17.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/1

—

kesäkuun 4. päivänä 2015 vuosien 2015–2020 painopisteistään ja joulukuun 8. päivänä 2016 Euroopan komission työohjelmasta 2017 antamansa päätöslauselmat,

—

helmikuussa 2012 Euroopan komission kanssa tehdyn yhteistyöpöytäkirjan.

1.

korostaa, että tarvitsemme Euroopan unionia, joka kykenee palauttamaan kansalaisten luottamuksen Eurooppa-hankkeeseen – unionia, joka toimii yhä enemmän alhaalta ylöspäin ja keskittyy esittämään oikeasuhteisia, tuloksekkaita ja ripeitä ratkaisuja suurimpiin yhteisiin haasteisiin, joita kunnat, alueet ja valtiot eivät pysty ratkaisemaan itse.

2.

sitoutuu osallistumaan Eurooppaa ja sen tulevaisuutta koskevaan pohdintaan muun muassa antamalla lausunnon Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valkoisen kirjan pohjalta ja järjestämällä paikallisyhteisöissä kansalaisvuoropuhelutilaisuuksia, joissa keskustellaan kyseisiin yhteisöihin liittyvistä eurooppalaisittain kiinnostavista asioista.

3.

antaa panoksensa prosessiin, joka liittyy Yhdistyneen kuningaskunnan päätökseen erota Euroopan unionista, tuomalla esille jäljelle jäävien 27 jäsenvaltion paikallis- ja aluehallintoon vaikuttavia erityisiä seikkoja ja tarkastelemalla paikallisesta ja alueellisesta näkökulmasta kysymyksiä, jotka liittyvät EU:n tuleviin suhteisiin Yhdistyneen kuningaskunnan paikallis- ja aluehallintotasoon – mukaan luettuna siirrettyä toimivaltaa käyttävät valtakunnan osat.

4.

painottaa kiireellistä tarvetta laatia unionille Eurooppa 2020 -strategian jatkoksi pitkän aikavälin strategia, joka tähtää älykkään, kestävän, osallistavan, sopeutuvan ja kilpailukykyisen kasvun varmistamiseen ja antaa suuntaa talouspolitiikan eurooppalaiselle ohjausjaksolle, EU:n monivuotiselle rahoituskehykselle ja EU-politiikoille.

5.

tuo myös esiin, että on otettava huomioon Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymään ja komission tukemaan Agenda 2030 -toimintaohjelmaan sisältyvät kestävän kehityksen tavoitteet. Komitea kehottaa tässä yhteydessä tarkistamaan monivuotista rahoituskehystä, jotta Agenda 2030 -strategia ja Eurooppa 2020 -strategia voidaan limittää toisiinsa ja jotta voidaan tarkastella uudelleen keskeisiä suuntaviivoja uusia kestävän kehityksen tavoitteita silmällä pitäen.

6.

muistuttaa Euroopan komissiota siitä, että tarvitaan väestönkehitystä koskeva eurooppalainen strategia, joka mahdollistaa kattavan, koordinoidun ja integroivan vastauksen väestörakenteen muutoksiin ja jonka käyttöön asetetaan riittävät varat, jotta voidaan vastata haasteisiin, jotka on ratkaistava.

7.

odottaa, että vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa, joka komission on määrä esittää vuoden 2017 loppuun mennessä, varmistetaan EU:n pitkän aikavälin varainkäytön ennakoitavuus, ehdotetaan uudistusta EU:n omiin varoihin, taataan EU:n talousarvion yhtenäisyys, esitetään uusia yksinkertaistamistoimenpiteitä sekä määritellään kestoksi 5 + 5 vuotta ja velvoitetaan tekemään kattava välitarkistus ensimmäisten viiden vuoden jälkeen.

