Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52018AR0502

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Muutettu rakenneuudistusten tukiohjelma ja uudet talousarviovälineet euroalueen tueksi”

COR 2018/00502

EUVL C 247, 13.7.2018, p. 54–61 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

13.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/54

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Muutettu rakenneuudistusten tukiohjelma ja uudet talousarviovälineet euroalueen tueksi”

(2018/C 247/09)

Yleisesittelijä:

Olga Zrihen (BE, PES), Vallonian parlamentin jäsen

Viiteasiakirjat:

Komission tiedonanto – Uudet talousarviovälineet unionin kehykseen vakaan euroalueen tueksi

COM(2017) 822 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) 2017/825 muuttamisesta rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattamiseksi ja sen yleistavoitteen mukauttamiseksi

COM(2017) 825 final

Tiedoksi:

Komission tiedonanto – Lisätoimet Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi: etenemissuunnitelma

COM(2017) 821 final

I.   MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) 2017/825 muuttamisesta rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattamiseksi ja sen yleistavoitteen mukauttamiseksi COM(2017) 825 final

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 1 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rakenneuudistusten tukiohjelman, jäljempänä ”ohjelma”, alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, myös avustamalla unionin rahastojen tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä. Ohjelman mukaista tukea antaa komissio jäsenvaltion pyynnöstä , ja tukea voidaan myöntää useille eri politiikan aloille . Kehittämällä sopeutumiskykyisiä talouksia, jotka perustuvat vankkoihin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin, joiden avulla jäsenvaltiot selviytyvät tehokkaasti häiriöistä ja elpyvät niistä nopeasti, voidaan edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Institutionaalisten, hallinnollisten ja kasvua ylläpitävien rakenneuudistusten toteuttaminen on asianmukainen väline saada aikaan tällaista kehitystä.

Rakenneuudistusten tukiohjelman, jäljempänä ”ohjelma”, alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia , jotka ovat merkityksellisiä EU:n perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja liittyvät suoraan EU:n toimivaltaan , myös avustamalla unionin rahastojen tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä. Ohjelman mukaista tukea antaa komissio jäsenvaltion pyynnöstä. Kehittämällä sopeutumiskykyisiä talouksia, jotka perustuvat vankkoihin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin, joiden avulla jäsenvaltiot selviytyvät tehokkaasti häiriöistä ja elpyvät niistä nopeasti, voitaneen edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Ruohonjuuritason sitoutuminen EU:n kannalta merkityksellisiin rakenneuudistuksiin erityisesti alue- ja paikallisviranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kautta on välttämätön edellytys ohjelman onnistumiselle.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 3 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vahvistamalla rakenneuudistuksia on ratkaisevan tärkeää, jotta jäsenvaltiot menestyvät talous- ja rahaliitossa. Tämä on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, jotta ne voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.

Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen EU:n kannalta merkityksellisten rakenneuudistusten kautta on ratkaisevan tärkeää, jotta jäsenvaltiot menestyvät ja lähentyvät merkittävästi talous- ja rahaliitossa. Tämä on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, jotta ne voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 5 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

On myös mainittava, että ohjelman toimilla voidaan tukea uudistuksia, joiden avulla jäsenvaltiot, jotka haluavat ottaa euron käyttöön, voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.

 

Perustelu

Tarpeeton johdanto-osan 3 kappaleen vuoksi.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 6 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voitaisiin vastata jäsenvaltioiden lisääntyviin tukipyyntöihin ja tukea rakenneuudistusten toteuttamista niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, ohjelman rahoituspuitteita olisi kasvatettava riittävästi, jotta unioni voisi vastata tukea pyytävien jäsenvaltioiden tarpeisiin.

Jotta voitaisiin vastata jäsenvaltioiden lisääntyviin tukipyyntöihin ja tukea EU:n kannalta merkityksellisten rakenneuudistusten toteuttamista niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, ohjelman rahoituspuitteita olisi kasvatettava riittävästi hyödyntämällä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen 11 artiklan mukaista joustovälinettä , jotta unioni voisi vastata tukea pyytävien jäsenvaltioiden tarpeisiin.

