU-aloitteellaan. Lisäksi ehdotettu eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö sisältää säännöksiä, joilla varmistetaan sähköisen viestinnän (laajakaista mukaan luettuna) kohtuuhintaisuus osana yleispalvelua.

‣Liikennepolitiikan alalla ”Eurooppa liikkeellä” -tieliikennepaketti sisältää erilaisia aloitteita, joilla mm. varmistetaan asianmukaiset työolot. EU tarkistaa lisäksi parhaillaan matkustajien oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että liikuntarajoitteisilla on samat mahdollisuudet käyttää liikennepalveluja kuin kaikilla muilla matkustajilla.

‣Komissio ehdotti juomaveden laatua koskevan direktiivin tarkistamista tarkoituksena parantaa juomaveden saatavuutta kaikkien ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ryhmien kannalta.

‣Verotusjärjestelmän alalla komissio on esittänyt erinäisiä aloitteita, joilla pyritään palauttamaan EU:n verojärjestelmän oikeudenmukaisuus varmistamalla, että kaikki yritykset maksavat oikeudenmukaisen osuuden veroistaan sinne, missä ne hankkivat voittonsa 14 . 

‣Kauppapolitiikassaan EU edistää kansainvälisellä tasolla hyväksyttyjä keskeisiä työelämän perusnormeja: yhdistymisvapaus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, syrjintäkielto, lapsityövoiman käytön ja pakkotyön torjunta, työsuojelutarkastukset, työterveys ja -turvallisuus sekä ihmisarvoiset työolot. Sosiaaliset näkökohdat ovat keskeisellä sijalla myös kaikkien kauppasopimusten osalta toteutetuissa kestävyyteen liittyvien vaikutusten arvioinneissa talouteen, ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten rinnalla.

‣Uusilla Euroopan solidaarisuusjoukoilla annetaan nuorille ja erityisesti vähemmän etuoikeutetuille nuorille mahdollisuus osallistua solidaarisuustoimintaan ja auttaa paneutumaan sosiaalisiin tarpeisiin kaikkialla Euroopassa, minkä ansiosta he myös voivat kehittää omaa osaamistaan ja omia taitojaan.

‣Vakaustukiohjelmissa käytäntönä on ollut Kreikan tapauksesta vuonna 2015 lähtien varmistaa, että ohjelmiin liittyy sosiaalisten vaikutusten arviointi.

Lisäksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esiin tuotu positiivinen lähentyminen sosioekonomisissa tuloksissa, sosiaalisessa sopeutumiskyvyssä ja oikeudenmukaisuudessa on olennainen osa pyrkimyksiä vahvistaa ja täydentää talous- ja rahaliittoa, kuten kesäkuussa 2015 annetussa viiden puheenjohtajan kertomuksessa 15 ja myöhemmissä komission ehdotuksissa 16 muistutettiin.

Kaaviossa 1 esitetään yleiskatsaus niihin useisiin eri tapoihin, joilla komissio on ottanut huomioon sosiaaliset painopisteet kaikissa toimintapolitiikoissa:

Pilarin perustamisella on tässä yhteydessä ollut keskeinen merkitys EU:n lainsäädännön päivittämisessä ja täydentämisessä siltä osin kuin se on tarpeellista. Tähän mennessä tehdyn lisäksi komissio esittää joukon aloitteita tämänpäiväisen tiedonannon ohella, kuten laatikossa 1 tiivistetysti esitetään.

Komissio aikoo pilarin täytäntöönpanossa EU:n tasolla hyödyntää edelleen kaikkia käytössään olevia välineitä. Näiden välineiden käyttö vaihtelee toimintalohkon ja pilarin periaatteiden mukaan ja heijastelee EU:n tason toimivallan luonnetta ja laajuutta. Niihin kuuluvat nykyisen lainsäädännön päivittäminen ja täydentäminen, kuten edellä todettiin, EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan parantaminen jäsenvaltioissa ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tukeminen kaikkialla EU:ssa samoin kuin edistymisen seuranta eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