8.

vastustaa jyrkästi kaikkia sellaisia Euroopan tulevaisuudesta annettuun valkoiseen kirjaan sisältyvien skenaarioiden kaltaisia vuoteen 2025 ulottuvia EU27:n skenaarioita, joissa EU:n koheesiopoliittisia ponnisteluja vähennettäisiin. Komitea pyytää päinvastoin komissiota esittämään kattavan säädösehdotuksen vahvan ja vaikuttavan, vuoden 2020 jälkeisen koheesiopolitiikan pohjustamiseksi ja muistuttaa jo aiemmin eri yhteyksissä esille tuomastaan tarpeesta sisällyttää seitsemänteen koheesiokertomukseen uusi luku, jossa arvioidaan alueellisen yhteenkuuluvuuden toteutumista. Säädösehdotuksen olisi pohjauduttava subsidiariteetin, kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteisiin ja kuvastettava paikallis- ja alueyhteisöjen tarpeita ja mahdollisuuksia ja yksinkertaistamistoimien tuloksia. Lisäksi sen tulee perustua yhteen sääntökokonaisuuteen ja siinä tulee ottaa huomioon kaikille asianomaisille sidosryhmille järjestetyt laaja-alaiset kuulemiset. Komitea pyytää komissiota analysoimaan perinpohjaisesti säädösehdotuksen alueelliset vaikutukset ja ilmaisee halukkuutensa tehdä komission kanssa yhteistyötä tässä asiassa. Komitea kehottaa sisällyttämään vuoden 2020 jälkeistä koheesiopolitiikkaa koskeviin ehdotuksiin Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) hallinnointimenettelyjen yhdenmukaistamisen, jotta alueet voivat toimia hallintoviranomaisina Euroopan komission suuntaan.

9.

pyytää komissiota tarkastelemaan ja seuraamaan jatkuvasti Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tuottamaa lisäarvoa ja koheesiovaikutuksia sekä raportoimaan keskeisistä suorituskykyindikaattoreista ja keskeisistä seurantaindikaattoreista tuensaajittain ja NUTS II -alueittain ja julkistamaan nämä indikaattorit. Paikallis- ja alueviranomaiset tarvitsevat kiireellisesti lisävalaistusta ja -ohjeita siitä, miten ESIR-rahoitusta voidaan yhdistää muista EU:n järjestelmistä, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, saatavaan tukeen. Ennen kaikkea on kannustettava alueiden ja paikallisviranomaisten nykyistä vahvempaa osallistumista kyseisen rahaston hallinnointiin etenkin perustettaessa alueellisia tai monialueisia rahoitusjärjestelyjä, myös synergisesti koheesiopoliittisten toimien kanssa. Komitea vastustaa kuitenkin lähtökohtaisesti koheesiopolitiikan varojen siirtämistä keskitetysti hallinnoituihin ohjelmiin.

10.

kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen parannellusta Verkkojen Eurooppa -välineestä vuoden 2020 jälkeiseksi ajaksi. Välineen olisi kannustettava aloitteisiin, joiden puitteissa rakennetaan kattavaa verkkoa sekä Euroopan laajuisen liikenneverkon yhdyssilmukoita raja-alueilla, parannetaan syrjäisten alueiden yhteyksiä ja keskitytään niin kutsuttuihin puuttuviin rajatylittäviin yhteyksiin. Komitea kehottaa luomaan merten moottoriteihin liittyen yhteyksiä myös kaukana sijaitseville alueille, erityisesti saarten ja alueellisten keskusten välille. Se korostaa tarvetta luoda synergiaa ESIRin, Verkkojen Eurooppa -välineen ja ERI-rahastojen varojen kesken, jotta varmistetaan kaiken saatavilla olevan EU-rahoituksen hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla.

11.

toistaa jo aiemmin esittämänsä pyynnön sisällyttää vuoden 2050 alueellisen vision laatiminen komission vuoden 2018 työohjelmaan. Komitea korostaa, että uutta alueellista visiota tarvitaan, sillä Euroopan aluekehityssuunnitelmaa koskeva sopimus vuodelta 1999 on saatettava ajan tasalle.

12.

painottaa, että kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman täytäntöönpanoa on seurattava, jotta voidaan systemoida temaattisten kumppanuuksien tulokset, määritellä paremman hallintotavan osatekijät ja mahdollistaa niiden siirtäminen osaksi vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevia tulevia säädösehdotuksia. Tämän lähestymistavan avulla olisi edistettävä vuoden 2020 jälkeisen tulevan koheesiopolitiikan ja Eurooppa 2020 -strategian seuraajan valmistelua.

13.

odottaa tässä yhteydessä erityisiä jatkotoimia asumiseen liittyvälle kaupunkien temaattiselle kumppanuudelle. Jatkotoimien kehykseksi voitaisiin perustaa EU:n asumisagenda, jolla koordinoitaisiin horisontaalisesti asumiseen liittyviä asioita, joita on tähän asti käsitelty vain alakohtaisten toimintapolitiikkojen, kuten kaupunkiagendan, kestävän kehityksen, koheesiopolitiikan, kilpailupolitiikan sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kaltaisten sosiaalialan aloitteiden puitteissa.

