52018AE2245

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52018AE2245 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52018AE2245

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan uusi kulttuuriohjelma” (COM(2018) 267 final)

EESC 2018/02245

EUVL C 62, 15.2.2019, p. 148–154 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

15.2.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 62/148

(COM(2018) 267 final)

(2019/C 62/25)

Esittelijä:

Antonello PEZZINI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 18.6.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artikla

Vastaava erityisjaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	26.9.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	17.10.2018
Täysistunnon nro	538
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	182/1/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on vakuuttunut, että Eurooppa on kulttuuriyhteisö, joka perustuu yhteisiin arvoihin, ja että sosiaalinen markkinatalous on eurooppalaisen elämäntavan tunnuspiirre: siinä taloudellinen vapaus yhdistyy sosiaalisiin oikeuksiin ja ihmisen kunnioittamisen periaatteisiin.

1.2

ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että lujitetaan ja kehitetään perussopimuksissa vahvistettuihin yhteisiin arvoihin perustuvaa unionin kulttuuriulottuvuutta, joka on avainasemassa yhdentymisprosessissa ja joka muodostaa eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin kulmakiven rakennettaessa osallistavaa, moniarvoista, yhtenäistä ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa.

1.2.1

ETSK katsoo, että Euroopan rakentamista ja kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta voidaan lujittaa vain vahvistamalla Eurooppaan kuulumisen tunnetta ja yhteistä kulttuuri-identiteettiä.

1.2.2

Euroopan aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö on ETSK:n mukaan Euroopan kansoja yhdessä pitävä voima, vahva identiteettiside ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden arvokas strateginen resurssi.

1.3

ETSK katsoo, että juuri Euroopassa nykyisin vallallaan olevan poliittisen ja identiteettikriisin (1) takia on äärimmäisen tärkeää tuoda kulttuuri jälleen keskeiseen asemaan identiteettisiteiden välittäjänä, jotta perussopimuksissa vahvistetuista yhteisistä arvoista voidaan tehdä todellisuutta.

1.4

ETSK pitää myönteisenä sitä, että kulttuuri tuodaan keskeiseen asemaan, mutta kehottaa käyttämään ohjelman käynnistämistä hyväksi ja pohtimaan visiota uudesta eurooppalaisesta renessanssista, jonka tarkoituksena on luoda eurooppalainen kulttuurialue (2), joka perustuu sellaisiin yhteisiin arvoihin kuin esimerkiksi solidaarisuus, luottamus ja yhteisvastuu.

1.5

Euroopan uuden kulttuuriohjelman tulee ETSK:n mielestä perustua yhteiseen strategiseen visioon, jossa määritellään eurooppalaisen kulttuurialueen toteuttamiseksi

—	vapauden ja solidaarisuuden yhteiset identiteettiarvot

—	perusperiaatteet, jotka liittyvät kulttuurialalla toimivien ihmisten ja kulttuurialan tavaroiden ja palvelujen liikkumisen, asettautumisen ja tarjoamisen vapauteen Euroopassa

—	kulttuuriperintöön liittyvien toimien hallinnointi- ja suunnittelujärjestelmät

—	konkreettiset toimet sen valtavan taideperinnön entisöimistä ja säilyttämistä varten, joka tekee Euroopan kulttuurista elävän tulevaisuuden sukupolville (3)

—	Euroopan kulttuurin hyödyntäminen kansainvälisissä suhteissa

—	unionin politiikkojen tehostettu hallinnointi, jotta voidaan antaa enemmän tilaa kulttuuria tuottaville ja tekeville toimijoille kulttuuri-ilmaisun alalla, kulttuurialalla ja luovilla aloilla

—	tuki luovan alan pienyritysten, erityisesti yhteiskunnallisten yritysten yhdistämiselle

—	kulttuuriprosessien synergia ja vaihto, jotka osaltaan vahvistavat Euroopan yhteiskunnan monien ilmaisumuotojen jakamista.

1.6

Kulttuuritarjonnassa toimien kohderyhmillä tulee olla selkeä kuva toimista ja toimien tulee olla kohderyhmien ulottuvilla uusien, monikielisten viestintävälineiden avulla, jotta Euroopan kulttuurialue voisi olla kaikkien omaisuutta.

