Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta”

(2019/C 404/11)

Esittelijä	:	Michele EMILIANO (IT, PES), Apulian aluehallituksen puheenjohtaja
Viiteasiakirja	:	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta COM(2018) 773 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Vuoteen 2050 ulottuvan pitkän aikavälin strategian toteuttaminen

1.

on tyytyväinen tiedonantoon ”Puhdas maapallo kaikille” ja kannattaa tavoitetta, jonka mukaan EU:ssa olisi kasvihuonekaasupäästöjen osalta päästävä neutraaliin tilanteeseen (päästöneutraalius) vuoteen 2050 mennessä. Komitea kehottaa Euroopan komissiota laatimaan tavoitteen saavuttamiseksi entistäkin kunnianhimoisemman etenemissuunnitelman toteuttamalla toimia, joiden avulla voidaan rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 °C:een esiteolliseen tasoon verrattuna, ja asettamalla etusijalle kunnianhimoisimmat skenaariot. Komitea kehottaa komissiota arvioimaan eri skenaarioiden vaikutuksia ilmastoon, terveyteen, ympäristöön liittyviin sekä taloudellisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin sekä esittämään kattavan lainsäädäntökehyksen, joka pohjautuu tähän arviointiin ja on yhdenmukainen YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskevan strategian kanssa. Komitea suhtautuukin myönteisesti kestävää Eurooppaa käsittelevän pohdinta-asiakirjan yhteydessä EU:n tasolla ja myös alueiden komiteassa parhaillaan tehtävään työhön siitä, miten paikallis- ja alueviranomaiset saadaan mukaan keskeisiin muutosprosesseihin.

2.

korostaa tarvetta investoida ilmastokysymyksiä koskevaan koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen yleisesti kansalaisten keskuudessa ja erityisesti nuorten parissa. Nuoret ovat yhä enemmän huolissaan heidän mielestään liian hitaasta edistymisestä tämän haasteen ratkaisemisessa. Komitea painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on yhteistyössä oppilaitosten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa tärkeä rooli edistettäessä tätä sitoutumista ja vastattaessa nuorten odotuksiin.

3.

toistaa jäsenvaltioille ja Euroopan komissiolle esittämänsä kehotuksen perustaa energiaunionin hallinnosta annetussa asetuksessa säädetyn mukaisesti sellainen pysyvä monitasoinen foorumi energia-asioista käytävää vuoropuhelua varten, jossa otetaan huomioon myös ilmasto- ja ympäristönäkökohdat, jotta voidaan tukea alueita ja paikallisyhteisöjä, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, yrityksiä ja muita energiakäänteeseen liittyviä toimijoita (1). Komitea tuo tässä yhteydessä esiin valmiutensa perustaa Euroopan komission pyynnöstä rakenteen puhtaan energian säädöspaketin täytäntöönpanoon paikallis- tai aluetasolla liittyvää teknistä vaihtoa varten.

4.

muistuttaa alueiden ja paikallisyhteisöjen keskeisestä roolista sovellettaessa ilmasto- ja energiapolitiikkoja sekä edistettäessä niiden tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämiä toimintatapojen muutoksia ja varmistettaessa, että kaikki kansalaiset hyväksyvät nämä muutokset, noudattamalla selkeästi määriteltyä hiilestä irtautumisen strategiaa hiilineutraaliuden tavoitteen saavuttamiseksi. Komitea tähdentää tässä yhteydessä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen puitteissa toteutettuja toimia ja kehottaa komissiota jatkamaan niiden edistämistä ja hyödyntämään kyseistä aloitetta ja vastaavia aloitteita paikallistason toimien vahvistamiseksi sekä perustamaan pysyvän kuulemismekanismin Talanoa-vuoropuhelun pohjalta (2).

5.

kiinnittää huomiota kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen kaltaisten aloitteiden tukemiseen. Kyseinen aloite mahdollistaa paikallisyhteisöjen ja komission suoran yhteyden ansiosta sellaisen erityissuunnitelman alhaalta ylöspäin suuntautuvan kehittämisen, joka perustuu kestävää energiaa ja ilmastoa koskeviin toimintasuunnitelmiin (SECAP) ja josta muotoutuu integroitu alueellinen hallinnointisuunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi koordinoidusti sellaisten muiden alueellisten sidosryhmien kanssa, jotka osallistuvat yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen.