14.

odottaa komission esittävän vuoden 2017 loppuun mennessä ehdotuksensa seuraavasta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020 -ohjelman pohjalta. Puiteohjelmassa tulee säilyttää strateginen näkemys Euroopan tulevaisuuden kannalta merkittäviin kysymyksiin, jotka eivät ole sidoksissa lyhyen aikavälin budjettiratkaisuihin, sekä sovittaa yhteen huippuosaaminen ja koheesio pyrkimyksissä kuroa innovointikuilua umpeen ja ottaa samalla huomioon nykyiset yhteiskunnalliset haasteet.

15.

kiinnittää huomion osaamisvaihdon foorumin tarjoamaan esimerkkiin julkisrahoitteisen tutkimuksen tulosten yhä laajemmasta levittämisestä ja vaikutusten lisäämisestä.

16.

tähdentää jälleen, että epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen tunnustamiselle tulee luoda yhteinen kehys, jotta helpotetaan asiaa koskevien kansallisten menettelyjen laatimista.

17.

haluaa edistää omalla panoksellaan kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 menestyksekästä toteuttamista nivomalla sen paikallisiin ja alueellisiin kulttuuri- ja matkailustrategioihin.

18.

kehottaa komissiota esittämään konkreettisia toimenpiteitä investointiesteiden raivaamiseksi ja investointivajeen umpeen kuromiseksi ja korostaa erityisesti, että julkisia investointeja – joista yli puolet on kuntien ja alueiden investointeja – tehdään edelleen liian vähän, osaksi talousarvion sääntelymekanismeista unioni- ja jäsenvaltiotasolla johtuvien rajoitusten takia. Komitea patistaa komissiota ryhtymään toimenpiteisiin, joilla vakaus- ja kasvusopimuksesta tehdään entistä kasvumyönteisempi ja suotuisampi pitkän aikavälin strategisten investointien kannalta, alkaen siitä, että erotetaan alueellinen tai kansallinen osarahoitus vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvästä laskelmasta, jotta varmistetaan viipymättä johdonmukaisuus rakennerahastovaroja koskevien sääntöjen kanssa, sillä kyseisen rahoituksen tavoite on sama. Komitea myös toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen arvioida, miten EKT 2010 -säännöt vaikuttavat paikallis- ja alueyhteisöjen investointikykyyn, ja täsmentää, miten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia kohdellaan Eurostat-sääntöjen puitteissa.

19.

vahvistaa Cork 2.0 -julistuksen mukaisesti kehotuksensa laatia vuoden 2020 jälkeisen maaseudun kehittämispolitiikan lähtökohdaksi valkoinen kirja maaseutua koskevasta EU:n toimintaohjelmasta ja perää konkreettisia toimenpiteitä sen arvioimiseksi, miten EU:n toimintapolitiikat vaikuttavat maaseutualueiden tilanteeseen (rural proofing -menettely). Maaseutualueet tulee tunnustaa kehityksen ja innovoinnin keskuksiksi, jotka edistävät alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen saavuttamista.

20.

kehottaa uudistamaan yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) vuoden 2020 jälkeisellä kaudella kasvun ja työpaikkojen luonnin elvyttämiseksi maaseutualueilla sekä elintarvikkeiden korkean laadun, toimitusvarmuuden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Euroopassa. YMP:n olisi oltava paremmin linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa, ja sen avulla olisi pyrittävä kaventamaan kaupunkien ja maaseudun välistä kuilua. Komitea korostaa tähän liittyen YMP:n yksinkertaistamisen, sen hallinnon joustavoittamisen, tuottajiin kohdistuvan taakan keventämisen, innovointi- ja kilpailukykylähtöisten toimintalinjojen vahvemman painottamisen ja nuorten maataloustuottajien kohdennetun tukemisen merkitystä. Komitea kehottaa säilyttämään YMP:ssä syrjäisimpiä alueita koskevan eriytetyn lähestymistavan, joka mahdollistaa sellaisten erityistoimenpiteiden toteuttamisen, jotka ovat välttämättömiä maatalouden alojen kehittämiseksi näillä alueilla.