Tämä koskee myös taloudellista tukea EU:n rahastoista ja eritoten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Erasmus+-ohjelmasta ja muista asiaankuuluvista ohjelmista. Tuoreessa tiedonannossaan ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” 17 komissio painotti, että EU:n talousarvion avulla on täytettävä EU:n johtajien Göteborgissa pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa antamat lupaukset ja kehitettävä edelleen unionin sosiaalista ulottuvuutta muun muassa panemalla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari täytäntöön kaikilta osin 18 . Komissio korosti, että työllistymismahdollisuuksien parantaminen ja mm. digitalisaatioon liittyviin osaamishaasteisiin vastaaminen edellyttävät riittäviä resursseja. Keväällä 2018 esitetään vuoden 2020 jälkeen noudatettavaa EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevia yksityiskohtaisia ehdotuksia.

4. Pilarin täytäntöönpano kansallisella tasolla

Suurin osa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseen tarvittavista toimivaltuuksista ja välineistä on paikallis-, alue- ja keskusviranomaisten, työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan käsissä. EU:lla on tärkeä rooli jäsenvaltioiden tukemisessa, mutta vastuu pilarin täytäntöönpanosta kuuluu – mitä suurimmassa määrin – jäsenvaltioille niiden hallinnon eri tasoilla. Lisäksi työmarkkinaosapuolilla on kaikilla tasoilla keskeinen asema pilarin täytäntöönpanossa niiden sopimusten neuvotteluun ja tekemiseen liittyvän itsenäisyyden mukaisesti 19 . Kansallisten työmarkkinasuhdejärjestelmien monimuotoisuus ja työmarkkinaosapuolten autonominen asema on nimenomaisesti tunnustettu SEUT-sopimuksessa. Komissio on vuosien mittaan kehottanut jäsenvaltioita antamaan työmarkkinaosapuolille suuremman roolin työllisyys- ja sosiaalialalla, sillä niiden osallistuminen on olennaisen tärkeää uudistuksiin sitoutumisen kannalta. Erityisesti sosiaalialan palveluja tarjoavilla kansalaisjärjestöillä on myös suuri merkitys pilarin käyttöönoton ja toteuttamisen kannalta.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään olennaisia periaatteita ja oikeuksia ja ohjataan näin toimiviin tuloksiin työllisyys- ja sosiaalialalla. Kaikkiin tapauksiin soveltuvia ratkaisuja ei ole olemassa, ja pilarissa on otettu huomioon kansallisten tilanteiden erilaisuus. Vaikka jäsenvaltioilla on usein yhteisiä haasteita ja samantapaisia ongelmia, niihin on kussakin tapauksessa väistämättä löydettävä omat ratkaisunsa. Tämä johtuu niiden kansallisten järjestelmien, perinteiden ja lähtökohtien erilaisuudesta ja niiden kunkin sosioekonomisesta tilanteesta.

Nykyinen taloustilanne tarjoaa tilaisuuden edistää osallistavaa kasvua, nykyaikaistaa EU:n sosiaalista markkinataloutta ja investoida ihmisiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti. EU:n talous laajenee edelleen vinhaan tahtiin 20 . Yli yhdeksän miljoonaa uutta työpaikkaa on luotu alkusyksystä 2014 lähtien, jolloin nykyisen komission toimikausi alkoi 21 . Työttömyysaste laskee tasaisesti ja on alimmillaan sitten vuoden 2008. Työssä olevien määrä on noussut 236,3 miljoonaan EU:ssa, mikä on korkein koskaan kirjattu määrä. EU:ssa on kuitenkin edelleen 18 miljoonaa työtöntä, kotitalouksien tulot ovat edelleen alle vuoden 2008 tason useissa jäsenvaltioissa, ja moniin sosiaalisiin haasteisiin on vielä vastattava erityisesti ottaen huomioon käynnissä olevan kehityksen – digitalisoinnista ikääntymiseen – tahdin ja laajuuden. Tilanne vaihtelee lisäksi edelleen suuresti jäsenvaltioiden kesken ja niiden sisällä.

