52018BP0404

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52018BP0404 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52018BP0404

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2018 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (11737/2018 – C8-0410/2018 – 2018/2046(BUD))

EUVL C 345, 16.10.2020, p. 221–233 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

16.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/221

P8_TA(2018)0404

Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2019 – kaikki pääluokat

(2020/C 345/35)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom (1),

—	ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2),

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (3),

—	ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (4),

—	ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (5),

—	ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuoden 2019 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista (6),

—	ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2019 (7),

—	ottaa huomioon komission 21. kesäkuuta 2018 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (COM(2018)0600),

—	ottaa huomioon neuvoston 4. syyskuuta 2018 vahvistaman ja 13. syyskuuta 2018 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (11737/2018 – C8-0410/2018),

—	ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista (8),

—	ottaa huomioon oikaisukirjelmän nro 1/2019 (COM(2018)0709) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0313/2018),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

korostaa, että parlamentti ottaa vuoden 2019 talousarviota käsitellessään täysin huomioon poliittiset painopisteet, jotka se hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä edellä mainituissa 15. maaliskuuta 2018 yleisistä suuntaviivoista ja 5. heinäkuuta 2018 trilogin neuvotteluvaltuuksista antamissaan päätöslauselmissa; palauttaa mieliin, että painopisteiden keskiössä ovat kestävä kasvu, innovointi, kilpailukyky, turvallisuus, pakolais- ja muuttovirtojen perimmäisiin syihin puuttuminen, pakolais- ja muuttovirtojen hallinta, ilmastonmuutoksen torjunta ja siirtyminen kestävään energiaan, ja toteaa, että erityisen huomion kohteena on nuoriso;

korostaa, että ennen Yhdistyneen kuningaskunnan eroa unionista unioni tarvitsee riittävästi talousarviovaroja vastatakseen kansalaisten odotuksiin, voidakseen käsitellä tehokkaasti edellä mainittuja lukuisia prioriteetteja ja edessään olevia haasteita ja parantaakseen kansalaistensa arkielämää;

toteaa, että unionin kansalaiset odottavat unionin pyrkivän varmistamaan kaikin keinoin talouskasvun ja edistämään työpaikkojen luomista yhtäläisesti kaikilla unionin alueilla; muistuttaa, että näiden odotusten täyttäminen edellyttää investointeja tutkimukseen ja innovointiin, digitalisaatioon, koulutukseen, infrastruktuuriin ja pk-yrityksiin ja työllisyyden tukemista erityisesti unionin nuorten keskuudessa; ei voi hyväksyä sitä, että neuvosto ehdottaa jälleen kerran leikkauksia juuri niihin ohjelmiin, joilla pyritään tekemään unionin taloudesta kilpailukykyisempi ja innovatiivisempi; korostaa lisäksi, että monet kyseisistä ohjelmista, kuten Horisontti 2020, ovat erittäin ylikuormitettuja, mikä tarkoittaa resurssien huonoa käyttöä ja johtaa siihen, että monet erinomaiset hankkeet jäävät vaille rahoitusta; korostaa myös, että sellaiset ohjelmat kuten Erasmus+, Horisontti 2020 ja yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME) osoittavat selvästi unionin laajuisen yhteistyön edut ja auttavat luomaan eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta; on tästä syystä päättänyt lisätä huomattavasti Erasmus+-ohjelman määrärahoja ja vahvistaa ohjelmia, jotka osaltaan edistävät kasvua ja työpaikkojen luomista, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaa, Verkkojen Eurooppa -välinettä ja COSME-ohjelmaa;

muistuttaa aikovansa edelleen pitää Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) käytyjen neuvottelujen aikana antamansa lupaukset siitä, että ESIRin rahoittamiseksi vuotuisessa talousarviomenettelyssä tehdyt leikkaukset Horisontti 2020:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoihin pysyvät vaikutuksiltaan mahdollisimman vähäisinä; ehdottaakin, että nämä leikkaukset hyvitetään palauttamalla kyseisten kahden ohjelman alkuperäinen vuotuinen rakenne, jotta ne voisivat saavuttaa täysimääräisesti kyseistä lainsäädäntöä hyväksyttäessä sovitut tavoitteet;

korostaa, että nuorisotyöttömyys on edelleen kestämättömän korkealla tietyissä jäsenvaltioissa, etenkin talouskehityksessä jälkeen jääneillä alueilla, ja että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanne on erityisen huolestuttava; painottaa, että köyhyyden ja sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen riski uhkaa eniten nuoria; on siksi päättänyt korottaa nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja komission ehdottamasta tasosta; tähdentää, että tätä korotusta ei saisi missään tapauksessa pitää monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä hyväksytyn nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen aikaistamisena, ja vaatii, että jäsenvaltiot parantavat rahoituksen käyttöastetta ja luomaan enemmän laadukkaita työpaikkoja nuorille;

muistuttaa tarpeesta toteuttaa painokkaita toimia köyhyyden torjumiseksi;

muistuttaa, että koheesiopolitiikalla on ensisijainen asema unionin kehityksessä ja kasvussa ja jäsenvaltioiden ja alueiden lähentymisessä; korostaa parlamentin sitoutuneen varmistamaan, että näille ohjelmille myönnetään riittävät määrärahat, sillä ne kuuluvat unionin keskeisiin toimintapolitiikkoihin;

painottaa, että koheesiopolitiikan rahastoista ei pitäisi tukea suoraan eikä epäsuorasti komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 61 a kohdassa määriteltyä toiminnan siirtämistä; kehottaa jäsenvaltioiden hallintoviranomaisia varmistamaan, ettei rahastoista myönnetä rahoitusta edunsaajille, jotka ovat siirtäneet toimintoja rahoitushakemuksen tekemistä edeltävien viiden vuoden aikana; kehottaa myös varmistamaan, että edunsaajat maksavat rahoituksen takaisin kokonaisuudessaan, jos ne siirtävät toimintoja viiden vuoden kuluessa rahoituksen saamisesta;

pitää valitettavana, että nykyennusteiden mukaan unionin talousarviosta kohdennettaisiin vuosina 2014–2020 ainoastaan 19,3 prosenttia ilmastotoimenpiteisiin, mikä tarkoittaa, ettei unioni saavuttaisi 20 prosentin tavoitettaan, joka asetettiin jo ennen Pariisin ilmastosopimusta; ymmärtää, että tämä johtuu pääasiassa koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelmien viivästymisestä; kehottaa näitä hallinnoivia jäsenvaltioita vauhdittamaan täytäntöönpanoaan ja keskittymään ilmastomenoihin, jotta kompensoidaan monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana tehdyt määrärahojen vähennykset; kehottaa komissiota laatimaan toimintasuunnitelman sellaisia ohjelmia varten, joilla on merkittävä potentiaali edistää ilmastoon liittyvän menotavoitteen saavuttamista; kehottaa lisäksi toteuttamaan vuosittain kattavan tietojen kokoamisen, jolla edistetään valtavirtaistamisen tavoitetta, ja ottamaan käyttöön konkreettisia ja johdonmukaisia varokeinoja, joilla varmistetaan ilmaston kannalta kestävät talousarviopäätökset, jotka vastaavat unionin sitoumuksia Pariisin ilmastosopimuksessa, sekä laatimaan kattavia raportteja aloitteiden käynnistämiseksi, jos tavoitteita ei saavuteta;

10.