1.7

Kulttuurin kysynnässä komitea pitää olennaisena kulttuurin käyttäjille suunnattuja toimia, jotta voidaan lisätä osallistumista Euroopan arvoidentiteetin kehittämiseen sellaisten aloitteiden avulla kuin kulttuurikansalaisuuden Erasmus ja Euroopan kansalaisille suunnatun Euroopan kulttuuriperuskirjan laatiminen.

1.8

ETSK on vakuuttunut, että sillä voi olla proaktiivinen rooli jäsennellyssä kulttuurivuoropuhelussa demokraattisen kansalaisuuden, kulttuuri-identiteetin ja yhteiskunnan moninaisten luovan ilmaisun muotojen jakamisen vahvistamiseksi, myös siten, että toteutetaan yhteisiä aloitteita, kuten Euroopan kulttuuriviikko, Euroopan kulttuuriyöt ja Euroopan kulttuurilähettiläiden nimeäminen.

1.9

Komitea sitoutuu seuraamaan uuden ohjelman etenemistä koskevia tietoja ja saattamaan eurooppalaisen kulttuurialueen loppuun komission säännöllisesti esittämien kertomusten pohjalta.

2. Johdanto

2.1

Kulttuuri on keskeisellä sijalla Eurooppa-hankkeessa, ja se on perusta ”moninaisuudessaan yhtenäiselle” Euroopan unionille. Kulttuuri on tärkeä osa yhteiselämää ja arvo, joka rikastuttaa ihmiskuntaa olennaisena osana ihmisten käyttäytymistä yhteiskunnassa ja kansalaisuuden päivittäistä ilmentymistä.

2.2

Kulttuuri on siis sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun strateginen resurssi, ja se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää yhteistä historiaa, jolle on ominaista Euroopan alueiden kulttuurisen monimuotoisuuden ja yhteisen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön suuri rikkaus.

2.3

Lissabonin sopimuksessa kulttuurille on annettu tärkeä merkitys: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen johdanto-osassa viitataan erikseen innoituksen hakemiseen ”Euroopan kulttuurisesta, uskonnollisesta ja humanistisesta perinteestä” ja päämääräksi asetetaan se, että unioni ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä”.

2.3.1

Monet näistä Euroopan yhteiskunnan perustana olevista arvoista on mainittu perussopimuksessa: ”Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen”. Nämä arvot, joista on tullut erottamaton osa Euroopan kulttuuria, ovat yhä näkyvämmin esillä, ja niiden tulee saada yhä enemmän jalansijaa yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu.

2.3.2

Perussopimukseen liitetty perusoikeuskirja kokoaa yhteen, nostaa esille ja esittää tiivistetysti suuren joukon arvoja, jotka on jo osittain mainittu perussopimuksessa.

2.3.3

EU:n toimilla on siis tarkoitus kannustaa jäsenvaltioita yhteistyöhön niin, että ne ottavat toimivaltaansa kuuluvassa kulttuuripolitiikassa yhä paremmin huomioon hyväksymänsä yhteiset arvot ja sisällyttävät ne sosiaalisten suhteiden kudelmaan.

2.3.4

Ihmisen käyttäytyminen sosiaalisissa suhteissa ja päivittäisessä elämässä noudattaa hänen ajatteluunsa iskostuneita malleja (4). Nämä mallit omaksutaan koulutuksessa (5) ja opetuksessa (6), ja ne vahvistuvat ympäröivään maailmaan syntyvien suhteiden myötä.

2.3.5

Näin ollen on tärkeää levittää ja korostaa arvoja, jotka muodostavat Euroopan sivilisaation yhteisen perustan. Tämä koskee etenkin nuoria teini-iän kynnyksellä, sillä tällöin vahvistuvat peilisolut, jotka jäljittelevät sitä, mitä havaitsemme toisten ihmisten tekevän ja tuntevan (7).