21.

odottaa komissiolta tukea jäsenvaltioille ja paikallis- ja alueyhteisöille niiden ponnisteluissa terveydenhuoltojärjestelmien nykyaikaistamiseksi palvelujen järjestämisen ja tarjonnan osalta sekä piristysruisketta alan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Voitaisiin esimerkiksi käynnistää Erasmus-ohjelmaa vastaava terveydenhuoltoalan ammattilaisille suunnattu ohjelma.

22.

kehottaa komissiota ottamaan katastrofivalmiusperiaatteen huomioon kaikissa rahastoissaan ja politiikoissaan, jotta Euroopan talouksien palautumiskykyinen ja kestävä kehitys ei vaarannu.

23.

peräänkuuluttaa kestäväpohjaista EU:n elintarvikepolitiikkaa, jossa huomioidaan kattavasti elintarvikkeiden laatu, ruoantuotanto, maatalous, kalatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, terveys-, ravitsemus- ja työllisyysnäkökohdat sekä kuluttajapolitiikka ja jonka avulla edistetään vähemmän kuormittavia tuotantomalleja ja kulutustottumuksia.

24.

kehottaa komissiota tarkistamaan vuoden 2010 matkailustrategiaa ja lanseeraamaan EU:lle yhdennetyn matkailupolitiikan monivuotisine työohjelmineen sekä varmistamaan, että vuoden 2020 jälkeisissä talousarvioissa on eurooppalaisten matkailuhankkeiden rahoittamista varten erityinen budjettikohta. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä aikeestaan perustaa toimielinten välinen matkailualan yhteysryhmä, jonka tehtävänä on muun muassa edistää alueellisten matkailualan investointifoorumien perustamista matkailukohteiden ja niissä toimivien pk-yritysten auttamiseksi saamaan rahoitusta hankkeitaan ja toimintaansa varten.

25.

vetoaa komissioon, jotta se toteuttaisi sinisen talouden ja kestävyysperiaatteiden mukaisen valtamerten hoidon alalla kunnianhimoista toimintaohjelmaa ja laatisi Maltan puheenjohtajuuskaudella hyväksytyn julkilausuman pohjalta toimintapoliittiset suuntaviivat. Komitea palauttaa mieliin, miten tärkeää on varmistaa rahoituksen saatavuus kehittyville merielinkeinoaloille, joilla on valmiuksia tuottaa uusia työpaikkoja ja talouskasvua eri puolilla Eurooppaa. AK muistuttaa komissiota tässä yhteydessä kehotuksestaan perustaa osaamis- ja innovaatioyhteisö, joka kannustaisi siirtämään ideoita merentutkimuksesta yksityiselle sektorille.

26.

kannattaa ajatusta EU:n uudesta alkoholistrategiasta, jossa käsitellään esimerkiksi kuluttajatiedotusta, markkinointia ja liikenneturvallisuutta. Komitea pitää myös olennaisen tärkeänä laajentaa yhteisiä toimintasuunnitelmia ja/tai laatia uusi, lapsia ja nuoria koskeva suunnitelma.

27.

kannattaa nuorisotakuun täytäntöönpanon jatkamista ja vahvistamista sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamista ja korostaa molempien aloitteiden alueellisen ulottuvuuden merkitystä. Komitea pitää erittäin tärkeänä kutsua yksityinen sektori mukaan sekä kyseisten järjestelmien suunnitteluun että niiden rahoittamiseen, jotta nuorten osaaminen ja työmarkkinoiden tarpeet saadaan kohtaamaan nykyistä paremmin.

28.

kehottaa komissiota tehostamaan nuorten kanssa viestimiseen tarkoitettuja välineitään ja sovittamaan ne paremmin yhteen muiden toimielinten käyttämien välineiden kanssa. Komitea korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten tulee voida osallistua Euroopan nuorisostrategian kaavailtuun uudelleentarkasteluun vuoden 2018 jälkeistä kautta silmällä pitäen.

29.

korostaa tarvetta tehostaa talouden ohjausjärjestelmää ja koordinointia EU:ssa sekä lujittaa niihin sitoutumista ja niiden legitimiteettiä. Komitea kehottaa komissiota tekemään EP:n ja neuvoston kanssa yhteistyötä käytännesääntöjen laatimiseksi paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon AK:n asiasta tekemän ehdotuksen mukaisesti.