korostaa, että otsakkeen 3 määrärahoja on käytetty viime vuosina paljon muuttoliike- ja pakolaishaasteen ratkaisemiseen ja näitä toimia olisi jatkettava ja vahvistettava niin paljon ja niin kauan kuin se on tarpeen; kehottaa komissiota valvomaan aktiivisesti, että otsakkeessa 3 on riittävästi määrärahoja, ja hyödyntämään kattavasti kaikkia käytettävissä olevia välineitä vastatakseen oikea-aikaisesti mahdollisiin lisärahoitusta edellyttäviin ennakoimattomiin tapahtumiin muuttoliikkeen alalla sekä kiinnittämään erityistä huomiota Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitettuihin saaristoalueisiin; on päättänyt lisätä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahoja, jotta maahanmuuttoon liittyvät unionin tarpeet voidaan kattaa täysin ja jotta voidaan etenkin tukea jäsenvaltioita turvapaikanhakijoiden ja muuttajien vastaanotto-olosuhteiden ja kotouttamistoimenpiteiden ja -käytäntöjen parantamisessa ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon lisäämisessä sekä oikeudenmukaisten ja tehokkaiden palauttamisstrategioiden kehittämisessä; toteaa jälleen, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on riittämätön, jotta siitä voitaisiin rahoittaa asianmukaisesti näistä tavoitteista johtuvia sisäisiä tarpeita sekä muita ensisijaisia ohjelmia, esimerkiksi terveyden, elintarvikkeiden turvallisuuden, yleisen turvallisuuden, oikeuden, kansalaisuuden ja kulttuurin alalla; katsoo, että paikallisviranomaisia, jotka ovat halukkaita tukemaan unionin uudelleensijoittamisohjelmaa, olisi tuettava edelleen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston suoraan hallinnoiduista varoista;

11.

huomauttaa, että unionissa viime aikoina esiintyneiden turvallisuushuolten vuoksi otsakkeen 3 rahoituksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös toimiin, joilla parannetaan unionin kansalaisten turvallisuutta; on tästä syystä päättänyt kohdentaa lisää resursseja oikeus- ja sisäasioiden alalla toimiville virastoille, kuten Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastolle (Europol), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastolle (CEPOL), laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavalle eurooppalaiselle virastolle (eu-LISA), Euroopan unionin oikeudellisen yhteistyön yksikölle (Eurojust) ja uudelle Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO), koska niiden työtaakka ja työtehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet ja henkilöstöstä ja rahoituksesta on ollut pulaa;

12.

huomauttaa jälleen, että osa muuttoliike- ja pakolaishaasteen ja unionin kansalaisten turvallisuushuolten ratkaisua on se, että tartutaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja osoitetaan riittävästi varoja sisäisiin ja ulkoisiin välineisiin, joilla pyritään puuttumaan muun muassa köyhyyden, työpaikkojen, koulutuksen ja taloudellisten mahdollisuuksien puutteen, epävakauden, konfliktien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin unionin naapurimaissa ja Afrikassa; katsoo, että unionin olisi käytettävä mahdollisimman hyvin hyväksi otsakkeessa 4 oleva rahoitus, joka on osoittautunut riittämättömäksi kaikkien ulkoisten haasteiden käsittelemiseksi yhtäläisesti;

13.

myöntää, että muuttajien ja turvapaikanhakijoiden vyöry on tietyille jäsenvaltioille haasteellista; pitää valitettavana, että kaikki pyrkimykset kehittää muuttajia varten oikeudenmukainen ja humaani unionin tason järjestelmä ovat toistaiseksi epäonnistuneet;

14.

pitää valitettavana, että parlamentti ei ole voinut osallistua asianmukaisesti Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen voimassaolon jatkamista koskeviin keskusteluihin; muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, ettei uusia aloitteita saa rahoittaa unionin nykyisten ulkoisten hankkeiden kustannuksella; toistaa tukensa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen jatkamiselle mutta pitää kiinni siitä, että unionin talousarviosta olisi osoitettava toiseen erään rahoitusta samassa suhteessa kuin ensimmäiseen eli miljardi euroa, kun taas jäsenvaltioiden rahoitusosuuden olisi oltava kaksi miljardia euroa, sillä otsake 4 on joutunut koville muuttoliikkeen kaltaisten ulkoisten haasteiden vuoksi;

15.

muistuttaa, että Turkki on tärkeä naapurimaa, myös alueen vakauden kannalta, ja korostaa, että Turkin on kunnioitettava kansainvälistä oikeutta alueella ja palattava uudistusten tielle, jolla taataan maan kansalaisten hyvinvointi ja kaikkien heidän oikeuksiensa täysimääräinen kunnioittaminen;

16.

palauttaa kaikkiin otsakkeisiin kaikki vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat, joihin neuvosto esitti leikkausta, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia otsakkeessa 4 ja alaotsakkeessa 1 b; ei suostu hyväksymään leikkauksia ohjelmiin, joissa unionin tason lisäarvo on suurin, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelma ja Verkkojen Eurooppa -väline, joista molemmista on jo siirretty määrärahoja ESIRiin, eikä suurinta osaa ulkoisten toimien leikkauksista; korostaa, että neuvoston leikkauksia ei voida perustella nykyisillä talousarvion toteutusluvuilla eikä niissä oteta huomioon ohjelmien erilaisia täytäntöönpanorakenteita;

17.

toteaa, että kaikkien kiireellisten tarpeiden asianmukainen rahoitus edellyttää kaikkien rahoituskehysasetuksessa säädettyjen joustovälineiden hyödyntämistä, sillä monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavarat ovat joissakin otsakkeissa vuonna 2019 erittäin niukat tai olemattomat; toivoo, että neuvosto yhtyy tähän kantaan ja että sovittelussa päästään kitkattomasti yhteisymmärrykseen, jotta unioni pääsisi tilanteen tasalle ja pystyisi vastaamaan tehokkaasti edessä oleviin haasteisiin erityisesti ottaen huomioon, että tämän vuoden sovittelu on viimeinen ennen toukokuussa 2019 pidettäviä EU-vaaleja;

18.

vahvistaa, että vuodeksi 2019 osoitetaan maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 166 340 415 936 euroa ja maksumäärärahoja 149 349 039 470 euroa, mikä merkitsee 721 061 034 euron lisäystä maksusitoumusmäärärahoihin vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

19.

ei hyväksy neuvoston perusteetonta 794 miljoonan euron leikkausta alaotsakkeessa 1 a ja toteaa, että se muodostaa hieman yli puolet kaikista neuvoston monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden sitoumuksiin tekemistä leikkauksista; huomauttaa, että tällaiset leikkaukset ovat ristiriidassa neuvoston poliittisten painopisteiden kanssa; on huolestunut myös siitä, että ne voivat vaikeuttaa sellaisten ohjelmien täytäntöönpanoa, joilla on olennainen tehtävä työpaikkojen ja kasvun luomisessa, millä voi olla kielteinen vaikutus talouteen;

20.

viittaa tässä yhteydessä Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen kaltaisiin ohjelmiin sekä avaruusalan lippulaivaohjelmiin, kuten Copernicukseen, jotka tuovat hyvin suurta eurooppalaista lisäarvoa; pitää valitettavana, että neuvosto ehdottaa tutkimuksen ja innovoinnin yhteiseen strategiakehykseen suuria leikkauksia, joilla on suunnaton kielteinen vaikutus Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, ja pitää erityisen valitettavina määrärahaleikkauksia kyseisissä budjettikohdissa, kuten ”Tulevan ja nousevan teknologian tutkimuksen vahvistaminen” ja ”Euroopan tutkimusinfrastruktuurin vahvistaminen”; panee myös merkille, että monilla näistä ohjelmista on hyvin tärkeä vaikutus ilmastonmuutoksen torjumiseen, ja katsoo, että tätä vaikutusta olisi vahvistettava; on päättänyt tämän vuoksi peruuttaa kaikki neuvoston tekemät leikkaukset ja palauttaa lisäksi ESIR-takuurahaston rahoittamiseksi Horisontti 2020:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen budjettikohdista vähennetyt määrärahat täysin alkuperäiselle tasolle;