2.4

Kulttuurin (8) käsite on itsessään dynaaminen, ja se edellyttää toimia, joita toteutetaan unionin ja valtioiden toimintalinjoissa koulutuksen ja esimerkkien kautta. Edellä mainitut, perussopimuksessa vahvistetut arvot eivät synny spontaanisti, vaan ne ovat tulosta sosiaalisista havainnoista ja kokemuksista, jotka johtavat kansojen rauhanomaiseen yhteiseloon ja luottamuksen kasvamiseen. Ne tulee sisällyttää erityisesti uusien sukupolvien koulutukseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jotta nuoret pystyvät omaksumaan ja jakamaan eettiset arvot.

2.5

Kulttuuri on yhteiskuntaan ja identiteettiin liittyvän arvonsa lisäksi saamassa myös yhä enemmän tunnustusta taloutta vauhdittavana strategisena tekijänä edistettäessä asukaskohtaista varallisuutta, hyvinvointia ja Euroopan yhteenlaskettua BKT:tä sekä kansainvälisten suhteiden osatekijänä.

2.6

Kulttuurialan ja luovien alojen osuuden Euroopan BKT:stä arvioidaan olevan 4,2 prosenttia, ja niiden vaikutuksen työllisyyden kasvuun arvioidaan olevan 1,5 prosenttia. Absoluuttisesti mitattuna vuonna 2016 kulttuuri tuotti 89,9 miljardia euroa – 1,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015 – ja välillisesti yli 250 miljardia euroa ja antoi työtä 1,5 miljoonalle ihmiselle (9).

2.7

Kulttuuriin osallistuminen on olennainen osa EU:n toimia, mutta kun Euroopassa alkoi vuonna 2008 talous- ja finanssikriisi, joka levisi sittemmin yhteiskunnalliselle ja poliittiselle tasolle, osallistuminen väheni kaikissa Euroopan maissa, erityisesti eteläisessä Euroopassa (10).

2.8

Kulttuuria koskevassa Euroopan toimintasuunnitelmassa 2007 (11) velvoitettiin EU ja jäsenvaltiot

—	edistämään kulttuurien monimuotoisuutta

—	vaalimaan kulttuuriperintöä

—	poistamaan alan toimijoiden vapaan liikkumisen esteet

—	tukemaan kulttuurialan ja luovien alojen yritysten antamaa panosta.

2.8.1

EU:n kulttuurialan työsuunnitelmassa (2015–2018) asetettiin neljä keskeistä painopistettä unionin tason yhteistyölle kulttuuripolitiikan alalla:

—	yleisesti saatavilla oleva ja kaikille avoin kulttuuri

—	kulttuuriperinnön suojeleminen ja hyödyntäminen

—	tuki kulttuurialalle ja luoville aloille innovatiivisessa taloudessa

—	kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen.

2.9

Parlamentti on antanut lukuisia päätöslauselmia (12) ja suosituksia yhdenvertaisesti saatavilla olevista kulttuuripalveluista, kulttuurista unionin ulkosuhteissa ja liikkuvuudesta, kulttuurialasta ja luovista aloista.

2.10

EU:n neuvoston kokouksessa 23. toukokuuta 2018 hyväksyttiin päätelmät kulttuuriperinnön huomioon ottamisesta kaikissa EU:n politiikoissa ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa käytävän vuoropuhelun vahvistamisesta.

2.11

ETSK on puolestaan ottanut useaan otteeseen kantaa kulttuurialan ja luovien alojen edistämisen puolesta ja kannattanut kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevaa strategiaa (13), mukaan luettuna maaseutualueiden panos Euroopan kulttuuriperintöön (14).

3. Uuden ohjelman ehdotukset

3.1

Komission ehdottaman uuden ohjelman tärkeimmät elementit voidaan tiivistää seuraavasti:

—	Edistetään kulttuuriin osallistumista, taiteilijoiden liikkuvuutta ja kulttuuriperinnön suojelua valjastamalla kulttuuri ja kulttuurinen monimuotoisuus sosiaalisen yhtenäisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

—	Edistetään taiteita ja kulttuuria koulutuksessa.

—	Vahvistetaan kansainvälisiä kulttuurisuhteita.

—	Vahvistetaan yhteyksiä teollisuuspolitiikkaan.

—	Hyödynnetään kulttuuria eurooppalaisen identiteetin vahvistamisessa.