6.

kehottaa komissiota varmistamaan, että kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ja pitkän aikavälin kansalliset strategiat yhdenmukaistetaan Pariisin sopimuksen, vuoteen 2050 ulottuvan strategian ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Komitean mielestä on keskeisen tärkeää, että kyseiset suunnitelmat ja strategiat laaditaan monitasoisen vuoropuhelun ja osallistavan menetelmän puitteissa ja että ne perustuvat alue- ja paikallistason hyviksi havaittuihin käytänteisiin. Komitea ehdottaa myös, että kyseisten suunnitelmien kaavailtua säännöllistä uudelleentarkasteluväliä lyhennetään ja institutionalisoidaan paikallisesti ja alueellisesti määriteltyjen panosten järjestelmä, jotta se voidaan kytkeä kansallisesti määriteltyjen panosten järjestelmään.

7.

kehottaa komissiota ottamaan aktiivisesti huomioon tiettyjen alueiden, kuten syrjäisimpien alueiden, ja kansalaisten erityisen haavoittuvuuden siirryttäessä kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa, jotta vältetään siirtymäprosessin hylkääminen. Komitea kehottaa lisäksi perustamaan eurooppalaisen ilmastoneutraalisuuden seurantajärjestelmän, jotta voidaan edistää energiaunionin hallinnon mukaisten kansallisten ilmoitusvelvoitteiden noudattamista ja antaa panos kyseisten haavoittuvuuksien kartoittamiseen ja seurantaan yhdessä EU:n osaamispanoraaman puitteissa toteutetun taitojen päivittämisen kanssa. Tällaisissa Euroopan ilmastoneutraaliuteen tähtäävissä toimissa on otettava huomioon taitojen tarve alue- ja paikallistasolla, jotta voidaan sovittaa yhteen kestävyyspolitiikkojen kehittäminen ja taitojen vahvistaminen laadukkaiden työpaikkojen varmistamiseksi tulevaisuudessa heikoimmassa asemassa olevilla alueilla sekä edistää parhaiden käytänteiden tehokasta vaihdantaa kyseisten alueiden välillä myös nykyisten yhdistelmäindikaattoreiden ja mahdollisten muiden vielä määriteltävien indikaattorien pohjalta.

8.

kiinnittää huomiota Euroopan alueiden erilaisiin ilmastoon, ympäristöön, maisemaan, liikkuvuuteen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen rakenteeseen liittyviin erityispiirteisiin ja korostaa, että on tärkeää mukauttaa strategian täytäntöönpanoa alueiden maantieteellisten, geopoliittisten ja taloudellisten erityispiirteiden pohjalta ja nähdä pelkkiä hallinnollisia rajoja pidemmälle.

9.

korostaa tässä yhteydessä, että on varmistettava kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka kokoaa yhteen kestävän kehityksen tavoitteita, yhteenkuuluvuutta ja kiertotaloutta koskevan EU:n yleisen politiikan välineet ja strategiat, mutta myös erityistoimet, jotka koskevat esimerkiksi energiapolitiikkaa, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä kivihiilialueiden siirtymäprosessia.

Energiajärjestelmän ilmastoneutraalius

10.

panee merkille alueiden ja paikallisyhteisöjen keskeisen roolin energia- ja ilmastopolitiikkojen osallistavassa täytäntöönpanossa ja toteaa viranomaisten esimerkillisen roolin kaikilla aloilla alkaen julkisen rakennuskannan ja julkisten yritysten hallinnoinnista. Komitea korostaa tässä yhteydessä julkisten rakennusten energiatehokkuussuunnitelmien merkitystä sekä kestävien julkisten hankintojen ja energia- ja ympäristöhallintajärjestelmien kriteerien soveltamista ympäristöä koskevien vähimmäiskriteerien mukaisesti (3).