Painopisteissä on väistämättä vaihtelua, ja eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa jäsenvaltioille tilaisuuden edistyä pilarin toteuttamisessa ja raportoida siitä. Vuoden 2018 ohjausjakson puitteissa vastikään julkaistuissa maaraporteissa 22 esitetään pääpiirteissään niiden kansallisen tason haasteiden luonne ja laajuus, jotka liittyvät työ- ja elinolojen parantamiseen, työmarkkinoiden oikeudenmukaisuuden lisäämiseen ja niiden toiminnan tehostamiseen, koulutusjärjestelmien parantamiseen, jotta kaikki saisivat asianmukaiset ja tarkoituksenmukaiset taidot, ja kestävien ja riittävien sosiaaliturvajärjestelmien luomiseen. Jäsenvaltioilta huhtikuussa odotettavissa kansallisissa uudistusohjelmissa esitetään uudistetut painopisteet ja uusia konkreettisia toimia kansallisella tasolla. Komissio ehdottaa myöhemmin keväällä 2018 maakohtaisia suosituksia näiden ohjelmien pohjalta. Samalla komissio jatkaa työskentelyä jäsenvaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että saatavilla oleva EU:n rahoitus käytetään hyvin rakenneuudistusten tukemiseen tai ihmisiin investoimiseksi maaraporteissa ja maakohtaisissa suosituksissa todettujen painopisteiden mukaisesti.

5. Pilarin täytäntöönpanon seuranta

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa asianmukaisen välineen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeisillä aloilla tapahtuneen edistymisen seuraamiseksi.
Eurooppalainen ohjausjakso perustuu perusteellisiin analyyseihin kunkin maan tilanteesta. Siinä tunnustetaan haasteiden moninaisuus ja tarve priorisoida erilaisten lähtökohtien ja eri maissa käytettävissä olevien keinojen puitteissa. Ohjausjakso tarjoaa myös keinon organisoida yhteisiä toimia ajan mittaan. Se pohjautuu vuoden kuluessa toteutuneeseen perusteelliseen vuoropuheluun ja raportointiin, joka on avoin kaikille toimijoille, ja sitä käytetään erityisesti vertaisarviointien ja vertailuanalyysien organisoimiseen jäsenvaltioiden kesken. Komissio käyttää hyväkseen eurooppalaisen ohjausjakson sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa viime vuosina tapahtunutta edistymistä ja siitä lähtien, kun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva julistus annettiin, se on alkanut hienosäätää jo käytössä olevia välineitä ja työskentelymenetelmiä pilarin viitoittamaan suuntaan. Tämä ei edellytä perustavaa laatua olevia muutoksia tai uusien välineiden luomista eikä aiheuta ylimääräistä hallinnollista rasitusta jäsenvaltioille.

Myös aihekohtainen seuranta on tarpeen, jotta voidaan käsitellä perusteellisesti pilarin eri periaatteita ja tarkastella tosiasiallista seurantaa ja toteutusta käytännössä. Eri kysymyksiä käsitellään seikkaperäisesti säännöllisissä EU:n julkaisuissa, kuten vuotuisessa yhteisessä työllisyysraportissa ja työllisyyttä ja yhteiskunnallisia muutoksia käsittelevässä vuosikertomuksessa. Lisäksi alalla toimiville EU:n virastoille 23 annetaan tehtäväksi kehittää tarkempaa raportointia niiden vastuualueeseen kuuluvista periaatteista. EU-tason työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt voivat puolestaan keskittyä syvällisemmin tiettyihin niitä erityisesti kiinnostaviin periaatteisiin.

Eurooppalaisen ohjausjakson osana kolme uutta osatekijää auttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon seurannassa:

‣Pilarin painopisteiden sisällyttäminen eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja aiheiden valitseminen vuotuista yksityiskohtaista raportointia varten: Pilariin kirjatut periaatteet ja oikeudet otetaan huomioon koko eurooppalaisen ohjausjakson ajan seurattaessa, vertailtaessa ja arvioitaessa tapahtunutta edistymistä. Samalla kunakin vuonna joitakin pilariin liittyviä erityisiä aiheita käsitellään yksityiskohtaisessa arvioinnissa. Tämä koskee erityisesti vuotuista kasvuselvitystä (julkaistaan marraskuussa), jossa esitetään EU-tason taloudelliset ja sosiaaliset painopisteet, ja maaraportteja (jotka julkaistaan helmi-/maaliskuussa), joiden pohjalta annetaan tarkempaa maakohtaista ohjeistusta. Aiheiden valinnassa kuullaan kaikkia toimijoita ja erityisesti jäsenvaltioita edustavia asiaan liittyviä komiteoita.