—	Tehdään tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

3.2

Ehdotusten pääulottuvuudet voidaan tiivistää seuraavasti:

3.2.1

Sosiaalinen ulottuvuus: kulttuurin ja kulttuurisen monimuotoisuuden valjastaminen sosiaalisen yhtenäisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

3.2.2

Taloudellinen ulottuvuus: kulttuurisen luovuuden tukeminen koulutuksessa ja innovaatioissa sekä kasvu uusien työpaikkojen, kulttuurialan kehittämisen ja osaamisen edistämisen kautta (15).

3.2.3

Ulkoinen ulottuvuus – kansainvälisten kulttuurisuhteiden vahvistaminen: tuki kulttuurille laajentumismaissa, Länsi-Balkanilla, Välimeren maissa ja kehitysrahaston toimet AKT-maissa (16).

3.2.4

Monialainen ulottuvuus: kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi, Euroopan kulttuuripääkaupungit, kulttuuriesineitä koskeva eurooppalainen toimintaohjelma 2019–2022, Digital4Culture-strategian laatiminen, verkkokirjasto eurooppalaisista elokuvista, digitalisaation tukeminen.

3.3

Uuden ohjelman puitteissa tehtävää strategista yhteistyötä tuetaan Luova Eurooppa -ohjelmalla ja muilla EU:n ohjelmilla.

4. Yleistä

4.1

ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että lujitetaan ja kehitetään perussopimuksissa vahvistettuihin yhteisiin arvoihin perustuvaa unionin kulttuuriulottuvuutta, jotta voidaan vahvistaa tunnetta osallistumisesta osallistavan, yhtenäisen ja kilpailukykyisen yhteiskunnan rakentamiseen.

4.2

Euroopan aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö on Euroopan kansoja yhdessä pitävä voima ja vahva identiteettiside erityisesti eurooppalaisen identiteetin ja solidaarisuuden ollessa kriisissä.

4.3

ETSK katsoo, että juuri nyt, kun politiikka, identiteetti ja hallinto ovat Euroopassa kriisissä, on aiheellista antaa kulttuurille jälleen rooli identiteettiarvojen välittäjänä, myös siten, että vahvistetaan koulutusta Euroopassa.

4.4

Arvojen integroimisen tulee olla perustana uuden kulttuuriohjelman laadulliselle parantamiselle ja johtaa yhteisiin arvoihin perustuvan, todellisen eurooppalaisen kulttuurialueen luomiseen (17) eurooppalaisen tutkimusalueen tapaan ja yhdessä sen kanssa.

4.5

Uuteen eurooppalaiseen kulttuurialueeseen tulisi sisältyä seuraavat elementit aikatauluineen:

4.5.1

Vahvistetaan Euroopan kulttuuripolitiikkoja ja -välineitä, jotta voidaan tukea ja levittää identiteettiarvoja, jotka perustuvat yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja yhteisiin arvoihin.

4.5.2

Toteutetaan käytännössä kulttuurialalla toimivien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden vapaus liikkua kaikkialla Euroopassa, asettautua kaikkialle Eurooppaan ja tarjota palveluja kaikkialla Euroopassa.

4.5.3

Luodaan sosiaalisen osallisuuden järjestelmiin keskittyvä ”kulttuuritalous”, joka edistää uusia malleja kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja entisöinnissä sekä luovien alojen kehittämisessä. Tähän liittyvät myös uudenlaiset yritykset, joilla on vahva yhteiskunnallinen arvo.

4.5.4

Edistetään eurooppalaista kulttuuria kansainvälisissä suhteissa välineenä vahvistaa kulttuuridiplomatiaa pehmeän vallan mekanismina Euroopan ulkosuhteissa sekä taloudellisten kerrannaisvaikutusten synnyttäjänä kansainvälisessä kaupassa. Näin voidaan tehdä taiteilijoista ja luovan alan toimijoista Euroopan kulttuurilähettiläitä.

4.5.5

Luodaan alhaalta ylöspäin suuntautuvia mekanismeja, jotta voidaan antaa enemmän tilaa kaikille toimijoille, jotka tuottavat, luovat ja muokkaavat kulttuuria taiteen alalla, kulttuurialalla ja luovilla aloilla.