21.

palauttaa mieliin, että Erasmus+-ohjelma on edelleen erittäin arvostettu ja suosittu nuorten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja ammatillista koulutusta edistävä ohjelma, mikä käy ilmi siitä, että saatujen hakemusten määrä ylittää selvästi käytettävissä olevan rahoituksen määrän, ja toteaa myös, että ohjelma auttaa edistämään vahvaa tunnetta eurooppalaisesta identiteetistä ja kannustaa nuoria osallistumaan eurooppalaisen demokratian toimintaan; pitää erittäin valitettavana, että Erasmus+-ohjelmaan vuodeksi 2019 ehdotetut määrärahat ovat selvästi pienemmät kuin parlamentti odotti eikä niissä ole lisäystä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen määriin; pitää näin ollen välttämättömänä, että Erasmus+-ohjelman koulutus- ja nuoriso-osioita vahvistetaan samalla, kun vahvistetaan nuorisotyöllisyysaloitetta alaotsakkeessa 1 b;

22.

pitää valitettavana, että julkistettuaan 3. helmikuuta 2014 ensimmäisen EU:n korruptiontorjuntakertomuksensa komissio kieltäytyi jatkamasta käytäntöä antaa vuosikertomuksia ja sisällytti sen sijaan korruptiontorjuntatoimet talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon; panee merkille, että ohjausjakson yhteydessä maakohtaisiin kertomuksiin ei sisälly selkeää tilannekuvausta eikä kaikille jäsenvaltioille osoitettuja suosituksia korruptiontorjuntatoimiksi; kehottaa jälleen komissiota antamaan parlamentille toisen EU:n korruptiontorjuntakertomuksen ja kehottaa tässä yhteydessä paitsi arvioimaan korruptiontorjuntatoimia taloudellisten menetysten suhteen myös analysoimaan korruption haitallisia vaikutuksia unionin kansalaisten perusoikeuksiin;

23.

muistuttaa, että on tärkeää edistää laajoja synergioita Verkkojen Eurooppa -välineen liikenne- ja digitaalisen osion välillä, jotta TEN-T-käytävien digitalisoimisen tehostamiseen tähtääviin hankkeisiin kohdistuva rahoituksen vipuvaikutus olisi mahdollisimman suuri;

24.

korostaa jälleen sitä, että pk-yritykset ovat olennainen osa unionin taloutta ja että niillä on keskeinen rooli työpaikkojen luomisessa koko unionin alueella; pitää tarpeellisena luoda pk-yrityksille myönteinen liiketoimintaympäristö ja tukea niiden klustereita ja verkostoja sekä osuustoiminnallisia yrityksiä, jotka noudattavat sosiaalisia, solidaarisuutta koskevia ja eettisiä käytäntöjä; panee kuitenkin hyvin huolestuneena merkille neuvoston pk-yrityksiä koskevaan välineeseen ehdottamat leikkaukset, jotka välittävät ristiriitaisen signaalin unionin yrityksille; katsoo, että unionin talousarvio ja siitä saatava rahoitus sekä startup-yritykset ja mikroyritykset voivat olla keskeisiä välineitä pk-yritysten kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisäämisessä ja yrityshengen edistämisessä unionissa; palauttaa tässä mielessä mieliin COSMEn ja Horisontti 2020:n;

25.

on näin ollen päättänyt lisätä määrärahoja entisestään vuoden 2019 talousarvioesityksestä ja ESIRiä edeltävästä tasosta niissä ohjelmissa, jotka ovat keskeisiä kasvun ja työpaikkojen luomisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta ja jotka ovat laajalti hyväksyttyjen unionin painopisteiden mukaisia; toteaa, että näitä ohjelmia ovat Erasmus+, Horisontti 2020 (kuten Marie Curie, Avaruusteknologian johtoasema, Euroopan tutkimusneuvosto ja pk-yrityksiä koskeva väline), COSME, Verkkojen Eurooppa -väline ja EaSI;

26.

korottaa tästä syystä alaotsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahojen tasoa vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna 566 773 112 eurolla (pois lukien ESIR-rahastoa edeltävien määrien palauttaminen, Euroopan työviranomaista koskevan ehdotuksen kompensointi sekä pilottihankkeet ja valmistelutoimet); toteaa, että lisäys rahoitetaan käytettävissä olevan liikkumavaran turvin sekä ottamalla käyttöön lisää määrärahoja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta;

27.

pitää myönteisenä sitoutumista unionin uudistettuun puolustusohjelmaan ja etenkin sopimusta Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta; ilmaisee aikomuksensa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että komissio panee täytäntöön Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta ja Euroopan solidaarisuusjoukoista tehdyt sopimukset, jotka on esitetty komission 16. lokakuuta 2018 antamassa oikaisukirjelmässä;

Alaotsake 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

28.

panee tyytyväisenä merkille, että unionin nuorisotyöttömyysaste on laskenut 14,8 prosenttiin (tilanne 1. lokakuuta 2018), mutta pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa taso on edelleen aivan liian korkea; korostaa, että ongelman ratkaisemiseksi on tärkeää varmistaa, että nuorisotakuujärjestelmiä rahoitetaan asianmukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteesta ja Euroopan sosiaalirahastosta; panee tyytyväisenä merkille sopimuksen siitä, että nuorisotyöllisyysaloitteeseen on kohdennettava uutta rahoitusta, ja on tyytyväinen, että kyseiset määrät on otettu vuoden 2019 talousarvioesitykseen; katsoo kuitenkin, että nuorisotyöttömyyteen liittyvien haasteiden ja riskien vuoksi nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja olisi lisättävä, ja on siksi päättänyt nostaa aloitteen maksusitoumusmäärärahat 580 miljoonaan euroon vuonna 2019; katsoo, että tämä lisäys täydentää nuorisotyöllisyysaloitteen tämänhetkisiä määrärahoja vuosiksi 2014–2020;

29.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanoa nopeutetaan viivästysten umpeen kuromiseksi; panee merkille, että vaikka neuvosto ei ole kyseenalaistanut komission ehdottamien maksumäärärahojen tasoa, parlamentti aikoo tutkia huolellisesti komission ajan tasalle saatetut ennusteet mukauttaakseen maksumäärärahat todellisiin tarpeisiin, jotta vältetään se, että nykyisen rahoituskehyksen loppuvaiheessa kertyy uudelleen maksamattomien maksujen suma;

30.

pitää erittäin valitettavana, että katastrofit vaikuttavat yleensä niihin, joilla on heikommat mahdollisuudet suojautua; katsoo, että luonnonkatastrofeihin ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin olisi reagoitava mahdollisimman nopeasti, jotta vahingot saadaan minimoitua ja ihmisiä ja omaisuutta saadaan pelastettua; korostaa, että varoja on entisestään lisättävä erityisesti budjettikohdissa, jotka liittyvät katastrofien ehkäisyyn ja katastrofivalmiuksiin unionissa, kun otetaan huomioon etenkin Kreikan, Espanjan ja Portugalin metsäpalot, joissa menetettiin traagisesti ihmishenkiä ja joilla on valtava dramaattinen vaikutus ihmisiin;

31.

hyväksyy sen, että maksusitoumusmäärärahoja siirretään 40 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 17,2 miljoonaa euroa alaotsakkeesta 1 b otsakkeeseen 2 rakenneuudistusten tukiohjelman tarkistamisesta saavutetun sopimuksen mukaisesti;