30.

vetoaa komissioon, jotta se kutsuisi AK:n osallistumaan järjestelmällisesti seurantatoimiin, joilla on yhteys talous- ja rahaliiton yhdentymisen jatkamiseen liittyviin Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valkoisen kirjan osiin.

31.

toistaa kehotuksensa lujittaa EU:n ja talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta. Komitea odottaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan säädösehdotuksen mahdollistavan työntekijöiden oikeuksiin ja työvoiman liikkuvuuteen muuttuvilla työmarkkinoilla liittyvien kysymysten käsittelyn toissijaisuusperiaatetta loukkaamatta. Ehdotuksessa ei tulisi rajoittua pelkästään ei-sitovaan lainsäädäntöön (soft law), joka täydentää unionin nykyistä säännöstöä, vaan siihen on sisällyttävä toimenpiteitä, jotka ovat yhtä ponnekkaita kuin ne, joihin on ryhdytty talous- ja rahaliiton osalta, sillä näin voidaan osaltaan parantaa kansalaisten tietoisuutta entistä sosiaalisemmasta EU:sta, joka kykenee ratkaisemaan heidän ongelmiaan.

32.

kannattaa valtiontukisääntöjen yksinkertaistamisen jatkamista eritoten yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen osalta tarkistamalla perinpohjaisesti asiaa koskevaa päätöstä ja kehystä (nk. Almunia-paketti). Lisäksi komitea kehottaa laajentamaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaa etenkin pk-yritysten rahoituksen sekä mikroyritysten tuen ja start-up-tuen saannin edistämiseksi.

33.

kehottaa arvioimaan tarkasti julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön – myös muutoksenhakudirektiivin – täytäntöönpanoa, jotta säädöksiä voidaan mahdollisesti mukauttaa ja yksinkertaistaa pienempien paikallis- ja alueyhteisöjen tarpeisiin vastaamiseksi oikeusvarmuutta vaarantamatta.

34.

toistaa kehotuksensa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen tarkistamisesta ja lujittamisesta. Komitea vahvistaa oman sitoumuksensa edistää aloitteen toteuttamista Euroopan yrittäjyysalue -ohjelmansa sekä start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevan aloitteen avulla ja kehottaa tässä yhteydessä keventämään hallinnollista taakkaa ja pyrkimään järkevään sääntelyyn.

35.

sitoutuu tekemään komission kanssa yhteistyötä vasta perustetussa laajakaistafoorumissa, jonka on tarkoitus seurata entistä nopeamman ja paremman suurnopeuksisen laajakaistan käyttöönottoa Euroopan eri alueilla, erityisesti maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla, ja määritellä varhaisessa vaiheessa lisätoimenpiteitä digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi sekä poistaa laajakaistaverkkojen saatavuuteen liittyvät lisäkustannukset syrjäisimmillä alueilla.

36.

pyytää komissiota selkeyttämään palveludirektiivin soveltamisalaa jakamis-/yhteistyötaloudessa ja odottaa komission ehdotuksia työntekijöiden oikeuksien suojaamisesta uusissa jakamis-/yhteistyötalouteen liittyvissä työllistymismuodoissa. Komitea odottaa komissiolta tukea kaupunkien yhteistyötalousfoorumin perustamiselle. AK olisi foorumin keskeinen osapuoli.

37.

kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n harjoittaman kauppapolitiikan paikallinen ja alueellinen ulottuvuus otetaan huomioon uusista kauppasopimuksista neuvoteltaessa, ja pyytää TTIP-neuvottelujen yhteydessä vahvistetun lukusalimenettelyn jatkamista asiaankuuluviin neuvotteluasiakirjoihin tutustumisen mahdollistamiseksi.

38.

pyytää komissiota puoltamaan AK:n kehotusta virallistaa vähitellen paikallis- ja aluehallintotasojen asema maailmanlaajuisessa ilmastohallinnossa ilmastonmuutossopimuksen (UNFCCC) sihteeristön kanssa tehtävillä virallisilla sopimuksilla.

39.

kehottaa komissiota ottamaan huomioon alueelliset vaikutukset ja seuraukset, joita EU:n kauppapolitiikan toteuttamisesta saattaa aiheutua alueilla ja paikallisyhteisöissä niin työllisyyden kuin ympäristön kannalta, ja toivoo voivansa osallistua tulevan kauppapolitiikan laatimiseen nykyistä tiiviimmin.