Muutosehdotus 5

1 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”4 artikla –

”4 artikla –

Yleistavoite

Yleistavoite

Ohjelman yleistavoitteena on edistää institutionaalisia, hallinnollisia ja kasvua ylläpitäviä rakenteellisia uudistuksia jäsenvaltioissa antamalla kansallisille viranomaisille tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin uudistaminen ja vahvistaminen vastauksena taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, jotta voidaan lisätä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua, työpaikkojen luomista ja investointeja ja samalla auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen, erityisesti talouden ohjausprosessien yhteydessä, myös auttamalla unionin rahastojen tehokkaassa, tuloksellisessa ja läpinäkyvässä käytössä.”.

Ohjelman yleistavoitteena on edistää jäsenvaltioiden institutionaalisia, hallinnollisia ja kasvua ylläpitäviä rakenteellisia uudistuksia , joilla on eurooppalaista lisäarvoa unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan kuuluvilla toimintapolitiikan aloilla, joilla ei ole ennestään teknisen avun ohjelmia, antamalla jäsenvaltioiden viranomaisille tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin uudistaminen ja vahvistaminen vastauksena taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, jotta voidaan lisätä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua, työpaikkojen luomista ja investointeja ja samalla auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen, erityisesti talouden ohjausprosessien yhteydessä, myös auttamalla unionin rahastojen tehokkaassa, tuloksellisessa ja läpinäkyvässä käytössä.”.

Muutosehdotus 6

Uusi 1 artiklan 1 a kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

5 artiklan 2 kohta

 

Edellä 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden on liityttävä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, innovointia, älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, työllisyyttä ja investointeja koskeviin politiikan aloihin, erityisesti yhteen tai useampaan seuraavista:

 

a)

julkinen varain- ja omaisuudenhoito, talousarviomenettely, velanhoito ja tulojen hallinnointi;

 

b)

instituutioiden uudistaminen sekä tehokas ja palvelukeskeinen julkishallinto, myös tapauksen mukaan sääntöjä yksinkertaistamalla, oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, oikeusjärjestelmän uudistaminen sekä petosten, korruption ja rahanpesun torjunnan lujittaminen;

 

c)

liiketoimintaympäristö (myös pk-yrityksille), uudelleenteollistaminen, yksityissektorin kehittäminen, investoinnit, julkinen osallistuminen yrityksiin, yksityistämisprosessit, kauppa ja suorat ulkomaiset sijoitukset, kilpailu ja julkiset hankinnat, toimialakohtainen kestävä kehitys sekä innovoinnin ja digitalisoinnin tuki;

 

d)

koulutus; työmarkkinapolitiikka, myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, työpaikkojen luomiseksi; köyhyyden torjunta; sosiaalisen osallisuuden edistäminen; sosiaaliturvajärjestelmät; kansanterveys ja terveydenhuoltojärjestelmät sekä koheesio-, turvapaikka-, muuttoliike- ja rajapolitiikat;

 

e)

politiikat, joilla toteutetaan ilmastotoimia ja edistetään energiatehokkuutta ja monipuolistetaan energialähteitä sekä edistetään maatalousalaa, kalataloutta ja maaseutualueiden kestävää kehitystä;

 

f)

finanssialan politiikat, mukaan luettuina finanssiosaamisen, rahoitusvakauden, rahoituksen saatavuuden ja reaalitalouden luotottamisen edistäminen; tietojen ja tilastojen tuottaminen, tarjoaminen ja laadunvalvonta; politiikat, joiden tarkoituksena on torjua verovilppiä.

II.   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Rakenneuudistusten tukiohjelmaa 2018–2020 koskevan asetuksen muuttaminen

1.

 kannattaa kyseisen tukiohjelman periaatetta, jonka mukaan ohjelmassa on määrä tarjota vapaaehtoispohjalta ja pyynnöstä teknistä tukea jäsenvaltioiden rakenneuudistuksiin. AK on kuitenkin sitä mieltä, että näiden EU:n tukeen oikeutettujen rakenneuudistusten tulisi rajoittua politiikanaloihin, jotka ovat merkityksellisiä EU:n perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja liittyvät suoraan EU:n toimivaltaan. AK torjuu kaikki ehdotukset rahoittaa sellaisia täsmentämättömiä rakenneuudistuksia jäsenvaltiossa, joiden eurooppalaista lisäarvoa ei ole arvioitu ennakkoon ja jotka eivät liity suoraan perussopimuksiin pohjautuvaan EU:n toimivaltaan. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä 1. helmikuuta 2018 antamastaan päätöslauselmasta, jossa torjutaan Euroopan komission 6. joulukuuta 2017 antama ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta (EU) N:o 1303/2013 (1).

