(2)

Uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiamuotojen edistäminen on yksi unionin energiapolitiikan tavoitteista. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön lisääminen yhdessä energiasäästöjen ja lisätyn energiatehokkuuden kanssa on tärkeä osa toimenpidekokonaisuutta, joka on tarpeen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, ilmastomuutosta koskevan vuoden 2015 Pariisin sopimuksen sitoumusten noudattamiseksi sekä vuoteen 2030 ulottuvien energia- ja ilmastopuitteiden toteuttamiseksi, mukaan lukien sitova tavoite, jonka mukaan päästöjä vähennetään unionissa vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Sillä on myös tärkeä tehtävä edistettäessä energiansaannin varmuutta ja teknologian kehitystä ja innovaatioita sekä luotaessa työllistymis- ja aluekehitysmahdollisuuksia varsinkin maaseudulla ja eristäytyneillä alueilla tai harvaanasutuilla alueilla.

(2)

Uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiamuotojen edistäminen on yksi unionin energiapolitiikan tavoitteista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan 1 kohdan mukaisesti . Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön lisääminen yhdessä energiasäästöjen ja lisätyn energiatehokkuuden kanssa on olennainen osa toimenpidekokonaisuutta, joka on tarpeen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP21) tehtyyn ilmastomuutosta koskevaan vuoden 2015 Pariisin sopimukseen, jäljempänä ”Pariisin sopimus”, perustuvan unionin sitoumuksen noudattamiseksi ja nollapäästötavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioissa viimeistään vuonna 2050. Sillä on myös perustava tehtävä edistettäessä energiansaannin varmuutta, kestävää ja edullista energiaa ja teknologian kehitystä ja innovaatioita sekä teknistä ja teollista johtajuutta tuottaen samalla ympäristöön, sosiaalialaan ja terveyteen liittyvää hyötyä ja luotaessa merkittäviä työllistymis- ja aluekehitysmahdollisuuksia varsinkin maaseudulla ja eristäytyneillä alueilla, harvaanasutuilla alueilla sekä teollisuuden osittaisesta alasajosta kärsivillä alueilla .

(2 a)

Pariisin sopimuksella nostettiin merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa maailmanlaajuista tavoitetasoa, ja sopimuksen allekirjoittajat sitoutuivat rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousun alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja jatkamaan pyrkimyksiä lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5  celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Unionin on valmistauduttava ennakoitua merkittävämpiin ja nopeampiin päästövähennyksiin, jotta siirrytään energiatehokkaaseen ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiajärjestelmään viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Toisaalta tällaisia vähennyksiä voidaan toteuttaa aiemmin ennakoitua pienemmin kustannuksin, kun otetaan huomioon uusiutuvaan energiaan, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan, perustuvien teknologioiden kehittämisen ja käyttöön ottamisen nykyinen vauhti.

(3)

Erityisesti lisääntyvät teknologiset parannukset, julkisen liikenteen käyttöä ja laajentamista koskevat kannusteet , energiatehokkaiden teknologioiden käyttö ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistäminen sähkö-, lämmitys- ja jäähdytysaloilla sekä liikenteessä ovat yhdessä energiatehokkuustoimenpiteiden kanssa hyvin tehokkaita tapoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä unionissa ja unionin riippuvuutta tuontikaasusta ja -öljystä.

(3)

Erityisesti energiankulutuksen vähentäminen, lisääntyvät teknologiset parannukset, julkisen liikenteen laajentaminen , energiatehokkaiden teknologioiden käyttö ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistäminen sähkö-, lämmitys- ja jäähdytysaloilla sekä liikenteessä ovat yhdessä energiatehokkuustoimenpiteiden kanssa hyvin tehokkaita tapoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä unionissa ja unionin energiaomavaraisuutta .

(4)

Direktiivissä 2009/28/EY säädetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämiseksi sääntelypuitteista, joissa vahvistetaan uusiutuvien energialähteiden osuudelle energiankulutuksessa ja liikenteessä sitovat kansalliset tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Tammikuun 22 päivänä 2014 annetussa komission tiedonannossa  (12) vahvistetaan puitteet tulevalle energiaunionille ja ilmastopolitiikoille sekä edistetään yhteistä näkemystä kyseisten politiikkojen kehittämisestä vuoden 2020 jälkeen. Komissio ehdotti, että unionin vuoden 2030 tavoitteen, joka koskee uusiutuvan energian osuutta kulutetusta energiasta unionissa, olisi oltava vähintään 27 prosenttia.

(4)

Direktiivissä 2009/28/EY säädetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämiseksi sääntelypuitteista, joissa vahvistetaan uusiutuvien energialähteiden osuudelle energiankulutuksessa ja liikenteessä sitovat kansalliset tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä.

(5)

Lokakuussa 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto tuki kyseistä tavoitetta ja totesi, että jäsenvaltiot voivat vahvistaa omia kunnianhimoisempia tavoitteitaan.

(6)

Euroopan parlamentti on päätöslauselmissaan ” Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille 2020– 2030 ” ja ”Uusiutuvan energian tilannekatsaus” kannattanut unionin sitovaa tavoitetta, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta on vuonna 2030 vähintään 30 prosenttia. Se on myös korostanut, että tämä tavoite on saavutettava yksittäisten kansallisten tavoitteiden avulla ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion oma tilanne ja mahdollisuudet.

(6)

Euroopan parlamentti kannatti 5 päivänä helmikuuta 2014 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuoteen 2030 antamassaan päätöslauselmassa unionin sitovaa tavoitetta, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta on vuonna 2030 vähintään 30 prosenttia. Se on myös korostanut, että tämä tavoite on saavutettava yksittäisten kansallisten tavoitteiden avulla ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion oma tilanne ja mahdollisuudet. Uusiutuvan energian tilannekatsauksesta 23 päivänä kesäkuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti meni vielä pidemmälle ja pani merkille aikaisemman kantansa, jonka mukaan unionin tavoite on vähintään 30 prosenttia, ja korosti, että Pariisin sopimuksen ja uusiutuvan teknologian viimeaikaisen halventumisen valossa tavoitetasoa on syytä nostaa.

(6 a)

Pariisin sopimuksessa asetetut tavoitteet ja teknologian kehitys, mukaan lukien uusiutuviin energialähteisiin tehtyjen investointien kustannusten aleneminen, olisi näin ollen otettava huomioon.

(7)

Sen vuoksi on asianmukaista vahvistaa unionin sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvista energialähteistä saatavan energian osuus on vähintään 27 prosenttia. Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä omat panoksensa kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi osana yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa asetuksessa [Governance] vahvistetun hallintoprosessin mukaisesti .

(7)

Sen vuoksi on asianmukaista vahvistaa unionin sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvista energialähteistä saatavan energian osuus on vähintään 35 prosenttia ja jota täydennetään kansallisilla tavoitteilla . Jäsenvaltioiden olisi vain poikkeuksellisesti sallittava poiketa asetetusta tavoitetasosta enintään 10 prosentilla asianmukaisesti perustelluissa sekä mitattavissa ja tarkistettavissa olevissa olosuhteissa objektiivisten ja syrjimättömien kriteerien perusteella .

(7 a)

Jäsenvaltioiden uusiutuvan energian tavoitteet olisi asetettava ottaen huomioon Pariisin sopimuksessa määrätyt velvoitteet, uusiutuvan energian edelleen suuri potentiaali sekä energiasiirtymän toteuttamisen edellyttämät investoinnit.

(7 b)

Unionin 35 prosentin tavoite olisi muunnettava kunkin jäsenvaltion yksittäisiksi tavoitteiksi ottaen huomioon oikeudenmukainen ja sopiva jako, joka perustuu jäsenvaltioiden BKT:hen ja erilaisiin lähtökohtiin ja valmiuksiin, mukaan lukien vuoteen 2020 mennessä saavutettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian taso.

(8)

Uusiutuvaa energiaa vuonna 2030 koskevan unionin sitovan tavoitteen vahvistaminen kannustaa entisestään kehittämään uusiutuvaa energiaa tuottavia tekniikoita ja antaa investoijille varmuuden. Kun tavoite määritellään unionin tasolla, jäsenvaltiot saavat enemmän joustovaraa pyrkiessään saavuttamaan kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteensa kustannustehokkaimmalla tavalla omien olosuhteidensa, energiayhdistelmiensä ja uusiutuvan energian tuottamismahdollisuuksiensa mukaisesti.

(8)

Uusiutuvaa energiaa vuonna 2030 koskevan unionin sitovan tavoitteen vahvistaminen kannustaa entisestään kehittämään uusiutuvaa energiaa tuottavia tekniikoita ja antaa investoijille varmuuden.

(8 a)

Jäsenvaltioiden olisi harkittava, missä määrin erityyppisten energialähteiden käyttö noudattaa tavoitetta, jonka mukaan lämpötilan nousu olisi rajoitettava 1,5  celsiusasteeseen verrattuna esiteollisen ajan tasoihin, sekä pyrkimystä kohti fossiilitonta taloutta ja samaan aikaan vähähiilistä taloutta. Komission olisi arvioitava, mikä osuus kyseisillä erilaisilla uusiutuvilla energialähteillä on näiden tavoitteiden saavuttamisessa sen perusteella, millaisia takaisinmaksuaika ja tulokset ovat verrattuina fossiilisiin polttoaineisiin, sekä harkita mahdollisuutta ehdottaa pisintä sallittua takaisinmaksuaikaa kestävyyskriteeriksi erityisesti lignoselluloosaan perustuvalle biomassalle.

(10)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava lisätoimenpiteitä, jos uusiutuvan energian osuus unionin tasolla ei noudata unionin lineaarista kehityskulkua kohti uusiutuvan energian 27 prosentin osuutta koskevaa tavoitetta. Kuten asetuksessa [Governance] säädetään, jos komissio havaitsee yhdennetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista tekemässään arvioinnissa tavoitetasoihin liittyvän aukon, se voi toteuttaa unionin tasolla toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tavoitteet saavutetaan. Jos komissio havaitsee yhdennetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista tekemässään arvioinnissa ns. toteutukseen liittyvän aukon, jäsenvaltioiden olisi sovellettava asetuksessa [Governance] säädettyjä toimenpiteitä, joissa niille annetaan riittävästi valinnanvaraa.

(15)

Uusiutuvista lähteistä tuotettavaa sähköä koskevien tukijärjestelmien on osoitettu olevan tehokas tapa edistää uusiutuvan sähkön käyttöönottoa. Jos jäsenvaltio päättää panna tukijärjestelmiä täytäntöön, tällaista tukea olisi myönnettävä muodossa, joka vääristää sähkömarkkinoiden toimintaa mahdollisimman vähän. Yhä useampi jäsenvaltio myöntää tukea tässä tarkoituksessa siten, että tukea myönnetään markkinatulojen lisäksi.

(15)

Uusiutuvista lähteistä tuotettavaa sähköä koskevien tukijärjestelmien on osoitettu olevan tehokas tapa edistää uusiutuvan sähkön käyttöönottoa. Jos jäsenvaltio päättää panna tukijärjestelmiä täytäntöön, tällaista tukea olisi myönnettävä muodossa, joka vääristää sähkömarkkinoiden toimintaa mahdollisimman vähän. Yhä useampi jäsenvaltio myöntää tukea tässä tarkoituksessa siten, että tukea myönnetään markkinatulojen lisäksi ja huomioon otetaan eri tekniikoihin liittyvät ominaispiirteet sekä pienten ja suurten tuottajien erilainen kyky vastata markkinasignaaleihin .

(16)

Uusiutuvista lähteistä tuotettu sähkö olisi otettava käyttöön niin, että kuluttajille ja veronmaksajille aiheutuu mahdollisimman vähän kustannuksia . Jäsenvaltioiden olisi tukijärjestelmiä laatiessaan ja tukea myöntäessään pyrittävä minimoimaan käyttöönoton kokonaiskustannukset ottaen täysimääräisesti huomioon verkon ja järjestelmän kehittämistarpeet ja siitä johtuva energiayhdistelmä sekä teknologioiden pitkän aikavälin mahdollisuudet.

(16)

Uusiutuvista lähteistä tuotettu sähkö , mukaan lukien energian varastointi, olisi otettava käyttöön niin, että minimoidaan energiasiirtymästä kuluttajille ja veronmaksajille aiheutuvat pitkän aikavälin kustannukset . Jäsenvaltioiden olisi tukijärjestelmiä laatiessaan ja tukea myöntäessään pyrittävä minimoimaan käyttöönoton kokonaiskustannukset ottaen täysimääräisesti huomioon verkon ja järjestelmän kehittämistarpeet ja siitä johtuva energiayhdistelmä sekä teknologioiden pitkän aikavälin mahdollisuudet. Jäsenvaltioiden olisi myös myönnettävä tukea laitoksille käyttämällä tarjouksia, jotka voivat olla joko teknologiakohtaisia tai -neutraaleja.

(16 a)

Eurooppa-neuvosto korosti vuoteen 2030 ulottuvista EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista 24 päivänä lokakuuta 2014 antamissaan päätelmissä tiiviimmin yhteenliitettyjen energian sisämarkkinoiden merkitystä ja riittävän tuen tarvetta, jotta voidaan integroida jatkuvasti lisääntyvät erilaiset uusiutuvat energialähteet ja antaa näin unionille mahdollisuus saavuttaa johtoasemaa koskevat kunnianhimoiset tavoitteensa energiasiirtymän osalta. Sen vuoksi on tärkeää nostaa pikaisesti yhteenliittämisen tasoa ja saavuttaa edistystä Eurooppa-neuvoston sovittujen tavoitteiden suhteen energiaunionin täyden potentiaalin maksimoimiseksi.