11.

kehottaa Euroopan komissiota edistämään edelleen ensisijaisesti rakennusten energiatehokkuutta nykyiseen rakennuskantaan liittyvien päästöjen vähentämiseksi ja varmistamaan, että julkiset tuet ja rahoitusvälineet antavat omistajille mahdollisuuden parantaa rakennusten energiatehokkuutta peruskorjauksen avulla. Tarvittavat investoinnit ja valtiontuki olisi lisäksi luokiteltava pääomakustannuksiksi, jotta lisätään paikallis- ja alueviranomaisten liikkumavaraa. Tämä parantaa osaltaan merkittävästi rakennusten vuotuista peruskorjausastetta.

12.

muistuttaa, että on tärkeää suojella haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä energiaköyhyydeltä ja varmistaa kaikille Euroopan kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet perusenergiapalveluihin.

13.

kehottaa komissiota edistämään kiertotalouteen perustuvaa toimintatapaa uusien rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa ja hallinnoinnissa. Tällaisen toimintatavan on noudatettava kestävyysperiaatteita eli siihen on sisällyttävä energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden käyttö esimerkiksi Level(s)-aloitteen mallin mukaisesti (4). Tämän lisäksi on asetettava rakennustarvikkeiden ja rakennusmenetelmien ilmasto- ja ympäristöominaisuuksia sekä käytettyjen materiaalien dokumentointia koskevia vaatimuksia elinkaarinäkökulmasta. Se edellyttää, että jatkossakin panostetaan standardeihin, ekosuunnitteluvaatimuksiin, ympäristötuoteselosteisiin ja elinkaariarviointia palveleviin informaatiojärjestelmiin.

14.

on vakuuttunut siitä, että uusiutuvan energian 32 prosentin osuuden tavoitetta EU:ssa on tarkistettava tulevaisuudessa teknologian kehityksen valossa niin, että tavoitteena on päästä 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ilmastoneutraalisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Joka tapauksessa niille Euroopan alueille, jotka kykenevät ylittämään kyseisen prosenttiosuuden, olisi tarjottava asianmukaisia kannustimia ja tukea.

15.

suhtautuu myönteisesti paikallisten energiayhteisöjen viralliseen perustamiseen puhtaan energian säädöspaketin (5) yhteydessä ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään niiden tarjoamia mahdollisuuksia (6). Komitea korostaa tarvetta perustaa kohdennettuja taloudellisen tuen järjestelmiä, joissa asetetaan etusijalle haitoista kärsivät alueet, kuten alueet, joilla on erillinen sähköverkko vailla yhteyttä suuriin eurooppalaisiin verkkoihin. Julkiset ja yksityiset energiayhtiöt ovat tärkeitä energiakäänteen välineitä paikallis- ja aluetasolla.

16.

painottaa, että on tärkeää edistää hiilestä irtautumista ja hiilineutraaliuden tavoitteeseen pyrkimistä, ja kehottaa jäsenvaltioita määrittelemään yhdessä alueiden kanssa tarkkoja etenemissuunnitelmia fossiilisia polttoaineita käyttävien laitosten ja perusrakenteiden sekä ydinvoimalaitosten muuntamiseen ja luomaan kannustimia uusiutuvien energialähteiden (esim. vety) käyttöön ja Euroopan kaasualan vähähiilisyyttä edistävien tekniikoiden soveltamiseen BREF-asiakirjojen pohjalta. Komitea toteaa, että fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian asianmukainen hinnoittelu päästöoikeuksien ja sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla toteutettavan verotuksen avulla on uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttämiseen siirtymisen perusedellytys. Komitea suhtautuu näin ollen myönteisesti Euroopan komission hiljattain antamaan tiedonantoon entistä tehokkaammasta ja demokraattisemmasta päätöksenteosta EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa ja katsoo, että monet tämän asiakirjan ehdotuksista, etenkin energian verotukseen liittyvän keskeisen tekijän osalta, ovat välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa koordinoitu, johdonmukainen ja oikea-aikainen vastaus EU:n kohtaamiin valtaviin haasteisiin.

Aluesuunnittelu ja ilmastoneutraalius

17.

muistuttaa alueiden ja paikallisyhteisöjen keskeisestä roolista pantaessa täytäntöön henkilöiden ja tavaroiden kestäväpohjaisen liikkuvuuden edistämiseen tähtääviä toimintapolitiikkoja myös kaupunki- ja aluesuunnittelutoimin, joilla pyritään liikennemuotojen väliseen tasapainoon, moottoriajoneuvojen käytön vähentämiseen ja infrastruktuurin käyttöön otetun maa-alan vähentämiseen.