2.

 on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että tukiohjelman yhtenä päätavoitteena tulisi olla tukipyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden hallinnollisten valmiuksien parantaminen valtiollisella, alueellisella ja paikallisella hallintotasolla. Komitea korostaa monitasoisen hallinnon ja paikkalähtöisen toimintatavan merkitystä uudistusten yksilöinnissä ja täytäntöönpanossa.

3.

 kehottaa laatimaan yhtenäiset suuntaviivat, jotka kattavat kaikki hallintorakenteiden parantamiseen tarkoitetut EU-rahoitteiset välineet ja mahdollistavat tehokkaan koordinoinnin nykyisten teknisen tuen ohjelmien kanssa EU:n ja edunsaajajäsenvaltion tasolla, kuten myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin (ETT) on vaatinut.

4.

 pahoittelee, ettei komissio ole esittänyt määrällisiä eikä laadullisia todisteita siitä, että ohjelma on tehtävänsä tasalla. Komitea korostaa, että rakenneuudistusten tukiohjelmasta pitäisi teknisen tuen ohjelmana tulla pysyvä vuoden 2020 jälkeen vain, jos sen avulla vuosina 2017–2020 saadut tulokset arvioidaan myönteisiksi.

5.

 korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten on voitava osallistua ohjelmaan, kun otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion toimivaltajako ja toimivaltuudet sekä maakohtaiset suositukset, jotka on useissa tapauksissa osoitettu paikallis- ja alueviranomaisille.

6.

 on tyytyväinen komission ehdotukseen lisätä muutetun rakenneuudistusten tukiohjelman määrärahoja hyödyntämällä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen 11 artiklan mukaista joustovälinettä.

Sitoutuminen ja EU:n kannalta merkityksellisten rakenneuudistusten rahoittaminen

7.

 painottaa, että EU:n kannalta merkityksellisten rakenneuudistusten asianmukaisella suunnittelulla ja täytäntöönpanolla on monia esteitä jäsenvaltioissa, kuten puutteellinen sitoutuminen, uudistusten poliittinen ja institutionaalinen monimutkaisuus, yhteiskuntaryhmiin ja alueisiin kohdistuvat mahdolliset haittavaikutukset, julkisen talouden puutteellinen liikkumavara uudistusten kustannusten kattamiseksi, riittämättömät hallinnolliset ja institutionaaliset valmiudet sekä eri hallintotasojen välinen puutteellinen koordinointi. Yleisesti ottaen kansallisen tason sitoutumista maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon pidetään edelleen riittämättömänä, ja tämä johtuu osittain siitä, etteivät paikallis- ja alueviranomaiset osallistu täysimääräisesti prosessiin kumppaneina.

8.

 korostaa, että tietokeskuksilla, jotka tarjoavat paikallis- ja alueviranomaisille maksutonta teknistä apua EU:n sääntöjen tulkinnassa ja EU:n rahastovarojen hyödyntämisessä, on tärkeä merkitys sääntöjen tosiasiallisen täytäntöönpanon ja varojen tehokkaan käytön varmistamisessa. Komitea kehottaa niitä jäsenvaltioita, joissa tällaisia tietokeskuksia ei ole, harkitsemaan keskusten perustamista uuden talousarviovälineen tehokkaan käytön helpottamiseksi.

9.

 painottaa, että vaikka tietyillä maakohtaisilla suosituksilla on oikeusperusta vakaus- ja kasvusopimusta ja makrotalouden epätasapainoa koskevien asianomaisten menettelyjen kautta, toiset suositukset ovat pikemminkin poliittisesti merkittäviä kuin oikeudellisesti sitovia. Komitea panee merkille, etteivät vakaus- ja kasvusopimukseen ja makrotalouden epätasapainoon liittyvien sanktioiden uhka eikä poliittinen vastuu ole varmistaneet maakohtaisten suositusten tyydyttävää täytäntöönpanoa eivätkä lisänneet sitoutumista uudistuksiin. Vahvemman sitoutumisen edistämiseksi komitea kehottaa suuntaamaan toimintaa enemmän alhaalta ylöspäin ottamalla paikallis- ja alueviranomaiset siihen mukaan.