(16 b)

Kun jäsenvaltiot kehittävät uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmiä, niiden olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY  (1 a) vahvistetut kiertotalouden ja jätehierarkian periaatteet. Jätteen syntymisen ehkäisemisen ja jätteen kierrättämisen olisi oltava ensisijainen vaihtoehto. Jäsenvaltioiden ei pitäisi luoda tukijärjestelmiä, jotka ovat ristiriidassa jätteen käsittelyä koskevien tavoitteiden kanssa ja johtaisivat kierrätyskelpoisen jätteen tehottomaan käyttöön. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tämän direktiivin nojalla käyttöön otetut toimenpiteet eivät ole ristiriidassa direktiivin 2008/98/EY tavoitteiden kanssa.

(16 c)

Bioottisten energialähteiden käytön osalta jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön suojakeinoja, jotta voidaan suojella luonnon monimuotoisuutta ja estää ekosysteemien köyhtyminen tai häviäminen sekä nykyisistä käyttötavoista tapahtuva poikkeaminen, jolla olisi kielteinen epäsuora tai suora vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, maaperään tai yleiseen kasvihuonekaasutaseeseen.

(16 d)

Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan edistettävä ja suosittava kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ja vältettävä vääristäviä tilanteita, jotka johtavat resurssien laajamittaiseen tuontiin kolmansista maista. Tässä suhteessa olisi otettava huomioon elinkaariajattelu ja edistettävä sitä.

(16 e)

Uusiutuvaa energiaa tuottavilla yhteisöillä, kaupungeilla ja paikallisviranomaisilla olisi oltava oikeus osallistua saatavilla oleviin tukijärjestelmiin yhtäläisin edellytyksin muiden suurten osallistujien kanssa. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden olisi voitava toteuttaa toimenpiteitä, mukaan lukien tiedon sekä teknisen ja taloudellisen tuen tarjoaminen keskitettyjen hallinnollisten yhteyspisteiden kautta, vähentää hallinnollisia vaatimuksia, asettaa yhteisön etua painottavia tarjouskriteerejä, luoda räätälöityjä tarjousaikoja uusiutuvaa energiaa tuottaville yhteisöille tai sallia korvausten maksaminen niille suorien tukijärjestelmien välityksellä.

(16 f)

Uusiutuvista lähteistä saatavan sähkön tuotantoon tarvittavan infrastruktuurin suunnittelussa olisi otettava asianmukaisesti huomioon politiikat, jotka liittyvät hankkeiden vaikutuspiiriin kuuluvien tahojen, kuten mahdollisten alkuperäiskansojen, osallistumiseen, ottaen asianmukaisesti huomioon heidän maaoikeutensa.

(16 g)

Kuluttajille olisi annettava kattavasti tietoa, myös tietoa lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien energiatehokkuushyödyistä ja sähköajoneuvojen alhaisemmista käyttökustannuksista, jotta he voivat tehdä uusiutuvaan energiaan liittyviä yksilöllisiä kulutusvalintoja ja välttää teknologialukkiutuman.

(16 h)

Edistettäessä uusiutuvien energialähteiden markkinoiden kehittymistä olisi otettava huomioon kielteiset vaikutukset muihin markkinatoimijoihin. Tukiohjelmissa olisi siksi minimoitava markkinoiden ja kilpailun vääristymien riski.

(17 a)

Vaikka jäsenvaltioita olisi vaadittava vähitellen ja osittain avaamaan tuki toisissa jäsenvaltioissa sijaitseville hankkeille tasolla, joka heijastaa jäsenvaltioiden välisiä fyysisiä virtoja, tukiohjelmien avaamisen olisi säilyttävä vapaaehtoisena tätä pakollista osuutta lukuun ottamatta. Jäsenvaltioiden voimavarat uusiutuvan energian alalla ovat eritasoisia, ja ne tukevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä kansallisella tasolla erilaisin tukijärjestelmin. Suurin osa jäsenvaltioista soveltaa tukijärjestelmiä, joista myönnetään tukea yksinomaan niiden alueella tuotetulle uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle energialle. Kansallisten tukijärjestelmien moitteettoman toiminnan kannalta on välttämätöntä, että jäsenvaltiot voivat säännellä kansallisten tukijärjestelmiensä vaikutuksia ja kustannuksia omien voimavarojensa mukaisesti. Yksi tärkeä keino tämän direktiivin tavoitteen saavuttamiseksi on taata direktiiveissä 2001/77/EY ja 2009/28/EY säädettyjen kansallisten tukijärjestelmien moitteeton toiminta, jotta investoijien luottamus säilyisi ja jäsenvaltiot voisivat laatia tehokkaita kansallisia toimenpiteitä tavoitteiden täyttämiseksi. Tämän direktiivin tavoitteena on helpottaa rajat ylittävää tukea uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle energialle tämän vaikuttamatta suhteettomasti kansallisiin tukijärjestelmiin. Siinä otetaan siten tukijärjestelmien osittaisen pakollisen avaamisen lisäksi käyttöön jäsenvaltioiden välisiä valinnaisia yhteistyömekanismeja, joiden puitteissa ne voivat sopia siitä, missä määrin jokin jäsenvaltio tukee energian tuotantoa toisessa jäsenvaltiossa ja missä määrin uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon tukeminen olisi otettava huomioon jommankumman jäsenvaltion kokonaistavoitteen täyttymisessä. Jotta varmistettaisiin kummankin tavoitteiden täyttymiseen tähtäävän toimenpiteen eli kansallisten tukijärjestelmien ja yhteistyömekanismien tehokkuus, jäsenvaltioiden on voitava avaamisen pakollista vähimmäisosuutta lukuun ottamatta päättää, sovelletaanko niiden kansallisia tukijärjestelmiä muissa jäsenvaltioissa uusiutuvista lähteistä tuotettuun energiaan ja missä määrin niitä sovelletaan, sekä sopia asiasta tässä direktiivissä säädettyjä yhteistyömekanismeja käyttäen.

(18)

Uusiutuvaa energiaa koskevien tukipolitiikkojen olisi oltava vakaita, eikä niitä saisi muuttaa usein, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tukijärjestelmien muutoksia , joilla ne saatetaan valtiontukisääntöjen mukaisiksi. Muutokset vaikuttavat suoraan pääoman rahoituskustannuksiin ja hankkeen kehityskustannuksiin ja näin ollen uusiutuvan energian käyttöönoton kokonaiskustannuksiin unionissa. Jäsenvaltioiden olisi ehkäistävä uusiutuvan energian hankkeisiin myönnettävän tuen tarkistusten kielteiset vaikutukset hankkeiden taloudelliseen elinkelpoisuuteen. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi edistettävä kustannustehokkaita tukipolitiikkoja ja varmistettava niiden rahoituksen kestävyys.

(18)

Jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklasta muuta johdu, uusiutuvaa energiaa koskevien tukipolitiikkojen olisi oltava ennakoitavia ja vakaita ja vältettävä toistuvia tai takautuvia muutoksia . Politiikan ennakoimattomuus ja epävakaus vaikuttavat suoraan pääoman rahoituskustannuksiin ja hankkeen kehityskustannuksiin ja näin ollen uusiutuvan energian käyttöönoton kokonaiskustannuksiin unionissa. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tukipolitiikan muutoksista hyvissä ajoin ennen muutosten toteuttamista ja niiden olisi kuultava sidosryhmiä asianmukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi joka tapauksessa ehkäistävä uusiutuvan energian hankkeisiin myönnettävän tuen tarkistusten kielteiset vaikutukset hankkeiden taloudelliseen elinkelpoisuuteen. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi edistettävä kustannustehokkaita tukipolitiikkoja ja varmistettava niiden rahoituksen kestävyys.

(19)

Jäsenvaltioiden velvollisuus laatia uusiutuvaa energiaa koskevat toimintasuunnitelmat ja komission velvollisuus raportoida jäsenvaltioiden edistymisestä ovat olennaisen tärkeitä avoimuuden lisäämiseksi, selkeyden tarjoamiseksi investoijille ja kuluttajille sekä tehokkaan seurannan mahdollistamiseksi. Asetuksessa [ Governance ] kootaan kyseiset velvollisuudet energiaunionin hallintojärjestelmään, jossa ilmasto- ja energia-alan suunnittelu-, raportointi- ja seurantajärjestelmät virtaviivaistetaan. Myös uusiutuvaa energiaa koskeva avoimuusfoorumi sisällytetään asetuksella [Governance] vahvistettuun laajempaan sähköiseen alustaan.

(19)

Jäsenvaltioiden velvollisuus laatia uusiutuvaa energiaa koskevat toimintasuunnitelmat ja komission velvollisuus raportoida jäsenvaltioiden edistymisestä ovat olennaisen tärkeitä avoimuuden lisäämiseksi, selkeyden tarjoamiseksi investoijille ja kuluttajille sekä tehokkaan seurannan mahdollistamiseksi. Sen varmistamiseksi, että kansalaiset sijoitetaan energiasiirtymän ytimeen, jäsenvaltioiden olisi kehitettävä pitkän aikavälin strategioita, joilla helpotetaan kaupunkien, uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen ja itse tuottamaansa energiaa käyttävien kuluttajien uusiutuvan energian tuotantoa niiden uusiutuvaa energiaa koskevien toimintasuunnitelmien kehyksessä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa … [ energiaunionin hallinnosta, 2016/0375(COD) ] kootaan kyseiset velvollisuudet energiaunionin hallintojärjestelmään, jossa ilmasto- ja energia-alan pitkän aikavälin strategiat sekä suunnittelu-, raportointi- ja seurantajärjestelmät virtaviivaistetaan. Myös uusiutuvaa energiaa koskeva avoimuusfoorumi sisällytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella … [ energiaunionin hallinnosta, 2016/0375(COD) ] vahvistettuun laajempaan sähköiseen alustaan.

(20 a)

Merten uusiutuva energia on unionille ainutlaatuinen tilaisuus vähentää riippuvuuttaan fossiilisista energialähteistä, edistää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteidensa saavuttamista ja saada aikaan uusi teollisuuden ala, joka luo työpaikkoja huomattavalle osalle sen aluetta, mukaan lukien syrjäiset alueet. unionin on siksi pyrittävä luomaan sen käyttöönotolle suotuisat sääntelyyn ja talouteen liittyvät edellytykset.

(24 a)

Komission 20 päivänä heinäkuuta 2016 antamassa tiedonannossa ”Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia” painotettiin, että kehittyneet biopolttoaineet ovat erityisen tärkeitä ilmailussa keskipitkällä aikavälillä. Kaupallinen lentotoiminta on täysin riippuvaista nestemäisistä polttoaineista, koska siviili-ilmailualalla ei ole niille mitään turvallista eikä sertifioitua vaihtoehtoa.

(25)

Sen varmistamiseksi, että liitteessä IX otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY (17) vahvistetun jätehierarkian periaatteet, unionin kestävyyskriteerit ja tarve varmistaa, ettei kyseinen liite jätteiden ja tähteiden käyttöä edistäessään lisää maantarvetta, komission olisi liitettä säännöllisesti arvioidessaan harkittava sellaisten uusien raaka-aineiden sisällyttämistä, jotka eivät vääristä merkittävästi (sivu)tuotteiden, jätteiden tai tähteiden markkinoita .

(25)

Sen varmistamiseksi, että liitteessä IX otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY (17) vahvistetut kiertotalouden ja jätehierarkian periaatteet, unionin kestävyyskriteerit , päästöjen elinkaariarviointi ja tarve varmistaa, ettei kyseinen liite jätteiden ja tähteiden käyttöä edistäessään lisää maantarvetta, komission olisi arvioitava liitettä säännöllisesti ja harkittava kaikissa ehdottamissaan muutoksissa vaikutuksia (sivu)tuotteiden, jätteiden tai tähteiden markkinoihin .

(25 a)

Palmuöljystä ja sademetsien metsäkadosta 4 päivänä huhtikuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan komissiota toteuttamaan toimenpiteitä metsäkatoa edistävien kasviöljyjen, myös palmuöljyn, käytön lopettamiseksi asteittain biopolttoaineiden osana mieluiten vuoteen 2020 mennessä.

(28)

Uusiutuvista energialähteistä unionin ulkopuolella tuotettu tuontisähkö olisi voitava ottaa huomioon jäsenvaltioiden uusiutuvan energian osuuksissa. On syytä varmistaa tällaisen tuonnin luotettava jäljittäminen ja määrittäminen, jotta taattaisiin, että perinteisen energian korvaamisella uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla unionissa ja kolmansissa maissa on riittävä vaikutus. Kolmansien maiden kanssa tullaan harkitsemaan sopimuksia tällaisesta uusiutuvista energialähteistä tuotetulla sähköllä käytävästä kaupasta. Jos energiayhteisön perustamissopimuksen (18) sopimuspuolet tekevät päätöksen, joka velvoittaa ne noudattamaan tämän direktiivin asiaankuuluvia säännöksiä, niihin olisi sovellettava jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä koskevia tämän direktiivin mukaisia toimenpiteitä.

(28)

Uusiutuvista energialähteistä unionin ulkopuolella tuotettu tuontisähkö olisi voitava ottaa huomioon jäsenvaltioiden uusiutuvan energian osuuksissa. On syytä varmistaa tällaisen tuonnin luotettava jäljittäminen ja määrittäminen, jotta taattaisiin, että perinteisen energian korvaamisella uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla unionissa ja kolmansissa maissa on riittävä vaikutus ja että tuonti on kaikilta osin kansainvälisen oikeuden mukaista . Kolmansien maiden kanssa tullaan harkitsemaan sopimuksia tällaisesta uusiutuvista energialähteistä tuotetulla sähköllä käytävästä kaupasta. Jos energiayhteisön perustamissopimuksen (18) sopimuspuolet tekevät päätöksen, joka velvoittaa ne noudattamaan tämän direktiivin asiaankuuluvia säännöksiä, niihin olisi sovellettava jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä koskevia tämän direktiivin mukaisia toimenpiteitä.