‣Teknisen avun antaminen, vertailuanalyysien tukeminen ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen: Eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella sidosryhmien kanssa, vaihtaa kokemuksia ja vahvistaa jäsenvaltioiden keskinäistä oppimista, jotta voidaan tukea lähentymistä parhaiden toimijoiden suoritustasoon. Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan parissa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa toimivat tahot, kuten työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea, ovat jo käynnistäneet työt politiikkojen lähentämistä koskevan vertailuanalyysin alalla. Lisäksi komissio esitti tiedonannossaan ”Lisätoimet Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi: etenemissuunnitelma” 24 , että neuvostossa ja euroryhmässä politiikkojen vertailukehittämisen alalla käynnissä olevaa työtä olisi vahvistettava. Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kautta annettavan taloudellisen tuen lisäksi komission rakenneuudistusten tukipalvelu on tehostanut institutionaalisten, hallinnollisten ja poliittisten uudistusten tekemiseen tarjoamaansa räätälöityä tukea 25 .

‣Tulosten arvioiminen ja seuranta uuden sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla: Komissio esitti yhdessä pilaria koskevan ehdotuksensa kanssa uuden sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun. Sen tehtävänä on auttaa seuraamaan jäsenvaltioiden tuloksia työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla pilarin eri ulottuvuuksien puitteissa. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran auttamaan vuoden 2018 yhteisessä työllisyysraportissa olevan analyysin laadinnassa ja syventämisessä, ja indikaattoreita käytettiin vuoden 2018 maaraporttien analyysin tukena. Ne eivät suinkaan kata kaikkia pilarin seurantaan liittyviä aiheita, mutta niistä on hyötyä arvioitaessa tilannetta käytännössä, sillä ne mahdollistavat vertailut ajan mittaan ja eri maiden välillä. Tulostaulua ja sen tilastollista perustaa aiotaan kehittää lisää jäsenvaltioiden tuella.

6. Päätelmät

Euroopan unioni on vuosikymmenten mittaan auttanut lisäämään hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Eurooppa on nykyään yksi maailman houkuttelevimmista paikoista asua. Viime vuosikymmenen talous- ja sosiaalikriisillä on kuitenkin ollut yhteiskuntarakenteeseemme kauaskantoisia vaikutuksia, jotka kyseenalaistivat koko sosiaalisen markkinataloutemme perustan.

Nyt kun Eurooppa on päässyt kriisistä, on aika katsoa eteenpäin, pysyä muuttuvan todellisuuden vauhdissa ja käydä käsiksi Eurooppaan kohdistuviin laajoihin sosioekonomisiin haasteisiin, jotta Euroopan talous- ja sosiaalimallit saadaan uudistettua ja pidettyä yllä.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa tuodaan selvästi esiin se, mitä Eurooppa tarkoittaa, ja esitetään periaatteita ja oikeuksia, jotka ovat olennaisia niin kansalaisia kuin yhteiskuntia hyödyttävän sosiaalisen edistymisen kannalta ja jotka antavat suuntaa tulevalle toiminnalle.

EU:n johtajien Göteborgin sosiaalialan huippukokouksessa esittämät sitoumukset ovat osa laajempaa pyrkimystä rakentaa 27 jäsenen Euroopan unionin tulevaisuutta. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen kaikkien eurooppalaisten hyväksi on jaettu vastuu. Hallitukset, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt, paikalliset, alueelliset ja Euroopan tason toimielimet ovat valmiit ja sitoutuneet osallistumaan näihin pyrkimyksiin.