4.6

ETSK katsoo, että yhteisiin haasteisiin tulee tarttua luomalla todelliset ”kulttuurin sisämarkkinat” siten, että edistetään

—	taiteilijoiden ja kulttuurialan yritysten palvelujen liikkuvuutta

—	taideteosten liikkuvuutta

—	yhteistyötä kansainvälisten hankkeiden avulla

—	kulttuurienvälistä vuoropuhelua

—	eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistamiseen tähtääviä erityisiä toimia

—	Euroopan valtaisan kulttuuriperinnön entisöimistä ja säilyttämistä multimedia-alan tutkimukselle ja innovoinnille (18) ja kestävyydelle omistettujen toimintalinjojen avulla

—	luovuuden riippumattomuutta

—	sellaisen humanistisen digitaalikulttuurin kehittämistä, joka pystyy rajoittamaan valeuutisten algoritmien ja verkossa olevan disinformaation manipulatiivista valtaa.

4.7

ETSK:n mielestä on tärkeää lisätä koulutuksen avulla etenkin nuorten uskoa siihen, että kulttuurien monimuotoisuus ja lukuisat taidemuodot ovat oleellisia tekijöitä ihmisten kehitykselle ja perusvapauksien toteutumiselle ja että kulttuurivaihto vahvistaa osaltaan demokraattista kansalaisuutta.

4.8

ETSK korostaa, että Euroopan uusi kulttuuriohjelma – osana uutta, yhteistä ja täydennettyä strategista visiota – on sisällytettävä ja kytkettävä EU:n uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen.

4.9

ETSK katsoo, että lainsäädännöllisten, rakenteellisten ja rahoitusta tarjoavien ohjelmien ja toimien kohderyhmillä tulee olla mahdollisuus saada tietoa asiasta sosiaalisissa verkostoissa selkeällä, avoimella ja helpolla tavalla.

4.10

ETSK pitää myös tarpeellisena Euroopan kulttuuripolitiikan lopullisille kohderyhmille suunnattuja toimia, jotta voidaan lisätä osallistumista, joka on joutunut koetukselle yhteiskunnalliselle tasolle levinneen talous- ja finanssikriisin takia.

4.10.1

ETSK:n mukaan voisi olla hyödyllistä, etenkin nuorten kannalta, perustaa kulttuurikansalaisuuden Erasmus-ohjelma kulttuurin ja matkailun edistämistä varten Euroopassa, laatia Euroopan kulttuuriperuskirja helpottamaan mahdollisuuksia tutustua Euroopan kulttuuriaarteisiin sekä järjestää Euroopan kulttuuriviikko- ja Euroopan kulttuuriyöt -tapahtumia.

5. Erityistä

5.1

Digitaalinen ohjekirja ja reaaliaikaisesti päivitettävät käyttäjäystävälliset, kaikilla unionin kielillä saatavilla olevat verkkosivut varmistaisivat mahdollisuuden hyödyntää unionin lukuisia saatavilla olevia välineitä. Seuraavassa on esimerkinomaisesti alustava luettelo näistä välineistä:

—	kehitysyhteistyöväline DCI II (19)

—	Ιnterreg Med (20) ja Med Culture -ohjelma (2014–2018) (21)

—	Euroopan naapuruusväline ENI, entinen ENPI (22)

—	IPA II (2014–2020) (23)

—	Natura 2020 -verkosto (24)

—	Natura 2000 toimintasuunnitelma luontoa, ihmisiä ja taloutta varten (25)

—	Life (2014–2020) (26)

—	rakennerahastot (27)

—	EMODnet, III vaihe, meripoliittinen seuranta ja vedenalaisten kohteiden seuranta (28)

—	sininen kasvu unionin meritaloudessa, merenkulkualalla ja matkailussa (29)

—	Leader plus, maaseudun kulttuuriperinnön parantaminen (30)

—	Kansalaisten Eurooppa -ohjelma (2014–2020), unionin historia ja monimuotoisuus (31)

—	valtiontuet kulttuurin ja kulttuuriperinnön säilyttämistä varten (32)

—	kulttuuriesineiden laiton kaupankäynti (33)

—	Copernicus (entinen GMES), satelliittitiedot kulttuuriperinnön seurantaa varten (34)

—	EDEN (European Destinations of exelleNce)