(28 a)

Jäsenvaltioiden toteuttaessa yhden tai useamman kolmannen maan kanssa yhteishankkeita, jotka koskevat sähkön tuottamista uusiutuvista energialähteistä, on asianmukaista, että nämä yhteishankkeet koskevat vain uusia laitoksia tai laitoksia, joiden kapasiteettia on äskettäin lisätty. Tämä auttaa varmistamaan, että uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuus kolmannen maan energian kokonaiskulutuksesta ei vähene sen johdosta, että unioniin tuodaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa. Lisäksi asianomaisten jäsenvaltioiden olisi edistettävä yhteishankkeeseen osallistuvien laitosten sähkön tuotannon tietyn osan käyttöä asianomaisessa kolmannessa maassa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi myös kannustettava asianomaista kolmatta maata kehittämään uusiutuvaa energiaa koskeva politiikka, joka sisältää kunnianhimoisia tavoitteita.

(28 b)

Tällä direktiivillä luodaan unionin kehys uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiselle ja se lisää osaltaan mahdollista myönteistä vaikutusta, joka unionilla ja jäsenvaltioilla voi olla uusiutuvan energiasektorin kehittämisen tehostamiseen kolmansissa maissa. Unionin ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä uusiutuvan energian tuotannon tutkimusta ja kehittämistä ja siihen tehtäviä investointeja kehitysmaissa ja muissa kumppanimaissa, jolloin samalla lujitetaan niiden ympäristöä ja taloutta koskevaa kestävyyttä ja uusiutuvan energian vientikapasiteettia. Lisäksi uusiutuvan energian tuonti kumppanimaista voi auttaa unionia ja jäsenvaltioita saavuttamaan kunnianhimoiset tavoitteensa hiilipäästöjen vähentämiseksi.

(28 c)

Kehitysmaat ovat lisääntyvässä määrin ottaneet käyttöön uusiutuvaa energiaa koskevia toimintalinjoja kansallisella tasolla, sillä ne pyrkivät tuottamaan energiaa uusiutuvista energialähteistä kasvavaan energiankysyntään vastatakseen. Yli 173 maata, mukaan luettuina 117 kehitysmaata ja nopeasti kehittyvän talouden maata, oli asettanut uusiutuvaa energiaa koskevia tavoitteita vuoden 2015 loppuun mennessä.

(28 d)

Energiankäyttö kehitysmaissa liittyy tiiviisti moniin sosiaalisiin kysymyksiin: köyhyyden vähentäminen, koulutus, terveys, väestönkasvu, työllisyys, yrittäjyys, viestintä, kaupungistuminen ja naisten puutteelliset mahdollisuudet. Uusiutuvat energialähteet voivat merkittävällä tavalla mahdollistaa kehitys- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisen yhdessä. Vaihtoehtoisten energiatekniikoiden kehityksessä on viime vuosina tapahtunut huomattavaa edistystä sekä suorituskyvyn että kustannusten alenemisen osalta. Lisäksi monet kehitysmaat ovat erityisen hyvässä asemassa, kun kyse on uuden sukupolven energiateknologian kehittämisestä. Kehitys- ja ympäristöhyötyjen lisäksi uusiutuva energia voi lisätä turvallisuutta ja taloudellista vakautta. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen vähentäisi riippuvuutta kalliista fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja auttaisi monia maita parantamaan maksutasettaan.

(31 a)

Alueen geologisten ominaisuuksien mukaan geoterminen energian tuotanto voi vapauttaa kasvihuonekaasuja ja muita aineita maanalaisista virtauksista ja muista maanalaisista geologisista muodostumista. Investointeja olisi suunnattava ainoastaan geotermiseen energian tuotantoon, jonka ympäristövaikutukset ovat vähäiset ja joka johtaa kasvihuonekaasupäästöjen osalta säästöihin tavanomaisiin lähteisiin verrattuna. Siksi komission olisi joulukuuhun 2018 mennessä arvioitava, tarvitaanko lainsäädäntöehdotus, jolla pyritään sääntelemään kaikkien terveydelle ja ympäristölle haitallisten aineiden, mukaan lukien hiilidioksidi, päästöjä geotermisistä laitoksista sekä etsintä- että tuotantovaiheessa.

(33)

Säännöt ja velvoitteet, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön vähimmäisvaatimuksia uusissa ja kunnostetuissa rakennuksissa, ovat kansallisella ja alueellisella tasolla lisänneet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä huomattavasti. Tällaisia toimenpiteitä olisi edistettävä laajemminkin unionissa samalla kun edistetään energiatehokkaampien uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian sovellusten käyttöä rakennussäännöksissä ja -määräyksissä.

(33)

Säännöt ja velvoitteet, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön vähimmäisvaatimuksia uusissa ja kunnostetuissa rakennuksissa, ovat kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla lisänneet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä huomattavasti. Tällaisia toimenpiteitä olisi edistettävä laajemminkin unionissa samalla kun edistetään energiatehokkaampien uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian sovellusten käyttöä yhdessä energiansäästö- ja energiatehokkuustoimien kanssa rakennussäännöksissä ja -määräyksissä.

(35)

Sen varmistamiseksi, että uusiutuvaan energiaan perustuvia lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja koskevat kansalliset toimenpiteet perustuvat kansallisen uusiutuvan energian ja hukkaenergian potentiaalin kattavaan kartoitukseen ja analyysiin ja edistävät uusiutuvan energian sekä hukkalämmön ja -kylmän lähteiden käyttöönottoa, on asianmukaista vaatia jäsenvaltioita arvioimaan kansallisen uusiutuvan energian potentiaalinsa sekä hukkalämmön ja -kylmän käyttöä lämmitykseen ja jäähdytykseen koskevat mahdollisuutensa erityisesti uusiutuvan energian käyttöönoton edistämiseksi lämpö- ja jäähdytyslaitoksissa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (21) 2 artiklan 41 kohdassa määritellyn tehokkaan ja kilpailukykyisen kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen edistämiseksi. Jotta voitaisiin varmistaa johdonmukaisuus lämmitystä ja jäähdytystä koskevien energiatehokkuusvaatimusten kanssa ja vähentää hallinnollista taakkaa, kyseinen arviointi olisi sisällytettävä mainitun direktiivin 14 artiklan mukaisesti toteutettaviin ja tiedoksiannettaviin kattaviin arviointeihin.

(35)

Sen varmistamiseksi, että uusiutuvaan energiaan perustuvia lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja koskevat kansalliset toimenpiteet perustuvat kansallisen uusiutuvan energian ja hukkaenergian potentiaalin kattavaan kartoitukseen ja analyysiin ja edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa erityisesti tukemalla lämpöpumppujen, maalämmön ja aurinkolämmön kaltaisia innovatiivisia tekniikoita, sekä hukkalämmön ja -kylmän lähteiden käyttöönottoa, on asianmukaista vaatia jäsenvaltioita arvioimaan kansallisen uusiutuvan energian potentiaalinsa sekä hukkalämmön ja -kylmän käyttöä lämmitykseen ja jäähdytykseen koskevat mahdollisuutensa erityisesti uusiutuvan energian käyttöönoton edistämiseksi lämpö- ja jäähdytyslaitoksissa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (21) 2 artiklan 41 kohdassa määritellyn tehokkaan ja kilpailukykyisen kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen edistämiseksi. Jotta voitaisiin varmistaa johdonmukaisuus lämmitystä ja jäähdytystä koskevien energiatehokkuusvaatimusten kanssa ja vähentää hallinnollista taakkaa, kyseinen arviointi olisi sisällytettävä mainitun direktiivin 14 artiklan mukaisesti toteutettaviin ja tiedoksiannettaviin kattaviin arviointeihin.

(36)

Sääntöjen epäselvyyden ja koordinoinnin puutteen eri lupaviranomaisten välillä on osoitettu vaikeuttavan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöönottoa. Yksi hallinnollinen yhteyspiste, joka kokoaa yhteen tai koordinoi kaikkia lupamenettelyjä, auttaisi vähentämään monimutkaisuutta ja parantamaan tehokkuutta ja avoimuutta. Hallinnollisia lupamenettelyjä olisi sujuvoitettava asettamalla läpinäkyvät aikataulut uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa käyttäville laitoksille. Suunnittelumääräyksissä ja -ohjeissa olisi otettava huomioon kustannustehokkaat ja ympäristöä hyödyttävät uusiutuvaa energiaa käyttävät lämmitys-, jäähdytys- ja sähkölaitteistot. Tätä direktiiviä ja erityisesti luvanmyöntämisprosessia ja sen kestoa koskevia säännöksiä olisi sovellettava rajoittamatta kansainvälisen ja unionin lainsäädännön soveltamista, mukaan lukien ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemista koskevat säännökset.

(36)

Sääntöjen epäselvyyden ja koordinoinnin puutteen eri lupaviranomaisten välillä on osoitettu vaikeuttavan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöönottoa. Yksi hallinnollinen yhteyspiste, joka kokoaa yhteen tai koordinoi kaikkia lupamenettelyjä, auttaisi vähentämään monimutkaisuutta ja parantamaan tehokkuutta ja avoimuutta myös itse tuottamaansa uusiutuvaa energiaa käyttävien kuluttajien ja uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen kannalta . Hallinnollisia lupamenettelyjä olisi sujuvoitettava asettamalla läpinäkyvät aikataulut uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa käyttäville laitoksille. Suunnittelumääräyksissä ja -ohjeissa olisi otettava huomioon kustannustehokkaat ja ympäristöä hyödyttävät uusiutuvaa energiaa käyttävät lämmitys-, jäähdytys- ja sähkölaitteistot. Tätä direktiiviä ja erityisesti luvanmyöntämisprosessia ja sen kestoa koskevia säännöksiä olisi sovellettava rajoittamatta kansainvälisen ja unionin lainsäädännön soveltamista, mukaan lukien ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemista koskevat säännökset.

(43)

Tämän direktiivin soveltamiseksi myönnettyjä alkuperätakuita käytetään ainoastaan osoituksena loppukuluttajalle siitä, että tietty energian osuus tai määrä on tuotettu uusiutuvista lähteistä. Alkuperätakuu voidaan siirtää haltijalta toiselle riippumatta energiasta, jota se koskee. Sen varmistamiseksi, että uusiutuvan energian yksikkö ilmoitetaan asiakkaalle vain kerran, olisi kuitenkin vältettävä alkuperätakuiden kaksinkertaista laskentaa ja kaksinkertaista ilmoittamista. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, johon liittyvän alkuperätakuun tuottaja on myynyt erikseen, ei saisi ilmoittaa eikä myydä loppukäyttäjälle uusiutuvista lähteistä peräisin olevana energiana.

(43)

Tämän direktiivin soveltamiseksi myönnettyjä alkuperätakuita käytetään ainoastaan osoituksena loppukuluttajalle siitä, että tietty energian osuus tai määrä on tuotettu uusiutuvista lähteistä. Alkuperätakuu voidaan siirtää haltijalta toiselle riippumatta energiasta, jota se koskee. Sen varmistamiseksi, että uusiutuvan energian yksikkö ilmoitetaan asiakkaalle vain kerran, olisi kuitenkin vältettävä alkuperätakuiden kaksinkertaista laskentaa ja kaksinkertaista ilmoittamista. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, johon liittyvän alkuperätakuun tuottaja on myynyt erikseen, ei saisi ilmoittaa eikä myydä loppukäyttäjälle uusiutuvista lähteistä peräisin olevana energiana. On tärkeää erottaa tukijärjestelmissä käytetyt vihreät sertifikaatit alkuperätakuista.

(45)

On tärkeää antaa tietoja siitä, miten tukea saava sähkö jakautuu loppukäyttäjille. Kuluttajille annettavien tietojen laadun parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikista tuotetuista uusiutuvan energian yksiköistä annetaan alkuperätakuut. Kaksinkertaisen korvauksen estämiseksi taloudellista tukea jo saaville uusiutuvan energian tuottajille ei pitäisi antaa alkuperätakuita. Kyseisiä alkuperätakuita olisi kuitenkin käytettävä ilmoittamiseen, jotta loppukuluttajat saisivat selkeää, luotettavaa ja asianmukaista näyttöä energiayksiköiden uusiutuvasta alkuperästä. Lisäksi tukea saaneen sähkön osalta alkuperätakeet olisi myytävä markkinoille huutokaupalla, ja tulot olisi käytettävä uusiutuvan energian julkisiin tukiin liittyvien kustannusten alentamiseksi.

(45)

On tärkeää antaa tietoja siitä, miten tukea saava sähkö jakautuu loppukäyttäjille. Kuluttajille annettavien tietojen laadun parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikista tuotetuista uusiutuvan energian yksiköistä annetaan alkuperätakuut.

(49)

Mahdollisuudet vahvistaa taloudellista kasvua innovaatioiden sekä kestävän ja kilpailukykyisen energiapolitiikan avulla ovat tiedossa. Energian tuottaminen uusiutuvista lähteistä perustuu monissa tapauksissa paikallisten tai alueellisten pk-yritysten toimintaan. Kasvu- ja työllistämismahdollisuudet , joita investointi energian tuottamiseen uusiutuvista lähteistä alueellisella ja paikallisella tasolla saa aikaan jäsenvaltioissa ja niiden alueilla, ovat tärkeitä. Tästä syystä komission ja jäsenvaltioiden olisi tuettava näillä alueilla kansallisia ja alueellisia kehitystoimia, rohkaistava parhaiden käytänteiden vaihtoa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannossa paikallisten ja alueellisten kehitysaloitteiden välillä sekä edistettävä koheesiopoliittisen rahoituksen käyttöä tällä alalla.