(1)

  https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights/european-pillar-social-rights-20-principles_fi

(2)

Komissio esitti 8. maaliskuuta 2016 ensimmäisen luonnoksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista ja käynnisti julkisen kuulemisen. Komissio sai kuulemiseen yli 16 500 vastausta verkossa ja lähes 200 muuta kannanottoa. Tammikuun 23. päivänä 2017 järjestettiin kuulemiskierroksen päätöskonferenssi, jonka teemana oli ”yhdessä eteenpäin”. Euroopan parlamentti antoi osana kuulemista pilaria koskevan päätöslauselman 19. tammikuuta 2017 (2016/2095(INI). Talous- ja sosiaalikomitea antoi lausunnon 25. tammikuuta 2017 (SOC/542-01902-00-01-ac). Alueiden komitea antoi lausunnon 11. lokakuuta 2016 (CDR 2868/2016).

(3)

  http://www.socialsummit17.se/

(4)

 Eurooppa-neuvosto korosti kokouksessaan 14. joulukuuta 2017 seuraavaa: ”Göteborgissa pidetty sosiaalialan huippukokous muistutti, että ihmiset on asetettava etusijalle, unionin sosiaalista ulottuvuutta on kehitettävä edelleen yhteisen sitoutumisen ja vakiintuneen toimivallan pohjalta ja lähentymistä on edistettävä kaikilla tasoilla toteutettavin toimin, mukaan lukien
työmarkkinaosapuolten toimesta. Ensimmäiseksi olisi edistettävä seuraavia: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano unionissa ja jäsenvaltioissa kunkin oman toimivallan mukaisesti;
komissiota pyydetään ehdottamaan asianmukaisia seurantatoimia (...)”.

(5)

COM(2017) 2025.

(6)

COM(2017) 206.

(7)

COM(2017) 240.

(8)

Rooman julistuksessa 25. maaliskuuta 2017 EU:n johtajat julistivat seuraavaa: ”Näinä muutoksen aikoina, tietoisina kansalaistemme huolenaiheista, sitoudumme Rooman agendaan ja lupaamme tehdä työtä seuraavan hyväksi: ... Sosiaalinen Eurooppa: unioni, joka kestävän kasvun pohjalta edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä koheesiota ja lähentymistä huolehtien samalla sisämarkkinoidensa eheydestä; unioni, joka ottaa huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuuden ja työmarkkinaosapuolten avainaseman; unioni, joka edistää naisten ja miesten tasa-arvoa sekä kaikille kuuluvia oikeuksia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia; unioni, joka torjuu työttömyyttä, syrjintää, sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä; unioni, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta; unioni, joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta”.

(9)

SWD (2018) 67.

(10)

https://ec.europa.eu/commission/sites/betapolitical/files/social_dimension_of_europe_overview_of_initiatives_en.pdf  

(11)

COM(2017) 673 final.

(12)

Vrt. Vuotuinen kasvuselvitys 2018 (COM(2017) 690 final) ja tiedonanto kasvua koskevien haasteiden arvioinnista, makrotalouden epätasapainojen ehkäisystä ja korjaamisesta sekä perusteellisten tarkastelujen tuloksista (COM(2018) 120).

(13)

 ESIR-rahastosta on jo tuettu tällaisia hankkeita, joihin tehtävien investointien kokonaisarvon odotetaan olevan yli 10,5 miljardia euroa. ESIR-rahaston infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunassa on jo hyväksytty 18 sosiaalista infrastruktuuria käsittelevää hanketta, ja niiden odotetaan kokoavan yhteensä yli 6 miljardin euron investoinnit. Näihin sisältyvät koulujen ja yliopistojen, klinikoiden ja sairaaloiden sekä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen, laajentaminen tai kunnostaminen yhteisössä. ESIR-rahaston pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevassa osiossa odotetaan sosiaalialan investointien yhteismäärän olevan 4,5 miljardia euroa. ESIR-rahasto kaksinkertaisti hiljattain työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman rahoituskapasiteetin mikrorahoitukselle ja sosiaaliselle yrittäjyydelle.