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

32.

palauttaa mieliin, että komission ehdottama lisäys Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) määrärahoihin johtuu suurelta osin siitä, että vuonna 2019 oletetaan olevan käytettävissä merkittävästi vähemmän käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja;

33.

toteaa, että neuvosto leikkasi maksusitoumusmäärärahoja 310 miljoonalla eurolla (-0,52 prosenttia vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna) ja maksumäärärahoja 328,13 miljoonalla eurolla (-0,57 prosenttia vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna), mutta katsoo, että komission oikaisukirjelmää olisi edelleen pidettävä perusteena aina, kun maataloustukirahaston määrärahoja halutaan tarkistaa vakuuttavasti; palauttaa näin ollen vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat odotettaessa kyseisen oikaisukirjelmän tarkastelua sovittelussa;

34.

on päättänyt lisätä hätäapurahoitusta erityisesti sianlihalle afrikkalaisen sikaruton vuoksi, jotta voidaan vähentää taudin pahiten koettelemien alueiden tilallisille ja työntekijöille aiheutuvia haittoja; on päättänyt antaa voimakkaan tukensa maatalousalalle unionissa lisäämällä hedelmä- ja vihannesalalle kohdennettuja määrärahoja, jotta voidaan puuttua kriisin vaikutuksiin alalla ja Venäjän asettaman tuontikiellon vaikutuksiin, sekä toimenpiteille, joilla torjutaan Xylella fastidiosa -taudin ja oliiviöljyn hinnanvaihtelun vaikutuksia;

35.

toteaa, että unionin erillisvirastoilla on ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden alalla keskeinen rooli, sillä ne auttavat unionia ja jäsenvaltioita tekemään tietoon ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvia päätöksiä ympäristön ja kansanterveyden suojelusta ja parantamisesta ja edistävät myös jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä unionin kansalaisten ongelmien ratkaisemiseksi;

36.

on päättänyt ehdottaa 20 miljoonan euron lisäystä vuoden 2019 talousarvioesityksen tasoon nähden Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle, jotta edistettäisiin maa- ja metsätalousalan innovointia ja varmistettaisiin näiden elinkeinojen kannattavuus ja kestävyys tulevaisuudessa;

37.

on päättänyt toteuttaa Eurooppa 2020 -tavoitteidensa ja kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ehdottaa ilmastotoimiin 15,6 miljoonan euron lisäystä vuoden 2019 talousarvioesityksen tasoon verrattuna; palauttaa lisäksi mieliin, että unioni on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja kääntämään tämän suuntauksen, ja tähdentää tämän lisäyksen edistävän myös luonnon monimuotoisuuden suojelua;

38.

toteaa, että rakenneuudistusten tukiohjelman uudistamista koskevat neuvottelut on saatu menestyksekkäästi päätökseen, joten on päättänyt poistaa neuvoston esittämän varauksen, joka liittyy alaotsakkeesta 1 b siirrettäviin määriin;

39.

toteaa, että jäsenvaltiot ovat viime kuukausina kärsineet äärimmäisestä kuivuudesta, joka on aiheuttanut huomattavia tappioita maataloudelle ja vaarantanut suuren määrän tiloja, ja pitää tässä mielessä tarpeellisena varmistaa tukitoimet, joiden tarkoituksena on auttaa kuivuudesta kaikkein eniten kärsineitä viljelijöitä;

40.

on päättänyt käyttää POSEI-ohjelmille ehdotettujen määrärahojen enimmäismäärät asiaa koskevan asetuksen (9) mukaisesti ja korostaa kyseisten ohjelmien tärkeyttä maataloustuottajien selviytymisen kannalta ja syrjäisimpien alueiden heikkoa taloudellista tilannetta;

41.

lisää tästä syystä maksusitoumusmäärärahoja 154,1 miljoonalla eurolla, pilottihankkeita ja valmistelutoimia lukuun ottamatta, jolloin otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärään nähden jää 190,8 miljoonan euron liikkumavara;

42.

ottaa huomioon elintarvikeketjun jatkuvan epätasapainotilan, jossa alkutuottajien asema on huomattavasti muiden toimijoiden asemaa heikompi, ja korostaa, että komission olisi siksi toteutettava toimia elintarvikeketjun hintojen ja marginaalien avoimuuden lisäämiseksi, jotta varmistetaan oikeudenmukaisten hintojen maksaminen tuotannosta ja siten parannetaan pienten ja keskisuurten tilojen tuloja;

43.

kiinnittää huomiota moniin metsäekosysteemeihin kohdistuviin uhkatekijöihin kuten haitallisten vieraslajien leviämiseen, tuholaisiin (esimerkiksi mäntyankeroinen) ja metsäpaloihin; katsoo, että unionin tukiohjelmien ja -toimien kautta olisi osoitettava riittävästi rahoitusresursseja metsien ekologisen tilan ja kasvien terveyden arviointiin ja kunnostamiseen, uudelleen metsittäminen mukaan luettuna; toteaa, että nämä resurssit ovat erityisen tärkeitä ja kiireellisiä joillekin jäsenvaltioille, varsinkin Portugalille, Kreikalle ja Espanjalle, niiden koko alueilla äskettäin riehuneiden useiden metsäpalojen vuoksi;

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

44.

toteaa olleensa jo pitkään vakuuttunut siitä, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on osoittautunut aivan riittämättömäksi tärkeiden toisaalta sisäiseen turvallisuuteen ja kansalaisten suojeluun ja toisaalta pakolaisiin ja maahanmuuttajiin liittyvien haasteiden sisäisen ulottuvuuden rahoittamiseen asianmukaisella tavalla;

45.

olettaa, että kyseisten jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin ja niiden ulkorajoihin kohdistuva paine pysyy vuonna 2019 ja sitä seuraavina vuosina korkeana, ja pitää lisärahoitusta tarpeellisena pakolaispolitiikan ja muuttoliikkeen alalla myös tämän alan mahdollisten tulevien ennakoimattomien tarpeiden vuoksi; lisää näin ollen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahoja, jotta tuettaisiin unioniin suuntautuvaa laillista maahanmuuttoa, edistettäisiin kolmansien maiden kansalaisten tehokasta kotouttamista, lisättäisiin oikeudenmukaisia ja tehokkaita palauttamisstrategioita ja etenkin tuettaisiin jäsenvaltioita pakolaisten ja muuttajien, varsinkin lasten ja ilman huoltajaa tulevien alaikäisten, kotouttamistoimenpiteiden parantamisessa;

46.

on tyytyväinen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston maksusitoumusmäärärahojen lisäykseen uuden Dublin II -säännöstön rahoittamiseksi (olettaen, että se hyväksytään vuoden 2018 loppuun mennessä) ja torjuu neuvoston päätöksen siirtää vastaavat määrärahat varaukseen;

47.

painottaa, että sisäisen turvallisuuden on pysyttävä yhtenä unionin tärkeimmistä painopisteistä, ja korostaa sisäisen turvallisuuden rahaston roolia keskeisenä rahoitusvälineenä, joka tukee jäsenvaltioita turvallisuuden alalla muun muassa terrorismin ja radikalisoitumisen, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjunnassa; on päättänyt näin ollen lisätä sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahoja myös rajavalvonnan tukemiseksi ja terroritekojen uhrien auttamiseksi;

48.

korostaa unionin virastojen merkittävää roolia oikeus- ja sisäasioissa jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämisessä, jotta voidaan ratkaista unionin kansalaisten suurimpia huolenaiheita; on päättänyt lisätä Europolin, CEPOLin, eu-LISAn, Eurojustin ja EPPOn määrärahoja ja henkilöstöä;

49.

edellyttää tässä yhteydessä, että EPPOlla on käytettävissään riittävästi varoja ja henkilöstöä; panee merkille, että vuoden 2019 talousarvioesityksessä unionin maksuosuus on yhteensä 4 911 000 euroa; korostaa, että tämä määräraha on tarkoitettu kattamaan EPPOn henkilöstö- ja infrastruktuurimenot ja muut hallintomenot sekä toimintamenot; toteaa, että henkilöresursseihin on osoitettu ainoastaan 35 virkaa, mikä tarkoittaa, että kun tästä vähennetään 23 Euroopan syyttäjää, hallinnollisten tehtävien hoitamiseen jää ainoastaan 12 virkaa; ei pidä tätä realistisena määränä erityisesti sen vuoksi, että vielä kaksi jäsenvaltiota on äskettäin päättänyt liittyä EPPOon; on tästä syystä päättänyt ottaa aikaistetusti käyttöön vuodeksi 2020 suunnitellun henkilöstölisäyksen ja mukauttaa Euroopan pääsyyttäjän ja Euroopan syyttäjien palkkaluokitusta vastaamaan OLAFin ja Europolin johdon palkkaluokitusta;

50.

pitää valitettavana, että neuvosto leikkasi maksusitoumusmäärärahoja sattumanvaraisesti yli 35 miljoonaa euroa monista ohjelmista kulttuurin, kansalaisuuden, oikeuden ja kansanterveyden aloilla, vaikka näiden ohjelmien toteutusasteet ovat olleet erinomaiset ja vaikka rahoitus ei ollut muutenkaan riittävä monien laadukkaiden hankkeiden toteutukseen; palauttaa kaikki budjettikohdat vähintään talousarvioesityksen tasolle ja ehdottaa kyseisiin kohtiin lisäyksiä;

51.

korostaa Luova Eurooppa -ohjelman merkitystä tuettaessa unionin audiovisuaali- ja kulttuurialoja ja kehottaa asettamaan rahoituksen tasolle, joka vastaa ohjelman tavoitteita; vaatii lisäämään Media-alaohjelman ja kulttuurin alaohjelman maksusitoumusmäärärahoja, jotta voidaan muun muassa reagoida hakemusten alhaiseen hyväksymisasteeseen; lisää myös määrärahoja multimediatoimille ja pk-yritysten rahoitusvalmiuksien vahvistamiseen unionin kulttuurialalla ja luovilla aloilla;

52.

toistaa kannattavansa oikeuksia, tasa-arvoa, kansalaisuutta ja oikeutta koskevia ohjelmia; on päättänyt lisätä syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa yleisesti käsittelevien välineiden maksusitoumusmäärärahoja ja erityisesti Daphne-ohjelman määrärahoja sekä torjua sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja panna täytäntöön naisten ja hlbtqi+-ihmisten oikeudet;

53.

palauttaa mieliin, että kulttuuriin ja koulutukseen liittyviä hankkeita tuetaan monista unionin ohjelmista ja välineistä, mm. ERI-rahastoista, ESIR-rahastosta ja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta; kehottaa komissiota parantamaan ohjelmien välistä synergiaa ja tehostamaan näin määrärahojen käyttöä; kehottaa komissiota erityisesti hyödyntämään täysimääräisesti unionin eri ohjelmien, kuten Horisontti 2020:n, Verkkojen Eurooppa -välineen, Erasmus+-ohjelman, EaSI-ohjelman, Luova Eurooppa -ohjelman ja COSME-ohjelman, ESIR-rahaston ja ERI-rahastojen, välillä mahdollisesti olemassa olevaa yhteisvaikutusta lisätäkseen tukea kulttuurialan ja luovien alojen hankkeille;

54.

vahvistaa otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 127,75 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen verrattuna, lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia, ja ehdottaa, että lisäys rahoitetaan ottamalla käyttöön lisää varoja erityisrahoitusvälineistä;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

55.

korostaa, että unionin kohtaamat mutkikkaat geopoliittiset haasteet edellyttävät kiireellisesti unionin vahvempaa ulkoista läsnäoloa; korostaa jälleen kerran, että unionin ulkoinen toiminta voi olla uskottavaa vain, jos sitä tuetaan riittävin taloudellisin resurssein; muistuttaa, että rahoituksen on oltava otsakkeen 4 nykyistä rahoitusta huomattavasti suurempi, ja vaatii asianmukaista liikkumavaraa ennakoimattomia ulkoisia kriisejä varten;

56.

muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon unionin sisäiset ja ulkoiset toimet; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä korkealaatuisten elintarvikkeiden ja puhtaan veden saantiin sekä uusien jätevedenpuhdistamojen rakentamiseen, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet 2 ja 6; kiinnittää lisäksi huomiota energiaköyhyyden laajuuteen ja seurauksiin kehitysmaissa ja vaatii lisätoimenpiteitä energiaköyhyyden vähentämiseksi kestävän kehityksen tavoitteen 7 mukaisesti etenkin energiaverkon ulkopuolisilla syrjäisillä maaseutualueilla;

57.

vahvistaa tässä yhteydessä edellä mainitussa 5. heinäkuuta 2018 annetussa päätöslauselmassa esitetyn kantansa mukaisesti, että nykyinen jakosuhde Turkin-pakolaisavun koordinointivälineelle osoitetuissa määrissä (1 miljardi euroa unionin talousarviosta, 2 miljardia euroa jäsenvaltioilta) olisi säilytettävä välineen toista erää rahoitettaessa; on päättänyt tästä syystä vähentää unionin talousarviosta maksettavia määriä 1,45 miljardista eurosta 450 miljoonaan euroon; katsoo, että erotus olisi sen sijaan rahoitettava jäsenvaltioiden kahdenvälisillä rahoitusosuuksilla;

58.

katsoo, että rauhan, turvallisuuden ja oikeuden edistäminen kehitysmaissa on ratkaisevan tärkeää muuttoliikkeen perussyihin puuttumiseksi ja niistä johtuviin eteläisten naapuruusmaiden, mm. Libyan, humanitaarisiin haasteisiin vastaamiseksi; korostaa, että on tärkeää tukea hyvää hallintotapaa, demokratiaa, oikeusvaltiota ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jotta voidaan tehokkaasti torjua köyhyyttä pitkällä aikavälillä ja vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin kehitysmaissa; on päättänyt tämän vuoksi lisätä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja Euroopan naapuruusvälineen (ENI) eteläisen osan eri osioiden määrärahoja, jotta voidaan myös ottaa huomioon ENIin vuonna 2019 edelleen kohdistuva huomattava paine;

59.

muistuttaa, että unioni on sitoutunut suojelemaan ja edistämään ulkopolitiikassaan kattavasti lasten, tyttöjen ja naisten sekä vammaisten ja sellaisten ihmisten oikeuksia, joilla on erityistarpeita; korostaa, että ulkosuhteissa on tärkeää panna täytäntöön lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista unionissa koskevat EU:n suuntaviivat, sukupuolten tasa-arvoa koskeva unionin toimintasuunnitelma ja Euroopan vammaispolitiikka; pitää samasta syystä asianmukaisena osoittaa 10 prosenttia käytettävissä olevista humanitaarisen avun resursseista koulutuksen saatavuuteen kriisialueilla;

60.

korostaa, että on strategisesti tärkeää kohdentaa Länsi-Balkanin alueelle riittävästi rahoitusta, koska siten voidaan vahvistaa alueen maiden etenemistä kohti unionin jäsenyyttä; ei ymmärrä neuvoston ehdotusta leikata poliittisiin uudistuksiin tarkoitettuja määrärahoja, koska tällaiset uudistukset ovat demokraattisen muutoksen perusta; korostaa, että vuosien 2018–2020 Länsi-Balkanin toimintasuunnitelma edellyttää asianmukaista taloudellista tukea, ja on näin ollen päättänyt lisätä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) aluetta koskevia määrärahoja;

61.

korostaa, että itäisen kumppanuuden maiden tilanne on myös huomattava haaste unionille; on vakuuttunut siitä, että on tärkeää tarjota lisää rahoitusta naapurimaidemme uudistuspyrkimysten tukemiseksi, parantaa selviytymiskykyä ja edistää rauhaa sekä parantaa näiden maiden kansalaisten jokapäiväistä elämää;

62.

kehottaa unionia lisäämään tukea UNRWA:lle 8. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman (10) mukaisesti ottaen huomioon alueen tilanteen heikkeneminen ja Yhdysvaltojen päätös peruuttaa elimen vuotuinen tuki; täsmentää, että ehdotettu lisäys koskee yksinomaan UNRWA:ta kyseisen menetyksen korvaamiseksi;

63.

on vakuuttunut ihmisten välisen kanssakäymisen ja nuorten liikkuvuuden tarjoamasta potentiaalista myös yhtenä keskeisenä strategiana, jolla voidaan lisätä unionin ulkoisten toimien vaikutusta ja unionin näkyvyyttä kumppanimaiden kansalaisten keskuudessa; on päättänyt sen vuoksi vahvistaa kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, ENIstä, IPA II:sta ja kumppanuusvälineestä Erasmus+:lle osoitettavaa rahoitusta;

64.

kannattaa ehdollisuuden periaatteen mukaisesti Turkille osoitettujen määrien vähentämistä kaikissa budjettikohdissa, kun otetaan huomioon jatkuva taantuminen oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien noudattamisessa; toteaa, että samalla olisi vahvistettava edelleen suoraa tukea kansalaisyhteiskunnalle sekä ihmisten väliseen kanssakäymiseen;

65.

pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja, jotta voidaan jatkaa ja tehostaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean toimintaa, tukea uudelleensijoittautumiseen halukkaiden maroniittien ja kaikkien enklaavissa elävien henkilöiden hyvinvointia kolmannen Wienin sopimuksen mukaisesti ja edistää kulttuuriperintöä käsittelevän yhteisöjenvälisen teknisen komitean toimintaa ja parantaa siten kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

66.

panee merkille yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) rahoitukseen tehdyn maltillisen lisäyksen komission ehdotuksen mukaisesti mutta toteaa, että YUTP:n määrärahoihin kohdistuu edelleen voimakas paine ja että eräiden yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) piiriin kuuluvien operaatioiden laajentaminen uhkaa pahentaa ongelmaa entisestään vuonna 2019; peruuttaa vähennykset, joita neuvosto on ehdottanut muihin kriisinhallintatoimiin ja -operaatioihin ja jotka vähentäisivät joustavuutta odottamattomien kriisien käsittelyssä;

67.

on tämän vuoksi päättänyt peruuttaa lähes kaikki neuvoston tekemät leikkaukset ja lisätä otsakkeen 4 määrärahoja 425,4 miljoonalla eurolla (pilottihankkeita ja valmistelutoimia lukuun ottamatta) vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna mutta vähentää samalla Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ja Turkkiin liittyvien budjettikohtien määrärahoja ja jättää palauttamatta neuvoston tekemät leikkaukset, mikä merkitsee kaikkiaan 1,24 miljardin vähennystä ja johtaa - 819,1 miljoonan euron nettoeroon otsakkeessa 4 vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna;

Otsake 5 – Hallinto: muut otsakkeet – hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot

68.

katsoo, että neuvoston tekemät leikkaukset ovat perusteettomia eivätkä vastaa todellisia tarpeita; palauttaa näin ollen vuoden 2019 talousarvioesityksen määrät kaikkiin komission hallintomenokohtiin, mukaan luettuina otsakkeiden 1–4 hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot;

Erillisvirastot

69.

hyväksyy yleisesti virastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; katsoo siksi, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat virastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen ne eivät enää kykenisi hoitamaan niille annettuja tehtäviä; on erityisen harmissaan CEPOLin talousarvioon tehdystä mielivaltaisesta ja mitättömästä 10 000 euron leikkauksesta, ja kehottaa neuvostoa selvittämään parlamentille tarkkaan, miksi se pitää tällaisia leikkauksia tarpeellisina ja kohtuullisina;

70.

toteaa, että maksuihin perustuva virastojen rahoitus vähentää unionin talousarviotaakkaa miljardilla eurolla vuodessa; tähdentää, että julkisista tehtävistä esimerkiksi terveydenhuollon, ympäristön, turvallisuuden ja oikeuden alalla aiheutuvat menot olisi aina rahoitettava unionin talousarviosta; katsoo kuitenkin, että komission olisi edelleen selvitettävä maksuperusteisten virastojen mahdollisen eturistiriidan riskiä ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet tällaisten ristiriitojen välttämiseksi;

71.

pitää tärkeänä, että unioni keskittyy kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn; katsoo tässä mielessä, että Euroopan GNSS-virastolle (GSA) ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle (ACER) on osoitettava lisärahoitusta ja henkilöstöä; panee merkille Euroopan työviranomaisen (ELA) perustamisen ja korostaa, että tässä tarkoituksessa käyttöön on otettava uusia varoja; palauttaa Euroopan valvontaviranomaisten talousarvioihin määrärahat, joihin neuvosto teki huomattavia leikkauksia, ja ottaa osan näistä määrärahoista varaukseen, kunnes valvontaviranomaisten toiminnan uudelleentarkastelu on saatu päätökseen;

72.

ottaa huomioon unionilla vielä edessään olevat turvallisuushaasteet ja muistuttaa, että niihin tarvitaan koordinoitua eurooppalaista vastausta, ja on päättänyt lisätä Europolin, eu-LISAn, CEPOLin, Eurojustin, EPPOn ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) määrärahoja;

73.

uskoo joidenkin jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin sekä niiden ulkorajoihin kohdistuvan paineen pysyvän korkealla tasolla ja mahdollisesti nousevan vuonna 2019; korostaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) operatiivisia resursseja ja henkilöstöä koskevia tulevia tarpeita on seurattava tiiviisti ja mahdollisesti päivitettävä vuoden 2019 talousarviota varten; kehottaa komissiota selvittämään mahdollisimman pian kyseisten virastojen ehdotettuihin uudistuksiin liittyviä talousarviotarpeita vuoden 2019 talousarviossa;

74.

korostaa, että on varmistettava riittävät määrärahat virastoille, joille on annettu uusia lisätehtäviä;

75.

toistaa kantansa, että 5 prosentin henkilöstövähennystavoite on nyt saavutettu; aikoo esittää tässä yhteydessä kaikkien toimielinten yhteisen lausuman, jossa vahvistetaan tämän kertaluontoisen toimenpiteen päättyminen; katsoo, että sen kannassaan hyväksymät uudet virat tai toimet ovat tarpeellisia uuden toimintapoliittisen kehityksen ja uuden lainsäädännön edellyttämien lisätehtävien hoitamiseksi;

76.

palauttaa mieliin, että erillisvirastojen resursseja käsittelevä toimielinten välinen toinen työryhmä on saattanut työnsä päätöksen ja hyväksynyt suosituksia, jotka koskivat kokemuksia lähestymistavasta viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen saavuttamiseksi, virastojen uusien tehtävien kohtelua, virastojen arviointia, palvelujen jakamista, useammassa toimipaikassa toimivien virastojen arvioimista ja mallia maksuilla rahoitettavia virastoja varten; on tyytyväinen siihen, että toimielimet ovat ratifioineet kyseiset suositukset; ilmaisee aikomuksensa valvoa edelleen komission tulevia toimia näiden suositusten edistämiseksi;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

77.

muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi potentiaalisesti tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; on analysoinut huolellisesti kaikki tehdyt ehdotukset ja ottaen huomioon komission suorittaman oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteutettavuutta koskevan arvioinnin on päättänyt hyväksyä pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan tasapainoisen paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopisteet;

78.

pitää myönteisenä DiscoverEU-hankkeen käynnistämistä ja toteaa, että vuonna 2018 siinä jaetaan 15 000 interrail-lippua 18-vuotiaille eurooppalaisille; pitää myönteisenä myös sitä, että komissio ehdottaa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 siihen 700:aa miljoonaa euroa, mikä vastaa hyvin unionin kunnianhimoisia tavoitteita edistää oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja kaikkia nuoria koskevaa solidaarisuutta; on päättänyt jatkaa asiaa koskevaa valmistelutointa vuonna 2019 ja aikoo jatkaa sitä myös vuonna 2020;

Erityisrahoitusvälineet

79.

korostaa, että erityisrahoitusvälineistä on hyötyä, sillä ne lisäävät joustavuutta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen erittäin tiukkoihin enimmäismääriin nähden; pitää tervetulleena monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa tehtyjä parannuksia; kehottaa käyttämään vuoden 2019 talousarviossa kattavasti joustovälinettä ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa, jotta voidaan rahoittaa unionin talousarvioon liittyviä monenlaisia uusia haasteita ja uusia vastuualueita; palauttaa mieliin myös Euroopan globalisaatiorahaston (EGR), hätäapuvarauksen ja Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) merkityksen;

Maksut

80.

toistaa huolensa siitä, että viimeaikaisesta kiinnikuromisesta huolimatta maksumäärärahojen vajaakäyttö on ollut viimeisten kolmen vuoden aikana ennätyslukemissa erityisesti alaotsakkeessa 1 b; pitää valitettavana, että tällaisten viiveiden vuoksi kansalaiset eivät saa ajoissa täyttä hyötyä unionin ensisijaisten tavoitteiden ja hankkeiden toteutumisesta; korostaa, että tämän tuloksena vuoden 2019 talousarvioesityksessä maksumäärärahojen enimmäismäärään jää ennätyksellisen suuri 19,3 miljardin euron liikkumavara; lisää maksumäärärahoja niissä budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

81.

säilyttää vuoden 2019 talousarvionsa yleisen tason 1 999 144 000 eurossa täysistunnon 19. huhtikuuta 2018 hyväksymän tuloista ja menoista laadittua ennakkoarviota koskevan yllä mainitun päätöslauselmansa mukaisesti; sisällyttää talousarvioon teknisiä muutoksia, joilla ei ole talousarviovaikutuksia, ottaakseen huomioon ajan tasalle saatetut tiedot, joita ei ollut saatavilla aikaisemmin tänä vuonna;

82.

panee merkille, että vuoden 2019 ennakkoarvion osuus otsakkeesta 5 on 18,53 prosenttia eli pienempi kuin vuonna 2018 (18,85 prosenttia) ja pienin osuus otsakkeesta 5 yli viiteentoista vuoteen;

83.

toteaa, että vuoden 2019 EU-vaalien vuoksi menot kasvavat joillakin aloilla, etenkin sellaisten jäsenten kohdalla, joita ei valita uudelleen, sekä heidän avustajiensa kohdalla, kun taas muilla aloilla saadaan aikaan säästöjä, joskin pienempiä, kun parlamentin toiminta vähenee vaalivuonna;

84.

pitää myönteisenä, että vuoden 2019 talousarvioon sisältyy uusia eriä, jotka liittyvät vuonna 2016 käynnistettyihin parlamentin merkittäviin turvallisuusinvestointeihin; huomauttaa, että nämä hankkeet kattavat useita aloja ja liittyvät pääasiassa kiinteistöihin, kuten hankkeet sisäänkäyntien turvallisuusjärjestelyjen parantamiseksi, laitteistoihin ja henkilöstöön, kuten iPACS-hanke, mutta myös kyberturvallisuuteen ja viestinnän turvallisuuteen tehtäviin parannuksiin;

85.

panee merkille, että puhemiehistön päätti harkita PHS-rakennuksen osalta kahta vaihtoehtoa: remontointia ja uudelleenrakentamista; kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä toimittamaan budjettivallan käyttäjälle yksityiskohtaisen talousarvion molemmista vaihtoehdoista kaikkien teknisten eritelmien ohella;

86.

vähentää vuodeksi 2019 pääsihteeristönsä henkilöstötaulukosta 59 virkaa tai tointa (yhden prosentin henkilöstövähennystavoite) noudattaen neuvoston kanssa 14. marraskuuta 2015 Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 tehtyä sopimusta parlamentin vuotuisten henkilöstövähennystoimenpiteiden jatkamisesta vuoteen 2019;

87.

toteaa ilmaisseensa 18. huhtikuuta 2018 komission eettisistä periaatteista antamassaan päätöslauselmassa huolensa komission ylemmän johdon nimittämistä koskevista menettelyistä ja kehottaa jälleen komissiota tarkistamaan vuoden 2018 loppuun mennessä ylemmän johdon nimittämistä koskevaa hallinnollista menettelyään, jotta voidaan täysin varmistaa parhaiden ehdokkaiden valinta siten, että noudatetaan suurinta mahdollista avoimuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia;

88.

panee merkille unionin yleisen tuomioistuimen 25. syyskuuta 2018 tekemän päätöksen, jolla vahvistettiin parlamentin päätös evätä oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka koskevat Euroopan parlamentin jäsenten päivärahoja, matkakorvauksia ja avustajakorvauksia (tuomio asioissa T-639/15–T-666/15 Maria Psara ja muut vastaan parlamentti sekä asiassa T-94/16 Gavin Sheridan vastaan parlamentti); muistuttaa puhemiehistölle, että täysistunto on pyytänyt avoimuuden lisäämistä ja yleisen kulukorvauksen kiireellistä tarkastusta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä tilapäisen työryhmän perustamista määrittämään ja julkistamaan yleisen kulukorvauksen käyttöä koskevat säännöt; pitää kuitenkin valitettavana, että puhemiehistö pääsi työryhmän kertomuksen perusteella yksimielisyyteen vain tukikelpoisten kulujen luettelosta, joka ei ole tyhjentävä, sekä siitä, että kullakin parlamentin jäsenellä on oltava yleisen kulukorvauksen piiriin kuuluvien varojen vastaanottamista varten erillinen pankkitili; kehottaa toistamiseen puhemiehistöä tekemään yleiseen kulukorvaukseen seuraavat lisämuutokset:

—	jäseniä vaaditaan säilyttämään kaikki yleiseen kulukorvaukseen liittyvät kuitit;

—	jäseniä vaaditaan palauttamaan yleisestä kulukorvauksesta käyttämättä jäänyt osuus toimikautensa päättyessä;

89.

palauttaa mieliin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista 19. toukokuuta ja 9. heinäkuuta 2008 tehdyn puhemiehistön päätöksen 62 artiklan, jonka mukaan ”maksettavat määrät”, yleinen kulukorvaus mukaan lukien, ”on tarkoitettu yksinomaan jäsenen edustajantoimen hoitamiseen liittyvän toiminnan rahoittamiseen eikä niitä saa käyttää henkilökohtaisiin kuluihin eikä poliittisiin tukiin tai lahjoituksiin” ja ”jäsenen on palautettava käyttämättä jääneet määrät parlamentille”; kehottaa pääsihteeriä ja Euroopan parlamentin puhemiehistöä varmistamaan, että nämä määräykset pannaan täysimääräisesti täytäntöön ja että niitä noudatetaan;