(49)

Mahdollisuudet vahvistaa taloudellista kasvua innovaatioiden sekä kestävän ja kilpailukykyisen energiapolitiikan avulla ovat tiedossa. Energian tuottaminen uusiutuvista lähteistä perustuu monissa tapauksissa paikallisten tai alueellisten pk-yritysten toimintaan. Paikallisen yritystoiminnan kehitystä, kestävää kasvua ja laadukasta työllistämistä koskevat mahdollisuudet , joita investointi energian tuottamiseen uusiutuvista lähteistä alueellisella ja paikallisella tasolla saa aikaan jäsenvaltioissa ja niiden alueilla, ovat tärkeitä. Tästä syystä komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä ja tuettava näillä alueilla kansallisia ja alueellisia kehitystoimia, rohkaistava parhaiden käytänteiden vaihtoa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannossa paikallisten ja alueellisten kehitysaloitteiden välillä sekä parannettava teknisen tuen ja koulutusohjelmien asettamista saataville, jotta vahvistetaan sääntely-, tekniikka- ja talousosaamista paikan päällä ja lisätään tietoutta saatavilla olevista rahoitusmahdollisuuksista, kuten unionin varojen kohdennetummasta käytöstä, esimerkiksi koheesiopoliittisen rahoituksen käytöstä tällä alalla.

(49 a)

Paikallis- ja alueviranomaiset ovat usein asettaneet uusiutuvaa energiaa koskevia kunnianhimoisempia tavoitteita, jotka ylittävät kansalliset tavoitteet. Alueellisia ja paikallisia sitoumuksia, joilla kannustetaan uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden kehittämistä, tuetaan nykyään kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen ja älykkäät kaupungit -aloitteen kaltaisten eri verkostojen välityksellä ja kehittämällä kestävää energiaa koskevia toimintasuunnitelmia. Verkostot ovat välttämättömiä ja niitä olisi laajennettava, koska niillä lisätään tietoutta ja helpotetaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja asetetaan saataville taloudellista tukea. Tässä yhteydessä komission olisi myös tuettava edelläkävijänä toimivia kiinnostuneita alueita ja paikallisviranomaisia niiden tehdessä yhteistyötä yli rajojen auttamalla perustamaan yhteistyömekanismeja, kuten eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä, jonka tehtävänä on saattaa eri jäsenvaltioiden viranomaiset yhteen tuottamaan yhteisiä palveluja ja hankkeita ilman kansallisten parlamenttien ennalta allekirjoittamaa ja ratifioimaa kansainvälistä sopimusta.

(49 b)

Paikallisviranomaiset ja kaupungit ovat energiasiirtymän edistämisen ja uusiutuvista lähteistä tuotetun energian käytön lisäämisen eturintamassa. Kansalaisia lähimpänä olevana hallinnon tasona paikallishallinto on keskeisessä asemassa, kun pyritään lisäämään yleisön tukea unionin energia- ja ilmastotavoitteille ja otetaan samalla käyttöön hajautetumpia ja yhdennetympiä energiajärjestelmiä. On tärkeää parantaa kaupunkien ja alueiden rahoituksen saantia, jotta edistetään paikalliseen uusiutuvaan energiaan tehtäviä investointeja.

(49 c)

Uuteen teknologiaan kohdistuvien uusien investointien houkuttelemiseksi olisi harkittava myös muita innovatiivisia toimenpiteitä, kuten energiatehokkuussopimuksia ja julkisen rahoituksen standardointiprosesseja.

(50)

Edistettäessä uusiutuvien energialähteiden markkinoiden kehittymistä on otettava huomioon ne myönteiset vaikutukset, jotka kohdistuvat alueellisiin ja paikallisiin kehittämismahdollisuuksiin, vientinäkymiin, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja työllistämismahdollisuuksiin erityisesti pk-yritysten ja itsenäisten energian tuottajien osalta.

(50)

Edistettäessä uusiutuvien energialähteiden markkinoiden kehittymistä on otettava huomioon ne myönteiset vaikutukset, jotka kohdistuvat alueellisiin ja paikallisiin kehittämismahdollisuuksiin, vientinäkymiin, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja työllistämismahdollisuuksiin erityisesti pk-yritysten ja itsenäisten energian tuottajien osalta , mukaan lukien itse tuottamaansa uusiutuvaa energiaa käyttävät kuluttajat ja uusiutuvaa energiaa tuottavat yhteisöt .

(51)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tunnustetaan syrjäisimpien alueiden erityistilanne. Syrjäisimpien alueiden energiasektorin ominaispiirteitä ovat usein eristyneisyys, rajoitettu tarjonta ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista, mutta niillä on myös merkittäviä paikallisia uusiutuvia energialähteitä. Syrjäisimmät alueet voisivat siis toimia esimerkkinä unionille innovatiivisten energiateknologioiden soveltamisessa. Sen vuoksi uusiutuvan energian käyttöönottoa on tarpeen edistää energia-autonomian lisäämiseksi kyseisillä alueilla sekä niiden erityistilanteen tunnustamiseksi uusiutuvan energiapotentiaalin ja julkisen tuen tarpeen osalta.

(51)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tunnustetaan syrjäisimpien alueiden erityistilanne. Syrjäisimpien alueiden energiasektorin ominaispiirteitä ovat usein eristyneisyys, rajoitettu ja kalliimpi tarjonta ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista, mutta niillä on myös merkittäviä paikallisia uusiutuvia energialähteitä , erityisesti biomassaa ja merten energiaa . Syrjäisimmät alueet voisivat siis toimia esimerkkinä unionille innovatiivisten energiateknologioiden soveltamisessa , ja niistä voisi tulla alueita, joilla käytetään yksinomaan uusiutuvia energialähteitä . Sen vuoksi on tarpeen mukauttaa uusiutuvaa energiaa koskevaa strategiaa energia-autonomian lisäämiseksi kyseisillä alueilla , toimitusvarmuuden parantamiseksi sekä niiden erityistilanteen tunnustamiseksi uusiutuvan energiapotentiaalin ja julkisen tuen tarpeen osalta. Lisäksi syrjäisimpien alueiden olisi voitava hyödyntää resurssejaan täydessä laajuudessa tiukkoja kestävyyskriteereitä noudattaen sekä paikallisia olosuhteita ja tarpeita vastaavasti, jotta voidaan lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja vahvistaa alueiden energiaomavaraisuutta.

(52)

On asianmukaista sallia, että hajautettuja uusiutuvaan energiaan liittyviä teknologioita kehitetään syrjimättömin edellytyksin ja vaikeuttamatta infrastruktuuri-investointien rahoitusta. Siirtymisellä kohti hajautettua energiantuotantoa on monia etuja, mukaan lukien paikallisten energialähteiden käyttö, paikallisen energian tuotantovarmuuden lisääntyminen, lyhyemmät kuljetusmatkat ja pienemmät energiansiirtohäviöt. Tällainen hajauttaminen edistää myös yhteisöjen kehitystä ja yhteenkuuluvuutta tarjoamalla tulolähteitä ja luomalla paikallisia työpaikkoja.

(52)

On asianmukaista sallia, että hajautettuja uusiutuvaan energiaan liittyviä teknologioita ja varastointia kehitetään syrjimättömin edellytyksin ja vaikeuttamatta infrastruktuuri-investointien rahoitusta. Siirtymisellä kohti hajautettua energiantuotantoa on monia etuja, mukaan lukien paikallisten energialähteiden käyttö, paikallisen energian tuotantovarmuuden lisääntyminen, lyhyemmät kuljetusmatkat ja pienemmät energiansiirtohäviöt. Tällainen hajauttaminen edistää myös yhteisöjen kehitystä ja yhteenkuuluvuutta tarjoamalla tulolähteitä ja luomalla paikallisia työpaikkoja.

(53)

Koska itse tuotetun uusiutuvan sähkön kulutuksen merkitys kasvaa, on tarpeen määritellä itse tuottamaansa uusiutuvaa energiaa käyttävät kuluttajat ja sääntelypuitteet, joiden nojalla itse tuottamaansa energiaa käyttävät kuluttajat voivat tuottaa, varastoida, kuluttaa ja myydä sähköä ilman kohtuuttomia rasitteita. Itse tuotetun energian kollektiivinen kulutus olisi sallittava tietyissä tapauksissa , jotta esimerkiksi kerrostaloasunnoissa asuvat kansalaiset voivat hyötyä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista samalla tavoin kuin omakotitaloissa asuvat kotitaloudet .

(53)

Koska itse tuotetun uusiutuvan sähkön kulutuksen merkitys kasvaa, on tarpeen määritellä itse tuottamaansa uusiutuvaa energiaa käyttävät kuluttajat ja sääntelypuitteet, joiden nojalla itse tuottamaansa energiaa käyttävät kuluttajat voivat tuottaa, varastoida, kuluttaa ja myydä sähköä ilman kohtuuttomia rasitteita. Itse tuotetun energian kulutuksen tariffeilla ja korvauksilla olisi kannustettava kehittämään uusiutuvien energialähteiden yhdentämiseen perustuvaa älykkäämpää teknologiaa ja motivoitava itse tuottamansa uusiutuvan energian käyttäjiä tekemään investointipäätöksiä, joista hyötyvät sekä kuluttaja että verkko. Tällaisen tasapainon mahdollistamiseksi on varmistettava, että itse tuottamansa uusiutuvan energian käyttäjillä ja uusiutuvaa energiaa tuottavilla yhteisöillä on oikeus saada verkkoon syöttämästään itse tuottamastaan uusiutuvasta sähköstä korvauksia, jotka vastaavat syötetyn sähkön markkina-arvoa sekä pitkän aikavälin arvoa verkolle, ympäristölle ja yhteiskunnalle. Tämän on käsitettävä sekä itse tuotetun energian kulutuksen pitkän aikavälin kustannukset että hyödyt verkolle, yhteiskunnalle ja ympäristölle vältettyinä kustannuksina, erityisesti yhdistettynä muihin hajautettuihin energiaresursseihin, kuten energiatehokkuuteen, energian varastointiin, kysyntään vastaamiseen ja yhteisöverkkoihin. Korvaukset olisi määritettävä perustuen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin … [sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annettu direktiivi (uudelleenlaadittu), 2016/0380(COD)] 59 artiklan mukaiseen hajautettujen energiaresurssien kustannus-hyötyanalyysiin .

(53 a)

Itse tuotetun energian kollektiivinen kulutus olisi sallittava tietyissä tapauksissa, jotta esimerkiksi kerrostaloasunnoissa asuvat kansalaiset voivat hyötyä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista samalla tavoin kuin omakotitaloissa asuvat kotitaloudet. Sallimalla itse tuotetun energian kollektiivinen kulutus voidaan myös edistää uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen energiatehokkuutta ja auttaa torjumaan energiaköyhyyttä vähentämällä kulutusta ja alentamalla toimitushintoja. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä tilannetta muun muassa arvioimalla mahdollisuuksia tarjota osallistumismahdollisuus kotitalouksille, jotka eivät siihen muuten pystyisi, haavoittuvassa asemassa olevat kuluttajat ja vuokralaiset mukaan lukien.

(53 b)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kulutukseen liittyviä sääntöjä noudatetaan ja että otetaan käyttöön tai vahvistetaan toimenpiteitä, joilla torjutaan uusiutuvan energian laitteiden asentamisen alalla tapahtuvaa pakkomyyntiä, väärin perustein toteutettavaa myyntiä ja harhaanjohtavia perusteluja, jotka koskevat pääosin haavoittuvimpia ryhmiä (kuten iäkkäät henkilöt ja maaseutuväestö).

(54)

Paikallinen kansalaisosallistuminen uusiutuvan energian hankkeisiin uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen kautta on tuottanut huomattavasti lisäarvoa uusiutuvan energian paikallisen hyväksynnän ja ylimääräisen yksityisen pääoman saatavuuden suhteen. Tämän paikallisen osallistumisen merkitys tulee kasvamaan merkittävästi, kun uusiutuvan energian kapasiteetti lisääntyy tulevaisuudessa.

(54)

Paikallinen kansalaisosallistuminen ja paikallisviranomaisten osallistuminen uusiutuvan energian hankkeisiin uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen kautta on tuottanut huomattavasti lisäarvoa uusiutuvan energian paikallisen hyväksynnän ja ylimääräisen yksityisen pääoman saatavuuden suhteen , mikä johtaa siihen, että toteutetaan paikallisia investointeja, laajennetaan kuluttajien valinnanvaraa ja annetaan kansalaisille paremmat mahdollisuudet osallistua energiasiirtymään erityisesti kannustamalla sellaisten kotitalouksien osallistumista, jotka eivät kenties muuten pystyisi siihen, edistetään energiatehokkuutta kotitalouksissa ja autetaan torjumaan energiaköyhyyttä vähentämällä kulutusta ja alentamalla toimitusmaksuja . Tämän paikallisen osallistumisen merkitys kasvaa merkittävästi, kun uusiutuvan energian kapasiteetti lisääntyy tulevaisuudessa.

(55 a)

On tärkeää, että jäsenvaltiot varmistavat verkkokustannusten ja -maksujen tasapuolisen ja vääristämättömän kohdentamisen kaikille sähköjärjestelmän käyttäjille. Kaikkien verkkomaksujen olisi vastattava kustannuksia.

(57)

Useat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet toimenpiteitä lämmitys- ja jäähdytyssektorilla saavuttaakseen uusiutuvaa energiaa koskevan vuoden 2020 tavoitteensa. Koska vuoden 2020 jälkeiselle ajalle ei ole sitovia kansallisia tavoitteita, jäljellä olevat kansalliset kannustimet eivät välttämättä riitä vuosiin 2030 ja 2050 ulottuvien hiilestä irtautumista koskevien pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen. Näitä tavoitteita varten ja jotta parannettaisiin investointivarmuutta ja edistettäisiin unionin laajuisen uusiutuvaan energiaan perustuvan lämmityksen ja jäähdytyksen markkinoiden kehitystä energiatehokkuuden ensisijaisuutta koskevan periaatteen mukaisesti, on asianmukaista kannustaa jäsenvaltioita ponnistuksiin, joilla lisätään uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa lämmitystä ja jäähdytystä, mikä kasvattaa uusiutuvan energian osuutta asteittain. Koska eräät lämmitys- ja jäähdytysmarkkinat ovat hajanaiset, tällaisen ponnistuksen suunnittelussa on ehdottoman tärkeää varmistaa joustavuus. On myös tärkeää varmistaa, että uusiutuvaan energiaan perustuvan lämmityksen ja jäähdyttämisen mahdollisella käyttöönotolla ei ole ympäristön kannalta kielteisiä sivuvaikutuksia.

(57)

Useat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet toimenpiteitä lämmitys- ja jäähdytyssektorilla saavuttaakseen uusiutuvaa energiaa koskevan vuoden 2020 tavoitteensa. Näitä tavoitteita varten ja jotta parannettaisiin investointivarmuutta ja edistettäisiin unionin laajuisen uusiutuvaan energiaan perustuvan lämmityksen ja jäähdytyksen markkinoiden kehitystä energiatehokkuuden ensisijaisuutta koskevan periaatteen mukaisesti, on asianmukaista kannustaa jäsenvaltioita ponnistuksiin, joilla lisätään uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa lämmitystä ja jäähdytystä, mikä kasvattaa uusiutuvan energian osuutta asteittain. Koska eräät lämmitys- ja jäähdytysmarkkinat ovat hajanaiset, tällaisen ponnistuksen suunnittelussa on ehdottoman tärkeää varmistaa joustavuus. On myös tärkeää varmistaa, että uusiutuvaan energiaan perustuvan lämmityksen ja jäähdyttämisen mahdollisella käyttöönotolla ei ole ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta kielteisiä sivuvaikutuksia.

(59 a)

Kotitalouksien kuluttajien ja yhteisöjen, jotka käyvät kauppaa joustavuudellaan, kuluttavat itse tuottamaansa energiaa tai myyvät itse tuottamaansa sähköä, on säilytettävä oikeutensa kuluttajina, mukaan lukien oikeus tehdä sopimus valitsemansa toimittajan kanssa ja oikeus vaihtaa toimittajaa.

(60)

Olisi korostettava mahdollista synergiaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan lämmityksen ja jäähdytyksen käyttöönoton lisäämisponnistelujen ja direktiivien 2010/31/EU ja 2012/27/EU mukaisten nykyisten järjestelmien välillä. Jäsenvaltioilla olisi hallinnollisen taakan keventämiseksi oltava mahdollisuus käyttää tällaisen ponnistuksen toteuttamiseen mahdollisimman pitkälti nykyisiä hallintorakenteita.

(60)

Uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tehokkaiden lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmien käytön olisi oltava tiiviisti sidoksissa rakennuksien peruskorjauksiin, millä vähennetään energian kysyntää ja kuluttajille aiheutuvia kustannuksia sekä vähennetään osaltaan energiaköyhyyttä ja luodaan ammattitaitoa edellyttäviä paikallisia työpaikkoja. Tässä tarkoituksessa olisi korostettava mahdollista synergiaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan lämmityksen ja jäähdytyksen käyttöönoton lisäämisponnistelujen ja direktiivien 2010/31/EU ja 2012/27/EU mukaisten nykyisten järjestelmien välillä. Jäsenvaltioilla olisi hallinnollisen taakan keventämiseksi oltava mahdollisuus käyttää tällaisen ponnistuksen toteuttamiseen mahdollisimman pitkälti nykyisiä hallintorakenteita.

(61 a)

Älykkään liikenteen alalla on tärkeää lisätä sähköisen liikkuvuuden kehittämistä ja käyttöönottoa tieliikenteessä sekä vauhdittaa kehittyneen teknologian integrointia innovatiivisiin rautateihin edistämällä Shift2Rail-aloitetta, mistä on hyötyä puhtaalle julkiselle liikenteelle.

(62)

Heinäkuussa 2016 esitetyssä vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa strategiassa todetaan, että ravintokasveista tuotetuilla biopolttoaineilla voidaan vähentää liikenteen hiilipäästöjä vain rajallisesti, minkä vuoksi niiden käytöstä olisi vähitellen luovuttava ja ne olisi korvattava kehittyneillä biopolttoaineilla. Jotta voidaan valmistautua kehittyneisiin biopolttoaineisiin siirtymiseen ja minimoida epäsuoraan maankäytön muutokseen liittyvät kokonaisvaikutukset, on asianmukaista rajoittaa ravinto- ja rehukasveista tuotettujen niiden biopolttoaineiden ja bionesteiden määrää, jotka voidaan ottaa huomioon tässä direktiivissä 2009/28/EY asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa .

(62)

Kun aiemmin elintarvike- ja rehumarkkinoiden tarpeisiin käytetty laidunmaa tai maatalousmaa muutetaan biopolttoaineiden tuotantoon, muu kuin polttoaineisiin liittyvä kysyntä on edelleen tyydytettävä joko tehostamalla nykyistä tuotantoa tai ottamalla tuotantokäyttöön muuta kuin maatalousmaata jossain toisaalla. Viimeksi mainittu vaihtoehto merkitsee epäsuoraa maankäytön muutosta, ja jos siihen sisältyy runsaasti hiiltä sitovan maan käyttötavan muuttaminen, se voi johtaa merkittäviin kasvihuonekaasupäästöihin. Heinäkuussa 2016 esitetyssä vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa strategiassa todetaan, että ravintokasveista tuotetuilla biopolttoaineilla voidaan vähentää liikenteen hiilipäästöjä vain rajallisesti, minkä vuoksi niiden käytöstä olisi vähitellen luovuttava ja ne olisi korvattava kehittyneillä biopolttoaineilla. Jotta voidaan valmistautua kehittyneisiin biopolttoaineisiin siirtymiseen ja minimoida epäsuoraan maankäytön muutokseen liittyvät kokonaisvaikutukset, on asianmukaista rajoittaa ravinto- ja rehukasveista tuotettujen , tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa huomioon otettavien biopolttoaineiden ja bionesteiden määrää siten , että erotetaan kasvipohjaiset biopolttoaineet, joilla on korkea kasvihuonekaasutehokkuus ja vähäinen epäsuoran maankäytön muutoksen riski . Kehittyneiden biopolttoaineiden ja sähköisen liikkuvuuden käyttöönottoa olisi nopeutettava.

(63 a)

Unionin ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä lisäämään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian yhdistelmiä, vähentämään energian kokonaiskulutusta liikenteessä ja lisäämään energiatehokkuutta kaikilla liikenteen aloilla. Tämän toteuttamiseksi voitaisiin edistää toimenpiteitä liikenteen suunnittelussa ja tuottamalla autoja, joiden energiatehokkuus on parempi.

(63 b)

Tieliikenteen polttoainetehokkuutta koskevat normit olisivat tehokas keino edistää uusiutuvien vaihtoehtojen käyttöönottoa liikenteen alalla ja saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjen lisäsäästöjä sekä liikenteen alan hiilestä irtautuminen pitkällä aikavälillä. Polttoainetehokkuutta koskevia normeja olisi kehitettävä teknologian edistymistä sekä ilmasto- ja energiatavoitteita vastaavasti.

(63 c)

Kehittyneillä biopolttoaineilla odotetaan olevan merkittävä rooli ilmailun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, ja siksi sisällyttämisvelvoitteen olisi myös täytyttävä erityisesti ilmailualalle toimitettavien polttoaineiden osalta. Unionin ja jäsenvaltioiden tasolla olisi kehitettävä toimintatapoja, joilla kannustetaan käytännön toimiin merenkulun polttoaineiden säästämiseksi, ja tutkimus- ja kehittämistoimilla olisi lisättävä tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämistä merenkulussa.

(65 a)

Jotta voitaisiin täsmällisemmin selvittää uusiutuvan sähkön osuutta liikenteen alalla, olisi kehitettävä soveltuva menetelmä, ja tätä tarkoitusta varten olisi tutkittava eri teknisiä ratkaisuja.

(66)

Raaka-aineiden, joiden vaikutukset epäsuoraan maankäytön muutokseen ovat vähäiset ja joita käytetään biopolttoaineina, käyttöön olisi kannustettava, koska ne edistävät talouden hiilestä irtautumisesta. Tämän direktiivin liitteeseen olisi sisällytettävä erityisesti sellaisten kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-aineet, jotka ovat teknologialtaan innovatiivisempia ja varhaisemmassa kehitysasteessa ja näin ollen tarvitsevat enemmän tukea. Jotta kyseinen liite olisi ajantasainen teknologian uusimman kehityksen suhteen ja vältettäisiin tahattomat kielteiset vaikutukset, direktiivin hyväksymisen jälkeen olisi arvioitava , voitaisiinko liitteen soveltamisalaa laajentaa uusiin raaka-aineisiin .

(66)

Raaka-aineiden, joiden vaikutukset epäsuoraan maankäytön muutokseen ovat vähäiset ja joita käytetään biopolttoaineina, käyttöön olisi kannustettava, koska ne edistävät talouden hiilestä irtautumisesta. Tämän direktiivin liitteeseen olisi sisällytettävä erityisesti sellaisten kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-aineet, jotka ovat teknologialtaan innovatiivisempia ja varhaisemmassa kehitysasteessa ja näin ollen tarvitsevat enemmän tukea. Jotta kyseinen liite olisi ajantasainen teknologian uusimman kehityksen suhteen ja vältettäisiin tahattomat kielteiset vaikutukset, sitä olisi arvioitava säännöllisesti .

(68)

Jotta biomassan potentiaalia voitaisiin hyödyntää kaikilta osin talouden materiaalien ja energian käytön kautta tapahtuvan hiilestä irtautumisen edistämiseksi, unionin ja jäsenvaltioiden olisi lisättävä olemassa olevien puuvarojen ja maatalouden resurssien kestävää käyttöönottoa ja uusien metsänhoitojärjestelmien ja maatalouden tuotantojärjestelmien kehittämistä .

(68)

Jotta biomassan potentiaalia voitaisiin hyödyntää kaikilta osin talouden materiaalien ja energian käytön kautta tapahtuvan hiilestä irtautumisen edistämiseksi, unionin ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä vain energiankäyttöä, jonka perustana on olemassa olevien puuvarojen ja maatalouden resurssien kestävä käyttöönotto ja uusien metsänhoitojärjestelmien ja maatalouden tuotantojärjestelmien kehittäminen sillä edellytyksellä, että kestävyyden ja kasvihuonekaasupäästöjen säästämisen kriteerit täyttyvät .

(68 a)

Olisi entisestään korostettava synergiaa kiertotalouden, biotalouden ja uusiutuvan energian edistämisen välillä raaka-aineiden hyödyllisen käytön ja ympäristön kannalta parhaan tuloksen varmistamiseksi. Unionin ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamissa uusiutuvan energian tuottamista tukevissa toimissa olisi aina otettava huomioon resurssitehokkuuden periaate ja biomassan optimoitu käyttö.

(69)

Biopolttoaineet, bionesteet ja biomassapolttoaineet olisi aina tuotettava kestävällä tavalla. Tässä direktiivissä asetetun unionin tavoitteen saavuttamiseksi käytettyjen biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden ja tukijärjestelmien piiriin kuuluvien biopolttoaineiden, bionesteiden ja biopolttoaineiden olisi siksi täytettävä kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskriteerit.

(69)

Uusiutuva energia olisi aina tuotettava kestävällä tavalla. Tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi käytettyjen biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden ja tukijärjestelmien piiriin kuuluvien uusiutuvan energian muotojen olisi siksi täytettävä kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskriteerit.

(71)

Biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden maatalousperäisten raaka-aineiden tuotanto sekä niiden käytölle tässä direktiivissä asetetut kannustimet eivät saisi johtaa biologisesti monimuotoisten maa-alueiden tuhoutumiseen . Tällaiset uusiutumattomat luonnonvarat, joiden arvo koko ihmiskunnalle on tunnustettu monissa kansainvälisissä asiakirjoissa, olisi säilytettävä. Sen vuoksi on laadittava kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskriteerit, joilla varmistetaan, että biopolttoaineisiin, bionesteisiin ja biomassapolttoaineisiin sovelletaan kannustimia vain, jos taataan, että maatalousperäiset raaka-aineet eivät ole peräisin biologisesti monimuotoisilta alueilta, tai, jos on kyse luonnonsuojelutarkoituksiin taikka harvinaisten, uhanalaisten tai erittäin uhanalaisten ekosysteemien tai lajien suojelutarkoituksiin osoitetusta alueesta, asianomainen toimivaltainen viranomainen osoittaa, että kyseisen maatalousperäisen raaka-aineen tuotanto ei haittaa tällaisia tarkoituksia. Metsää olisi pidettävä kestävyyskriteereiden mukaisesti biologisesti monimuotoisena, jos se on aarniometsää, sellaisena kuin se on määritelty Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) maailman metsävara-arviossa, jos se on suojeltu kansallisella luonnonsuojelulainsäädännöllä. Alueita, joilta saadaan metsien rinnakkaistuotteita, olisi pidettävä biologisesti monimuotoisina, edellyttäen, että ihmisen vaikutus on niillä vähäinen. Muuntyyppisiä FAO:n määrittelemiä metsiä, kuten muutettuja luonnonmetsiä, osaksi luonnontilassa olevia metsiä ja viljelymetsiä, ei tulisi pitää aarniometsinä. Tiettyjen sekä leudon että trooppisen vyöhykkeen ruohoalueiden, kuten biologisesti erittäin monimuotoisten savannien, arojen, pensaikkojen ja preerioiden, erityisen biologisen monimuotoisuuden vuoksi tällaisilta alueilta saatavista maatalousperäisistä raaka-aineista valmistettuja biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita ei pitäisi hyväksyä tässä direktiivissä säädettyjen kannustimien piiriin. Komission olisi vahvistettava tarvittavat kriteerit tällaisten biologisesti erityisen monimuotoisten ruohoalueiden määrittelemiseksi parhaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon pohjalta ja asianmukaisten kansainvälisten standardien mukaisesti.

(71)

Biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden maatalousperäisten raaka-aineiden tuotannolla sekä niiden käytölle tässä direktiivissä asetetuilla kannustimilla ei saisi olla kielteisiä vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen eivätkä ne saisi rohkaista haitallisiin vaikutuksiin unionissa tai sen ulkopuolella . Tällaiset uusiutumattomat luonnonvarat, joiden arvo koko ihmiskunnalle on tunnustettu monissa kansainvälisissä asiakirjoissa, olisi säilytettävä. Sen vuoksi on laadittava kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskriteerit, joilla varmistetaan, että biopolttoaineisiin, bionesteisiin ja biomassapolttoaineisiin sovelletaan kannustimia vain, jos taataan, että maatalousperäiset raaka-aineet eivät ole peräisin biologisesti monimuotoisilta alueilta, tai, jos on kyse luonnonsuojelutarkoituksiin taikka harvinaisten, uhanalaisten tai erittäin uhanalaisten ekosysteemien tai lajien suojelutarkoituksiin osoitetusta alueesta, asianomainen toimivaltainen viranomainen osoittaa, että kyseisen maatalousperäisen raaka-aineen tuotanto ei haittaa tällaisia tarkoituksia. Metsää olisi pidettävä kestävyyskriteereiden mukaisesti biologisesti monimuotoisena, jos se on aarniometsää, sellaisena kuin se on määritelty Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) maailman metsävara-arviossa, jos se on suojeltu kansallisella luonnonsuojelulainsäädännöllä. Alueita, joilta saadaan metsien rinnakkaistuotteita, olisi pidettävä biologisesti monimuotoisina, edellyttäen, että ihmisen vaikutus on niillä vähäinen. Muuntyyppisiä FAO:n määrittelemiä metsiä, kuten muutettuja luonnonmetsiä, osaksi luonnontilassa olevia metsiä ja viljelymetsiä, ei tulisi pitää aarniometsinä. Näiden metsien biologinen monimuotoisuus sekä laatu, terveys, elinvoimaisuus ja elinkelpoisuus olisi kuitenkin taattava. Tiettyjen sekä leudon että trooppisen vyöhykkeen ruohoalueiden, kuten biologisesti erittäin monimuotoisten savannien, arojen, pensaikkojen ja preerioiden, erityisen biologisen monimuotoisuuden vuoksi tällaisilta alueilta saatavista maatalousperäisistä raaka-aineista valmistettuja biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita ei pitäisi hyväksyä tässä direktiivissä säädettyjen kannustimien piiriin. Komission olisi vahvistettava tarvittavat kriteerit tällaisten biologisesti erityisen monimuotoisten ruohoalueiden määrittelemiseksi parhaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon pohjalta ja asianmukaisten kansainvälisten standardien mukaisesti.

(72 a)

Unionin biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassaa koskevilla kestävyyskriteereillä olisi varmistettava, että siirtyminen vähähiiliseen talouteen tukee komission 2 päivänä joulukuuta 2015 antaman tiedonannon ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” tavoitteita ja noudattaa direktiivillä 2008/98/EY vahvistettua unionin jätehierarkiaa.

(73)

Biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden tuotantoon tarkoitettuja maatalousperäisiä raaka-aineita ei pitäisi tuottaa turvemaalla, koska raaka-aineiden viljeleminen turvemaalla pienentää huomattavasti hiilivarantoja, jos maata on aiemmin kuivattu tätä tarkoitusta varten , ja sen tarkistaminen, ettei maata ole kuivattu, on vaikeaa .

(73)

Biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden tuotantoon tarkoitettuja maatalousperäisiä raaka-aineita ei pitäisi tuottaa turvemaalla tai kosteikoissa, jos tämä edellyttäisi maaperän kuivattamista , koska raaka-aineiden viljeleminen turvemaalla tai kosteikoissa pienentäisi huomattavasti hiilivarantoja, jos maata kuivattaisiin edelleen tätä tarkoitusta varten.

(74 a)

Biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden tuotantoon tarkoitettujen maatalousperäisten raaka-aineiden tuotannossa olisi noudatettava käytäntöjä, jotka sopivat yhteen maan laadun ja maaperän orgaanisen hiilen suojelun kanssa.

(75)

Jotta voitaisiin jatkossakin varmistaa suuret kasvihuonekaasujen vähennykset verrattuna fossiilisiin polttoainevaihtoehtoihin, välttää tahattomat haitalliset vaikutukset kestävyyteen ja edistää sisämarkkinoiden toteutumista, on asianmukaista vahvistaa sähkön, lämmön ja kylmän tuotannossa käytettäville biomassapolttoaineille unionin laajuiset kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskriteerit.

(75)

Jotta voitaisiin jatkossakin varmistaa suuret kasvihuonekaasujen vähennykset verrattuna fossiilisiin polttoainevaihtoehtoihin, välttää tahattomat haitalliset vaikutukset kestävyyteen ja edistää sisämarkkinoiden toteutumista, on asianmukaista vahvistaa sähkön, lämmön ja kylmän tuotannossa käytettäville biomassapolttoaineille unionin laajuiset kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskriteerit. Ympäristöarvoltaan merkittävien ensisijaisten resurssien tiukkaa kunnioittamista rajoittamatta syrjäisimpien alueiden olisi voitava hyödyntää resurssiensa potentiaalia lisätäkseen uusiutuvan energian tuotantoaan ja energiaomavaraisuuttaan.

(76)

Sen varmistamiseksi, että metsäbiomassan kysynnän kasvusta huolimatta korjuu tehdään kestävällä tavalla metsissä, joissa uudistaminen on varmaa, että alueisiin, jotka on nimenomaisesti nimetty luonnon monimuotoisuuden, maisemien ja erityisten luontopiirteiden suojelemiseksi kiinnitetään erityistä huomiota, että luonnon monimuotoisuusresurssit säilytetään ja että hiilivarannot kartoitetaan, puuraaka-aineen olisi tultava ainoastaan sellaisista metsistä, jotka korjataan noudattaen Forest Europen kaltaisissa kansainvälisissä metsäprosesseissa laadittuja kestävän metsätalouden periaatteita, jotka pannaan täytäntöön kansallisen lainsäädännön tai parhaiden hoitokäytänteiden kautta metsätilan tasolla. Toimijoiden olisi toteutettava asianmukaiset toimet minimoidakseen riskit siitä, että kestämätöntä metsäbiomassaa käytetään bioenergian tuotantoon . Tätä varten toimijoiden olisi sovellettava riskiperusteista lähestymistapaa. Komission olisi energiaunionin hallintokomiteaa ja neuvoston päätöksellä 89/367/ETY24 perustettua pysyvää metsäkomiteaa kuultuaan laadittava toimintaohjeet riskiperusteisen lähestymistavan noudattamisen tarkastamiseksi.

(76)

Sen varmistamiseksi, että metsäbiomassan kysynnän kasvusta huolimatta korjuu tehdään kestävällä tavalla metsissä, joissa uudistaminen on varmaa, että alueisiin, jotka on nimenomaisesti nimetty luonnon monimuotoisuuden, maisemien ja erityisten luontopiirteiden suojelemiseksi kiinnitetään erityistä huomiota, että luonnon monimuotoisuusresurssit säilytetään ja että hiilivarannot kartoitetaan, puuraaka-aineen olisi tultava ainoastaan sellaisista metsistä, jotka korjataan noudattaen Forest Europen kaltaisissa kansainvälisissä metsäprosesseissa laadittuja kestävän metsätalouden periaatteita, jotka pannaan täytäntöön kansallisen lainsäädännön tai parhaiden hoitokäytänteiden kautta toimituspohjan tasolla. Toimijoiden olisi varmistettava, että korjuusta ympäristölle aiheutuvien negatiivisten vaikutusten välttämiseksi tai rajoittamiseksi toteutetaan toimenpiteitä . Tätä varten toimijoiden olisi sovellettava riskiperusteista lähestymistapaa. Komission olisi energiaunionin hallintokomiteaa ja neuvoston päätöksellä 89/367/ETY24 perustettua pysyvää metsäkomiteaa kuultuaan laadittava jäsenvaltioiden parhaisiin käytäntöihin perustuvat vaatimusten täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt ja toimintaohjeet riskiperusteisen lähestymistavan noudattamisen tarkastamiseksi.

(76 a)

Jos jäsenvaltion kansallisessa oikeudessa tai käytännöt ei täytetä metsäbiomassan kestävyyden jotain kriteeriä, tätä kriteeriä vastaavat lisätiedot olisi annettava toimituspohjan tasolla ilman vaatimusta antaa lisätietoja kriteereistä, jotka täyttyvät jo jäsenvaltion tasolla.

(76 b)

Riskiperusteista lähestymistapaa olisi noudatettava kansallisesta tasosta alkaen. Jos yksittäistä kriteeriä koskevista vaatimuksista ei säädetä kansallisessa oikeudessa tai seurannassa, tätä osaa koskevat tiedot olisi annettava toimituspohjan tasolla, jotta vähennetään kestävän kehityksen vastaisen metsäbiomassatuotannon riskiä.

(76 c)

Korjuu energiatarkoituksiin on lisääntynyt ja sen odotetaan kasvavan edelleen, mikä johtaa raaka-aineiden suurempaan tuontiin unionin ulkopuolelta ja näiden materiaalien tuotannon lisääntymiseen unionissa. Toimijoiden olisi varmistettava, että korjuussa noudatetaan kestävyyskriteerejä.

(78)

Biomassapolttoaineet olisi muunnettava sähköksi ja lämmöksi tehokkaalla tavalla energiavarmuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten maksimoimiseksi, ilman laatua pilaavien päästöjen rajoittamiseksi ja rajallisiin biomassaresursseihin kohdistuvan paineen minimoimiseksi. Sen vuoksi laitoksille, joiden polttoainekapasiteetti on vähintään 20 MW, mahdollisesti osoitettavaa julkista tukea olisi myönnettävä vain direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 34 artiklassa määritellyille erittäin tehokkaille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille. Olemassa olevat biomassapohjaiseen sähköntuotantoon sovellettavat tukijärjestelmät olisi kuitenkin sallittava niiden voimassaolon päättymiseen asti kaikkien biomassalaitosten osalta. Lisäksi silloin kun kyseessä ovat erittäin tehokkaat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset, sähkö, joka tuotetaan biomassasta uudessa laitoksessa, jonka polttoainekapasiteetti on vähintään 20 MW, olisi otettava huomioon uusiutuvaa energiaa koskevissa tavoitteissa ja velvoitteissa. Jos jäsenvaltiolle kuitenkin aiheutuisi perusteltu sähkön toimitusvarmuuteen liittyvä riski sen jälkeen kun kaikki tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet asentaa erittäin tehokkaita sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia on käytetty, jäsenvaltioille olisi sallittava uusiutuvan energian tuotantoon tarkoitetun julkisen tuen myöntäminen laitoksille valtiontukisääntöjen mukaisesti ja niiden tuottaman sähkön huomioon ottaminen uusiutuvaa energiaa koskevissa tavoitteissa ja velvoitteissa, jotta voitaisiin estää kasvava riippuvuus fossiilisista polttoaineista, joilla on suuremmat vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön.

(78)

Biomassapolttoaineet olisi muunnettava sähköksi ja lämmöksi tehokkaalla tavalla energiavarmuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten maksimoimiseksi, ilman laatua pilaavien päästöjen rajoittamiseksi ja rajallisiin biomassaresursseihin kohdistuvan paineen minimoimiseksi. Sen vuoksi laitoksille, joiden polttoainekapasiteetti on vähintään 20 MW, mahdollisesti osoitettavaa julkista tukea olisi myönnettävä vain direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 34 artiklassa määritellyille erittäin tehokkaille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille. Olemassa olevat biomassapohjaiseen sähköntuotantoon sovellettavat tukijärjestelmät olisi kuitenkin sallittava niiden voimassaolon päättymiseen asti kaikkien biomassalaitosten osalta. Lisäksi silloin kun kyseessä ovat erittäin tehokkaat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset, sähkö, joka tuotetaan biomassasta uudessa laitoksessa, jonka polttoainekapasiteetti on vähintään 20 MW, olisi otettava huomioon uusiutuvaa energiaa koskevissa tavoitteissa ja velvoitteissa. Jos jäsenvaltiolle kuitenkin aiheutuisi perusteltu sähkön toimitusvarmuuteen liittyvä riski sen jälkeen kun kaikki tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet asentaa erittäin tehokkaita sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia on käytetty, jäsenvaltioille olisi sallittava uusiutuvan energian tuotantoon tarkoitetun julkisen tuen myöntäminen laitoksille valtiontukisääntöjen mukaisesti ja niiden tuottaman sähkön huomioon ottaminen uusiutuvaa energiaa koskevissa tavoitteissa ja velvoitteissa, jotta voitaisiin estää kasvava riippuvuus fossiilisista polttoaineista, joilla on suuremmat vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön. Erityisesti olisi vahvistettava biomassasta saatavaa uusiutuvaa energiaa tuottaville laitoksille energian tuonnista erittäin riippuvaisilla syrjäisimmillä alueilla annettavaa tukea edellyttäen, että noudatetaan näiden alueiden erityisominaisuuksiin mukautettuja kyseisen uusiutuvan energian tuotantoa koskevia tiukkoja kestävyyskriteereitä.

(80)

Unionin kestävyyskriteerien käytännön toteuttamisesta saatujen kokemusten perusteella on asianmukaista vahvistaa vapaaehtoisten kansainvälisten ja kansallisten sertifiointijärjestelmien roolia , jotta kestävyyskriteerien noudattaminen voidaan tarkastaa yhdenmukaisella tavalla.

(80)

Unionin kestävyyskriteerien käytännön toteuttamisesta saatujen kokemusten perusteella on asianmukaista ottaa huomioon vapaaehtoisten kansainvälisten ja kansallisten sertifiointijärjestelmien rooli , jotta kestävyyskriteerien noudattaminen voidaan tarkastaa yhdenmukaisella tavalla.

(82)

Vapaaehtoisilla järjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyyskriteerien ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskriteerien noudattamisen todistamisessa. Sen vuoksi komission olisi edellytettävä vapaaehtoisilta järjestelmiltä säännöllistä raportointia toiminnastaan, komission jo hyväksymät järjestelmät mukaan lukien. Tällaiset raportit olisi julkaistava avoimuuden lisäämiseksi ja komission toteuttaman valvonnan parantamiseksi. Lisäksi komissio saa tällaisista kertomuksista tarvittavat tiedot vapaaehtoisten järjestelmien toimintaa koskevaa kertomusta varten parhaiden käytäntöjen yksilöimiseksi ja tarvittaessa tällaisten parhaiden käytäntöjen edistämistä koskevan ehdotuksen tekemiseksi.

(82)

Vapaaehtoisilla järjestelmillä voi olla tärkeä rooli biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyyttä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien vähimmäiskriteerien noudattamisen todistamisessa. Sen vuoksi komission olisi edellytettävä vapaaehtoisilta järjestelmiltä säännöllistä raportointia toiminnastaan, komission jo hyväksymät järjestelmät mukaan lukien. Tällaiset raportit olisi julkaistava avoimuuden lisäämiseksi ja komission toteuttaman valvonnan parantamiseksi. Lisäksi komissio saa tällaisista kertomuksista tarvittavat tiedot vapaaehtoisten järjestelmien toimintaa koskevaa kertomusta varten parhaiden käytäntöjen yksilöimiseksi ja tarvittaessa tällaisten parhaiden käytäntöjen edistämistä koskevan ehdotuksen tekemiseksi.

(84)

Kohtuuttoman hallinnollisen rasitteen välttämiseksi olisi vahvistettava luettelo oletusarvoista yleisiä biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden tuotantoketjuja varten, ja kyseistä luetteloa olisi päivitettävä ja laajennettava, kun uutta luotettavaa tietoa on saatavilla. Talouden toimijoiden olisi aina voitava hyötyä luettelossa ilmoitetun suuruisista biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kasvihuonekaasupäästövähennyksistä. Jos tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästövähennysten oletusarvo on alhaisempi kuin kasvihuonekaasupäästövähennysten vaadittu vähimmäistaso, tuottajien, jotka haluavat osoittaa noudattavansa tätä vähimmäistasoa, olisi osoitettava, että niiden tuotantoprosessin todelliset päästöt ovat pienemmät kuin oletusarvojen laskennassa käytetyt.

(84)

Kohtuuttoman hallinnollisen rasitteen välttämiseksi olisi vahvistettava luettelo oletusarvoista yleisiä biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden tuotantoketjuja varten, ja kyseistä luetteloa olisi päivitettävä ja laajennettava, kun uutta luotettavaa tietoa on saatavilla. Talouden toimijoiden olisi aina voitava hyötyä luettelossa ilmoitetun suuruisista biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden välittömistä kasvihuonekaasupäästövähennyksistä. Jos tuotantoketjun välittömien kasvihuonekaasupäästövähennysten oletusarvo on alhaisempi kuin kasvihuonekaasupäästövähennysten vaadittu vähimmäistaso, tuottajien, jotka haluavat osoittaa noudattavansa tätä vähimmäistasoa, olisi osoitettava, että niiden tuotantoprosessin todelliset päästöt ovat pienemmät kuin oletusarvojen laskennassa käytetyt.

(85)

On tarpeen vahvistaa selkeät säännöt biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden sekä niiden fossiilisten vertailukohtien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentaa varten.

(85)

On tarpeen vahvistaa puolueettomiin ja syrjimättömiin kriteereihin perustuvat selkeät säännöt biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden sekä niiden fossiilisten vertailukohtien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentaa varten.

(99)

Tämän direktiivin säännösten muiden kuin keskeisten osien muuttamiseksi tai täydentämiseksi komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa säädöksiä seuraavilta osin: luettelo raaka-aineista sellaisten kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoon, joiden osuus polttoaineiden toimittajia koskevasta velvoitteesta liikenteen osalta on rajallinen; liikenteen polttoaineiden energiasisällön mukauttaminen tieteen ja tekniikan kehitykseen; menetelmät sellaisen biopolttoaineen osuuden määrittelemiseksi, joka saadaan fossiilisten polttoaineiden kanssa yhteisessä prosessissa käsiteltävästä biomassasta; alkuperätakuiden vastavuoroista tunnustamista koskevien sopimusten täytäntöönpano; sääntöjen vahvistaminen alkuperätakuujärjestelmän toiminnan seuraamiseksi sekä säännöt biopolttoaineiden, bionesteiden ja niiden fossiilisten vertailukohtien kasvihuonekaasuvaikutuksen laskemisesta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi oltava järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(99)

Tämän direktiivin säännösten muiden kuin keskeisten osien muuttamiseksi tai täydentämiseksi komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa säädöksiä seuraavilta osin: luettelo raaka-aineista sellaisten kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoon, joiden osuus polttoaineiden toimittajia koskevasta velvoitteesta liikenteen osalta on rajallinen; liikenteen polttoaineiden energiasisällön mukauttaminen tieteen ja tekniikan kehitykseen; menetelmät sellaisen biopolttoaineen osuuden määrittelemiseksi, joka saadaan fossiilisten polttoaineiden kanssa yhteisessä prosessissa käsiteltävästä biomassasta; alkuperätakuiden vastavuoroista tunnustamista koskevien sopimusten täytäntöönpano; sääntöjen vahvistaminen alkuperätakuujärjestelmän toiminnan seuraamiseksi sekä säännöt biopolttoaineiden, bionesteiden ja niiden fossiilisten vertailukohtien kasvihuonekaasuvaikutuksen laskemisesta ; pisimmän sallitun takaisinmaksuajan vahvistaminen kestävyyskriteeriksi erityisesti lignoselluloosaan perustuvalle biomassalle; ja, jotta varmistetaan täysi avoimuus kaikilla energiantuotannon aloilla, fossiilisten polttoaineiden ja fossiilisen energian tuotantokriteerien vahvistaminen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi oltava järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

a)

”uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla” tarkoitetaan uusiutuvista, muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa eli tuuli- ja aurinkoenergiaa, (aurinkolämpö ja aurinkosähkö), geotermistä energiaa, ympäristön lämpöä , vuorovesi- ja aaltoenergiaa ja muuta valtamerienergiaa, vesivoimaa, biomassaa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää kaasua ja biokaasua;

a)

”uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla” tarkoitetaan uusiutuvista, muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa eli tuuli- ja aurinkoenergiaa, (aurinkolämpö ja aurinkosähkö), geotermistä energiaa, ympäristön energiaa , vuorovesi- ja aaltoenergiaa ja muuta valtamerienergiaa, vesivoimaa, biomassaa , biometaania , kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää kaasua ja biokaasua;

b)

”ympäristön lämmöllä” tarkoitetaan lämpöenergiaa käyttökelpoisella lämpötilatasolla , joka otetaan talteen lämpöpumpuilla , jotka tarvitsevat toimiakseen sähköä tai muuta lisäenergiaa, ja joka voi olla varastoituna ympäröivään ilmaan, maaperän pinnan alle tai pintaveteen. Raportoidut arvot on vahvistettava saman menetelmän perustella kuin se, jota käytetään lämpöpumppujen talteenottamasta lämpöenergiasta raportointiin;

b)

”ympäristön energialla” tarkoitetaan käyttökelpoisella lämpötilatasolla olevaa lämpöenergiaa , joka voi olla varastoituna ympäröivään ilmaan, poistoilma pois lukien, pintaveteen tai jäteveteen . Raportoidut arvot on vahvistettava saman menetelmän perustella kuin se, jota käytetään lämpöpumppujen talteenottamasta lämpöenergiasta raportointiin;

b a)

”geotermisellä energialla” tarkoitetaan maaperän pinnan alle lämmön muodossa varastoitunutta energiaa;

c)

”biomassalla” tarkoitetaan maataloudesta sekä kasvi- että eläinperäiset aineet mukaan lukien, metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta, myös kalastuksesta ja vesiviljelystä, peräisin olevien biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä biologista alkuperää olevien jätteiden, teollisuus- ja yhdyskuntajätteet mukaan lukien, biohajoavaa osaa;

c)

”biomassalla” tarkoitetaan maataloudesta (sekä kasvi- että eläinperäiset aineet mukaan lukien) metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta, myös kalastuksesta ja vesiviljelystä mutta lukuun ottamatta geologisiin muodostumiin sisältyviä aineksia ja/tai fossiileja , peräisin olevien biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä biologista alkuperää olevien jätteiden, teollisuus- , yritys- ja yhdyskuntajätteet mukaan lukien, biohajoavaa osaa ja bakteereja ;

d)

”energian kokonaisloppukulutuksella” tarkoitetaan teollisuuden, liikenteen, kotitalouksien, palvelujen, myös julkisten palvelujen, maatalouden sekä metsä- ja kalatalouden energiakäyttöön toimitettuja energiahyödykkeitä, mukaan lukien sähkön ja lämmön käyttö energiatoimialalla sähkön ja lämmön tuotantoon sekä sähkön ja lämmön jakelu- ja siirtohäviöt;

d)

”energian kokonaisloppukulutuksella” tarkoitetaan teollisuuden, liikenteen, kotitalouksien, palvelujen, myös julkisten palvelujen, maatalouden sekä metsä- ja kalatalouden energiakäyttöön toimitettuja energiahyödykkeitä, mukaan lukien sähkön ja lämmön käyttö energiatoimialalla sähkön, lämmön ja liikenteen polttoaineiden tuotantoon sekä sähkön ja lämmön jakelu- ja siirtohäviöt;

e)

”kaukolämmityksellä” tai ”kaukojäähdytyksellä” tarkoitetaan termisen energian jakelua höyryn, kuuman veden tai jäähdytetyn nesteen muodossa keskitetystä tuotantolähteestä verkoston välityksellä useisiin rakennuksiin tai kohteisiin käytettäväksi lämmitykseen tai jäähdytykseen sisätiloissa tai prosesseissa;

e)

”kaukolämmityksellä” tai ”kaukojäähdytyksellä” tarkoitetaan termisen energian jakelua höyryn, kuuman veden tai jäähdytetyn nesteen muodossa keskitetystä tai hajautetusta tuotantolähteestä verkoston välityksellä useisiin rakennuksiin tai kohteisiin käytettäväksi lämmitykseen tai jäähdytykseen sisätiloissa tai prosesseissa;

f)

”bionesteillä” tarkoitetaan biomassasta muuhun energiakäyttöön kuin liikennettä varten, sähkö, lämmitys ja jäähdytys mukaan lukien, tuotettuja nestemäisiä polttoaineita;

f)

”bionesteillä” tarkoitetaan biomassasta tai biomassalla muuhun energiakäyttöön kuin liikennettä varten, sähkö, lämmitys ja jäähdytys mukaan lukien, tuotettuja nestemäisiä polttoaineita;

g)

”biopolttoaineilla” tarkoitetaan nestemäisiä liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka tuotetaan biomassasta;

g)

”biopolttoaineilla” tarkoitetaan nestemäisiä tai kaasumaisia liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka tuotetaan biomassasta tai biomassalla ;

i)

”tukijärjestelmällä” tarkoitetaan jäsenvaltion tai tiettyjen jäsenvaltioiden käyttämää välinettä, järjestelmää tai mekanismia, joka edistää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä alentamalla tällaisen energian kustannuksia, korottamalla sen mahdollista myyntihintaa tai lisäämällä tällaisen energian ostomääriä uusiutuvan energian velvoitteen avulla tai muulla tavalla. Edellä mainittu sisältää muun muassa investointituen, verovapaudet tai -helpotukset, veronpalautukset, uusiutuvan energian velvoitteen tukijärjestelmät kuten ne, joissa käytetään vihreitä sertifikaatteja, sekä syöttötariffimaksujen ja lisähintamaksujen kaltaiset suorat hintatukijärjestelmät;

i)

”tukijärjestelmällä” tarkoitetaan jäsenvaltion tai tiettyjen jäsenvaltioiden käyttämää välinettä, järjestelmää tai mekanismia, joka edistää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä alentamalla tällaisen energian kustannuksia, korottamalla sen mahdollista myyntihintaa tai lisäämällä tällaisen energian ostomääriä uusiutuvan energian velvoitteen avulla tai muulla tavalla. Edellä mainittu sisältää muun muassa tutkimus- ja investointituen, verovapaudet tai -helpotukset, veronpalautukset, uusiutuvan energian velvoitteen tukijärjestelmät kuten ne, joissa käytetään vihreitä sertifikaatteja, sekä syöttötariffimaksujen ja lisähintamaksujen kaltaiset suorat hintatukijärjestelmät;

q)

”muiden kuin ruokakasvien selluloosalla” tarkoitetaan raaka-ainetta, joka koostuu pääasiassa selluloosasta ja hemiselluloosasta ja jonka ligniinipitoisuus on alhaisempi kuin lignoselluloosassa; se käsittää ravinto- ja rehukasvien tähteet (kuten olki, maissin varret, kuoret ja akanat), heinämäiset energiakasvit, joiden tärkkelyspitoisuus on alhainen (kuten raiheinä, lännenhirssi, Miscanthus, kaukasianjättiputki sekä ennen pääviljelykasveja ja niiden jälkeen käytettävät peitekasvit), teollisuustähteet (myös ravinto- ja rehukasveista peräisin olevat kasviöljyjen, sokerien, tärkkelysten ja proteiinin uuttamisen jälkeen) ja biojätteestä peräisin olevan raaka-aineen;

q)