18.

vahvistaa tarpeen edistää ilmastoneutraalia liikennettä, joka on ainoa sektori, missä hiilidioksidipäästöt vielä ylittävät vuoden 1990 tasot (7), myös lisäämällä taloudellista ja teknistä tukea eurooppalaisille alustoille, kuten S3P Energy (8).

19.

kehottaa komissiota osoittamaan EU:n määrärahoja ajoneuvojen latauspisteiden käyttöönoton nopeuttamiseen, jotta varmistetaan, että nykyiset puutteet infrastruktuurissa eivät estä puhtaan liikkuvuuden leviämistä kaikkialla Euroopassa ja tulevan kysynnän tyydyttämistä.

20.

korostaa, että on tärkeä edistää ja rahoittaa siirtymistä yhteisiin, jaettuihin, multimodaalisiin ja intermodaalisiin liikennemuotoihin myös kehittämällä logistiikkakeskuksia ja liikkuvuuden hallintasuunnitelmia paikallis- ja aluetasolla. Samalla on otettava huomioon harvaan asuttujen, syrjäseutujen, syrjäisimpien alueiden ja saarialueiden erityispiirteet.

21.

painottaa, että liikkuvuussuunnitelmissa on otettava huomioon ekosähkön ja uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja jakelun lisääntyminen (9) ja tähdättävä liikenteen päästöttömyyteen ja että ne on integroitava kaupunki- ja aluekehityssuunnitelmiin ja tarvittaessa kestävään energiaan ja ilmastoon liittyviin toimintasuunnitelmiin. Komitea muistuttaa, että kyseisillä toimintapolitiikoilla on keskeinen rooli parannettaessa kansalaisten elämänlaatua ja terveyden suojelua.

22.

toteaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota liikennejärjestelmän hiilestä irtautumiseen liittyviin mahdollisiin toimiin ja edistettävä uusiutuvien energialähteiden ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja näin ollen järjestettävä erityinen infrastruktuuri, jotta varmistetaan ekologinen ja monipuolinen huolto. Tämä tulee tehdä erityisesti vahvistamalla paikallisten jakeluverkonhaltijoiden asemaa.

23.

tähdentää maankäytön, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumispotentiaalin yhteisvaikutuksen merkitystä sekä maatalouden valtavan ilmastovaikutuksen huomioon ottamisen tärkeyttä. Kyseiset tekijät ovat keskeisiä jokaisessa strategiassa, jolla pyritään sovittamaan yhteen Pariisin sopimuksen noudattaminen ja kestävän kehityksen tavoitteet sekä ekologinen, terveyteen liittyvä ja sosioekonominen hyvinvointi.

24.

painottaa saariyhteisöjen roolia ilmastoneutraaliuteen tähtäävien toimintapolitiikkojen mahdollisina laboratorioina ja korostaa, että tarvitaan toimia meriliikenteen hiilettömyyden edistämiseksi. Tässä yhteydessä on otettava huomioon heikossa asemassa olevat alueet, jotka ovat erittäin riippuvaisia meriliikenteestä.

Talousjärjestelmän ilmastoneutraalius

25.

tähdentää kestävien julkisten hankintojen roolia edistettäessä vihreän talouden kehittämistä ja toimintamallien muuttamista, tarvetta siirtyä pikaisesti käyttämään kiertotaloutta tukevia julkisia hankintoja sekä ympäristöhallintajärjestelmien käyttöä yksityissektorilla. Tässä yhteydessä on sovellettava tinkimättä teollisuuspäästödirektiiviä (10) ja kunkin tuotantoalan BREF-asiakirjoja sekä EMAS- ja ISO-ympäristösertifiointijärjestelmiä (11).