10.

 toteaa, että vaikka talouspolitiikkojen koordinoinnin merkitys EU:ssa on kiistaton, on vielä varmistettava, onko tiettyjä jäsenvaltioissa toteutettuja uudistuksia varten tarkoitetuilla taloudellisilla kannustimilla ja sitoumuksilla tosiasiallisesti vastaava oikeusperusta Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa. Komitea suhtautuu lisäksi epäillen suunnitelmaan sitoa ja myöntää huomattavasti varoja välineeseen, jolla tarjotaan tukea ainoastaan vapaaehtoispohjalta ja joka perustuu epäselvään tukipyyntöjen valinta- ja vahvistamisjärjestelmään ja aiheuttaisi ongelmia niin aihekohtaista priorisointia, budjettisuunnittelua kuin oikeudenmukaista alueellista tasapainoa ajatellen.

11.

 painottaa myös, että nykyisen toimivaltajaon valossa monet EU:n kannalta merkitykselliset uudistukset koskevat valtion ja valtiotason alapuolella olevien hallintotasojen jaetun toimivallan piiriin kuuluvia aloja. Näin ollen jäsenvaltioiden on otettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden loukkaamisen välttämiseksi alueelliset ja paikalliset hallintotahonsa pysyvinä kumppaneina mukaan rakenneuudistusten suunnitteluun ja täytäntöönpanoon.

12.

 pahoitteleekin, että komission ehdotuksen mukaan uudistuksia koskevista sitoumuksista ja taloudellisista kannustimista sovitaan kahdenvälisesti komission ja jäsenvaltioiden hallitusten kesken ja että ne pannaan täytäntöön eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä ilman, että alue- ja paikallistasolle annetaan virallisesti mahdollisuus osallistumiseen jäsenvaltioiden sisäisen toimivallanjaon mukaisesti. On olemassa todellinen vaara, että ehdotettu lähestymistapa kyseenalaistaa tämän toimivallanjaon ja johtaa toissijaisuusperiaatteen tai asiaa koskevissa Euroopan neuvoston peruskirjoissa määritellyn alueellisen ja paikallisen itsehallinnon periaatteen rikkomiseen. Esimerkiksi komission toukokuussa 2017 julkaisemassa pohdinta-asiakirjassa talous- ja rahaliiton syventämisestä viitataan mm. ehdotuksiin sopia sitovista normeista julkisten menojen laadun mittaamiseksi. Näiden normien valvonta nykyisten tulostaulujen avulla on tarkoitus sisällyttää eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Jos EU-varojen saamisen edellytyksenä olisi kyseisten normien saavuttaminen tietyssä määrin, johtaisi tämä siihen, että EU toisi toimintatapansa ja politiikan suuntansa sellaisille politiikanaloille, joilla sillä on jaettu toimivalta alempien hallintotasojen kanssa – tämä olisi vastoin toissijaisuusperiaatetta.

13.

 pahoittelee myös sitä, että komissio yksin määrittää uudistuksia koskevien sitoumusten toteuttamisen arviointikriteerit ja hallinnoi maksuosuuksien maksatusta ilman jäsenvaltioiden viranomaisia. Komitea panee merkille, että ehdotuksen arviointikriteerit eivät ole avoimia ja että tällaisia kriteereitä ei voi johtaa maakohtaisista suosituksista, joissa ei yleensä mainita päämääriä, välitavoitteita tai sääntöjä järjestelmällistä seurantaa varten. Komitea katsoo, että EU:n taloudellisten kannustimien ei tulisi antaa vaikutelmaa yrityksestä kiertää demokraattiset prosessit EU:n tai jäsenvaltioiden tasolla tai harjoittaa taloudellista kiristystä.

14.

 pitää valitettavana, ettei komissio anna minkäänlaista perustetta tai selvitystä sille, miten ehdotettuja taloudellisia kannustimia tulisi kvantifioida, vaikka toteaakin, että uudistusten lyhyen aikavälin kustannusten määrittely luultavasti vaihtelee huomattavasti sen mukaan, luetaanko niihin vain hallinnolliset kustannukset (suunnittelu, täytäntöönpano ja valmiuksien parantaminen) vai myös sosiaaliset kustannukset.

15.

 painottaa, että uudistuksia koskevien sitoumusten tulisi perustua realistiseen arvioon asianomaisen julkisen elimen institutionaalisiin ja hallinnollisiin valmiuksiin liittyvistä haasteista ja että niihin tulisi sisältyä asianmukaisia strategioita hallintorakenteiden parantamiseksi. On otettava huomioon hallintorakenteisiin liittyvät EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden epätasapuoliset toimintaedellytykset, jotka ilmenevät myös AK:n alueellisesta näkökulmasta toteuttamasta maakohtaisten suositusten analyysista.