—	COSME-ohjelma, josta rahoitetaan kulttuuri- ja matkailualan aloitteita (35)

—	Euroopan neuvoston ja komission kulttuurireitit

—	”C3 Monitor”, Euroopan 30 maan noin 170 kulttuurikaupungin ja luovan kaupungin kulttuurisen elinvoiman (Cultural Vibrancy), luovan talouden (Creative Economy) ja suotuisan toimintaympäristön (Enabling Environment) seuranta ja vertailu

—	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus historiallisten rakennusten energiatehokuuden alalla

—	kulttuuriperintö kestävän kehityksen edistämiseksi Horisontti 2020 -ohjelmassa

—	digitaalinen alusta Europeana, jossa on yli 50 miljoonaa digitalisoitua teosta (kirjoja, musiikkia, taideteoksia) ja pitkälle kehitetyt hakutoiminnot

—	digitaalistrategia eurooppalaista elokuvaperintöä koskevaa tutkimusta varten (36)

—	investoinnit kulttuuriperintöön koheesiopolitiikkaa koskevien säädösten ansiosta (37)

—	Erasmus+ (38)

—	Euroopan kulttuuriperintötunnus, jolla annetaan tunnustusta unionissa sijaitseville kohteille (39)

—

Luova Eurooppa -ohjelma (2014–2020), johon sisältyy audiovisuaalialalle omistettu mediaosuus (Media-alaohjelma), luoville aloille ja kulttuurialalle omistettu kulttuuriosuus (Kulttuurin alaohjelma) ja kaikille luoville aloille ja kulttuurialalle omistettu monialainen osuus (monialainen toimintalinja) (40).

Bryssel 17. lokakuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Ks. laajalle levinneet populistiset ja suvereniteettia ajavat liikkeet ja näkemykset.

(2) Vastaavasti kuin eurooppalainen tutkimusalue, jota näin vahvistetaan.

(3) Ks. erikoistuneet entisöintipalvelut: www.opencare.it.

(4) Nihil est in intellectu quod prius non fuerit in sensu (J. Locke).

(5) Latinan verbi ”instruere”, valmistaa, rakentaa.

(6) Painaa jälkiä, istuttaa toimintamalleja.

(7) Ks. neurotieteen näyttö toimien ja mallien jäljittelystä.

(8) Latinan verbi ”colere”, viljellä.

(9) Lähde: Eurostat.

(10) Raportti Cultural access and participation http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_399_en.pdf.

(11) Ks. EUVL C 287, 29.11.2007, s. 1.

(12) Ks. EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 142, EUVL C 93, 9.3.2016, s. 95, tekstit P8_TA(2016)0486.

(13) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 120.

(14) NAT/738 (EUVL C 440; 6:12:2018; S: 22).

(15) Erityisesti STEAM-aineet (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taide ja matematiikka) STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) sijaan PISA-tutkimuksessa ja digitaaliala.

(16) Afrikka, Karibia ja Tyynimeri.

(17) Ks. myös Euroopan neuvosto – Euroopan neuvoston puitesopimus kulttuuriperinnön arvosta yhteiskunnalle (CETS nro 199), 18.3.2008 Faro, 27 päivänä lokakuuta 2005.

(18) Ks. alaviite 14.

(19) Asetus (EU) N:o 233/2014 (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44).

(20) Interreg Meg ohjelma.

(21) Med Culture ohjelma.

(22) Asetukset (EU) N:o 232/2014 (EUVL L 77, 15.3.2014, 27) ja (EU) N:o 236/2014 (EUVL L 77, 15.3.2014, 95).

(23) Asetus (EU) N:o 231/2014 (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 11).

(24) Luontotyyppidirektiivi 92/43/ETY (EUVL L 206, 22.7.1992, s. 7) ja lintudirektiivi 2009/147/EY (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(25) COM(2017) 198 final.

(26) Asetus (EU) N:o 1293/2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

(27) Viisi rahastoa: EAKR, ESR, koheesio, maaseuturahasto ja EMKR.

(28) Päätös (EU) 2017/848 (EUVL L 125, 18.5.2017; s. 43).

(29) EP:n päätöslauselma, 2.7.2013 (2012/2297(INI)) (EUVL C 75, 26.2.2016, s. 24).