26.

korostaa, ettei strategiassa mainita jätealaa, eurooppalaista jätehierarkiaa eikä kiertotalouden periaatteita (12), ja ehdottaakin, että ryhdytään toimiin yhtenäisten kriteerien pikaiseksi määrittelemiseksi jätteeksi luokittelun päättymistä varten, jotta voidaan vähentää loppukäsittelyä, edistää hyötykäyttöä ja minimoida asiaan liittyvien teollisuusprosessien epäpuhtauspäästöjä. Komitea tähdentää, että jätteen syntymistä pitää minimoida myös soveltamalla tuotteisiin ekosuunnitteluvaatimuksia kemikaalisisällön ja kierrätettävyyden osalta sekä panostamalla lajitteluun sekä materiaalien ja energian hyödyntämiseen.

27.

muistuttaa, että on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota alueisiin, missä sijaitsee energiaintensiivistä teollisuutta ja energiainfrastruktuuria, jotta varmistetaan siirtymän pikainen käynnistäminen ja sen oikeudenmukainen ja osallistava hallinnointi sekä rajoitetaan tai kompensoidaan sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Komitea pitää tärkeänä varmistaa, että paikallis- ja alueviranomaiset sekä kansalaiset ja asianomaiset valtiovallasta riippumattomat organisaatiot, yrityssektori, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat mukana määriteltäessä energiakäänteen mahdollisten haittavaikutusten kompensointitoimenpiteitä.

28.

muistuttaa, että on varmistettava ympäristökustannusten sekä terveyteen ja ympäristöön liittyvien, taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen oikeudenmukainen jakautuminen niiden kansalaisten keskuudessa, joihin energiainfrastruktuurin toteuttaminen ja energiakäänteessä tarvittavat muutokset vaikuttavat. Etenkin on tärkeää, että alueilla, missä sijaitsee huomattavia energiavirtoja kuljettavaa infrastruktuuria, alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat yhdessä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa ympäristökustannusten ja -hyötyjen jakautumista koskevien kriteerien laatimiseen ja varmistavat, että kohtuullinen osuus saaduista tuloista osoitetaan niiden kansalaisten hyväksi, joihin toimet eniten vaikuttavat. Komitea korostaa myös, että kaikki EU:n politiikat, mukaan lukien EU:n kauppapolitiikka EU:n ulkopuolisten kumppaneiden kanssa, on saatettava sopusointuun ilmastoneutraaliuden tavoitteen kanssa.

Päästöjen sitomis- ja kompensointistrategiat

29.

suhtautuu myönteisesti EU:n biotalousstrategian (13) päivittämiseen. Strategialla pyritään edistämään sellaisten tuotantojärjestelmien kehittämistä, joiden avulla pystytään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

30.

muistuttaa kaupunkien ja maaseudun viheralueiden ratkaisevan tärkeästä roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä ne ovat ekologisia järjestelmiä, jotka toimivat luonnollisina hiilinieluina. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota muita heikommassa asemassa oleviin alueisiin, kuten syrjäisimpiin alueisiin ja saarialueisiin. Komitea muistuttaa orgaanisen maaperän hoidon parantamisen, turvesoiden ja kosteikkojen ennallistamisen sekä kaikkien maatalouskäytäntöjen ja päästöjen talteenoton merkityksestä päästöjen vähentämisessä. Lisäksi komitea korostaa tarvetta edistää ja tukea metsävarojen suojelua ja asianmukaista hoitoa sekä maa- ja metsätalouspolitiikkojen täysimääräistä integrointia hydrogeologisten ja ilmastoriskien hallintapolitiikkojen kanssa.

31.

kehottaa Euroopan komissiota osallistamaan alueet ja paikallisyhteisöt taakanjaosta sekä maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta (LULUCF) aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä annettujen asetusten täytäntöönpanoon (14), asettamaan vuoteen 2030 ulottuvat päästöjen vähentämistavoitteet ja määrittämään realistisia aloitteita niiden saavuttamiseksi.

32.

korostaa kuntien ja alueiden toimivaltaa kerättäessä tietoja, joita tarvitaan kasvihuonekaasupäästöjen inventaarion toteuttamiseksi LULUCF- ja taakanjakoasetusten piiriin kuuluvilla aloilla. Komitea suosittaa, että jäsenvaltiot ja komissio tukevat kuntia ja alueita vahvistettaessa näiden valmiuksien parantamista (15).