40.

kehottaa komissiota huolehtimaan viimeisimpien ja tulevien ilmasto- ja energiapoliittisten ehdotusten, Pariisin sopimuksen sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön edistämistoimien keskinäisestä johdonmukaisuudesta. Komitean mielestä olisi annettava enemmän painoa paikallis- ja alueviranomaisten osallistumiseen pohjautuville aloitteille ja kampanjoille, jotka edistävät merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista.

41.

toistaa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen olisi nivottava osaksi kaikkia nykyisiä toimintalinjoja ja rahoitusvälineitä, ja kehottaa komissiota tarjoamaan alueille ja kunnille asianmukaisia vaikutusmahdollisuuksia, kun ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa EU-strategiaa tarkastellaan uudelleen. Komitea vahvistaa sitoumuksensa kehitellä yhdessä komission kanssa ajatusta paikallisesti ja alueellisesti määritellyistä panoksista keinona kannustaa torjumaan ilmastonmuutosta paikallis- ja aluetasolla.

42.

pyytää energiaunionin hallintoa koskevaa asetusehdotusta ajatellen komissiota kannustamaan jäsenvaltioita antamaan valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisten väliselle vuoropuhelulle virallisen aseman kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien laadinnassa.

43.

odottaa voivansa osallistua tiiviisti ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointiin muun muassa ympäristöyhteistyön yhteisen teknisen foorumin kautta ja kaipaa paikallis- ja alueviranomaisten laajempaa osallistamista tuleviin komission ja jäsenvaltioiden välisiin keskusteluihin. Komitea on halukas antamaan panoksensa keskeisten ympäristödirektiivien toimivuustarkastuksiin ja uudelleentarkasteluihin, joita komission on määrä käynnistää vuonna 2018. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi suuntaa-antavan lausunnon muodossa.

44.

aikoo osallistua aktiivisesti EU:n luontodirektiivien täytäntöönpanon parantamista koskevan toimintasuunnitelman toteuttamiseen ja kehottaa komissiota panemaan ripeästi täytäntöön toimintasuunnitelman ja vuoteen 2020 ulottuvaan luonnon monimuotoisuutta koskevaan EU:n strategiaan sisältyvät odotetut toimet sekä esittämään vuonna 2018 ehdotuksen Euroopan laajuisen vihreän infrastruktuurin verkoston (TEN-G) oikeudellisesta ja rahoituskehyksestä.

45.

kehottaa kiertotalouspakettia täytäntöön pantaessa asettamaan jätteen syntymisen ehkäisemistä ja jätteen kierrättämistä koskevat tavoitteet kiinteän yhdyskuntajätteen lisäksi myös kaupalliselle ja teollisuusjätteelle.

46.

kehottaa Euroopan komissiota omaksumaan juomavesidirektiivin ja yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan direktiivin uudelleentarkastelussa ja veden uudelleenkäyttöä koskevassa säädösehdotuksessa joustavan ja eriytetyn lähestymistavan, jonka perustan muodostavat ennalta varautumisen periaate ja aiheuttamisperiaate.

47.

huomauttaa komissiolle, että kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen laajentuminen muualle maailmaan ei saa viedä huomiota pois olennaisen tärkeästä paikallis- ja aluetasojen osallistumisesta ja tarpeesta hioa sopimuksen päämääriä ja menettelytapoja sekä EU:ssa että muualla. Komitea kehottaakin komissiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin erikokoisten valtiota alempien hallintotasojen rakenteiden edustuksen turvaamiseksi kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen organisaatiossa sekä kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteiden vaalimiseksi. Komitea odottaa voivansa osallistua aktiivisesti maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (GCoM) perustajaneuvoston työskentelyyn.

48.

korostaa, että tarvitaan tiivistä kumppanuutta ja yhteistyötä AK:ssa toimivan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen lähettiläiden ryhmän ja eurooppalaisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen poliittisen neuvoa-antavan johtokunnan välillä.

49.

antaa tukensa Euroopan parlamentin 25. lokakuuta 2016 hyväksymälle mietinnölle, jossa esitetään komissiolle suosituksia demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta nykyisten välineiden pohjalta, ja katsoo, että järjestelmää olisi voitava soveltaa kaikilla hallintotasoilla.