16.

 toteaa, että muut EU:n politiikanalat auttavat edistämään rakenneuudistuksia. Esimerkkinä mainittakoon ERI-rahastot ennakkoehtojen ansiosta, sikäli kun ne liittyvät EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon, hallintorakenteiden parantamiseen ja temaattisen keskittämisen kautta Eurooppa 2020 -strategian piiriin kuuluvien uudistusten täytäntöönpanoon. Komitea tähdentääkin, että on erittäin tärkeää laatia Eurooppa 2020 -strategiaa seuraava poliittinen kehys, jotta uudella ohjelmakaudella voidaan jatkaa temaattista keskittämistä, ja että tämän uuden kehyksen on perustuttava uuteen alueelliseen visioon, jolla saatetaan ajan tasalle Euroopan aluekehityssuunnitelma vuodelta 1999 (2).

17.

 tähdentää myös, että kaikkia EU:n kannalta merkityksellisten rakenneuudistusten ja koheesiopolitiikan välisiä lisäyhteyksiä silmällä pitäen on tärkeää, että eurooppalainen ohjausjakso demokratisoidaan EU-tasolla ja että sitä täydennetään käytännesäännöillä, joissa asetetaan normit paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista varten, jotta voidaan parantaa prosessin tehokkuutta ja siihen sitoutumista (3). Komitea painottaa, että toissijaisuuden, suhteellisuuden, kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteiden tulisi olla koheesiopolitiikan ja rakenneuudistuksia tukevien muiden EU:n toimintapolitiikkojen yhteinen perusta.

18.

 toistaa kehotuksensa, jonka mukaan talous- ja rahaliiton uusia talousarviovälineitä ei tule rahoittaa yksityisten investointien eikä muiden julkisten rahoitusjärjestelmien, kuten EU:n koheesiopolitiikan puitteissa myönnettävän rahoituksen, kustannuksella.

19.

 katsoo, että tiedonannossa esitetty ehdotus rakenneuudistusten taloudellisista kannustimista on riittämätön, jotta se voisi olla perustana tarvittavien lainsäädäntöehdotusten kehittämiselle. Komitea pahoittelee, ettei komissio ole toteuttanut vaikutustenarviointia eikä kuullut sidosryhmiä ennen tiedonannon julkaisua.

20.

 pitää valitettavana, että ehdotus uudistusten toteuttamisen tukivälineen pilottivaiheesta 2018–2020 ja siihen liittyvät muutokset rakenneuudistusten tukiohjelmaa koskevaan asetukseen ja yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen ovat ristiriidassa uutta monivuotista rahoituskehystä käsittelevän ehdotuksen toukokuuksi 2018 ilmoitetun julkaisemisen kanssa.

21.

 ehdottaa tämän vuoksi, että kun rakenneuudistusten tueksi kehitellään rahoitustukivälinettä, otetaan huomioon seuraavat periaatteet:

—

Sen sijaan, että luodaan erillinen rahoitusohjelma, tulisi vahvistaa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion edistämiseen tähtäävien ja koheesiopolitiikan piiriin kuuluvien rakenneuudistusten budjettitukea tulevien ERI-rahastojen ohjelmien kautta noudattamalla samalla toissijaisuuden, kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteita.

—

Koheesiopolitiikan osuus on säilytettävä nykyisellä tasollaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta voidaan varmistaa politiikan tehokkuus ja välttää ERI-rahastovarojen käyttäminen rakenneuudistusten rahoitukseen.

—

Muihin kuin koheesiopolitiikan piiriin kuuluviin rakenneuudistuksiin kohdennettavaa EU-rahoitusta olisi vahvistettava myöntämällä lainoja avustusten sijaan.

—

Rakenneuudistusten määrittelyä ja niitä koskevaa päätöksentekoa on tarkistettava ottamalla paikallis- ja alueviranomaiset mukaan eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Tämä mahdollistaisi alueellisen ulottuvuuden lisäämisen eurooppalaiseen ohjausjaksoon, edistäisi myös Euroopan alueellisen monimuotoisuuden huomioon ottamista sekä varmistaisi paikallis- ja alueviranomaisten täysimääräisen osallistumisen kansallisiin uudistusohjelmiin ja auttaisi kunnioittamaan EU:n toimivaltajakoa.

—

Kaikkiin ehdotuksiin, jotka koskevat rakenneuudistuksiin kohdennettavaa EU:n rahoitusta, on sisällyttävä etukäteen tehty vaikutustenarviointi ja sidosryhmien kuuleminen, ja niissä olisi säädettävä väliarvioinnista.

Budjettivälineet jäsenvaltioille, jotka ovat halukkaita liittymään euroon ja pankkiunioniin

22.

 panee merkille, että sopeutumiskykyiset talouden rakenteet ja kestävän lähentymisen korkea taso ovat ennakkoedellytyksiä, jotta jäsenvaltiot voivat ottaa euron käyttöön. Komitea on tyytyväinen ehdotukseen luoda lähentymisväline, jolla tuetaan tähän pyrkiviä jäsenvaltioita. Komitea kehottaa komissiota selventämään lähentymisvälineen, rakenneuudistusten tukiohjelman, ERI-rahastojen ja koheesiorahaston rooleja.

23.

 vahvistaa kannattavansa pankkiunionin loppuunsaattamista. Komitea toteaa, että jäsenvaltiot eivät ole vielä sopineet finanssipoliittisesta varautumisjärjestelystä, jota on tarkoitus soveltaa, mikäli yhteinen kriisinratkaisurahasto osoittautuu riittämättömäksi. Komitea on tyytyväinen komission ehdotukseen laatia luottojärjestelyjä tai takauksia tulevan Euroopan valuuttarahaston yhteydessä.

Vakautusjärjestely investointien suojelemiseksi laajoilta epäsymmetrisiltä häiriöiltä

24.

 muistuttaa, että rakenteellisista tekijöistä johtuvia eroja euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden suhdanteissa voitaisiin lieventää luomalla EU:n väline, jolla voidaan puuttua epäsymmetrisiin häiriöihin. Komitea on samaa mieltä komission kanssa kriteereistä, jotka vakautusjärjestelyn on täytettävä.

25.

 toistaa näkemyksensä, että mahdollinen tuki ei tehokasta ollakseen saisi olla päällekkäinen nykyisten välineiden – kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) – kanssa, vaan sen tulisi pikemminkin täydentää niitä.

26.

 on samaa mieltä komission kanssa siitä, että ollakseen tehokas yhteisen rahoituskapasiteetin tulisi olla riittävän suuri. Komitea toistaa kuitenkin vastustavansa euroalueen yhteisen rahoituskapasiteetin järjestämistä EU:n talousarvioon sisällytettävän budjettikohdan muodossa samalla kun omien varojen katto pidetään nykyisellä tasolla eli 1,23 prosentissa EU:n bruttokansantulosta, jotta vältetään syrjäytymisvaikutusten vaara, joka kohdistuisi ERI-rahastojen ja muiden Euroopan unionin toimintapolitiikkojen rahoitukseen.

27.

 painottaa, että vakautusjärjestely, joka vaikeina aikoina suojaa julkisten investointien tasoja laajoilta epäsymmetrisiltä häiriöiltä, on erittäin tärkeä paikallis- ja alueviranomaisille. Komitea uskoo, että ehdotettu eurooppalainen investointiturvajärjestelmä voisi olla ensimmäinen askel kohti tällaista vakautusjärjestelyä.

28.

 tähdentää koheesiopolitiikan ”vakautustehtävän” merkitystä, sillä yhdistettynä joustotekijöihin, kuten EU:n yhteisrahoitusosuuksien korottamiseen ja ennakkorahoituksen mukauttamiseen, sillä on ollut merkittävä rooli talouskriisin aikana suojattaessa julkisia investointeja alueilla, jotka ovat kärsineet epäsymmetrisistä talouden häiriöistä.

29.

 toteaa, että ehdotettu eurooppalainen investointiturvajärjestelmä koostuisi aluksi lainoista, suhteellisen pienestä avustustuesta ja suojamekanismista, joka perustuisi jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin. Komitea painottaa, että tällaista järjestelmää voidaan mahdollisesti käyttää vain rajoitetusti jäsenvaltioissa, joiden julkisessa taloudessa on vain vähän liikkumavaraa ja joilla saattaa olla lainanottovaikeuksia kriisiaikoina.

30.

 kehottaa komissiota luomaan avustus- tai vakuutusperusteisia vakautusjärjestelyjä, esimerkkinä pahan päivän rahasto.

31.

 odottaa ilmoitettuja kansallisia investointifoorumeita, joihin paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat niiden Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI) ja Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) saamien kokemusten pohjalta.

Bryssel 22. maaliskuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1)  COM(2017) 826 final.

(2)  CdR 4285/2015.

(3)  CdR 5386/2016.

Top