90.

palauttaa mieliin, että vuoden 1998 yleisestä talousarviosta 23. lokakuuta 1997 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti kehotti puhemiehistöä pyytämään tilintarkastustuomioistuinta tutkimaan parlamentin vapaaehtoista eläkejärjestelmää, ja tilintarkastustuomioistuin antoi tämän perusteella 16. kesäkuuta 1999 lausunnon nro 5/99 Euroopan parlamentin jäsenten eläkerahastosta ja -järjestelmästä; kehottaa puhemiehistöä nyt pyytämään kiireesti tilintarkastustuomioistuimelta toista tällaista lausuntoa eläkejärjestelmästä ja -rahastosta vuonna 2019;

91.

muistuttaa, että pääsihteeri totesi puhemiehistölle osoittamassaan 8. maaliskuuta 2018 päivätyssä muistiossa, että jäsenten vapaaehtoisen eläkejärjestelmän ”rahaston pääoma on käytetty loppuun jo huomattavasti ennen kuin eläkevelvoitteet päättyvät ja mahdollisesti jo vuoteen 2024 mennessä”; kehottaa näin ollen pääsihteeriä ja puhemiehistöä noudattamaan täysimääräisesti jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja laatimaan kiireellisesti eläkerahaston kanssa selkeän suunnitelman parlamentille, jotta se ottaa vastuulleen ja hoitaakseen jäsentensä vapaaehtoisen eläkejärjestelmän välittömästi vuoden 2019 vaalien jälkeen;

92.

vaatii unionia lisäämään WTO:n parlamentaarisen ulottuvuuden tukea osoittamalla erityisesti asiasta vastaavalle sihteeristölle taloudellista ja henkilöresursseihin liittyvää lisätukea;

93.

pyytää kehittämään Euroopan tiedemediakeskusta, joka hyväksyttiin vuoden 2018 talousarviossa, ja yhteistyötä televisiokanavien, sosiaalisen median ja muiden kumppanien kanssa nuorten toimittajien kouluttamista varten, etenkin asioissa, jotka koskevat uusia tieteellisiä ja teknologisia kehityskulkuja sekä tosiasioihin perustuvia vertaisarvioituja uutisia;

94.

toteaa, että seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa 26. lokakuuta 2017 annetun parlamentin päätöslauselman suositukset on pantava täytäntöön, ja vaatii siksi lisää tukea niistä ulkopuolisista asiantuntijoista aiheutuvien kulujen kattamiseksi, joita tarvitaan laajentamaan toimitettua ulkoista tarkastusta, joka koskee Euroopan parlamentin jäseniin liittyviä häirintää koskevia valituksia käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa, ulottamalla se kattamaan parlamentin henkilöstön tekemiä häirintää koskevia valituksia käsittelevä neuvoa-antava komitea; vaatii samaa tarkoitusta varten lisää tukea sellaisesta lisähenkilöstöstä aiheutuvia kuluja varten, joka on pätevä käsittelemään parlamentissa esiintyviä häirintätapauksia ja joka on koottu erityiseen yksikköön, jonka jäsenillä on lääketieteellinen, psykologian alan, oikeudellinen tai henkilöstöhallinnon alan tausta ja erityistä asiantuntemusta kyseisellä alalla;

95.

palauttaa mieliin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 tekemän arvion, jonka mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat 114 miljoonaa euroa vuodessa; panee lisäksi merkille todenneensa 20. marraskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista (11), että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön matkoista on suoraa seurausta parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta; tähdentää, että mietinnössä todetaan myös, että maantieteellisen hajauttamisen ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000:n ja 19 000 tonnin välillä; toteaa jälleen, että kansalaiset suhtautuvat hajauttamiseen kielteisesti, ja kehottaa siksi laatimaan etenemissuunnitelman yhden työskentelypaikkakunnan vahvistamiseksi ja asiaan liittyvien budjettikohtien määrärahojen vähentämiseksi;

96.

kehottaa pääsihteeriä hahmottelemaan yksityiskohtaisia järjestelyjä parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhteisten tukitoimintojen ja -palvelujen yhteiskäytön lisäämiselle;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

97.

palauttaa vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin tuomioistuimen toiminnan kannalta olennaisiin budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto leikkasi, ja palauttaa ennakkoarvion kahteen budjettikohtaan, jotta tuomioistuin kykenisi suoriutumaan paremmin jatkuvasti lisääntyvästä asiakirjojen käännättämistarpeesta;

98.

palauttaa komission vuoden 2019 talousarvioesityksessä poistamat 16 virkaa ja niihin liittyvät määrärahat, jotta voitaisiin ehkäistä mahdolliset pullonkaulat, jotka saattaisivat heikentää tuomioistuinten tuottavuutta Euroopan unionin tuomioistuimen saatua uusia tehtäviä ja työmäärän lisääntyessä jatkuvasti; katsoo, että tuomioistuimelle olisi annettava tukipalveluihin sen alun perin ehdottamat 16 uutta vakinaista virkaa, joita komissio ei hyväksynyt;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

99.

palauttaa vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin neuvoston leikkaamiin budjettikohtiin, jotta tilintarkastustuomioistuin voi panna täytäntöön työohjelmansa ja antaa tarkastuskertomukset suunnitelmien mukaisesti;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

100.

palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat;

101.

lisää joidenkin budjettikohtien määrärahoja vuoden 2019 talousarvioesityksen tasosta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean oman ennakkoarvion mukaisesti;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

102.

palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat;

103.

lisää joidenkin budjettikohtien määrärahoja vuoden 2019 talousarvioesityksen tasosta alueiden komitean oman ennakkoarvion mukaisesti;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

104.

säilyttää oikeusasiamiehen vuoden 2019 talousarvion yleisen tason muuttumattomana ja sellaisena kuin komissio on sitä ehdottanut vuoden 2019 talousarvioesityksessä;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

105.

on päättänyt olla palauttamatta neuvoston leikkaamaan budjettikohtaan vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahoja, koska kokonaistalousarvio on kasvanut huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

106.

palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat vuoden 2019 talousarvioesityksen määrärahat;

107.

lisää joidenkin budjettikohtien määrärahoja vuoden 2019 talousarvioesityksen tasosta Euroopan ulkosuhdehallinnon oman ennakkoarvion mukaisesti;

108.

muistuttaa, että parlamentti tukee strategisen viestinnän valmiuksia, ja vahvistaa niitä, jotta unioni voisi toteuttaa vahvempia, koordinoituja toimia disinformaation haasteeseen vastaamiseksi;

109.

palauttaa neuvoston leikkaamat 28 virkaa tai tointa ja niihin liittyvät määrärahat ja lisää viisi muuta virkaa tai tointa, joissa on kyse maltillisesta henkilöstön lisäämisestä, joka on perusteltu ottaen huomioon EUH:n merkittävät uudet tehtävät, jotka liittyvät etenkin brexitiin (unionin uuden edustuston perustaminen Lontooseen ja uuden yksikön perustaminen päätoimipaikkaan) ja erinäisten turvallisuutta ja puolustusta koskevien aloitteiden hyväksymiseen viime kuukausina;

o o

110.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.

(2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(4) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(5) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0089.

(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0182.

(8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0311.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13. maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0042.

(11) EUVL C 436, 24.11.2016, s. 2.

Top

Choose the experimental features you want to try