50.

tukee voimakkaasti Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kattavaan ja tehokkaaseen uudistamiseen tähtääviä EU-tason ponnisteluja ja korostaa, että turvapaikka-asioissa ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa tulee noudattaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jonka avulla edistetään kestäväpohjaisia toimintapolitiikkoja, jossa ovat mukana EU:n toimielimet, jäsenvaltiot sekä jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaiset ja joka pohjautuu yhteisvastuu- ja vastavuoroisuusperiaatteeseen.

51.

kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla luodaan uusia laillisia väyliä EU:hun sekä niille, jotka hakevat kansainvälistä suojelua tai humanitaarista suojaa, että niille, jotka etsivät työ-, koulutus-, tutkimus- tai investointimahdollisuuksia. Laillinen muuttoliike on vuonna 2015 annetun EU:n muuttoliikeagendan mukaan yksi neljästä muuttoliikkeen hallinnan peruspilarista, ja tällaiset toimenpiteet auttaisivat ratkaisemaan pitkän aikavälin taloudellisia, sosiaalisia ja väestörakenteeseen liittyviä haasteita ja paikkaamaan työvoimapulaa EU:ssa. Lisäksi ne ovat keskeinen osatekijä ihmiskaupan torjunnassa.

52.

kehottaa komissiota edelleen yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan rahoitusmenettelyjä ja antamaan alueille ja kunnille mahdollisuuden saada suoraan rahoitusvaroja, jotka on varattu humanitaaristen kriisien ratkaisemista ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten.

53.

vetoaa komissioon, jotta se auttaisi levittämään AK:n esille tuomia parhaita käytänteitä saada ulkomailta palaavat taistelijat luopumaan radikalismista ja ehkäistä heidän uudelleenradikalisoitumistaan.

54.

korostaa, että paikallis- ja alueyhteisöjen pitäisi olla turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ohjelmien ensisijaisia toteuttajatahoja ja että tätä varten olisi parannettava yhteistyötä valtiotason hallintoviranomaisten kanssa.

55.

kannustaa komissiota lisäämään edelleen EU:n Afrikka-hätärahaston antamaa rahoitusta ja tiivistämään toiminnallista yhteistyötä pohjoisafrikkalaisten kumppanitahojen kanssa muuttoliikkeen hallinnassa.

56.

painottaa konkreettista panosta, jonka AK antaa ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa perustettujen neuvoa-antavien sekakomiteoiden ja työryhmien kautta komission laajentumispoliittiseen tavoitteeseen edistää vakautta ja hyvinvointia. Komitea pyytää komissiota vastaisuudessakin järjestämään vuosittain laajentumisaiheisen teemapäivän yhdessä AK:n kanssa.

57.

kehottaa Euroopan komissiota pohtimaan edelleen kysymystä ilman huoltajaa olevista alaikäisistä muuttoprosessissa, sillä asian hoitaminen kuuluu tavallisesti alueiden toimivallan piiriin, sekä edistämään jäsenvaltioiden keskuudessa taakan ja velvollisuuksien yhteisvastuullista jakamista unioni-, valtio- ja aluetason kesken. AK odottaa sen vuoksi kiinnostuneena komission uutta yleisstrategiaa, joka laaditaan täydentämään ilman huoltajia olevia alaikäisiä koskevaa toimintasuunnitelmaa (2010–2014) kadonneiden tai vailla huoltajaa olevien lasten tilanteen huomioon ottamiseksi.

58.

tähdentää paikallis- ja alueviranomaisten roolia korruption torjunnassa sekä demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen juurruttamisessa yhteiskuntaan ja kehottaa antamaan lisää tukea naapurivaltioissa tapahtuvaa hallinnon hajauttamista, valmiuksien kehittämistä ja paikallishallinnon uudistamista varten.

59.

kehottaa komissiota jatkamaan alhaalta ylöspäin suuntautuvan yhteistyön tukemista riittävin hallinnollisin ja taloudellisin resurssein ja viittaa jälleen tarpeeseen ottaa käyttöön uusia välineitä valmiuksien parantamiseksi liittymisneuvotteluja käyvissä maissa ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa, sillä aiempi paikallishallinnon väline on tarpeen korvata kiireellisesti.