33.

korostaa tarvetta kehittää edelleen kaikkia tekniikoita ja teknologioita, joiden avulla voidaan hyödyntää täysin tuotantojärjestelmissä oleva massa ja energia, sekä ympäristöön liittyvien kompensointitoimien kaikkia muotoja sellaisten hajapäästöjen, myös hiilidioksidipäästöjen kohdalla, jotka on kompensoitava luonnollisilla ekosysteemeillä, ja – mikäli muita mahdollisuuksia ei ole – käytettävä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikoita. Komitea tarkentaa kuitenkin, että tällaisten teknologioiden tehokkuus ja turvallisuus on vielä osoitettava ja että siksi päästöjen syntymisen välttämiseen tähtäävien toimien on oltava ehdottomalla etusijalla.

Ilmastoneutraaliuden rahoitus

34.

muistuttaa, että on tärkeää varmistaa riittävä rahoitus kasvihuonekaasupäästöttömän talouden toteuttamiseksi ja että tätä varten on nostettava energiajärjestelmään ja asianomaiseen infrastruktuuriin vuosittain kohdennettavaa prosenttiosuutta bkt:stä. Komitea on tyytyväinen komission vuonna 2018 julkaisemaan kestävän kasvun rahoitusta koskevaan toimintasuunnitelmaan (16).

35.

toistaa, että EU:n ilmastomenojen budjettisosuus on nostettava vähintään 30 prosenttiin ja että on pantava tinkimättä täytäntöön Pariisin sopimuksen velvoitteet ja saatava tähän jäsenvaltioiden hallituksilta pitkän aikavälin rahoitus (17).

36.

korostaa, että kun otetaan huomioon merkittävät sosiaaliset seuraukset, joita odotetaan kasvihuonekaasupäästöttömään talouteen siirtymiseltä, on harkittava erityistä oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, jolla tuetaan niitä alueita tai yhteiskunta-aloja, missä fossiilisista polttoaineista luopumisen lyhyen aikavälin vaikutukset tuntuvat voimakkaimpina.

37.

muistuttaa, että innovatiivisten ratkaisujen, kuten uusiutuvien energialähteiden, kehittämiseen ja niiden markkinoille tuontiin tarvitaan huomattavaa rahoitusta. Komitean mielestä on tärkeää määrittää kaikkien tasojen viranomaisten yhdennetty ja yhteinen toimintatapa, jotta voidaan yhdistää eri rahoituslähteitä ja saada aikaan kerrannaisvaikutuksia ja lisätä tietoisuutta erilaisista välineistä sekä parantaa niiden yleistä saatavuutta. Komitea korostaa lisäksi, että on tarkasteltava uusiutuvaa energiaa ja valtiontukia koskevaa EU:n lainsäädäntöä uudelleen, jotta sillä edistetään ilmastohyötyjä ja kestävää kehitystä ja tässä yhteydessä myös viedään eteenpäin uusien päästöttömien teknologioiden kehittämistä. On esimerkiksi mukautettava energiaverodirektiiviä ja valtiontukisääntöjä, jotta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian verotusta pystytään keventämään ja tekemään siitä kilpailukykyistä fossiiliseen energiaan nähden.

38.

toteaa, että ympäristöä säästävään infrastruktuuriin tehtävät investoinnit ovat osoittautuneet erittäin kannattaviksi pitkällä aikavälillä, sillä niiden avulla voidaan nostaa merkittävästi sekä bkt:tä että työllisyysastetta. Lisäksi komitea toteaa, että kyseisillä investoinneilla saadaan aikaan kustannussääntöjä, sillä niiden avulla mahdollistetaan energiakulutuksen aleneminen ja fossiilisten polttoaineiden tuonnin vähentäminen.

39.

toistaa, että on tärkeää määritellä yksinkertaiset, selkeät ja yhdenmukaiset säännöt julkisia hankintoja sekä investointeja edistäviä oikeudellisia menettelyjä varten (18), ja suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen yksinkertaistaa sääntöjä ohjelmakaudella 2021–2027 ja yhdenmukaistaa Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta annettua asetusta (19).

40.

muistuttaa, että on tärkeää tehdä ilmastoneutraaliudesta, ekologisesta kestävyydestä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta monialaisia elementtejä kaikissa rahastoissa ja rahoitusohjelmissa. Niihin on sisällyttävä ilmastoneutraalin talouden tavoitteita, joihin on tarkoitus päästä määrittämällä erityisindikaattoreita. Komitea on tyytyväinen Eurooppalaisen ohjausjakson viherryttäminen -aloitteeseen (20), ja kehottaa lisäämään asiaan liittyviä toimia. Komitea ehdottaa lisäksi tässä yhteydessä ilmastoon liittyvien indikaattoreiden sisällyttämistä komission varoitusmekanismia koskevaan kertomukseen.

41.

ehdottaa, että EU:n lainsäädäntöehdotuksista tehtävien vaikutusten ennakkoarviointien ohella tehdään myös arvio niiden ilmastovaikutuksista ja panoksesta Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen (21). Lisäksi komitea kehottaa toteuttamaan asianmukaisen vaikutustenarvioinnin eurooppalaisista määrärahoista, jotka osoitetaan niille aloille ja alueille, joihin energiakäänne vaikuttaa, jotta varmistetaan, että ne tukevat tehokkaasti tätä prosessia.

42.

painottaa, että EU:n korkea osarahoitusosuus on merkittävä seikka, jotta voidaan varmistaa myös pienten paikallis- ja alueyhteisöjen osallistumismahdollisuudet. Komitean mielestä rahoitettavien hankkeiden arviointia varten on tarpeen määritellä erityisiä menetelmiä ja indikaattoreita, joissa otetaan huomioon ilmastoneutraalin talouden tavoitteet.

43.

tähdentää vakuutusalan roolia toimittaessa häviöistä ja vahingoista selviytymiseksi, jotta vahvistetaan selviytymiskykyä paikallistasolla.

44.

on tyytyväinen, että tiedonannossa viitataan terveydenhuoltoalalla odotettavissa oleviin säästöihin, jotka saadaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikan ansiosta. Komitea kehottaa komissiota tutkimaan edelleen mahdollisuutta määritellä tällaiset säästöt määrittelemällä erityisiä indikaattoreita myös WHO:n myötävaikutuksella (22). Komitea viittaa tässä yhteydessä WHO:n Terveet kaupungit -verkoston kaltaisista rakenteista saatuihin kokemuksiin ja kehottaa toteuttamaan lisätoimia, jotta luodaan synergioita näiden aloitteiden sekä niiden aloitteiden välillä, jotka keskittyvät energiakäänteeseen ja ilmastonmuutokseen kaupungeissa.

45.

kannattaa kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman tavoitteita tukea kestävää kasvua sekä pyrkimystä mahdollistaa rahoitusalan ja yksityissijoittajien osallistuminen ilmastoon ja ekologiseen kestävyyteen liittyvien kunnianhimoisten ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Komitea toteaa, että yksityisen pääoman mobilisoiminen edellyttää pitkäjännitteistä suunnittelua ja sääntelyn vakautta EU:n ja jäsenvaltioiden mutta myös paikallisella ja alueellisella tasolla.

46.

korostaa vakaan rahoituskehyksen merkitystä tutkimustoimien kannalta ja ilmastoneutraaliutta tavoittelevien teknologioiden alalla ja suhtautuu myönteisesti innovointirahaston perustamiseen. Komitea kehottaa hyväksymään pikaisesti täytäntöönpanoasetuksen (23) ja perustamaan ”osaamisen erityisalueita”, joille myönnetään merkittäviä verohelpotuksia.

47.

panee merkille, että alueiden ja paikallisyhteisöjen kannalta on tärkeää, että niillä on käytettävissään yhdennetty, johdonmukainen ja hallittavissa oleva kehys velvoitteita ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa varten ja että ne voivat tässä yhteydessä hyödyntää portaalia, jossa esitetään kunkin alan paras käytettävissä oleva tekniikka, Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeet ja kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen aloitteet.

Yhteyksien säilyttäminen kansainvälisiin sitoumuksiin ja voimassa olevaan lainsäädäntöön

48.

on tyytyväinen EU:n kunnianhimoiseen tavoitteeseen edistää politiikkojen ja toimien hyväksymistä maailmanlaajuisella tasolla, jotta voidaan kääntää päästöjen nykyinen kestämätön suuntaus. Komitea kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita osallistamaan alueet ja paikallisyhteisöt vakaasti, pysyvästi ja järjestelmällisesti maailmanlaajuisen kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamiseen, asianomaisten 17 kestävän kehityksen tavoitteen (24) saavuttamiseen ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon myös ottamalla AK mukaan COP25:n valmistelutyöhön, jotta voidaan varmistaa, että kaikki hallintotasot tukevat EU:n neuvotteluasemaa.

49.

kehottaa antamaan AK:n edustajalle tarkkailija-aseman UNFCCC:n elinten kaikessa valmistelutyössä, jotta varmistetaan, että paikallisyhteisöjen ja alueiden tarpeet ja mahdollisuudet osallistua valmisteluun konkreettisin toimin otetaan asianmukaisesti huomioon ja että ne voivat antaa panoksensa avoimeen, osallistavaan ja läpinäkyvään arvioon maailmanlaajuisen tilannekatsauksen yhteydessä yhteisvoimin tehdystä työstä.

---

(1)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Energiaunionin hallinto ja puhdas energia” (2017/C 342/13), https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52017AR0830

(2)  https://unfccc.int/topics/2018-talanoa-dialogue-platform

(3)  Euroopan komission tiedonannot COM(2008) 397 final ”Kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintaohjelma”, COM(2008) 400 final ”Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat” ja COM(2015) 614 final ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma”, jotka Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt.

(4)  http://ec.europa.eu/environment/eussd/buildings.htm

(5)  https://ec.europa.eu/energy/en/topics/energy-strategy-and-energy-union/clean-energy-all-europeans

(6)  Energian paikallisen omistuksen mallit ja paikallisten energiayhteisöjen rooli Euroopan energiasiirtymässä (CDR 2515/2018), https://cor.europa.eu/FI/our-work/Pages/OpinionTimeline.aspx?opId=CDR-2515-2018

(7)  Eurooppa liikkeellä: saumattomien liikkuvuusratkaisujen edistäminen (CDR 3560/2017), https://cor.europa.eu/fi/our-work/Pages/OpinionTimeline.aspx?opId=CDR-3560-2017

(8)  https://e3p.jrc.ec.europa.eu/articles/smart-specialisation-platform-energy-s3p-energy

(9)  Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen (CDR 6151/2017), https://cor.europa.eu/FI/our-work/Pages/OpinionTimeline.aspx?opId=CDR-6151-2017

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32010L0075

(11)  Komission asetus (EU) 2017/1505, annettu 28 päivänä elokuuta 2017, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009 liitteiden I, II and III muuttamisesta (EUVL L 222, 29.8.2017, s. 1) https://www.iso.org/home.html

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/851, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 109), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/852, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 141), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/850, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 100), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/849, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 93).

(13)  Kestävä biotalous Euroopalle: talouden, yhteiskunnan ja ympäristön välisen yhteyden lujittaminen, 2018.

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26) – Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136); https://unfccc.int/topics/land-use/workstreams/land-use–land-use-change-and-forestry-lulucf

(15)  Euroopan alueiden komitean lausunto ”Ehdotukset taakanjakoasetukseksi sekä maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta koskevaksi asetukseksi” (EUVL C 272, 17.8.2017, s. 36), https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52016AR5780

(16)  Euroopan komission tiedonanto COM(2018) 97 final ”Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma”.

(17)  InvestEU-ohjelma (CDR 03766/2018), esittelijä: Konstantinos Agorastos (EL, PPE).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(19)  Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto, esittelijä: Michiel Rijsberman (NL, ALDE).

(20)  http://ec.europa.eu/environment/integration/green_semester/index_en.htm

(21)  Lausunto aiheesta ”Ilmastorahoitus: keskeinen väline Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa” (COR2108/2017), https://cor.europa.eu/FI/our-work/Pages/OpinionTimeline.aspx?opId=CDR-2108-2017

(22)  https://www.who.int/publications/guidelines/en/

(23)  Ehdotus – Komission delegoitu asetus (EU) …/…, annettu 26.2.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EU täydentämisestä innovaatiorahaston toiminnan osalta, C(2019) 1492 final.

(24)  Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDGs).