Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Vuotuinen kasvuselvitys 2019: Maailmanlaajuinen epävarmuus vaatii vahvempaa Eurooppaa”

(COM(2018) 770 final)

(2019/C 190/04)

Esittelijä: Anne DEMELENNE

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 18.2.2019
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	1.2.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	20.2.2019
Täysistunnon nro	541
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	124/1/0

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Vuotuisessa kasvuselvityksessä esitetään yleisesti myönteinen arvio tähänastisesta taloudellisesta ja sosiaalisesta edistyksestä talouskasvun, investointien ja työmarkkinoiden kehityksen osalta. Vuodesta 2014 lähtien tehdyistä tervetulleista parannuksista huolimatta esitetyt tiedot osoittavat, etteivät tulokset ole olleet vaikuttavia muiden kehittyneiden talouksien tuloksiin verrattuna.

1.2

Vuotuisessa kasvuselvityksessä mainitaan ulkoisiin tapahtumiin liittyviä vaaroja muttei ehdoteta asianmukaisia vastatoimia. Ulkoiset uhkat korostavat tarvetta laatia elvytystoimia kasvun ja työllisyystason ylläpitämiseksi. Tällä on vaikutuksia EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioihin.

1.3

Tuottavuuden parantaminen on ratkaisevan tärkeää EU:n kilpailuaseman säilyttämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Uudistuksia, jotka voivat johtaa tuottavuuden paranemiseen, tulisi pitää tervetulleina. On kuitenkin arvioitava perusteellisesti aiempia politiikkoja ottaen huomioon tähänastiset vaihtelevat tulokset, joita ovat muun muassa taloudellisen elpymisen hitaus, jatkuvat huolet tuottavuudesta suhteessa kilpailijoihin ja epävarmojen työsuhteiden lisääntyminen.

1.4

Tuottavuuden kasvu riippuu yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen parantamisesta, kuten vuotuisessa kasvuselvityksessä korostetaan. Tätä olisi tuettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan taholta sekä julkisin ja yksityisin investoinnein, EU:n rakennerahastoista tuetut investoinnit mukaan luettuina.

1.5

Sosiaalisten oikeuksien pilari tuodaan näkyvästi esiin, mikä on tervetullutta. Olisi selkiytettävä sitä, miten pilari toteutetaan käytännössä, miten resursseja voidaan asettaa saataville Euroopan sosiaalirahaston ja muiden EU:n välineiden kautta ja miten tämä rahoitetaan EU- ja jäsenvaltiotasolla.

1.6

Asiakirjassa mainitaan aloja, joilla on ehdotettu uusia toimintapolitiikkoja, oikeudenmukainen verotus, pankkiunioni ja euroalueen toiminta mukaan luettuina. Edistyminen on kuitenkin erittäin hidasta ja ehdotukset usein varsin vaatimattomia. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan täysipainoinen osallistuminen olisi hyödyllistä.

1.7

Asiakirjassa kylläkin todetaan lyhyesti, että on tärkeää torjua ilmastonmuutosta, mutta asiaa tarkastellaan hyvin pintapuolisesti, kun otetaan huomioon Maailman talousfoorumille esitetyssä raportissa maailmanlaajuisista riskeistä (Global Risk Report) (1) mainitut talouteen kohdistuvat riskit. Myös hiilipohjaisen talouden ulkoiset kustannukset jätetään mainitsematta. Tähän mennessä toteutetut ilmastonsuojelutoimenpiteet ovat edelleen riittämättömiä. Vuotuisen kasvuselvityksen nimeäminen uudelleen vuotuiseksi kestävän kasvun selvitykseksi olisi merkittävä askel. Näin paitsi tuotaisiin esiin ilmastonmuutoksen merkitys mutta myös tunnustettaisiin rajallisten resurssien kestäväpohjaisen käytön, ympäristönsuojelun ja siten talouden sekä tulevien sukupolvien intressien turvaamisen merkitys.

1.8

Monilla aloilla toimintapolitiikkojen täytäntöönpano riippuu yksityisen sektorin ja myös julkisen sektorin rahoituksesta. Tätä olisi helpotettava sekä uudistuksin suotuisten olosuhteiden luomiseksi yksityisen sektorin investoinneille että EU:n riittävän talousarvion avulla sekä sitoutumalla ”kultaiseen sääntöön”, jonka mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot voivat rahoittaa talousarvioistaan sosiaalisesti ja taloudellisesti tuottavia investointeja, jotka eivät uhkaa julkisen talouden kestävyyttä tulevaisuudessa.

2.   Euroopan komission yleiset painopisteet vuotuisessa kasvuselvityksessä 2019

2.1

Vuoden 2019 vuotuinen kasvuselvitys asettuu laajempaan kontekstiin, jossa talouskasvu on jatkunut 22 peräkkäistä vuosineljännestä. Tämä tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa seuraavat tarvittavat uudistukset, jotta voidaan vastata lisääntyvään maailmanlaajuiseen epävarmuuteen ja mahdollisiin sisäisiin riskeihin: — Lisätään yksityisen ja julkisen sektorin investointeja kokonaistuottavuuden kasvun lisäämiseksi. — Mahdollistetaan laadukkaat investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen, innovointiin, koulutukseen, osaamiseen ja infrastruktuuriin. — Parannetaan tuottavuutta, sosiaalista osallisuutta ja institutionaalisia valmiuksia. — Varmistetaan moitteettomasti toimivat ja yhdennetyt pääomamarkkinat. — Varmistetaan rahoitusjärjestelmän makrovakaus ja terve julkistalous.

3.   Yleisiä huomioita Euroopan komission suosituksista

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että jatkossakin sitoudutaan tukemaan uudistuksia, joilla pyritään lisäämään laadukkaita investointeja ja tuottavuuden kasvua, osallistavuutta ja instituutioiden laatua, ja varmistetaan rahoitusjärjestelmän makrovakaus ja terve julkistalous. Komitea on tyytyväinen siihen, että asiakirjassa tunnustetaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen suunnattavien investointien tarve ja että siinä tunnustetaan yhä laajemmin tarve vahvistaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta, vastata alueiden sisäiseen ja niiden väliseen eriarvoisuuteen koulutuksen saatavuudessa ja koordinoida toimintapoliittisia välineitä. Asiakirjassa ei kuitenkaan täsmennetä, miten nämä tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi talouden suorituskyvyn arviointi ei vastaa kaikilla aloilla liitteissä esitettyjä tietoja ja on eräiltä osin omahyväistä: myönteisiä näkökohtia liioitellaan ja eräissä tapauksissa esitetään perustelemattomia väitteitä toteutettujen toimintapolitiikkojen myönteisistä vaikutuksista.

3.2

Asiakirjassa tuodaan esiin vaaroja ja epävarmuustekijöitä, joita ovat muun muassa muutokset globaalissa taloudessa, Yhdysvaltojen kauppapolitiikka sekä epävarmuus, joka liittyy tuleviin suhteisiin Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Taantuman vaara lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä korostaa tarvetta valmistella elvytystoimia kasvu- ja työllisyystason säilyttämiseksi, kuten OECD suosittaa (2). Tätä varten olisi harkittava sitä, että EU:n talousarvion yhteyteen luodaan makrotalouden vakautusjärjestely, joka parantaisi euroalueen talouden kestokykyä. Se voi toimia puskurina häiriöitä vastaan ja mahdollistaa ETSK:n peräänkuuluttaman (3) positiivisen finanssipolitiikan virityksen euroalueella, vaikka yksittäiset jäsenvaltiot eivät käyttäisikään finanssipoliittista liikkumavaraansa unionin tavoitteiden mukaisesti.

3.3

On myös riskejä, jotka liittyvät sisäiseen poliittiseen kehitykseen sen seurauksena, että taloudellinen ja sosiaalinen tulostaso vuoden 2008 jälkeisellä aikajaksolla on ollut joltinenkin pettymys. Tämä myös osoittaa uudistusten ja poliittisten toimenpiteiden merkityksen, sillä niiden avulla voidaan parantaa tuottavuutta ja talouskasvua sekä vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja toimintapolitiikkojen sosiaalista ulottuvuutta.

3.4   Kasvu

3.4.1

Talouskasvu on jatkunut EU:ssa viiden vuoden ajan vuodesta 2014 lähtien, ja useissa alemman tulotason maissa kasvuvauhti on ollut EU:n keskiarvoa nopeampaa. Tämän myötä erot korkeimman ja alimman tulotason välillä ovat EU:n tasolla kokonaisuudessaan jossain määrin kaventuneet, vaikka eräät muut maat ovatkin jääneet jälkeen, mikä on synnyttänyt uudenlaisia eroja.

3.4.2

Vuodesta 2017 lähtien talous on kasvanut kaikissa EU:n jäsenvaltioissa jonkin verran ensimmäistä kertaa kriisin alkamisen jälkeen. Koko EU:ssa kasvu on kuitenkin edelleen hitaampaa kuin kriisiä edeltäneellä aikajaksolla ja vaikuttaa muiden kehittyneiden talouksien viimeaikaiseen kasvuun nähden vaatimattomalta. EU:lla on myös paljon kiinni kurottavaa vuoden 2008 jälkeisen taantuman poikkeuksellisen pitkän keston vuoksi.

3.5   Sosiaaliset näkökohdat

3.5.1

Sekä työllisyyden taso että työllisyysaste ovat elpyneet huomattavasti vuoden 2008 jälkeisistä kriisivuosista. Vaikka suuntauksena on, että luodut uudet työpaikat edellyttävät korkeampaa osaamistasoa, kuten vuotuisen kasvuselvityksen liitteiden tiedot osoittavat, samanaikaisesti monien äskettäin luotujen työpaikkojen laatu on heikentynyt.

3.5.2

Yhä useammin työntekijöitä rekrytoidaan määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin samalla kun valtaosa heistä pitäisi parempana tyypillistä kokoaikaista työsuhdetta (4). Osa-aikaisten työntekijöiden osuus kasvoi vuosina 2008–2017 16,8 prosentista 18,7 prosenttiin kaikista työllisistä. Nuorilla tämä osuus oli suurempi ja lisäys merkittävämpi. Vaikka työssä käyviä on nykyisin entistä enemmän, tehtyjen työtuntien kokonaismäärä vuonna 2017 oli edelleen hieman vuoden 2008 tason alapuolella (5).

3.5.3

Kuten vuotuisessa kasvuselvityksessä todetaan, työssä käyvien ja köyhyyden vaarassa olevien ihmisten lukumäärä on korkea ja kasvaa useissa jäsenvaltioissa (vuonna 2008 8,6 prosenttia ja vuonna 2017 9,6 prosenttia työikäisestä väestöstä (6)). Korkeampi kokonaistyöllisyyden taso – vaikka työllistymisen pitäisikin olla työttömyyteen nähden parempi vaihtoehto – ei takaa osallistavaa kasvua.

3.5.4

Esimerkiksi vammaisetuuksia saavia väestöryhmiä ei usein oteta lukuun työttömyysastetta laskettaessa (7). Tämä tulisi ottaa huomioon suosituksissa erityisesti, jotta tällaisille ryhmille tarjottaisiin joustavuutta ja turvallisuutta avoimille työmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi ilman, että oikeudet etuuksiin menetetään myöhemmin.

3.5.5

Olisi myös varmistettava, että epävarmoissa ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät, kuten itsenäiset ammatinharjoittajat, osa-aikaiset työntekijät ja alustatyötä tekevät, voivat saada asianmukaista sosiaalista suojelua. On myös huolehdittava henkilöistä, joiden toimeentulo voi terveydentilaan tai vammaisuuteen liittyvien menojen johdosta olla mahdotonta ja jotka toisinaan menettävät tällaisiin menoihin tarkoitetun asianmukaisen taloudellisen tuen palkkatyön aloitettuaan.

3.5.6

Komissio esittää, että sosiaalista suojelua mukautetaan työn uusien muotojen mukaisesti. Vaikka uusia rahoituslähteitä onkin löydettävä, on pyrittävä palaamaan työmarkkinoiden tarpeita heijastaviin laadukkaisiin työpaikkoihin ja pysyviin työsuhteisiin, jotka antavat oikeuden riittävään sosiaaliseen suojeluun. Työmarkkinoilla on myös torjuttava syrjintää, joka kohdistuu tiettyihin ryhmiin – iäkkäät, ulkomaalaistaustaiset, vammaiset, nuoret ja naiset – joista monet ovat usein erittäin ammattitaitoisia.

3.5.7

Asiakirjassa esitettyjä mainintoja siitä, että varmistetaan laajempi pääsy laadukkaisiin palveluihin ja parannetaan vanhempien (ja erityisesti naisten) pääsyä työmarkkinoille, on pidettävä tervetulleina, sillä niillä on myönteisiä vaikutuksia sosiaalisen syrjinnän torjuntaan sekä työvoiman tarjonnan parantamiseen. Toimintapolitiikkoja maahanmuuttajien sosiaalisen kotouttamisen tukemiseksi olisi niin ikään edistettävä osana muuttoliikepolitiikkaa, jossa otetaan huomioon eurooppalaiset yhteisvastuun ja suvaitsevaisuuden arvot ja kunnioitetaan ihmisoikeuksia.

3.6   Palkat ja tuottavuus

3.6.1

Palkkojen kasvu on ollut hyvin vaatimatonta, ja erot maiden välillä ovat edelleen huomattavia myös saman työn osalta. Palkkojen kasvu koko EU:ssa on edelleen tuottavuuden kasvua hitaampaa.

3.6.2

Tämä tarkoittaa, että palkkojen osuus kansantulosta on supistunut. Se, missä määrin korkeamman tuottavuuden edut jakautuvat tasapuolisesti, vaihtelee jäsenvaltioittain ja riippuu onnistuneiden työehtosopimusneuvottelujen kattavuudesta ja politiikoista, joilla pyritään edistämään palkkojen nousua. Vaikka korkeampaa tuottavuutta olisi tavallisesti pidettävä korkeampien palkkojen välttämättömänä, vaikkakaan ei ainoana, edellytyksenä, tuottavuuden (joka riippuu myös investoinneista) ja palkkojen järjestelmällisen yhteyden ei tulisi peittää näkyvistä elinkustannusten nousua palkkoja määritettäessä. Muussa tapauksessa se saattaa johtaa huomattaviin yhteiskunnallisiin jännitteisiin.

3.6.3

Matalat palkat ovat myös korkeamman tuottavuuden esteenä matalan palkkatason maissa, sillä ne kannustavat parhaiten kouluttautuneita ihmisiä etsimään työtä muualta. Työvoiman liikkuvuuteen on suhtauduttava myönteisesti silloin, kun se on yksilöiden ensimmäinen valinta. Sen avulla on myös mahdollista hankkia taitoja ja kokemusta, joita voidaan hyödyntää myöhemmin kotimaassa. Kaikkein korkeimmin koulutettujen maastamuutto on myös estänyt investoimista korkeaa osaamistasoa edellyttäviin toimiin, minkä johdosta matalan palkkatason maat eivät ole kyenneet kehittämään kaikkein vaativimpia talouden aloja.

3.6.4

Palkkatason nousu eräissä (lähinnä itäisen ja keskisen Euroopan) jäsenvaltioissa on johtanut vähimmäispalkkojen ja julkisen sektorin palkkojen kohoamiseen. Kulutuksen lisääntyminen on osaltaan edistänyt bkt:n kasvua. Niin ikään toimenpiteet, joilla turvataan vähimmäispalkka ja -tulo osana sosiaalisen lähentymisen prosessia EU:ssa, voivat olla sosiaalisen suojelun merkittävä osatekijä pyrittäessä saavuttamaan kohtuullinen elintaso kaikissa maissa, ja samalla ne myös auttavat tukemaan kasvua.

3.7   Tuottavuus ja osaaminen

3.7.1

Kuten komission asiakirjan kuviosta 3 (8) käy ilmi, vuonna 2008 alkaneen pitkäkestoisen taantuman myötä tuottavuuden kasvu on jäänyt jälkeen tärkeimpiin globaaleihin kilpailijoihin nähden. Tämä jälkeenjääneisyys on erityisen merkittävä euroalueella, ja eron kaventaminen edellyttää, että luodaan yksityisten investointien lisäämisen sekä tutkimuksen ja innovoinnin hyödyntämisen kannalta suotuisa ympäristö. Se myös edellyttää, että hyödynnetään EU:n väestön potentiaali kattavasti, minimoidaan työmarkkinoilta syrjäytyminen ja sosiaalinen syrjäytyminen ja investoidaan välineisiin, joilla tuetaan pitkäaikaistyöttömien rekrytoimista työmarkkinoille.

3.7.2

Tietojen, osaamisen, ammattipätevyyden, asenteiden ja luovuuden parantaminen on edelleen tuottavuuden lisäämisen ehdoton edellytys. Se edistää myös demokratiaa ja kestävää kehitystä. Vuotuisessa kasvuselvityksessä korostetaan asianmukaisesti osaamisen, koulutuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämiseen tehtävien investointien merkitystä. 40 prosenttia työnantajista ilmoittaa vaikeuksista rekrytoida henkilöstöä, jolla on asianmukainen pätevyys. Monilla potentiaalisilla työntekijöillä on myös vaikeuksia hyödyntää ammattipätevyyttään kotimaassaan.

3.7.3

On olennaisen tärkeää kehittää strategioita, jotta voidaan ennakoida tulevia osaamisvaatimuksia asianmukaisine järjestelmineen taitojen validoimiseksi ja varmistaa, että yleissivistävä ja ammatillinen koulutus vastaavat työllisyystarpeisiin. Olisi myös varmistettava, että työnantajia tuetaan sellaisten tarjolla olevien työntekijöiden rekrytoinnissa, joilla on asianmukaista osaamista ja asianmukainen ammattipätevyys, investoimalla tukipalveluihin, jotta estetään koulunkäynnin keskeyttäminen erityisesti vammaisten ja muuttajataustaisten henkilöiden kaltaisten syrjittyjen ryhmien keskuudessa ja tarjotaan tukea korkea-asteen koulutuksen jatkamiseen (9). Työnantajilla on merkittävä vastuu osaamisen ja ammattipätevyyden kehittämisen mahdollistamisesta ja helpottamisesta – tämä vaihtelee suuresti jäsenvaltioittain –, eikä ole kuviteltavissa, että voidaan kehittää ja panna täytäntöön menestyksellisiä strategioita ilman työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan, oppilaitosten ja koulutusalan yritysten täysipainoista osallistumista. Kuten myös vuotuisessa kasvuselvityksessä todetaan, sen varmistaminen, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada laadukasta koulutusta, ”vaatii riittäviä investointeja”, joihin tulisi sisältyä EU:n takaamat julkiset investoinnit maakohtaisten suositusten pohjalta sekä unionin asianmukainen osallistuminen rakennerahastojen ja investointiohjelman kautta.

3.8   Ilmastohaaste

3.8.1

Vuotuisessa kasvuselvityksessä käsitellään hyvin epämääräisesti ja aivan liian niukasti ilmastonmuutoksesta aiheutuvia vaaroja ja EU:n edistymistä Pariisin tavoitteiden saavuttamisessa. Verrattuna tammikuussa 2019 Maailman talousfoorumin osanottajille esitettyyn raporttiin maailmanlaajuisista riskeistä (Global Risk Report) (10) ilmastonmuutoksen merkitystä kasvulle ja taloudelle käsitellään varsin marginaalisesti. Maailmanlaajuisia riskejä koskevassa raportissa kuitenkin osoitetaan, että maailmantalouden kolme(!) suurinta uhkaa liittyvät ilmastonmuutokseen ja liian varovaisiin poliittisiin toimiin vähähiiliseen talouteen siirryttäessä. Ilmastonsuojelu ei näin ollen ole enää pelkästään ympäristönsuojelukysymys vaan talouden välttämätön edellytys. Bloomberg NEF -tutkimusorganisaation laatimien säännöllisten raporttien mukaan investoinnit puhtaaseen energiaan ovat supistuneet vuodesta 2011 lähtien (11). EU ei voi väittää olevansa maailmanlaajuisessa johtoasemassa tällä alalla tai innovaatioissa, jotka johtavat kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen.

3.8.2

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kertomuksessa painotetaan, että on kiireellisesti ryhdyttävä toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, koska muutoksesta voi tulla peruuttamaton jo kolmen vuoden kuluessa. Kaikilla hallintotasoilla olisi myös asetettava saataville määrärahoja (sekä julkisia että yksityisiä investointeja) teollisuuden, liikenteen ja energia-alan nykyaikaistamiseksi ja niiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

3.8.3

Tämä on tärkeää myös finanssipoliittisesti nykytalouden erittäin korkeiden ulkoisten kustannusten vuoksi. Vuotuisessa kasvuselvityksessä tämä kysymys jätetään kuitenkin pitkälti huomiotta, vaikka komissio on lähes samanaikaisesti vuotuisen kasvuselvityksen kanssa julkaissut lukuja, joiden mukaan vuonna 2017 pelkästään sään aiheuttamat katastrofit aiheuttivat 283 miljardin euron kustannukset (12). ETSK on useaan otteeseen muistuttanut, että Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi hiilipohjaiseen energiantuotantoon suunnattujen suorien ja välillisten tukien olevan EU:ssa vuosittain 330 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vuotuisen kasvuselvityksen heikkoutena onkin, ettei siinä tarkastella ulkoisten kustannusten sisällyttämistä hintoihin eikä keskustelua bkt:tä pidemmälle menevistä indikaattoreista.

3.9   Investoinnit

3.9.1

Investoinneilla on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvun kannalta. Asia on EU:n kannalta kiireellinen, sillä unioni on jäänyt tärkeimmistä kilpailijoistaan jälkeen uusimpien teknologioiden ratkaisevan tärkeillä aloilla ja vähähiilisen teknologian kehittämisessä. Jatkuvasti kehittyvä talous on ratkaisevan tärkeä perusta, jotta voidaan rahoittaa sosiaaliturva- ja terveydenhuoltoetuuksia EU:n kansalaisten toivomalla tasolla. Hyvinvoinnin, yhteenkuuluvuuden ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen sopiikin täysin yhteen talouden ja tuottavuuden kasvun kanssa (13).

3.9.2

ETSK toistaa näkemyksensä siitä, että komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä voimakkaammin poistamaan investointeja haittaavat pullonkaulat ja luomaan suotuisa investointiympäristö. Niin energiaunionin valmiiksi saattaminen ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategia kuin kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelmakin voisivat tarjota investointimahdollisuuksia. Lisäksi on otettava huomioon vihreisiin investointeihin liittyvät uudet mahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

3.9.3

Myös kansainväliset kauppasopimukset voivat tarjota mahdollisuuksia talouskasvun elvyttämiseen. Kysymys on erityisen kiireellinen, kun otetaan huomioon vaarat, joita Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollinen EU-ero ja kauppariidat Yhdysvaltojen kanssa aiheuttavat. EU:n olisi tuettava sääntöihin perustuvaa kansainvälisten taloudellisten suhteiden järjestelmää, jota täydennetään vapaakauppasopimusneuvotteluin. Näissä sopimuksissa tavoitteeksi olisi asetettava mahdollisimman alhaiset tariffitasot ottaen asianmukaisesti huomioon ihmisoikeudet, ILO:n standardit sekä valtioiden oikeus sääntelyyn yleisen edun nimissä.

3.9.4

Vuotuisessa kasvuselvityksessä ei tuoda esiin huolta investointien tasosta, mikä antaa ymmärtää, että vuoden 2008 jälkeinen vaje olisi lähes kurottu umpeen. Investointien (eli kiinteän pääoman bruttomuodostus) oli määrä yltää 20,6 prosenttiin bkt:stä vuonna 2018 verrattuna 22,5 prosenttiin vuonna 2007 ja 19,4 prosenttiin vuonna 2014 (14). Investointivaje on näin mitattuna siis supistunut jonkin verran, mutta vajetta ei ole kurottu umpeen.

3.9.5

Investoinnit ovat edelleen alhaisella tasolla verrattuna Yhdysvaltoihin ja Etelä-Koreaan, jotka kuuluvat EU:n perinteisiin kilpailijoihin innovoinnin alalla. Investointitasot ovat edelleen erityisen alhaiset eräissä alhaisen tulotason maissa sekä maissa, joissa taantuma oli erityisen voimakas vuoden 2008 jälkeen.

3.9.6

Vuotuisessa kasvuselvityksessä asetetaan tietyt sosiaalisten investointien alat etusijalle, muun muassa terveydenhuolto, pitkäaikaishoitojärjestelmät ja julkinen asuntotuotanto. ETSK on tuonut esiin hyvin suunniteltujen, tehokkaiden ja vaikuttavien tulevaisuuteen suuntautuvien sosiaalisten investointien monia myönteisiä vaikutuksia ja vaatinut, ettei niitä pidetä kustannuksena vaan investointina Euroopan kasvu- ja työllisyyspotentiaaliin (15). Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen varainkäytön liikkumavaraa.

3.9.7

Komitea pitää Euroopan investointiohjelmaa tervetulleena, sillä sen avulla voidaan tukea EU:n toimintapolitiikan painopisteisiin suunnattavia investointeja. Käyttöön asetetut resurssit ovat kuitenkin olleet rajalliset, ja kokonaisuudessaan ne ovat riittäneet vain säilyttämään EIP:n kokonaismäärärahat niitä kuitenkaan lisäämättä (16). Vuonna 2017 ne olivat itse asiassa seitsemän prosenttia vuosien 2013–2016 keskimääräisen tason alapuolella (17).

3.9.8

Tarvitaan lähestymistapa, joka mahdollistaa asianmukaisesti rahoitetun investointiohjelman, johon sisältyy EU:n talousarviosta annettavia varoja, joita täydennetään jäsenvaltioiden talousarvioista. Sen avulla EU kykenee paremmin saavuttamaan asettamansa tavoitteet tukea pk-yritysten kehittämistä, investointeja uusiin teknologioihin, joilla edistetään tavoitteena olevaa vihreää muutosta, ja investointeja koulutus- ja osaamistason nostamiseksi ja sosiaalisten olojen parantamiseksi. ETSK on todennut aiemmin, että vakaus- ja kasvusopimuksen nykyisin mahdollistama joustavuus ei riitä, ja suosittanut, että EU:n tasolla aloitettaisiin keskustelu täysimittaisesta säännöksestä, jolla lisäarvoa tuottavat julkiset investoinnit jätetään vakaus- ja kasvusopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle ja johon viitataan yleisesti ”kultaisena sääntönä” (18), jotta velan kestävä taso voidaan varmistaa.

3.10   Velka

3.10.1

Aiemmin antamansa lausunnon (19) mukaisesti ETSK yhtyy vuotuisessa kasvuselvityksessä ilmaistuun huoleen siitä, että julkisen ja yksityisen velan korkea taso on jatkuva haavoittuvuuden lähde erityisesti euroalueella. Julkinen bruttovelka on supistunut huipputasostaan, joka oli vuonna 201488,1 prosenttia bkt:stä, 81,4 prosenttiin vuonna 2018 ja ylittää näin edelleen selkeästi vuoden 2008 tason sekä tavoitteen, joka on 60 prosenttia bkt:stä. Kansainväliset vertailut osoittavat kuitenkin, että 60 prosenttia bkt:stä ylittävä julkisen velan taso ei ole välttämättä yhteydessä hitaampaan talouskasvuun. Julkisen velan vähentäminen osoittautuu helpoimmaksi talouskasvun ollessa nopeaa. Paras suoja korkeaan velkatasoon liittyviä vaaroja vastaan on näin ollen talouskasvun täydellinen elvyttäminen suhdanteita tasoittavan makrotalouspolitiikan avulla. Lisäksi kasvua edistävä julkisen talouden vakauttaminen hyvinä aikoina saattaa auttaa ehkäisemään haitallisia markkinareaktioita huonoina aikoina.