(14)

Esimerkkejä ovat veronkierron vastainen direktiivi, direktiivi automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla ja ennakkohinnoittelusopimuksista, direktiivi monikansallisten yritysten verotukseen liittyvien tietojen maakohtaisesta raportoinnista sekä ehdotus käynnistää uudelleen yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja.

(15)

  https://ec.europa.eu/commission/publications/five-presidents-report-completing-europes-economic-and-monetary-union_fi

(16)

Komissio esitti 6. joulukuuta 2017 tiedonannon ”Lisätoimet Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi: etenemissuunnitelma” (COM(2017)821).

(17)

COM(2018) 98 final.

(18)

Komissio korosti tiedonannossaan seuraavaa: ”Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä poliittiset painopisteet ja käytettävissä oleva rahoitus olisi saatava paremmin tasapainoon. Olisi rakennettava sen varaan, mikä toimii hyvin nyt, mutta ennakoitava samalla tulevaisuuden haasteita. Rooman julistuksen mukaisesti talousarvion avulla olisi voitava luoda Euroopan unioni, joka on turvallinen ja vakaa, vauras ja kestävä, sosiaaliset näkökohdat huomioon ottava sekä maailmanlaajuisesti vahvempi toimija”. Komissio painotti myös seuraavaa: ”EU:n talousarvion avulla on täytettävä johtajien Göteborgissa pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa antamat lupaukset. Tämä tarkoittaa, että unionin sosiaalista ulottuvuutta on kehitettävä edelleen muun muassa panemalla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari täytäntöön kaikilta osin sekä tukemalla nuorisoa ja unionin kansalaisten liikkuvuutta”.

(19)

Tuore esimerkki työmarkkinaosapuolten toiminnasta on niiden 8. maaliskuuta 2017 allekirjoittama itsenäinen puitesopimus aktiivisena ikääntymisestä ja eri sukupolvet huomioivasta lähestymistavasta. Esimerkki työmarkkinaosapuolten sopimuksesta, joka on pantu täytäntöön EU:n lainsäädännössä, on 23. tammikuuta 2018 annettu neuvoston direktiivi (EU) 2018/131 Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta direktiivin 2009/13/EY muuttamiseksi kansainvälisen työkonferenssin 11 päivänä kesäkuuta 2014 merityötä koskevaan vuoden 2006 yleissopimukseen hyväksymien vuoden 2014 muutosten mukaisesti.

(20)

Ks. Euroopan komission antama talven 2018 talousennuste:

https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/economic-performance-and-forecasts/economic-forecasts/winter-2018-economic-forecast_en ja taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskeva neljännesvuosiraportti: http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=8063 .

(21)

Suurinta osaa näistä vastikään luoduista työpaikoista voidaan pitää ”korkealaatuisina”. 78 prosenttia vuoden 2014 kolmannen neljänneksen jälkeen luoduista työpaikoista on pysyviä ja 88 prosenttia kokoaikaisia.

(22)

Tiedonanto kasvua koskevien haasteiden arvioinnista, makrotalouden epätasapainojen ehkäisystä ja korjaamisesta sekä perusteellisten tarkastelujen tuloksista (COM(2018) 120).

(23)

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop), Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound), Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) ja Euroopan koulutussäätiö (ETF).

(24)

COM(2017) 821 final.

(25)

Rakenneuudistusten tukipalvelu on vuodesta 2015 lähtien toteuttanut lähes 500 teknisen tuen hanketta. Esimerkkejä tällaisista hankkeista sosiaalialalla: i) taatun vähimmäistoimeentulon täytäntöönpanon tukeminen, ii) maahantulijoiden ja pakolaisten integroinnin suunnittelun ja toteutuksen tukeminen, iii) vammaisuuden arviointijärjestelmien ja vammaisille tarkoitettujen palvelujen parantaminen, iv) aktiivisen työmarkkinapolitiikan suunnittelun ja toteutuksen parantaminen ja v) erityisopetuksen uudistuksen tukeminen.

(26)

Lisätietoa sosiaali-indikaattoreiden tulostaulusta:

https://composite-indicators.jrc.ec.europa.eu/social-scoreboard/#