”muiden kuin ruokakasvien selluloosalla” tarkoitetaan raaka-ainetta, joka koostuu pääasiassa selluloosasta ja hemiselluloosasta ja jonka ligniinipitoisuus on alhaisempi kuin lignoselluloosassa; se käsittää ravinto- ja rehukasvien tähteet (kuten olki, maissin varret, kuoret ja akanat), heinämäiset energiakasvit, joiden tärkkelyspitoisuus on alhainen (kuten raiheinä, lännenhirssi, Miscanthus, kaukasianjättiputki sekä ennen pääviljelykasveja ja niiden jälkeen käytettävät peitekasvit), nurmikasvit (kuten heinä, apila ja sinimailanen), teollisuustähteet (myös ravinto- ja rehukasveista peräisin olevat kasviöljyjen, sokerien, tärkkelysten ja proteiinin uuttamisen jälkeen) ja biojätteestä peräisin olevan raaka-aineen;

s)

”muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla” tarkoitetaan liikenteessä käytettäviä nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita, jotka eivät ole biopolttoaineita ja joiden energiasisältö on peräisin muista uusiutuvista energialähteistä kuin biomassasta;

s)

”muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla” tarkoitetaan liikenteessä käytettäviä nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita, jotka eivät ole biopolttoaineita ja joiden energiasisältö on peräisin muista uusiutuvista energialähteistä kuin biomassasta , jonka osalta hiiliraaka-aine otetaan talteen ympäristön ilmasta ;

z)

”polttoainelähteen vaihtamisella” tarkoitetaan uusiutuvaa energiaa tuottavien voimalaitosten uusimista, mukaan lukien laitteiden tai toimintajärjestelmien ja välineiden korvaaminen kokonaan tai osittain kapasiteetin korvaamiseksi tai tehokkuuden lisäämiseksi;

z)

”polttoainelähteen vaihtamisella” tarkoitetaan uusiutuvaa energiaa tuottavien voimalaitosten uusimista, mukaan lukien laitteiden tai toimintajärjestelmien ja välineiden korvaaminen kokonaan tai osittain kapasiteetin lisäämiseksi tai korvaamiseksi ja/ tai tehokkuuden lisäämiseksi;

y)

”hukkalämmmöllä tai -kylmällä” tarkoitetaan teollisuus- tai sähköntuotantolaitoksissa sivutuotteena syntyvää lämpöä tai kylmää, joka katoaisi käyttämättömänä ilmaan tai veteen päätymättä kaukolämmitys- tai jäähdytysjärjestelmään;

y)

”hukkalämmöllä tai -kylmällä” tarkoitetaan teollisuus- tai sähköntuotantolaitoksissa (tehokkaan yhteistuotannon käytön jälkeen tai kun yhteistuotanto ei ole mahdollista) sivutuotteena väistämättä syntyvää tai palvelualalta peräisin olevaa lämpöä tai kylmää, joka katoaisi käyttämättömänä ilmaan tai veteen päätymättä kaukolämmitys- tai jäähdytysjärjestelmään;

aa)

”itse tuottamaansa uusiutuvaa energiaa käyttävällä kuluttajalla” tarkoitetaan direktiivissä [MDI Directive] määriteltyä aktiivista asiakasta, joka kuluttaa ja voi varastoida ja myydä uusiutuvista energialähteistä omissa tiloissaan tuotettua sähköä , mukaan lukien moniasuntoiset rakennukset, elinkeinoalueet tai yhteisiä palveluja tarjoavat alueet tai suljetut jakeluverkot , edellyttäen että itse tuottamaansa uusiutuvaa energiaa käyttävän muun kuin kotitalouskuluttajan kyseinen toiminta ei ole hänen ensisijaista kaupallista tai ammatillista toimintaansa;

aa)

”itse tuottamaansa uusiutuvaa energiaa käyttävällä kuluttajalla” tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä … [sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annettu direktiivi (uudelleenlaadittu), 2016/0380(COD)] määriteltyä aktiivista asiakasta tai yhdessä toimivaa asiakasryhmää , joka kuluttaa ja voi varastoida ja myydä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa sähköä, joka on tuotettu heidän omissa tiloissaan, mukaan lukien moniasuntoiset rakennukset, tai samalla elinkeinoalueella, teollisuusalueella tai julkisia tai yhteisiä palveluja tarjoavalla alueella tai samassa suljetussa jakeluverkossa , edellyttäen että itse tuottamaansa uusiutuvaa energiaa käyttävän muun kuin kotitalouskuluttajan kyseinen toiminta ei ole hänen ensisijaista kaupallista tai ammatillista toimintaansa;

aa a)

”uusiutuvaa energiaa tuottavalla yhteisöllä” tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin … [sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annettu direktiivi (uudelleenlaadittu), 2016/0380(COD)] 2 artiklassa määriteltyä paikallista energiayhteisöä, joka täyttää tämän direktiivin 22 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset;

bb)

”itse tuotetun uusiutuvan energian kulutuksella” tarkoitetaan itse tuottamaansa uusiutuvaa energiaa käyttävän kuluttajan suorittamaa uusiutuvan energian tuotantoa ja kulutusta sekä tapauksen mukaan varastointia;

cc)

”sähkönhankintasopimuksella” tarkoitetaan sopimusta, jolla oikeushenkilö sopii ostavansa uusiutuvaista energialähteistä peräisin olevaa sähköä suoraan energiantuottajalta;

cc)

”uusiutuvan sähkön hankintasopimuksella” tarkoitetaan sopimusta, jolla oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö sopii ostavansa uusiutuvaista energialähteistä peräisin olevaa sähköä suoraan energiantuottajalta;

ee)

”kehittyneillä biopolttoaineilla” biopolttoaineita, jotka tuotetaan liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista;

ee)

”kehittyneillä biopolttoaineilla” biopolttoaineita, jotka tuotetaan liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista ja jätteestä ja tähteistä saadusta biomassasta, joka ei ole peräisin ravinto- tai rehukasveista, jos tällainen biomassa täyttää 26 artiklassa säädetyt kestävyyskriteerit;

ff)

”jäteperäisillä fossiilisilla polttoaineilla” tarkoitetaan nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, jotka tuotetaan uusiutumatonta alkuperää olevista jätevirroista, mukaan lukien jätteiden käsittelystä peräisin olevat kaasut ja pakokaasut;

ff a)

”kierrätyshiilipohjaisilla polttoaineilla” tarkoitetaan nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, jotka tuotetaan uusiutumatonta alkuperää olevista väistämättä syntyvistä jätevirroista, mukaan lukien jätteiden käsittelystä peräisin olevat kaasut ja pakokaasut, ja joilla vähennetään niiden koko elinkaaren aikana merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä; jos polttoaineita tuotetaan kiinteän jätteen virroista, käytetään ainoastaan sellaista jätettä, jota ei voida käyttää uudelleen ja joka ei ole mekaanisesti kierrätettävissä, direktiivissä 2008/98/EY vahvistettua jätehierarkiaa täysin noudattaen; jos polttoaineita tuotetaan kaasumaisista prosessipäästöistä, niiden on oltava valmistusprosessin väistämätön ja tahaton seuraus; näiden kierrätyshiilipohjaisten polttoaineiden tuotantoon käytetyn kaasumaisen jätteen osuutta ei voida hyvittää muiden päästövähennysjärjestelmien, kuten Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän, kehyksessä;

jj)

”korjuuluvalla” tarkoitetaan virallista asiakirjaa, joka antaa oikeuden korjata metsäbiomassaa;

jj)

”korjuuluvalla” tarkoitetaan lainmukaista lupaa tai vastaavaa kansallisen ja/tai alueellisen lainsäädännön mukaista oikeutta korjata metsäbiomassaa;

mm)

”metsätilalla” tarkoitetaan yhtä tai useampaa metsäpalstaa tai muuta puustoista maata , joka muodostaa hoidon tai käytön kannalta yhden yksikön ;

mm)

”toimituspohjalla” tarkoitetaan maantieteellistä aluetta , jolta biomassaraaka-aine on peräisin ;

nn)

”biojätteellä” tarkoitetaan biohajoavaa puutarha- ja puistojätettä, kotitalouksista, ravintoloista, catering-palveluista ja vähittäisliikkeistä peräisin olevaa elintarvike- ja keittiöjätettä sekä elintarviketeollisuudesta peräisin olevaa vastaavaa jätettä ;

nn)

”biojätteellä” tarkoitetaan biojätettä sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 4 kohdassa ;

a)

tietyn teknologian pitkän aikavälin potentiaali

b)

tarve saavuttaa energiamuotojen yhdistelmän teknologinen tai alueellinen monipuolistaminen

c)

tehokas järjestelmäsuunnittelu ja verkon integrointi

d)

verkon rajoitukset ja verkon vakaus

e)

ympäristörajoitukset.

a)

vahvistettava ja julkaistava syrjimättömät ja avoimet esivalintaa koskevat perusteet ja hankkeen toteuttamisaikaa koskevat säännöt

b)

kuultava sidosryhmiä tarjouseritelmien luonnoksen uudelleentarkastelua varten

c)

julkaistava tietoa aiemmista tarjouksista, mukaan lukien hankkeiden toteuttamisasteet.

a)

alentaa kustannuksia

b)

saavuttaa teknologisia parannuksia

c)

saavuttaa korkea toteuttamisaste

d)

varmistaa pienten toimijoiden ja paikallisviranomaisten syrjimätön osallistuminen.

a)

yhteenliittämiskapasiteetin riittämättömyys

b)

luonnonvarojen riittämättömyys

c)

kielteiset vaikutukset poikkeusta pyytävän jäsenvaltion energiavarmuuteen tai energiamarkkinoiden moitteettomaan toimintaan.

b a)

Edellä 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetun tavoitteen noudattamiseksi ilmailun ja meriliikenteen alalle toimitettujen polttoaineiden osuuden on katsottava olevan 2 ja 1,2 kertaa niiden energiasisältö ja maantieajoneuvoille toimitetun uusiutuvan sähkön osuuden on katsottava olevan 2,5 kertaa sen energiasisältö.

c a)

sähkö on tuotettu kansainvälisen oikeuden, erityisesti ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden, mukaisesti.

e)

sovellus koskee 2 kohdan b ja c alakohdan vaatimukset täyttävää yhteishanketta, joka käyttää rajayhdysjohtoa sen toimintakuntoon saattamisesta lähtien, ja sähkön määrää, joka ei ole sitä sähkön määrää suurempi, joka viedään unioniin rajayhdysjohdon toimintakuntoon saattamisen jälkeen.

e)

sovellus koskee 2 kohdan b , c ja c  a  alakohdan vaatimukset täyttävää yhteishanketta, joka käyttää rajayhdysjohtoa sen toimintakuntoon saattamisesta lähtien, ja sähkön määrää, joka ei ole sitä sähkön määrää suurempi, joka viedään unioniin rajayhdysjohdon toimintakuntoon saattamisen jälkeen.

d)

oltava sen kolmannen maan, jonka alueella laitos on määrä ottaa käyttöön, kirjallinen tunnustus b ja c alakohdan osalta, sekä laitoksen tuottaman energian osuus tai määrä, jonka kyseinen kolmas maa aikoo käyttää kotimaiseen kulutukseen.

d)

oltava sen kolmannen maan, jonka alueella laitos on määrä ottaa käyttöön, kirjallinen tunnustus 2 kohdan b , c ja c  a  alakohdan osalta, sekä laitoksen tuottaman energian osuus tai määrä, jonka kyseinen kolmas maa aikoo käyttää kotimaiseen kulutukseen.

a)

hallintomenettelyjä sujuvoitetaan ja nopeutetaan asianmukaisella hallintotasolla;

a)

hallintomenettelyjä sujuvoitetaan ja nopeutetaan asianmukaisella hallintotasolla ja vahvistetaan ennustettavat aikataulut tarvittavien lupien ja lisenssien myöntämiselle ;

d)

hajautettuihin laitteisiin, joita käytetään energian tuottamiseen uusiutuvista lähteistä, sovelletaan yksinkertaistettuja ja kevyempiä lupamenettelyjä, mukaan lukien pelkkä ilmoittaminen, jos se on sallittua sovellettavassa sääntelykehyksessä .

d)

pieniin hankkeisiin ja hajautettuihin laitteisiin, joita käytetään energian tuottamiseen uusiutuvista lähteistä ja sen varastointiin , sovelletaan yksinkertaistettuja ja kevyempiä lupamenettelyjä, myös itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäviin kuluttajiin sekä uusiutuvaa energiaa tuottaviin yhteisöihin .

a)

taloudellista tukea myönnetään tarjousmenettelyllä tai kaupattavien vihreiden todistusten järjestelmällä

b)

alkuperätakuiden markkina-arvo otetaan hallinnollisesti huomioon taloudellisen tuen tasossa tai

c)

alkuperätakuita ei myönnetä suoraan tuottajalle vaan toimittajalle tai kuluttajalle, joka ostaa uusiutuvan energian joko kilpailuympäristössä tai pitkäaikaisen uusiutuvan energian ostosopimuksen puitteissa.

a a)

täyttääkö energialähde, jonka avulla sähkö on tuotettu, direktiivin 26 artiklassa tarkoitetut kestävyyttä koskevat kriteerit ja kasvihuonekaasupäästövähennyksiä koskevat kriteerit.

ii)

kaasua, vai

ii)

kaasua, mukaan lukien vety, vai