3.10.2

Yksityinen velka on vähentynyt viime vuosina mutta on edelleen euron käyttöönottoa edeltäneellä tasolla useimmissa EU:n jäsenvaltioissa. Kotitalouksien ja yritysten velkaantumisen väheneminen on nopeampaa ja kivuttomampaa talouskasvun ollessa ripeää. Euroalueen talouksien vakauden horjumista suhdanteita vahvistavien asuntomarkkinoiden vaikutuksesta on seurattava tarkasti, ja se on estettävä sääntelykeinoin talouskriisien ennalta ehkäisemiseksi.

3.10.3

Velan vähentämistä helpottavat parhaiten menestyville talouksille ominaiset korkeatasoiset instituutiot, jotka varmistavat tehokkuuden hyödyke-, palvelu-, rahoitus- ja työmarkkinoilla, edistävät osaltaan julkishallinnon asianmukaista laatua ja tukevat asianmukaisia eläke-, kilpailu- ja veropolitiikkoja.

3.11   Pankkiunioni

3.11.1

Jos pankkiunionia koskevat nykyiset ehdotukset pantaisiin täytäntöön, ne olisivat riittämättömiä viimeisimmästä rahoituskriisistä saatuihin kokemuksiin nähden. Olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin laajentuvien pääomamarkkinoiden asianmukaisen valvonnan varmistamiseksi, jottei eurooppalaisille pääomamarkkinoille päästettäisi haitallisia arvopaperistettuja tuotteita, jotka voivat edistää seuraavan rahoituskriisin syntymistä. Euroopan unionin valvontaelinten on varmistettava, ettei pääomamarkkinaunioni aiheuta rahoitusmarkkinoiden stressitilanteessa kiihtyvää pääomapakoa yksittäisistä jäsenvaltioista. Jotta reaalitaloutta varten varmistetaan suotuisat rahoitusolot, olisi heikennettävä pankkien ja valtionlainojen korkojen välistä negatiivista kierrettä. Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä ja yhteistä kriisinratkaisurahastoa tukevan asianmukaisen varautumisjärjestelyn luominen Euroopan vakausmekanismin avulla ovat ratkaisun kaksi erottamatonta osaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ennen eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän luomista järjestämättömät lainat olisi poistettava osallistuvien pankkien taseista siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista.

3.12   Euroalueen uudistukset

3.12.1

Talous- ja rahaliiton (EMU) syventämistä olisi jatkettava määrätietoisemmin ja suurempaa mielikuvitusta käyttäen. Ehdotukset EMUn ja sen hallinnon uudistamiseksi ovat nykyisin riittämättömiä, jotta ne suojelisivat epäsymmetristen häiriöiden riskeiltä. Vaihtotaseen aiempi yksipuolinen, vain velallisia koskenut tasapainottaminen on vaikuttanut haitallisesti euroalueen yhteenlaskettuun bkt:hen ja on osaltaan syynä hitaaseen elpymiseen vuoden 2008 jälkeen. Jotta vaihtotaseeltaan aiemmin alijäämäisille maille sallittaisiin nykyistä enemmän liikkumavaraa taloutensa laajentamiseen (julkisen talouden tasapainon ja ulkoisen tasapainon osalta), vaihtotaseeltaan ylijäämäisiä maita tulisi kannustaa paitsi lisäämään investointeja myös korottamaan palkkoja ja sosiaalietuuksia yksityisen kulutuksen tukemiseksi.

3.12.2

ETSK kehottaa EU-johtajia nopeuttamaan EMUn, pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin uudistamista. Niin kauan kuin euroalueelta puuttuu yhteinen talousarvio, jonka avulla voidaan luoda positiivinen finanssipolitiikan viritys euroalueelle kokonaisuudessaan, tarvitaan kuitenkin jatkossakin rahapoliittisia elvytystoimenpiteitä mahdollisten tulevien taantumien yhteydessä. Kun otetaan huomioon EKP:n arvopaperien osto-ohjelmien ennakoitavissa oleva päättyminen vuoden 2018 lopussa, komitea suosittaa, että EKP harkitsee arvopaperien osto-ohjelmaa, joka voidaan ottaa nopeasti käyttöön taantumassa siinä tapauksessa, että finanssipoliittiset elvytystoimet jäisivät toteutumatta. Ohjelma olisi suunnattava reaalitalouteen ja ilmastoystävällisiin investointeihin.

3.13   Oikeudenmukainen verotus

3.13.1

ETSK panee merkille Euroopan komissiossa käytävät keskustelut, joiden mukaan verokysymyksiin voitaisiin ryhtyä soveltamaan määräenemmistöäänestystä, ja kannattaa edelleen oikeudenmukaisten veropolitiikkojen painottamista eli sitä, että otetaan huomioon kunkin yksilön kyky antaa panoksensa. Aiempien lausuntojensa mukaisesti ETSK kannattaa sitä, että luodaan laajalti hyväksytty yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja, sillä sen avulla voidaan parantaa sisämarkkinoita yksinkertaistamalla suurempien yritysten veroasioita ja torjua aggressiivista verosuunnittelua (20). Komitea myös pitää digitaalitalouden verottamista koskevia aloitteita tervetulleina ja katsoo, että on erittäin tärkeää kehittää uusia yleisesti hyväksyttäviä periaatteita siitä, miten yritysten voitot kohdennetaan arvonmuodostuksen mukaisesti EU:n jäsenvaltioihin ja miten niitä verotetaan asianmukaisesti (21). Niin ikään komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että vuotuisessa kasvuselvityksessä painotetaan – ETSK:n aiempien lausuntojen mukaisesti – veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjuntaa (22).

3.14   Rakenneuudistukset

3.14.1

Vuotuisessa kasvuselvityksessä painotetaan jälleen kerran rakenneuudistusten merkitystä, sillä niiden avulla katsotaan voitavan luoda työpaikkoja ja alentaa velkatasoa. Edelleen on kuitenkin epäselvää, mitä ”rakenneuudistuksella”tarkoitetaan, minkä johdosta on vaikea tulkita väitteitä, joiden mukaan aiemmilla uudistuksilla on ollut ilmeisen myönteisiä vaikutuksia. ETSK on aiemmissa lausunnoissaan kannattanut rakenneuudistuksia, joilla tuetaan sosiaalista ja taloudellista kehitystä: enemmän ja parempia työpaikkoja, työmarkkinoille pääsyn parantamista, yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä osaamisen hankkimista, kestävää kasvua, hallinnollista ja institutionaalista laatua sekä ympäristön kannalta kestävää kehitystä (23). Se on todennut, että uudistukset tulisi määrittää maittain johdonmukaisesti hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävien kansallisten uudistusohjelmien kanssa, ja niillä tulisi olla demokraattinen tuki, sen sijaan että sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin samaa lähestymistapaa (24).

3.14.2

Viime aikojen vaatimaton talouskasvu ja työmarkkinoiden kehitys herättävät kysymyksiä eräiden ”rakenneuudistuksen”nimellä käyttöön otettujen aiempien toimintapolitiikkojen hyödyistä. Työllisten lukumäärä on lisääntynyt kasvavan kysynnän myötä, mutta usein niin, että työn laatu on heikentynyt ja työmarkkinoiden segmentoituminen lisääntynyt.

3.14.3

Aiemmin toteutettujen ”rakenneuudistusten”tulokset ovat edelleen ristiriitaisia. Eräät arviot ovat olleet myönteisiä, ja niissä työnantajat ovat tuoneet esiin jonkinasteista tyytyväisyyttään työmarkkinoilla toteutettuihin uudistuksiin (25). On myös kuitenkin huomattava määrä kirjallisuutta, jossa esitetään vakavia epäilyjä Euroopan komission aiemmista työmarkkinapolitiikkaa koskeneista suosituksista (26). OECD:n viimeisimmässä työpaikkoja koskevassa strategiassa todetaankin ”uuden näytön”perusteella, että maat, joilla on työpaikkojen laatua ja määrää sekä parempaa osallisuutta edistäviä toimintapolitiikkoja ja instituutioita, suoriutuvat paremmin kuin maat, jotka keskittyvät pääasiassa markkinoiden joustavuuden lisäämiseen (tai säilyttämiseen) (27).

3.14.4

ETSK tuo jälleen esiin huomionsa siitä, että tietyn uudistustoimen onnistuminen tai epäonnistuminen ilmenee usein vasta yli viiden vuoden pituisen ajan kuluttua (28). ”Rakenneuudistuksina”aiemmin toteutettujen toimien vaikutuksista olisi tehtävä näyttöön perustuva arviointi, johon työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat täysipainoisesti. Tätä arviota olisi käytettävä lähtökohtana laadittaessa tulevia toimintapoliittisia suosituksia (29).

3.15   Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

3.15.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että sosiaalisten oikeuksien pilarin merkitys tunnustetaan ja että jälleen tuodaan esiin sen toteuttamisen kiireellisyys, kun otetaan huomioon heikko taloudellinen ja sosiaalinen tulostaso monissa maissa vuoden 2008 jälkeen.

3.15.2

Sosiaalisten oikeuksien pilari tulisi sisällyttää täysin talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon. Sitä ei pitäisi tuoda esille vain liitteen muodossa. Liitteen tulostaulusta käy ilmi edessä olevan tehtävän laajuus, mikäli EU aikoo saavuttaa ”kolmen A:n luokituksen”sosiaaliasioissa. Kaikissa jäsenvaltioissa ei selvästikään ole saavutettu hyväksyttävää tulotasoa, elintasoa, sosiaaliturvaa, hyvinvointipalveluja, koulutustasoa ja digitaalisia osallistumismahdollisuuksia (30).

3.15.3

Sosiaalisten oikeuksien pilaria tulisi käyttää välineenä jäsenvaltioille suunnattujen suositusten mittaamiseen. Pilarin 20:tä periaatetta olisi käytettävä mittapuina arvioitaessa, miten maat ovat onnistuneet ottamaan talouspolitiikoissaan huomioon sitoutumisensa sosiaaliseen pilariin.

3.15.4

Tämä myös osoittaa, että tarvitaan asianmukaisia rahoitustapoja, EU-tason rahoitusosuudet mukaan luettuina. Sekä EU:n investointisuunnitelma – mikäli sitä rahoitetaan asianmukaisesti – että EU:n koheesiopolitiikka voivat antaa tähän panoksensa, kun niitä koordinoidaan maakohtaisten suositusten kanssa. Tämä edellyttää, että vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa sallitaan asianmukainen joustavuus. Kuten komitean aiemmassa lausunnossa todetaan, tämä merkitsee myös, että koheesiopolitiikan asianmukaista rahoittamista EU:n talousarviosta jatketaan (31).

3.15.5

Olisi myös harkittava huolellisesti puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin puheessaan unionin tilasta vuonna 2017 tekemää ehdotusta Euroopan työviranomaisesta. Sen avulla voitaisiin varmistaa EU:n työelämä- ja sosiaaliturvaoikeuksien tehokas toteutuminen ja torjua epäreilua kilpailua.

3.15.6

Sosiaaliseen pilariin liitettyä tulostaulua tulisi käyttää paitsi oppaana poliittisia suosituksia varten myös esimerkkinä yksittäisten maiden vastaavanlaisista tulosanalyyseistä suhteessa ympäristö- ja ilmastonmuutospolitiikkoihin, jotta niitä voidaan arvioida yhtä täsmällisesti.

3.15.7

Kun otetaan huomioon, kuinka tärkeää on edistää kestävää – toisin sanoen taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää – kasvua, vuotuinen kasvuselvitys olisi nimettävä uudelleen vuotuiseksi kestävän kasvun selvitykseksi.

3.16   Työmarkkinaosapuolten rooli talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa

3.16.1

Jäsenvaltioiden hallitusten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden on päästävä sopimukseen keskeisistä kansallisista uudistuksista, joiden avulla taloudet kykenevät parhaiten säilyttämään kansalaisten elintason tai parantamaan sitä. Siksi ohjausjaksosta vastaavien paikallisten asiantuntijavirkamiesten, kansallisten finanssipoliittisten neuvostojen, kansallisten tuottavuuskomiteoiden sekä kansallisten sosiaali- ja talousneuvostojen panokset olisi otettava huomioon. Myös ETSK:n jäsenillä voi olla merkittävä rooli tällä alalla.

---

(1)  The Global Risks Report 2019, Maailman talousfoorumi.

(2)  OECD Economic Outlook, marraskuu 2018: pääekonomistin ‘pääkirjoitus’ ja‘General Assessment of the Macroeconomic Situation’ s. 43–46.

(3)  ETSK:n lisälausunto aiheesta ”Euroalueen talouspolitiikka 2018”((EUVL C 62, 15.2.2019, s. 312).

(4)  COM(2018) 761 final, s. 14.

(5)  COM(2018) 761 final, s. 15.

(6)  COM(2018) 761 final, s. 43.

(7)  Euroopan komission yhteisen vuoden 2018 työllisyysraportin mukaan vain 47,4 prosenttia työikäisistä vammaisista henkilöistä on työelämässä EU:ssa.

(8)  COM(2018) 770 final, s. 6.

(9)  Euroopan komission yhteisen vuoden 2018 työllisyysraportin mukaan vammaiset henkilöt keskeyttävät koulunkäynnin 10,3 prosenttia todennäköisemmin kuin ei-vammaiset henkilöt (vuoden 2015 tietojen perusteella) ja suorittavat korkea-asteen koulutuksen 13,6 prosenttia vähemmän todennäköisesti kuin ei-vammaiset henkilöt (vuoden 2015 tietojen perusteella).

(10)  The Global Risks Report 2019, Maailman talousfoorumi.

(11)  Bloomberg NEF – Clean Energy Investment Trends, 3Q 2018.

(12)  COM(2018) 773 final.

(13)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroalueen talouspolitiikka 2017”((EUVL C 173, 31.5.2017, s. 33)).

(14)  AMECO-tietokanta.

(15)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rahoitus”(EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1).

(16)  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunto aiheesta ”ESIR-rahasto: varhainen vahvistamis- ja laajentamisehdotus”, s. 21.

(17)  Euroopan investointipankki, Statistical Report 2017.

(18)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroalueen talouspolitiikka 2017”, kohta 3.4 (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 216).

(19)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroalueen talouspolitiikka 2018”(EUVL C 197, 8.6.2018, s. 33).

(20)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Yhteinen (yhdistetty) yhteisöveropohja”(EUVL C 434, 15.12.2017, s. 58)

(21)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Monikansallisten yritysten liikevoiton verotus digitaalitaloudessa”(EUVL C 367, 10.10.2018, s. 73).

(22)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kilpailua ja kasvua edistävä verojärjestelmä”(EUVL C 434, 15.12.2017, s. 18).

(23)  Esimerkiksi liiketoimintaympäristön parantaminen, yritysten ja t&k-menojen rahoittaminen, yritysten, tuotantoalojen ja talousalueiden tuottavuuden lisääminen, laadukkaiden ja parempipalkkaisten työpaikkojen luonnin tukeminen ja samaan aikaan tilapäisten ja epävakaiden matalapalkkatöiden vähentäminen, työehtosopimusneuvottelujen vahvistaminen ja niihin osallistuvien työmarkkinaosapuolten riippumattomuuden lisääminen sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen paikallis-, alue-, valtio- ja EU-tasolla, julkishallinnon uudistaminen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tehostamiseksi ja avoimuuden lisääminen, työntekijöiden koulutusjärjestelmien laadun parantaminen yhtäläisten mahdollisuuksien ja tuloksien mahdollistamiseksi kaikille yhteiskuntaryhmille.

(24)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rahoitus”, kohta 2.5 (EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1).

(25)  EKP, Structural policies in the euro area.

(26)  Piasna, A. & Myant, M. (toim.), Myths of Employment Deregulation: How it neither creates jobs nor reduces labour market segmentation, Bryssel, ETUI, 2017.

(27)  Good Jobs for All in a Changing World of Work, The OECD Jobs Strategy, s. 8.

(28)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Uudistusten tukiohjelma”(EUVL C 62, 15.2.2019, s. 121).

(29)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Uudistusten tukiohjelma”(EUVL C 62, 15.2.2019, s. 121).

(30)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rahoitus”(EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1).

(31)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vuoden 2020 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys”(EUVL C 440, 6.12.2018, s. 106).