60.

kehottaa komissiota lisäämään yhteistyötä Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen (ARLEM), EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin (CORLEAP) ja Ukraina-erityistyöryhmän kanssa etenkin pantaessa täytäntöön alueellisia ohjelmia ja uusia aloitteita.

61.

on ilahtunut komission tuesta Nikosian aloitteelle. Kyse on valmiuksien kehittämiseen tähtäävästä komitean hankkeesta, jonka tavoitteena on kohentaa Libyan kuntien sosioekonomista tilannetta Euroopan paikallis- ja alueyhteisöjen kanssa tehtävän kahdenvälisen yhteistyön avulla.

62.

kehottaa komissiota edelleen vahvistamaan paikallis- ja alueviranomaisten roolia aktiivisina kehitysyhteistyötoimijoina ja -kumppaneina etenkin pohdittaessa ehdotusta uudeksi kehityspolitiikkaa koskevaksi eurooppalaiseksi konsensukseksi sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ja EU:n välisen kumppanuussopimuksen tulevaisuutta.

63.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen Afrikkaa ja EU:n naapurimaita koskevasta ulkoisesta investointiohjelmapaketista, jonka avulla on tarkoitus saada aikaan investointeja ja vauhdittaa työpaikkojen luomista kumppanimaissa. Komitea kehottaa komissiota kutsumaan paikallis- ja alueviranomaisia EU-tasolla edustavan AK:n mukaan ohjelman suunnitteluun.

64.

toistaa kehotuksensa laatia täysipainoinen kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia. Komitea korostaa tässä yhteydessä lisäarvoa, jota voitaisiin saada panemalla pääpaino kulttuuridiplomatian kypsyttämiselle, jotta se voidaan nivoa osaksi EU:n ulkopolitiikkaa.

65.

odottaa varauksetonta pääsyä Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valkoisen kirjan myötä toivon mukaan käynnistyviin keskusteluihin siitä, miten Euroopan unionin demokraattista hallintotapaa ja tehokkuutta voidaan edistää. Komitea muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset tulee osallistaa AK:n välityksellä kaikkiin virallisiin toimiin, joita EU:n perustamissopimusten uudistamiseksi mahdollisesti kaavaillaan.

66.

toteaa jälleen, että on tärkeää edistää jatkossakin sukupuolten tasa-arvoa Euroopan komission kaikissa politiikoissa.

67.

on ilahtunut, että komissio sitoutuu järjestämään EU:n laajuisen tiedotus- ja valveutuskampanjan EU-kansalaisen oikeuksista ja ehdottamaan aloitteita, joiden avulla pyritään parantamaan kansalaisten valmiuksia äänestää ja asettua ehdolle vuonna 2019 pidettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa.

68.

toistaa kehotuksensa tarkistaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen oikeudellista kehystä, jotta aloitteita olisi helpompi tehdä ja jotta erityisesti säännöksiä menestyksekkäiden kansalaisaloitteiden johdosta toteutettavista jatkotoimista kehitettäisiin, tarkoituksena hyödyntää kokonaan välineen tarjoamat mahdollisuudet kansalaisten aktivoimiseen.

69.

palauttaa mieliin, että paremman sääntelyn agendaa on toteutettava monitasoisen hallinnon hengessä, ja korostaa paikallis- ja alueviranomaisten erityistä roolia monilla EU:n sääntelyn vaikutuspiiriin kuuluvilla aloilla sekä niiden asemaa unionin lainsäädäntöä täytäntöön panevina ja EU:n rahastovaroja hallinnoivina tahoina. Komitea painottaa, että kyseisillä viranomaisilla on erityistehtäviensä johdosta mainiot edellytykset arvioida nykyisiä sääntelykehyksiä ja määritellä mahdollisesti tarvittavia muutoksia.

70.

kehottaa komissiota sisällyttämään alueellisten vaikutusten arvioinnin vakiokäytäntönä sellaisen lainsäädännön vaikutusten arviointiin, jolla saattaa olla erilaisia vaikutuksia eri alueisiin, sekä laajemmin paremman sääntelyn agendaan.

71.

odottaa yhteistyön tiivistyvän komission ja Euroopan parlamentin kanssa toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurannassa.

72.

antaa puheenjohtajansa tehtäväksi toimittaa tämä päätöslauselma Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille, EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiolle Maltalle ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle.